Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Jos tuo invertteri on Intelligent 12V / 3000 W , niin 1A tyhjäkäyntikulutus tekee 24 Ah/vrk, mikä on sama kuin perusjääkaapin kulutus/vrk. Eli , jos akustossa on runsaasti kapasiteettia, niin välttämättä tarvita.
Jos tuossa invertterissä on kauko-ohjaus liitäntä , myös siinä olisi mahdollista käyttää itse tekemääni termostaatti viritelmää, ilman että tarvisi invertterin virtakytkimen rinnalle tehdä muutoksia.
Linkki: Pakastin alhaisen energian mökkijääkaappina

Tässä vaan 1 esimerkki 1 termostaatista:
US $0.84 37% OFF|W1209 Red LED Digital Thermostat Temperature Control Thermometer Thermo Controller Switch Module DC 12V 125V Waterproof with Box|Temperature Instruments| - AliExpress
Juuri tuo invertteri meillä on. Ja siinä on kaukkariliitäntä. Kaikki sillä on tähän mennessä toiminut mitä on tullut mieleen kokeilla. Paineilmakompressoria en uskaltanut kokeilla. Akustossa on ihan hyvin kapasiteettia niin olkoon invertteri päällä koko ajan, vaikka ei tuo termostaatti näyttäs kalliiksi tulevan. Katellaan, miten syksyllä virta riittää. Siniaaltoinvertteriä en nää järkeväksi hankkia. Menee yhden jääkaapin hinta siihenkin. Jos tulee tuolle termarille tarvista, täytyy melkein hankkia jääkaapille oma invertteri. Ei oo hyvä jos käyttösähkö katkeilee kesken käytön.
 
Ettei vaan olisi mittausharhaa. Invertterissä (MSW) on pulssimuuntajat galvaaniseen erotukseen , ja lähtöpuolen maa kelluu paitsi halvemmissa kiinalaitteissa säästösyistä lähtöpuolen tasurin miinus on kytketty akun miinukseen.
Näin säästetään optoerottimet suurjännitepuolelle.


Millä tavalla "maa kelluu" siis jos maahan ei ole mitään yhteyttä, niin silloin ei ole ollenkaan maapontentiaalia, tai ei se voi toimia esimekiksi oikosulku- tai vikavirtatapauksessa. Silloin käytetään aina nollaluokan pistorasiaa?

Esimekkinä tuo suojaerotusmuuntaja, siinä on aina nollaluokan pistorasia, koska jännite on vain kaden käämin pään välissä. Eli "maa kelluu" tai toisin sanoen sitä ei ole ollenkaan.

Jos ajatellaan mitä vain invertteriä missä on normaali maadoitettu pistorasia, niin toki invertterissä pitää sisäisesti olla kytketty yhteys ainakin siihen pistorasian maadoitukseen, josta se käytännössä aina leviää invertterin kuoreen, ja sitä kautta ajoneuvon runkoon/PE-kiskoon?
 
Juuri tuo invertteri meillä on. Ja siinä on kaukkariliitäntä. Kaikki sillä on tähän mennessä toiminut mitä on tullut mieleen kokeilla. Paineilmakompressoria en uskaltanut kokeilla. Akustossa on ihan hyvin kapasiteettia niin olkoon invertteri päällä koko ajan, vaikka ei tuo termostaatti näyttäs kalliiksi tulevan. Katellaan, miten syksyllä virta riittää. Siniaaltoinvertteriä en nää järkeväksi hankkia. Menee yhden jääkaapin hinta siihenkin. Jos tulee tuolle termarille tarvista, täytyy melkein hankkia jääkaapille oma invertteri. Ei oo hyvä jos käyttösähkö katkeilee kesken käytön.
Termostaatti ei estä invertterin normaalikäyttöä, jos se on virtakytkimen rinnalla ,se ei katkaise sähköä, kun kytkin on päällä.
Omassa jääkaappisäätimessä on kauko-ohjauksen lisäksi rele-ohjaus, jolla voi tehdä jääkaappisäädön invertterin päällä pitämisen ohjelmallisesti BLE Android sovelluksella langattomasti. Eli invertteriä ja relettä ohjaillaan erikseen tarpeen mukaan. Jos käytetään jääkaapin omaa termostaattia, niin erillistä termostaattia ei tarvita muuta kuin virran säästöön.
 
Termostaatti ei estä invertterin normaalikäyttöä, jos se on virtakytkimen rinnalla ,se ei katkaise sähköä, kun kytkin on päällä.
Omassa jääkaappisäätimessä on kauko-ohjauksen lisäksi rele-ohjaus, jolla voi tehdä jääkaappisäädön invertterin päällä pitämisen ohjelmallisesti BLE Android sovelluksella langattomasti. Eli invertteriä ja relettä ohjaillaan erikseen tarpeen mukaan. Jos käytetään jääkaapin omaa termostaattia, niin erillistä termostaattia ei tarvita muuta kuin virran säästöön.
OK. Siinä tapauksessa tuo on kyllä kiinnostava vaihtoehto. Tähän hätään en tuota kyllä ennätä rakentaa, mutta syksymmällä tuolle varmaan enemmän käyttöäkin on, kun paneelin tuotto pienenee. Laitetaanpa loppukesän tehtävälistalle... Tuo laatimasi ohje on kyllä hyvä.
 
Millä tavalla "maa kelluu" siis jos maahan ei ole mitään yhteyttä, niin silloin ei ole ollenkaan maapontentiaalia, tai ei se voi toimia esimekiksi oikosulku- tai vikavirtatapauksessa. Silloin käytetään aina nollaluokan pistorasiaa?

Esimekkinä tuo suojaerotusmuuntaja, siinä on aina nollaluokan pistorasia, koska jännite on vain kaden käämin pään välissä. Eli "maa kelluu" tai toisin sanoen sitä ei ole ollenkaan.

Jos ajatellaan mitä vain invertteriä missä on normaali maadoitettu pistorasia, niin toki invertterissä pitää sisäisesti olla kytketty yhteys ainakin siihen pistorasian maadoitukseen, josta se käytännössä aina leviää invertterin kuoreen, ja sitä kautta ajoneuvon runkoon/PE-kiskoon?
Pistorasian suojamaa on kytketty runkoon ja maadoitusruuviin, mikä olisi suositeltavaa kytkeä sopivaan maahan, mutta olihan se minulla muutaman kesän kytkemättä, kunnes maadoitin akun miinukseen.
Tasurin maa ja pulssimuuntajien lähdöt kelluu.
 
Pistorasian suojamaa on kytketty runkoon ja maadoitusruuviin, mikä olisi suositeltavaa kytkeä sopivaan maahan, mutta olihan se minulla muutaman kesän kytkemättä, kunnes maadoitin akun miinukseen.
Tasurin maa ja pulssimuuntajien lähdöt kelluu.


Tasuri = tasasuuntaussilta? Onko siellä sellainen, akustahan tulee jo tasavirtaa? Kuvittelisin että hakkurilla nostetaan tasajännitettä jonnkekin 325V josta jollain h-sillalla hakataan vaihtovirraksi jota mikro-ohjain ohjaa driverin kautta?

Mutta siis nämä"pulssimuuntajan lähdöt" siis onko se sama kun pistorasian ulostulokoskettimet?
 
Kannattaa tutustua netistä invertterien toteutuksiin.
Pulssimuuntajan 20 - 30kHz kanttilähtö tasasuunnataan 400V konkalle, jota kytketään vuorotellen pistorasian ulostuloihin.
 
Kannattaa tutustua netistä invertterien toteutuksiin.
Pulssimuuntajan 20 - 30kHz kanttilähtö tasasuunnataan 400V konkalle, jota kytketään vuorotellen pistorasian ulostuloihin.


Juu, tein juuri erittäin mielenkiintoisen kokeen, tällä kertaa Nordic Power 1500W siniaaltoinvertterillä, mikä ei ole hinnat alkaen kiinan kuraa. Kuormittamattomana ulostulopontentiaalit näytti 159V ja 61V suojakosketinta vasten. Virtamittauksessa jännite kuitenkin meni nollille 13 ja 14 mA virralla.

Eli tässä invertterissä ei tuo maadoitus todellakaan toimi niin kuin kuvittelin, tai jossain aikaisemmassa jota kokeilin, joka laukasi ylivirtasuojuksen maavuodosta.

13mA ei kyllä uskoakseni ole ihan kokonaan potentiaalivapaa, mutta ei tuo maadoitus kyllä mielestäni mitenkään toimi, eikä siinä ole mitään ideaa??? Vai miksi tuollaista maadoitusta edes kytkisi mihinkään.

Kertokaa fiksummat.
 
Differentiaalinen vuorovaihe lähtö, joista ei kumpikaan maa. Ei niistä kumpaakaan saa suojammaahan kytkeä .
Maadoitusohjeet laitteen ohjekirjasta.
 
Differentiaalinen vuorovaihe lähtö, joista ei kumpikaan maa. Ei niistä kumpaakaan saa suojammaahan kytkeä .
Maadoitusohjeet laitteen ohjekirjasta.


Juu, nämä invertterit ei ehkä mene ihan samoilla määräyksillä kun suomen kiinteistöasennukset. Olisi kiva kuulla miten tuo kytketään standardien mukaan kiinteistöön, jossa pitäisi ilmeisesti esim vikavirtasuojat maatavasten toimia, samoin johdonsuoja-automaattien poiskytkentäajat.

Ihan eniten kiinnostaisi että mitä virkaa "kelluvan invertterin" maadoitusnastalla edes on. Yleinsä löytyy kaikkeen joku syy miksi asiat tulisi tehdä tietyllä tavalla. Mutta miten asennukseen vaikuttaa yhtään mitään, kytkeekö invertrerin siipimutteri maata mihinkään vai ei? Mikä sen siipimutterin idea on olla olemassa?
 
Siinähän se idea on , invertterin ja muiden laitteiden kuoret kytketään suojamaahan ja autossa runkoon , ettei kuski saa sormille kesken ajon.
 
Entäs kiinteät asennukset, tarviiko vikavirtasuojien toimia? Tai tarviiko testata johdonsuoja-automaatteja?

Ainoa minun tuntema tapa on laittaa suojaerotusmuuntaja tuon invertterin perään ja tehdä suojaerotusmuuntajan toisesta johtimesta maapotentiaali, joka kytketään kiinteistön maadoituselektrodiin.

Tai sitten pitää suojaerotusmuuntajan kokonaan kelluvana, silloin siihen kytkettyn laitteen suojakuorta ei tarvitse maadoittaa eikä ole vaaraa saada kynsille, koska ulostulo on oikeasti kelluva ja vieläpä koeponnistettu 500V ylöspäin.

Oikeasti kelluvan virtalähteen toisen pontentiaalin voi kytkeä maihin ilman ongelmia.
 
Aloittelijan kysymys mutta jos komponentit on paneeli, mppt lataussäädin, akku ja 12v kompurakaappi niin meneekö kytkentä jääkaappiin suoraan lataussäätimeltä vai akun kautta?

Idea siis se että jääkaappi saisi virtaa myös yöllä kun paneelit ei tuota sähköä.
 
Aloittelijan kysymys mutta jos komponentit on paneeli, mppt lataussäädin, akku ja 12v kompurakaappi niin meneekö kytkentä jääkaappiin suoraan lataussäätimeltä vai akun kautta?

Idea siis se että jääkaappi saisi virtaa myös yöllä kun paneelit ei tuota sähköä.
Paras se on laittaa mahdollisimman lyhyt veto akulta kaapille, eli suoraan akusta kaappiin.
 
Harvemmin noita lataussäätimen lähtöjä on mitoitettu kovin suurelle virralle, kannattaa tarkistaa speksit. Omassa halpiksessa taisi olla 10A. Se "etu" lataussäätimeen kytkemisestä olisi, että se voi (jos osaa) suojella akkua kytkemällä tuon kuorman pois päältä, jos näyttää että jääkaappi imee sen tyhjäksi. Kumpi sitten on pahempi, tyhjä akku (mahdollisesti kärsinyt) vai pilalle menneet ruuat. Tällaisessa skenaariossa tosin akun mitoitus on jo lähtökohtaisesti mennyt pieleen.

Toinen etu olisi mahdollisuus seurata jääkaapin sähkönkulutusta, mikäli lataussäädin osaa sitä itsekseen laskeskella.

Kuten @mRkukov edellä neuvoi, kytkisin suoraan akkuun.
 
Se "etu" lataussäätimeen kytkemisestä olisi, että se voi (jos osaa) suojella akkua kytkemällä tuon kuorman pois päältä, jos näyttää että jääkaappi imee sen tyhjäksi.
Ja tätä tehtävää varten on olemassa myös ihan akkuvahteja. Ja eiköhän sillä kaapillakin ole minimijännite jolla suostuu käynnistymään. Ei se 0 volttiin asti akkua aja.
 
Kiinakaapit käynnistyy vielä reilulla 10 voltilla, siitä akut ei kyllä enää tykkää.
 
Eikö sen kaapin voi kytkeä kontaktorin läpi akkuun ja kontaktori säätimen lähtöön? Säädin kuitenkin katkaisee ulostulon kun akkujännite laskee jolloin kaapiltakin katoaa sähköt.
Eli releeseen? Isot releetkin vie hieman sähköä, joten ei tuokaan täydellinen ratkaisu ole. Perus akkuvahtihan on juuri tuollainen.
 
Jos lataussäätimen kautta johdottaa , riittävän tukevat johdot akulta 6 mm2 aivan minimi ja säätimeltä jääkaapille vedon pituudesta riippuen vieläkin paksummat piuhat. Esim. yli 20A säätimen kytkimistä se tuskin jää kiinni(luokkaa 10-5 mohm vastus). Mikä lie sitten 12V kaapin kompressorin käynnistysvirta ? Vai onko kompressori teholtaan niin alhainen , ettei vastapainetta löydy?
 
Kiitos vastauksista, säätimessä ampit riittää, 50a laite kyseessä, siinä on suojausominaisuuksia mutta pitää tsekata tarkka malli vielä kun pääsee kotiin.
 
Noniin, pääsin säätimen äärelle ja tässä lisätietoa, kyseessä siis ilmeisesti ns. halpis-kiinalainen, ohessa linkkejä jossa tarkempia tietoja.

Vähän ihmetyttää kun tämä on väitetysti 50V/100A, kuulostaa maallikon korviin että pitäisi olla toiste päin mutta jos tyyppikilpi(tarra) sanoo niin kai se on uskottava.

Se mikä häiritsee enemmän on että manuaali (linkki alla) sanoo että max solar input 12v battery on 23V ja paneelit jota ajattelin tähän (300W) on jotain 31V tuottavia, karahtaako jo tässä kohtaa? Toisaalta, tyyppikilpi sanoo max PV input power 1300W (12V). Meneekö minulla nyt joku sekaisin?

Ideana siis olisi laittaa rinnakkain 2x300W paneelit siten että toinen olisi aamuaurinkoon viistosti ja toinen ilta-aurinkoon eli kaakkoon ja lounaaseen eli käytännössä toinen on varjossa lähes koko ajan (paitsi kun aurinko korkeimmillaan päivällä jolloin molemmat saavat jotain säteilyä).

Näkeekö arvon asiantuntijat tässä nyt jotain potentiaalisia pommeja kun tarkoitus siis pääsääntöisesti olisi pyörittää kesäisin 12V kompurakaappia ja mukana loopissa olisi 12V 100Ah akku? Säätimessä on manuaalin (linkki) mukaan akun ali- ja ylijännitesuojat eli kytkee pois kuorman kun akku menee alle 10.7V eli aiemman keskustelun mukaan voisi pistää kuorman kiinni säätimeen eikä suoraan akkuun?

EDIT: pahoittelut kuvien koosta, ATK-taidot eivät riitä pienempiin





 
Vähän ihmetyttää kun tämä on väitetysti 50V/100A, kuulostaa maallikon korviin että pitäisi olla toiste päin mutta jos tyyppikilpi(tarra) sanoo niin kai se on uskottava.
Oikein on. 50V max jännite kun 24V akut. 100A max kun 12V akut (1200W).
Toisaalta, tyyppikilpi sanoo max PV input power 1300W (12V). Meneekö minulla nyt joku sekaisin?
Hyötysuhde alle 100%.

Tuo taitaa olla PWM säädin?
Se mikä häiritsee enemmän on että manuaali (linkki alla) sanoo että max solar input 12v battery on 23V ja paneelit jota ajattelin tähän (300W) on jotain 31V tuottavia, karahtaako jo tässä kohtaa?
Kyllä.
 
Tuo tosiaan vaikuttaa melko pommilta, eli tuskin on MPPT vaan PWM.

100Ah akku ei tule riittämään kompurakaapille kuin viikonloppukäyttöön - varsinkin jos kyseessä on tavallinen lyijyakku. Käytännössä kapasiteetti on noin 50Ah, ja pienikin kompurakaappi vie sen 20Ah vuorokaudessa. Jos tulee pari sateista päivää niin aletaan olla akun kapasiteetin rajoilla.
 
Näyttäisi olevan PWM säädin Fetit kestää 50 V max ja niille speksattu 100 A virtaa.
Ladattaessa isolla virralla 100A , mitä et 2lla 300W paneelilla saa.
Paneelit voi kytkeä vaikka oikosulkuun , mutta 12 V akkuun pwm säätimellä saa vaan noin 120 -130W.

Tuossa on mahdollista ostaa toinen samanlainen 12V akku ja mennä 24V järjestelmään.
 
Oikein on. 50V max jännite kun 24V akut. 100A max kun 12V akut (1200W).

Hyötysuhde alle 100%.

Tuo taitaa olla PWM säädin?

Kyllä.

Kovasti väittää olevansa mppt säädin, lukee isolla laitteen kyljessä näin.

Mitä tapahtuu jos kuitenkin laitan 300w paneelin ja 12v akun kiinn tuohon, palaako kämppä? Ja eikö paneelin voltit ole alemmat silloin kun aurinko ei täysiä osu siihen?

Edit jos myöhemmin hommaan 24v akut niin mitä tarvitaan että 12v laitteet toimii sen kanssa?
 
Mitä tapahtuu jos kuitenkin laitan 300w paneelin ja 12v akun kiinn tuohon, palaako kämppä?
Tähän en osaa vastata. Suosittelen testaamaan jossain muualla kuin kämpässä, jotta se ei pala laitteiden mukana. Tuohan voi vaikka heittää 24v moden päälle ja syöttää sille 12v akulle 30v paneeleilta. Siinä kohtaa akku kiehuu ja riittää pieni kipinä siihen että roihahtaa. ;)

Oikeasti suosittelen hankkimaan toisen säätimen. Tuo säädin on selvästi huono. Sitä ei ole tehty 30v paneeleille, vaan vanhoille paneeleille jotka pystyi kytkemään melkein suoraan akkuun. Eli 12v akuille 15v paneelit jne. Nykyisin paneelit tehdään syöttämään se 30v ja niitä on tarkoitus laittaa udeampi sarjaan, jolloin jännitteet nousee entisestään. Kunnon mppt osaa silloin ottaa ja muuttaa sen 60v paneelijännitteen sille 12v akulle sopivaksi. Hakee myös oikeasti sen tehokkaan alueen eikä ensimmäistä piikkiä tehokäyrällä.
 
Osaako kukaan sanoa miten oikeasti voi selvittää onko säädin pwm vai mppt?
En osaa sanoa. Noilla jänniterajoilla se pwm on melkein sama kuin mppt, eli pienet kiinalaiset lyöneet paremmin myyvän nimen kylkeen.

Ebaystä ostin gps paikantimen, jossa ei ollutkaan gps:ää vaan pelkkä mobiilipaikannus. Kysyin myyjältä ja ainoa vastaus oli rahojen palautus. :)
 
Tyhmä kysymys aurinkopaneeleista.
Olen leikkinyt 10w/18v paneelilla ja huomasin että se hyytyy heti jos paneelista varjostuu pienikin kohta / yksittäinen ”ruutu”. Minkä tyyppistä paneelia kannattaa etsiä joka tuottaa parhaiten vaihtelevassa varjossa? Se on kytketty suoraan ilmanvaihdon puhaltimeen.
 
Tyypillinen kiinalainen huijaus säätimen nimi MPPT , jolla ei mitään tekemistä Maximum Power Point Tracking säätimen kanssa. Jo max virta 100A paljastaa sen PWM säätimeksi. Tuskin säätimen liitännät ja johdotukset on edes suunniteltu 100A:lle. Eli piirilevyn johdotukset ja ruuviliitokset sulaa 100 A virralla.
Yhdestä säätimestä suli ruuviliittimen muoviosia alle 10A paneeleilla ,kun ruuviliitos oli huonosti kiinni.
 
Viimeksi muokattu:
Avaamalla säätimen näkee onko sisällä kelaa vai ei. Jos kela puuttuu niin se ei ole MPPT eikä edes MPP.

Noniin, avasin laitteen ja tällaista paljastui.

Olen täysi amatööri näissä mutta aika "kevyeltä" näyttää piirilevy ottaen huomioon että puhutaan 100A virroista.

Mutta mitä sanoo asiantuntijat, onko säädin mallia MPPT vai VMP?



EDIT: LCD-näytön alla ei mielestäni ollut mitään merkittäviä komponentteja.
 
Noniin, avasin laitteen ja tällaista paljastui.

Olen täysi amatööri näissä mutta aika "kevyeltä" näyttää piirilevy ottaen huomioon että puhutaan 100A virroista.

Mutta mitä sanoo asiantuntijat, onko säädin mallia MPPT vai VMP?



EDIT: LCD-näytön alla ei mielestäni ollut mitään merkittäviä komponentteja.

Näyttää aika samalta kuin tämä:
 
Noilla folioilla , virranmittausvastuksilla ja ruuviliittimillä 100A:lla käry käy, eli tuskin kannattaa yli 20 Alla käyttää.
 
Oliko kellään suosituksia mistä kannattaa tilata 6mm2 lakua edullisesti? Ja sellainen paikka etttei tarvitse arpoa onko tavara luotettavaa vai ei.
 
Suosittelen tuplaamaan paneelit. Esim 2x250W



MPPT säätimet parempia, mutta budjetin mukaan.



Voit laskea jännite ja tehohäviöt netin laskureilla. Esim yksi ledilamppu per kaapeli menee varmasti ihan ok. Jääkaapille yms en voi suositella muuta kuin paksua kunnon johtoa. 12v on todella hankala jännite esim 10m pidemmille vedoille.

Kannattaa piirtää paperille vedos ja sitten toinen siitä miten ajattelee noiden menevän. Näkee vähän mikä on järkevää.

Ebaystä löytyy step down convertereita. Parista sellaisesta kokemusta ja 30a malli on nyt toiminut jo monta vuotta. Eivät kuluta oikeastaan mitään ilman kuormaa ja jos hankkii esim useamman niin voi tehdä esim 24v vetoja joiden päähän step down.

Kiitos vastauksista!

Nyt on ajatukset tarkentuneet, ja otan tod. näk 2x n. 280 w poly-paneelia ja riittävän tehokkaan MPPT-säätimen niille. Paneelit sarjaan, ei rinnan, niin pitäisi ilmeisesti saada paremmat tehot myös hieman pilvisellä säällä?


Vertailin akkuja ja yksi alhaisimmista €/Ah-hinnoista on näillä:
Osaako kukaan sanoa noista mitään? Selkeästi halvempaa kuin AGM:t ja tuon speksatun syklikeston (50% / 1600) mukaan pitäisi olla aika pitkäikäisiä myös.
Tuottaakohan ongelmaa noilla se, että ovat mökin alla eli viileässä tilassa; jostain luin että geeliakut ja pakkaskelit eivät olisi kovin hyvä yhdistelmä? Tosin, talvella käyttö on aika vähäistä: läppärin, puhelimen latausta ja valot, eli ei jääkaapin suurta kuormaa. Näissä tosin hämää myös se, että ilmoitettu vain C100/220 AH, eli paljonkohan on C5 tai C20 arvot..?

MPPT-säätimistä vielä: Amazonissa on kohtuullisen edullisella esim. EPEVERin vehkeitä. löytyykö näistä kokemusta keneltäkään?

Invertteri: mikä tahansa oikea siniaaltovehje on varmaan riittävä? Jos ostan esim. 2kW invertterin, jaksaako tuolla pyörittää esim. satunnaisesti sirkkeliä jonka ottoteho on n. 1500w mutta käynnistys varmaan raskaampi?


kiitos taas :)
 
Vertailin akkuja ja yksi alhaisimmista €/Ah-hinnoista on näillä:
Osaako kukaan sanoa noista mitään? Selkeästi halvempaa kuin AGM:t ja tuon speksatun syklikeston (50% / 1600) mukaan pitäisi olla aika pitkäikäisiä myös.

kiitos taas :)

Mulla on 2kpl noita akkuja, ennen noita oli 4kpl 100amp tavallisia vapaa-ajan akkuja ja ainakin näin vähällä kokemuksella noissa piisaa virta paljon paremmin, käytännössä nuo on pelkästään jääkaappia varten ja noita lataa 3 aurinkopaneelia jotka on käytännössä aina varjossa
 
Mulla on 2kpl noita akkuja, ennen noita oli 4kpl 100amp tavallisia vapaa-ajan akkuja ja ainakin näin vähällä kokemuksella noissa piisaa virta paljon paremmin, käytännössä nuo on pelkästään jääkaappia varten ja noita lataa 3 aurinkopaneelia jotka on käytännössä aina varjossa
Kiitos tiedosta! Onko akut olleet sulla kauan, ts. onko olleet talven yli? Epäilyttää tuo geeliakku talvella.

Paljonko sinulla on paneelikapasiteettia tuossa?
 
Epäilyttää tuo geeliakku talvella.
Kaikki akut kestää talvella kunhan pitää varauksen korkeana. Eli jos ei mökkiä käytä niin kaikki kulutus pois ja kennoista "ylläpitolatausta" aina kun vähänkin paistaa ja paneelit sulina. Tähän auttaa huomattavasti se että asentaa paneelit 90 asteen kulmaan, eli pystysuoraan. Ainakin siis talveksi.

Jos taas tarkoitus käyttää talvella niin pikkupakkasilla ei ongelmaa, mutta aina lähteissä pitää ladata aggrella täyteen. Tyhjänä mikään akku ei kestä pakkasta. Kovaa pakkasta ja samalla käyttöä ei myöskään kannata turhaan tehdä.

Meillä agm akut ja niitä on kyllä käytetty talvisinkin ihan reilusti. Aggrella aina täyteen ennen mökiltä lähtöä ja paneeleista todella vähäistä latausta. Nyt koitetaan saada paneelien kaveriksi pieni tuulimylly, jotta saisi akut pysymään paremmin varauksessa. Jopa watin kuluttava raspi tyhjentää akut tehokkaasti kun ei paista. Niin ja lumi kennolla tarkoittaa heti 0 latausta.
 
Kiitos tiedosta! Onko akut olleet sulla kauan, ts. onko olleet talven yli? Epäilyttää tuo geeliakku talvella.

Paljonko sinulla on paneelikapasiteettia tuossa?

Akut on ollu käytössä vasta tämän kesän. Paneeleita on 3kpl, yhteiskapasiteetiltaan joku 250-300w, tarkoitus on ollut hankkia parempi säädin ja pari isompaa paneelia.
 
Meni sitten 2013 ostettu Sznajder 100Ah vapaa-ajan akku vaihtokuntoon.
Alunperinkään sen kapasiteetti ei ollut kunnossa. Nyt vain 10 Ah luokkaa 3.5 A:lla purettaessa.
Edellinen akku(Energie?) kesti 15 vuotta ja tämä vain 7 vuotta. Taitaa kuitenkin olla hyvin 7 vuotta ko. akkumerkille.
 
Jes, kiitos, otan nuo akut siis!

Pari kysymystä jää vielä:
- Katsoin asennuspaikka tarkemmin, ja huomasin että toiselle paneelille tulee n. 20% pinta-alasta varjoa iltapäivän auringossa, ja tätä ei voi välttää.
-- Onko tässä tapauksessa tuoton/tehon kannalta väliä, asentaako paneelit sarjaan vai rinnan? Paneelit ovat 280W polyjä ja lataussäätimenä 30A Epever Tracer, akkujärjestelmän jännitteeksi tulee siis 24v jos sillä väliä..
- Noissa akuissa on M8 liitin, onko tuohon jotain hyviä terminaaleja saatavilla vai asensitko vain kaikki liittimet normaalilla m8 pultilla tuohon kantaan?
 
Jes, kiitos, otan nuo akut siis!

Pari kysymystä jää vielä:
- Katsoin asennuspaikka tarkemmin, ja huomasin että toiselle paneelille tulee n. 20% pinta-alasta varjoa iltapäivän auringossa, ja tätä ei voi välttää.
-- Onko tässä tapauksessa tuoton/tehon kannalta väliä, asentaako paneelit sarjaan vai rinnan? Paneelit ovat 280W polyjä ja lataussäätimenä 30A Epever Tracer, akkujärjestelmän jännitteeksi tulee siis 24v jos sillä väliä..
- Noissa akuissa on M8 liitin, onko tuohon jotain hyviä terminaaleja saatavilla vai asensitko vain kaikki liittimet normaalilla m8 pultilla tuohon kantaan?
Paneelit rinnan , jos haluat edes toisen paneelin max. tehot käyttöön toisen ollessa varjossa.
Virta ei mene läpi varjossa olevasta paneelista muuta kuin ohitussuojadiodien/fettien kautta (jännitehäviö niissäkin).
30A MPPT säädin riittää kuitenkin 26Vx30A = 780 W paneeliteholle. Voit myös sijoittaa paneelit niin, että ne ovat eri aikaan auringossa toisin kuin sarjaan kytkettäessä.
 
Jes, kiitos, otan nuo akut siis!

- Noissa akuissa on M8 liitin, onko tuohon jotain hyviä terminaaleja saatavilla vai asensitko vain kaikki liittimet normaalilla m8 pultilla tuohon kantaan?

Akkujen mukana tulee pultit, laitoin johtohin vain reikäliittimet ja mukana tulleella pultilla kiinni
 
Laita sarjaan jos vain säädin tukee.
Mihin tämä suositus perustuus? On ihan päinvastainen kun ao. missä on aika selkeät perustelut?

Paneelit rinnan , jos haluat edes toisen paneelin max. tehot käyttöön toisen ollessa varjossa.
Virta ei mene läpi varjossa olevasta paneelista muuta kuin ohitussuojadiodien/fettien kautta (jännitehäviö niissäkin).
30A MPPT säädin riittää kuitenkin 26Vx30A = 780 W paneeliteholle. Voit myös sijoittaa paneelit niin, että ne ovat eri aikaan auringossa toisin kuin sarjaan kytkettäessä.
Ok, näin voisin tehdä. Varmaan ihan ok tapa on poikkasta nuo paneeleiden omat kaapelit ja pistää sarjaan esim. paneeleiden takana ap9 rasiassa ja siitä tuoda säätimelle vain yksi kaapeli? Säästäisi mc4 liittimet jne. Vai tarvitseeko väliin jotain muuta kilkettä kun ovat sarjassa?

Uutena lisänä ajattelin nyt että tuon akuilta sähköt sisälle järeämmällä kaapelilla ja rakennan din-kiskollisen sähkökaapin niiden jakamista varten. Suoraan akkuun tulisi kiinni siis tuon lisäksi vain säädin ja invertteri (2000W), joille molemmille laittaisin omat sulakkeet heti akulle. Inverterille varmaan joku 150A ANL ja säätimelle esim 25A automaatti.

Tästä heräsi vielä pari kyssäriä:
- Ilmeisesti B-käyrä soveltuu paremmin DC-järjestelmille kuin C-käyrä, vai onko tällä mitään väliä?
- Mikä estää käyttämästä normaalia esim. 40A sulaketta tässä "pääsulakkeena" / pääkytkimenä, (takana esim. 3x 10A:t). Hagerin joku esite tosin sanoi, että DC-käytössä käytettävä erillistä kuormakatkaisijaa, onko tällä oikeasti jotain väliä?
- Kompressorijääkapin keskimääräinen kulutus on aika pieni mutta varmaan tulee isompi piikki kun kompura hyppää päälle. Riittäisikö tuolle 10A tai 16A nalli? Tässä varmaan kannattaa suosia C-käyrää.. En oikein löytänyt mistään 24v DC kompressorijääkaappien tarkempia teknisiä tietoja.
 
Vielä viittaus tuohon, miksi ei paneeleita sarjaan , jos osittainen varjo paneelissa:

Väärä asennus tuottaa katastrofaalisen lopputuloksen
Varjot aurinkopaneelissa ovat pahin virhe, sillä 10% varjostuma aurinkopaneelin pinta-alalla voi aiheuttaa 90%:in kapasiteettivajeen. Toistamme tämän hämmästyttävän tosiasian vielä kerran - 10% varjostuma pudottaa tehoa jopa 90%. Aurinkopaneelien oikeanlainen sijoittelu ja asennus on ehdottoman tärkeää, mikäli aurinkopaneeleista halutaan täysi teho irti.

Rinnan kytketyt paneelit voi vetää yhdellä riittävän paksulla(pieniohmisella)kaapelilla säätimelle. Paneeleissa yleensä 15A schottky diodi estosuunnan suojauksena, jolloin rinnan kytketyt paneelit eivät vaikuta toistensa toimintaan.

Invertterin johdotus mitoitettava ainakin 100A:lle , eikä sulakkeesta liikaa vastusta.

Tarvinneeko kompressorikaappi erillistä sulaketta, vai riittääkö säätimen ylivirtasuoja?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 787
Viestejä
4 499 078
Jäsenet
74 283
Uusin jäsen
Maunula

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom