• Live: io-techin pikkujoulu- ja hyväntekeväisyysstriimi tänään alkaen klo 19. Pelataan io-techin toimituksen kesken PUBGia ja tavoitteena saada 10000 euroa täyteen Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen! Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Aurinkopaneelit ja niiden käyttö

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja lenni
  • Aloitettu Aloitettu
Itellä suunnitelmissa muuttaa koko omakotitalon valaistus 12/24 volttiin ja korvata tv-antennirasiat custom autolaturi-rasioilla. Aurinkopaneeleilla virta akkuihin. Isommat laitteet pysyisi edelleen sähköverkossa.

Herää lähinnä kysymys että miksi ihmeessä?
 
Itellä suunnitelmissa muuttaa koko omakotitalon valaistus 12/24 volttiin ja korvata tv-antennirasiat custom autolaturi-rasioilla. Aurinkopaneeleilla virta akkuihin. Isommat laitteet pysyisi edelleen sähköverkossa.
Herää lähinnä kysymys että miksi ihmeessä?
Tuossa nyt ei ole pienintäkään järkeä. 12V kaapeleilla tehohäviöt järkyttäviä, eikä oikeastaan yhtään mitään plussaa. Pieni inverteri valaistukselle, jos sen väkisin haluaa akuille.
 
Asuntomessuilla Kouvolassa oli "KSS Energian" ukot esittelemässä akustoa, jonka tarkoituksena oli kerätä päivän aikana ison aurinkopaneeliryppään energia talteen ja jaella se auringon laskettua käyttöön, ja kehuivat että laitteisto toimii myös sähkökatkon aikana varavirransyöttönä, mutta siitä ei ollut puhetta kuinka se käytännössä jakaa sen sähkön asuntoon, invertterin mitoittaminen koko talon piikkitehontarvetta myöten on melko järjetöntä, mutta taas toisaalta akustosta kannattaa kyllä ottaa energiaa myös niiden suurten kuormien käyttöön. Teknisesti olisi tietysti mahdollista että kytkentä olisi toteutettu niin että esim valaistus on tuon akustotysteemin jälkeen, ja kiuas yms "isot" ennen ja laite pystyy tarvittaessa syöttämään sähköa kumpaankin suuntaan.

Kai se akullinenkin invertteri toimii niin kuin normi inverteri, eli työntää oman tehorajan puitteissa virtaa verkkoon ja jos pyynti menee sen yli niin otetaan valtakunnan verkosta. Virtakatkon aikana ei varmaan kannata laittaa sähkökiuasta päälle ja jotain älyä tossa tarvii olla ettei myy pois akustoon ladattua virtaa.
 
Kai se akullinenkin invertteri toimii niin kuin normi inverteri, eli työntää oman tehorajan puitteissa virtaa verkkoon ja jos pyynti menee sen yli niin otetaan valtakunnan verkosta. Virtakatkon aikana ei varmaan kannata laittaa sähkökiuasta päälle ja jotain älyä tossa tarvii olla ettei myy pois akustoon ladattua virtaa.
No ei ihan perus invertteri noin toimi, victronin multiplus toimii, mutta saako sen käännettyä toimimaan niinpäin että akku on ensisijainen tehonlähde, ja verkko vasta toissijainen? Yleensähän sitä käytetään päinvastoin.
 
No ei ihan perus invertteri noin toimi, victronin multiplus toimii, mutta saako sen käännettyä toimimaan niinpäin että akku on ensisijainen tehonlähde, ja verkko vasta toissijainen? Yleensähän sitä käytetään päinvastoin.
Tietääkseni ei saa. Power assist on siis sitä varten että aggre voi olla heikkotehoinen ja sen tehoja boostataan akuston avulla. Multiplus ei ymmärrä akuston varauksen päälle ollenkaan.

Jotenkin silleen tuon akkukäytön priorisoinnin voisi saada toimimaan, että hankkii akkumonitorin, esim bmv700 victronilta. Akkumonitorin laittaa sitten ohjaamaan relettä, joka kytkee tai irroittaa verkkovirran akun varauksen mukaan. Multiplussaan ohjelmoi ettei lataa akkuja verkkovirran avulla. Tässä skenaariossa ei siis voida käyttää power assist modea, kun verkkovirta kytkettäisiin vasta kun akusto liian vajaa. Tuolla saisi kuitenkin tilanteen että käyttäisi aina akustoa, ellei se ole liian vajaa. Liian vajaa akku -> kytketään verkkovirta.
 
Ylen uutisissa oli aurinkopaneelin käytöstä taloyhtiössä. Katso kohdasta 18:10.

Oma yhteenvetoni on että aurinkopaneelin kun luvataan myyjän puolesta kestävän 30 vuotta ja yksi uutisen paneeli keskimääräisessä helsinkiläisessä kerrostalossa maksaa itsensä takaisin Suomessa 17 vuodessa (kolminkertainen määrä 13 vuodessa), niin ei ole mitään järkeä asennella aurinkopaneeleja muuten kuin harrastusmielessä. Oman talon omistaja voi ostaa paneelin ja tehdä mitä lystää, mutten todellakaan toivo Suomeen valtaisaa jätekuormaa ja rahojen tuhlausta aurinkopaneelien hankkimisen muodossa. Aurinkopaneelin hankkimisessa ei ole Suomen kaltaisessa maassa järkeä, paistetta on kaikkiaan niin vähän. Sähköntuotannolle on varmasti parempia tapoja. Lämmöntuotannolle vaikuttaa olevan erittäin lupaava ratkaisu syvät maalämpökaivot (geolämpölaitokset). Enpä tiedä voidaanko niillä tuottaa myös energiaa missään määrin. En suosittele kuitenkaan vakavasti kenenkään aurinkopaneeliroskaamiseen lähtevän millä saa vain naurettavat säästöt.

Kirjoitan tämän siksi että tuo uutinen tuntuu melkeinpä kannustavan taloyhtiöitä tähän hullutukseen vieläpä sen nojalla että toiminta olisi jotenkin vihreää. Eri asia ehkä jos paneeli on erityisen ekologisesti valmistettu jossain Euroopassa, mutta muistakaa ettei hiilipäästöt ole kuin yksi saasteen muoto.

MUOK. Yksi tapa säästää energiaa on käyttää sitä vähemmän, mikä on helpointa innovaatioiden myötä jotka luovat vähävirtaisempia laitteita. Tästä syystä en ole kovin iloinen ATK:sta mikä tuntuu näin vihreyden aikana vain vievän enemmän ja enemmän virtaa, ainakin jos puhutaan PC-komponenteista.
 
Viimeksi muokattu:
Aurinkopaneelivalmistajathan lupaavat 25-30v paneelien tuoton pysyvän vähintään 80% uudesta. Ei nuo siis mitään roskaa ole tuonkaan jälkeen, olettaen että lupaukset pitää paikkansa. En myöskään ymmärrä miten tuo on rahojen tuhlausta, jos säästöä tulee tuhansia tai kymmeniä tuhansia tuon 30 vuoden aikana (riippuen paneeliston koosta ja sähkön käytöstä). Liikenteen sähköistyessä kuvittelisin sähkön käytön vielä lisääntyvän myös taloyhtiöissä. Siitä olen samaa mieltä, että kannattaisi suosia euroopassa kasattuja paneeleita, vaikka en tiedä kuinka ekologisesti valmistettuja nuo ovat vs. kiinapaneelit.
 
Omissa paneeleissa on 12v materiaalitakuu ja 25v / 80% tuottotakuu. Olettaisin tuottavan tuonkin jälkeen, todennäköisesti isompi syy tuossa kohtaa vaihtaa olisi jos markkinoille olisi tullut huomattavasti tehokkaampia ja halvempia paneeleita. Materiaaliahan noissa on kai pääasiassa lasi (pii), muovi, alumiini niin eivät roskanakaan ole erityisen hankalia.

Taloyhtiöissä on isompi sähkönkulutus päivisin joten niissä paneeleissa on periaatteessa vielä enemäpi järkeä, kaikkein eniten yrityksissä jotka tarvitsevat paljon sähköä päivällä.

Verkon kannalta epätasainen tuotto on haasteellisempi. Tesla oli ilmeisesti pykäämässä ensimmäistä akku "kenttää" säätövoimalan tilalle joten odottaisin tuossakin edistystä tämän vuosikymmenen aikana.
 
Esimerkkinä mittasin kesämökin 22 vuotta vanhan paneelin Voc ja oikosulkuvirta eivät olleet pudonneet ollenkaan.
Tosin vanhat paneelit teknologian kehittyessä ovat hyötysuhteeltaan heikompia, vaikka käyttöikää riittää.
 
Omissa paneeleissa on 12v materiaalitakuu ja 25v / 80% tuottotakuu. Olettaisin tuottavan tuonkin jälkeen, todennäköisesti isompi syy tuossa kohtaa vaihtaa olisi jos markkinoille olisi tullut huomattavasti tehokkaampia ja halvempia paneeleita. Materiaaliahan noissa on kai pääasiassa lasi (pii), muovi, alumiini niin eivät roskanakaan ole erityisen hankalia.

Taloyhtiöissä on isompi sähkönkulutus päivisin joten niissä paneeleissa on periaatteessa vielä enemäpi järkeä, kaikkein eniten yrityksissä jotka tarvitsevat paljon sähköä päivällä.

Verkon kannalta epätasainen tuotto on haasteellisempi. Tesla oli ilmeisesti pykäämässä ensimmäistä akku "kenttää" säätövoimalan tilalle joten odottaisin tuossakin edistystä tämän vuosikymmenen aikana.

Tässä hyvä viesti ja pointti. Asiasta sopii ja kannattaa olla omaa mieltänsä jokainen, mutta ajattelin viestissäni asiaa mainitsematta myös käytännön juttuja virran jakelusta ja paneelien virittelystä. Jotenkin tuntuu siltä että työtunteja menee lopulta hukkaan kuin myös materiaaleja, mutte viestienne perusteella tilanne on ilmeisimmin roskaamispuolen kannalta parempi mitä kuvittelin. Tärkeää on kuitenkin pohtia tuo kulku läpi aina asennuksesta, jakelusta ja ylläpidosta loppuun asti ennen hätäisiä päätöksiä. Omatkotitalossa homma on yksinkertaisempi ja siksi on helppo ymmärtää miksi joku aurinkoiselle paikalle taloonsa sellaisen laittaa. Massa-asentaminen on taas kiikun kaakun, sillä energia on vain saatu eri tavalla, kun tuottaminen ei pakosti ole tehokasta eikä niinkään ympäristöystävällistä laitteiston näkökulmasta. Selvää on myös se että yksikään taloyhtiö ei aurinkovoiman varassa voi olla, eli aina pitää jossain tuottaa toisella tavalla sähköä. Mielenkiintoinen aihe kaikkiaan.
 
Hakusessa 3v invertteri joho saisi joskus mielehalujen mukaan akut kiinni.

Tämä ollut jo aikaisemminkin kiikarissa: https://www.fronius.com/en-gb/uk/ph...onius-symo-hybrid/fronius-symo-hybrid-5-0-3-s joka paikassa vain ilmoitellaan, että vaatii froniuksen omat akustot. Voiko se oikeasti olla noin? Suomessa nuo on päältä 2,5k€, mutta saksasta irtoaisi alta 2k€.

Toinen vaihtoehto on sitten astetta enempi virittelyä ja lopputulos varmaan sen mukaista. Eli kiinan tuotetta ja joka vaiheeseen oma systeemi. Lopputulos on varmaan jotain sitten mitä ei viitsi edes yrittää 15KW Solar Wechselrichter 80A MPPT 48Vdc 220/380Vac 60A Ladegerät für 1&3 Phase | eBay

Mikä on tämän hetken konsensus paneelien suhteen. 280W poly paneelia saisi 34c/W ja nuo uudet yli 300W mono:t on melkeestään 10c/W kalliimpia, mutta onko hintansa värttejä? Kesällä suora auringon paiste ja talvella sen verran matalalta, että osuu puihin.
 
Hakusessa 3v invertteri joho saisi joskus mielehalujen mukaan akut kiinni.

Tämä ollut jo aikaisemminkin kiikarissa: https://www.fronius.com/en-gb/uk/ph...onius-symo-hybrid/fronius-symo-hybrid-5-0-3-s joka paikassa vain ilmoitellaan, että vaatii froniuksen omat akustot. Voiko se oikeasti olla noin? Suomessa nuo on päältä 2,5k€, mutta saksasta irtoaisi alta 2k€.

Mitä googlettelin niin kyllä tuo Fronius oman akuston vaatii. Käyttää LiFePO4-akkuja, ja mallista/koosta riippuen jännite mitä käytetään on väliltä 120-460V + jotain dataakin juttelevat keskenään.

Koon ja painon puolestahan tuo on helvetin helppo. Hinta ehkä vähän vastustaa, näyttää 12kWh-malli olevan paras €/kWh-suhde (~12k€ Suomessa).
 
Mikä on tämän hetken konsensus paneelien suhteen. 280W poly paneelia saisi 34c/W ja nuo uudet yli 300W mono:t on melkeestään 10c/W kalliimpia, mutta onko hintansa värttejä? Kesällä suora auringon paiste ja talvella sen verran matalalta, että osuu puihin.
Ei kai tuon kalliimman monopanelin käyttöön muuta syytä ole kuin rajallinen tila?
Tietysti huolellisesti laskemalla pitää ottaa huomioon myös isompien tai pienitehoisempien paneelien vaatimat kiinnitykset ja liittimet.
 
Mitä googlettelin niin kyllä tuo Fronius oman akuston vaatii. Käyttää LiFePO4-akkuja, ja mallista/koosta riippuen jännite mitä käytetään on väliltä 120-460V + jotain dataakin juttelevat keskenään.

Koon ja painon puolestahan tuo on helvetin helppo. Hinta ehkä vähän vastustaa, näyttää 12kWh-malli olevan paras €/kWh-suhde (~12k€ Suomessa).

No voe perse. Olen kovin skeptinen tässä vaiheessa tuohon, että maksaako akusto itseään koskaan takaisin jos joutuu laittamaan akkuihin rahaa. Pointti olisi ollut seurata ensin paljonko saa paneeleista irti ja ehkä myöhemmin lisätä siihen jotain akkujen halventuessa tai jotain synttärisettiä kun töistä pääsen käsiksi vanhoihin hyytelöihin. Niistä saisi kerättyä jotain isojakin akustoja joilla voisi olla vielä 1-2v käyttöikää jäljellä.

Jos kerran tuollaiset hybridi invertterit on täysin kiven alla niin miten täällä porukat on toteuttaneet vastaavia ratkaisuja? Mulla ei ainakaan tule mieleen mitään yksinkertaista ratkaisua.


Ei kai tuon kalliimman monopanelin käyttöön muuta syytä ole kuin rajallinen tila?
Tietysti huolellisesti laskemalla pitää ottaa huomioon myös isompien tai pienitehoisempien paneelien vaatimat kiinnitykset ja liittimet.

Okei eli nuo uudet monot on W/m2 suhteella parempia. Eli ei relevanttia omalla kohdalla.
 
Jos kerran tuollaiset hybridi invertterit on täysin kiven alla niin miten täällä porukat on toteuttaneet vastaavia ratkaisuja? Mulla ei ainakaan tule mieleen mitään yksinkertaista ratkaisua.
Sähköenergian varastointi on juuri se ongelma kaikkien uusiutuvien energioiden kanssa. Tuotanto ja kulutus ei koskaan osu yhteen, eikä varastointi onnistu kovin halvalla. Siksi moni asentaa paneelit ja kytkee ne verkkoon ilman minkäänlaisia akkuja.
 
Jos kerran tuollaiset hybridi invertterit on täysin kiven alla niin miten täällä porukat on toteuttaneet vastaavia ratkaisuja? Mulla ei ainakaan tule mieleen mitään yksinkertaista ratkaisua.

Eipä kai niitä juuri kenelläkään ole, juurikin tuon hinnan puolesta. Kesämökkikäyttö sitten ihan erikseen.

Mutta esim. 3kpl Victron Multiplus -invertteri/laturi + akustoa n+1 perään onnistuu. Hintaahan tuollekkin tulee ihan tarpeeksi.
 
Joku matemaattisesti lahjakkaampi, tai ylipäätään reippaampi voisi laskea olisiko sähkön varastoiminen vesialtaaseen kustannustehokasta pienessä mittakaavassa.
 
Jooh rahalla saa ja hevosella pääsee. Tosiaan noita mökki 230V järjestelmiä on, mutta kun haluaisi 380V niin menee heti viritysten puolelle.

Tällee yksinkertaisesti ajateltuna kerran Fronius hybridi on olemassa niin ei tämä rakettitiedettä voi olla yhdellä purkillakaan. Luulisi kysyntääkin olevan kun saisi myytyä ihmisille optiolla laajentaa järjestelmää akuilla jälkeenpäin. Ilman jotian järkky hintasten valmistjaan omien akkujen pakkomyyntiä.
 
Jooh rahalla saa ja hevosella pääsee. Tosiaan noita mökki 230V järjestelmiä on, mutta kun haluaisi 380V niin menee heti viritysten puolelle.

Tällee yksinkertaisesti ajateltuna kerran Fronius hybridi on olemassa niin ei tämä rakettitiedettä voi olla yhdellä purkillakaan. Luulisi kysyntääkin olevan kun saisi myytyä ihmisille optiolla laajentaa järjestelmää akuilla jälkeenpäin. Ilman jotian järkky hintasten valmistjaan omien akkujen pakkomyyntiä.
Tuo 3x victron ei olisi viritys, vaan ihan suunniteltu käyttöskenaatio. Valmistajan tuki ja ohjeet.
 
Mulla on monopaneelit, mutta lähinnä sen takia kun sattui olemaan halvimmassa pakettitarjouksessa. Akkuihin myyjäkin totesi että ei kannata, oli sitä mieltä että 10v päästä tilanne voi olla eri kun sähköautot painaa isojen akustojen hintaa alas.
 
Jokanen tarvii omat akut ja omat paneelit? Kuormien tasasaus jos/kun vaihe kuorma ei ole suhteessa?
Ööö... mitä meinaat kuormien tasauksella? Jos kuormitat yhtä vaihetta liikaa niin ei ne kaksi muuta siellä mitään auta. Ihan perus kolmivaihe vs. yksivaihe ongelma. 3x 1kW ei auta jos yksivaiheinen laite vie 2kW.

Nuo victronin multiplussat ovat Invertereitä, ei mitään All In One paketteja. Voit käyttää samaa akustoa kaikille ja lisäksi tarvitsee erillisen MPPT lataussäätimen paneeleille. Nuo ovat vain ja ainoastaan inverterejä. Erittäin laadukkaita sellaisia ja ominaisuuksiltaan hyvinkin kattavia (ml. se kolmen yksivaiheisen linkitys kolmivaiheiseksi).


Kerros nyt tarkemmin mikä oli tavoite ja motiivi. Mitä yrität saavuttaa ja ehkä myös budjettia. Yleensä kun aletaan kolmivaihejärjestelmiä väsäämään niin sille on jokin ihan oikea tarkoitus.
 
Ok. En perehtynyt sen tarkemmin noihin niin heitin vaan kysymykset ilmaan. Pointti oli, että jos joudun jakamaan akuston 3 vaiheelle ja kun mun viihde elektroniikka on sitten vaan vaikka L1:sellä niin sieltä kuivuu akut heti kättelyssä ja joku L3 akustolla ei ole kuormaa lainkaan. Vai osaako nuo tasata kuormaa purkkien välillä? e: Samoin pääasillinen lämmityslaite mulla eli ilppi on vaan jollain tietyllä vaiheella.

Kyllähän se noista viesteistä pitäisi käydä läpi, että halvalla ja helpolla :D. Ja akusto tosiaan on omalla kohdalla optio, mikä tulisi käyttöön sitten kun töistä menee joku upsin akusto vaihtoon ja saan sieltä X määrän akkuja.

Fronius hybridi 5kw saksasta tilattuna on omassa budjetissa ja paneeli määrää en ole vielä arponut. Todennäköisesti siinäkin niin, että puolella määrällä ensin ja lisätään myöhemmin. Tuon sielun kuitenkin haluaisi kerralla kuntoon ja siihen olisi valmis panostamaan tuonkin n.2k€. En usko järjestelmän koskaan maksavan itseään takaisin omalla käytöllä, jotta ei halua investoida isoja euroja. Sähkölämmitys, 110m2, varsinais-suomi ja vuosikulutus n. 13 000kwh. ilp käytössä ja takkka palaa aika usein. Sähköpatterit ei käytössä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän se noista viesteistä pitäisi käydä läpi, että halvalla ja helpolla :D.
Ongelma tässä on aina se että halvalla ja helpolla ei tarkoita että saisi hyvää. Oletko miettinyt että tuollainen 2k€ "halpa" viritys voi päästää toimintasavut 1.5v jälkeen ja takuu loppui vuoden kohdalla? Mitäs sitten? Oliko sittenkään halpa?

e: Samoin pääasillinen lämmityslaite mulla eli ilppi on vaan jollain tietyllä vaiheella.
Itse tekisin varmaan järjestelmän tuon ilpin tarpeisiin. Eli erillinen yksivaiheinen järjestelmä akustolla. Paneeleista energia pumpulle tai/ja akkuihin. Sähkökatkon iskiessä voi irroittaa ilpin ja vetää jatkojohdolla sähköä sinne mihin haluaa.

Mutta kerro vielä se motivaatio tälle koko projektille? Järjestelmä, jonka ei ole tarkoitus maksaa itseään takaisin... Järjestelmä jolla pitää syöttää koko talon kaikki vaiheet ja kaikki laitteet... Järjestelmä jossa pitää olla tuki akuille... Järjestelmä jolla ei pystyttäisi kuitenkaan irtautumaan verkkosähköstä... Järjestelmä, joka ei saisi maksaa paljoa ja pitäisi olla vielä helppo. Voin kertoa että sellaista järjestelmää ei valitettavasti ole. Jos tuollaiseen olisi halpa ja hyvä ratkaisu olemassa niin niitä myytäisiin todella paljon. Kunnon järjestelmille tulee hintaa ja pienemmät järjestelmät ei yleensä kata koko taloa ja kaikkia vaiheita.
 
Eikös kolmivaihe invertteritkin tasaa syötön joka vaiheelle? Ja ylimitoitettu invertteri toimii huonommalla hyötysuhteella / tarvii suhteessa suuremman kynnysjännitteen ennen kuin lähtee tuottamaan?
 
Eikös kolmivaihe invertteritkin tasaa syötön joka vaiheelle? Ja ylimitoitettu invertteri toimii huonommalla hyötysuhteella / tarvii suhteessa suuremman kynnysjännitteen ennen kuin lähtee tuottamaan?
Mitä tarkoitat "tasaa syötön"?
Sähköä ei "pusketa" vaan "vedetään". Tietääkseni komivaiheiset inverteritkään eivät osaa siirtää kuormankestoa vaiheelta toiselle, jolloin jokaisella vaiheella on aina oma kapasiteetti käytettävissä. Kokonaisteho on 3x yhden vaiheen teho. On käyttäjän/kuorman tehtävä tasata kuormat niin ettei yksittäiset vaiheet ylikuormitu, ihan kuten sähköverkonkin kanssa.
 
Ongelma tässä on aina se että halvalla ja helpolla ei tarkoita että saisi hyvää. Oletko miettinyt että tuollainen 2k€ "halpa" viritys voi päästää toimintasavut 1.5v jälkeen ja takuu loppui vuoden kohdalla? Mitäs sitten? Oliko sittenkään halpa?


Itse tekisin varmaan järjestelmän tuon ilpin tarpeisiin. Eli erillinen yksivaiheinen järjestelmä akustolla. Paneeleista energia pumpulle tai/ja akkuihin. Sähkökatkon iskiessä voi irroittaa ilpin ja vetää jatkojohdolla sähköä sinne mihin haluaa.

Mutta kerro vielä se motivaatio tälle koko projektille? Järjestelmä, jonka ei ole tarkoitus maksaa itseään takaisin... Järjestelmä jolla pitää syöttää koko talon kaikki vaiheet ja kaikki laitteet... Järjestelmä jossa pitää olla tuki akuille... Järjestelmä jolla ei pystyttäisi kuitenkaan irtautumaan verkkosähköstä... Järjestelmä, joka ei saisi maksaa paljoa ja pitäisi olla vielä helppo. Voin kertoa että sellaista järjestelmää ei valitettavasti ole. Jos tuollaiseen olisi halpa ja hyvä ratkaisu olemassa niin niitä myytäisiin todella paljon. Kunnon järjestelmille tulee hintaa ja pienemmät järjestelmät ei yleensä kata koko taloa ja kaikkia vaiheita.

Eihän nuo Froniuksen invertterit ole mitään virityksiä? Juuri yritän välttää sitä, että menee asteikolle viritys ja tarttee monta eri purkkia ja käyttö on monimutkaista.

e: Niin mikä koko homman pointti. Halu saada 'ilmaista' sähköä. En luota yhtään näitä kauppaaviin tahoihin jotka lupaavat kuun taivaalta. Ja laskevat mitä sattuu. Tarkoitus olisi selvittää omassa käytössä paljonko sitä jerkkua tulee konkreettisesti. Eli parin tonnin invertteri siihen vaikka black fridaysta tarjouksesta paneeleja jonkun 2-3kw edestä eli luokkaa 1k€. Vähän mysteeri vielä paljonko pitää uhrata asennus tarvikkeisiin ehkä joku 200-500€.
Tuon jälkeen vuosi testinkiä miltä näyttää ja jos hyvältä niin tonnilla lisää paneeleja ja ne akut jos näyttää siltä, että sinne jäisi jotain potkua. Akuista ei ole tarkoitus tässä vaiheessa ainakaan maksaa mitään.

Omavaraisuus olisi tietenkin hienoa, mutta eihän se talvella onnistu mitenkään siedettävällä määrällä paneeleilla kun niiden tuotto on niin onnetonta vaikka olisi järkyttävä akusto.
 
Viimeksi muokattu:
Eihän nuo Froniuksen invertterit ole mitään virityksiä? Juuri yritän välttää sitä, että menee asteikolle viritys ja tarttee monta eri purkkia ja käyttö on monimutkaista.
Katsoin uudelleen ja lupaahan ne tuolle jopa 7v takuun, rekisteröitymällä. Ei siis pakosti mikään huono laite. Yleensä takuun pituudesta voi päätellä jotain laadusta.
 
Mitä tarkoitat "tasaa syötön"?
Sähköä ei "pusketa" vaan "vedetään". Tietääkseni komivaiheiset inverteritkään eivät osaa siirtää kuormankestoa vaiheelta toiselle, jolloin jokaisella vaiheella on aina oma kapasiteetti käytettävissä. Kokonaisteho on 3x yhden vaiheen teho. On käyttäjän/kuorman tehtävä tasata kuormat niin ettei yksittäiset vaiheet ylikuormitu, ihan kuten sähköverkonkin kanssa.

Siis antaa aurinkopaneeleista tulevan virran tasan joka vaiheelle riippumatta siitä missä on kuormaa. Olettaisin, että kuormattoman vaiheen sähkö valuu verkon suuntaan? Liittyy nimimerkki elmon pohdintoihin. Eli sama rajoite kuin 3x Victronilla.

sma.png

Kaksi firmaa kauppasi paketeissaan tuota Froniusta, sen perusteella kuvittelisin ettei se ainakaan kovin huono ole.
 
Eiköhän fronius oo kevyesti victronin tasoa. Ainaki heidän hitsauskoneet on sieltä paremmasta päästä.
 
Siis antaa aurinkopaneeleista tulevan virran tasan joka vaiheelle riippumatta siitä missä on kuormaa.
Ei kai noissa vaiheissa mitään erillisiä MPPT säätimiä ole. DC on DC ja siitä voi kolmella inverterillä saada kolme vaihetta AC:tä. Se mitä paneeleilta tulee, tulee DC puolelle. Siellä ei ole olemassa mitään vaiheita, vaan ihan vain tasainen jännite, eli tasajännite.

Eli sama rajoite kuin 3x Victronilla.
Ne kolme laitetta voi kytkeä samaan akkuun, samaan DC tuloon ja siihen samaan voi kytkeä sen haluamansa MPPT säätimen.

Kaksi firmaa kauppasi paketeissaan tuota Froniusta, sen perusteella kuvittelisin ettei se ainakaan kovin huono ole.
Eiköhän fronius oo kevyesti victronin tasoa. Ainaki heidän hitsauskoneet on sieltä paremmasta päästä.
Itsellä ei ole kokemusta noista ja jostain vain lukaisin 1v takuun, mutta se olikin vissiin väärä tieto. Eli vaikuttaa ihan hyvältä vaihtoehdolta. :tup:
 
Siis antaa aurinkopaneeleista tulevan virran tasan joka vaiheelle riippumatta siitä missä on kuormaa. Olettaisin, että kuormattoman vaiheen sähkö valuu verkon suuntaan? Liittyy nimimerkki elmon pohdintoihin. Eli sama rajoite kuin 3x Victronilla.

sma.png

Kaksi firmaa kauppasi paketeissaan tuota Froniusta, sen perusteella kuvittelisin ettei se ainakaan kovin huono ole.

Tekeekö nuo kaikki invertterit tosiaan näin? Tuohan on aika iso miinus omakotitalossa missä käyttö voi hajautua aika tehokkaasti eri vaiheille normi arjessa. Olin ihan ajatellut, että noissa on älyä mikä ohjaa sähköä sinne missä on kulutusta.
 
Eihän nuo Froniuksen invertterit ole mitään virityksiä? Juuri yritän välttää sitä, että menee asteikolle viritys ja tarttee monta eri purkkia ja käyttö on monimutkaista.

e: Niin mikä koko homman pointti. Halu saada 'ilmaista' sähköä. En luota yhtään näitä kauppaaviin tahoihin jotka lupaavat kuun taivaalta. Ja laskevat mitä sattuu. Tarkoitus olisi selvittää omassa käytössä paljonko sitä jerkkua tulee konkreettisesti. Eli parin tonnin invertteri siihen vaikka black fridaysta tarjouksesta paneeleja jonkun 2-3kw edestä eli luokkaa 1k€. Vähän mysteeri vielä paljonko pitää uhrata asennus tarvikkeisiin ehkä joku 200-500€.
Tuon jälkeen vuosi testinkiä miltä näyttää ja jos hyvältä niin tonnilla lisää paneeleja ja ne akut jos näyttää siltä, että sinne jäisi jotain potkua. Akuista ei ole tarkoitus tässä vaiheessa ainakaan maksaa mitään.

Omavaraisuus olisi tietenkin hienoa, mutta eihän se talvella onnistu mitenkään siedettävällä määrällä paneeleilla kun niiden tuotto on niin onnetonta vaikka olisi järkyttävä akusto.

Aloita vaikka siitä että kaivat oman sähköyhtiön nettisivuilta huhti-elokuu väliltä tuntidataa pihalle. Siitä saat nopeasti käsityksen milloin ja kuinka paljon sähköä kuluu.

Oletettavasti jos vanhemmat töissä ja lapset koulussa. Niin kulutus jakaantuu hyvin karkeasti (riippuu monesta asiasta):
aamulla klo6-9, kaikki elektroniikka päällä, kahvin-, vedenkeittimet, hiustenkuivaajaa jne. >1000-2000W.
päivällä 9-15 töissä/koulussa kaikki, <500W. Tällöin myös paras tuotto olisi.
iltapäivä 15-18, kaikki elektroniikka päällä, ruuan valmistusta, astian- ja pyykinpesukoneet pyörii jne. >2000-5000W.
ilta 18-21 elektroniikkaa, vielä varmaan joku astian- tai pyykinpesukone pyörii >1000-2000W
21-06 elektroniikka <500W.

Aurinkopaneeleilla kannattaa kaikki laitteet pyrkiä laittamaan ajastuksella (varsinkin astian- ja pyykinpesukoneet) jos vain uskaltaa jättää yksin.

Mutta 10kWp-järjestelmä on täysin turha, jos päivässä on 1h jolloin sen pystyy käyttämään.

Isälle rakennin 2019 loppukesällä 3kWp-järjestelmän (normaali Froniuksen invertteri, ei hybrid). Kustannukset oli ~3400€ kun työt tein itse (paneelit, invertteri, peltikatolle telineet, 100m kaapelia, 20m KEVI16, ruuvit/nipparit ym. tilpehööri + sähkäri kytki ja teki Fortumille ilmoituksen).
 
Tekeekö nuo kaikki invertterit tosiaan näin? Tuohan on aika iso miinus omakotitalossa missä käyttö voi hajautua aika tehokkaasti eri vaiheille normi arjessa. Olin ihan ajatellut, että noissa on älyä mikä ohjaa sähköä sinne missä on kulutusta.

Froniuksen 3-vaihe invertteri ainakin (3kW-malli minkä olen asentanut) osasi yhteen vaiheeseen antaa 2/3-tehoista. Tosin muistaakseni silloin muiden vaiheiden hyötysuhde huononi. Nuon pienellä invertterillä harvoin kyllä tulee edes tilannetta että aurinko paistaa edes lähelle sen 3kW. Suurimman osan ajasta kuitenkin alle 2/3-tuotto niin se jakaantuu vaiheiden kesken helposti.
 
Aloita vaikka siitä että kaivat oman sähköyhtiön nettisivuilta huhti-elokuu väliltä tuntidataa pihalle. Siitä saat nopeasti käsityksen milloin ja kuinka paljon sähköä kuluu.

Oletettavasti jos vanhemmat töissä ja lapset koulussa. Niin kulutus jakaantuu hyvin karkeasti (riippuu monesta asiasta):
aamulla klo6-9, kaikki elektroniikka päällä, kahvin-, vedenkeittimet, hiustenkuivaajaa jne. >1000-2000W.
päivällä 9-15 töissä/koulussa kaikki, <500W. Tällöin myös paras tuotto olisi.
iltapäivä 15-18, kaikki elektroniikka päällä, ruuan valmistusta, astian- ja pyykinpesukoneet pyörii jne. >2000-5000W.
ilta 18-21 elektroniikkaa, vielä varmaan joku astian- tai pyykinpesukone pyörii >1000-2000W
21-06 elektroniikka <500W.

Aurinkopaneeleilla kannattaa kaikki laitteet pyrkiä laittamaan ajastuksella (varsinkin astian- ja pyykinpesukoneet) jos vain uskaltaa jättää yksin.

Mutta 10kWp-järjestelmä on täysin turha, jos päivässä on 1h jolloin sen pystyy käyttämään.

Isälle rakennin 2019 loppukesällä 3kWp-järjestelmän (normaali Froniuksen invertteri, ei hybrid). Kustannukset oli ~3400€ kun työt tein itse (paneelit, invertteri, peltikatolle telineet, 100m kaapelia, 20m KEVI16, ruuvit/nipparit ym. tilpehööri + sähkäri kytki ja teki Fortumille ilmoituksen).

Monta hyvää pointti. Tämän takia kiinnostaa se akusto siihen todella paljon. Mutta tosiaan kukkaron auki repiminen sitä varten ei ole vaihtoehto.

Pitäisi varmaan yrittää kaivella tuosta hybridistä vähän tietoja millä tasolla se keskustelee akuston kanssa. Jos olisi mitekään mahdollista saada omia akkuja toimimaan siinä. Toki jos se on joku lifepo4 ja kennokohtainen data menee niin ei jatkoa.

Yksi vaihtoehto on tämä: Fronius Ohmpilot Mahtaakohan tuossa olla älyä niin paljon, että osaa kuormittaa sitten sitä vaihetta pelkästään mistä ylijäämää menee eikä se valuisi verkoon vai onko mallia on/off.

e: Toki tuokin maksaa sen melkein tonnin :|, mutta voisi olla sellanen minkä hommaa sitten jossain vaiheessa.
 
Ok. En perehtynyt sen tarkemmin noihin niin heitin vaan kysymykset ilmaan. Pointti oli, että jos joudun jakamaan akuston 3 vaiheelle ja kun mun viihde elektroniikka on sitten vaan vaikka L1:sellä niin sieltä kuivuu akut heti kättelyssä ja joku L3 akustolla ei ole kuormaa lainkaan. Vai osaako nuo tasata kuormaa purkkien välillä? e: Samoin pääasillinen lämmityslaite mulla eli ilppi on vaan jollain tietyllä vaiheella.

Yhteen akustoon voi lisätä ihan loputtoman määrän laitteita, niin pitkään kun laitteet on vaan saman nimellisjännitteen akustolle.
Siellä voi olla 10 aurinkokennolaturia ja 9 invertteriä, ja invertterit voivat keskustella kekenään tai olla keskustelematta. Se akku on kuin iso tynnyri johon lapataan lusikalla vettä ja toisella puolen tynnyriä otetaan kupilla pois. Tietysti jos kuppia on riittävän ahkeraan riittävän moni käyttämässä se tynnyri tyhjenee, jolloin pitää lisätä lusikoijia, tai laittaa lisää tynnyreitä. (kupilla lappaaja on invertteri, lusikalla lisääjä on aurinkokennolaturi.)

Tekeekö nuo kaikki invertterit tosiaan näin? Tuohan on aika iso miinus omakotitalossa missä käyttö voi hajautua aika tehokkaasti eri vaiheille normi arjessa. Olin ihan ajatellut, että noissa on älyä mikä ohjaa sähköä sinne missä on kulutusta.

Kolmivaihesähkö on kolme erillistä syöttölinjaa, eikä yhden kuormitusta voi siirtää toiselle vaiheelle, oli toteutus sitten invertteri tai ihan verkkosähkö, sen takia kolmivaihesähköjärjestelmä on itsessään suunniteltava tasaisesti kuormittavaksi.

Vaikka käytössä olisikin jokin "kolmivaiheinvertteri", niin teknisesti se olisi kuitenkin vain kolme invertteria paketoituna yksiin kuoriin, mutta jos siellä on yski akusto, niin sieltä akustosta se sähkö aina tulee - tai aurinkokennosta.
 
Siellä voi olla 10 aurinkokennolaturia
Tämä ei itseasiassa pidä paikkaansa. Laturit ei tykkää toimia keskenään samaan aikaan. Tiedän, koska mppt lopettaa syöttämisen aina kun aggrella puskee tehoja akkuun. Useammalla mppt:llä homma voisi mennä hyvinkin sekavaksi. Toki jos se akku on lähes tyhjä niin ei se jännite tietenkään niin herkästi nouse, etteikö latausta jatkettaisi. Täyteen saaminen voisikin olla sitten vaikeampaa.
 
Tämä ei itseasiassa pidä paikkaansa. Laturit ei tykkää toimia keskenään samaan aikaan. Tiedän, koska mppt lopettaa syöttämisen aina kun aggrella puskee tehoja akkuun. Useammalla mppt:llä homma voisi mennä hyvinkin sekavaksi. Toki jos se akku on lähes tyhjä niin ei se jännite tietenkään niin herkästi nouse, etteikö latausta jatkettaisi. Täyteen saaminen voisikin olla sitten vaikeampaa.
Niin, eihän se akku määräänsä enempää virtaa ota vastaan, mutta kyllä ne 10 mppt:tä sen akun täyteen lataa, ja suunnilleen sillä maksimi nopeudella (okei, no varmasti löytyy joitain lataussäätimiä jotka menevät totaalisen sekaisin siitä jännite nousee "omia aikojaan")

Yleensä tietysti ajatellaan että tilanne olisi niinpäin että akusta on suhteessa isompi kuin latureiden antokyky, mutta jos tilanne on päinvastainen ja akustosta otetaan samaan aikaan riittävästi virtaa, niin kyllähän ne laturit tuuttaavat kokoajan täysillä, virta tosin menee suoraan käyttöön.

Pointti oli kuitenkin se että erillisiä akustoja ei ole tarpeen tehdä, vaan lähtökohtaisesti kaikki akut kytketään yhdeksi isoksi akustoksi.

Tietysti eri tekniikan akkujen yhdistäminen ei onnustu (ainakaan vaan kylmästi toisiinsa pulttaamalla), samoin askuston nimellisjännite on järkevintä valita kerralla, ja pitäytyä siinä.
 
yhteen vanhaan 70-luvun rivitaloon suunnitteilla hankkia avaimet käteen paneelijärjestelmä. Lämmitys kun on suora sähkö, pari ilmalämpöpumppua on auttamassa siinä. Käyttövesi tietenkin myös lämpenee sähköllä. 5,36kwp järjestelmää on tarjottu 6500€ asennettuna.
Muutama ajatus jolla tehostaa "halvalla" tekniikalla aurinkojärjestelmän tuottoa on laittaa vesivaraaja älypistorasia taakse ja ohjelmoida esim. olemaan päällä auringon noususta laskuun. Lisäksi voisi vaihtaa pattereita uusiin wifi ohjauksella toimiviin jotta voi niitäkin hallita vähän voimalan tuoton mukaan.
Onkohan nyt hyvä aika hankkia moista, vai onko oven takana tekniikan kehittyminen, valtion avustukset tai jokin myy syy? Naapurin kokemuksen mukaan noin 500€ vuodessa säästää vastaava järjestelmä. Näkisin, että mahdollisimman tehokas hyödyntäminen parantaa rahallista säästöä ja sähköyhtiöiden netotus tulevaisuudessa. Helenillä ei taida olla käytössä, vai onko se siirtoyhtiö jonka järjestelmä netotuksen mahdollistaa?
 
Noissa aurinkosysteemeissä sellaisen kohtuullisen hintatasoin voisi sanoa olevan karkeasti 1e/1Wp, mutta tuo tietysti johtuu asennuksesta.

Aina on tulossa parempi systeemi, mutta nykyiselläänkin nuo ovat ok, jos sen tuotetun sähkön voi käyttää itse. Sähkölaitokselle myyminen on puhtaasti ideologista toimintaa, joka ei edes kestä tarkempaa tutkimista. Tärkeintä on tietysti muuttaa yösähköllä toimiva lämminvesivaraaja toimimaan ensisijaisesti aurinkosähköllä.
 
onkohan mahdollista kytkeä aurinkopaneeli-invertteriin tuuligeneraattoreita, jos niitä kytkee siten, että jännite on invertterin vaatimalla alueella? Invertterissä on kytkentä kahdelle erilliselle paneeliryhmälle jotka eivät häiritse toisiaan.
 
onkohan mahdollista kytkeä aurinkopaneeli-invertteriin tuuligeneraattoreita, jos niitä kytkee siten, että jännite on invertterin vaatimalla alueella? Invertterissä on kytkentä kahdelle erilliselle paneeliryhmälle jotka eivät häiritse toisiaan.
On, mutta aurinkopaneeliohjain ei osaa jarruttaa. Eli jos tuulee kovaa niin mylly voi vetää aikamoiset kierrokset ja ylijännitteet ja rikkoa kaiken. Tuossa tilanteessa kannattaa mieluummin kytkeä tuulimylly suoraan tasasuuntaajalta akkuun. Itse virittelin kaksi tasasuuntaajaa, joista toinen akuille ja toisen perässä on automaattijarru. Harmi että mylly on vielä todella huonossa paikassa niin ei kauheasti tuulienergiaa tule. Jahka saisi sen siirrettyä parempaan sijaintiin.
 
Eli parempi hankkia omat invertterit tuuligeneraattorille, nekään eivät kauhean kalliita näytä kiinassa olevan näihin pieniin hyrriin.
 
Uskaltaako ulkoisen akkulaturin laittaa lataamaan akkua, samaan aikaan kun aurinkopaneelin lataussäädin on kiinni akussa?

Eli kytkentä on seuraava: aurinkopaneeli --> lataussäädin --> akku. Tuohon säätimen ja akun väliin olisi tarkoitus laitaa akkulaturi lataamaan akkua, kun arska ei paista.

Säädin on tämä, mutta 30A -malli: EPever AN 12/24V 10 - 40A MPPT lataussäädin
 
Uskaltaako ulkoisen akkulaturin laittaa lataamaan akkua, samaan aikaan kun aurinkopaneelin lataussäädin on kiinni akussa?

Eli kytkentä on seuraava: aurinkopaneeli --> lataussäädin --> akku. Tuohon säätimen ja akun väliin olisi tarkoitus laitaa akkulaturi lataamaan akkua, kun arska ei paista.

Säädin on tämä, mutta 30A -malli: EPever AN 12/24V 10 - 40A MPPT lataussäädin
Kyllä uskaltaa.
 
Uskaltaako ulkoisen akkulaturin laittaa lataamaan akkua, samaan aikaan kun aurinkopaneelin lataussäädin on kiinni akussa?

Eli kytkentä on seuraava: aurinkopaneeli --> lataussäädin --> akku. Tuohon säätimen ja akun väliin olisi tarkoitus laitaa akkulaturi lataamaan akkua, kun arska ei paista.

Säädin on tämä, mutta 30A -malli: EPever AN 12/24V 10 - 40A MPPT lataussäädin

Millainen ulkoinen akkulaturi kyseessä ja miten laitat sen tuohon akun ja säätimen väliin?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 465
Viestejä
4 557 742
Jäsenet
74 970
Uusin jäsen
Jesseebb

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom