Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Kyllä BMS:nkin yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojella akkua ylilataukselta.

Lataussäätimen voi kuitenkin ihan käyttäjäasetuksilla konfiguroida väärin - BMS:n pitäisi olla akun sisällä ja tehtaalta oikein juuri kyseiselle akulle konfiguroitu.

En väittänyt että ylijännitesuojaus ei olisi BMS:n tehtävä vaan sanoin että lataussäätimen tulee rajoittaa itse se oma latausjännitteensä ja virtansa, BMS:n tarkoitus on akun suojaaminen.
Mikäli akkua ladatessa hakataan ylijännitesuojaa vasten niin asiat ovat menneet pahasti pieleen.
 
Suunnitelmissa hommata mökille ensikesäksi suurempi jääkaappi ja samalla hieman tehoa lisää järjestelmään. Tilasin Kärkkäiseltä 59€ 375w paneelin, jonka ajattelin laittaa vanhan 285w paneelin lisäksi hieman eri suuntiin diodeilla.

Eikös tällasen 30A säätimen pitäisi nuo kestää? https://www.tuontitukku.fi/pienkone...olla-ucs-moduuli/p/6430019813966/#description

Tuskin tuossa paljoa yli 500w tehoihin koskaan tullaan pääsemään riippuen miten aurinkoisiin paikkoihin nuo saan asennettua. Mökin ympärillä aikalailla puita joka suuntaan ja etelään hieman suurempi aukko josta nyt lataa hyvin.
 
Suunnitelmissa hommata mökille ensikesäksi suurempi jääkaappi ja samalla hieman tehoa lisää järjestelmään. Tilasin Kärkkäiseltä 59€ 375w paneelin, jonka ajattelin laittaa vanhan 285w paneelin lisäksi hieman eri suuntiin diodeilla.

Eikös tällasen 30A säätimen pitäisi nuo kestää? https://www.tuontitukku.fi/pienkone...olla-ucs-moduuli/p/6430019813966/#description

Tuskin tuossa paljoa yli 500w tehoihin koskaan tullaan pääsemään riippuen miten aurinkoisiin paikkoihin nuo saan asennettua. Mökin ympärillä aikalailla puita joka suuntaan ja etelään hieman suurempi aukko josta nyt lataa hyvin.
Jos kyseessä on 12V akusto , niin säädin rajoittaa tehon esim. 13V * 30A =390 W :iin. Tuota 500 W:ia ei säätimellä saa 12V akustoon, sillä se vaatisi 30A:lla runsasta ylijännitettä (16,6V).
 
Joo toki tuon tiedän että 390w on maksimi jota akulle saa. Lähinnä sitä että jos täydellä auringolla paneeleilta tulee 500-600w niin kestääkö säädin ja ei kärähdä? Kahdella paneelilla sillon kun nyt tulee 200w eli melko suuren osa latausajasta pilvettömänä päivänä, niin saisi tehot tuonne 390w tuntumaan ja aamusta/illasta vähän lisää.
 
Joo toki tuon tiedän että 390w on maksimi jota akulle saa. Lähinnä sitä että jos täydellä auringolla paneeleilta tulee 500-600w niin kestääkö säädin ja ei kärähdä? Kahdella paneelilla sillon kun nyt tulee 200w eli melko suuren osa latausajasta pilvettömänä päivänä, niin saisi tehot tuonne 390w tuntumaan ja aamusta/illasta vähän lisää.
Käyttöohjeessa on varoitus:
Säätimellä on maksimi aurinkovoiman sisään tulevan tehon luokitus (wattia), ja se sallii aurinkovoiman tehon olla korkeampi kuin nimellistehon. Mutta jos aurinkovoiman teho on kolme kertaa suurempi kuin nimellisteho, säädin vahingoittuu. VAROITUS: Jos aurinkokennosto on käänteisesti kytketty säätimeen, 1.5 kertaa nimellisteho (wattia) vahingoittaa säädintä.
 
Suunnitelmissa hommata mökille ensikesäksi suurempi jääkaappi ja samalla hieman tehoa lisää järjestelmään. Tilasin Kärkkäiseltä 59€ 375w paneelin, jonka ajattelin laittaa vanhan 285w paneelin lisäksi hieman eri suuntiin diodeilla.

Eikös tällasen 30A säätimen pitäisi nuo kestää? https://www.tuontitukku.fi/pienkone...olla-ucs-moduuli/p/6430019813966/#description

Tuskin tuossa paljoa yli 500w tehoihin koskaan tullaan pääsemään riippuen miten aurinkoisiin paikkoihin nuo saan asennettua. Mökin ympärillä aikalailla puita joka suuntaan ja etelään hieman suurempi aukko josta nyt lataa hyvin.

Kymppi lisää niin saa Victronin Victron SmartSolar MPPT 100/30 Lataussäädin, 12 V / 24 V | Clas Ohlson
 
Tuo säädin on ollut ja ostettu yli 2 vuotta sitten (285w panelii toimii hienosti), kysymys lähinnä siis miten kestää kaksi paneelia. Näköjään melko huonosti muotoilin tuon kysymyksen, en siis ole ostamassa uutta säädintä vaan lisäämässä tuottoa tuolla 59€ paneelilla...
 
Onkos täällä rakenneltu omia akkuja? Mietin 200Ah 12V valmisakun korvaamista omatekoisella. EVE BM31 kennot ja JK BMS olisi ilmeisesti aika kova kombo, mutta mietin että mihin volttimäärään tuo kannattaisi tehdä? JK:n isoin malli sietää 200A mikä 12V:lla tarkottaisi kai 4 kennoa, mutta 24V vaatisi sitten vähintään 8 kennoa? 4 kennoa 0.5C rajoituksella antaisi 2kW lataus- ja purkutehon? Onko nämä suunnilleen oikeat ajatukset? Entä kotelointi, onko se EVE:n kennoilla pakollista? Mulla on nyt avoin kehikko joka suojaa jonkin verran. Onkohan tuossa jotain muuta mitä pitäisi ottaa huomioon?
 
Paneelin +kytketään säätimen - napaan ja - kytketään + napaan jolloin säätimen suojaus vetää paneelin oikosulkuun ja säätimen on kestettävä tämä oikosulkuvirta.
No enpä edes tiennyt että tuollaista kestää ylipäätään ja ollut tarkka napaisuuksista.
 
Vielä kysymys kaapelien paksuudesta. Jos on liian ohut kaapeli niin onko ongelma ainoastaan tehohäviö vai voiko kuumua tai aiheuttaa muita ongelmia.

Vedot paneeleille noin 5-6m. Ajattelin laittaa mc4 haaroittimet noin 2m päähän säätimeltä ja sitten nuo 285w ja 375w paneelit kiinni. Onko 6mm2 johto riittävää? Suurin osa mc4 liittimistä on max. tuolle paksuudelle. Ja toinen kysymys, meneekö tuollainen 6mm mc4 liitin kiinni abikopihdeillä vai pitääkö hommata nuo mc4 pihdit vielä?
 
Vielä kysymys kaapelien paksuudesta. Jos on liian ohut kaapeli niin onko ongelma ainoastaan tehohäviö vai voiko kuumua tai aiheuttaa muita ongelmia.

Vedot paneeleille noin 5-6m. Ajattelin laittaa mc4 haaroittimet noin 2m päähän säätimeltä ja sitten nuo 285w ja 375w paneelit kiinni. Onko 6mm2 johto riittävää? Suurin osa mc4 liittimistä on max. tuolle paksuudelle. Ja toinen kysymys, meneekö tuollainen 6mm mc4 liitin kiinni abikopihdeillä vai pitääkö hommata nuo mc4 pihdit vielä?
6mm2 on oikein passeli ja riittää varmasti noille tehoille. Pihdit ehdottomasti mc4.
 
Vielä noista diodeista, Sunwindin sivulla kerrotaan että diodi olisi turha: Diodit kytkettäessä aurinkopaneeleja rinnakkain?

Miten on? Minulla tuo vanha 285w paneeli on etelään (ehkä kello 17) päin ja uusi 375w tulee länteen (ehkä kello 20), tartteeko diodeja? Ja jos vedänkin johdot suoraan säätimelle asti niin eikös siitäkin tule rinnankytkentä jos molemmat laittaa paneelin sisääntuloihin?
 
Jos on liian ohut kaapeli niin onko ongelma ainoastaan tehohäviö vai voiko kuumua tai aiheuttaa muita ongelmia.
Tehonhäviö on toki harmillista, mutta ei vaarallista. Isompi vaara liian ohuessa kaapelissa on tosiaan tuo kuumuminen ja sitä kautta taulipalo ja/tai eristeiden sulaminen ja mahdollinen oikosulku.

Enimmäisteho riippuu paitsi kaapelin paksuudesta, myös asennustavasta. 6mm² kaapelilla suurin sallittu jatkuva kuormitusvirta on 31A (uppoasennus esim. seinän sisällä) - 57A (maa-asennus) .

375W paneelilla tyypillinen oikosulkuvirta on 12A joten nähdäkseni 2,5 mm² kaapelikin riittäisi (19 - 35A). 6 metrin vedolla 2,5 mm² kaapelilla tehonhukka olisi täydellä teholla luokkaa 10W ja 6 mm² kaapelilla luokkaa 4W
 
Vielä noista diodeista, Sunwindin sivulla kerrotaan että diodi olisi turha: Diodit kytkettäessä aurinkopaneeleja rinnakkain?

Miten on? Minulla tuo vanha 285w paneeli on etelään (ehkä kello 17) päin ja uusi 375w tulee länteen (ehkä kello 20), tartteeko diodeja? Ja jos vedänkin johdot suoraan säätimelle asti niin eikös siitäkin tule rinnankytkentä jos molemmat laittaa paneelin sisääntuloihin?
Noiden diodien lisäksi tuolla lukee, että useampia paneeleja yhdistäessä pitäisi olla sama määrä kennoja. Vanhassa taitaa olla 72 ja uudessa 120, mikäs homma tämä nyt on kun en ole ennen kuullutkaan...
 
Noiden diodien lisäksi tuolla lukee, että useampia paneeleja yhdistäessä pitäisi olla sama määrä kennoja. Vanhassa taitaa olla 72 ja uudessa 120, mikäs homma tämä nyt on kun en ole ennen kuullutkaan...
No tuossahan on vähän sama kuin että et voi kytkeä esim. 12V ja 18V akkuja rinnankytkentään ja jos kytket eri Ah akkuja sarjaan niin sitten akku voi hajota kun pienempi menee liian tyhjäksi. Eli siksi patterikäyttöisissä laitteissa (jossa menee useampia paristoja) neuvotaan käyttämään samanlaisia ja yhtä täysiä paristoja (tai pareja).

Aurinkopaneelit voi olla akkuja anteeksiantavampia eli ei ehkä suoranaisesti rikkoudu, mutta erilaisia paneeleja kytkemällä samaan säätimen sisääntuloon todennäköisesti vähintään tehokkaampi paneeli toimii vajaateholla.
 
Jos paneelit on eri suuntaan, niin eikös piuhojen päässä ole eri jännite jokatapauksessa, vaikka paneelit olisivat samanlaisia? Ja ei kait tuo lataussäädin tiedä paljonko kennoja siellä on?

Sen kyllä ymmärrän että tuo heikomman paneelin jännite voi rajoittaa tehokkaampaa. Mutta aika pienet kuitenkin erot tuossa maksimijännitteessä 32,7V vs. 34,38V.
 
Jos paneelit on eri suuntaan, niin eikös piuhojen päässä ole eri jännite jokatapauksessa, vaikka paneelit olisivat samanlaisia? Ja ei kait tuo lataussäädin tiedä paljonko kennoja siellä on?

Sen kyllä ymmärrän että tuo heikomman paneelin jännite voi rajoittaa tehokkaampaa. Mutta aika pienet kuitenkin erot tuossa maksimijännitteessä 32,7V vs. 34,38V.
Säätimien pptpitää olla just siks samasta suunnasta tulevien.. muuten jo paneelit itse syövät toisiaan
 
Mites nuo diodit, onko jollain niistä tietoa? Aloin kyllä miettimään, että toisaalta voisi laittaa oman säätimen ja akun toisella paneelille, joka pelkästään jääkaapille + invertterille. Eipähän tartte sit murehtia siitä että loppuuko jääkaapista virta jos katsoo liikaa televisiota
 
Mites nuo diodit, onko jollain niistä tietoa? Aloin kyllä miettimään, että toisaalta voisi laittaa oman säätimen ja akun toisella paneelille, joka pelkästään jääkaapille + invertterille. Eipähän tartte sit murehtia siitä että loppuuko jääkaapista virta jos katsoo liikaa televisiota

Oma säädin eri ilmansuunnille on fiksuin jos ei ole muutamasta kympistä kiinni. Tällöin saat molempien paneelien tuoton talteen.

Diodeilla ja yhteisellä akulla saa vain isompivolttisen paneeli(setin) tuoton talteen, ellei kuorma ole tuottoon nähden (ja säädin sen sallii) niin kova että paisteessa olevan paneelin jännite painuu vähintään varjossa olevan paneelin jännitteen tasolle.

Mutta parempi se diodikin kuin lämmittää varjossa olevaa paneelia osuudella aurinkoa saavan paneelin tehosta (suora rinnankytkentä) tilanteessa, jossa kuorma ei riitä syömään tehoa paremmin tuottavasta paneelista niin paljoa että sen jännite tippuisi samalle tasolle kuin varjossa olevan.

Edit. muokattu keskimmäistä ja viimeistä kappaletta.
 
Viimeksi muokattu:
Omaa "ajatusvirtaa" ja ilmeisesti @eakin on samaa ajatellut.

Sukumökillä on jo paneelit jne. Nyt kun niitä halvalla saa. Olivat ostaneet 2kpl ~400 jotain wattia. Mietin ja suunnittelin aluksi rinnankytkentää. Ostin jopa diodit (semmoset MC4 liittimillä olevat) valmiiksi.
MUTTA.... Kiitos että röistä on jääny romua matkaan. Maassa on 6x6mm2 kaapeli.
Tilasin uuden säätimen toisen kaveriksi. Oli loppujenlopuksi helpompi. Ainakin itelle (Victron Energy SmartSolar MPPT 100/30 -Lataussäädin)
 
Mitäs käy jos samaan akkuun laittaa esim Epeverin säätimellä paneelin ja toisen paneelin Victronin säätimellä? Osaako molemmat ladata vai sekoaako ne jotenkin kun toisen säätimen lataus nostaa jännitettä akulla?
 
Onkos tiedossa korjaileeko joku noita Growatt inverttereitä(Mod 5000TL3-X) / Onko noissa millaisia vikoja ollut? Firmalle tuli pari vuotta sitten paneelit ja niiden mukana 2 kpl inverttereitä. Sähkärin mukaan toinen ei lähtenyt toimimaan niin takuuseen tuli uusi ja tuo rikkinäinen jäi sitten tohon pyörimään, eikä sitä kukaan koskaan halunnut takaisin.
Mukana on kuitenkin testiraportit yms. että tehtaalla on testit läpäissyt. Joten mietin saisikohan tuosta vielä itselleen "pelin".
 
Onkos tiedossa korjaileeko joku noita Growatt inverttereitä(Mod 5000TL3-X) / Onko noissa millaisia vikoja ollut? Firmalle tuli pari vuotta sitten paneelit ja niiden mukana 2 kpl inverttereitä. Sähkärin mukaan toinen ei lähtenyt toimimaan niin takuuseen tuli uusi ja tuo rikkinäinen jäi sitten tohon pyörimään, eikä sitä kukaan koskaan halunnut takaisin.
Mukana on kuitenkin testiraportit yms. että tehtaalla on testit läpäissyt. Joten mietin saisikohan tuosta vielä itselleen "pelin".

Monet verkkoyhtiöt noudattavat Energiateollisuus ry:n verkostosuositusta, jolloin invertterin on täytettävä pientuotantostandardin SFS-EN 50549-1:2019 vaatimukset, en jaksa selvittää täyttääkö tuo laite sitä mutta jos siitä ei löydy mainintaa datalehdestä tai valmistajan sivuilta erillistä sertifikaattilappua niin voi olla että kytkentälupaa ei heru. Samasta syystä käytettyjä inverttereitä ei kannata nykypäivänä ostaa ennen kuin tuo asia on varmistettu vaikka saisi miten halvalla.
Saksalainen standardi VDE-AR-N 4105:2018-11 riittää joillekin verkonhaltijoille mutta useimmiten datalehdissä on mainittu ainoastaan VDE-AR-N 4105 mikä voi tarkoittaa myös vanhempaa versiota joka ei riitä.
Esim. Lahtienergia ei enää hyväksy edes noita VDE-AR-N 4150:2018-11 -mukaisia laitteita.

Eli siis vaikka saisitkin tuon pimenneen invertterin toimimaan niin voi olla että et enää saa lupaa liittää sitä sähköverkkoon.
 
Säätimien pptpitää olla just siks samasta suunnasta tulevien.. muuten jo paneelit itse syövät toisiaan
Rinnankytkennästä kun oli kyse niin MPPT vaikutus ei ole niin iso kuin äkkiseltään saattaisi luulla, jos sulla on vaikka 400W paneeli täysin auringossa ja tuon rinnalla 400W paneeli 100% varjossa niin tuotto on melko lähelle 400W.

sarjaankytketyt paneelit sensijaan pitää olla samalla lappeella ja esim itä ja länsipuolen paneeleita ei voi kytkeä sarjaan.

sama koskee diodeja, rinnankytkennässä oikeastaan ihan turhia, sarjaankytkennässä hyödyllisiä jos osa paneeleista joutuu varjoon. Edit: tässä tietty kyse eri diodeista, sarjaankytkennässä tärkeää että paneelissa on väärän napaisuuden estävä rinnakkaisdiodi. Mutta tää löytyykin melkein? kaikista paneeleista valmiina.
 
Viimeksi muokattu:
Rinnankytkennästä kun oli kyse niin MPPT vaikutus ei ole niin iso kuin äkkiseltään saattaisi luulla, jos sulla on vaikka 400W paneeli täysin auringossa ja tuon rinnalla 400W paneeli 100% varjossa niin tuotto on melko lähelle 400W.

sarjaankytketyt paneelit sensijaan pitää olla samalla lappeella ja esim itä ja länsipuolen paneeleita ei voi kytkeä sarjaan.

sama koskee diodeja, rinnankytkennässä oikeastaan ihan turhia, sarjaankytkennässä hyödyllisiä jos osa paneeleista joutuu varjoon.

Rinnankytkennässä pitää huomioida myös muiden paneelien vikatilanne jolloin estodiodi pienentää tulipalon riskiä.
 
Rinnankytkennässä pitää huomioida myös muiden paneelien vikatilanne jolloin estodiodi pienentää tulipalon riskiä.
Useimmat standardit taitavat vaatia tuohon tarkoitukseen sulakkeen.
Sarjadiodia voi käyttää lisänä mutta sitä ei kelpuuteta suojakomponentiksi.

kaksi paneelia tais saada kytkeä rinnakkain, 3 tai enemmän ja sit tarvii sulakkeita.
 
Viimeksi muokattu:
Rinnankytkennästä kun oli kyse niin MPPT vaikutus ei ole niin iso kuin äkkiseltään saattaisi luulla, jos sulla on vaikka 400W paneeli täysin auringossa ja tuon rinnalla 400W paneeli 100% varjossa niin tuotto on melko lähelle 400W.
Niin - tuo (100% varjo) on siis se poikkeuksen sääntöön muodostava ääripää. Paneeleita ei kannata sijoittaa 100% varjoon noin niinkuin ylipäätään.

Ja sitten on esim se että yksi paneeli on suunnattu klo 12 suuntaan ja toinen klo 16 suuntaan eikä kumpikaan ole päivällä varjossa, ja aurinko liikkuu kesällä sieltä aamun sarastuksesta sinne illan auringon laskuun, molemmat paneelit tuottaisivat jotain koko tuon ajan. Ja jossain kohtaa puolenpäivän jälkeen olisi hyvällä kelillä saatavilla noin 700W. Eli niinä aikoina kun kumpikaan paneeli ei ole varjossa, niin kyllä se molempien paneeleiden teho kannattaa ottaa hyödyksi. Mikä taas onnistuu useammalla tavalla, kuten kytkemällä molemmille paneeleille oma säädin, tai käyttämällä säädintä jossa on tällä kertaa kaksi toisistaan riippumatonta liitäntää paneeleille.
 
Niin - tuo (100% varjo) on siis se poikkeuksen sääntöön muodostava ääripää. Paneeleita ei kannata sijoittaa 100% varjoon noin niinkuin ylipäätään.

Ja sitten on esim se että yksi paneeli on suunnattu klo 12 suuntaan ja toinen klo 16 suuntaan eikä kumpikaan ole päivällä varjossa, ja aurinko liikkuu kesällä sieltä aamun sarastuksesta sinne illan auringon laskuun, molemmat paneelit tuottaisivat jotain koko tuon ajan. Ja jossain kohtaa puolenpäivän jälkeen olisi hyvällä kelillä saatavilla noin 700W. Eli niinä aikoina kun kumpikaan paneeli ei ole varjossa, niin kyllä se molempien paneeleiden teho kannattaa ottaa hyödyksi. Mikä taas onnistuu useammalla tavalla, kuten kytkemällä molemmille paneeleille oma säädin, tai käyttämällä säädintä jossa on tällä kertaa kaksi toisistaan riippumatonta liitäntää paneeleille.
rinnankytkennässä molempien paneelien teho tulee käytettyä hyödyksi varsin hyvin vaikka niillä ei olisikaan omia mppt-säätimiä.
esimerkkinä vaikka https://jinkosolar.eu/wp-content/uploads/EU-JKM580-605N-72HL4-V-F8-EN.pdf

tosta jos P-V kuvaajaa katsoo niin huomaa että auringon säteilyteholle 200W/m2 ja 1000W/m2 maksimitehon jännite on käytännössä sama n. 43v ja lisäksi maksimi toteutuu kohtuullisen laajalla alueella.
 
Monet verkkoyhtiöt noudattavat Energiateollisuus ry:n verkostosuositusta, jolloin invertterin on täytettävä pientuotantostandardin SFS-EN 50549-1:2019 vaatimukset, en jaksa selvittää täyttääkö tuo laite sitä mutta jos siitä ei löydy mainintaa datalehdestä tai valmistajan sivuilta erillistä sertifikaattilappua niin voi olla että kytkentälupaa ei heru. Samasta syystä käytettyjä inverttereitä ei kannata nykypäivänä ostaa ennen kuin tuo asia on varmistettu vaikka saisi miten halvalla.
Saksalainen standardi VDE-AR-N 4105:2018-11 riittää joillekin verkonhaltijoille mutta useimmiten datalehdissä on mainittu ainoastaan VDE-AR-N 4105 mikä voi tarkoittaa myös vanhempaa versiota joka ei riitä.
Esim. Lahtienergia ei enää hyväksy edes noita VDE-AR-N 4150:2018-11 -mukaisia laitteita.

Eli siis vaikka saisitkin tuon pimenneen invertterin toimimaan niin voi olla että et enää saa lupaa liittää sitä sähköverkkoon.
Käyttäjät ei asialle mitään voi, mutta se on kyllä ikävämpi homma että suomen kokoisessa pienessä maassa täytyy vaatia omia "SFS"-Standardin täyttäviä laitteita. Siinä jää moni hyvä ja laadukas merkki pois markkinoilta kun eivät jaksa muutamaa hassaua myytyä kappaletta testauttaa omaa laitetta. Näissä asioissa EU:sta voisi olla hyötyä ja hyväksyttäisiin jokin yhteinen standardi...
 
rinnankytkennässä molempien paneelien teho tulee käytettyä hyödyksi varsin hyvin vaikka niillä ei olisikaan omia mppt-säätimiä.
esimerkkinä vaikka https://jinkosolar.eu/wp-content/uploads/EU-JKM580-605N-72HL4-V-F8-EN.pdf

tosta jos P-V kuvaajaa katsoo niin huomaa että auringon säteilyteholle 200W/m2 ja 1000W/m2 maksimitehon jännite on käytännössä sama n. 43v ja lisäksi maksimi toteutuu kohtuullisen laajalla alueella.
Ja kysymyshän lauantailta, johon myös minä olen kommentoinut, ei ollut kahdesta identtisestä n-tyypin yksikidepaneeleista vaan:
"
Vielä noista diodeista, Sunwindin sivulla kerrotaan että diodi olisi turha: Diodit kytkettäessä aurinkopaneeleja rinnakkain?

Miten on? Minulla tuo vanha 285w paneeli on etelään (ehkä kello 17) päin ja uusi 375w tulee länteen (ehkä kello 20), tartteeko diodeja?
"
Jota oli vielä tarkennettu: "Mutta aika pienet kuitenkin erot tuossa maksimijännitteessä 32,7V vs. 34,38V."
 
Käyttäjät ei asialle mitään voi, mutta se on kyllä ikävämpi homma että suomen kokoisessa pienessä maassa täytyy vaatia omia "SFS"-Standardin täyttäviä laitteita. Siinä jää moni hyvä ja laadukas merkki pois markkinoilta kun eivät jaksa muutamaa hassaua myytyä kappaletta testauttaa omaa laitetta. Näissä asioissa EU:sta voisi olla hyötyä ja hyväksyttäisiin jokin yhteinen standardi...
tuo sfs-standardi mahtanee olla suora käännös EN-12345 standardista kuten nimestäkin voi päätellä ja EN standardin täyttävä laite kelpaa täällä. Mitään ”omaa” siinä ei ole.
 
  • EN-standardit on saatettava kansallisen standardin asemaan kaikissa EU- ja EFTA-maissa, joten ne ovat identtisiä kaikissa CENELECin jäsenmaissa (SFS-EN, BSI-EN, SS-EN jne.).
 
Käyttäjät ei asialle mitään voi, mutta se on kyllä ikävämpi homma että suomen kokoisessa pienessä maassa täytyy vaatia omia "SFS"-Standardin täyttäviä laitteita. Siinä jää moni hyvä ja laadukas merkki pois markkinoilta kun eivät jaksa muutamaa hassaua myytyä kappaletta testauttaa omaa laitetta. Näissä asioissa EU:sta voisi olla hyötyä ja hyväksyttäisiin jokin yhteinen standardi...
Nuo SFS-EN standardit ovat EN standardeja tulkattuna suomeksi. Käytännössä nuo EN standardit ovat juurikin niitä joista EUsta on hyötyä, kun on yhteinen standardi.

SFS standardeissa on myös kansallisia pykäliä, mutta laitestandardeissa niitä ei taida olla ollenkaan..
 
kuinka paljon 10kw voimala maksaa nyt sisältäen asennuksen?
En tunne tätä kauppaa, mutta varmasti 8 tonnilla saa kun ostaa itse osat ja asennuksen erikseen

Tuolta saanee pakettina laadukkaalla asennuksella myös vastaavalla asemnushinnalla, mutta paneelit on laadukkaampia

Halvin mitä nyt äkkiseltään löytyy pakettina kenelle vain, eli tuossa on vielä hyvin tinkivaraa
Screenshot_20240909-191454.png
 
Oho onpas hinnat tippuneet. Onko nuo Growatt / Astroenergy paketit hyviä? Harmi, että katto on huonoon suuntaan meillä. Miten toimii, jos puolet paneeleista on itä- ja puolet länsipuolella?
 
Oho onpas hinnat tippuneet. Onko nuo Growatt / Astroenergy paketit hyviä? Harmi, että katto on huonoon suuntaan meillä. Miten toimii, jos puolet paneeleista on itä- ja puolet länsipuolella?
Kyllä noinkin toimii ja monet myös noin asentaa. Toimii tietenkin eri tavalla. Karkeasti: etelään suunnattuna paras tuotto, kun aurinko korkeimmillaan. Itä-länsi-asennuksessa tuotto alkaa aikaisemmin ja päättyy myöhemmin, mutta keksipäivällä tuotto pienempää.
Comparison_between_south_facing_and_east-west_roof_photovoltaic_output.png
 
Tai ylipäätään käyttöön, kun moni ei ole kotona parhaimpaan aikaan etelään suunnattujen paneelien kannalta. Itse poljen välillä töihin, niin auto latautuu auringolla.

Seuraavaksi akusto ja/tai seinälle itään lisää paneeleja.
 
Aamu- ja iltatuntien suuremmat pörssishinnat saa paremmin kuitattua itä-länsi suuntauksella.
Itsellä kanssa näin suurinpiirtein ja toi yksi korkee kuusi varjossa siinä klo 11-12, mutta muuten aamulla on tullut hyvin sähkö melkein heti kun arska on noussut horisotin yläpuolelle. Itsellä vieä on lappeet 15° niin kesällä tuli molemmilta lappeilta siitä klo 12.30-16 hyvin ja parhaimmilla päivillä tuotti enemmän kuin mitä on luvattu:

parhaimmillaan on käynyt hetkellisesti yli 6kW (6447 W, paneelit 6020) tuotto. Ja mulla on 15° lappeet joissa kummallakin on 7 paneelia, eli 3kW per puoli. Keskimääräisesti siinä päälle 4,5 kW tuotto.

Toi oli tosin keskikesällä, nyt ei oo pahemmin enää päässy yli 3kWh lukuihin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 361
Viestejä
5 098 928
Jäsenet
81 625
Uusin jäsen
karvakoira

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom