Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Sitten pakko laittaa aggregaatti käyntiin, jolla syötetään 230V suoraan "mökkiverkkoon", rinnalle ~20A laturi joka lataa akkuja samalla.
Tuossa easySolarissa (multiplus inverterissä) on kiva ominaisuus että aggrea voi käyttää avustettuna. Esim 1200W inverteriltä ja 900W aggrelta, jolloin voit käyttää 2100W kuluttavaa laitetta ongelmitta. Ja kun kuorma laskee alle aggren tehon niin vaihtuu automaattisesti akkujen lataukseen. Aggreksi kelpaa tosiaan mikä vain halpis minkä jaksaa vain vetää käyntiin pakkasillakin. Osaa myös siirtää kuorman aggrelle "hitaasti" niin ettei aggre kyykkää nopeaan tehotarpeeseenkaan. Hintaahan tuolla vehkeellä kyllä on, mutta budjettia ei oltu annettu. Ei överi, vaan laadukas ja monelle sopiva. :)

Ihan siihen perustuen + mökillä paneelit saadaan optimipaikkaan, veikkaisin että paskallakin säällä tuotto on ~100W keskipäivällä.
Tuotto ilmoitetaan Wh, ei pelkkinä watteina. ;)
 
Tuossa easySolarissa (multiplus inverterissä) on kiva ominaisuus että aggrea voi käyttää avustettuna. Esim 1200W inverteriltä ja 900W aggrelta, jolloin voit käyttää 2100W kuluttavaa laitetta ongelmitta. Ja kun kuorma laskee alle aggren tehon niin vaihtuu automaattisesti akkujen lataukseen. Aggreksi kelpaa tosiaan mikä vain halpis minkä jaksaa vain vetää käyntiin pakkasillakin. Osaa myös siirtää kuorman aggrelle "hitaasti" niin ettei aggre kyykkää nopeaan tehotarpeeseenkaan. Hintaahan tuolla vehkeellä kyllä on, mutta budjettia ei oltu annettu. Ei överi, vaan laadukas ja monelle sopiva. :)


Tuotto ilmoitetaan Wh, ei pelkkinä watteina. ;)

Menin joo vähän "hätäilemään" tilauksen kanssa, kun oli mukamas niin kiire ne paneelit sinne saada. Huhtikuussa tilattiin, akuilla oli pitkä toimitusaika, kesäkuun alussa tuli tavarat. Vieläkään niintä ei ole saatu edes raahattua mökille asti. Vituttaa että esim. lataussäädin on 100V, ~30€ kalliimmalla olisi saanut 150V-version. Nykyisessäkin on vielä laajennusvaraa, mutta joutuu tekemään rinnakkaisasennuksen.

En ole niin paljoa seurannut/laskenut että mitä se tuotto olisi koko päivän aikana (Wh). Mutta tuo oli vain sivuhuomio mitä se keskipäivällä tuottaa, teoriassa.

Mutta tuossahan noita käppyröitä:

Edit: 3Kwp-järjestelmä.
 

Liitteet

  • Image 1.jpg
    Image 1.jpg
    86,6 KB · Luettu: 82
  • Image 2.jpg
    Image 2.jpg
    111 KB · Luettu: 84
  • Image 3.jpg
    Image 3.jpg
    69,8 KB · Luettu: 75
Hei kysyisin vähän vinkkejä, jos täältä löytyisi asiaan perehtyneitä. Vanhempien mökille sähkö järjestelmää. Haluisivat tietysti normaalin sähkön ihan kaapelilla, mutta kustannukset nousevat pilviin, kun pitäisi kaapeli aika kaukaata vedellä.

Joten aurinkosähköjärjestelmä jossa 230v ja toimia pitäisi jääkaappi mahdollisesti mikro yms. Kesällähän ei ongelmia monestikkaan ole, mutta haaveilevat että talvellakin voisi tehdä viikon pyrähdyksiä. Joten minkälainen järjestelmä olisi järkevä teholtaan? Harkittu myös, josko talvella pitäisi olla kevyt tuulivoima apuna? Ideoita kellään heittää mistä lähteä kyselemään tai suoraan valmis järjestelmä jota harkita. Hintaa en nyt mitenkään rajoita, mutta ei sinne nyt voimalaa olla rakentamassa...
Hei kiitokset vinkeistä. Onko vielä heittää mistä kannattaa alkaa tutkimaan? Tai suosituksia liikkeistä/sivustoista joista kysellä?
 
Hei kysyisin vähän vinkkejä, jos täältä löytyisi asiaan perehtyneitä. Vanhempien mökille sähkö järjestelmää. Haluisivat tietysti normaalin sähkön ihan kaapelilla, mutta kustannukset nousevat pilviin, kun pitäisi kaapeli aika kaukaata vedellä.

Joten aurinkosähköjärjestelmä jossa 230v ja toimia pitäisi jääkaappi mahdollisesti mikro yms. Kesällähän ei ongelmia monestikkaan ole, mutta haaveilevat että talvellakin voisi tehdä viikon pyrähdyksiä. Joten minkälainen järjestelmä olisi järkevä teholtaan? Harkittu myös, josko talvella pitäisi olla kevyt tuulivoima apuna? Ideoita kellään heittää mistä lähteä kyselemään tai suoraan valmis järjestelmä jota harkita. Hintaa en nyt mitenkään rajoita, mutta ei sinne nyt voimalaa olla rakentamassa...
Hei kiitokset vinkeistä. Onko vielä heittää mistä kannattaa alkaa tutkimaan? Tai suosituksia liikkeistä/sivustoista joista kysellä?


Itse ostin (Easysolar 1600, 4x250ah akut ja pari 285w paneelia) pari vuotta sitten täältä, sain ylivoimaisesti parhaimman tarjouksen heiltä.
 
Itse tilasin eilen Thermosunilta Easysolar 1600:n. Nopealla googletuksella heidän hinnat oli halvimmat.
 
Tuotto ilmoitetaan Wh, ei pelkkinä watteina. ;)
Tuoton voi ihan hyvin ilmoittaa keskimääräisenä tai hetkellisenä tehon tuottona (yksikkö W) siinä kuin esim kumuloituvana tai jonakin aikakajaksona toteutuvana energian tuottonakin (yksikkö Wh).

Koska Copper puhui keskimääräisestä tuotosta keskipäivällä sadesäällä, W oli täysin oikea yksikkö.
 
Tarkoituksena olisi rakentaa sähkötömälle mökille aurinkosähköjärjestelmä.

Käyttökohteita olisivat mm. jääkaappi, valaistus sekä läppärin ja puhelinten lataaminen, satunnainen invertteri esim. makitan akkujen latausta varten. Jääkaapiksi jokin kompuramalli, joten päiväkulutus on varmaan joku 40 Ah max. Mökki aurinkoisella paikalla, joten uskoisin että tuotto ihan ok.

Ajattelin seuraavanlaista setuppia:
280 W monikidepaneeli
2X n. 160 AH akku, sarjassa (halvimmat vapaa-ajan akut, sijoitus mökin alle)
Jokin riittävä MPPT-säädin (vai kävisikö PWM, ovat halvempia?)


Pari kyssäriä:
- Onko haittaa tehdä kytkennät yhteen niputetulla 2.5mm2 S MMJ:llä? Tuota on nurkissa "helvetisti", ja käyttäisi mielummin nuo ylijäämät pois. Eli yhdistäisi yksittäiset piuhat että saisi poikkipinta-alaa enemmän.
- Miten sulakkeet kannattaa mitoittaa? Varmaan omat sulakkeet valaistukselle, pistoriasialle, jääkaapille, invertterille jne.?
- Miksi lataussäätimessä on oma power-out? eikö kaikki virta ulos kannata ottaa suoraan akusta kumminkin? Millaista kuormaa noiden perässä kannattaa pitää ja miksi?
- Jos teen 24v järjestelmän, mikä on helpoin tapa tiputtaa jännite 12v:ksi? Esim. valaisimien kanssa on valikoima paljon laajempi 12v puolella kuin 24:n.

kiitos jo etukäteen!
 
Käyttökohteita olisivat mm. jääkaappi

280 W monikidepaneeli
Suosittelen tuplaamaan paneelit. Esim 2x250W


Jokin riittävä MPPT-säädin (vai kävisikö PWM, ovat halvempia?)
MPPT säätimet parempia, mutta budjetin mukaan.


Onko haittaa tehdä kytkennät yhteen niputetulla 2.5mm2 S MMJ:llä? Tuota on nurkissa "helvetisti", ja käyttäisi mielummin nuo ylijäämät pois. Eli yhdistäisi yksittäiset piuhat että saisi poikkipinta-alaa enemmän.
Voit laskea jännite ja tehohäviöt netin laskureilla. Esim yksi ledilamppu per kaapeli menee varmasti ihan ok. Jääkaapille yms en voi suositella muuta kuin paksua kunnon johtoa. 12v on todella hankala jännite esim 10m pidemmille vedoille.
Miten sulakkeet kannattaa mitoittaa? Varmaan omat sulakkeet valaistukselle, pistoriasialle, jääkaapille, invertterille jne.?
Kannattaa piirtää paperille vedos ja sitten toinen siitä miten ajattelee noiden menevän. Näkee vähän mikä on järkevää.
- Jos teen 24v järjestelmän, mikä on helpoin tapa tiputtaa jännite 12v:ksi? Esim. valaisimien kanssa on valikoima paljon laajempi 12v puolella kuin 24:n
Ebaystä löytyy step down convertereita. Parista sellaisesta kokemusta ja 30a malli on nyt toiminut jo monta vuotta. Eivät kuluta oikeastaan mitään ilman kuormaa ja jos hankkii esim useamman niin voi tehdä esim 24v vetoja joiden päähän step down.
 
Sulakkeita ei välttämättä tarvitse joka paikkaan , koska lataussäätimessä on ylikuormitussuojaus, invertterissä on sisällä sulakkeet ja lähdössä ylikuormitussuojaus. Jos oikosulku ohi säätimen on mahdollista (useassa säätimessä kytkin on miinuspuolella), sulake plussa puolelle.
Jääkaapille voi tarvita sulake ,jos suoraan akusta tulo.
Jääkaapin ottaisin halvemman 240 V version invertterin kautta tai pakastimen energian säästämiseksi. Tällöin tarvitaan termostaatti invertterin ohjaukseen energian kulutuksen säästämiseksi.
30 A:n step down muuntimen standby kulutus on todennäköisesti liian suuri pidettäksi jatkuvasti päällä silloin kun aurinkoa ei ole tarjolla pidemmän aikaa. Lataussäätimissä tyhjäkäyntikulutus yleensä alle 10 -20mA.

Valot ja muu pienempi teho säätimen kautta, koska säätimen kytkin häviöt on pienemmät kuin vastaavan sulakkeen.

24 V akustolle voi helposti laittaa satasen 280 W paneeleja vaikka 2 rinnan halvalla 20-30A PWM säätimellä. Lisäksi on mahdollista suunnata esim. toinen keskipäivän aurinkoon ja toinen ilta-aurinkoon riippuen tietysti asennuspaikan olosuhteista.
 
30 A:n step down muuntimen standby kulutus on todennäköisesti liian suuri pidettäksi jatkuvasti päällä silloin kun aurinkoa ei ole tarjolla pidemmän aikaa.
Joo ei sitä talvella kannata 24/7 pitää. Jos kuitenkin tarkoitus pitää jääkaappi kesän päällä niin siihen nähden tuollainen step down ei kuluta yhtään mitään. Kulutus kuitenkin reippaasti alle watti. Laittaa kytkimen taa niin että saa talvella aina pois päältä, khan niin kuin kaiken muunkin.
 
Mökillä pitäisi invertteri- ja aggregaattisähköt erottaa toisistaan ns. idioottivarmasti, mutta kuitenkin niin että molemmat on kytkintä kääntämällä käytössä.

Enkös mä pärjää esim. tämmösellä: PK 216.06 2-napainen kytkin. Seinällä on jo valmiina moduulikotelo, johon invertterin ja aggregaatin syötöt on tulossa, ja jossa muistaakseni 2-3 paikkaa vapaana. Isompi kotelokaan nyt ei paljoa maksa.
Vai olisiko syytä olla 3-nap, että saisi erotettua myös maan (L+N+PE). 16A/230V riittää hyvin, siellä on muistaakseni 10A-nallit perässä vielä.
 
Enkös mä pärjää esim. tämmösellä: PK 216.06 2-napainen kytkin. Seinällä on jo valmiina moduulikotelo, johon invertterin ja aggregaatin syötöt on tulossa, ja jossa muistaakseni 2-3 paikkaa vapaana. Isompi kotelokaan nyt ei paljoa maksa.
Kyllähän toi aika idioottivarmalta vaikuttaa kun 1 ja 2 asentojen välissä on vielä se 0-asentokin.
Vai olisiko syytä olla 3-nap, että saisi erotettua myös maan (L+N+PE). 16A/230V riittää hyvin, siellä on muistaakseni 10A-nallit perässä vielä.
Suojamaata (PE) ei ole mitään syytä katkaista.
 
Tuollainen kysymäsi kytkin, on yleensä nimellä "verkonvaihtokytkin". Tuo linkin versio ei uskoakseni ole sellainen.

En ole ikinä ollut sähkömääräyksistä kiinnostunut että voisin varmaksi sanoa, mutta käsittääkseni hyväksytty verkonvaihtokytkin pitäisi olla. Verkonvaihtokytkimessä mahdollisesti hitsautuneet kärjet jopa revitään väkisin irti.

Noista on ollut välillä vääntöä kun viallinen tai väärinkytketty kytkin syöttää sähkökatkon aikana verkkoon päin ja jakelumuuntajan takapuolella korjausmies saa kilovolttien sähköiskun. Tosin verkostoasentajien pitäisi työmaadoittaa kohde ennen kun alkavat korjailemaan mm. tämän takia

lisään että kyse olikin siis invertteri- ja aggregaattisähköt. Käyttäisin silti oikeaa verkonvaihtokytkintä.
 
Tuollainen kysymäsi kytkin, on yleensä nimellä "verkonvaihtokytkin". Tuo linkin versio ei uskoakseni ole sellainen.

En ole ikinä ollut sähkömääräyksistä kiinnostunut että voisin varmaksi sanoa, mutta käsittääkseni hyväksytty verkonvaihtokytkin pitäisi olla. Verkonvaihtokytkimessä mahdollisesti hitsautuneet kärjet jopa revitään väkisin irti.

Noista on ollut välillä vääntöä kun viallinen tai väärinkytketty kytkin syöttää sähkökatkon aikana verkkoon päin ja jakelumuuntajan takapuolella korjausmies saa kilovolttien sähköiskun. Tosin verkostoasentajien pitäisi työmaadoittaa kohde ennen kun alkavat korjailemaan mm. tämän takia

lisään että kyse olikin siis invertteri- ja aggregaattisähköt. Käyttäisin silti oikeaa verkonvaihtokytkintä.
Tässä kysyttiin kytkintä mökille aggren ja inverterin välille, ei valtakunnan verkkoon. Jos tuossa jotain rikkoo, niin omat laitteensa. Yksi mitä tuossa itse pelkäisin olisi se että aggren päässä vaihe ja nolla menee vahingossa ristiin, jolloin aggren vaihe syötettäisiinkin inverterin nollaan. Itsellä ei onneksi tarvetta tuollaiselle kun victronin laite hoitaa vaihtamisen ja aggren kuormantasaamisenkin automaattisesti. :)

Valtakunnan verkkoon ei tosiaankaan kannata omia virityksiä tehdä koska tuollaisesta laittomasta takaisinsyötöstä on oikeasti vakavat seuraukset.
 
Tuollainen kysymäsi kytkin, on yleensä nimellä "verkonvaihtokytkin". Tuo linkin versio ei uskoakseni ole sellainen.

En ole ikinä ollut sähkömääräyksistä kiinnostunut että voisin varmaksi sanoa, mutta käsittääkseni hyväksytty verkonvaihtokytkin pitäisi olla. Verkonvaihtokytkimessä mahdollisesti hitsautuneet kärjet jopa revitään väkisin irti.

Noista on ollut välillä vääntöä kun viallinen tai väärinkytketty kytkin syöttää sähkökatkon aikana verkkoon päin ja jakelumuuntajan takapuolella korjausmies saa kilovolttien sähköiskun. Tosin verkostoasentajien pitäisi työmaadoittaa kohde ennen kun alkavat korjailemaan mm. tämän takia

lisään että kyse olikin siis invertteri- ja aggregaattisähköt. Käyttäisin silti oikeaa verkonvaihtokytkintä.
Ovat vain niin tuhottoman kalliita, varsinkin tuollaisessa käyttökohteessa. Tosin 900€:n invertterinhän tuolla saanee mahdollisesti rikottua jos kärjet hitsaa kiinni.

Tässä kysyttiin kytkintä mökille aggren ja inverterin välille, ei valtakunnan verkkoon. Jos tuossa jotain rikkoo, niin omat laitteensa. Yksi mitä tuossa itse pelkäisin olisi se että aggren päässä vaihe ja nolla menee vahingossa ristiin, jolloin aggren vaihe syötettäisiinkin inverterin nollaan. Itsellä ei onneksi tarvetta tuollaiselle kun victronin laite hoitaa vaihtamisen ja aggren kuormantasaamisenkin automaattisesti. :)

Valtakunnan verkkoon ei tosiaankaan kannata omia virityksiä tehdä koska tuollaisesta laittomasta takaisinsyötöstä on oikeasti vakavat seuraukset.
Tuolla kytkimellä nimenomaan erotetaan invertteri ja aggregaatti toisistaan, koska aggren päässä vaiheen ja nollan ristiin meno on 50/50.

Valtakunnanverkkoon en mene itsekkään tekemään virityksiä. Isälle viimekesänä asensin 3kWp-aurinpaneelijärjestelmän. Sähkäri teki sitten invertterin, turvakytkimen ja pääkeskuksen kytkennät + Fortumille ilmoituksen.

Ehkä mä varmuuden vuoksi hommaan vielä siihen moduulikoteloon euron lukon, ja laitan avaimenperään + koteloon (idiootti)ohjeen, ettei saa jännitteisenä vaihtaa.
 
Juu huomasin virheeni ja lisäsin alle. Periaatteessa sähkömääräykset kuitenkin on samat, vaikka olisikin vain omalla mökillä, mökin voi myydä tai vuokrata. Itse en kuitenkaan ole kansalaispoliisi, kaukana siitä.

Jos kysyjällä on yksivaihevehkeet niin ei ole todellisuudessa nollaa, vaan potentiaaliero. Nolla on kolmivaihekytkennän tähtikäämityksen keskipiste.

Yksivaihegeneraattorissa tulee vain yhden kuparikäämin molemmat päät, invetterissä sisällä taas on jokin H-silta tyyppinen ratkaisu. Eli molemmat johtimet ovat aivan saman arvoisia.

Periaatteessa voi vaikka generaattorin ja invertterin voi kytkeä suoraan rinnan, jos ne on samassa tahdissa. Mutta tahdistaminen ei noin vaan onnistu, vaikka isompi yleensä tahdistaa pienemmän.
 
Periaatteessa voi vaikka generaattorin ja invertterin voi kytkeä suoraan rinnan, jos ne on samassa tahdissa. Mutta tahdistaminen ei noin vaan onnistu, vaikka isompi yleensä tahdistaa pienemmän.
Victronin inverterilaturi osaa myös tahdistuksen. :)

Potentiaaliero tuo tosiaan yksivaiheisissa on, mutta ristiin kytkettynä ja samalla maadoituksella voi aiheuttaa ongelmia, tai sitten ei. Mieluummin erottaa ja kytkee molemmat kunnolla. Vaikka sitten kaksi tuollaista 1-0-2 kytkintä vierekkäin ja valintavivut lukitsee toisiinsa (sellaisella valmiilla yhdistämisrimalla).
 
Minä olen itse käyttänyt tuossa ihan relettä tai kytkintä jossa on kahdet potentiaalivapaat vaihtokoskettimet. Toki koskettimia saa myös lisää kytkemällä käämit vai vivut yhteen. Se ei kuitenkaan ole ihan hyväksytty tapa verkonvaihtokytkimenä.

Invertterin rakennetta tuntematta eroittaisin ehdottomasti molemmat johtimet. Joissakin inverttereissä joita olen katsonut skoopilla, maadoituspotentiaali kuoren siipimutterilla on 115V kumpaakin syöttöjohdinta vasten ja muisttakseni myös akun miinusta.

Itse taas haluaisin tehdä maatason invertterin toisesta output-johtimesta jolloin maata vasten olis 230V potentiaaliero. Silloin taas akuston miinusnapaan ja kaikkiin siihen kytkettyihin laitteisiin tulisi 115V potentiaaliero maatasoa vasten, joka ei ainakaan ole suotavaa.
 
Tuolla kytkimellä nimenomaan erotetaan invertteri ja aggregaatti toisistaan, koska aggren päässä vaiheen ja nollan ristiin meno on 50/50.
Sillä ei itse asiassa ole vaihtosähkössä mitään merkitystä kumpi on irrallaan maasta oleva "nolla" ja kumpi "vaihe". Käytännössä niiden ristiin meno tarkoittaisi vain 180° muutosta vaiheen tahdissa ja kahdessa synkkaamattomassa laitteessahan vaiheiden keskinäinen ero voi olla mitä tahansa.

Eli siis tarkoitan sanoa että niitä ei saa siltikään kytkeä yhteen, vaikka oltaisiin 100% varmoja että "nolla" ja "maa" ei ole ristissä.
 
... Victron energyn laitteilla vähintään 7v takuu. ;)

Onkos tuosta takuun pituudesta jossain juttua, nettisivuillakin tuntui olevan 5v maininta? 2015 elokuussa asennetusta Easysolarista tuli savua reilu kuukausi sitten invertteriä päälle napsauttaessa ja laittelin ihmeteltäväksi myyjän suuntaan. Odottelee kuulemma tuomiota vieläkin Victronilta, joka on aika harmillista näin tarpeellisimpana käyttöaikana. Laite oli liikkeeseen mahdollisesti saapunut ennen 2015 muutettua takuukäytäntöä 2->5v ja koko paketin takuuksi oli määritelty 2v niin ei ole ihan selvin tilanne noilta osin.

Väliaikaisesti (tai lopullisesti) tilalle tuli pikapikaa saatavilla ollut hybridi-invertteri MPP Solar 2424MSE1 joka tuulettimien melua lukuunottamatta on ollut ihan pätevän oloinen laitos, tehoa invertteri tuntuu antavan yli 2000w (painepesuri ja vesipumppu) . Kiinnostuksella odotan Victronin kohtaloa, kiinalaisia korvikkeita kun voi vaihtaa uuden vaikka joka vuosi samaan hintaan jos oletettu elinikä Victronilla on 5v.

Ja kysymyksenä muille MPP Solarin käyttäjille:
Onko joku perehtynyt tuon softan saloihin minkälaisia asetuksia tuolta pääsee tarkemmin tekemään?
 
Onkos tuosta takuun pituudesta jossain juttua, nettisivuillakin tuntui olevan 5v maininta?
Olin aika varma että se oli 7v, mutta nyt löydän vain tuota 5v takuuta.


Laite oli liikkeeseen mahdollisesti saapunut ennen 2015 muutettua takuukäytäntöä 2->5v ja koko paketin takuuksi oli määritelty 2v niin ei ole ihan selvin tilanne noilta osin.
5v takuu tuli takautuvasti. Eli jos alle 5v tai edes noin tasan 5v niin uskoisin että menee takuuseen.
 
Ovat vain niin tuhottoman kalliita, varsinkin tuollaisessa käyttökohteessa. Tosin 900€:n invertterinhän tuolla saanee mahdollisesti rikottua jos kärjet hitsaa kiinni.
Ei tuossa kohden kannata säästää vaan laittaa suosiolla tarkoitukseen sopiva kytkin. Ei sen hinta lopulta ole kovin suuri kustannus koska mitään markkinoiden parasta ei ole pakko laittaa.
Esimerkkinä vaikkapa tuolta: VK 363 DIN vaihtokytkin 63 A

Toki muitakin kytkimiä voi käyttää mutta ei tosiaan mitään aikaisemmin ehdottamaasi euron lelua jossa huonolla tuurilla käykin pieni läpilyönti ja laitteita hajoaa sen vuoksi. Ja maadoitusta EI sitten tosiaan katkaista.

Periaatteessa voi vaikka generaattorin ja invertterin voi kytkeä suoraan rinnan, jos ne on samassa tahdissa. Mutta tahdistaminen ei noin vaan onnistu, vaikka isompi yleensä tahdistaa pienemmän.
Tuossa jo joku totesikin osan säätimistä osaavan tahdistuksen mutta siinä toki hoidetaan sitä paneelien puolta, ei sen gaatin. Ja jos gaatin taajuus karkaa, ongelmiahan siitä on hyvinkin nopeasti käsillä. Mutta fiksu, gaatti niin kyllähän se varsin hyvin taajuuden kykenee pitämään paikallaan. Ja tahdistukseenkin saa ihan kohtuuhintaisia, simppeleitä laitteita jos sellaisen siis haluaa. Esim Datakom DKG-117 on tuollainen yksinkertainen, Amazonista tms satasalle saatava synkronoskooppi joka osaa antaa kytkentätiedon kun ollaan tahdissa. Mutta automaattista säätöä ei toki tuolla rahalla vielä saa, siihen tarvitaan vähän parempi laite.

Muttei se tahdistus tosiaan noissa pienissä laitteissa sen suurempi ongelma ole. Kun suurin piirtein kohdallaan niin se riittää aika pitkälle. Ihan jo kolmen lampun pimeä tai kirkaspimeäkytkentä voi antaa aivan täysin riittävän informaation.
 
Ostin jo tämän: HAGER SFT225 VAIHTOKYTKIN 1-0-2 2P 25A - VirtaHirvi

Pienillä kuormilla, L+N, olkootkin nyt sieltä nolla-pisteestä tarkasteltuna mitä on. Halusin että L+N tälleen maalikkona ainakin erottuu. Mitähän mahtaa SFS kertoa näistä asennuksista???
Kun joku paikka hajoaa niin ei tarvitse sanoa, etteikö olisi varoitettu. Äläkä ainakaan jännitteellisenä mene tuollaiselle lelulla vaihtamaan tilaa. Mutta jokainen tavallaan vaikka kyllä tässäkin ollaan hyvin harmaalla alueella kun tuollaisia tehdään itse.
Ehdottoman tärkeää on sitten ainakin se, että jos kohteeseen otetaan joskus sähköliittymä tai se myydään, puretaan tuollaiset viritykset pois eikä jätetä roikkumaan. Pahimmassa tapauksessa tosiaan syötetään jännitettä verkon suuntaan ja sattuu vahinkoja. Tai ihan paikallisestikin. Se kytkin toimikkaan kunnolla ja siellä gaatin päässä on tietysti aivan normaali pistotulppa. Myös siinä sattuu vahinkoja kun lelu ei olekkaan erottanut kunnolla ja siellä pihan perällä pyörivän tulpan piikeissä onkin jännite.

Ja tarkennuksena: ko tuote on lelu kysytyssä paikassa. Tarkoituksenmukaisessa tilanteessa taas aivan kelvollinen.

Nuo standardit taas ovat sellaisia, joita ei täälläkään juuri kukaan ainakaan paljoa lainaa. Siihenkin on omat syynsä. Mutta toki, kun kerrot, mitä tuosta ko aiheesta haluat esiin kaivettavan niin voin jossakin kohdassa itsekin kaivaa esille jollei joku muu ole nopeampi.
 
Jos sinne mökkiin haluaa tosiaan 240VAC aurinkopaneleista ja aggregaatista niin suosittelen painokkaasti siihen väliin valmista, asiaan tarkoitettua laitetta kunte jo aiemmin mainittua Victronin Easysolar. Nuo oikeat off-grid laitteet kun ymmärtää mitä vaihe, nolla ja suojamaa tarkoittaa sekä osaavat ottaa sen aggregaatin syötön mukaan automaattisesti kun sitä on tarjolla. Erilaiset Kiinanpommit johtaa juuri siihen että niitä sähköjä ei voi asentaa kuten pitäisi ja sitten on vaiheet maissa sekä joku koivet oikosena.

Jos kuitenkin pitää räpeltää random invertteriä ja aggregaattia sinne niin kannattaa pitäytyä ihan kaupasta saatavissa jatkojohdoissa eikä yrittää väkisin vääntää niitä sähköjä kiinteästi mihinkään.

Hyvin tehty aurinkosähköjärjestelmä antaa verkkovirtaa vuosia eikä tapa satunnaisia vieraita. Siihen verkkovirta-asennukseen on ihan syystä suositeltava käyttää sähkäriä vaikka sitten joutuukin ostamaan ihan täkäläisten säännösten mukaisia standardit toteuttavia vähän kalliimpia osia. Yleensä boonuksena on sitten se että siinä on esim. automatiikkaa siihen agren käyttöön. Voi päästää jonkun muunkin sinne mökille. Lisäksi syntyy mittauspöytäkirja ja sähköjen käyttöönottopaperit niin ei tartte tapella vakuutusyhtiönkään kanssa jos mökki palaa jostain muusta syystä.

Mutta tämä on oma mielipiteeni ja jokainen tehköön kuten haluaa.
 
Jos sinne mökkiin haluaa tosiaan 240VAC aurinkopaneleista ja aggregaatista niin suosittelen painokkaasti siihen väliin valmista, asiaan tarkoitettua laitetta kunte jo aiemmin mainittua Victronin Easysolar. Nuo oikeat off-grid laitteet kun ymmärtää mitä vaihe, nolla ja suojamaa tarkoittaa sekä osaavat ottaa sen aggregaatin syötön mukaan automaattisesti kun sitä on tarjolla. Erilaiset Kiinanpommit johtaa juuri siihen että niitä sähköjä ei voi asentaa kuten pitäisi ja sitten on vaiheet maissa sekä joku koivet oikosena.

Jos kuitenkin pitää räpeltää random invertteriä ja aggregaattia sinne niin kannattaa pitäytyä ihan kaupasta saatavissa jatkojohdoissa eikä yrittää väkisin vääntää niitä sähköjä kiinteästi mihinkään.

Hyvin tehty aurinkosähköjärjestelmä antaa verkkovirtaa vuosia eikä tapa satunnaisia vieraita. Siihen verkkovirta-asennukseen on ihan syystä suositeltava käyttää sähkäriä vaikka sitten joutuukin ostamaan ihan täkäläisten säännösten mukaisia standardit toteuttavia vähän kalliimpia osia. Yleensä boonuksena on sitten se että siinä on esim. automatiikkaa siihen agren käyttöön. Voi päästää jonkun muunkin sinne mökille. Lisäksi syntyy mittauspöytäkirja ja sähköjen käyttöönottopaperit niin ei tartte tapella vakuutusyhtiönkään kanssa jos mökki palaa jostain muusta syystä.

Mutta tämä on oma mielipiteeni ja jokainen tehköön kuten haluaa.
Alusta olen pitkälti samaa mieltä mutten täysin. Eli vaikka se valmis laite voi olla osalle ratkaisu, ei se ole sitä kaikille. Kohtuullisen kokoiseen järjestelmään tottakai vaikkapa tuo easysolar on aivan omiaan. Mutta "random invertteri" tms on aivan turha heitto. Jos järjestelmän koko kasvaa riittävän suureksi, ei ainakaan mikään kevyt yhdistelmälaite enää ratkaise sitä. Silloin tarvitaan se "random invertteri" ja muut palikat. Eikä niiden käyttö edellytä mitään jatkojohtojen (monesti idioottimaista) käyttöä. Toki se yksittäinen laite on helpoin jatkojohdolla mutta koko konaisuuden toteuttaminen kiinteästi ei ole minkään tason ongelma. Mutta sen toteuttaa tosiaan ammattilainen.

Loppu on taas asiaa. Omaan käyttöön voi virittää melkein mitä tahansa mutta monen mökillä on kuitenkin usein myös muita ja vakuutustakin maksetaan vahinkojen varalta. Silloin ei todellakaan sävelletä itse mitä sattuu.
Automatiikka on toki hyvä lisä muttei pakollinen. Ilmankin voi toteuttaa erilaisia järjestelmiä. Ja mitä harvemmin gaattia tarvitsee, sitä vähemmän sen automatisointiin kannattaa rahaa kiinni laittaa.
 
Jos järjestelmän koko kasvaa riittävän suureksi, ei ainakaan mikään kevyt yhdistelmälaite enää ratkaise sitä. Silloin tarvitaan se "random invertteri" ja muut palikat.
Noita easysolareja löytyy 5kVA vehkeisiin asti, joissa piikkiteho 10kW. Tuota isommissa järjestelmissä aika varmasti käytetään ihan asiantuntijoita tekemään se. :)

Eli kyllä nuo omat viritelmät ovat pääasiassa juurikin "random inverteri" ja random aggre.

Ostin jo tämän: HAGER SFT225 VAIHTOKYTKIN 1-0-2 2P 25A - VirtaHirvi

Pienillä kuormilla, L+N, olkootkin nyt sieltä nolla-pisteestä tarkasteltuna mitä on. Halusin että L+N tälleen maalikkona ainakin erottuu. Mitähän mahtaa SFS kertoa näistä asennuksista???

Kun joku paikka hajoaa niin ei tarvitse sanoa, etteikö olisi varoitettu. Äläkä ainakaan jännitteellisenä mene tuollaiselle lelulla vaihtamaan tilaa. Mutta jokainen tavallaan vaikka kyllä tässäkin ollaan hyvin harmaalla alueella kun tuollaisia tehdään itse.
Hyvä tuotekuvaus tuolla sivuilla:
Hager STF225 vaihtokytkin, 2-napainen, 25A. Esimerkiksi 1-vaiheisen varavoiman syöttötarkoitukseen, tällöin katkotaan nolla- sekä vaihejohtoa.
:D

Mutta joo. Eihän näitä sähköjuttuja pitäisi kenenkään tehdä ilman asianmukaista koulutusta ja tutkintoa. Silti aika moni taitaa mökilleen viritellä sähköt ja silloin tuollainen easysolarin kaltainen laite on kyllä ihan omiaan vikavirtasuojineen yms. kanssa.
 
Joo, kyllä tässä tiedostetaan että "leluilla" rakennetaan. Mutta kun hyvä ja halpa on kaksi eri tuotetta niin....

Aikaisemmin mainitsinkin että pitää ostaa lukko siihen moduulikoteloon, sitten on käyttäjästä kiinni osaako lukea "Ei saa kytkeä jännitteisenä".

Jos olisi täysin oma mökki, tai olisi se rajaton budjetti käytössä. Niin säädin/invertteri olisi ollut heti Victronin säädin/invertteri/laturi mallia.
 
Noita easysolareja löytyy 5kVA vehkeisiin asti, joissa piikkiteho 10kW. Tuota isommissa järjestelmissä aika varmasti käytetään ihan asiantuntijoita tekemään se. :)

Eli kyllä nuo omat viritelmät ovat pääasiassa juurikin "random inverteri" ja random aggre.
Katsoin kyllä, mitä siellä on tarjolla. Ei se suurimman version 4kW lopultakaan ole paljon mutta kuten mainitsit, piikkinä saa niin paljon enemmän että toki järeämpikin laite lähtee käyntiin. Riittää siten tottakai suurelle osalle käyttäjistä

Mutta kun se nälkä kasvaa syödessä ja tarpeitakin on monia niin osalla tulee esim 3~ tarve vastaan syystä tai toisesta. Ei sen järjestelmän tarvitse silloinkaan olla mitään megawattiluokkaa karsiakseen paljon noita valmiita paketteja ja silloin ollaankin helposti "random"-laitteissa ja "viritelmissä". Vai ollaanko kuitenkaan? Kyllä se random ja viritelmä tulee helpommin siitä kun naapurin rane asentaa. Siinä saa lähes minkä tahansa laitteen kera vaarallisia virityksiä aikaan.

Hyvä tuotekuvaus tuolla sivuilla:
Hager STF225 vaihtokytkin, 2-napainen, 25A. Esimerkiksi 1-vaiheisen varavoiman syöttötarkoitukseen, tällöin katkotaan nolla- sekä vaihejohtoa.
:D
Kyllä, sellaiseen tuota ihan oikeasti kaupataan ja kyllä, sillä saa verkon vaihdettua, eihän siinä mitään. Mutta valitettavasti oma luottamus ei veny kovin pitkälle tuollaisen osalta. Hyvä syntyy jollakin edellä linkkaamani kaltaisella jossa ei käytetä vaihtokärkiä vaan molemmille verkoille on omat kärkensä. Ja myös nolla-asento jolloin toisen katkeaminen on mahdollista indikoida ennen toisen kytkentää.
Mutta toki riski on paljon pienempi kun ollaan muusta verkosta erillään ja toimitaan kohtuullisen pienillä virroilla.

Mutta joo. Eihän näitä sähköjuttuja pitäisi kenenkään tehdä ilman asianmukaista koulutusta ja tutkintoa. Silti aika moni taitaa mökilleen viritellä sähköt ja silloin tuollainen easysolarin kaltainen laite on kyllä ihan omiaan vikavirtasuojineen yms. kanssa.
Ne mökit, varastot tms ovat kyllä helposti juuri se suurimman riskin paikka. Tehdään montaa asiaa ymmärtämättä alkuukaan, mitä ollaan tekemässä. Eikä sitä pelasta Easysolar tai mikään muukaan laite. Kyllä varsinkin mainitsemasi tehokkaimman kanssa ollaan jo siinä luokassa, jossa on syytä miettiä montaakin asiaa tarkemmin.
Mutta toki, oikeassa olet sikäli, että tuollainen varsin pitkälti valmis paketti karsii osan vahinkojen mahdollisuuksista. Viimeistään se ranen ajatus käyttää gaattia ja invertteriä samaan aikaan aikaansaa lähinnä sienipilven. Valmiilla jää tämän kaltaisia pois.
 
Mutta kun se nälkä kasvaa syödessä ja tarpeitakin on monia niin osalla tulee esim 3~ tarve vastaan syystä tai toisesta.
Niitä 5kVA vehkeitä voi laittaa 3 riviin ja linkittää toisiinsa saaden kolmivaiheisen 15kVA järjestelmän. ;)


Ne mökit, varastot tms ovat kyllä helposti juuri se suurimman riskin paikka.
Näinhän se menee. Koitetaan siis aina suositella edes jollain tapaa turvallisia järjestelmiä ja ratkaisuja. Osalle se 100€ kiinan vehje on kuitenkin se millä lopulta mennään budjetin näin sanellen. Sitten voi lähinnä neuvoa miten siitä saa vähän vähemmän pommin. :)
 
Niitä 5kVA vehkeitä voi laittaa 3 riviin ja linkittää toisiinsa saaden kolmivaiheisen 15kVA järjestelmän. ;)
Voin kuvitella että ei ole kovinkaan helppoa saada niitä pysymään 120 asteen vaihe-erossa toisistaan. Teoriassa se toki voisi olla mahdollista, jos laitteessa ylipäätään olisi synkronointimahdollisuus.
 
Voin kuvitella että ei ole kovinkaan helppoa saada niitä pysymään 120 asteen vaihe-erossa toisistaan. Teoriassa se toki voisi olla mahdollista, jos laitteessa ylipäätään olisi synkronointimahdollisuus.
Se on helppoa kun vetää valmistajan kaapelin laitteiden välille ja softalla vain käskee synkkautumaan. Se on ihan tuettu ominaisuus. ;)
Saa myös esim kaksi pienempää rinnan, eli tuplattua yksivaiheiset tehot toisella laitteella.

E: ja puhe siis victronin easysolar / multiplus vehkeistä.
 
Meidän mökillä on kaasujääkaappi ja ongelmana on, että helteillä se lämmittää mökkiä turhan paljon. Ajattelin hankkia tilalle 12V jääkaapin JÄÄKAAPPI SAVOA 12V/24V 115L MUSTA Kylmäkaappi Savoa 115 litraa - Tuontitukku.fi verkkokauppa , mutta luin täältä, että järkihintaisilla tuollaisilla ei oikein mitään tee. Sitten mietin verkkovirta jääkaappia AEG RTB51511AW JÄÄKAAPPI - Power.fi . Meillä on Intelligentin 3000W invertteri, mutta täällä sanotaan, että pitäisi olla puhdas siniaaltoinvertteri. Tästä ei nyt taida selvitä halvalla oikein mitenkään....
 
Miten muuten noi "invertteri"lämpöpumput? Niissähän siis on joku BLDC systeemi, niin voisiko niitä käytännössä kuvitella syöttävän tasajännitteellä? Luulis että niille tasajännite olis jopa miellyttävämpi lähtökohta kuin vaihtojännite...
 
Meillä on Intelligentin 3000W invertteri, mutta täällä sanotaan, että pitäisi olla puhdas siniaaltoinvertteri. Tästä ei nyt taida selvitä halvalla oikein mitenkään....
Todennäköisesti se jääkaappi toimisi tuollakin, mutta voi pitää kovempaa ääntä ja hajota nopeammin. Riippuu myös siitä onko tuo intelligentin "modified sine wave" täyttä kanttiaaltoa vai useamman stepin kautta modifioitua.

Modifioitu siniaalto on siis myrkkyä ac moottoreille ja muutamille muillekin laitteille. Kaikki ei siis toimi oikein, vaikka vaikuttavat "toimivan".
 
Meidän mökillä on kaasujääkaappi ja ongelmana on, että helteillä se lämmittää mökkiä turhan paljon. Ajattelin hankkia tilalle 12V jääkaapin JÄÄKAAPPI SAVOA 12V/24V 115L MUSTA Kylmäkaappi Savoa 115 litraa - Tuontitukku.fi verkkokauppa , mutta luin täältä, että järkihintaisilla tuollaisilla ei oikein mitään tee. Sitten mietin verkkovirta jääkaappia AEG RTB51511AW JÄÄKAAPPI - Power.fi . Meillä on Intelligentin 3000W invertteri, mutta täällä sanotaan, että pitäisi olla puhdas siniaaltoinvertteri. Tästä ei nyt taida selvitä halvalla oikein mitenkään....
Ei tarvitse olla jääkaapille tai pakastimelle puhdas siniaaltoinvertteri. Pikkupakastinta 60L esim. on pyöritetty mökkijääkaappina Intelligent 600W MSW invertterillä ja testattu myös Intelligent 1000W modifioitu siniaaltoinvertterillä, jossa käytännössä oli 240V sakara-aalto ulostulo.
Itsellä vastaava pakastin mökkijääkaappina ollut kaukohjattavalla MSW invertterillä jo useamman kesän käytössä.
Olen kehittänyt ko. tarkoitukseen jääkaappitermostaatti säätimen ,joka ohjaa tarpeen mukaan invertteriä päälle ja pois.

240 V AC jääkaapille tarvitaan vaan termostaatti ohjaamaan invertteri pimeäksi, kun jääkaapin ei tarvitse käydä.
Näin säästetään invertterin tyhjäkäyntikulutus, joka voi olla merkittävä jääkaappikäytössä.


Invertterin ohjauksen voi tehdä halvalla 12V rele termostaatilla, jonka rele kytketään invertterin virtakytkimen rinnalle.
Tämä ei estä invertterin käyttöä muuhunkin laittamalla kytkin päälle.

Eli tarvitset 240V jääkaapin ja 12V termostaatin virransäästöön.
 
Todennäköisesti se jääkaappi toimisi tuollakin, mutta voi pitää kovempaa ääntä ja hajota nopeammin. Riippuu myös siitä onko tuo intelligentin "modified sine wave" täyttä kanttiaaltoa vai useamman stepin kautta modifioitua.

Modifioitu siniaalto on siis myrkkyä ac moottoreille ja muutamille muillekin laitteille. Kaikki ei siis toimi oikein, vaikka vaikuttavat "toimivan".
Onko tuosta olemassa jotain faktaa ja mittauksia vai yleinen mutu harhakäsitys?
Omat mittaukset ja testaukset MSW invertereillä osoittaisivat aivan muuta.
Eri juttu on sitten , jos moottorissa siniaaltoa vaativaa ohjauselektroniikkaa kuten triakit.
 
Ei tarvitse olla jääkaapille tai pakastimelle puhdas siniaaltoinvertteri. Pikkupakastinta 60L esim. on pyöritetty mökkijääkaappina Intelligent 600W MSW invertterillä ja testattu myös Intelligent 1000W modifioitu siniaaltoinvertterillä, jossa käytännössä oli 240V sakara-aalto ulostulo.
Itsellä vastaava pakastin mökkijääkaappina ollut kaukohjattavalla MSW invertterillä jo useamman kesän käytössä.
Olen kehittänyt ko. tarkoitukseen jääkaappitermostaatti säätimen ,joka ohjaa tarpeen mukaan invertteriä päälle ja pois.

240 V AC jääkaapille tarvitaan vaan termostaatti ohjaamaan invertteri pimeäksi, kun jääkaapin ei tarvitse käydä.
Näin säästetään invertterin tyhjäkäyntikulutus, joka voi olla merkittävä jääkaappikäytössä.


Invertterin ohjauksen voi tehdä halvalla 12V rele termostaatilla, jonka rele kytketään invertterin virtakytkimen rinnalle.
Tämä ei estä invertterin käyttöä muuhunkin laittamalla kytkin päälle.

Eli tarvitset 240V jääkaapin ja 12V termostaatin virransäästöön.
Kiitos tiedosta! Tuo kaikki on lohduttavaa tietoa. Mitähän luokkaa virransäästö tuollaista termaria käyttäen voisi olla? Olisiko laittaa linkkiä sopivaan termariin?
 
Miten muuten noi "invertteri"lämpöpumput? Niissähän siis on joku BLDC systeemi, niin voisiko niitä käytännössä kuvitella syöttävän tasajännitteellä? Luulis että niille tasajännite olis jopa miellyttävämpi lähtökohta kuin vaihtojännite...
Käsitykseni mukaan lämpöpumpun kompressorin 3 käämiä ohjataan tasasuunnatulla jännitteellä niin, että ohjaustaajuus määrää pyörimisnopeuden ja kompressorin tehon. Tässäkin kanttia todennäköisesti syötetään kompressorin käämeille.
 
Onko tuosta olemassa jotain faktaa ja mittauksia vai yleinen mutu harhakäsitys?
Omat mittaukset ja testaukset MSW invertereillä osoittaisivat aivan muuta.
Eri juttu on sitten , jos moottorissa siniaaltoa vaativaa ohjauselektroniikkaa kuten triakit.
Tätä samaa olen miettinyt paljon.
 
Onko tuosta olemassa jotain faktaa ja mittauksia vai yleinen mutu harhakäsitys?
Omat mittaukset ja testaukset MSW invertereillä osoittaisivat aivan muuta.
Eri juttu on sitten , jos moottorissa siniaaltoa vaativaa ohjauselektroniikkaa kuten triakit.
Oletko siis testannut esim äänenvoimakkuutta ja kulutettua tehoa siniaallolla vs kanttiaallolla? Onko SINULLA esittää niitä todisteita jos kerran tiedät paremmin kuin yleinen käsitys.

Edit:
Ja siis riippuu paljon siitä onko "modified aine wave" täyttä kanttiaaltoa vai useammassa stepissä vaihtuvaa jännitettä. Molempia toteutuksia löytyy ja on mahdoton tietää ilman mittauksia että mitä se tietty inverteri suoltaa. MSW ei kerro vielä mitään. :)
 
Viimeksi muokattu:
Täällä @LaturiLewis kehittämä systeemi ollut tämän kesän käytössä, ja ihan tyytyväinen olen ollut. Kaappimallin pakastin (jääkaappikäytössä) tuon perässä ollut, ja akustona nyt 220Ah geeliakku ja 250w paneeli. Akku riittänyt tuolle hyvin, ja aiempaan 80l 12V kompurakaappiin nähden sähkönkulutus käytännössä vähintäänkin puolittui.

Kondenssivedetkään eivät ole muodostuneet ongelmaksi (tätä joku epäili ongelmaksi), vaikka helteetkin tässä välissä oli.

Invertterinä verkkokauppa.com 1000w malli (modifioitu siniaalto).
 
Kyllä se huonosti muotoiltu siniaallon jäljitelmä aina kuormittaa enemmän käämiä. Tosin joku hyvälaatuinen käämi kestää kanttiaaltoakin maailman tappiin ja tarpeeksi susi käämi ei edes puhdasta siniaaltoa. Eli ei ole yhtä oikeaa vastusta, paitsi ehkä että kanttiaalto lyhentää käyttöikää verrattuna siniaaltoon.

Käämi vastustaa virran muutosta, ilmee energiaa itseensä ja vapauttaa sen myös, vapautuvan jännitteen suuruus on riippuvainen virtapiirin katkaisunopeudesta. Näin toimii esimerkiksi sytytyspuola. Pidetään käämi vaikka 12V jännitteesä ja kun virtapiiri katkkaistaan nopeasti niin sieltä lähtee kilovoltin pulssi. Sytytyspuola on hyvä esimerkki joka on mitoitettu kestämään vähän kovempaakin pätkimistä kun modattu siniaalto.

Jos moottoria ajattelee siniaaltogeneraattorissa niin laskevalla puolijaksolla vastajännite käämistä on enintään saman suuruinen kun virtalähteen, mutta kanttiaallolla pätkiminen aiheuttaa transientteja käämiin sytytyspuolan tavoin ja käämin synnyttämä itseinduktio voi hyvinkin olla suurempi kun û 325V jolloin se kuormittuu enenmmän kun siniaallossa.
 
Kyllä se huonosti muotoiltu siniaallon jäljitelmä aina kuormittaa enemmän käämiä. Tosin joku hyvälaatuinen käämi kestää kanttiaaltoakin maailman tappiin ja tarpeeksi susi käämi ei edes puhdasta siniaaltoa. Eli ei ole yhtä oikeaa vastusta, paitsi ehkä että kanttiaalto lyhentää käyttöikää verrattuna siniaaltoon.
Varsinkin kun MSW voi ihan yhtä hyvin olla myös jotain tällaista sontaa:
modified-sine-wave-and-pure-sine-wave-oscilloscope.jpg
 
Kiitos tiedosta! Tuo kaikki on lohduttavaa tietoa. Mitähän luokkaa virransäästö tuollaista termaria käyttäen voisi olla? Olisiko laittaa linkkiä sopivaan termariin?
Jos tuo invertteri on Intelligent 12V / 3000 W , niin 1A tyhjäkäyntikulutus tekee 24 Ah/vrk, mikä on sama kuin perusjääkaapin kulutus/vrk. Eli , jos akustossa on runsaasti kapasiteettia, niin välttämättä tarvita.
Jos tuossa invertterissä on kauko-ohjaus liitäntä , myös siinä olisi mahdollista käyttää itse tekemääni termostaatti viritelmää, ilman että tarvisi invertterin virtakytkimen rinnalle tehdä muutoksia.
Linkki: Pakastin alhaisen energian mökkijääkaappina

Tässä vaan 1 esimerkki 1 termostaatista:
US $0.84 37% OFF|W1209 Red LED Digital Thermostat Temperature Control Thermometer Thermo Controller Switch Module DC 12V 125V Waterproof with Box|Temperature Instruments| - AliExpress
 
Varsinkin kun MSW voi ihan yhtä hyvin olla myös jotain tällaista sontaa:
modified-sine-wave-and-pure-sine-wave-oscilloscope.jpg
Onko mittaaja osannut edes mitata MSW invertterin lähtöjännitettä skoopilla , ei sitä voi mitata maata vasten (niin kuin kuva näyttää) , vaan se on mitattava differenteaalisena vuorovaihelähdöistä. Olen sitä mittaillut, mutta en noin alkeelliseen virheeseen sortunut. MSW invertterin lähtöjä ohjataan MosFETeillä tasasuunnattuun 240-320V jännitteeseen ja maahan vuorotellen . Lähtö ei kellu ilmassa missään vaiheessa, niinkuin yleinen harhakäsitys näyttäisi olevan.
 
Viimeksi muokattu:
Onko mittaaja osannut edes mitata MSW invertterin lähtöjännitettä skoopilla , ei sitä voi mitata maata vasten (niin kuin kuva näyttää) , vaan se on mitattava differenteaalisena vuorovaihelähdöistä. Olen sitä mittaillut, mutta en noin alkeelliseen virheeseen sortunut. MSW invertterin lähtöjä ohjataan MosFETeillä tasasuunnattuun 240-320V jännitteeseen ja maahan vuorotellen . Lähtö ei kellu ilmassa missään vaiheessa, niinkuin yleinen harhakäsitys näyttäisi olevan.
Tuo nyt oli eka kuva Googlella. En sen enempää tuota validoinut, hyvä tarkennus siis.
 
Mitä tarkoittaa "differenteaalisena vuorovaihelähdöistä"? Eikö mittaus suoriteta skoopilla ihan invertterin molempien syöttöjohtimien välistä?

Se mikä invertterin maapotentiaali on, on minulle hieman epäselvä miten se missäkin mallissa on toteutettu. Kuten kerroin eräässä invertterissä maa oli molempien syöttöjohtimien keskipiste, 115V kumpaakin syöttöjohdinta vasten. Toki siitäkin voi tehdä kelluvan suojaerotusmuuntajalla.
 
Oletko siis testannut esim äänenvoimakkuutta ja kulutettua tehoa siniaallolla vs kanttiaallolla? Onko SINULLA esittää niitä todisteita jos kerran tiedät paremmin kuin yleinen käsitys.

Edit:
Ja siis riippuu paljon siitä onko "modified aine wave" täyttä kanttiaaltoa vai useammassa stepissä vaihtuvaa jännitettä. Molempia toteutuksia löytyy ja on mahdoton tietää ilman mittauksia että mitä se tietty inverteri suoltaa. MSW ei kerro vielä mitään. :)
Erilaisilla kanttiaalloilla ja siniaallolla testattu, ei huomattavaa eroa äänessä. Ääneen vaikuttaa enemmän kylmälaitteen sijoittelu, pääseekö kompressoriäänet runkoon.
Kulutettu teho akusta MSW invertterille oli esimerkkilaitteella pienempi kuin verkosta otettu teho.
Eipä ole tarvetta bisness mielessä todistella mahdollisia myyjien keksimiä valheita, kun ei ole omaa bisnesstä.
 
Mitä tarkoittaa "differenteaalisena vuorovaihelähdöistä"? Eikö mittaus suoriteta skoopilla ihan invertterin molempien syöttöjohtimien välistä?

Se mikä invertterin maapotentiaali on, on minulle hieman epäselvä miten se missäkin mallissa on toteutettu. Kuten kerroin eräässä invertterissä maa oli molempien syöttöjohtimien keskipiste, 115V kumpaakin syöttöjohdinta vasten. Toki siitäkin voi tehdä kelluvan suojaerotusmuuntajalla.
Ettei vaan olisi mittausharhaa. Invertterissä (MSW) on pulssimuuntajat galvaaniseen erotukseen , ja lähtöpuolen maa kelluu paitsi halvemmissa kiinalaitteissa säästösyistä lähtöpuolen tasurin miinus on kytketty akun miinukseen.
Näin säästetään optoerottimet suurjännitepuolelle.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 372
Viestejä
4 554 547
Jäsenet
74 960
Uusin jäsen
kaitamoinen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom