Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

[mRkukov]

Jos ne paneelit on sarjakytkentäisiä kuten usein on tilanne, niin talven aikana lumen aiheuttama osittaisvarjostus rajoittaa aika rajusti järjestelmän tuottamaa energiaa.

Sekoitat rinnankytkentään? Sarjassa juuri saadaan jännite riittäväksi että voidaan saada edes jotain akkuihin.

 

[Pakana]

Jos systeemissä on vaikka 400W paneelia, niin kyllä siitä taitaa sen verran tulla virtaa pimeimpinäkin kuukausina, että akut pysyvät täynnä, ellei standby-kulutus ole oikeasti aika merkittävää. Toki, jos paneelit hautautuvat lumeen, niin tuotto on aika lailla nolla.

Toisaalta sille ei ole mitään tarvetta. Yksinkertainen akkujen irroitus varmistaa sen että akut pysyy kunnossa, sen sijaan tuon systeemin päälläpitäminen koko talven mahdollisesti syväpurkaa akut, jos virtaa ei tulekaan paneleista riittävästi.

 

[Pakana]

Sekoitat rinnankytkentään? Sarjassa juuri saadaan jännite riittäväksi että voidaan saada edes jotain akkuihin.

Jos sarjaankytkettyjen paneleiden yksi paneli on täysin peitossa, mistään muustakaan panelista ei tule sähköä.

 

[mRkukov]

Jos sarjaankytkettyjen paneleiden yksi paneli on täysin peitossa, mistään muustakaan panelista ei tule sähköä.

Kyllä sen paneelin läpi jännite menee, vaikkei fotoneja osuisikaan. Eli kyllä tulee.

 

[0nanias]

Sekoitat rinnankytkentään? Sarjassa juuri saadaan jännite riittäväksi että voidaan saada edes jotain akkuihin.

Sarjaankytkennässä järjestelmän impedanssi ja sitä myötä myös oikosulkuvirta on paneeleiden impedanssien summa.

 

[sahtimonni]

Toisaalta sille ei ole mitään tarvetta. Yksinkertainen akkujen irroitus varmistaa sen että akut pysyy kunnossa, sen sijaan tuon systeemin päälläpitäminen koko talven mahdollisesti syväpurkaa akut, jos virtaa ei tulekaan paneleista riittävästi.

Kyllä ne akut aika paljon itsepurkautuvatkin, jos jätetään kokonaan ilman latausta talvikaudeksi. Akkuvalmistajat taitavat suositella latausta kuukauden välein varastoinnissa. Itselläni on yksi 100Ah akku koko talven n. 200W paneelin perässä. Lataussäätimenä Victronin MPPT. Hyvin on pitänyt akun täydessä latingissa jo vuosikausia. Mitään kulutusta ei tosin tuolla ajalla ole (paitsi lataussäätimen oma kulutus).

 

[sahtimonni]

Porukoitten mökillä 1000W paneelia ja raspi (alle 2W) tyhjää akut moneen kertaan ellei ladattaisi aggrella. Marras-helmikuu on yhtä pimeyttä täällä Suomessa.

Kuulostaa erikoiselta. Arevasolarin aurinkolaskurin mukaan 1kW järjestelmä tuottaa Lappeenrannan korkeudella joulukuussa alimmillaan 9kWh ja tammikuussa 16kWh. Tuon pitäisi riittää helposti kattamaan tuollainen alle kahden watin kuorma. Ilmeisesti tuossa tapauksessa paneelit ovat peittyneet lumen alle tai jotain muuta vastaavaa. Onko käytössä MPPT -säädin?

 

[LaturiLewis]

70W paneeli riitti pitämään 15 vuotta 125Ah akun kylmätkin talvet hengissä, mutta lataussäätimen kulutus oli 10 mA luokka. Lataussäätimissä tämä on yleensä huomioitu.
Hybridi invertterin 2W standby kulutus voi olla liikaa jopa isollekkin panelistolle.
Auringon säteily kukkeloinnilla näyttäisi joulukuussakin olevan noin 1 W / m2 , mikä tarkoittaisi 150 mW neliön paneelista olettaen ,että paneelin jännite riittää lataukseen.

 

[mRkukov]

Kuulostaa erikoiselta. Arevasolarin aurinkolaskurin mukaan 1kW järjestelmä tuottaa Lappeenrannan korkeudella joulukuussa alimmillaan 9kWh ja tammikuussa 16kWh. Tuon pitäisi riittää helposti kattamaan tuollainen alle kahden watin kuorma. Ilmeisesti tuossa tapauksessa paneelit ovat peittyneet lumen alle tai jotain muuta vastaavaa. Onko käytössä MPPT -säädin?

Laskurit ei laske yleensä säätä mukaan. Aurinkoa olisi, mutta pilvessä. Niin ja asennuspaikka sen verran huono ettei matalalta paistava aurinko osu paneeleihin. Vasta korkeammalta tulee suoraa osumaa. Ja toki lunta, vaikka talveksi nostetaan paneelit pystyyn.

 

[Pakana]

Kyllä ne akut aika paljon itsepurkautuvatkin, jos jätetään kokonaan ilman latausta talvikaudeksi. Akkuvalmistajat taitavat suositella latausta kuukauden välein varastoinnissa. Itselläni on yksi 100Ah akku koko talven n. 200W paneelin perässä. Lataussäätimenä Victronin MPPT. Hyvin on pitänyt akun täydessä latingissa jo vuosikausia. Mitään kulutusta ei tosin tuolla ajalla ole (paitsi lataussäätimen oma kulutus).

No juuri laiton älylaturin harrastepelin akkuun kiinni, mutta ei se mitään ladannut kun akku on täysi. Annoin sen olla siellä vuorokauden, mutta sama 100% siinä oli taulussa kokoajan.

Tietysti onhan noissa akuissa eroja, mutta ei nuo halpisakut kylmäsäilytyksessä ainakaan olleet mihinkään purkautuneet.

 

[LaturiLewis]

Aika pientä on täyden lyijyakun itsepurkautuminen ainakin Exiden mukaan:
Akun itsepurkautuminen - Exide Finland
Mutta pienikin kuorma voi talven aikana viedä akun vaihtokuntoon.
Jo 10 mA kulutus tekee 7.2Ah /kk ,mikä on jo 7.2 % 100 Ah akusta.
2W kulutus 2/12 = 167 mA on jo 120 Ah / kk eli vaatisi noin 1.5 kWh latausenergiaa /kk.

 

[Copper]

Olin isän ja sedän kanssa yhteydessä, täältä saatujen vinkkien perusteella.

Alkaa hahmottua mihin tässä päädytään, eli ~400Ah akustoa, ~300W paneelia, lataussäädin heti valmiiksi isompi ~40-50A-malli, invertteri ~1500W niin saa ne kahvitkin tarvittaessa keiteltyä. Ylimääräinen jääkaappikin löytyy, ja haluavat sen vaihtaa kaasuntilalle. Näkee sitten jos/kun pitää lisätä paneeleita, niin on ainakin säädin valmiiksi mitoitettu isommallekkin määrälle.

Saattaa vielä olla että hankin SLO:lta jne. aikareleen + kontaktorin akuston ja invertterin väliin. Poistuu se riski että invertteri jää päälle syksyllä/talvella, vaikka eivät nyt ihan hirveitä kulutakkaan.

Talvikäyttöä varten on suunnitelmissa hoitaa sähköt genulla, laitan sen laturin että akusto latautuu samalla kun genu käy. Lisäksi oli ideana että paneelit voisi asentaa järven rantaan sen verran korkealle + jyrkkään kulmaan, tai peräti säädettävällä telineellä. Että talvella lumen kertyminen saataisiin minimoitua, ja otettua ne vähätkin watit talteen.

Edit: Miten aurinkopaneelit käyttäytyy rinnankytkennässä? Ts. olisiko mitään järkeä asentaa pienempää paneelia suoraan seinään, jolloin se ei olisi ikinä lumen alla. Vai sijoittaa nekin rahat telineisiin että saa käännettyä paneelit talvella vaikka täysin pystyasentoon.

 

[sahtimonni]

Edit: Miten aurinkopaneelit käyttäytyy rinnankytkennässä? Ts. olisiko mitään järkeä asentaa pienempää paneelia suoraan seinään, jolloin se ei olisi ikinä lumen alla. Vai sijoittaa nekin rahat telineisiin että saa käännettyä paneelit talvella vaikka täysin pystyasentoon.

Rinnankytkentä on mahdollista, mutta silloin täytyy laittaa diodit, että valossa olevan paneelin tuotto ei mene varjossa olevan paneelin lämmittämiseen.

 

[LaturiLewis]

Diodit on olleet paneeleissa käytössä senkin vuoksi, että varjossa oleva paneeli voi vuotaa virtaa akusta, jos säätimessä ei sille estoa. Rinnan kytkettäessä paneelien maksimitehopisteen jännite tulisi olla samaa luokkaa MPPT säätimellä, jotta saataisiin max teho käyttöön. PWM säätimellä paneelista saatava teho on pienempi, kuin sen max teho.
Sarjaan kytkettäessä vaaditaan yleensä samanlaiset paneelit ja MPPT säädin.
Tietysti on myös mahdollista käyttää paneeleille erillisiä säätimiä.

 

[Kerpele]

Paneeleiden rinnankytkentä ja pystysuoraan asennus toimii hyvin mökillämme. Mökki sijaitsee Itä-Lapissa kaukana kaikesta. Paneeleina on 2 kpl 50 watin monikidepaneelia rinnankytkettynä. Asennus tolpassa pystysuorassa kohti etelää. Lataussäätimenä toimii vanha Stecan 15A:n pwm-säädin. Akkukapasiteettia on yhden, noin sadan amppeeritunnin lyijyakun verran. Käyttö koostuu valaistuksesta, radiosta ja puhelimien latauksesta. Akku on kytkettynä lataussäätimeen koko ajan ja aina täysi kun saavumme mökille. Käyttöä mökillä on 1-2 kuukautta vuodessa noin viikon jaksoissa. Akku riittää varsin hyvin noin viikon reissun ja yllättävän hyvin paneeleista tulee latausta myös syksyisin/talvella. Kun on käyttö vähäistä, riittää pienikin taivaalta tuleva lataus pitkälle.

 

[Hammer Schultz]

Ostin juuri liikkeestä 100ah vapaa-ajan akun ja älylaturin, myyjä vaikutti asiantuntevalta ja sanoi että akku (lyijy/happo) kestää kyllä sen että menee lähes tyhjäksi ja älylaturilla ladataan uudestaan, ei tule ongelmia akun kanssa. Täällä ollaan ilmeisesti eri mieltä?

Onko agm akut jotenkin parempia tässä suhteessa? Ei haluaisi ostaa uusia akkuja kovin usein.

Toinen kysymys akun lataamisesta genulla, tuleeko ongelmia edullisen älylaturin kanssa vai osaako laturi säätää ottamaansa virtaa niin ettei tule vahinkoja mihinkään komponenttiin?

 

[mRkukov]

Lähes tyhjä ei ole sama kuin tyhjä. Mitä syvemmälle lyijyakkua puretaan, sitä enemmän se kuluu. Pisimpään akku kestää kun purkaukset ovat max 25% nimelliskapasiteetista, myös energiamäärällisesti. Tyypilliset akut kestää noin 500 purkausta 50% asti. 25% (eli 75% varaukseen) purkuja voidaankin kestää taas muutamia tuhansia. Vaihtelee toki akkujen välillä. AGM on ihan "perus lyijyakku", mutta ilman nestettä. Kestää pakkasta vähän paremmin.

Genu tai verkko. Älylaturi lataa samalla tavalla

 

[jultsu]

Eikö suomessa ole käytössä "optimisaattoreita" paneeleilla, eli jotka tekevät virta/jännitemuunnosta tarpeen mukaan jotta yksittäinen mykkä/peitossa oleva paneeli ei romahduta koko kennoston tuottoa. Täällä ulkomailla asentelin tuollaisia jokaiseen kohteeseen.

 

[mikaanikko]

Olisipa kiva lukea tarkemmin tuosta "optimisaattorista", mistä löytyisi teknistä tietoa?

 

[Hammer Schultz]

Lähes tyhjä ei ole sama kuin tyhjä. Mitä syvemmälle lyijyakkua puretaan, sitä enemmän se kuluu. Pisimpään akku kestää kun purkaukset ovat max 25% nimelliskapasiteetista, myös energiamäärällisesti. Tyypilliset akut kestää noin 500 purkausta 50% asti. 25% (eli 75% varaukseen) purkuja voidaankin kestää taas muutamia tuhansia. Vaihtelee toki akkujen välillä. AGM on ihan "perus lyijyakku", mutta ilman nestettä. Kestää pakkasta vähän paremmin.

Genu tai verkko. Älylaturi lataa samalla tavalla

Kiitos. Tässä tosiaan on paljon pohdittavaa, seuraavaksi pitäisi hommata paneelit ja pitkään miettinyt jääkaappia, onko fiksumpaa laittaa 12v jääkaappi vai invertterin kautta normi kaappi. Sähköpuoli ei ole vahva osaamisalue niin mietityttää että paljonko esim. jääkaappi syö akkua yön aikana eli millanen akku on oltava ettei homma kuse. Google sanoo että normikaappi vie selvästi vähemmän mutta sitten tulee invertterin tehohäviö yms. On tää vaikeata.

 

[jultsu]

Olisipa kiva lukea tarkemmin tuosta "optimisaattorista", mistä löytyisi teknistä tietoa?

Taisi olla juuri tän firman purkkeja joita ruuvailin satoja: Power Optimizer Module Add-on | SolarEdge

 

[0nanias]

Eikö suomessa ole käytössä "optimisaattoreita" paneeleilla, eli jotka tekevät virta/jännitemuunnosta tarpeen mukaan jotta yksittäinen mykkä/peitossa oleva paneeli ei romahduta koko kennoston tuottoa. Täällä ulkomailla asentelin tuollaisia jokaiseen kohteeseen.

Ylimääräinen dc-dc -muunnos heikentää osaltaan kokonaishyötysuhdetta, mutta jos ympäristö on haastava niin noiden mokkuloiden käyttö on suotavaa. Ja tietysti monet tekevät koko järjestelmän suoraan mikroinverttereillä. Tärkeintä varmaankin olisi että järjestelmä suunnitellaan huolella.

 

[Hammer Schultz]

Sanokaas nyt fiksummat että kuinka fiksu tällainen kaappi on?

Jääkaappi 82 l 12 / 24 V

Nordmax 82 l (73 l jääkaappi + 9 l pakastelokero) tehokas akulla toimiva kompressorijääkaappi veneisiin, mökeille ja matkailuajoneuvoihin.

www.electrotori.net

Onko fiksumpaa ostaa normi A luokan jääkaappi ja pistää invertterin perään?

 

[jultsu]

Invertteri mielellään sitten puhtaalla siniaallolla, lisää osittain kokonaiskustannuksia.

 

[Hammer Schultz]

Invertteri mielellään sitten puhtaalla siniaallolla, lisää osittain kokonaiskustannuksia.

Miten tuo varmistetaan?

 

[jultsu]

Miten tuo varmistetaan?

Paketista mielellään saisi löytyä "pure sine wave" teksti, mutta eipä tuohonkaan aina välttämättä kannata luottaa, varsinkaan jos invertterin tilaa kaukoidästä.


edit. niin ja itseasiassa tuotakin tärkeämpi on invertterin koko. Tavallisen jääkaapin kompura haukkaa 10x virran käynnistyshetkellä, eli "100w" kaappi vaatii kilowatin invertterin jos sen haluaa käynnistellä useammankin kerran luotettavasti.

 

[mRkukov]

Kiitos. Tässä tosiaan on paljon pohdittavaa, seuraavaksi pitäisi hommata paneelit ja pitkään miettinyt jääkaappia, onko fiksumpaa laittaa 12v jääkaappi vai invertterin kautta normi kaappi. Sähköpuoli ei ole vahva osaamisalue niin mietityttää että paljonko esim. jääkaappi syö akkua yön aikana eli millanen akku on oltava ettei homma kuse. Google sanoo että normikaappi vie selvästi vähemmän mutta sitten tulee invertterin tehohäviö yms. On tää vaikeata.

Huomioitavia asioita:
- inverter (varsinkin oikea siniaalto) vie tehoa myös tyhjäkäynnillä
- ehdottomasti ns. kompurakaappi. Halvimmat 12v on vastuskaappeja.
- jääkaappi ilman pakastinta! Pakastinosio (jenkkikaappi) pakottaa jääkaapin päälle, vaikka jääkaappi olisi jo kylmä.

Jenkkikaappi + true sinewave kesällä ilman ihmisiä:

(Inverterin tehokulutus ei vastaa täysin todellista, akkumittari on tarkempi shuntti)

E:
Yössä menee 0.25-0.3 kWh energiaa.

 

[Hammer Schultz]

Paketista mielellään saisi löytyä "pure sine wave" teksti, mutta eipä tuohonkaan aina välttämättä kannata luottaa, varsinkaan jos invertterin tilaa kaukoidästä.


edit. niin ja itseasiassa tuotakin tärkeämpi on invertterin koko. Tavallisen jääkaapin kompura haukkaa 10x virran käynnistyshetkellä, eli "100w" kaappi vaatii kilowatin invertterin jos sen haluaa käynnistellä useammankin kerran luotettavasti.

Tää on oikeasti tuskaista, mistä tiedän esim. tämän kaapin tehon oton Matsui jääkaappi MUL48W18E - Jääkaapit ? Kerrotaan kyllä vuosikulutus muttei tehoa.

 

[mRkukov]

Tää on oikeasti tuskaista, mistä tiedän esim. tämän kaapin tehon oton Matsui jääkaappi MUL48W18E - Jääkaapit ? Kerrotaan kyllä vuosikulutus muttei tehoa.

Mutta käynnistyksessä tosiaan hörppäsee 1000W tai enemmän. 1kW tehoinen inverter pitää olla että kompurakaappia voi käyttää. Käynnistyessä jännite droppaa hieman ja esim valot välähtää. (EasySolar 1600VA 24v)

 

[jultsu]

Tää on oikeasti tuskaista, mistä tiedän esim. tämän kaapin tehon oton Matsui jääkaappi MUL48W18E - Jääkaapit ? Kerrotaan kyllä vuosikulutus muttei tehoa.

Ohjekirjasta löytyy, nimellisvirta 0.50A ja nimellisteho 80W, eli kilowatin puhdas siniaaltoinvertteri lienee turvallisin ostos (sellaiset tosin maksaa isosti).

 

[Hammer Schultz]

Ok eli 80w on teho

Ohjekirjasta löytyy, nimellisvirta 0.50A ja nimellisteho 80W, eli kilowatin puhdas siniaaltoinvertteri lienee turvallisin ostos (sellaiset tosin maksaa isosti).

Mutta näistä ei siis voi tietää? expondo.fi

 

[Hammer Schultz]

Teholaskentaa:80w x 24h = 1920wh / 12v = 160Ah mutta jääkaappihan ei käsittääkseni koko ajan ole päällä eli millä kertoimella tuo pitää kertoa?

Edit. 112kwh ilmoitettu vuosikulutus = 300wh vrk kulutus / 12v = 25Ah

Meneekö oikein?

 

[jultsu]

No, hintaa ainakin on sen verran että saatta ollakin suhteellisen ok tekele, en osaa siihen ottaa tarkemmin kantaa, mutta kuten edellä todettiin, tuo invertteri kuluttaa myös sähköä tyhjäkäynnillä ja hyötysuhdehäviöihin menee myös hukkaan sähköä, joten kokonaisuutena tuollainen suora 12v kaappi voi olla paljon järkevämpi ostos.

 

[Hammer Schultz]

No, hintaa ainakin on sen verran että saatta ollakin suhteellisen ok tekele, en osaa siihen ottaa tarkemmin kantaa, mutta kuten edellä todettiin, tuo invertteri kuluttaa myös sähköä tyhjäkäynnillä ja hyötysuhdehäviöihin menee myös hukkaan sähköä, joten kokonaisuutena tuollainen suora 12v kaappi voi olla paljon järkevämpi ostos.

Jep, sen minkä kaapissa säästää niin invertterissä häviää ja menee muutenkin vaikeaksi. Eli mennään 12v kompurakaapilla niin on helpointa.

 

[Hammer Schultz]

Mitä kaapelia suosisitte kun paneeli tulee rantaan, siitä 50 metrin veto kuivan, kallioisen metsän läpi pihavarastoon. Pihavarastoon tulee akusto yms. josta taas veto 20 metriä mökkiin ja jakorasiaan. Sopiiko esim. MCMK koko matkalle vai onko aurinkosähkössä jotain omaa kaapelityyppiä käytössä?

Vai olisiko edukkaampaa vetää akusto mökille ja kaapeli suoraan sinne? Paneelihan tyrkkää kuitenkin korkeampaa jännitettä niin kaapeli voi olla hieman pienempää sillä välillä kuin mitä se olisi akuilta eteenpäin.

Aihetta vähän seuranneena niin kai suuresti riippuu onko paneelit 12v vai 24v? Olen asiaa selvitellyt ja yksi paneelikauppias sanoi että 12v paneelien kanssa 6mm2 kaapelilla suositus maksimivedoksi oli 10m.

Itse en asiasta sen enempää tiedä joten korostan että tämä oli siis kauppiaalta kuultua.

 

[mRkukov]

Tuollaiseen pidempään vetoon kannattaa laittaa ainakin pari kolme paneelia sarjaan, jolloin saa jännitteen 60 tai 90 voltin tietämille (x2 tai x3). Tai jos enemmän paneeleja niin vaikka neljä sarjaan (4x 30v = 120v).

Sitten akusto ja mppt sinne missä kulutus on. Vain verkkovirtaa kannattaa siirtää pidemmälle akustolta. Mppt tietenkin sellainen joka tukee riittävän kovia jännitteitä. Esim 150v asti tukeva. 100v kanssa se matka ei ole ongelma kun johdoksi riittää kevyempi.

 

[Hammer Schultz]

Tuollaiseen pidempään vetoon kannattaa laittaa ainakin pari kolme paneelia sarjaan, jolloin saa jännitteen 60 tai 90 voltin tietämille (x2 tai x3). Tai jos enemmän paneeleja niin vaikka neljä sarjaan (4x 30v = 120v).

Sitten akusto ja mppt sinne missä kulutus on. Vain verkkovirtaa kannattaa siirtää pidemmälle akustolta. Mppt tietenkin sellainen joka tukee riittävän kovia jännitteitä. Esim 150v asti tukeva. 100v kanssa se matka ei ole ongelma kun johdoksi riittää kevyempi.

Kerroppa mitä eroa on paneelien laittaminen sarjaan vs. rinnakkain? Ja sama akuille, ilmeisesti rinnakkain kun laittaa niin max. kapa pysyy samana mutta varaustaso tippuu vain puoleen vrt. 1 akku? Ja jos paneelit laittaa sarjaan niin miten tuo jännite lasketaan, ihan 12/24v x paneelien määrä vai?

 

[mRkukov]

Kerroppa mitä eroa on paneelien laittaminen sarjaan vs. rinnakkain?

Sarjassa jännite ynnätään yhteen.
Rinnan virta ynnätään yhteen.

Ja sama akuille

Ja sama akuille.

Kaksi 12v 100Ah:
Rinnan: 12v yhteensä 200Ah.
Sarjassa: 24v yhteensä 100Ah.
Energiamäärä molemmissa sama. Paneeleille voi laskea samalla tavalla. Joko jännite nousee tai virta nousee. Pidemmällä matkalla korkea jännite on parempi kuin korkea virta. Siksi valtakunnalliset siirtoverkot ovat kymmeniä tai satoja tuhansia voltteja.

 

[jultsu]

Meillä käytettiin tuollaista: solar cable 6mm

Kannattaa tarkistaa määrääkö lainsäädäntö Suomessa noille paneelistojohdoille jonkun 750/1kV erityssuojauksen, toki jos löydät moninapaista ja monisäikeistä johtoa jossa uv-suojaus ja eristykset kunnossa niin mikäpä ettei sitäkin voisi käyttää.

 

[mRkukov]

No kun itsekin olen sitä mieltä, että pitäisi pistää useampi paneeli rinnan jotta saisi jännitteen korkeammalle ja siten voisi käyttää pienempää kaapelia. Tällä hetkellä en tiedä mitä sinne on tarkalleen tulossa, sain vain tehtäväksi perehtyä asiaan jotta voi sitten asennella

Yhdellä paneelillahan tuo on ihan järjetön veto, pitäisi olla mielellään 20-30 mm^2 kaapelia ettei häviöt karkaa liian korkealle. Samalla hinnalla saakin sitten jo uutta paneelia rinnalle.

Tarkoitat sarjaan?

 

[LaturiLewis]

Jep, sen minkä kaapissa säästää niin invertterissä häviää ja menee muutenkin vaikeaksi. Eli mennään 12v kompurakaapilla niin on helpointa.

Invertterin ei tarvitse olla kalliimpi puhdas siniaalto invertteri , hyvin toimii kantti tai modifioitu siniaaalto invertterillä. 1000 W invertterillä pitäisi käynnistyä. Itse sain jopa 600W invertterillä käynnistymään, mutta se oli vähän rajoilla.
Invertterin kanssa tarvitaan säädin/termostaatti sen päälle /pois ohjaukseen.
12V jääkaapin tai 230V jääkaapin kulutus invertterillä on sen verran iso, että sillä tarvisi olla mielellään 200 Ah akkukapasiteettia, jotta pilviset jaksot selviäisi.
Agregaatilla voi tietysti latailla akkua, jotta energia riittäisi.
Paneelien kytkeminen sarjaan tai yli 30V Max power paneelin 12 V järjestelmässä vaatii käytännössä kalliimman MPPT latausssäätimen. PWM säätimestä ei saa koskaan paneelin max tehoa akkuun.

 

[0nanias]

Tuollaisissa pidemmissä vedoissa yksi vaihtoehto on myös käyttää esim AMCMK 4x16+10 tai vastaavaa, tulee halvemmaksi kuin vastaavan impedanssin omaava kuparikaapeli eikä kaapelin vaurioitumisesta tarvitse murehtia koska kyseessä on maakaapeli.
Ainoa ongelmahan siinä on sitten piuhan päättäminen, paksu alumiinikaapeli vaatii luonnollisesti järeämmät liittimet ja rasiat siirtymäliittimillä molempiin päihin joten yhden paneelin mittakaavassa ei ehkä se järkevin vaihtoehto mutta hyöty paranee aika nopeasti järjestelmän kasvaessa.

 

[LaturiLewis]

Tuolla 275 W paneelilla 30 m 2x6 mm2 kuparikaapelia lämmitetään noin 13.5 W eli noin 0.45 W / m.
Eipä varmaan yli minkään suosituksen ja vain 5 % paneelin tehosta kaapeliin jää.
Jäähän sitä hieman enemmän MPPT lataussäätimeenkin?

 

[0nanias]

Laitoinkin tuohon että se on yksi vaihtoehto, jos haluaa minimoida impedanssin pikkurahalla.

 

[djmake]

Huomioitavia asioita:
- inverter (varsinkin oikea siniaalto) vie tehoa myös tyhjäkäynnillä
- ehdottomasti ns. kompurakaappi. Halvimmat 12v on vastuskaappeja.
- jääkaappi ilman pakastinta! Pakastinosio (jenkkikaappi) pakottaa jääkaapin päälle, vaikka jääkaappi olisi jo kylmä.

Muutoin samaa mieltä noista mutta tämä viimeinen kohta jäi kiinnostamaan.

Jenkkikaappien ikuinen ongelma on ollut juurikin mökki, varasto tms käyttö jossa kaappi voi olla viileässä ympäristössä. Termostaatin ollessa pelkästään jääkaapissa pakastinpuolella pakasteet sulavat kaapin käydessä sen kannalta liian harvoin. Näin siis ainakin perinteiseen tapaan yhdellä mekaanisella termarilla varustetuissa jollaisia on edelleen tarjolla.

Eli missä kaapeissa on, kuten mainitsit? Onko jossakin digitermarimallissa näin ja jopa mahdollisuus asettaa raja-arvo jonka jälkeen kompura pakotetaan päälle jääkaapin lämpötilasta riippumatta? Ja jääkaapin puolella tosiaan tässä kohdassa jäädytetään elintarvikkeet?

 

[mRkukov]

Muutoin samaa mieltä noista mutta tämä viimeinen kohta jäi kiinnostamaan.

Jenkkikaappien ikuinen ongelma on ollut juurikin mökki, varasto tms käyttö jossa kaappi voi olla viileässä ympäristössä. Termostaatin ollessa pelkästään jääkaapissa pakastinpuolella pakasteet sulavat kaapin käydessä sen kannalta liian harvoin. Näin siis ainakin perinteiseen tapaan yhdellä mekaanisella termarilla varustetuissa jollaisia on edelleen tarjolla.

Eli missä kaapeissa on, kuten mainitsit? Onko jossakin digitermarimallissa näin ja jopa mahdollisuus asettaa raja-arvo jonka jälkeen kompura pakotetaan päälle jääkaapin lämpötilasta riippumatta? Ja jääkaapin puolella tosiaan tässä kohdassa jäädytetään elintarvikkeet?

Jenkkikaappi käy lämpimällä kelillä vähän turhan pitkään ja hartaasti. Pakastin tosiaan sulaa kun lämpötila laskee +8 tai alle. Pakastimeen kannattaa laittaa muovikippoon vettä. Kun se on jäätynyt niin kivi/kolikko päälle. Jos paino jossain kohtaa uppoaa niin kaappi käynyt plussalla.

Toki jos/kun tekee järeämpää järjestelmää niin kunnon 1500W inverteri riittää mikrolle, kahvinkeittimelle ja sille jenkkikaapillekkin. Akustoa riittävästi ja saa lähes täydet mukavuudet. Syksyllä laitteet sammuksiin syyskuun aikana. Keväällä voi taas käynnistellä huhtikuussa kun pakkaset väistyy. Nythän jo riittää aurinkoa, mutta jos mökkiä ei lämmitetä niin turha niitä laitteita on päällä pitää. Kesällä taas kiva kun mökillä juotavat ja jäätelöt valmiina kun menee.

 

[Pakana]

Jos pakastinlokerolle ei ole tarvetta, niin ei kannata ottaa sellaista kaappia jossa pakkasosio on, koska se vaatii kovemman paineen viilennykseen, jonka takia sen hyötysuhdekin on huonompi.

Puhtaasti energiataloudellisesti ajatellen yleisesti ottaen nuo 12V (/24v?) kompurakaapit ovat kaikkein parhaimpia, koska ne ovat usein juuri tarkoitettu aurinkosähkön taakse.

"Perinteiset" 12V jääkaapit ovat kaasujääkaappeja, jotka toimivat myös 12V, ja niissä tuon 12V käyttömahdollisuuden alkuperäinen idea oli se että matkailuajoneuvossa voidaan matkustamisen ajaksi kytkeä jääkaappi toimimaan 12Voltilla (joka syötetään moottorin laturista), jottei kaasujärjestelmää tarvitse jättää päälle. Noiden hyötysuhde on ihan surkea, joka ei ole ongelma kun energia otetaan nestekaasusta.

 

[Copper]

Tärkeimmät tavarat on tulleet viime viikolla. Päädyin/päädyttiin tilaamaan 2kpl 200Ah akut, 2kpl 310W paneelit (yht. 620W), 40A lataussäädin. 24V:lla mennään.

Nyt vähän harmittaa kun "kiireessä" tilasin tavarat. Säätimen MAX Voc on 100VDC. Paneelien Voc on 39,5VDC. Säätimestä olisi ollut myös 150V/40A-malli.
Säätimen MAX teho 24V@1040W. Jos/kun tarvitaan lisää paneelia niin pitää ettiä rinnalle 2kpl <200W paneelit. Tai koittaa josko saisi myytyä tuon järkevään hintaan ja ostaa isompaa tilalle.

Mutta kysymys! Mökillä halutaa vaihtaa jääkaappi kaasusta --> 230V. Googlettanut 230V-jääkaappi + invertteri kokemuksista, mutta tuntuu tulevan laidasta laitaan kokemuksia. Osa on ostanut ~1500W kanttiaalto invertterin, ja osalla ~600W siniaalto. Ja toisaalta lukenut että kaikilla ei olekkaan toiminut jnejnejne.

Eli mikä olisi hyvä/varma/100%-toimiva valinta? Kun huomioidaan vielä että kun nuoriso menee sinne niin siellä on max kulutus: kaikki (led)valot 60W, telkkari ~40W?, läppäri+kajarit+kännykkä tai pari 100W, jääkaappi ~100W, yht: ~400W.

Edit: Budjettia olisi <500€ käytössä. Ja mielellään Suomesta, jos/kun takuuasioiden kanssa joudun tappelemaan niin ei ole tippaakaan mielenkiintoa kiinalaisten kanssa alata vääntämään.

 

[mRkukov]

Mutta kysymys! Mökillä halutaa vaihtaa jääkaappi kaasusta --> 230V. Googlettanut 230V-jääkaappi + invertteri kokemuksista, mutta tuntuu tulevan laidasta laitaan kokemuksia. Osa on ostanut ~1500W kanttiaalto invertterin, ja osalla ~600W siniaalto. Ja toisaalta lukenut että kaikilla ei olekkaan toiminut jnejnejne.

Eli mikä olisi hyvä/varma/100%-toimiva valinta? Kun huomioidaan vielä että kun nuoriso menee sinne niin siellä on max kulutus: kaikki (led)valot 60W, telkkari ~40W?, läppäri+kajarit+kännykkä tai pari 100W, jääkaappi ~100W, yht: ~400W.

Jääkaappi ei vie edes 100W käydessään, mutta käynnistyksessä vetääkin reilusti yli 1kW piikin. Eli inverteri jossa piikkiteho vähintään 1500W. Kantti ei ole hyväksi kompuralle eikä kaikille elektroniikallekkaan, mutta jos ei haittaa että kaappi hajoaa niin kantti-inverteri on toki halvempi.

Itsellä kokemusta 1000W paneeleilla, 4x220Ah ja 1300W siniaallosta (max 3kW piikki). Kyllä siinä valot aina välähtää kun kaappi käynnistyy. Toisaalta myös mikro, kahvinkeitin, vedenkeitin ja jopa sähkösavustin pelaa hienosti, kunhan ei kahta samaan aikaan. Silti edes mikro + jääkaapin käynnistys ei kaada järjestelmää.
Victron energyn laitteilla vähintään 7v takuu.

 

[zepi]

Tuo onkin mielenkiintoinen tilanne kun kahvinkeittimen käynnistämiseksi saa odotella, että koska jääkaapin kompura pärähtää päälle ja sen pysähtymisen jälkeen keittää kahvit.