ykii
Lizard of Oz
- Liittynyt
- 16.07.2017
- Viestejä
- 781
Viime vuonna mulla oli vielä kiinteä (7,3c/kWh). Tämän vuoden keväällä siirryin pörssisopimukseen. Asun Elenian riistoalueella, eli siirto maksaa sen ~9c/kWh
Aurinkopaneelit ja niiden käyttö
- Keskustelun aloittaja lenni
- Aloitettu
Viime vuonna mulla oli vielä kiinteä (7,3c/kWh). Tämän vuoden keväällä siirryin pörssisopimukseen. Asun Elenian riistoalueella, eli siirto maksaa sen ~9c/kWh
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 781
Joo, kiinteällä takaisinmaksuaika on vähän kyseenalainen laskettava kun paskan sopparin ottamalla saa enemmän säästöä ja maksuajan mukamas paremmaksi.
Täällä offgrid kanssa. Teoriassa 8,5 vuotta takaisin maksu aika, mutta varmasti tulee päivitettyä vielä. Ja akutkin joutunee uusimaan jossakin vaiheessa. Joten ei kovin mielekästä laskea. Mutta tällä alueella sähköt poikki vähintään kerran viikkoon, joten tuli otettua ennemmin paneelit kuin verkko. Käyttö pakastin/jääkaappi, läppäri ja muutama valo. Lämmityksestä ei tarvitse murehtia päiväntasaajalla
Ilmmeisesti enemmän paneeleita ja vastaava kulutus?
ykii
Lizard of Oz
- Liittynyt
- 16.07.2017
- Viestejä
- 781
Niin, irtikään siitä 2v sopparista ei päässyt.
Tuo nyt joka tapauksessa 2023 hyöty silloisilla sopimuksilla, 2024 tulee olemaan eri. Veikkaan 400e pintaan.Päinvastoin, hyvin minimalistinen systeemi sekä kulutus.
2x450w paneelia, 1kw invertteri, sekä mppt-lataussäädin ja 2x200ah akkua.
Paneelit sen verran arvokkaita täällä, harkinnu jos laittas suunnattavalle maatelineelle. Mutta puol vuotta nyt pärjätty kyseisellä systeemillä.
En kyllä ymmärrä millä matikalla pääsee sitten alle kymmenen vuoden takaisinmaksuun.
huomasitko et sijainti päiväntasajan tianoilla... et voi myöskään laskea meidän hintoja siihen... ja oli teoriassa lle kymmenen vuoden.. jo pelkästään jos akut riittää kaikki ne useat katkot tuo takaisin ja mukavuutta
Voi olla et oon laskenut väärinkin, mut 10 vuoden sähköt nykyisellä kulutuksella ja sähkön hinnalla maksaisi 2000€, ja alle tuon hinnan sain tuon systeemin rakennettua. Ja sähkön hinta täällä on vaan noussut viimeisen kahden vuoden ajan.
Terve!
Kaipailisin vähän apua. Olisi tarkoitus rakentaa systeemi, joka toimisi aurinkosähköllä myös talvella. Virrankulutus olisi joitain kymmeniä vatteja (heitetään 30W). Lumia voi harjata ja akkuja vaihdella esim. 2 viikon välein, energian varastoinniksi olen ajatellut 200Ah 24V LiFePO4-akustoa. Pelkällä akustolla systeemin voisi ajatella pyörivän n. viikon. Tarkoitus olisi kytkeä ns. "24V" paneeleita rinnan. Ilmeisesti tähän kävisi paneelit joiden avoin jännite on 35V-40V tietämillä?
Tarkoitus on maksimoida energian tuotto talvella. Mitähän kannattaisi ottaa huomioon? Talvella suurin osa säteilystä on hajasäteilyä. Tällaiseen tarkoitukseen monikidepaneelit lienevät parempia kuin yksikidepaneelit. Hajasäteilyn näkökulmasta paneelit voisi asettaa vaakatasoon, mutta sitten tulee ongelmia lumen kanssa. Toisaalta lumi heijastaa valoa ja jyrkällä kulmalla tätä valoa saisi talteen enemmän (jos lunta on). Lisäksi talvella aurinko paistaa varsin kapeasta ja matalasta sektorista, eli suoran valon talteen ottaminen suosisi myös jyrkkää kulmaa. Mutta ennen kaikkea, lumen kertyminen paneelin pinnalle tuskin olisi iso ongelma jos paneelit asentaa melkein pystyyn.
On myös olemassa paneeleita, jotka on suunniteltu talvikäyttöön. Erityisesti kiinnostaisi paneelit, joissa on lunta hylkivä pinnoite. Saakohan tällaisia paneeleita jostain?
Mistähän saisi paneeleita jotka on suunniteltu lumisiin olosuhteisiin? Varmaankin olisi hyvä jos paneeleiden mukana tulisi tuet, joiden avulla paneeleiden kulmaa saa säädettyä?
Systeemi olisi tarkoitus laittaa suht. avoimelle mahdollisesti hyvinkin tuuliselle alustalle. Olisiko tästä näkökulmasta järkevää hommata useita pienempiä paneeleita muutaman ison sijaan? Olisikohan A:n muotoinen asetelma tästä ja hajasäteilyn keräämisen näkökulmasta järkevä, siis niin että paneelit olisivat kallellaan vastakkaisiin suuntiin? Toisaalta systeemiä saatetaan siirrellä ja se voidaan sijoittaa myös metsään puiden alle. Oletan että tällöinkin useampi pieni paneeli olisi parempi vaihtoehto?
Lataussäätimeksi olen ajatellut Viltroxin 100/50A säädintä. Hintaa kun on alle 200€, niin en näe järkeä ostaa pienemmillä ampeereilla. Paneelit ovat halpoja ja tuossa säilyisi optio laittaa niitä lisää. Mitään pakkomiellettä kyseistä lataussäätimen hommaamiseen ei ole, eli muutkin vaihtoehdot kiinnostavat.
Mitähän kaikkea kannattaisi ottaa huomioon? Paneeleissa on erilaisia lämpötilavasteita, onko näillä merkitystä miten paneelit toimivat talvilämpötiloissa? Tarkoitus siis ei ole maksimoida vuotuista sähköntuottoa, vaan maximoida pienintä sähköntuottoa viikon - kuukauden aikamittakaavalla. Eli siis haluan systeemin mikä tuottaa eniten sähköä joulu-tammikuussa. Jos tällaisesta ei kannata haaveilla, niin sitten pyritään siihen että systeemi toimisi mahdollisimman pitkään syksyllä ja mahdollisimman aikaisin keväällä.
Kaipailisin vähän apua. Olisi tarkoitus rakentaa systeemi, joka toimisi aurinkosähköllä myös talvella. Virrankulutus olisi joitain kymmeniä vatteja (heitetään 30W). Lumia voi harjata ja akkuja vaihdella esim. 2 viikon välein, energian varastoinniksi olen ajatellut 200Ah 24V LiFePO4-akustoa. Pelkällä akustolla systeemin voisi ajatella pyörivän n. viikon. Tarkoitus olisi kytkeä ns. "24V" paneeleita rinnan. Ilmeisesti tähän kävisi paneelit joiden avoin jännite on 35V-40V tietämillä?
Tarkoitus on maksimoida energian tuotto talvella. Mitähän kannattaisi ottaa huomioon? Talvella suurin osa säteilystä on hajasäteilyä. Tällaiseen tarkoitukseen monikidepaneelit lienevät parempia kuin yksikidepaneelit. Hajasäteilyn näkökulmasta paneelit voisi asettaa vaakatasoon, mutta sitten tulee ongelmia lumen kanssa. Toisaalta lumi heijastaa valoa ja jyrkällä kulmalla tätä valoa saisi talteen enemmän (jos lunta on). Lisäksi talvella aurinko paistaa varsin kapeasta ja matalasta sektorista, eli suoran valon talteen ottaminen suosisi myös jyrkkää kulmaa. Mutta ennen kaikkea, lumen kertyminen paneelin pinnalle tuskin olisi iso ongelma jos paneelit asentaa melkein pystyyn.
On myös olemassa paneeleita, jotka on suunniteltu talvikäyttöön. Erityisesti kiinnostaisi paneelit, joissa on lunta hylkivä pinnoite. Saakohan tällaisia paneeleita jostain?
Mistähän saisi paneeleita jotka on suunniteltu lumisiin olosuhteisiin? Varmaankin olisi hyvä jos paneeleiden mukana tulisi tuet, joiden avulla paneeleiden kulmaa saa säädettyä?
Systeemi olisi tarkoitus laittaa suht. avoimelle mahdollisesti hyvinkin tuuliselle alustalle. Olisiko tästä näkökulmasta järkevää hommata useita pienempiä paneeleita muutaman ison sijaan? Olisikohan A:n muotoinen asetelma tästä ja hajasäteilyn keräämisen näkökulmasta järkevä, siis niin että paneelit olisivat kallellaan vastakkaisiin suuntiin? Toisaalta systeemiä saatetaan siirrellä ja se voidaan sijoittaa myös metsään puiden alle. Oletan että tällöinkin useampi pieni paneeli olisi parempi vaihtoehto?
Lataussäätimeksi olen ajatellut Viltroxin 100/50A säädintä. Hintaa kun on alle 200€, niin en näe järkeä ostaa pienemmillä ampeereilla. Paneelit ovat halpoja ja tuossa säilyisi optio laittaa niitä lisää. Mitään pakkomiellettä kyseistä lataussäätimen hommaamiseen ei ole, eli muutkin vaihtoehdot kiinnostavat.
Mitähän kaikkea kannattaisi ottaa huomioon? Paneeleissa on erilaisia lämpötilavasteita, onko näillä merkitystä miten paneelit toimivat talvilämpötiloissa? Tarkoitus siis ei ole maksimoida vuotuista sähköntuottoa, vaan maximoida pienintä sähköntuottoa viikon - kuukauden aikamittakaavalla. Eli siis haluan systeemin mikä tuottaa eniten sähköä joulu-tammikuussa. Jos tällaisesta ei kannata haaveilla, niin sitten pyritään siihen että systeemi toimisi mahdollisimman pitkään syksyllä ja mahdollisimman aikaisin keväällä.
Yksi vaihtoehto voisi olla kaksipuoleinen paneeli asennettuna pystyyn etelä-pohjois suuntaan. Norjalainen toimittaja on näitä asentanut ja väittää, että tuotto on parempi talvella.
219 MWh: Maailman suurin ”pystyaurinkovoimala” asennettiin Norjaan
Pystyyn asennetuilla paneeleilla on 20–30 prosenttia korkeampi ominaistuotto kuin perinteisillä paneeleilla.
www.tekniikkatalous.fi
VPV (vertical PV) in winter conditions, Oslo Norway
Many of our customers ask how vertical solar panels work in winter. For the past two weeks we have had beautiful winter weather in Oslo, which shows beautifully how this works.From the data shared in the chart here, we can make some interesting observations:December 1-5: Cloudy winter weather...
www.overeasy.no
Tämä on ehkä kaikkein keskeisin pointti. Muutama sentti (esim reilut 5cm) lunta vie tuoton lähelle nollaa.
Muutama havainto mökillä olevista paneeleista (useampi setti eri paikoissa ja asennoissa) lumiseen talviaikaan.
-Perinteisessä kulmassa olevat paneelit, satanut lumi kertyy ja pysyy, ei poistu itsestään ellei ole pitkää jaksoa plus kelejä --> ei tuottoa, ellei puhdista tyyliin päivittäin, mikä ei käytännössä kannata.
-Jyrkkä, noin 70 asteen kulma, suunnattu etelään, näistä aurinko sulattaa lumen keskellä talveakin, jos sattuu paistamaan pari tuntia. Jos on jäätä lumen sijaan niin voi mennä pidempäänkin.
-Pystyssä eteläseinällä olevat paneelit, lumi ei juuri tartu/pysy ja tuottavat käytännössä vuoden ympäri jotain kunhan ylipäätään on valoa tarjolla.
--> Paneelit pystyyn tapauksessasi, jos ei halua olla jatkuvasti puhdistamassa. Kannattaa myös pohtia laittaisiko niille jonkin pienen katoksen/lipan joka suojaisi lumelta.
Kiitos, laitoin heille postia!
Kiitos! Pystyasento on hieman yllättävä, mutta nyt kun ajattelee täysin selvä valinta!
Vielä pieni nyanssi, jos asennuspaikkaa voi valita, niin lumesta heijastuva aurinko voi lisätä tuottoa ihan merkittävästi.
jeps joskus monia vuosia si ennen ko laitoin katolle paneeleita hommasin kaksi ja pikku säätimen ja akun, ja testailin. en muista enää paljonko tuli mutta kyllä ne talvellakin toimei, jos asuisin jo siellä keskellä korpea yksin (johka eläkepäivinä halajan) ni laittaisin lisää paneeleita ihan sillä ajatuksella et osa toimii paremmin talvella osa kesällä, varsinkin ko paneelit alkaa olee jo melko halpoja
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 639
Huomioi, että litiumakuston lataus ei ole yleensä sallittua pakkasella. Paneelit pitää ylimitoittaa todella rajusti, koska pimeimpinä kuukausina tuotto on miltei olematonta. Myös akkukapasiteettia pitää olla riittävästi pimeimpien hetkien ajaksi. Veikkaan että paneelit pystysuorassa on paras vaihtoehto, koska lumi ei kerry paneelin pinnalle ja saa boostia lumiheijastuksesta. Luonnollisesti mitään esteitä ei saa olla matalalla paistavan auringon edessä. Lataussäätimissä kannattaa huomioida niiden oma virrankulutus. Etenkin MPPT säätimissä voi olla yllättävän kova kulutus, vaikka muuten parempia ovatkin.
Ja talven hyvä puoli on se, että paneelit toimivat kylmässä paremmalla hyötysuhteella, sekä akkujen (etenkin lyijy) itsepurkautuvuus on hitaampaa.
LiFePO4 akuilla on yleensä sallittu lataus lämpötila alue 0~+50°C joten niitä ei saa pakkasella ladata. Jos akut eivät ole lämmitetyssä tilassa niin kannattaa harkita perus agm akkuja.
Viimeksi muokattu:
Kohta varmaan saa 50€ 400W paneelin:
www.verkkokauppa.com
Ei tuokaan kallis ole 80€ 420W.
EVI 450 Mono -aurinkopaneeli
EVI 450 Mono aurinkopaneelissa yhdistyy tehokkuus ja ympäristöystävällisyys. Aurinkopaneelin 450 watin nimellistehon sekä yksikide-, half-cut-kennotyyppin ansiosta paneeli pystyy tuottamaan energiaa tehokkaasti ja ekologisesti.
Ei tuokaan kallis ole 80€ 420W.
Kysymys tuntuu jo muutenkin kovin absurdilta näillä oletuksilla. Kannattaisi varmaan tutustua hieman tuulivoimaan ja/tai erilaisiin lavattomiin turbiineihin vaihtoehtoisena tai tukevana ratkaisuna. Tämän kaiken voi yhdistää aurinkopaneeleihin sen lisäksi, koska silloin kun ei aurinko paista, voi hyvinkin tuulla.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 781
Jos ostaa jännitealueeltaansopivia paneeleita, ne voi lyödä akun napoihin ilman mitään lataussäätimiä.
Akussa on kyllä suotavaa olla BMS joka huolehtii siitä, että akkua ei yliladata.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 639
Juu. Ja sulakkeenkin voi korvata näppärästi rautanaulalla. En kuitenkaan menisi moista suosittelemaan.
Toki homma voi toimia jollain sopivasti mitoitetulla pikkupaneelilla, mutta isommassa setupissa mennään aika vaarallisilla vesillä.
Kiitoksia taas näkemyksistä! En masennu, en ainakaan paljoa.
AGM-akut eivät innosta monestakaan syystä. Sillä nyt ei taida olla merkitystä että eivät tyhjänä ollessaan tykkää pakkasesta, koska niitä ei pitäisi tyhjäksi ajaa muutenkaan.
Jos systeemistä loppuu virta, niin se ei ole maailmanloppu. Polttokennoa on myös pohdittu, tuuvoima on ehdottomasti asia mitä täytyy harkita! Akkuja vaihtelemalla voisi toimia koko talvenkin, ilman aurinkopaneeleitakin...
Olin katsovinani että virrankulutus olisi mitätöntä kun mitään ei tapahdu, mutta täytyypä selvittää asiaa tarkemmin.
Hyvä pointti, olin katsonut tuota käyttölämpötilaa, mikä tosiaan on eri asia. Ilmeisesti pienellä virralla voi ladata myös pakkasella. Täytyy joka tapauksessa vähintään olla hyvä BMS, joka ottaa lämpötilan kunnolla huomioon. Jos virrankulutus on luokkaa 30W, niin sillähän jo lämmittää jonkin verran. Tämä on pitkälti eristyskysymys.
AGM-akut eivät innosta monestakaan syystä. Sillä nyt ei taida olla merkitystä että eivät tyhjänä ollessaan tykkää pakkasesta, koska niitä ei pitäisi tyhjäksi ajaa muutenkaan.
Jos systeemistä loppuu virta, niin se ei ole maailmanloppu. Polttokennoa on myös pohdittu, tuuvoima on ehdottomasti asia mitä täytyy harkita! Akkuja vaihtelemalla voisi toimia koko talvenkin, ilman aurinkopaneeleitakin...
Tekee akuille kuopan, joka ulottuu reilusti routarajan alapuolelle ja eristää sen. Samalla huolehtii myös että hukkalämpö pääsee tarvittaessa jonnekkin, siis jos joskus on kuormaa sen verran että tämä olisi ongelma.
Ja tietty niin että sinne ei kerry vettä, ja vaikka kertyisi niin se ei pääsisi akkuihin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 639
30W jatkuva kulutus on kuitenkin 2,5A 12V järjestelmässä. Pitää olla aika isot paneelit, että saat tuon tuotettua vuoden pimeimpinä aikoina. Silloin paneelit tuottavat hädin tuskin muutaman prosentin nimellistehostaan ja hyvin rajatun ajan per vuorokausi.
Ja keväällä paneelit voivat tuottaa reilustikin tehoa, vaikka pakkasta olisi huomattavasti. Jos BMS järjestelmä osaa huomioida lämpötilan, niin veikkaan että se estää lataamisen tyystin pakkasella.
Tällaista ”maakellaria” mietin itsekin ainoana järkevänä ratkaisuna, kun kaavailin li-akkuja erääseen projektiin joka toimisi vuoden ympäri.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 781
Jos oikeasti haluaa aivan ydintalvellakin offgrid sähköä, niin mites jos vaan pöräyttäisi pari kertaa marras-joulukuussa aggregaatilla akut täyteen? Montaa litraa ei tarvitse dieseliä per talvi, niin saa ne muutamat kymmenet kilowattitunnit tuotettua helposti sen 2kk jakson aikana kun niitä täysin auringottomia viikkoja on.
LFP-akut lämpöeristettyyn boksiin ja lämmitin mukaan, noitahan saa jo valmiilla lämmittimilläkin.
Toinen on sitten se, että jollain ecoflowlla kantaa kotoa sähköä mukanaan vähän, mutta realistisesti liikuteltavilla 1-2kWh paketeilla ei kyllä koko viikon energiantarvetta kateta jos oikeasti pitää 30w saada kuluttaa. Mites jos vaan vähentäisi kulutusta?
LFP-akut lämpöeristettyyn boksiin ja lämmitin mukaan, noitahan saa jo valmiilla lämmittimilläkin.
Toinen on sitten se, että jollain ecoflowlla kantaa kotoa sähköä mukanaan vähän, mutta realistisesti liikuteltavilla 1-2kWh paketeilla ei kyllä koko viikon energiantarvetta kateta jos oikeasti pitää 30w saada kuluttaa. Mites jos vaan vähentäisi kulutusta?
Kulutus voi olla pienempikin, tuohon on laskettu mukaan kevyttä lämmitystä. Akut voi kyllä tässä projektissa vaihtaa lennosta täysiinkin. 50Ah 24V x 4 kulkisi kantamalla (12kg/kpl) ja 100Ah 24V x 2 (n. 24g/kpl) kärryillä tai reessä jos on lunta. 30W kulutuksella akku viikon ilman paneeleita. 2 viikkoa paneeleiden kanssa pimeimpään aikaan voisi olla aika jee.
Tuota eristystä kun miettii, niin vaikuttavia tekijöitä ovat eristyksen paksuus, mutta yhtä lailla myös eristettävä pinta-ala.
Edit.: viilattu akkujen painoja.
Viimeksi muokattu:
Yksikidepaneelit taisivat mennä jo monikiteestä ohi joka suhteessa. Bulkkituotanto on nykyään yksikidepaneelia, monikide on käytännössä hävinnyt isommista asennuksista ja se on 2x kalliimpaa.
Paremmuudesta heikossa valaistuksessa on vähän ristiriitaista infoa, vahvasti riippuvainen sisäisestä shunttivastuksesta jonka kautta sähkö "vuotaa" hukkaan. Ja se taitaa riippua enemmän paneelimallista ja valmistajasta kuin mono vs. polypii tyypistä.
Joka tapauksessa yksikidepaneelia saa niin halvalla että monikidepaneelilla on vaikea kilpailla vaikka se sattuisi olemaan hiukan parempi vähäisessä valaistuksessa.
Kiitos, täytyy selvitellä tuota shunttivastuksen merkitystä. Tässä omassa projektissani ei energiantuotolla oikeastaan ole merkitystä silloin kun paistetta riittää. Merkitystä on suunnittelussa ainoastaan ajanjaksolla, jolloin paneelien tuotto on heikkoa.
Tässähän on kaksi eri asiaa jotka ovat kytköksissä toisiinsa, eli valon määrä ja valon laatu. En ole mistään löytänyt valovastekuvaajia, joissa kerrottaisiin sähköntuotto valon voimakkuuden suhteen. Onko se lineaarista ja mihin asti? Jos taivaalle laitettaisiin 10 aurinkoa, niin tuottaisivatko paneelit 10-kertaisesti sähköä (unohdetaan lämpötilavaikutus ja lataussäätimet yms. tästä)? Entä miten tämä vaihtelee paneelien välillä?
Yksi ero paneeliteknologien välissä on käsittääkseni siinä miten hyvin ne pystyvät hyödyntämään haja(=diffuusia)säteilyä. Käytännössä tämä tarkoittanee samaa kuin että miten herkkä paneeli on valon tulokulmalle. Tässä omassa systeemissäni paneelit tulevat pystyyn eli niitä ei juuri suunnata. Tällöin ollaan pitkälti hajasäteilyn varassa. Eli jos on vaikka 100W paneeli joka hyödyntää 20% enemmän hajasäteilyä kuin samankokoinen ja 1/4 maksava 200W paneeli, niin valitsisin luultavasti tähän systeemiin 100W mallin.
Käytännössähän kun säteilyn taso on alhainen, ollaan hajasäteilyn varassa, eli käytännössä kyse on usein samasta asiasta, mutta ei aina.
Jatkoa: eteläsuomessa
Uusia paneelityyppejä tulee niin vauhdilla markkinoille että validia tietoa on todella vähän, 10 vuoden takaiset maininnat monikidepiin suhteellisesta paremmuudesta eivät enää monessakaan suhteessa pidä paikkaansa.
N-type yksipuoleinen voisi olla esimerkiksi tän perusteella varteenotettava https://www.researchgate.net/public...ICON_SOLAR_CELLS_WITH_DIFFERENT_ARCHITECTURES
Tuossa data menee 0.02-kertaa auringon normaalisäteilyyn asti, vastannee melko pilvistä/pimeetä päivää.
Jokatapauksessa ero ei ole 20%-yksikköä monikidepiin eduksi, tuurilla jos ero olisi 20% (prosenttia, ei prosenttiyksikköä hyötysuhteessa) niin 100W paneeli tuottaisi 120% ja 200W paneeli 200%.
Lisäksi voisit laittaa noita 200W paneeleita samaan rahaan 4kpl, jolloin tuotto olisi 120% vs. 800%
Yhdestä abt keskisuomessa sijaitsevasta 44kW pystysuoraan asennetusta paneelisetistä iteroituna talviajan tuotanto huonoimpina kuukausina 300kWh/kk, n 7kWh/asennettu kW paneeleita.
Sun 30W kuorma olisi 22kWh kuukaudessa, tarvisit 3kW paneeleita. Hirvee määrä paneeleita, toisaalta ovat nykyään halpaa kuin saippua. Halvimmillaan tuon 3kW paneelisetin saa n. 400 eurolla.
Sähköntuotto on karkeasti ottaen lineaarista ainakin välillä 10%....100% nimellistehosta.
Uusia paneelityyppejä tulee niin vauhdilla markkinoille että validia tietoa on todella vähän, 10 vuoden takaiset maininnat monikidepiin suhteellisesta paremmuudesta eivät enää monessakaan suhteessa pidä paikkaansa.
N-type yksipuoleinen voisi olla esimerkiksi tän perusteella varteenotettava https://www.researchgate.net/public...ICON_SOLAR_CELLS_WITH_DIFFERENT_ARCHITECTURES
Tuossa data menee 0.02-kertaa auringon normaalisäteilyyn asti, vastannee melko pilvistä/pimeetä päivää.
Jokatapauksessa ero ei ole 20%-yksikköä monikidepiin eduksi, tuurilla jos ero olisi 20% (prosenttia, ei prosenttiyksikköä hyötysuhteessa) niin 100W paneeli tuottaisi 120% ja 200W paneeli 200%.
Lisäksi voisit laittaa noita 200W paneeleita samaan rahaan 4kpl, jolloin tuotto olisi 120% vs. 800%
Yhdestä abt keskisuomessa sijaitsevasta 44kW pystysuoraan asennetusta paneelisetistä iteroituna talviajan tuotanto huonoimpina kuukausina 300kWh/kk, n 7kWh/asennettu kW paneeleita.
Sun 30W kuorma olisi 22kWh kuukaudessa, tarvisit 3kW paneeleita. Hirvee määrä paneeleita, toisaalta ovat nykyään halpaa kuin saippua. Halvimmillaan tuon 3kW paneelisetin saa n. 400 eurolla.
Suuret kiitokset konkreettisista luvuista! Tuon perusteella pimeimpään aikaan Keski-Suomessa pystyyn asennettuna 100W paneeli tuottaisi sähköä keskimäärin 1W. Kuullostaa ehkä ihan järkevältä?
Jos systeemini laittaisi osittain pois päältä 16 tuntia vuorokaudessa, voisi optimistisella arviolla päästä keskimäärin 15W virrankulutukseen ja 11kWh kulutukseen kuukaudessa. Tuolloin kuukaudeksi ilman paneeleita riittäisi 500Ah 24V akusto, joka maksanee noin 5000€.
Eikö sama olisi ostaa sen verran moderni inverterilaturi ja aggregaatti että jos varaus laskee liikaa niin automaattisesti muutama tunti ladataan akkuja? Ei tarvitse liikoja laskeskella ja laadukkaista generaattoreista pääsee kyllä aina eroon.
Ei tarvitsisi niin järeää akustoa eikä bensaakaan mene montaa litraa
Ei tarvitsisi niin järeää akustoa eikä bensaakaan mene montaa litraa
'
Alkuperäinen ajatus oli pyörittää hommaa polttokennolla silloin kun aurinkoa ei riitä. Niissä on vaan sen verran heikko energiantuotto (alle 100W) että niillä ei pahemmin akkuja latailla. Jos on sellainen aggregaatti jonka voi jättää metsään pyörimään itsekseen niin se on kyllä vaihtoehto. Ehkä olen tässä projektissa kompastumassa omaan näppäryyteeni? Joka tapauksessa todella hyvä kuulla erilaisia näkökulmia asiaan!
Akkuja saa jo paljon halvemmalla jos ei tarvi valmista plug-play ratkaisua.
esim nkon.nl isoja LiFePo4 kennoja ja niille suojapiiri(bms) maksaa n. 100eur/kWh
huom: ainakin nkon.nl akuilla on saatavuusongelmia, ukrainalaiset ostavat varastot tyhjiksi.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 625
Ei liene kyse ole perinteisestä saatavuusongelmasta vaan inventaarioriskin hallinnasta eli kuhan on tarpeeksi tilauksia tms. niin lähtee kontit liikenteeseen.
Joo kiinan päässä akuista on ylitarjontaa ja hinnoissa on tiettävästi laskupainetta. Tuo hintojen lasku on sitten yksi syy miksi maahantuojat eivät ole halukkaita pitämään isoa varastoa.
Varmasti ainakin Victronin vehkeillä onnistuu tavalla tai toisella aggrekaatin käynnistys https://www.victronenergy.com/uploa...rt-stop/Automatic_Generator_start_stop-en.pdf
Toinen enemmän plug&play (mutta mahdollisesti pienellä jokerikertoimella) voisi olla ecoflown joku isompi virta-asema ja siihen se niiden bensa/kaasu generaattori? Senhän hinta ei ollut aivan mahdoton ja tehty juuri tuota käyttöä varten. Ja tosiaan tarvittaessa koko setti kulkeutuu ihmisten ilmoille latautumaan
EcoFlow Smart Generator
• Integrates with DELTA Pro/Max • Efficiency First • Charge & Power • Smart, Really Smart EcoFlow DELTA Pro to Smart Generator Adapter (sold separately) is necessary when the DELTA Pro is connected to the Smart Generator.
eu.ecoflow.com
Tärkeintä tässäkin olisi saada se itse virta-asema riittävän lämpimään paikkaan
Jos 1000 eur tai 1500 eur saa tarpeeksi paneelia ja akkua niin automaattikäynnisteinen aggrekaatti ei IMO ole vielä varteenotettava vaihtoehto. Oikeesti luotettava ja -30 pakkasessa käynnistyvä agre maksaa jo jotain ja sekin vaatii kylkiäiseksi akkua ja lataussäädintä.
Jotenkin palaset alkavat loksahdella paikoilleen.
Laskeskeliln että jos haluaa että 0,6m x 1m x 1m (syvyys x syvyys x korkeus ulkomitat) laatikon sisällä olisi 20 C-astetta ulkoilmaa lämpimämpää, niin siihen tarvittaisiin jatkuva n. 20W lämmöntuotto kuin eristeenä olisi 10cm FinnFoam-PIR. Siis watti per aste. Tuohon sitten termostaatti, joka estää lataamisen pakkasella (jos BMS:ssä ei ole).
Tuollaiseen laatikkoon menisi pohjalle 4 x 100Ah 24V akkuja eli n. 10 kWh. Reunoille ja päälle jokaiseen esim. 2x115W paneelit, eli 230W/sivu. Jokaisen sivun 2 paneelia olisi kytkettynä sarjaan (koska noin pienissä paneeleissa voin jännite on liian alhainen 24V systeemiin), ja jokainen sivu kytkettynä rinnan. Tästä tulisi 690W. Lisäksi pimeään aikaan voisi lisätä lähistölle pystyyn ja vastakkain aseteltuna 2 x 400W paneelia rinnankytkennällä. Yhteensä tästä tulisi 1500W nimellisteho. Tähän riittäisi käsittääkseni 100V/50A lataussäädin. Pystypaneeleita voisi laittaa talveksi lisääkin kun eivät juuri mitään maksa, täytyy vaan keväällä purkaa pois kun aurinko alkaa tosiaan paistamaan ettei mene yli mitä lataussäädin kestää.
Systeemin päällä olevien paneelien päälle kertyy lunta, mutta siinä olisi kuitenkin jatkuva 3W lämpövuo 0.6m^2 alueella, joka luultavasti riittää sulattamassa lunta pois, niin ettei katto romahda lumikuormasta.
Litiumiakin voi ladata pakkasen puolella mutta latausvirran pitää olla riittävän pieni. (jälleen kerran) tää on juttuja joista on dataa vähän heikosti ilman NDA-sopimuksia akkuvalmistajien kanssa.
0.05C latausvirta -20 asteessa on joissain lähteissä esitetty, tarkoittaa käytännössä että huonolla säällä akkua voi ladata sen mitä paneeleista on irti saatavana vaikka akku olisikin kylmä.
4kwh akkua voisi ladata 200W teholla.
Ja vähänkään kelvolliset MPPT-säätimet osaavat rajoittaa tehon niin että eivät räjähdä vaikka paneeleita olisikin huomattavasti nimellistä enemmän. Voit siis laittaa 2000W paneeleita ja 50A lataussäätimen.
JRC Photovoltaic Geographical Information System (PVGIS) - European Commission tuolla työkalulla saanee aika hyvin suuntaa mikä on mahdollista. Talvella asennuspaikalla on hirveä vaikutus, vaatii avoimen horisontin eteläpuoliskolle ja tarpeeksi korkean asennuksen että pääsee laskennallisiin arvoihin.
Eikä kannata takertua siihen hajavalon optimointiin liiaksi, yksi hyvä aurinkoinen päivä voi tuottaa enemmän kuin 3 viikkoa kun marras-joulukuussa sattuu aurinko paistamaan tai olemaan pilvessä.
Jos tuollainen "mysteeriprojekti" pitäisi lähteä toteuttamaan niin:
-2 viikon kulutusta vastaava akkukapasiteetti
-100x jatkuvaa kulutusta enemmän paneelikapasiteettiä eli 30W kuormalle 3kW paneelia
-akku 100mm eristevahvuudella olevaan finnfoam/saunasatu-laatikkoon, lämpimämpiä kelejä varten puhallinjäähdytys, ilmankierto U-mallista mutkaputkea myöten tai ylipaineesta avautuva perhosventtiili. Putkeen isot hyönteisverkot.
-2 vaiheinen akun lataus lämpötilan mukaan
-akun lämmitys aurinkosähköllä jos sähköä on reilusti tarjolla ja akku jäässä (helmikuun -25c aurinkoiset kelit), akun lämmitykselle oma mppt-säädin joka osaa ajaa resistiivistä lämmitintä (näitä ei ole pahemmin valmiina, menee omavalmisteeksi)
-jos sovellus on jotain riistakameraa kriittisempää niin paneeli&akkumäärät 2x yllä mainittu.
Pahoittelut salamyhkäisyydestä, haluan välttää sitä että keskustelu menee epäolennaisuuksiin. Systeemillä on tarkoitus mitata erilaisten ekosysteemien hiilinieluja ja ylipäätään kasvihuonekaasujen vaihtoa ekosysteemin ja ilmakehän välillä. Projekti liittyy työhöni, joka on voittoa tavoittelematonta. Kerron mielelläni lisää myöhemmässä vaiheessa tai vaikka yksityisviestillä.
Sillä mainitsin että välillä näkee yritettävän jotain ihan liian massiivista aurinko/akkusähköllä toteutettuna kun panostus pitäisi olla ennenkaikkea sähkönkulutuksen minimoinnissa. Tyyliin pihavalot hehkulampulla kun ledejäkin olisi tarjolla.
Tuo voi olla senverran spesifi järjestelmä ettei siinä ole helppo säästää, mutta siitä kannattaa aloittaa ihan tosisssaan.
Tämä viestini menee ketjun aiheen ohi ja olisikin kiinnostavaa jos tuosta mittaus systeemistä olisi jokin ketju jossa siitä itsestään voisi keskustella.
Tuon tyyppinen käyttötapaus viittaa mahdollisuuteen toteuttaa järjestelmä niin että se heräisi esim 5 minuutin välein tekemään mittausta sekunnin ajaksi (riippuen hieman siitä tarvitsevatko anturit esilämmitystä jne) .. tulos talteen ja systeemi takaisin lähes nolla kulutukselle. --> Tehon kulutus tipahtaisi vastaavaan murto-osaan verrattuna jatkuvaan toimintaan.
Tuon tyyppinen käyttötapaus viittaa mahdollisuuteen toteuttaa järjestelmä niin että se heräisi esim 5 minuutin välein tekemään mittausta sekunnin ajaksi (riippuen hieman siitä tarvitsevatko anturit esilämmitystä jne) .. tulos talteen ja systeemi takaisin lähes nolla kulutukselle. --> Tehon kulutus tipahtaisi vastaavaan murto-osaan verrattuna jatkuvaan toimintaan.
0nanias
Make ATK Great Again
- Liittynyt
- 03.09.2018
- Viestejä
- 2 135
Tuo on lataussäätimen tehtävä, ei BMS:n.
Toimiva lataussäädin ei puske virtaa täysiin akkuihin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 847
Kiitos korjauksesta! Juuri näin tarkoitin mutta ajatuskatko.Tuo on lataussäätimen tehtävä, ei BMS:n.
Toimiva lataussäädin ei puske virtaa täysiin akkuihin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 13 781
Kyllä BMS:nkin yksi tärkeimmistä tehtävistä on suojella akkua ylilataukselta.Tuo on lataussäätimen tehtävä, ei BMS:n.
Toimiva lataussäädin ei puske virtaa täysiin akkuihin.
Lataussäätimen voi kuitenkin ihan käyttäjäasetuksilla konfiguroida väärin - BMS:n pitäisi olla akun sisällä ja tehtaalta oikein juuri kyseiselle akulle konfiguroitu.
Uutiset
-
Chromen Gemini-integraatio laajentuu entistä kyvykkäämmäksi tekoälyapuriksi
2.2.2026 21:57
-
Uusi artikkeli: Testissä Huawei Magic8 Pro
2.2.2026 18:53
-
Uusi artikkeli: Testissä Honor Magic8 Lite
31.1.2026 11:51
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (4-5/2026)
30.1.2026 15:00
-
Androidin työpöytäversio ”Aluminium OS” videovuodossa
30.1.2026 01:20
Uusimmat viestit
-
-
Sähkönmyyntisopimukset ja niiden hinnat (EI yleistä sähkökeskustelua!)
- Viimeisin: hypodermic
-
-
