Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Sanokaas viisaammat onko 10 kW invertteri liian suuri 7,4 kWp järjestelmälle? Joskus ainakin muistan lukeneeni, että invertteri ei toimi ns parhaalla alueella jos liian suuri paneelien tuottoon nähden, mutta pitääkö tuo paikkansa tässä tapauksessa?
Onko inverttereitä edes joka lähtöön. 10kW tuntuu yleiseltä teholuokalta, mutta olisiko edes olemassa jotain 7,4kW ja 10kW väliin.
Mitäänhän en asiasta tiedä, mutta kysynpä kuitenkin.
 
Invertterillä on tietty pohjakuorma, joka on isommalla invertterillä isompi kuin pienellä, mutta tuo on oikeasti merkittävä sitten kun se imvertteri on reilusti ylimitoitettu, tyyliin 300w paneeli ja 3kw invertteri.

Tosin mitään käytännöllistä syytä ylimitoitetun invertterin valintaan ei ole, ylimitoitetut paneelit sen sijaan on perusteltuja, siinä menettää vain sen lyhytaikaisen piikkitehon, kokonaistuotanto kuitenkin kasvaa lähes suoraan samassa suhteessa.

Kiitoksia kommentista. Tuota pohjakuormaa juuri tarkoitin. Ajattelin, että voisi vaikuttaa jo tuollaisella erolla, mutta hyvä tietää ettei näin ole. Syy invertterin ylimitoittamiseen on mahdollinen paneelien lisääminen lähitulevaisuudessa niin ei tarvitse sitten invertteriä uusia samalla.
 
Onko inverttereitä edes joka lähtöön. 10kW tuntuu yleiseltä teholuokalta, mutta olisiko edes olemassa jotain 7,4kW ja 10kW väliin.
Mitäänhän en asiasta tiedä, mutta kysynpä kuitenkin.

Kyllähän noita varmaan 1 kW välein löytyy
 
Kiitoksia kommentista. Tuota pohjakuormaa juuri tarkoitin. Ajattelin, että voisi vaikuttaa jo tuollaisella erolla, mutta hyvä tietää ettei näin ole. Syy invertterin ylimitoittamiseen on mahdollinen paneelien lisääminen lähitulevaisuudessa niin ei tarvitse sitten invertteriä uusia samalla.
Ennemmin toisinpäin.

Esim taloissa voissa on harja pohjois-eteläsuuntaisesti voodaan laittaa panelit itään ja länteen päin, jolloin paneelit ovat aina väärässä kulmassa, mutta koska niitä on tupla määrä se tuotto on tasaisempi koko päivän.

Vaikka paneelien piikkiteho onkin tyyliin tuplat werttiin nähden, ei sitä vertin maksimitehoa käytännössä juurikaan käytetä.
 
Mitäs porukka mieltä Hurrikaanin tarjouksesta? Esim. 9 kW aurinkovoimala 6990€. Vaihtoehtoisesti 7,2 kW 5990€.


Pitäisittekö hankintaa järkevänä ottaen huomioon, että toimitukset luvataan maaliskuusta alkaen ja asennus täytyy järjestää itse? Luottaisitteko noihin paneeleihin?
 
Hinta vaikuttaa fiksulta, mutta en ihan ymmärrä miksi jokaisessa on ylimitoitettu invertteri. Toisinpäin olisi parempi, ylimitoittaa paneelit invertteriin nähden.

Oma kokemus ainakin on, että kesällä 20% paneelien tuotosta häviää kun on lämpimämpää. Eli ainakin tuon voisi ottaa huomioon. Eli 9kwh settiin joku 7-8kw invertteri olisi hyvä.
 
Hinta vaikuttaa fiksulta, mutta en ihan ymmärrä miksi jokaisessa on ylimitoitettu invertteri. Toisinpäin olisi parempi, ylimitoittaa paneelit invertteriin nähden.

Oma kokemus ainakin on, että kesällä 20% paneelien tuotosta häviää kun on lämpimämpää. Eli ainakin tuon voisi ottaa huomioon. Eli 9kwh settiin joku 7-8kw invertteri olisi hyvä.
Lisäksi, kuinka monta minuuttia vuodessa suomeen asennettu 9kwp paneelisto tuottaa 9kw tehoa?

Mä väitän että ei ensimmäistäkään.

Tietysti paneelien ylimitoituksessa on otettava huomioon että valittu invertteri ei ole niin halpa paska että se ei osaa rajoittaa tehoa jos paneelilta tulee enemmän mitä kone hankskaa. Tosin epäilen ettei mikään hyväksytty invertteri ole noin surkea, vaan tuo on lähinnä niiden halpojen akkusysteemien ongelma.
 
Lisäksi, kuinka monta minuuttia vuodessa suomeen asennettu 9kwp paneelisto tuottaa 9kw tehoa?

Mä väitän että ei ensimmäistäkään.
Ei ole itseasiassa mikään erityisen harvinainen ilmiö ja tapahtuu kun on vielä kylmät kelit, mutta aurinko paistaa ja esim. hangista heijastaa. Käytännössä siis maalis-huhtikuussa. Välillä päästään yli nimellistehonkin hetkellisesti. Esimerkiksi huhtikuun alun puolipilvinen pakkaspäivä, paneelit ovat lumesta puhtaat ja aurinko jää pilvien taakse, jolloin paneeleiden lämpötila laskee vähän pakkaselle. Sitten kun pilvet väistyvät ja aurinko paistaa kylmiin paneeleihin + heijastus hangesta, niin yli menee, että heilahtaa.
Toki kokonaisuuden kannalta tällä ei ole juurikaan merkitystä, mutta ei tää mikään maailman kahdeksas ihme ole.
 
Viime keväänä sattui yksi päivä, jolloin tuotto hakkasi invertterin rajoittimelle lähes tunnin putkeen. Aurinko paistoi muuten viileänä päivänä ohuen pilviharson läpi hyvin kirkkaasti ja siitäkös paneelit riehaantui.
 
Seuraava kysymys: mitä raati on mieltä DualSun Flash Shingle 425W paneeleista?

Seuraavia markkinoidaan:
- hyvä taipumisen kesto lumikuorman alla
- parempi tuotto varjostumissa, pilvisellä säällä, kylmissä ja kuumissa olosuhteissa
- 5 astetta matalampi lämpötila half-cut paneeleihin verrattuna parantaen tuottoa.

Hyvältähän nää kuulostaa, ottaisitteko nämä mieluummin kun vaikka yleisemmät ZShine Solar Tai Canadian Solar?
 
Ok talo, sähkönkulutus noin 17000kw /v, kesällä 1000kw /kk
Tälläinen suunnitelma :
Invertteri : Growatt MOD 5000TL3-X ..1330€
Aurinkopaneeli 410W Astronergy 5s HC x 12 kpl ..2520€


Paneelit tulee yhteen riviin , pituutta tulee 13,7m, tarvitsen näille vaakakiskot + kiinnikkeet , minkälaisia suositellaan ? Peltikattokiinnikkeitä en tarvitse.
Invertteri tulee lähelle paneeleja mutta sähkökeskukselle matkaa noin 20m.
Paljonko pitää budjetoida rahaa kaapeleihin + paneelien kiinnitykseen.
 
Juuri pistin tilaukseen järjestelmän asennettuna eli
16x405W DualSun paneelit
6kW Huawei inverteri

Tuosta kun laskee kotitalousvähennyksen jälkeen niin hinnaksi jää 1,08€/Wp

Melkoisella haitarilla tuli kyllä noita tarjouksia. n.6kWp järjestelmän hinta vaihteli 8000 - 11000€ välillä.
Invertereissä tuntuu nyt olevan saatavuus ongelmia ja ilmeisesti nuo Huaweit on ainoita joita tällä hetkellä saa. Huaweihan on ns.hybridi laite eli siihen voi liittää akut (Huawei LUNA 2000) mikä on ihan kiva bonus jos joskus akkujen hinnat tulee hieman alaspäin.
Samalla laitan IAMMETER 3-vaihe mittarin mittarikeskukseen niin näkee millon tulee ylituotantoa ja ohjailen sit taloautomaatiolla sähköauton latausta sen perusteella. Pitänee rakennella tuohon logiikkaan myös älyä jolla otetaan pörssisähkön hinta huomioon.

onko iammeter toiminut hyvin? otatko siitä datan ulos modbusilla vai wifin kautta? mikä taloautomaatio käytössä?
 
onko iammeter toiminut hyvin? otatko siitä datan ulos modbusilla vai wifin kautta? mikä taloautomaatio käytössä?
Minulla tuo iammeter on hieman hankalassa paikkaa wifin kannalta (saunan alumiinifoliot seinissä blokkaa aika tehokkaasti signaalia) niin jouduin ostamaan siihen pidemmällä kaapelilla olevan antennin. Sen jälkeen se on pysynyt aika hyvin yhteydessä.
Luen siitä arvoja wifin yli modbus tcp:llä KNX taloautomaatioon jossa minulla on Logic Machine purkki. Logic Machineen on tarkoitus vielä scriptailla pörssisähkön haku ja sen mukaan sitten ohjailla auton latausta.
Valitettavasti paneeleja ei ole vieläkään katolla kun Energio ei ole saanut niitä toimitettua. Alustava asennusaika oli muistaakseni syys/lokakuu mutta nyt uusin arvaus on tässä kuussa. Saa nähdä tuleeko silloinkaan.
 
Sinänsähän ihan hirveesti et ole menettänyt aurinkota tuossa lokakuu - maaliskuu välilä.. Suurempi haittaa voi tulla kotitalousvähennyksen rajoista jos tänä vuonna on tarkoitus muutakin hankkia.
 
Invertteri pitää asentaa säännösten mukaan palamattomaan levyyn, teräslevy ei käy, mites alumiini ? 1.5mm alumiinia olisi saatavilla , mietin jos teen siitä levyn seinän ja invertterin väliin.
 
Invertteri pitää asentaa säännösten mukaan palamattomaan levyyn, teräslevy ei käy, mites alumiini ? 1.5mm alumiinia olisi saatavilla , mietin jos teen siitä levyn seinän ja invertterin väliin.

Ihan mielenkiinnosta, ilman mitään vittuilua :) , missä näin/niin lukee??

Edit: Valmistajahan saa vaatia ihan mitä huvittaa. Mutta ihan "sähköpykäliä" ajattelin. Johan noita on asenneltu ties mihin puuseiniin jne. Mutta jos nyt itse haluat mielenrauhaa niin laita pala "lujalevyä" taakse.
 
Asiasta mainitsi laitteita myyvä myyjä. Sanoi että tämän vuoden alussa on laki muuttunut. Tässä artikkelissa myös asiaa sivutaan : Invertteri - Aurinkovirta.fi
Ei kai siinä muuta mutta sähkäri saattaa vaatia että on asianmukaisesti asennettu.
 
Asiasta mainitsi laitteita myyvä myyjä. Sanoi että tämän vuoden alussa on laki muuttunut. Tässä artikkelissa myös asiaa sivutaan : Invertteri - Aurinkovirta.fi
Ei kai siinä muuta mutta sähkäri saattaa vaatia että on asianmukaisesti asennettu.

[MUTU]
Linkkaamassasi artikkelissa sanotaan " SMA ei salli metallilevyn asentamista invertterin taakse. " Myös alumiini on metallia.
[/MUTU]

Ihan mielenkiinnosta, ilman mitään vittuilua :) , missä näin/niin lukee??

SFS 6000-7-712:2022 - 712.420.101
Mukaillen: Vaihtosuuntaajan taustalla oltava palamatonta materiaalia, jos asennusalusta itsessään ei ole palamaton. Jos taustamateriaali johtaa hyvin lämpöä, on taustamateriaalin ja palavaa materiaalia olevan rakenteen väliin jätettävä vapaasti tuulettuva ilmatila, ettei koko roska pala ilvertterin syttyessä ettei invertterin rakenteeseen johtaman lämmön vaikutuksesta puun rakenne muutu siten, että se syttyy helpommin.
 
SFS 6000-7-712:2022 - 712.420.101
Mukaillen: Vaihtosuuntaajan taustalla oltava palamatonta materiaalia, jos asennusalusta itsessään ei ole palamaton. Jos taustamateriaali johtaa hyvin lämpöä, on taustamateriaalin ja palavaa materiaalia olevan rakenteen väliin jätettävä vapaasti tuulettuva ilmatila, ettei koko roska pala ilvertterin syttyessä ettei invertterin rakenteeseen johtaman lämmön vaikutuksesta puun rakenne muutu siten, että se syttyy helpommin.
:thumbsup:. Boldattu kohta multa. Puukiukaat vaatineet ko. rakenteen. Siksi ehdoitinkin lujalevyä. Väliin "kaks kertaa kakkonen" (50x50mm) niin ilmakin kiertää.
 
:thumbsup:. Boldattu kohta multa. Puukiukaat vaatineet ko. rakenteen. Siksi ehdoitinkin lujalevyä. Väliin "kaks kertaa kakkonen" (50x50mm) niin ilmakin kiertää.
Ahaa... Tuon takia tuossa oman vakiokävelylenkin varrella näkyy muutaman invertterin alla olevan mystinen RH-putkiviritelmä. Ihmettelinkin että miksi siihen väliin on pitänyt rakennella sellainen himmeli kun helpompi olisi ollut pultata härveli suoraan seinään. Selvisihän tuokin...
 
Kuinkahan todellisesta riskistä tuonkin kanssa on kyse? Montako rakennuspaloa tuolla vältetään ja paljonko tonnia se maksaa koko maan tasolla.
 
Onko tosiaan niin, että paneeleilla yöllistä siirtomaksua ei pääse karkuun mitenkään vaikka miten tuottaisi päivällä extraa?
 
Voihan tuon ajatella niinkin että päivällä ja kesällä myydyllä sähköllä maksaa yön/talven aikaisia siirtoja.
Näinhän se pitää ajatella. Yleensä julkisessa keskustelussa huudellaan sitä, miten paneelit ei tuota talvella mitään, mutta tuottomielessä asiaa täytyy lähestyä koko vuoden mittakaavassa.
 
Näinhän se pitää ajatella.
Ei minusta. Ei se talvella tuota juuri mitään vaikka olisi 10 gigawatin aurinkopuisto, jonka kesän tuotoilla ostaisi pari kartanoa itselle.

Toki tilin vuodenvaihteen saldon loppusumman kannalta on ihan samantekevää mihin aikaan vuodesta tuotot ja kulut on menneet. Ja samoin on samantekevää onko tuotto aurinkopaneelin tuottoa, klapien myyntiä, pörssivoittoja vai ylitöiden tekemistä.
 
Ei minusta. Ei se talvella tuota juuri mitään vaikka olisi 10 gigawatin aurinkopuisto, jonka kesän tuotoilla ostaisi pari kartanoa itselle.

Toki tilin vuodenvaihteen saldon loppusumman kannalta on ihan samantekevää mihin aikaan vuodesta tuotot ja kulut on menneet. Ja samoin on samantekevää onko tuotto aurinkopaneelin tuottoa, klapien myyntiä, pörssivoittoja vai ylitöiden tekemistä.
Tässä puhuttiin koko ajan paneelien tuotosta, ei klapeista yms. Omalla kohdalla voimala joko pienensi sähkölaskuja tai tuotti myynnin kautta hyvityksiä yhteensä 380 euron edestä, joka vastasi noin 2,5 kuukauden sähkölaskua menneeltä talvelta.
 
Niin siis aurinkopaneelit voi tuottaa rahaa, jonka voi käyttää vaikka sähkölaskun maksamiseen. Se ei juurikaan tuota sitä talvella.
 
Turku Energialla kuulemma toimii niin, että kesällä tuotettu ylituotanto hyvitetään talvella. Juttelin erään kanssa taannoin joka kertoi, että ensimmäinen sähkölasku tuli vasta helmi-maaliskuussa, siihen asti riitti kesällä tuotettu ylijäämä. Mielestäni tämä kuulostaa kätevältä tavalta hoitaa tuo. Sitä en tiedä, lasketaanko se euroina vai kilowatti tunteina, päätellen, että sähkölämmitteseen taloon riitti noin pitkälle varmaan euroina koska viime kesänä sähkö oli huippuhinnoissa.
 
Turku Energialla kuulemma toimii niin, että kesällä tuotettu ylituotanto hyvitetään talvella.
Siis eikai siinä ole sinänsä mitään erikoista että firma ei välttämättä maksa rahoja asiakkaalle ollenkaan vaan hilloaa rahoja itsellään kunnes asiakas on taas maksupuolella. Tampereen sähkölaitoskin toimi noin kun viime kesänä vuokrasin heidän aurinkopuistosta aurinkopaneeleja ja tuottivat enemmän kuin vuokrahinta niin sanoivat että hyvitetään sitten tulevilta laskuilta. Piti pyytää maksamaan tilille, kun en osta heiltä sähköä ollenkaan :rofl:

Tuo kuitenkin tarkoittanee vain sähköenergian myyntiä/ostoa. Se olisi nimittäin oikeasti hienoa jos verkkoon tuotettu sähkö hyvitettäisiin sähkönä verkosta käytettäessä, jolloin säästyisi siirtomaksua ja sähköveroa.
 
Siis eikai siinä ole sinänsä mitään erikoista että firma ei välttämättä maksa rahoja asiakkaalle ollenkaan vaan hilloaa rahoja itsellään kunnes asiakas on taas maksupuolella. Tampereen sähkölaitoskin toimi noin kun viime kesänä vuokrasin heidän aurinkopuistosta aurinkopaneeleja ja tuottivat enemmän kuin vuokrahinta niin sanoivat että hyvitetään sitten tulevilta laskuilta. Piti pyytää maksamaan tilille, kun en osta heiltä sähköä ollenkaan :rofl:

Tuo kuitenkin tarkoittanee vain sähköenergian myyntiä/ostoa. Se olisi nimittäin oikeasti hienoa jos verkkoon tuotettu sähkö hyvitettäisiin sähkönä verkosta käytettäessä, jolloin säästyisi siirtomaksua ja sähköveroa.
ainakin tuo on positiivista, ettei Turku Energia veloita tästä sähkön "säilömisestä". Eikös Helenillä ollut joku virtuaaliakku palvelu jolla kerättiin lisämaksua siitä, että tuota ylituotantoa sai takaisin?
 
No rahaa on helpompi säilöä kuin sähköä. Onko muuten tuossa virtuaaliakussa joku systeemi että hyvittävät siirtomaksut ja verot? Silloinhan se vastaisi aika hyvin oikeita akkuja, tappion puolellahan niissäkin vielä jää.
 
ainakin tuo on positiivista, ettei Turku Energia veloita tästä sähkön "säilömisestä". Eikös Helenillä ollut joku virtuaaliakku palvelu jolla kerättiin lisämaksua siitä, että tuota ylituotantoa sai takaisin?
Turku Energia ei siis tässä tapauksessa säilö sähköä, vaan rahaa. Ylituotanto tilitetään jo kesällä, sitä vaan ei makseta ulos asiakkaalle, vaan hyvitetään pikkuhiljaa kunhan tulee laskutettavaa. Helen toimi uskoakseni aivan samalla tavalla, ellei maksanut ylimääräistä siitä virtuaaliakusta. Virtuaaliakku onkin jo poistunut Helenin tuoteportfoliosta, mutta sehän toimi niin että Helen maksoi vähän enemmän kuin oletettu keskimääräinen spot hinta, ja näin ollen kompensoi siirtomaksuja ja veroja. Hyöty oli tosin kyseenalainen jo pari vuotta sitten, eikä lähellekkään kannattava sen jälkeen kun sähkön hinta alkoi nousta.
 
Ok taloon koosta riippuen saisi kennot jotka tuottaa 17-25 kw...kesällä.

Ehh. Vissiin pitäisi pitää turpa kiinni (oma). Bännin uhallakin, kun sä puuhastelet lentokoneiden ja tuulivoimaloiden kanssa. Niin kannattaisko laittaa edes energiayksiköt kuntoon?

Edit: Niin vaikka olis 100000000MW aurinkopaneelit. Niin tuotto on kesällä yöllä tasan 0W.
 
Viimeksi muokattu:
Sinänsä kWp tarkoittaa peak kW, eli kW on ihan oikea yksikkö ja voi ihan hyvin sanoa että omakotitaloon saa kennoston, jonka huipputuotto kesällä on 17-25 kW.
 
Käytännössähän sitä pohjoisen yötuottoa leikkaa se että paneelit kuitenkin yleensä tähdätään enemmän tai vähemmän etelää kohti. Tosin ne kaksipuoleiset panelit voisivat olla ihan jees ratkaisu tuolla lapissa.

Btw, ennen kuin ryntää tilaamaan sitä 25kw systeemiään kannattaa tarkistaa paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä onko noin isoon järjestelmään kapasiteettia. Muistaakseni Porvoon energian alueella oli naapurusto jossa asukkaat olivat kilpavarustelleet niin isot aurinkovoimalat että alueverkon rajat tulivat vastaan.

Lisäksi tuohon 25kw järjestelmään tarvitaan okt sähköissä lähes poikkeuksetta myös uusi sähkökeskus.
 
Muistaakseni Porvoon energian alueella oli naapurusto jossa asukkaat olivat kilpavarustelleet niin isot aurinkovoimalat että alueverkon rajat tulivat vastaan.
Oliko tuossa sitten seurauksena se, että tulee lisää odotusaikaa että voimalat saa kytkeä, kunnes verkkoyhtiö saa alueverkon päivitettyä ajan tasalle? Vai että aurinkovoimaloita ei saisi ollenkaan verkkoon?

Jos jälkimmäinen niin aika jännä, koska verkkoalueilla on monopoli ja näin ollen heillä on velvollisuus tasapuolisesti tuottaa palvelut verkkonsa alueella niitä tarvitseville.

Miten tuo sähkökeskus muuten täytyy mitoittaa. Jos on esim. 24 kWp voimala, eli nähdäkseni 3 x 34,7 Ap, niin riittääkö että sähkökeskus on 3x35A, vai pitääkö sen olla suurempi, ja jos pitää, niin miksi? Itsellekin tulee tietysti mieleen että keskuksen ilmoitettu maksimiteho voi olla mitoitettu lyhytkestoisemmalle kuin monen tunnin yhtäjaksoiselle teholle.
 
Viimeksi muokattu:
Miten tuo sähkökeskus muuten täytyy mitoittaa. Jos on esim. 24 kWp voimala, eli nähdäkseni 3 x 34,7 Ap, niin riittääkö että sähkökeskus on 3x35A, vai pitääkö sen olla suurempi, ja jos pitää, niin miksi? Itsellekin tulee tietysti mieleen että keskuksen ilmoitettu maksimiteho voi olla mitoitettu lyhytkestoisemmalle kuin monen tunnin yhtäjaksoiselle teholle.

Sähkökeskus A pitää olla vähintään liittymä + voimala.

Jos sulla on on 35Ap voimala sulla on pakko olla vähintään yhtä tehokas liittymä (palaa mallit muuten sähköä myydessä). Eli teroriassa keskuksen sisällä voi kulkea yhteensä 70A virrat kun käytetään molemmista suunnista. Teoriassa keskuksen sisäinen heikoin lenkki minkä takia ne 35A leimat kyljessä voi pettää.

Nuohan on kaikki teoreettisia huippuarvoja eikä välttämättä toteudu edes joskus tai jouluna, mutta eipä sen tartte kuin kerran elinkaaren aikana olla aurinkoinen päivä ja sen seitsemän miljoonaa sähkövempainta kotona päällä niin savua mahdollisesti tiedossa keskuksen suunnalla.
 
Juu ei tosiaan tullut mieleen että sähkön käyttökin voi lisääntyä aurinkovoimalan hankkimisen jälkeen tai että joku saattaa noin muutenkin käyttää sähköä enemmän kuin mitä liittymä antaisi myöden. Ajattelin siis että kulutus olisi kuitenkin max 3x35A, mutta täytyyhän se tosiaan myös jotenkin varmistaa.
 
Juu ei tosiaan tullut mieleen että sähkön käyttökin voi lisääntyä aurinkovoimalan hankkimisen jälkeen tai että joku saattaa noin muutenkin käyttää sähköä enemmän kuin mitä liittymä antaisi myöden. Ajattelin siis että kulutus olisi kuitenkin max 3x35A, mutta täytyyhän se tosiaan myös jotenkin varmistaa.

Ei se välttämättä lisäänny. Ehkä monilla voi jopa laskea kun aletaan tarkemmin syynäämään sähkönkäyttöä.

Teoriassa vaan keskuksen sisällä voi mennä yli 70A virrat vaikka liittymä 35A. Sama juttu kun yleensä näissä... epätodennäköistä, mutta teoriassa mahdollista. Sähköissä sen epätödennäköisyyden tartte osua elinkaaren (kymmeniä vuosia) aikana kuin kerran kohdalle niin tiedossa voi olla savua tulen kerta tai sähköisku niin sen takia paras varautua niihinkin. Todennäköisesti keskuskin voi olla tarpeeksi tuhdisti johdotettu, mutta joku pääkytkin on speksattu pienille amppeereille ja sen takia leima kilvessä, eikä sen läpi enempää mene mitä pääsulakkeilta tulee. Mutta jos kilpi on niin kilpi on...
 
Juu siis nimenomaan "voi" sanalla tarkoitinkin tuossa että "tulee teknisesti ottaen mahdolliseksi"
 
Oliko tuossa sitten seurauksena se, että tulee lisää odotusaikaa että voimalat saa kytkeä, kunnes verkkoyhtiö saa alueverkon päivitettyä ajan tasalle? Vai että aurinkovoimaloita ei saisi ollenkaan verkkoon?

Jos jälkimmäinen niin aika jännä, koska verkkoalueilla on monopoli ja näin ollen heillä on velvollisuus tasapuolisesti tuottaa palvelut verkkonsa alueella niitä tarvitseville.

Miten tuo sähkökeskus muuten täytyy mitoittaa. Jos on esim. 24 kWp voimala, eli nähdäkseni 3 x 34,7 Ap, niin riittääkö että sähkökeskus on 3x35A, vai pitääkö sen olla suurempi, ja jos pitää, niin miksi? Itsellekin tulee tietysti mieleen että keskuksen ilmoitettu maksimiteho voi olla mitoitettu lyhytkestoisemmalle kuin monen tunnin yhtäjaksoiselle teholle.
Mä en kyllä tiedä mitä se sähköyhtiö tekee jos kapa ylitetään. Esim pääsulakkeen nostossahan ne voivat vaan ilmoittaa että "sorry, no can do", mutta en tiedä miten tuo sähkön myynti on lakiin kirjoitettu, onko niillä jokin velvoite vahvistaa verkkoaan.

Pykälä käskee että keskuksen nimellisvirta pitää olla vähintään se yhteenlaskettujen syöttöjen virta, vaikkei se ikinä siellä käytännössä kulkisikaan, niin se on ainakin laskennallisesti mahdollista, joten keskuksen pitää se kestää.

Käytännössä siis se maksimi voimalan teho on se 17kwp, yleisimmin käytetyillä keskuksilla, ellei sen voimalan syöttöä sitten rajoiteta jotenkin.

Mä en tunne noita jakeluverkon pykäliä, mutta jos sitä koskee sama määräys ei sen nimellisvirran ylittyiminen siellä verkon puolellakaan ole mikään ihme.
 
Ei sitä SPKta ole pakko vaihtaa. Tiedän kaksikin paikkaa joihin tuli ~15kWp paneelit, ja vanhat keskukset oli 3x25A. Ulkoseinään uusi SPK ja mittarin siirto sinne. Paneeleille oma RK, ja vanhasta SPKsta tuli RK. Joo ei se halpaa ole, mutta helpoin, ja varmaan myös silti halvin toteuttaa.

Edit: Ajatusvirheitä. Siis uus SPK johon paneelit kiinni, ja vanha SPK --> RK. Oliskohan kustannukset ollut <500€. Tosin sähkäri(S1) oli omasta takaa, ja MCMK/MMJ löytyi työmaan ylijäämistä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 528
Viestejä
4 491 211
Jäsenet
74 253
Uusin jäsen
petelius

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom