Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Sinänsähän ihan hirveesti et ole menettänyt aurinkota tuossa lokakuu - maaliskuu välilä.. Suurempi haittaa voi tulla kotitalousvähennyksen rajoista jos tänä vuonna on tarkoitus muutakin hankkia.
 
Invertteri pitää asentaa säännösten mukaan palamattomaan levyyn, teräslevy ei käy, mites alumiini ? 1.5mm alumiinia olisi saatavilla , mietin jos teen siitä levyn seinän ja invertterin väliin.
 
Invertteri pitää asentaa säännösten mukaan palamattomaan levyyn, teräslevy ei käy, mites alumiini ? 1.5mm alumiinia olisi saatavilla , mietin jos teen siitä levyn seinän ja invertterin väliin.

Ihan mielenkiinnosta, ilman mitään vittuilua :) , missä näin/niin lukee??

Edit: Valmistajahan saa vaatia ihan mitä huvittaa. Mutta ihan "sähköpykäliä" ajattelin. Johan noita on asenneltu ties mihin puuseiniin jne. Mutta jos nyt itse haluat mielenrauhaa niin laita pala "lujalevyä" taakse.
 
Asiasta mainitsi laitteita myyvä myyjä. Sanoi että tämän vuoden alussa on laki muuttunut. Tässä artikkelissa myös asiaa sivutaan : Invertteri - Aurinkovirta.fi
Ei kai siinä muuta mutta sähkäri saattaa vaatia että on asianmukaisesti asennettu.
 
Asiasta mainitsi laitteita myyvä myyjä. Sanoi että tämän vuoden alussa on laki muuttunut. Tässä artikkelissa myös asiaa sivutaan : Invertteri - Aurinkovirta.fi
Ei kai siinä muuta mutta sähkäri saattaa vaatia että on asianmukaisesti asennettu.

[MUTU]
Linkkaamassasi artikkelissa sanotaan " SMA ei salli metallilevyn asentamista invertterin taakse. " Myös alumiini on metallia.
[/MUTU]

Ihan mielenkiinnosta, ilman mitään vittuilua :) , missä näin/niin lukee??

SFS 6000-7-712:2022 - 712.420.101
Mukaillen: Vaihtosuuntaajan taustalla oltava palamatonta materiaalia, jos asennusalusta itsessään ei ole palamaton. Jos taustamateriaali johtaa hyvin lämpöä, on taustamateriaalin ja palavaa materiaalia olevan rakenteen väliin jätettävä vapaasti tuulettuva ilmatila, ettei koko roska pala ilvertterin syttyessä ettei invertterin rakenteeseen johtaman lämmön vaikutuksesta puun rakenne muutu siten, että se syttyy helpommin.
 
SFS 6000-7-712:2022 - 712.420.101
Mukaillen: Vaihtosuuntaajan taustalla oltava palamatonta materiaalia, jos asennusalusta itsessään ei ole palamaton. Jos taustamateriaali johtaa hyvin lämpöä, on taustamateriaalin ja palavaa materiaalia olevan rakenteen väliin jätettävä vapaasti tuulettuva ilmatila, ettei koko roska pala ilvertterin syttyessä ettei invertterin rakenteeseen johtaman lämmön vaikutuksesta puun rakenne muutu siten, että se syttyy helpommin.
:thumbsup:. Boldattu kohta multa. Puukiukaat vaatineet ko. rakenteen. Siksi ehdoitinkin lujalevyä. Väliin "kaks kertaa kakkonen" (50x50mm) niin ilmakin kiertää.
 
:thumbsup:. Boldattu kohta multa. Puukiukaat vaatineet ko. rakenteen. Siksi ehdoitinkin lujalevyä. Väliin "kaks kertaa kakkonen" (50x50mm) niin ilmakin kiertää.
Ahaa... Tuon takia tuossa oman vakiokävelylenkin varrella näkyy muutaman invertterin alla olevan mystinen RH-putkiviritelmä. Ihmettelinkin että miksi siihen väliin on pitänyt rakennella sellainen himmeli kun helpompi olisi ollut pultata härveli suoraan seinään. Selvisihän tuokin...
 
Kuinkahan todellisesta riskistä tuonkin kanssa on kyse? Montako rakennuspaloa tuolla vältetään ja paljonko tonnia se maksaa koko maan tasolla.
 
Onko tosiaan niin, että paneeleilla yöllistä siirtomaksua ei pääse karkuun mitenkään vaikka miten tuottaisi päivällä extraa?
 
Voihan tuon ajatella niinkin että päivällä ja kesällä myydyllä sähköllä maksaa yön/talven aikaisia siirtoja.
Näinhän se pitää ajatella. Yleensä julkisessa keskustelussa huudellaan sitä, miten paneelit ei tuota talvella mitään, mutta tuottomielessä asiaa täytyy lähestyä koko vuoden mittakaavassa.
 
Näinhän se pitää ajatella.
Ei minusta. Ei se talvella tuota juuri mitään vaikka olisi 10 gigawatin aurinkopuisto, jonka kesän tuotoilla ostaisi pari kartanoa itselle.

Toki tilin vuodenvaihteen saldon loppusumman kannalta on ihan samantekevää mihin aikaan vuodesta tuotot ja kulut on menneet. Ja samoin on samantekevää onko tuotto aurinkopaneelin tuottoa, klapien myyntiä, pörssivoittoja vai ylitöiden tekemistä.
 
Ei minusta. Ei se talvella tuota juuri mitään vaikka olisi 10 gigawatin aurinkopuisto, jonka kesän tuotoilla ostaisi pari kartanoa itselle.

Toki tilin vuodenvaihteen saldon loppusumman kannalta on ihan samantekevää mihin aikaan vuodesta tuotot ja kulut on menneet. Ja samoin on samantekevää onko tuotto aurinkopaneelin tuottoa, klapien myyntiä, pörssivoittoja vai ylitöiden tekemistä.
Tässä puhuttiin koko ajan paneelien tuotosta, ei klapeista yms. Omalla kohdalla voimala joko pienensi sähkölaskuja tai tuotti myynnin kautta hyvityksiä yhteensä 380 euron edestä, joka vastasi noin 2,5 kuukauden sähkölaskua menneeltä talvelta.
 
Niin siis aurinkopaneelit voi tuottaa rahaa, jonka voi käyttää vaikka sähkölaskun maksamiseen. Se ei juurikaan tuota sitä talvella.
 
Turku Energialla kuulemma toimii niin, että kesällä tuotettu ylituotanto hyvitetään talvella. Juttelin erään kanssa taannoin joka kertoi, että ensimmäinen sähkölasku tuli vasta helmi-maaliskuussa, siihen asti riitti kesällä tuotettu ylijäämä. Mielestäni tämä kuulostaa kätevältä tavalta hoitaa tuo. Sitä en tiedä, lasketaanko se euroina vai kilowatti tunteina, päätellen, että sähkölämmitteseen taloon riitti noin pitkälle varmaan euroina koska viime kesänä sähkö oli huippuhinnoissa.
 
Turku Energialla kuulemma toimii niin, että kesällä tuotettu ylituotanto hyvitetään talvella.
Siis eikai siinä ole sinänsä mitään erikoista että firma ei välttämättä maksa rahoja asiakkaalle ollenkaan vaan hilloaa rahoja itsellään kunnes asiakas on taas maksupuolella. Tampereen sähkölaitoskin toimi noin kun viime kesänä vuokrasin heidän aurinkopuistosta aurinkopaneeleja ja tuottivat enemmän kuin vuokrahinta niin sanoivat että hyvitetään sitten tulevilta laskuilta. Piti pyytää maksamaan tilille, kun en osta heiltä sähköä ollenkaan :rofl:

Tuo kuitenkin tarkoittanee vain sähköenergian myyntiä/ostoa. Se olisi nimittäin oikeasti hienoa jos verkkoon tuotettu sähkö hyvitettäisiin sähkönä verkosta käytettäessä, jolloin säästyisi siirtomaksua ja sähköveroa.
 
Siis eikai siinä ole sinänsä mitään erikoista että firma ei välttämättä maksa rahoja asiakkaalle ollenkaan vaan hilloaa rahoja itsellään kunnes asiakas on taas maksupuolella. Tampereen sähkölaitoskin toimi noin kun viime kesänä vuokrasin heidän aurinkopuistosta aurinkopaneeleja ja tuottivat enemmän kuin vuokrahinta niin sanoivat että hyvitetään sitten tulevilta laskuilta. Piti pyytää maksamaan tilille, kun en osta heiltä sähköä ollenkaan :rofl:

Tuo kuitenkin tarkoittanee vain sähköenergian myyntiä/ostoa. Se olisi nimittäin oikeasti hienoa jos verkkoon tuotettu sähkö hyvitettäisiin sähkönä verkosta käytettäessä, jolloin säästyisi siirtomaksua ja sähköveroa.
ainakin tuo on positiivista, ettei Turku Energia veloita tästä sähkön "säilömisestä". Eikös Helenillä ollut joku virtuaaliakku palvelu jolla kerättiin lisämaksua siitä, että tuota ylituotantoa sai takaisin?
 
No rahaa on helpompi säilöä kuin sähköä. Onko muuten tuossa virtuaaliakussa joku systeemi että hyvittävät siirtomaksut ja verot? Silloinhan se vastaisi aika hyvin oikeita akkuja, tappion puolellahan niissäkin vielä jää.
 
ainakin tuo on positiivista, ettei Turku Energia veloita tästä sähkön "säilömisestä". Eikös Helenillä ollut joku virtuaaliakku palvelu jolla kerättiin lisämaksua siitä, että tuota ylituotantoa sai takaisin?
Turku Energia ei siis tässä tapauksessa säilö sähköä, vaan rahaa. Ylituotanto tilitetään jo kesällä, sitä vaan ei makseta ulos asiakkaalle, vaan hyvitetään pikkuhiljaa kunhan tulee laskutettavaa. Helen toimi uskoakseni aivan samalla tavalla, ellei maksanut ylimääräistä siitä virtuaaliakusta. Virtuaaliakku onkin jo poistunut Helenin tuoteportfoliosta, mutta sehän toimi niin että Helen maksoi vähän enemmän kuin oletettu keskimääräinen spot hinta, ja näin ollen kompensoi siirtomaksuja ja veroja. Hyöty oli tosin kyseenalainen jo pari vuotta sitten, eikä lähellekkään kannattava sen jälkeen kun sähkön hinta alkoi nousta.
 
Ok taloon koosta riippuen saisi kennot jotka tuottaa 17-25 kw...kesällä.

Ehh. Vissiin pitäisi pitää turpa kiinni (oma). Bännin uhallakin, kun sä puuhastelet lentokoneiden ja tuulivoimaloiden kanssa. Niin kannattaisko laittaa edes energiayksiköt kuntoon?

Edit: Niin vaikka olis 100000000MW aurinkopaneelit. Niin tuotto on kesällä yöllä tasan 0W.
 
Viimeksi muokattu:
Sinänsä kWp tarkoittaa peak kW, eli kW on ihan oikea yksikkö ja voi ihan hyvin sanoa että omakotitaloon saa kennoston, jonka huipputuotto kesällä on 17-25 kW.
 
Käytännössähän sitä pohjoisen yötuottoa leikkaa se että paneelit kuitenkin yleensä tähdätään enemmän tai vähemmän etelää kohti. Tosin ne kaksipuoleiset panelit voisivat olla ihan jees ratkaisu tuolla lapissa.

Btw, ennen kuin ryntää tilaamaan sitä 25kw systeemiään kannattaa tarkistaa paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä onko noin isoon järjestelmään kapasiteettia. Muistaakseni Porvoon energian alueella oli naapurusto jossa asukkaat olivat kilpavarustelleet niin isot aurinkovoimalat että alueverkon rajat tulivat vastaan.

Lisäksi tuohon 25kw järjestelmään tarvitaan okt sähköissä lähes poikkeuksetta myös uusi sähkökeskus.
 
Muistaakseni Porvoon energian alueella oli naapurusto jossa asukkaat olivat kilpavarustelleet niin isot aurinkovoimalat että alueverkon rajat tulivat vastaan.
Oliko tuossa sitten seurauksena se, että tulee lisää odotusaikaa että voimalat saa kytkeä, kunnes verkkoyhtiö saa alueverkon päivitettyä ajan tasalle? Vai että aurinkovoimaloita ei saisi ollenkaan verkkoon?

Jos jälkimmäinen niin aika jännä, koska verkkoalueilla on monopoli ja näin ollen heillä on velvollisuus tasapuolisesti tuottaa palvelut verkkonsa alueella niitä tarvitseville.

Miten tuo sähkökeskus muuten täytyy mitoittaa. Jos on esim. 24 kWp voimala, eli nähdäkseni 3 x 34,7 Ap, niin riittääkö että sähkökeskus on 3x35A, vai pitääkö sen olla suurempi, ja jos pitää, niin miksi? Itsellekin tulee tietysti mieleen että keskuksen ilmoitettu maksimiteho voi olla mitoitettu lyhytkestoisemmalle kuin monen tunnin yhtäjaksoiselle teholle.
 
Viimeksi muokattu:
Miten tuo sähkökeskus muuten täytyy mitoittaa. Jos on esim. 24 kWp voimala, eli nähdäkseni 3 x 34,7 Ap, niin riittääkö että sähkökeskus on 3x35A, vai pitääkö sen olla suurempi, ja jos pitää, niin miksi? Itsellekin tulee tietysti mieleen että keskuksen ilmoitettu maksimiteho voi olla mitoitettu lyhytkestoisemmalle kuin monen tunnin yhtäjaksoiselle teholle.

Sähkökeskus A pitää olla vähintään liittymä + voimala.

Jos sulla on on 35Ap voimala sulla on pakko olla vähintään yhtä tehokas liittymä (palaa mallit muuten sähköä myydessä). Eli teroriassa keskuksen sisällä voi kulkea yhteensä 70A virrat kun käytetään molemmista suunnista. Teoriassa keskuksen sisäinen heikoin lenkki minkä takia ne 35A leimat kyljessä voi pettää.

Nuohan on kaikki teoreettisia huippuarvoja eikä välttämättä toteudu edes joskus tai jouluna, mutta eipä sen tartte kuin kerran elinkaaren aikana olla aurinkoinen päivä ja sen seitsemän miljoonaa sähkövempainta kotona päällä niin savua mahdollisesti tiedossa keskuksen suunnalla.
 
Juu ei tosiaan tullut mieleen että sähkön käyttökin voi lisääntyä aurinkovoimalan hankkimisen jälkeen tai että joku saattaa noin muutenkin käyttää sähköä enemmän kuin mitä liittymä antaisi myöden. Ajattelin siis että kulutus olisi kuitenkin max 3x35A, mutta täytyyhän se tosiaan myös jotenkin varmistaa.
 
Juu ei tosiaan tullut mieleen että sähkön käyttökin voi lisääntyä aurinkovoimalan hankkimisen jälkeen tai että joku saattaa noin muutenkin käyttää sähköä enemmän kuin mitä liittymä antaisi myöden. Ajattelin siis että kulutus olisi kuitenkin max 3x35A, mutta täytyyhän se tosiaan myös jotenkin varmistaa.

Ei se välttämättä lisäänny. Ehkä monilla voi jopa laskea kun aletaan tarkemmin syynäämään sähkönkäyttöä.

Teoriassa vaan keskuksen sisällä voi mennä yli 70A virrat vaikka liittymä 35A. Sama juttu kun yleensä näissä... epätodennäköistä, mutta teoriassa mahdollista. Sähköissä sen epätödennäköisyyden tartte osua elinkaaren (kymmeniä vuosia) aikana kuin kerran kohdalle niin tiedossa voi olla savua tulen kerta tai sähköisku niin sen takia paras varautua niihinkin. Todennäköisesti keskuskin voi olla tarpeeksi tuhdisti johdotettu, mutta joku pääkytkin on speksattu pienille amppeereille ja sen takia leima kilvessä, eikä sen läpi enempää mene mitä pääsulakkeilta tulee. Mutta jos kilpi on niin kilpi on...
 
Juu siis nimenomaan "voi" sanalla tarkoitinkin tuossa että "tulee teknisesti ottaen mahdolliseksi"
 
Oliko tuossa sitten seurauksena se, että tulee lisää odotusaikaa että voimalat saa kytkeä, kunnes verkkoyhtiö saa alueverkon päivitettyä ajan tasalle? Vai että aurinkovoimaloita ei saisi ollenkaan verkkoon?

Jos jälkimmäinen niin aika jännä, koska verkkoalueilla on monopoli ja näin ollen heillä on velvollisuus tasapuolisesti tuottaa palvelut verkkonsa alueella niitä tarvitseville.

Miten tuo sähkökeskus muuten täytyy mitoittaa. Jos on esim. 24 kWp voimala, eli nähdäkseni 3 x 34,7 Ap, niin riittääkö että sähkökeskus on 3x35A, vai pitääkö sen olla suurempi, ja jos pitää, niin miksi? Itsellekin tulee tietysti mieleen että keskuksen ilmoitettu maksimiteho voi olla mitoitettu lyhytkestoisemmalle kuin monen tunnin yhtäjaksoiselle teholle.
Mä en kyllä tiedä mitä se sähköyhtiö tekee jos kapa ylitetään. Esim pääsulakkeen nostossahan ne voivat vaan ilmoittaa että "sorry, no can do", mutta en tiedä miten tuo sähkön myynti on lakiin kirjoitettu, onko niillä jokin velvoite vahvistaa verkkoaan.

Pykälä käskee että keskuksen nimellisvirta pitää olla vähintään se yhteenlaskettujen syöttöjen virta, vaikkei se ikinä siellä käytännössä kulkisikaan, niin se on ainakin laskennallisesti mahdollista, joten keskuksen pitää se kestää.

Käytännössä siis se maksimi voimalan teho on se 17kwp, yleisimmin käytetyillä keskuksilla, ellei sen voimalan syöttöä sitten rajoiteta jotenkin.

Mä en tunne noita jakeluverkon pykäliä, mutta jos sitä koskee sama määräys ei sen nimellisvirran ylittyiminen siellä verkon puolellakaan ole mikään ihme.
 
Ei sitä SPKta ole pakko vaihtaa. Tiedän kaksikin paikkaa joihin tuli ~15kWp paneelit, ja vanhat keskukset oli 3x25A. Ulkoseinään uusi SPK ja mittarin siirto sinne. Paneeleille oma RK, ja vanhasta SPKsta tuli RK. Joo ei se halpaa ole, mutta helpoin, ja varmaan myös silti halvin toteuttaa.

Edit: Ajatusvirheitä. Siis uus SPK johon paneelit kiinni, ja vanha SPK --> RK. Oliskohan kustannukset ollut <500€. Tosin sähkäri(S1) oli omasta takaa, ja MCMK/MMJ löytyi työmaan ylijäämistä.
 
Ei sitä SPKta ole pakko vaihtaa. Tiedän kaksikin paikkaa joihin tuli ~15kWp paneelit, ja vanhat keskukset oli 3x25A. Ulkoseinään uusi SPK ja mittarin siirto sinne. Paneeleille oma RK, ja vanhasta SPKsta tuli RK. Joo ei se halpaa ole, mutta helpoin, ja varmaan myös silti halvin toteuttaa.

Edit: Ajatusvirheitä. Siis uus SPK johon paneelit kiinni, ja vanha SPK --> RK. Oliskohan kustannukset ollut <500€. Tosin sähkäri(S1) oli omasta takaa, ja MCMK/MMJ löytyi työmaan ylijäämistä.
No muuttuuko se tilanne nyt merkittävästi vaihdetaanko vai lisätäänkö sinne keskus? Pointti oli että nykyinen ei ole riittävä.

Ja tuossa oli puhetta että jos mennään yli 17kW tehon, sinne tarvitaan keskus jossa on poikkeuksellisen iso nimellisvirta, tuon 15kW järjestelmän kanssa nimenomaan se ihan tavallinen (halpa) mittauskeskus riittää.
 
Ja tuossa oli puhetta että jos mennään yli 17kW tehon, sinne tarvitaan keskus jossa on poikkeuksellisen iso nimellisvirta, tuon 15kW järjestelmän kanssa nimenomaan se ihan tavallinen (halpa) mittauskeskus riittää.
Paljonko siis tavallisen (halvan) mittauskeskuksen nimellisvirta on? Itse katselin että löytyy ainakin 3 x 25A, 3 x 35A, 3x50A, 3x63A ja 3x80A.

15kW näyttäisi sopivan tilanteeseen jossa on 3x50A keskus ja 3x25A liittymä. Mutta jos keskus on vaikka 3x63A niin silloinhan 3x25A liittymällä voisi laittaa 24kW paneelit ja 3x35 liittymällä 17kW paneelit.

Eli minusta äkkiseltään näyttäisi siltä että raja on kiinni omasta SPK:sta ja siitä kuinka ison liittymän tarvitsee noin muuten, eikä niinkään "15kW max."
 
Paljonko siis tavallisen (halvan) mittauskeskuksen nimellisvirta on? Itse katselin että löytyy ainakin 3 x 25A, 3 x 35A, 3x50A, 3x63A ja 3x80A.

15kW näyttäisi sopivan tilanteeseen jossa on 3x50A keskus ja 3x25A liittymä. Mutta jos keskus on vaikka 3x63A niin silloinhan 3x25A liittymällä voisi laittaa 24kW paneelit ja 3x35 liittymällä 17kW paneelit.

Eli minusta äkkiseltään näyttäisi siltä että raja on kiinni omasta SPK:sta eikä niinkään "15kW max."
No nuo 50A mittauskeskukset on niitä yleisiä eikä 63A mitenkään erityisen harvinainen ole, mutta en ainakaan muista koskaan tuota isompaa keskusta omakotitalossa nähneeni. Jos uuden keskuksen kuitenkin hankkii, eihän se 80A taulu tietysti älyttömiä maksa siinä kokonaisuudessa.

Tietysti sen 25kW järjestelmän voi laittaa 63A keskukseen, jos pääsulake on 3x25, mutta mikä tolkku tuossa olisi?
 
Paljonko siis tavallisen (halvan) mittauskeskuksen nimellisvirta on? Itse katselin että löytyy ainakin 3 x 25A, 3 x 35A, 3x50A, 3x63A ja 3x80A.

15kW näyttäisi sopivan tilanteeseen jossa on 3x50A keskus ja 3x25A liittymä. Mutta jos keskus on vaikka 3x63A niin silloinhan 3x25A liittymällä voisi laittaa 24kW paneelit ja 3x35 liittymällä 17kW paneelit.

Eli minusta äkkiseltään näyttäisi siltä että raja on kiinni omasta SPK:sta ja siitä kuinka ison liittymän tarvitsee noin muuten, eikä niinkään "15kW max."
Käytännössä varmaan keskus määrittää sen maksimikapasiteetin. Sulake taas määrittää kuinka paljon voi työntää ulos.
 
Mökille tuli pari vuotta sitten tehtyä aurinkopaneelisysteemit (2020). Nyt siellä on 2kpl ~310W paneeleja sarjassa. Sukulainen oli jostain saanut kohtuu edullisesti 2kpl 455W paneelit.

Mitenköhän nuo olisi järkevin asentaa? Rinnalle tottakai, koska säädin ei kestä kuin 100V jännitteen. Uusien paneelien Voc on 49,5V, vanhoista ei muistikuvaa/tietoa tähän hätään, melko varmasti lähempänä 40V.
Tippuuko uusien paneelien Voc rinnalle asennettuna vanhojen paneelien tasolle? Tässä tapauksessa olisi ehkä jopa suotavaa, kun Epeverin manuaali sanoo erikseen 92V@25C. Tietysti voisi toisen vanhan tilalle vaihtaa uuden, ja laittaa sitten rinnalle vanha+uusi paneeli.
En pyri edes maksimoimaan tuottoa, ehkä paremminkin mikä on helppo. Tosin vanha/uusi paneeli on leveyden puolesta samaa koko, että vaihto ei varmaan vie kuin 5min. Sähkö on vissiin kerran päässyt loppumaan. Mutta silloinkin "nuoriso" oli mökillä TO-SU välin. Ja sinne oli raahattu kaikki Pleikkarista lähtien.
 
Paketti 1: kaksi 310Wp paneelia (40Voc) rinnakkain
Paketti 2: kaksi 455Wp paneelia (49,5 Voc) rinnakkain

Nämä kaksi pakettia sitten sarjaan. Tällöin kokonaispaketin Voc noin 89,5 ja yhteisteho noin 1,4 kWp
 
Paketti 1: kaksi 310Wp paneelia (40Voc) rinnakkain
Paketti 2: kaksi 455Wp paneelia (49,5 Voc) rinnakkain

Nämä kaksi pakettia sitten sarjaan. Tällöin kokonaispaketin Voc noin 89,5 ja yhteisteho noin 1,4 kWp

Muuten hyvä idea. Mutta jäi mainitsematta, että paneelit olisi sitten tarkoitus suunnata ~kaakkoon ja ~lounaaseen, ehkä jopa lounas/länsi väliin. Ideana että aurinkosähköä tulisi aamusta iltaan, vaikka vähän hyötysuhteessa kärsiikin. Eipä tosin järvenrannassa ole kunnolla tilaakaan laittaa 4kpl paneelit vieretysten.
 
Muuten hyvä idea. Mutta jäi mainitsematta, että paneelit olisi sitten tarkoitus suunnata ~kaakkoon ja ~lounaaseen, ehkä jopa lounas/länsi väliin. Ideana että aurinkosähköä tulisi aamusta iltaan, vaikka vähän hyötysuhteessa kärsiikin. Eipä tosin järvenrannassa ole kunnolla tilaakaan laittaa 4kpl paneelit vieretysten.

Oleskellaanko mökillä pitkälle syksyyn?
Tällöin kaakko voi sopia paremmille paneeleille, kun aamusta saa enemmän.

Toisaalta mihin aikaan on suurin kulutus?
Jos kulutus painottuu iltapäivään, alkuiltaan, tällöin lounaaseen paremmat paneelit.
 
Muuten hyvä idea. Mutta jäi mainitsematta, että paneelit olisi sitten tarkoitus suunnata ~kaakkoon ja ~lounaaseen, ehkä jopa lounas/länsi väliin. Ideana että aurinkosähköä tulisi aamusta iltaan, vaikka vähän hyötysuhteessa kärsiikin. Eipä tosin järvenrannassa ole kunnolla tilaakaan laittaa 4kpl paneelit vieretysten.
Ei kai tuo nyt mitenkään sitä muuta?
 
Oleskellaanko mökillä pitkälle syksyyn?
Tällöin kaakko voi sopia paremmille paneeleille, kun aamusta saa enemmän.

Toisaalta mihin aikaan on suurin kulutus?
Jos kulutus painottuu iltapäivään, alkuiltaan, tällöin lounaaseen paremmat paneelit.
Mökki on ympärivuotisessa käytössä. Pimeintä aikaa varten asensin vaihtokytkiminen, jolla saa valittua aurinkopaaneli/invertteri tai aggregaatti. Pitäis vielä, kun ehtii/jaksaa, asentaa laturi. Joka lataisi akkuja talvella kun aggregaatti on käynnissä.

Tosiaan tila ei riitä kunnolla, niin ajatus ollut asentaa ne kahteen suuntaan. Vanhukset aamuihmisiä, ja sitten nuoriso valvoo koko yön. Sinälläänkin voi olla ihan hyvä jos aamu(päivä)aurinko lataa yöllä tyhjennettyjä akkuja kun vielä nukutaan. Ja sitten taas ilta(päivä)aurinko jaksaa antaa potkua jopa klo21 asti.

Ei kai tuo nyt mitenkään sitä muuta?

Muuttaa se jos siellä on paneeleita sarjassa kahteen eri ilmansuuntaan.
 
Joo siis tuossa tapauksessa varmaan kaksi paneelia sarjaan kussakin ilmansuunnassa ja sitten siellä Epeverin päässä kytketään nämä rinnan. Yleisesti ottaen olisi fiksua että toisessa sarjassa olisi 2x310W ja toisessa sarjassa 2x455W, mutta koska tässä menisi 2x455W -sarjan Voc yli sallitun, niin joutunee laittamaan kumpaankin sarjaan 310+455 W. Lisäksi ainakin yhden paneelin datalehdessä mitä katoin sanotaan ettei rinnalle saisi kytkeä suuremman jännitteen paneelia, joka siis kävisi jos toisessa sarjassa olisi 40V+40V ja toisessa 49,5+49,5V.
 
Joo siis tuossa tapauksessa varmaan kaksi paneelia sarjaan kussakin ilmansuunnassa ja sitten siellä Epeverin päässä kytketään nämä rinnan. Yleisesti ottaen olisi fiksua että toisessa sarjassa olisi 2x310W ja toisessa sarjassa 2x455W, mutta koska tässä menisi 2x455W -sarjan Voc yli sallitun, niin joutunee laittamaan kumpaankin sarjaan 310+455 W. Lisäksi ainakin yhden paneelin datalehdessä mitä katoin sanotaan ettei rinnalle saisi kytkeä suuremman jännitteen paneelia, joka siis kävisi jos toisessa sarjassa olisi 40V+40V ja toisessa 49,5+49,5V.

Näin ajattelin kanssa, että joutuu tekemään kytkennät. Maakaapeli sattuu olemaan 6x6mm2, niin on vielä pareja vapaana.

Vieläkin harmittaa kun "kiireessä" ostin 100V lataussäätimen, kun 150V-versio ei olisi ollut paria kymppiä kalliimpi. No ehkä sitten kun kolmannen järjestelmän rakennan, niin osaa ottaa pari juttua enemmän huomioon.
 
Voi rakentaa halvan tai hyvän. Kai sitä voi halutessaan ostaa toisenkin lataussäätimen, mutta rahaahan se maksaa…
 

Statistiikka

Viestiketjuista
300 116
Viestejä
5 114 237
Jäsenet
81 768
Uusin jäsen
Cader

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom