Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Invertteri pitää asentaa säännösten mukaan palamattomaan levyyn, teräslevy ei käy, mites alumiini ? 1.5mm alumiinia olisi saatavilla , mietin jos teen siitä levyn seinän ja invertterin väliin.
Asiasta mainitsi laitteita myyvä myyjä. Sanoi että tämän vuoden alussa on laki muuttunut. Tässä artikkelissa myös asiaa sivutaan : Invertteri - Aurinkovirta.fi
Ei kai siinä muuta mutta sähkäri saattaa vaatia että on asianmukaisesti asennettu.
Ihan mielenkiinnosta, ilman mitään vittuilua, missä näin/niin lukee??
SFS 6000-7-712:2022 - 712.420.101
Mukaillen: Vaihtosuuntaajan taustalla oltava palamatonta materiaalia, jos asennusalusta itsessään ei ole palamaton. Jos taustamateriaali johtaa hyvin lämpöä, on taustamateriaalin ja palavaa materiaalia olevan rakenteen väliin jätettävä vapaasti tuulettuva ilmatila,ettei koko roska pala ilvertterin syttyessäettei invertterin rakenteeseen johtaman lämmön vaikutuksesta puun rakenne muutu siten, että se syttyy helpommin.
Ahaa... Tuon takia tuossa oman vakiokävelylenkin varrella näkyy muutaman invertterin alla olevan mystinen RH-putkiviritelmä. Ihmettelinkin että miksi siihen väliin on pitänyt rakennella sellainen himmeli kun helpompi olisi ollut pultata härveli suoraan seinään. Selvisihän tuokin.... Boldattu kohta multa. Puukiukaat vaatineet ko. rakenteen. Siksi ehdoitinkin lujalevyä. Väliin "kaks kertaa kakkonen" (50x50mm) niin ilmakin kiertää.
Pääsee hankkimalla akut. Talven siirtomaksuista ei pääse oikein silläkään.Onko tosiaan niin, että paneeleilla yöllistä siirtomaksua ei pääse karkuun mitenkään vaikka miten tuottaisi päivällä extraa?
Voihan tuon ajatella niinkin että päivällä ja kesällä myydyllä sähköllä maksaa yön/talven aikaisia siirtoja.Pääsee hankkimalla akut. Talven siirtomaksuista ei pääse oikein silläkään.
Näinhän se pitää ajatella. Yleensä julkisessa keskustelussa huudellaan sitä, miten paneelit ei tuota talvella mitään, mutta tuottomielessä asiaa täytyy lähestyä koko vuoden mittakaavassa.Voihan tuon ajatella niinkin että päivällä ja kesällä myydyllä sähköllä maksaa yön/talven aikaisia siirtoja.
Ei minusta. Ei se talvella tuota juuri mitään vaikka olisi 10 gigawatin aurinkopuisto, jonka kesän tuotoilla ostaisi pari kartanoa itselle.Näinhän se pitää ajatella.
Tässä puhuttiin koko ajan paneelien tuotosta, ei klapeista yms. Omalla kohdalla voimala joko pienensi sähkölaskuja tai tuotti myynnin kautta hyvityksiä yhteensä 380 euron edestä, joka vastasi noin 2,5 kuukauden sähkölaskua menneeltä talvelta.Ei minusta. Ei se talvella tuota juuri mitään vaikka olisi 10 gigawatin aurinkopuisto, jonka kesän tuotoilla ostaisi pari kartanoa itselle.
Toki tilin vuodenvaihteen saldon loppusumman kannalta on ihan samantekevää mihin aikaan vuodesta tuotot ja kulut on menneet. Ja samoin on samantekevää onko tuotto aurinkopaneelin tuottoa, klapien myyntiä, pörssivoittoja vai ylitöiden tekemistä.
Siis eikai siinä ole sinänsä mitään erikoista että firma ei välttämättä maksa rahoja asiakkaalle ollenkaan vaan hilloaa rahoja itsellään kunnes asiakas on taas maksupuolella. Tampereen sähkölaitoskin toimi noin kun viime kesänä vuokrasin heidän aurinkopuistosta aurinkopaneeleja ja tuottivat enemmän kuin vuokrahinta niin sanoivat että hyvitetään sitten tulevilta laskuilta. Piti pyytää maksamaan tilille, kun en osta heiltä sähköä ollenkaanTurku Energialla kuulemma toimii niin, että kesällä tuotettu ylituotanto hyvitetään talvella.
ainakin tuo on positiivista, ettei Turku Energia veloita tästä sähkön "säilömisestä". Eikös Helenillä ollut joku virtuaaliakku palvelu jolla kerättiin lisämaksua siitä, että tuota ylituotantoa sai takaisin?Siis eikai siinä ole sinänsä mitään erikoista että firma ei välttämättä maksa rahoja asiakkaalle ollenkaan vaan hilloaa rahoja itsellään kunnes asiakas on taas maksupuolella. Tampereen sähkölaitoskin toimi noin kun viime kesänä vuokrasin heidän aurinkopuistosta aurinkopaneeleja ja tuottivat enemmän kuin vuokrahinta niin sanoivat että hyvitetään sitten tulevilta laskuilta. Piti pyytää maksamaan tilille, kun en osta heiltä sähköä ollenkaan
Tuo kuitenkin tarkoittanee vain sähköenergian myyntiä/ostoa. Se olisi nimittäin oikeasti hienoa jos verkkoon tuotettu sähkö hyvitettäisiin sähkönä verkosta käytettäessä, jolloin säästyisi siirtomaksua ja sähköveroa.
Turku Energia ei siis tässä tapauksessa säilö sähköä, vaan rahaa. Ylituotanto tilitetään jo kesällä, sitä vaan ei makseta ulos asiakkaalle, vaan hyvitetään pikkuhiljaa kunhan tulee laskutettavaa. Helen toimi uskoakseni aivan samalla tavalla, ellei maksanut ylimääräistä siitä virtuaaliakusta. Virtuaaliakku onkin jo poistunut Helenin tuoteportfoliosta, mutta sehän toimi niin että Helen maksoi vähän enemmän kuin oletettu keskimääräinen spot hinta, ja näin ollen kompensoi siirtomaksuja ja veroja. Hyöty oli tosin kyseenalainen jo pari vuotta sitten, eikä lähellekkään kannattava sen jälkeen kun sähkön hinta alkoi nousta.ainakin tuo on positiivista, ettei Turku Energia veloita tästä sähkön "säilömisestä". Eikös Helenillä ollut joku virtuaaliakku palvelu jolla kerättiin lisämaksua siitä, että tuota ylituotantoa sai takaisin?
Ok taloon koosta riippuen saisi kennot jotka tuottaa 17-25 kw...kesällä.
Sinänsä kWp tarkoittaa peak kW, eli kW on ihan oikea yksikkö ja voi ihan hyvin sanoa että omakotitaloon saa kennoston, jonka huipputuotto kesällä on 17-25 kW.
Kyllä se täällä Lapissa paistaa yöllä![]()
Oliko tuossa sitten seurauksena se, että tulee lisää odotusaikaa että voimalat saa kytkeä, kunnes verkkoyhtiö saa alueverkon päivitettyä ajan tasalle? Vai että aurinkovoimaloita ei saisi ollenkaan verkkoon?Muistaakseni Porvoon energian alueella oli naapurusto jossa asukkaat olivat kilpavarustelleet niin isot aurinkovoimalat että alueverkon rajat tulivat vastaan.
Miten tuo sähkökeskus muuten täytyy mitoittaa. Jos on esim. 24 kWp voimala, eli nähdäkseni 3 x 34,7 Ap, niin riittääkö että sähkökeskus on 3x35A, vai pitääkö sen olla suurempi, ja jos pitää, niin miksi? Itsellekin tulee tietysti mieleen että keskuksen ilmoitettu maksimiteho voi olla mitoitettu lyhytkestoisemmalle kuin monen tunnin yhtäjaksoiselle teholle.
Juu ei tosiaan tullut mieleen että sähkön käyttökin voi lisääntyä aurinkovoimalan hankkimisen jälkeen tai että joku saattaa noin muutenkin käyttää sähköä enemmän kuin mitä liittymä antaisi myöden. Ajattelin siis että kulutus olisi kuitenkin max 3x35A, mutta täytyyhän se tosiaan myös jotenkin varmistaa.
Mä en kyllä tiedä mitä se sähköyhtiö tekee jos kapa ylitetään. Esim pääsulakkeen nostossahan ne voivat vaan ilmoittaa että "sorry, no can do", mutta en tiedä miten tuo sähkön myynti on lakiin kirjoitettu, onko niillä jokin velvoite vahvistaa verkkoaan.Oliko tuossa sitten seurauksena se, että tulee lisää odotusaikaa että voimalat saa kytkeä, kunnes verkkoyhtiö saa alueverkon päivitettyä ajan tasalle? Vai että aurinkovoimaloita ei saisi ollenkaan verkkoon?
Jos jälkimmäinen niin aika jännä, koska verkkoalueilla on monopoli ja näin ollen heillä on velvollisuus tasapuolisesti tuottaa palvelut verkkonsa alueella niitä tarvitseville.
Miten tuo sähkökeskus muuten täytyy mitoittaa. Jos on esim. 24 kWp voimala, eli nähdäkseni 3 x 34,7 Ap, niin riittääkö että sähkökeskus on 3x35A, vai pitääkö sen olla suurempi, ja jos pitää, niin miksi? Itsellekin tulee tietysti mieleen että keskuksen ilmoitettu maksimiteho voi olla mitoitettu lyhytkestoisemmalle kuin monen tunnin yhtäjaksoiselle teholle.
No muuttuuko se tilanne nyt merkittävästi vaihdetaanko vai lisätäänkö sinne keskus? Pointti oli että nykyinen ei ole riittävä.Ei sitä SPKta ole pakko vaihtaa. Tiedän kaksikin paikkaa joihin tuli ~15kWp paneelit, ja vanhat keskukset oli 3x25A. Ulkoseinään uusi SPK ja mittarin siirto sinne. Paneeleille oma RK, ja vanhasta SPKsta tuli RK. Joo ei se halpaa ole, mutta helpoin, ja varmaan myös silti halvin toteuttaa.
Edit: Ajatusvirheitä. Siis uus SPK johon paneelit kiinni, ja vanha SPK --> RK. Oliskohan kustannukset ollut <500€. Tosin sähkäri(S1) oli omasta takaa, ja MCMK/MMJ löytyi työmaan ylijäämistä.
Paljonko siis tavallisen (halvan) mittauskeskuksen nimellisvirta on? Itse katselin että löytyy ainakin 3 x 25A, 3 x 35A, 3x50A, 3x63A ja 3x80A.Ja tuossa oli puhetta että jos mennään yli 17kW tehon, sinne tarvitaan keskus jossa on poikkeuksellisen iso nimellisvirta, tuon 15kW järjestelmän kanssa nimenomaan se ihan tavallinen (halpa) mittauskeskus riittää.
No nuo 50A mittauskeskukset on niitä yleisiä eikä 63A mitenkään erityisen harvinainen ole, mutta en ainakaan muista koskaan tuota isompaa keskusta omakotitalossa nähneeni. Jos uuden keskuksen kuitenkin hankkii, eihän se 80A taulu tietysti älyttömiä maksa siinä kokonaisuudessa.Paljonko siis tavallisen (halvan) mittauskeskuksen nimellisvirta on? Itse katselin että löytyy ainakin 3 x 25A, 3 x 35A, 3x50A, 3x63A ja 3x80A.
15kW näyttäisi sopivan tilanteeseen jossa on 3x50A keskus ja 3x25A liittymä. Mutta jos keskus on vaikka 3x63A niin silloinhan 3x25A liittymällä voisi laittaa 24kW paneelit ja 3x35 liittymällä 17kW paneelit.
Eli minusta äkkiseltään näyttäisi siltä että raja on kiinni omasta SPK:sta eikä niinkään "15kW max."
Käytännössä varmaan keskus määrittää sen maksimikapasiteetin. Sulake taas määrittää kuinka paljon voi työntää ulos.Paljonko siis tavallisen (halvan) mittauskeskuksen nimellisvirta on? Itse katselin että löytyy ainakin 3 x 25A, 3 x 35A, 3x50A, 3x63A ja 3x80A.
15kW näyttäisi sopivan tilanteeseen jossa on 3x50A keskus ja 3x25A liittymä. Mutta jos keskus on vaikka 3x63A niin silloinhan 3x25A liittymällä voisi laittaa 24kW paneelit ja 3x35 liittymällä 17kW paneelit.
Eli minusta äkkiseltään näyttäisi siltä että raja on kiinni omasta SPK:sta ja siitä kuinka ison liittymän tarvitsee noin muuten, eikä niinkään "15kW max."
Paketti 1: kaksi 310Wp paneelia (40Voc) rinnakkain
Paketti 2: kaksi 455Wp paneelia (49,5 Voc) rinnakkain
Nämä kaksi pakettia sitten sarjaan. Tällöin kokonaispaketin Voc noin 89,5 ja yhteisteho noin 1,4 kWp
Muuten hyvä idea. Mutta jäi mainitsematta, että paneelit olisi sitten tarkoitus suunnata ~kaakkoon ja ~lounaaseen, ehkä jopa lounas/länsi väliin. Ideana että aurinkosähköä tulisi aamusta iltaan, vaikka vähän hyötysuhteessa kärsiikin. Eipä tosin järvenrannassa ole kunnolla tilaakaan laittaa 4kpl paneelit vieretysten.
Ei kai tuo nyt mitenkään sitä muuta?Muuten hyvä idea. Mutta jäi mainitsematta, että paneelit olisi sitten tarkoitus suunnata ~kaakkoon ja ~lounaaseen, ehkä jopa lounas/länsi väliin. Ideana että aurinkosähköä tulisi aamusta iltaan, vaikka vähän hyötysuhteessa kärsiikin. Eipä tosin järvenrannassa ole kunnolla tilaakaan laittaa 4kpl paneelit vieretysten.
Mökki on ympärivuotisessa käytössä. Pimeintä aikaa varten asensin vaihtokytkiminen, jolla saa valittua aurinkopaaneli/invertteri tai aggregaatti. Pitäis vielä, kun ehtii/jaksaa, asentaa laturi. Joka lataisi akkuja talvella kun aggregaatti on käynnissä.Oleskellaanko mökillä pitkälle syksyyn?
Tällöin kaakko voi sopia paremmille paneeleille, kun aamusta saa enemmän.
Toisaalta mihin aikaan on suurin kulutus?
Jos kulutus painottuu iltapäivään, alkuiltaan, tällöin lounaaseen paremmat paneelit.
Ei kai tuo nyt mitenkään sitä muuta?
Joo siis tuossa tapauksessa varmaan kaksi paneelia sarjaan kussakin ilmansuunnassa ja sitten siellä Epeverin päässä kytketään nämä rinnan. Yleisesti ottaen olisi fiksua että toisessa sarjassa olisi 2x310W ja toisessa sarjassa 2x455W, mutta koska tässä menisi 2x455W -sarjan Voc yli sallitun, niin joutunee laittamaan kumpaankin sarjaan 310+455 W. Lisäksi ainakin yhden paneelin datalehdessä mitä katoin sanotaan ettei rinnalle saisi kytkeä suuremman jännitteen paneelia, joka siis kävisi jos toisessa sarjassa olisi 40V+40V ja toisessa 49,5+49,5V.
Käytämme välttämättömiä evästeitä, jotta tämä sivusto toimisi, ja valinnaisia evästeitä käyttökokemuksesi parantamiseksi.