Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Aika hyvällä hinnalla ostavat käyttämättömän sähkön takaisin ainakin ekat pari vuotta.
Vähän kyseenalaisia kaikki tälläiset tärpit. Noin lyhyt tarjous ei vaikuta paljoakaan lopulliseen takaisinmaksuaikaan. Kuka tietää mitä sähkö maksaa tulevaisuudessa kun uusiutuvan energian määrä lisääntyy. Päiväsähkön myyntihinta voi tippua nollaan kun kaikki katot vääntävät ylituottoa ja yöllä hinta on tähtitieteellinen kun energia pitää tuottaa pääosin uusiutumattomasti.Samoin kuin kaikki verkkoakkupalvelut jne. nyt ne ovat vielä edullisia kun tarkoitus on haalia enemmän käyttäjiä. Hintoja luonnollisesti kiristetään myöhemmin. Nykyisilläkin hinnoilla verkkoakun kuukausimaksu syö suuren osan mahdollisista säästöistä.
 
Aika hyvällä hinnalla ostavat käyttämättömän sähkön takaisin ainakin ekat pari vuotta. Yksi iso plussa tuossa on 12v tuotetakuu.

5kWp järjestelmä:
1633605407320.png
Onhan toi nyt lähinnä koomista, että 2 vuotta lupaavat maksaa sulle täydestä tuotannosta 602e / vuosi, kunhan maksat heille 1740e / vuosi (tai kerralla 7610€). Periaatteessa tossa kannattais ainakin neuvotella hinta uusiksi 2 vuoden jälkeen tai sanoa että hakekaahan rekkulanne pois. (Ai niin paitsi että toi on 5 vuoden sopimus)

Jos tollaisen 5040W paneelisetin saa asennuksineen kerran noin 5040eurolla, niin tuossahan on 2610 euroa katetta josta sen max. 1204 euroa helposti makselee.
 
1,77 euroa per 1 watti paneelitehoa. Hinta myös hinnat alkaen malli eli eiköhän tuohon tule päälle vielä kaikenlaista lisäkustannusta.

Mieleen hiipii sana kusetus.
Ei tuo kusetusta ole, vaan rahat pois tyhmiltä. Väre on kuitenkin Suomen 4 isoin sähköyhtiö.

Lähinnä noista isojen toimijoiden seteistä voi ottaa vertailua sitten niiden "tullaan tekemään ilmainen kartoitus" firmojen "tarjouksiin". Mitään tarjoustahan ei kannata hyväksyä yhtään miltään yhtiöltä suoriltaan, ellei ole oikeasti ottanut selvää hintatasosta ja taustoista.
 
Kyllähän nuo aurinkopaneelit voi mieltää myös sijoitukseksi. Kyllä niillä saa moninverroin paremman tuoton sijoitetulle pääomalle kuin yleisesti noissa pankkien rahastoissa, mutta tietenkään sitä pääomaa ei voi nostaa sieltä pois, kuten rahastosta (olettaen ettei ko. rahasto mene totaalisen reisille).

Se ongelmahan aurinkopaneeleissa on että kun ne yleistyvät riittävästi alkaa sähkön myynti kääntyä väkipakolla pörssihintaperusteiseksi, jolloin se kesäpäivän sähkö ei muutenkaan maksa enää mitään, joten ei nuokaan ihan riskitön sijoituskohde ole.
 
Se ongelmahan aurinkopaneeleissa on että kun ne yleistyvät riittävästi alkaa sähkön myynti kääntyä väkipakolla pörssihintaperusteiseksi, jolloin se kesäpäivän sähkö ei muutenkaan maksa enää mitään, joten ei nuokaan ihan riskitön sijoituskohde ole.
Tuossa on ihan hyvä pointti, mutta vielä toistaiseksi kesälläkin pörssihinta on 8-16 välillä suurempi kuin ilta-aikaan. Toki siinä näkyy kuoppa keskellä, eli ilmeiseti juuri aurinkosähkön tuotannon vaikutus. Näyttäisi siltä että aurinkotuotannon pitäisi tuplaantua, ennen kuin arkisähkö tippuisi keskihinnan alle.

Tuulen määrä sen sijaan näyttää heiluttavan jo nyt hintoja ihan huolella.
 
Mulla on Epeverin 30A MPPT-kontrolleri ja 2x 280W poly-paneelia. Tuotot jää todella pieniksi jo nyt, niin ajattelin lisätä tuohon jonkun 350W tupla-monopaneelin kylkeen. Ja kaikki sarjaan. Max-teho menee reilusti yli tuon Epeverin 30A speksin, mutta ymmärtääkseni tällä ei sarjaankytkettynä ole väliä, kun jos tuotto on täysillä niin sitten vetää vain tuon 30A?
 
Mulla on Epeverin 30A MPPT-kontrolleri ja 2x 280W poly-paneelia. Tuotot jää todella pieniksi jo nyt, niin ajattelin lisätä tuohon jonkun 350W tupla-monopaneelin kylkeen. Ja kaikki sarjaan. Max-teho menee reilusti yli tuon Epeverin 30A speksin, mutta ymmärtääkseni tällä ei sarjaankytkettynä ole väliä, kun jos tuotto on täysillä niin sitten vetää vain tuon 30A?
Jännite ei saa ylittyä MPPT-kontrollerin kyvystä käsitellä. Mutta ampeerit kyllä. Silloin saat maksimissaan vaan tuon 30A
 
Mulla on Epeverin 30A MPPT-kontrolleri ja 2x 280W poly-paneelia. Tuotot jää todella pieniksi jo nyt, niin ajattelin lisätä tuohon jonkun 350W tupla-monopaneelin kylkeen. Ja kaikki sarjaan. Max-teho menee reilusti yli tuon Epeverin 30A speksin, mutta ymmärtääkseni tällä ei sarjaankytkettynä ole väliä, kun jos tuotto on täysillä niin sitten vetää vain tuon 30A?
Oletko arvioinut , paljonko lisätuottoa rinnalle kytketyillä lisäpaneeleilla saat vai jääkö se olemattomaksi johtuen auringoisten säiden puuttumisesta. Säädin rajoittaa paneeleista saatavaa tehoa ellei paneelit ole suunnattu eri ilmansuuntiin.
 
Nimenomaan kuten Lewis sanoi. Käännä toinen ryhmä joku kymmenen astetta, kesällä toinen aamuaurinkoon ja toinen iltapäivän aurinkoon. Talvella voisi toinen ryhmä olla räystään alla lumisuojassa, sehän saa olla pystysuorassa.
Minulla oli mökillä noin ja kesäinen aamu antaa usein pilvettömältä taivaalta tehokasta valoa.
 
Siis hanskaako nuo mppt säätimet virran rajoittamisen jos sitä on tarjolla enemmän kuin mille säädin on peksattu?
 
Mutta tosiaan kuten jo mainittukin, niin säätimen tulee sitten sietää se jännite.

Eli kirkkaalla säällä jos virta rajoitetaan tuottoon nähden matalaksi, niin jännite voi nousta melko korkeaksi. Toki jos kaikkien kennojen oper circuit voltagen summa jää alle kestokyvyn, niin pitäisi olla ok.
 
Mutta tosiaan kuten jo mainittukin, niin säätimen tulee sitten sietää se jännite.

Eli kirkkaalla säällä jos virta rajoitetaan tuottoon nähden matalaksi, niin jännite voi nousta melko korkeaksi. Toki jos kaikkien kennojen oper circuit voltagen summa jää alle kestokyvyn, niin pitäisi olla ok.
Sarjaan vs rinnan.
Jännite nousee vs jännite pysyy samana.
 
Omien kokemuksien mukaan kesämökille kannattaisi asentaa aina 2xpaneelit. Toiset etelään ja toiset lounaaseen, tai peräti länteen jyrkkään kulmaan.

Miksi? No siksi että valitettavan usein sitä sähköä kulutetaan eniten juuri iltapäivästä/illasta. Meilläkin varsin nuorta käyttäjäkuntaa, niin illat/yöt ryypätään ja päivät nukutaan :D
Optimi tietysti olisi itään/etelään/länteen.
 
Mutta tosiaan kuten jo mainittukin, niin säätimen tulee sitten sietää se jännite.

Eli kirkkaalla säällä jos virta rajoitetaan tuottoon nähden matalaksi, niin jännite voi nousta melko korkeaksi. Toki jos kaikkien kennojen oper circuit voltagen summa jää alle kestokyvyn, niin pitäisi olla ok.
Eihän se open circuit jännite saa olla yli säätimen jännitteen millään asennustavalla, jos akusto on täynnä, niin se jännitehän nousee käytännössä siihen maksimiin.

Tuossa jokin aika sitten tutkin PWM lataussäätimiä, ja toivoin että niissä olisi ollut vastaavaa älykkyyttä, mutta ainakin mitä mä löystin ja testasin niitä ne eivät osanneet rajoittaa virtaa sen oman kestonsa mukaan, vaan vain paneelin tuoton ehdoilla.
 
Jos säätimen MOSFETien max. jännite ylitetään , niin ei ole mitään takeita, ettei ko. fetti hajoa.
Eli säätimen max. jännite ei saa ylittyä edes kuormittamona. 100V max säätimeen voi siis kytkeä vain 2 kpl 40Voc paneelia sarjaan, ei siis 3 kpl 30V max tehopisteen paneelia.

PWM säätimet on erilaisia toiminnaltaan , niissähän on vain virranrajoitus lataus- ja kuormavirralle.
MPPT säädin sen sijaan säätää latausvirtaa ja jännitettä (hakkurin pulssisuhdetta) löytääkseen maksimi tehon pisteen.
Tällä tavoin myös lataustehon rajoittaminen oninistuu helposti rajoittamalla lataavan hakkurin ulostulovirtaa.
 
Vähän menee ohi aiheen mutta ehkä sopii tänne?!

Onkos kukaan tuulivoimaloiden kanssa puuhastellut? Aurinkosähköt sain jo Fortumin kanssa jaettua kahteen käyttöpaikkaan. Nyt kun sähkönhinta on huipussaan ja muutenkin. Alannut kiinnostamaan myös joku 6~kWp tuulivoimala. Vähän kun tuotantokäppyröitä kaivellut niin tommosella saisi tammikuussa ~1200kWh tuotettua sähköä (paikka/korkeus/jne. tietysti vaikuttaa).
 
Vähän menee ohi aiheen mutta ehkä sopii tänne?!

Onkos kukaan tuulivoimaloiden kanssa puuhastellut? Aurinkosähköt sain jo Fortumin kanssa jaettua kahteen käyttöpaikkaan. Nyt kun sähkönhinta on huipussaan ja muutenkin. Alannut kiinnostamaan myös joku 6~kWp tuulivoimala. Vähän kun tuotantokäppyröitä kaivellut niin tommosella saisi tammikuussa ~1200kWh tuotettua sähköä (paikka/korkeus/jne. tietysti vaikuttaa).
Asutko jollain puuttomalla saaristomeren luodolla vai miten meinasit saada yli 20% huipunkäyttöajan jollekin kilowattiluokan myllylle?
 
Vähän menee ohi aiheen mutta ehkä sopii tänne?!

Onkos kukaan tuulivoimaloiden kanssa puuhastellut? Aurinkosähköt sain jo Fortumin kanssa jaettua kahteen käyttöpaikkaan. Nyt kun sähkönhinta on huipussaan ja muutenkin. Alannut kiinnostamaan myös joku 6~kWp tuulivoimala. Vähän kun tuotantokäppyröitä kaivellut niin tommosella saisi tammikuussa ~1200kWh tuotettua sähköä (paikka/korkeus/jne. tietysti vaikuttaa).
Asutko jollain puuttomalla saaristomeren luodolla vai miten meinasit saada yli 20% huipunkäyttöajan jollekin kilowattiluokan myllylle?
Tuosta Copperin viestistä tulee hyvinkin sellainen mielikuva että kuvitellaan vähän liikoja. Suluissa vain että paikka yms vaikutta. 1200kWh/kk tarkoittaisi yli 6h täyttä tehoa per päivä. Laske mieluummin 6min täyttä tehoa per päivä niin olet lähempänä totuutta. Vaikka kuvittelee että "tässä tuulee aina" niin se tuuli on monesti hyvin pientä ja monesti pyörteistä. Pyörteisellä tuulella nuo ei tuota juuri mitään. Tarvitaan se puuton saaristoluoto tai isot pellot joka suuntaan.
 
Mitatut keskituulen nopeudet on 7-8m/s. Tilastoja kaivoin ihan toteutuneista pienvoimaloista.

Peltoa/lakeutta on ympärillä ihan tarpeeksi. Mastotöitä aikoinaan tehneenä, niin heti kun päästään puunlatvojen yläpuolelle, ts. horisontti alkaa näkyä, niin tulee _AINA_.
 
Tuulivoimalle on varmaan parempia foorumeita:

Laita toki tänne kokemuksia, jos jotain päätät rakentaa.
 
Kuulostaa aika optimaaliselta paikalta rakentaa tuulivoima. Pääset hyödyntämään tilanteet, joissa sähkön hinta on ennätyskorkealla tyynen sään takia.

Ei ollut hyvä vastaväite ja sen perustelu Ruotsin ja meidänkin valtamediassa paljon toistetuilla väitteillä sähköhinnan nousun syistä. Mitä arvioit, miten paljon valtamediassa tehdään töitä voimayhtiöiden väitteiden todenperäisyyden tarkistamiselle? Epäilen, että valtamedia julkaisee tuottajien ja pörssin tiedotteet liki sellaisenaan. Ja tuottajien ja pörssin motiivit ovat taas toiset kuin tuottaa mahdollisimman halpaa energiaa.

Lisäksi jätät tahallasi jäsenen Copper omakohtaiset kokemukset huomiotta, hän on kiipeillyt työkseen mastoihin, sekä väitteen tuulivoimaloiden mittausdatasta. Joskus voisi olla hyvä uskoa muiden sanaan valtamedian levittämien totuuksien sijasta. Tämä voi olla sellainen tilanne.

Tuen jäsenen Copper omia havaintoja ilmailusäätiedoilla. Ilmailun säätiedoissa kerätään tietoa tuulen nopeuksista eri korkeuksilla. Matalin on maataso ja ylöspäin seuraava on puuraja, millä on merkitystä lentäjille laskeutumisessa. Näitä korkeammat tuulen nopeustiedot ovat näissä tuulivoimala-asioissa merkityksettömiä. Muistaakseni seuraava mittauskorkeus oli 300 m keskimääräisestä merenpinnasta eli QNH-korkeusasetuksella.

Näistä ja lentäjiltä kyselemällä voi todeta jäsenen Copper väitteen tuulen nopeuksista puurajan yläpuolella pitävän paikkansa.

Silti omat havaintoni pienestä tuulivoimalasta kyseenalaistavat sellaisen taloudellisen mielekkyyden, vaikka tilanne muuttuu hiljalleen suotuisampaan suuntaan energia- ja siirtohintojen noustessa. Kuitenkin investoinnin mielekkyydessä on samanlaisia vaikeuksia kuin aurinkotuotannon hankkimisen kanssa.

Useampi vuosi sitten sain seurata vähän aikaa pienen vertikaali tuulivoimalan tuottoa ja jutella hankinnan tehneen kanssa. Ensinnä puurajan yläpuolelle pääseminen (perustukset ja jokin masto- tai tornirakennelma) on yksityistaloudelle aika kallis investointi eikä sen voimalan nostaminenkaan "tikun nokkaan" ole mitään halpaa huvia. Toiseksi vertikaalivoimalan tuotto jää kovin vaatimattomaksi jo nimellisestikin. Kyllä se jauhaa perusvoimaa ja esim. valaistuksen energiatarpeen sillä saa hoidettua suurin piirtein, riippuen tietysti tuulivoimalan koosta. Voimalan koon kasvaessa kasvaa myös kustannukset, millä sen voimalan saa sinne, missä aina tuulee. Sähköliittymä on pakollinen kulutushuippujen, tavalliseksi katsottavan elintason sekä puhumattakaan modernin kiinteistötekniikan (LTO, ILP, VILP ym. ym.) sähkön kulutuksesta johtuen.

Minusta perusongelma pien- ja omatuotantoon investoimisessa on se, että joka tapauksessa tarvitaan se yhtiön sähköliittymä. Yhtiön sähköliittymässä on jo itsessään aika kovat kiinteät kulut, mikä heikentää omatuotantoon investointia niin pitkään kuin omatuotanto ei täysin korvaa sähköliittymää kaikkina vuoden aikoina ja kulutustilanteissa. Loma-asunnot ja muut kiinteistöt ilman sähköliittymää ovat tietysti asia erikseen, kun on harkittava investointien välillä omaan pientuotantoon tai yhtiön sähköverkkoon, jotta se ulottuisi omaan kiinteistöön.

Jaa? Meniköhän tämä nyt vähän teknisen keskusteluaiheen ohi. Vaikka talous eli takaisinmaksu eli investoinnin hyöty on minusta tekniikkaa siinä missä rauta ja sen taivuttaminen. :geek: :)
 
Ei ollut hyvä vastaväite
Eihän siinä ollut mitään vastaväitettä.

Totesin vaan että tuollainen paikka missä aina tuulee on hyvä paikka tuulivoimalalle. Esim. tuossakin 22.12. olisi saanut sähköä myytyä aamupäivällä rapeaan 520€/MWh hintaan, mutta ilmeisesti iso osa tuulivoimalan omistajista oli sijoittanut voimalansa niin tyhmästi että aamupäivällä tuulivoiman kokonaistuotto oli vain 1/6 siitä tehosta mitä iltapäivällä. Tuolla hintatasolla on vaikea kuvitella, että vittuillessaan olisivat himmailleet vaikka tuulta olisikin riittänyt.

1641809987219.png
 
Viimeksi muokattu:
Löytyiskö neuvoja ?

Olisi tarkoitus saada pieneen erämökkiin sähköt mm. puhelimen latausta ja muutamaa lamppua varten ja mahdollisesti myös jääkaappia varten.
Kaasukaappi ei kovin kiinnosta.
Muutamalle lampulle ja puhelimien lataukseen tuskin kovin järeää pakettia tarvitsee mutta mites sitten kun lisätään jääkaappi..
Tämmönen kaappi mietinnässä:

Mökki käytössä vaihtelevasti kesä-syyskuun välisenä aikana. Voi olla välillä viikon putkeenkin käytössä, ehkä kaksikin. Ja taas välillä mökki tyhjillään, jolloin kaappi sammuksissa.
Mökki pohjoisessa, yötön yö jne.



Minkä kokoinen järjestelmä pitäis olla?? Ei mitään overkilliä kun valitettavasti fyffeä tähän projektiin rajallisesti.
 
No tuolla sivuillahan sanotaan että "Aurinkopaneelijärjestelmän kokosuositus on hyvä olla esimerkiksi vähintään 150W. "

Sinänsä huvittavan huonot nuo tuotespeksit. Sanotaan että "Keskimääräinen virrankulutus 1-1,6Ah". Ilmeisesti tarkoitetaan 1-1,6 A. Mutta ei sanota että 12V vai 24V jännitteellä. Ei voine olla sama kummallakin tai sitten ei todellakaan kannata käyttää 24V järjestelmässä. Sitten sanotaan "Kulutus vuorokaudessa noin 18-25Ah". Eikös keskimääräinen virrankulutus tällöin olisi 0,75 - 1,04 A. Edelleenkään ei tietoa millä jännitteellä. Lähinnä itselle tulee mieleen että uskaltaakohan noilta ostaa mitään.
 
No tuolla sivuillahan sanotaan että "Aurinkopaneelijärjestelmän kokosuositus on hyvä olla esimerkiksi vähintään 150W. "

Sinänsä huvittavan huonot nuo tuotespeksit. Sanotaan että "Keskimääräinen virrankulutus 1-1,6Ah". Ilmeisesti tarkoitetaan 1-1,6 A. Mutta ei sanota että 12V vai 24V jännitteellä. Ei voine olla sama kummallakin tai sitten ei todellakaan kannata käyttää 24V järjestelmässä. Sitten sanotaan "Kulutus vuorokaudessa noin 18-25Ah". Eikös keskimääräinen virrankulutus tällöin olisi 0,75 - 1,04 A. Edelleenkään ei tietoa millä jännitteellä. Lähinnä itselle tulee mieleen että uskaltaakohan noilta ostaa mitään.

Niinhän siellä sanotaan, että 150W mutta toisaalla taas puhutaan ihan muuta. Löytyiskö ihan tietoa/kokemusta että millaisella järjestelmällä pelittäis?

Ja tuo vain yksi kaapeista mitä olen katsonut.
Tätä myös katsonut:
"kuluttaa n. 25 - 35 Ah vuorokaudessa "
 
Linkkaamasi jääkaapin tiedoissa on tuo kulutus vähän ristiriitaisesti ilmoitettu (1-1.6Ah > 18 - 25 Ah/vrk).
Jos todellinen kulutus on kuitenkin 24-39 Ah , niin akkukapasiteetti/paneeliteho viikon pilviselle säälle aika iso.
Tarvittaisiin todennäkoisesti vähintään 250 Ah akku tai agregaattivarmistus.

Eräällä pohjoisen mökillä tehtiin valot + jääkaappina 60l säiliöpakastin (600W invertteri ja termostaatti invertterin ohjaukseen). Säiliöpakastin jääkaappina kuluttaa yli puolet vähemmän energiaa.
Paneelitehot on 80+45W ja akkuna aluksi 90Ah myöhemmin 100Ah ja siihen syksyn käyttöpiikkiä varten lisättiin vielä 90 Ah akku,kun oli käytetty pitkään pilvisellä säällä.

PS. Linkkaus blogiin:
 
Viimeksi muokattu:
Löytyiskö neuvoja ?

Olisi tarkoitus saada pieneen erämökkiin sähköt mm. puhelimen latausta ja muutamaa lamppua varten ja mahdollisesti myös jääkaappia varten.
Kaasukaappi ei kovin kiinnosta.
Muutamalle lampulle ja puhelimien lataukseen tuskin kovin järeää pakettia tarvitsee mutta mites sitten kun lisätään jääkaappi..
Tämmönen kaappi mietinnässä:

Mökki käytössä vaihtelevasti kesä-syyskuun välisenä aikana. Voi olla välillä viikon putkeenkin käytössä, ehkä kaksikin. Ja taas välillä mökki tyhjillään, jolloin kaappi sammuksissa.
Mökki pohjoisessa, yötön yö jne.



Minkä kokoinen järjestelmä pitäis olla?? Ei mitään overkilliä kun valitettavasti fyffeä tähän projektiin rajallisesti.
Kaivakaa kuoppa tai kellari. Hyvä vara vaikka se kaappi olisikin, kun saa kamat 6-8C tilaan, jos akkuviritelmä pettää.
 
Pitkien helteiden jälkeen syyskesällä tuskin kuopassa lämpötila 6-8C , sen sijaan oman kokemuksen mukaan ennemmin 12-15 astetta.
 
Lapissahan on syyskesällä jo yöpakkasia.

Varmaan nostat kaivostakin 15-asteista vettä kesällä.
Kaivoveden lämpötila maaseudulla/erämökillä voi olla alhaisempi. Taajaan asutulla alueella on 3-4 astetta lämpimämpää, eli voi olla siellä 10 asteen yläpuolella. Maakellari on yleensä aika pinnassa verrattuna kaivoon, ja jos ovea aukoo yhtään liian tiuhaan, käytännössä siellä voi olla syksyllä ihan liian lämmintä. Samoja kokemuksia että syyskesällä tulee ongelmia. Ja kellareitakin on monenlaatuisia.

Haihtumiseen perustuva kylmiö on kyllä toiminut hyvin, eli maitotonkka räystään alla maan alla. Sopivasti kosteusta ja oikein rakennetut eristykset, menee kyllä kuumana kesäpäivänä aika viileäksi. Syksyllä kaljalle riittää ihan hyvin katiska laiturin päädyssä.
 
Lapissahan on syyskesällä jo yöpakkasia.

Varmaan nostat kaivostakin 15-asteista vettä kesällä.
Tuskin on elokuun helteessä ja kuivuudessa, kun pohjavesi kaivossakin pudonnut .
Taitaa maakuoppasi olla aika syvällä kaivossa.
Ennen vanhaan tosin syvää kaivoa käytettiin jäähdytykseen, kun maakuopat alkoi lämpenemään.
 
Löytyiskö neuvoja ?

Olisi tarkoitus saada pieneen erämökkiin sähköt mm. puhelimen latausta ja muutamaa lamppua varten ja mahdollisesti myös jääkaappia varten.
Kaasukaappi ei kovin kiinnosta.
Muutamalle lampulle ja puhelimien lataukseen tuskin kovin järeää pakettia tarvitsee mutta mites sitten kun lisätään jääkaappi..
Tämmönen kaappi mietinnässä:

Mökki käytössä vaihtelevasti kesä-syyskuun välisenä aikana. Voi olla välillä viikon putkeenkin käytössä, ehkä kaksikin. Ja taas välillä mökki tyhjillään, jolloin kaappi sammuksissa.
Mökki pohjoisessa, yötön yö jne.


Minkä kokoinen järjestelmä pitäis olla?? Ei mitään overkilliä kun valitettavasti fyffeä tähän projektiin rajallisesti.

Rannikolla kaukana merellä, etelään asennettu puuilon 285w 2021 mallinen kenno, motonetin 125 ampeerin halpis lyijy akku. Säädin erikois puodista noin 280e kikkare.
Akkuja alkuun yksi.

Waecon uusi 18 litran kompuralaukku. Käyttönä pe-su päällä, pyyntinä 1 aste. Juomavarastona, eli avataan usein. Mökin sisälämmöt alta 20 niin homma toimi. Sisälämmöt kun nousee yli 25 niin ei jaksanut viikonloppua.
Nyt paketissa 3 x125 lyijy akut.
Sama paketti meni heinäkuun lopusta yhtä soittoa lokakuulle alkuun. Samoin pyynnein.

Tuo sinun suunnittelema Kiinan kaappi tarvii 2 asteen sisälämpöön yhden 300w kennon, ja 400 ampeeria akuille jatkuvasti toimiakseen. Jos Vaan viikonloppuisin niin 300 pintaan akusto.
 
Viimeksi muokattu:
Jos säätimen MOSFETien max. jännite ylitetään , niin ei ole mitään takeita, ettei ko. fetti hajoa.
Eli säätimen max. jännite ei saa ylittyä edes kuormittamona. 100V max säätimeen voi siis kytkeä vain 2 kpl 40Voc paneelia sarjaan, ei siis 3 kpl 30V max tehopisteen paneelia.

PWM säätimet on erilaisia toiminnaltaan , niissähän on vain virranrajoitus lataus- ja kuormavirralle.
MPPT säädin sen sijaan säätää latausvirtaa ja jännitettä (hakkurin pulssisuhdetta) löytääkseen maksimi tehon pisteen.
Tällä tavoin myös lataustehon rajoittaminen oninistuu helposti rajoittamalla lataavan hakkurin ulostulovirtaa.
Ja kannattaa huomata että aurinkoisena pakkaspäivänä Voc voi ylittyä luokkaa 10-20% nimellisarvosta. Tyypillinen lämpötilakerroin jotain -0,3…0,5%/c.
Etelässä ei ehkä niin ongelma mutta pohjois-suomessa voi olla keväällä melko pakkanen ja kirkas aurinpaiste samaan aikaan.
 
On kyllä hurja summa tuo 280e yhden paneelin järjestelmän säätimestä, sillä rahalla luulisi saavan jo kaiken mahdollisen etävalvontaa myöten.
Itse tilasin mökin budjettisysteemiin mppt-säädinpäivitykseksi espanjasta epever tracer 3210:n seitsemällä kympillä. Taitaa tosin tuokin maksaa 3-4x enemmän näissä suomalaisissa erikoisliikkeissä.
 
On kyllä hurja summa tuo 280e yhden paneelin järjestelmän säätimestä, sillä rahalla luulisi saavan jo kaiken mahdollisen etävalvontaa myöten.
Itse tilasin mökin budjettisysteemiin mppt-säädinpäivitykseksi espanjasta epever tracer 3210:n seitsemällä kympillä. Taitaa tosin tuokin maksaa 3-4x enemmän näissä suomalaisissa erikoisliikkeissä.

Kannattaa sitten katsoa mitä sieltä paketista tulee, noita feikki-mppt kytkimiä on pilvin pimein markkinoilla. Selviää muovikuoren avaamalla ja katsomalla mitä se laite on syönyt.
 
Kannattaa sitten katsoa mitä sieltä paketista tulee, noita feikki-mppt kytkimiä on pilvin pimein markkinoilla. Selviää muovikuoren avaamalla ja katsomalla mitä se laite on syönyt.

Jooh, kannattaa tietysti selvittää mitä on hankkimassa ennen tilaamista.
 
Eipä taida olla tuota Epever tracer 3210 kiinalaisväärennöksenä myynnissä?
MPPT huijaukset erottaa jo speksiä tarkemmin lukemalla.
 
Töissä aikoinaan, no tosin 230V inverttereitä, isompia eriä ostaneena suoraan valmistajalta. Niin ei niissä ole kuin tyyliin "ostohinta + rahti + 5-10%-kate". Työn hintaan sitten yritetään laittaa extraa, ja myydä sillä "tästä saa näin ja näin paljon kotitalousvähennystä".

Kiinan väärennöksen nyt tunnistaa viimeistelystä, manuaalista, tai sitten viimeistään painosta. TOSIN, Kiinalaiset osaa kyllä sen painonkin, laitetaan jotain romurautaa liimalla kotelo täyteen.
 
Aika yllättynyt jos saa oikeasti noin halvalla "aitoa" tavaraa, ei nuo suomalaiset liikkeet oikein pysty mitään hulluja marginaaleja vetämään koska kilpailu on niin kovaa.

Kyllä mä veikkaan että se hintakilpailu on kovempaa noissa suurissa etelän maissa joissa aurinkoenergiaa on oikeasti järkevää tuottaa ja laitteiden menekki on sitä myöten kovempaa.
Nuo suomalaiset kaupat ostavat ja myyvät melkoisen pieniä eriä jolloin ne sisäänostohinnatkin ovat korkeita, mutta onneksi on helppoa nylkeä moninkertaista hintaa mökkeileviltä vanhuksilta jotka eivät osaa käyttää hakukoneita.

Ja otin ihan ensitöikseni auki tuon säätimen ja tarkastin sisuskalut että näkyy edes yksi iso kela, ei siis ollut mikään korttipakan kokoinen muovikuorinen laite vaan toista kiloa painava alumiinimöhkäle.
 
On kyllä hurja summa tuo 280e yhden paneelin järjestelmän säätimestä, sillä rahalla luulisi saavan jo kaiken mahdollisen etävalvontaa myöten.
Itse tilasin mökin budjettisysteemiin mppt-säädinpäivitykseksi espanjasta epever tracer 3210:n seitsemällä kympillä. Taitaa tosin tuokin maksaa 3-4x enemmän näissä suomalaisissa erikoisliikkeissä.
Ihan otin kotimaisesta Isosta kioskista, tunnetun säätimen. Ja myyjällä toimii takuut oikeasti.
Ja aitoja.
 
Onko vinkkejä noista edullisistä ~30A säätimien ostopaikoista? Aliexpressistä ja lähtömaaksi EU? Vai tuleeko sieltä nimenomaan sitä feikkiä?
 
Ihan otin kotimaisesta Isosta kioskista, tunnetun säätimen. Ja myyjällä toimii takuut oikeasti.
Ja aitoja.

No kotimaisuutta lukuunottaen kaikki kohdat täyttyvät myös omalla kohdalla.
Toki jokainen voi tehdä omilla rahoillaan mitä huvittaa mutta tässä tapauksessa siniristilisä on mielestäni kohtuuttoman suuri.
 
Tässä uutta taloa pikkuhiljaa suunnittelemassa ja mahdollisesti katolle jotain värkkejä laittamassa. Onko aurinkopaneelien tuotto/hinta -suhde jo parantunut niin paljon, että sellainen on aurinkolämpöjärjestelmää kannattavampi?
 
Aurinkolämmön haaste on se että lämpöä tulee silloin eniten kun sitä ei tarvita. Eli sen mitoitus on hankalaa niin että tuotto riittäisi mahdollisimman pitkään läpi vuoden mutta ylituottoa ei hirveästi olisi.
Sähkö on taas helpompi. Ylituoton voi työntää kotona johonkin tai sitten myydä (ei niin hyvällä hinalla) verkkoon. Eli 0 tuoton hukkaa ei tule niin herkästi. Itse laittaisin sähkön, koska systeemi on huomattavasti yksinkertaisempi ja saat varmemmin kaiken käytetyksi.

Lämmöissä on litkut, pumput, venttiiliryhmät yms. sellaisia joita voi joutua korjaamaan/huoltamaan. Aurinkosähkössä teoriassa pelkkä invertteri on kuluva osa ja se ei aiheuta esim vesivahinkoa hajotessaan.

EDIT: Lisään sen verran että olen siinä käsityksessä niin edelleen aurinkolämpö on tehokkaampi per käytetty euro. Mutta tehon hyödyntäminen mielestäni on haastavampaa. Jotain 2020-luvun talon lämpötarvetta kun tuolla koittaa täyttää niin pumppuryhmä maksaa ihan pipona vs tarvittava lämmitysteho.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 227
Viestejä
4 490 078
Jäsenet
74 169
Uusin jäsen
tater

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom