Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

[NPS]

Tässä jo muutama vuosi asiaa mietitty niin jos nyt keväällä 2025 asentaisi paneelit katolle.
Mitään tarvikkeita ei ole vielä ostettu.

Paneelit : 9kpl 425w astroenergy. 540€
(7kpl etelään ja 2kpl länteen).

Kontio solar kiskot ja tarvikkeet 300€
Nämä tulee etelään osoittaviin paneeleihin. Länteen osoittavat tulee seinälle diy kiinnityksellä.

Invertteri : Growatt 3 tai 4kw : 800€
Kontio solar 4kw : 815€
microt ? Hoymiles 2250-6t , 1800-4 ja dtu lite-s 1200€.

Kaapeleihin ja sähkäriin varaan 800€.

Kokonaishinta olisi jossain 2500-2900 haarukassa , missä voin säästää lisää ?

Kannattaako laittaa microt kun perinteinenkin invertteri ajaa saman asian ?

Länteen osoittaville 2kpl ei muu käy kuin mikrot, perinteinen invertteri vaatii suunnilleen väh. kuusi paneelia, että jännite nousee.

 

[zepi]

Nopea kyssäri Hoymilesin mikroista? Saako noista luettua suoraan datat talteen Home assistanttiin / mihin vaan ilman että kytkee nettiin ja valmistajan cloudiin?

Onko kellään kokemusta hoymilesin sähköauton latausasemasta näiden kaverina?

 

[Datura]

Nopea kyssäri Hoymilesin mikroista? Saako noista luettua suoraan datat talteen Home assistanttiin / mihin vaan ilman että kytkee nettiin ja valmistajan cloudiin?

Onko kellään kokemusta hoymilesin sähköauton latausasemasta näiden kaverina?

OpenDTU-purkkeja löytyy ilman wifiä oleville eri mikroille erilaisia, mutta rajoituksena, että firmwarepäivitykset ja verkkoprofiilin päivitykset ei noilla onnistu.

 

[zepi]

OpenDTU-purkkeja löytyy ilman wifiä oleville eri mikroille erilaisia, mutta rajoituksena, että firmwarepäivitykset ja verkkoprofiilin päivitykset ei noilla onnistu.

Eli pitäisi ostaa wifittömiä hoymileseitä, third-party dtu ja toisaalta päivittää niihin toimivat firmwaret sitten jotenkin muuten - jos eivät jo laatikosta toimi hyvin.

 

[Anagonda]

Hoymilesit tosiaan vaatii hieman askartelua jos HA:han datat haluaa kun ei ole valmistajalla API-palvelua tms.
Mulla pyörii OpenDTU ja on kyllä toiminut hyvin. Omat vuosia vanhat hoymilesin mikrot on ainakin pyörineet ilman firmispäivityksiä hyvin, tai sitten toi hoymilesin dtu purkki päivittää niitä automaagisesti? Sellainenkin löytyy verkosta, kun opendtu tuli sen jälkeen kun noi mikrot olin ostanut.

 

[zepi]

Hoymilesit tosiaan vaatii hieman askartelua jos HA:han datat haluaa kun ei ole valmistajalla API-palvelua tms.
Mulla pyörii OpenDTU ja on kyllä toiminut hyvin. Omat vuosia vanhat hoymilesin mikrot on ainakin pyörineet ilman firmispäivityksiä hyvin, tai sitten toi hoymilesin dtu purkki päivittää niitä automaagisesti? Sellainenkin löytyy verkosta, kun opendtu tuli sen jälkeen kun noi mikrot olin ostanut.

En haluaisi rakentaa mitään mikä nojaa valmistakan cloud-palveluun, enkä halua kytkeä kiinalaista invertteriä internettiin niin, että kinkit voivat brickata sen etänä hybridisodankäyntikeinona.

 

[cips]

Minulla on virta-asema, jossa on Solar Input 500 W MAX, 12-58 V, 10 A.
Kysymys: mitä pitää ottaa huomioon kun hankkii tälle parheiten sopivan aurinkopaneelin?
Jos paneelin speksit ovat yli tuon 58 V tai 10 A, mitä tästä voi seurata?
Sopiiko virta-asemalle paremmin esim. paneeli A (315 W):

• Avoimen virtapiirin jännite 41.54 V
• Maksimitehopisteen jännite (MPP): 33,82 V
• Maksimitehopisteen virta (MPP): 9,31 A

Vai paneeli B (460 W):

• Avoimen virtapiirin jännite 42.41 V
• Maksimitehopisteen jännite (MPP): 35,61 V
• Maksimitehopisteen virta (MPP): 12,92 A

Kiitos vastauksista!

 

[sahtimonni]

Minulla on virta-asema, jossa on Solar Input 500 W MAX, 12-58 V, 10 A.
Kysymys: mitä pitää ottaa huomioon kun hankkii tälle parheiten sopivan aurinkopaneelin?
Jos paneelin speksit ovat yli tuon 58 V tai 10 A, mitä tästä voi seurata?
Sopiiko virta-asemalle paremmin esim. paneeli A (315 W):

• Avoimen virtapiirin jännite 41.54 V
• Maksimitehopisteen jännite (MPP): 33,82 V
• Maksimitehopisteen virta (MPP): 9,31 A

Vai paneeli B (460 W):

• Avoimen virtapiirin jännite 42.41 V
• Maksimitehopisteen jännite (MPP): 35,61 V
• Maksimitehopisteen virta (MPP): 12,92 A

Kiitos vastauksista!

Maksimijännitettä nyt ei kannata ainakaan ylittää, mutta molemmat noista paneeleista on sen sisällä. Jos tuo virta-asema on järkevästi suunniteltu, niin ampeerien ylityksen ei pitäisi haitata (aseman pitäisi ottaa vain se max 10A, vaikka paneelista irtoaisi enemmänkin), mutta toisaalta en kyllä uskalla varmuudella sanoa voiko tuosta ylityksestä tässä tapauksessa olla haittaa. Yleisesti ottaen paneelien ylimitoitus on siinä mielessä järkevää, kun paneelit ovat tänä päivänä törkyhalpoja ja silloin saa suuremman osan päivästä maksimit irti lataussäätimelle.

Oikeastaan olisi kiva kuulla viisaampien kommentteja tästä, eli jos mulla olisi vaikka 30A MPPT lataussäädin, niin onko mitään riskejä, jos paneelit ylimitottaisi kunnolla ja tuottaisivat reilusti enemmän virtaa, vaikkapa nyt 60A. Ja jos tämä on ongelma, niin miksi? Eikö se lataussäädin ota paneeleilta vain sen mitä pystyy käsittelemään, eli 30A?

 

[HengaHox]

Maksimijännitettä nyt ei kannata ainakaan ylittää, mutta molemmat noista paneeleista on sen sisällä. Jos tuo virta-asema on järkevästi suunniteltu, niin ampeerien ylityksen ei pitäisi haitata (aseman pitäisi ottaa vain se max 10A, vaikka paneelista irtoaisi enemmänkin), mutta toisaalta en kyllä uskalla varmuudella sanoa voiko tuosta ylityksestä tässä tapauksessa olla haittaa. Yleisesti ottaen paneelien ylimitoitus on siinä mielessä järkevää, kun paneelit ovat tänä päivänä törkyhalpoja ja silloin saa suuremman osan päivästä maksimit irti lataussäätimelle.

Oikeastaan olisi kiva kuulla viisaampien kommentteja tästä, eli jos mulla olisi vaikka 30A MPPT lataussäädin, niin onko mitään riskejä, jos paneelit ylimitottaisi kunnolla ja tuottaisivat reilusti enemmän virtaa, vaikkapa nyt 60A. Ja jos tämä on ongelma, niin miksi? Eikö se lataussäädin ota paneeleilta vain sen mitä pystyy käsittelemään, eli 30A?

Niin se on, paneeli antaa jännitettä riippumatta siitä mitä säädin tekee, mutta ei anna virtaa.

Säädin ottaa sen virran minkä haluaa.

Kunhan jännite ei ylity niin ei pitäisi olla ongelmaa.

 

[sahtimonni]

Niin se on, paneeli antaa jännitettä riippumatta siitä mitä säädin tekee, mutta ei anna virtaa.

Säädin ottaa sen virran minkä haluaa.

Kunhan jännite ei ylity niin ei pitäisi olla ongelmaa.

Näin itsekin olen käsittänyt, mutta miksi sitten säätimissä kerrotaan paneelien sallittu maksimivirta? Onko mitään tilannetta, missä ylimitoitettu paneelisto voisi hajoittaa lataussäätimen, jos jännite pysyy kuitenkin rajoissa? Toki se lataussäädin joutuu kovemmalle, jos aina maksimivirrat saatavilla, mutta kaipa ne pitäisi suunnitella kestämään se.

Paneelit ovat nykyään melkein edullisempia kuin kattopelti, joten rajukin ylimitoitus voi olla järkevää.

 

[HengaHox]

Näin itsekin olen käsittänyt, mutta miksi sitten säätimissä kerrotaan paneelien sallittu maksimivirta? Onko mitään tilannetta, missä ylimitoitettu paneelisto voisi hajoittaa lataussäätimen, jos jännite pysyy kuitenkin rajoissa? Toki se lataussäädin joutuu kovemmalle, jos aina maksimivirrat saatavilla, mutta kaipa ne pitäisi suunnitella kestämään se.

Paneelit ovat nykyään melkein edullisempia kuin kattopelti, joten rajukin ylimitoitus voi olla järkevää.

En tiedä miksi, muuta kuin että sillä viestitään maksimiteho mitä säädin voi vastaanottaa eikä ole jaksettu selittää että paneelissa saa olla jännite X ja säätimen maksimivirta on Y. Sanoo vaan että paneelin maksimit on noin.

 

[Copper]

Jossain säätimissä on kyllä erikseen mainittu erikseen max. paneelimäärä. Mökillä muistaakseni Epeverin Tracer 4210an, joka on 24V/40A (1040W paneeleita). Mutta manuaalia selaamalla valmistaja sallii 1560W.

Uskaltaisin ainakin itse laittaa sen 1,5x sallitun (eli omalle mökille just tuon 1560W). En välttämättä enempää. Ainakaa tietämättä syytä tuolle rajoitukselle.

 

[LaturiLewis]

Säätimen max. paneeliteho määräytyy akun lataustilan jännitteen ja säätimen max. virran mukaan .
Esim. 24V akulla ja 40A säätimellä se olisi 26 V x 40 A = 1040 W
12V akulla 13V x 40A = 520 W
Paneeliteholla 1560 W olisi lataustilan akkujännite 39V ( 36 V lyijyakku tai LiFePo akku?).
Nämä tiedot löytyy myös EPEVERin sivuilta.
Paneeliteho 48V akulle olisi 2080 W.
Paneeliston avoimen tilan jännite max . 150V eli max 3 <50 V voc paneelia sarjaan.

Säätimen max virta on virta,johon säädin rajoittaa virran, jotta mosfetit ja teho indunktori ei kuumene liikaa.
Max. ulostulovirran ylittäminen ei pitäisi olla mahdollista ilman ylikuumenemisen vaaraa.

 

[Copper]

Säätimen max. paneeliteho määräytyy akun lataustilan jännitteen ja säätimen max. virran mukaan .
Esim. 24V akulla ja 40A säätimellä se olisi 26 V x 40 A = 1040 W
12V akulla 13V x 40A = 520 W
Paneeliteholla 1560 W olisi lataustilan akkujännite 39V ( 36 V lyijyakku tai LiFePo akku?).
Nämä tiedot löytyy myös EPEVERin sivuilta.
Paneeliteho 48V akulle olisi 2080 W.
Paneelin avoimen tilan jännite max . 150V eli max 3 <50 V voc paneelia sarjaan.

Se Epeveri lataa edelleen sillä 26V/40A. Olikin puhetta, paljonko säätimen perään saa paneeleja kytkeä. Tietysti Voc pitää pysyä rajoissa.. Epever kertoo manuaalissa "Max PV Array Power, 24V/1560W".

 

[LaturiLewis]

Se Epeveri lataa edelleen sillä 26V/40A. Olikin puhetta, paljonko säätimen perään saa paneeleja kytkeä. Tietysti Voc pitää pysyä rajoissa.. Epever kertoo manuaalissa "Max PV Array Power, 24V/1560W".

Onkohan virhe manuaalissa, koska ei säädin max. virtaa voi ylittää. Tietysti paneelitehon voi ylittää, mutta säädin
tuskin voi max. virtaa ylittää 50 % hajoamatta. Kaiken lisäksi ei tuota virhettä ole EPEVERin sivulla.
Eipä näytä löytyvän netin manuaalista tuota virhettä, mutta sen sijaan hyötysuhdekäyristä näkee, hyötysuhde heikkenee lataustehon(virran) kasvaessa ja myös paneelijännitteen kasvaessa.

 

[Copper]

Onkohan virhe manuaalissa, koska ei säädin max. virtaa voi ylittää. Tietysti paneelitehon voi ylittää, mutta säädin
tuskin voi max. virtaa ylittää 50 % hajoamatta. Kaiken lisäksi ei tuota virhettä ole EPEVERin sivulla.
Eipä näytä löytyvän netin manuaalista tuota virhettä, mutta sen sijaan hyötysuhdekäyristä näkee, hyötysuhde heikkenee lataustehon(virran) kasvaessa ja myös paneelijännitteen kasvaessa.

Miksei voisi? Sehän tässä onkin kysymys. Eihän se säädin tiedä virrasta mitään. Lataa sen mitä lataa (tai ottaa sen mitä saa, ennen kuin jännite laskee, ja säätää lataus virran sen mukaan). 40A teholla saa maksimissaan ladattua. Vaikka paneeleilta olisikin enemmän tarjolla.

Tavan verkkoon kytkettävät invertterit ainakin kestää helposti 50% ylimitoituksen (eli vaikka 3kW inun perään 4,5kWp).

 

[LaturiLewis]

Miksei voisi? Sehän tässä onkin kysymys. Eihän se säädin tiedä virrasta mitään. Lataa sen mitä lataa (tai ottaa sen mitä saa, ennen kuin jännite laskee, ja säätää lataus virran sen mukaan). 40A teholla saa maksimissaan ladattua. Vaikka paneeleilta olisikin enemmän tarjolla.

Tavan verkkoon kytkettävät invertterit ainakin kestää helposti 50% ylimitoituksen (eli vaikka 3kW inun perään 4,5kWp).

40 A on rajoitusvirta (ei teho) jota säädin tarkkailee ja rajoittaa laskien maksimitehon tai -virran pistettä.
Eli virta rajoittuu 40A:iin olipa paneliston max. teho(jännite) mitä hyvänsä . Säädin ei lataa yli 40A:lla olipa
max. paneeliteho mitä hyvänsä. Paneeleja eri ilmansuuntiin sijoittelemalla saa jaettua paneelistosta saatavaa
tehoa pidemmälle ajalle, vaikka ei saa yhteenlaskettua huipputehoa koskaan.
Hyötysuhde käyristä voit laskea säätimen häviötehon esim. 1040 W x 5% olisi noin 50 W lämpötehoa säätimestä.
Ehdottamallasi 1560W:lla ja 24V akulla säätimen lämpöteho olisi jo hyötysuhteen heikkenemisen vuoksi 150 W luokkaa.
(manuaalissa ei edes ole hyötysuhdetta tuolle arvolle, koska virta rajoittuu 40A:iin)