Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Ei mikroja kannata Suomesta ostaa. Hoymileseita saa ainakin 30% halvemmalla kuin Ralokselta (joka on muutoinkin puhujalahkopulju) ihan kotiovelle Euroopasta. Kolme jos laittaa niin esim. Sofar Solar 2200 TL-G3 saa 425€ kotiovelle. Siinä on wifi valmiina eikä tarvitse mitään erikoisliittimiä, bokseja, seurantalaatikoita. Mikrot ei menesty kuin Suomessa, jossa pässit ihmiset eivät osaa käyttää googelea (en tarkoita sinua).
Millä hakutermillä tällainen pässi nyt pitäisi aloittaa, vai avaatko asiaa itse hiukan?
 
Tuo vaikuttaa off-grid laitteelta jolla otetaan energiaa paneeleilta ja ladataan akkuja. Onko siihen käyttöön?

Tämä tulisi alustavasti asuntoautoon, mutta ajattelin siirtää myöhemmin sähköverkossa olevan pientalon katolle. Miten tuo jälkimmäinen eroaa sitten (sori tyhmä kysymys)?
 
Onko kellään tietoa miten nämä paneelit kestää lumikuormaa? Pakkauksessa ei tullut mitään asennusohjetta ja google sanoi suurin piirtein, että yleinen vaatimus olisi 450kg paneelille?

Näyttää niin kevyttekoiselta tämä motonetin paneeli, että en yhtään viitsi painella sitä. Takapuolella pelkkä kulma-alumiini ja keskeltä kokonaan tyhjää/tukematonta, eli keskeltä ei kanna, vaikka tasaiselle levylle asentaisi. Laitoin asiakaspalveluun kysymyksen kestääkö edes 40 asteen kulmassa suomen olosuhteita.
SolarXon aurinkopaneeli monikide 150W | Motonet Oy
 
12V jännitteellä tulee noilla tehoilla virrat niin suureksi, ettei taida merkkituotteissa ihan halpoja ratkaisuita olla. Tietysti joku budjetti-ratkaisu, kolmella eri säätimellä samaan akkuun, riippuen paneelien tarkemmista spekseistä: Victron BlueSolar PWM-LCD&USB 12/24V-30A - Suomenakut.fi verkkokauppa
Onko jokin erotyinen syy saada nimenomaan 12v järjestelmä? 24 tai 48v sijaan?

Kaikki laitteet löytyy helpommin 12V kuin 24V, esim jääkaappi, lämmittemet yms. Muutenhan 24V säästäisi myös kaapelointikustannuksissa. Mitä juutuubista katsellut niin olisihan 24 tai 48kin mahdollinen mutta vaatisi osaamista mitä mulla ei ole. Tuo kolme säädintä yhden sijasta onkin mielenkiintoinen idea.
 
Kaikki laitteet löytyy helpommin 12V kuin 24V, esim jääkaappi, lämmittemet yms. Muutenhan 24V säästäisi myös kaapelointikustannuksissa. Mitä juutuubista katsellut niin olisihan 24 tai 48kin mahdollinen mutta vaatisi osaamista mitä mulla ei ole. Tuo kolme säädintä yhden sijasta onkin mielenkiintoinen idea.
Joo, tuo esim 12v jääkaappi on jo ihan kohtuullinen syy, mutta jos tuollaista isompaa systeemia on tarkoitus käyttää ensisijaisesti invertterillä, niin tuolla akuston jännitteellä ei enää ole juuri merkitystä.

Jos lämmittimellä tarkoitat esim webastoa tms, niin niitä on kyllä yhtälailla 24v malleja. Suoraan akkusähköllä lämmittämisessä ei paljon järkeä ole.
 
Joo, tuo esim 12v jääkaappi on jo ihan kohtuullinen syy, mutta jos tuollaista isompaa systeemia on tarkoitus käyttää ensisijaisesti invertterillä, niin tuolla akuston jännitteellä ei enää ole juuri merkitystä.

Jos lämmittimellä tarkoitat esim webastoa tms, niin niitä on kyllä yhtälailla 24v malleja. Suoraan akkusähköllä lämmittämisessä ei paljon järkeä ole.

Webastoa tarkoitin joo. Invertteriä käyttäisin vain kun pakko, esim tietokoneelle.
 
Webastoa tarkoitin joo. Invertteriä käyttäisin vain kun pakko, esim tietokoneelle.
No varsinkin isommat webastot ovat useimmiten juuri 24v. Läppärille käyttäisin "tupakanaytytin" laturia, jota jokseenkin poikkeuksetta tpimivat 10-30v jännitteellä.

Samoin erinäköisiä valaiaimia on helposti saatavilla 24v

48v sensijaan on jo vähän hankala, niitä systeemejä ei juurikaan käytetä suoraan ilman jännitteen muunnosta.
 
No varsinkin isommat webastot ovat useimmiten juuri 24v. Läppärille käyttäisin "tupakanaytytin" laturia, jota jokseenkin poikkeuksetta tpimivat 10-30v jännitteellä.

Samoin erinäköisiä valaiaimia on helposti saatavilla 24v

48v sensijaan on jo vähän hankala, niitä systeemejä ei juurikaan käytetä suoraan ilman jännitteen muunnosta.

Pitää tuo 24V harkita tarkkaan.
 
Tämä tulisi alustavasti asuntoautoon, mutta ajattelin siirtää myöhemmin sähköverkossa olevan pientalon katolle. Miten tuo jälkimmäinen eroaa sitten (sori tyhmä kysymys)?

En löydä tuosta tietoa että sitä saisi kytkettyä sähköverkkoon. En tiedä aiheesta paljon, mutta jonkinlainen hybrid laite taidetaan tarvita jos haluaa sekä off-grid ja on-grid kytkennät.
 
En löydä tuosta tietoa että sitä saisi kytkettyä sähköverkkoon. En tiedä aiheesta paljon, mutta jonkinlainen hybrid laite taidetaan tarvita jos haluaa sekä off-grid ja on-grid kytkennät.

Oikeastaan se kiinnostaa että onko nuo on-grid-säätimet selvästi halvempia?
 
Oikeastaan se kiinnostaa että onko nuo on-grid-säätimet selvästi halvempia?
Ei. Noissa offgrid systeemeissä ei oikeastaan ole mitään määräyksiä, mutta verkkoon kytkettävän invertterin täytyy täyttää tiukat standardit.

Aliexpressistä ei saa 500e hyväksyttyä ongrid laitetta, mutta 5e budjetilla pääsee valitsemaan minka mallisen ja värisen säätimen haluaa akkuaan lataamaan.
 
Mistä sitä lähtisi liikkelle näistä aurinkopaneeleista? Meillä kokonaispinta-alaltaan 148 neliöinen okt. Oma ajatukseni olisi, että haluaisin 7kwp järjestelmän älyohjauksella ja siten, että kun aurinkosähköä on saatavilla, niin paneeleiden tuottamaa sähköä ohjautuisi suoraan lämminvesivaraajan käyttöön. Mahdollisesti myös tulevaisuudessa tulossa sähköauto meille. Haluaisin, että paneelit olisivat väriltään mustia ja noin 400kw:sia. Googlettelin tässä ja löysin tällaisen sivuston, kuin energio Aurinkopaneelipaketti DualSun Flash 425W Shingle Black paneelit sisältäisi asennuksen, jos ottaa 16 paneelia. Hinta noille tosin 10.000e. Onko hinta posketon ja onko kenelläkään kokemuksia tuosta energiosta yrityksenä? Vai onko suositella jotain muuta yritystä uudellamaalla ja muita mustia paneeleita?

E: Tällä hetkellä sähköä menee n. 14000kwh vuodessa.
 
Mistä sitä lähtisi liikkelle näistä aurinkopaneeleista? Meillä kokonaispinta-alaltaan 148 neliöinen okt. Oma ajatukseni olisi, että haluaisin 7kwp järjestelmän älyohjauksella ja siten, että kun aurinkosähköä on saatavilla, niin paneeleiden tuottamaa sähköä ohjautuisi suoraan lämminvesivaraajan käyttöön. Mahdollisesti myös tulevaisuudessa tulossa sähköauto meille. Haluaisin, että paneelit olisivat väriltään mustia ja noin 400kw:sia. Googlettelin tässä ja löysin tällaisen sivuston, kuin energio Aurinkopaneelipaketti DualSun Flash 425W Shingle Black paneelit sisältäisi asennuksen, jos ottaa 16 paneelia. Hinta noille tosin 10.000e. Onko hinta posketon ja onko kenelläkään kokemuksia tuosta energiosta yrityksenä? Vai onko suositella jotain muuta yritystä uudellamaalla ja muita mustia paneeleita?

E: Tällä hetkellä sähköä menee n. 14000kwh vuodessa.


Lähes 1.5€ per nimellisWatti... Esim tuosta joku musta paneeli alle 80centtiä nimellisWatti:
Solarfam 170W aurinkopaneeli | Eroaverkosta.com

Itse en asennustyölle laskisi euroakaan arvoa vaan päinvastoin. Tuossa paketissa tulee ilmeisesti kuitenkin arvokas invertteri mukana, mutta senkin haluaisin ostaa erikseen.
 
Lähes 1.5€ per nimellisWatti... Esim tuosta joku musta paneeli alle 80centtiä nimellisWatti:
Solarfam 170W aurinkopaneeli | Eroaverkosta.com

Itse en asennustyölle laskisi euroakaan arvoa vaan päinvastoin. Tuossa paketissa tulee ilmeisesti kuitenkin arvokas invertteri mukana, mutta senkin haluaisin ostaa erikseen.
Eikö tuo oo kans tosi kallis, lisäksi hintaa nostaa tuplamäärä kiinnikkeitä.

Esim. longi 450w 249€ n.55snt nimelliswatti.
 
Eikö tuo oo kans tosi kallis, lisäksi hintaa nostaa tuplamäärä kiinnikkeitä.

Esim. longi 450w 249€ n.55snt nimelliswatti.

Tämä osui myös silmääni AURINKOPANEELI LONGI HI-MO5 MONO 405 W MUSTA mutta kun en näistä merkeistä mitään tiedä, niin juuta enkä jaata osaa sanoa, muuta kuin, että Kiinalainen merkki ilmeisesti. Mustat paneelit kuitenkin haluan. Mitä kaikkea tuohon täytyy sitten ottaa huomioon, jos itse paneelit ostaisin invertterin jne? Tuleeko tuossa niin paljoa hyötyä, että siihen prosessiin kannattaa lähteä? Asennuskin meinaa pitäisi sitten hankkia ulkopuoliselta.
 
Tämä osui myös silmääni AURINKOPANEELI LONGI HI-MO5 MONO 405 W MUSTA mutta kun en näistä merkeistä mitään tiedä, niin juuta enkä jaata osaa sanoa, muuta kuin, että Kiinalainen merkki ilmeisesti. Mustat paneelit kuitenkin haluan. Mitä kaikkea tuohon täytyy sitten ottaa huomioon, jos itse paneelit ostaisin invertterin jne? Tuleeko tuossa niin paljoa hyötyä, että siihen prosessiin kannattaa lähteä? Asennuskin meinaa pitäisi sitten hankkia ulkopuoliselta.
Longeista on muutaman vuoden kokemus useamman sadan järjestelmän osalta ja ei ole valittamista.
 
Nyt on oma järjestelmä käytössä. Tuotannon seuranta SolisCloud johon on olen luonut tarvittavat tiedot. En vain ole saanut näkymään kuvienmukaista toimintaa omassa seurannassa (kuvat otettu Youtusta). Seuranta onnistuu kirjautumalla netissä tai SolisCloud äpillä. Kummastakaan en ole tuota näkymää saanut näkymään. Löytyiskö täältä jolla on sama SolisCloud sovellus käytössä niin että mistä tuon näkymän saa? Vai pitääkö jotain vielä lisätä tuotannon tietoihin.
BD81CC49-3B34-46F9-9E96-0F94AF7A32C2.jpeg
14D68EC5-8721-4B8B-AFBD-C3A7E419E875.jpeg
 
Onko sulla siis kuorman seuranta? Yleensähän ne on lisäpalikoita mitkä tulee ostaa lisärahalla. Normaalisti inu vain kytketään verkkoon, mutta jotta yllä olevan mittauksen mukainen saadaan tehtyä pitää inuun lisätä palikka joka seuraa mihin päin sähkö mittarilla liikkuu.
Eli en yhtään yllättyisi jos tuo ei onnistuisi ilman lisäsijoitusta.
 
Vedetäänkö noiden paneelien sähköt tavallisesti katon lipan yli vai tehdäänkö läpivienti suoraan kattoon? Mietin kun asennus on ensi keväänä, millaista asennusta on syytä odottaa. Haluaisin myös kaapelointien pinta-asennusten osuuden olevan mahdollisimman vähäistä, mutta tämä ei liene mahdollista.

Molempia näkee, ja varmaan oikein toteutettuna kumpikin ok. Omalla kohdalla suunnittelimme asentajan kanssa ensin JAP-putkea lipan yli, mutta tarkemmin tuumailtuamme putki meni nätisti harjapellin alle ja johdotus kulkee välikaton kautta päätykolmiosta takaisin seinälle. Läpivientejä ei tarvinnut tehdä. Omaan silmään lopputulos oli tyylikkäämpi kuin alkuperäinen ajatus. kannattaa käydä asentajan kanssa vaihtoehdot läpi ennen työn aloittamista.
 
Onko muilla Solar Sofar invertterien omistajilla ollut ongelmana, että invertteri hukkaa oikean kellonajan vähän väliä? Siis ei joka päivä, mutta silloin tällöin. Aiheuttaa sekasotkua ainakin home assistantin tilastoissa.

EDIT: Päivitin firmwaren G330->G350. Saa nähdä onko mitään vaikutusta kello-ongelmaan.
 
Viimeksi muokattu:
Laitoin man cavelle kokeeksi 300W paneelia ja näillä ilmoilla sieltä on tullut 12V jännitteellä päivisin 0.1 - 0.6A.

Tässä victon energyn säätimessä Victron BlueSolar PWM-LCD&USB 12/24V 20A - Suomenakut.fi verkkokauppa
voi säätää akun alhaisesta jänniteestä katkaisun kuormalle ja vastaavasti ylärajan, jolloin kuorma kytkeytyy takaisin. Tarkoitus oli laittaa siihen ohjaus niin, että 12.7V kohdalla ohjataan verkkovirtalaturi/polttomoottori päälle ja sammutus 14,3V. Näin ensisijainen lataus olisi aina paneeleilla, mutta apulaitteet toimivat automaattisesti, kun kuormitus kasvaa ja akut on täynnä sähkökatkoille.

Yllätys tuli kun alarajaa ei voi ohjelmoida 12,0V suuremmaksi. Mietin että mitä tuollaisella asetettavalla potentiaalilla kukaan mitään tekee? Akun varaustila 12.0V lepojännitteellä on 40%. Kuka haluaa päästää lyijyakustoansa missään tilanteessa niin tyhjäksi, varsinkin kun kyse saattaa olla kuukasien seisottamisesta tuossa alle 50% varaustilassa.
 
Vedetäänkö noiden paneelien sähköt tavallisesti katon lipan yli vai tehdäänkö läpivienti suoraan kattoon? Mietin kun asennus on ensi keväänä, millaista asennusta on syytä odottaa. Haluaisin myös kaapelointien pinta-asennusten osuuden olevan mahdollisimman vähäistä, mutta tämä ei liene mahdollista.
On mahdollista. Itsellä tehtiin katonharjalta läpivienti. Tiilikatto.
Oli lyhyin matka ullakon kautta suoraan tekniseen huoneeseen invertterille.
Turvakytkimet luonnollisesti ulkopuolella, mutta nekin saatiin siististi saman koteloidun johtokourun kautta kuin ilmalämpöpumpun johdot.
 
On mahdollista. Itsellä tehtiin katonharjalta läpivienti. Tiilikatto.
Oli lyhyin matka ullakon kautta suoraan tekniseen huoneeseen invertterille.
Turvakytkimet luonnollisesti ulkopuolella, mutta nekin saatiin siististi saman koteloidun johtokourun kautta kuin ilmalämpöpumpun johdot.

Onhan tekniseentilan ovi myös auki, että sinne tarvitaesss pääsee sähköyhtiön työntekijä ?
 
Onhan tekniseentilan ovi myös auki, että sinne tarvitaesss pääsee sähköyhtiön työntekijä ?

Miksi sinne pitäisi päästä? Tuossahan luki, että turvakytkimet ulkona?

Sähköyhtiö saa etänä mittarin pois päältä jolloin sammuu invetterikin ja voi käydä vielä vääntämässä turvakytkimet jos haluaa...
 
Miksi sinne pitäisi päästä? Tuossahan luki, että turvakytkimet ulkona?

Sähköyhtiö saa etänä mittarin pois päältä jolloin sammuu invetterikin ja voi käydä vielä vääntämässä turvakytkimet jos haluaa...

Tuli pieni luku häiriö kun väsynenä kun luki :D ja jotenkin luin että katkaisijat teknisessä tilassa....
 
Ei ihan liity aiheeseen, mutta tarpeeksi lähellä mennään. Onko kukaan harrastus tai muussa mielessä tutustunut pieniin (ja halpoihin) tuulivoimaloihin. Mietin josko pihasaunan päätyyn laittaisi jonkimoisen ropellin pyörimään. Jos virtaa haluaa muualle kuin akkuun, invertteri on ongelma. Tuulivoimala ei jaksa käynnistää tavallista aurinkoinvertteriä.

Kiinan tavarasta voi olla montaa mieltä mutta toimisikohan seuraava setti:
pystypropelli 600w 48v noin 660dollaria
1000w invertteri, noin 400

Tuo invertteri kaiken järjen mukaan jaksaisi lähteä tuulivoimalan avulla käyntiin. 600w voimalalle tulisi noin tonni hintaa. (plus masto). Voisikohan toimia. Kiinakamaa kun on, niin ajattelin piharakennuksen päätyä. Anyone?
 
Ei ihan liity aiheeseen, mutta tarpeeksi lähellä mennään. Onko kukaan harrastus tai muussa mielessä tutustunut pieniin (ja halpoihin) tuulivoimaloihin. Mietin josko pihasaunan päätyyn laittaisi jonkimoisen ropellin pyörimään. Jos virtaa haluaa muualle kuin akkuun, invertteri on ongelma. Tuulivoimala ei jaksa käynnistää tavallista aurinkoinvertteriä.

Kiinan tavarasta voi olla montaa mieltä mutta toimisikohan seuraava setti:
pystypropelli 600w 48v noin 660dollaria
1000w invertteri, noin 400

Tuo invertteri kaiken järjen mukaan jaksaisi lähteä tuulivoimalan avulla käyntiin. 600w voimalalle tulisi noin tonni hintaa. (plus masto). Voisikohan toimia. Kiinakamaa kun on, niin ajattelin piharakennuksen päätyä. Anyone?

Tuota inverteriä et saa suoraan verkkoon liittää. Vähintään pitää olla hyväksytty verkonvalvontarele välissä ja sittenkin niin ja näin.

Tuotto noista matalista tuulihärveleistä on olematonta varsinkin sisämaassa, eli ei kannata mitenkään.

Saaristomökissä akun lataukseen ovat OK.

Tietysti jos pihalle pitää saada jotakin pyörivää, niin ajaahan tuo siinäkin asiansa.
 
Ei ihan liity aiheeseen, mutta tarpeeksi lähellä mennään. Onko kukaan harrastus tai muussa mielessä tutustunut pieniin (ja halpoihin) tuulivoimaloihin. Mietin josko pihasaunan päätyyn laittaisi jonkimoisen ropellin pyörimään. Jos virtaa haluaa muualle kuin akkuun, invertteri on ongelma. Tuulivoimala ei jaksa käynnistää tavallista aurinkoinvertteriä.

Kiinan tavarasta voi olla montaa mieltä mutta toimisikohan seuraava setti:
pystypropelli 600w 48v noin 660dollaria
1000w invertteri, noin 400

Tuo invertteri kaiken järjen mukaan jaksaisi lähteä tuulivoimalan avulla käyntiin. 600w voimalalle tulisi noin tonni hintaa. (plus masto). Voisikohan toimia. Kiinakamaa kun on, niin ajattelin piharakennuksen päätyä. Anyone?
Pienemmät tuulivoimalat eivät ole testeissä saaneet mairittelevia tuloksia, esim: Small windmills put to the test --> Keskimäärin muutama kymmentä wattia saatu ulos.

Eli suurinpiirtein, jos pikku mylly lataa akustoa vaikka kuukauden niin saattaa sillä saa invertterin joksikin hetkeksi käyntiin. Ilman akustoa tuollaisella pystypropellilla ei kannata yrittää suoraan invertteriä käyttää.

Ylipäätään kannattaa tarkistaa minkälaista tuulta edellytetään nimellistehon saavuttamiseksi. Teoreettisesti saavutettavissa oleva teho tuulen nopeuden suhteen on laskettavissa (katsottavissa taulukosta/netistä) kun tietää tuulivoimalan mitat ja muotoilun. Muistaen huomioida muutkin hyötysuhteeseen vaikuttavat tekijät.
 
Oliko jolla kulla tarkempia speksejä näistä Lumme Scandic -paneeleista? Tai yleisesti kommentteja puolesta tai vastaan? Noin 1.3-1.5€/Wp hintaan 7-10kWp paketit asennettuna ennen vähennyksiä.
 

Liitteet

  • IMG-20221128-WA0002.jpg
    IMG-20221128-WA0002.jpg
    235 KB · Luettu: 122
Viimeksi muokattu:
Onko porukalla käytännön kokemuksia aurinkokatoista? Itsellä koko sähkölämmitteisen yksikerroksisen paritalon peltikaton uusinta edessä ja pohdinnassa laittaakko uusi katto ja siihen paneelit vai suoraan aurinkokatto. Lähinnä kestävyys kattona ja paneeleina (miten esim. jäähdytys) noissa aurinkokatoissa mietityttää ja kun niistä niin vähän puhutaan vs. normi paneelit, että kannattavatko ne tuleeko kokonaisuus sen halvemmaksi ja kestääkö paremmin vai huonommin vs. konesaumakatto ja normipaneelit.

Esim. onko tästä kokemuksta: solarstone.com/fi vai joku muu mikä, josta lähteä tarjouksia kyselemään?
 
Onko porukalla käytännön kokemuksia aurinkokatoista? Itsellä koko sähkölämmitteisen yksikerroksisen paritalon peltikaton uusinta edessä ja pohdinnassa laittaakko uusi katto ja siihen paneelit vai suoraan aurinkokatto. Lähinnä kestävyys kattona ja paneeleina (miten esim. jäähdytys) noissa aurinkokatoissa mietityttää ja kun niistä niin vähän puhutaan vs. normi paneelit, että kannattavatko ne tuleeko kokonaisuus sen halvemmaksi ja kestääkö paremmin vai huonommin vs. konesaumakatto ja normipaneelit.

Esim. onko tästä kokemuksta: solarstone.com/fi vai joku muu mikä, josta lähteä tarjouksia kyselemään?
Ei ole käytännön kokemusta muuta kuin katoista ja aurinkosähköstä erillisinä kokonaisuuksinaan. En silti itse laittaisi aurinkokattoa muusta kuin ulkonäöllisistä syistä. Jos "normaaleille" aurinkopaneeleille annetaan tuottotakuuta 20-30 vuotta ja teknistä 10 vuotta, niin paljonko noille annetaan (en huomannut datasheetistä)? Samaan aikaan esim. peltikatolle annetaan materiaalitakuuta 50 vuotta. Kestävyydestä ei juuri puhuta, koska tuo on ollut niin vähän aikaa markkinoilla, ettei laajaa kokemusta ole. "Tavallisista" on kokemusta ja niissäkin tulee joskus huollon tarvetta eteen, kuten myös katoissakin tulee. Tästä syystä pitäisin kaksi erillistä järjestelmää: konesauma + paneelit, tai konesaumajäljitelmä + paneelit (jälkimmäisessä kun piuhat saa helpommin alas harjalistan alta).
 
Itsellä tilanne että kattolappeet itään/länteen. Pyöritellyt ajatusta jos kattaisi etelän puoleisen terassin paneeleilla, kun aiemmin oli ajatus tehdä katettu terassi. Tässä nyt sitten pyöritellyt ajatusta että miten tuon käytännössä tekisi. Jos rungon kasaisi puusta, ja sitten pelkkä paneeli tuohon rungon päälle pergola-tyyppisesti. Vesihän sieltä raoista tulee läpi, jos pelkän paneelin laittaa
 
OKT. Suorasähkölämmitys ja vuotuinen kulutus ollut noin 18000. Kesällä kulutus noin 500 ja talvella 1500-2000 kuuakudessa. Katto on ikävästä itä-länsi.
 
OKT. Suorasähkölämmitys ja vuotuinen kulutus ollut noin 18000. Kesällä kulutus noin 500 ja talvella 1500-2000 kuuakudessa. Katto on ikävästä itä-länsi.
No en laittais noin pientä järjestelmää tuon kokoluokan kiinteistöön. Edes kaksi tuommoista, niin saat aamulle ja iltapäivälle tuottoa. Siinä kohtaa tosin voisi olla järkevämpää laittaa yksi kolmivaiheinvertteri ja 2* 3kWp kentät katolle. Tosin viime kesän hinnoilla olisi kannattanut olla mahdollisimman iso järjestelmä kun myynti oli kannattavaa...
 
Joo myt näyttäisi tulevan hintakatot ja muutenkin ensivuonna tod näk hieman rauhottuu nämä sähköhinnat. Mulla olisi myös tuttu sähkäri, mietin että mikähän olisi fiksuin ratkaisu, jos ostaisi itse paneelit ja tuttu sähkäri tekisi kytkennät etc. Katto on suuntaan 250°. Onkohan ylipäätään fiksua hankkia järjestelmää?
 
Joo myt näyttäisi tulevan hintakatot ja muutenkin ensivuonna tod näk hieman rauhottuu nämä sähköhinnat. Mulla olisi myös tuttu sähkäri, mietin että mikähän olisi fiksuin ratkaisu, jos ostaisi itse paneelit ja tuttu sähkäri tekisi kytkennät etc. Katto on suuntaan 250°. Onkohan ylipäätään fiksua hankkia järjestelmää?
No näillä tiedoilla järkeä on, mutta optimi kulutuksen ja tuoton perusteella olisi varmaan siinä 3kWp:n huitteilla, mutta sama pistää vähän isompaa.. Jos katolla työskentely onnistuu ja tiedät mitä teet, niin voit laittaa romut paikalleen itsekin ja kaveri sit tekee kytkennät. Jos ei oo hajua/osaamista, niin sit sopivaa pakettia tilaten. Jos tavoitteena energiansäästö, niin tuolla kulutusprofiililla ei saa kauhean isoja odottaa.
 
Onko porukalla käytännön kokemuksia aurinkokatoista? Itsellä koko sähkölämmitteisen yksikerroksisen paritalon peltikaton uusinta edessä ja pohdinnassa laittaakko uusi katto ja siihen paneelit vai suoraan aurinkokatto. Lähinnä kestävyys kattona ja paneeleina (miten esim. jäähdytys) noissa aurinkokatoissa mietityttää ja kun niistä niin vähän puhutaan vs. normi paneelit, että kannattavatko ne tuleeko kokonaisuus sen halvemmaksi ja kestääkö paremmin vai huonommin vs. konesaumakatto ja normipaneelit.

Esim. onko tästä kokemuksta: solarstone.com/fi vai joku muu mikä, josta lähteä tarjouksia kyselemään?
Asuntomessuilla kun noita ihmettelin, niin taloudellisesti tuollaisessa aurinkokatossa ei ole järkeä, verrattuna tavallinen katto + paneelit, mutta nätti se on.
 
Sanokaas viisaammat onko 10 kW invertteri liian suuri 7,4 kWp järjestelmälle? Joskus ainakin muistan lukeneeni, että invertteri ei toimi ns parhaalla alueella jos liian suuri paneelien tuottoon nähden, mutta pitääkö tuo paikkansa tässä tapauksessa?
 
Sanokaas viisaammat onko 10 kW invertteri liian suuri 7,4 kWp järjestelmälle? Joskus ainakin muistan lukeneeni, että invertteri ei toimi ns parhaalla alueella jos liian suuri paneelien tuottoon nähden, mutta pitääkö tuo paikkansa tässä tapauksessa?
Äkkiseltään sanoisin että ei ole liian suuri.
 
Invertterillä on tietty pohjakuorma, joka on isommalla invertterillä isompi kuin pienellä, mutta tuo on oikeasti merkittävä sitten kun se imvertteri on reilusti ylimitoitettu, tyyliin 300w paneeli ja 3kw invertteri.

Tosin mitään käytännöllistä syytä ylimitoitetun invertterin valintaan ei ole, ylimitoitetut paneelit sen sijaan on perusteltuja, siinä menettää vain sen lyhytaikaisen piikkitehon, kokonaistuotanto kuitenkin kasvaa lähes suoraan samassa suhteessa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 227
Viestejä
4 501 323
Jäsenet
74 373
Uusin jäsen
elspa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom