Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

[bowtie81]

Ikea begins offering balcony solar kits – pv magazine International Ikea begins offering balcony solar kits

Ei taideta näitä Suomeen saada kiitos Tukesin..

 

[hyperstaattinen]

Kyselin täältä parisen kuukautta sitten ajatuksia aurinkopaneelikentän laajentamisesta aamuauringon suuntaan. (Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?)

Paneelikenttää on nyt laajennettu viiden paneelin verran idän suunnan kattolappeelle. Asensin järjestelmän itse aurinkopaneeleita ja kaapelivetoja myöden ja puolituttu sähkömies kävi tämän viikon keskiviikkona käymässä hieman toista tuntia kytkemässä kaapelit paneeleihin, DC-turvakytkimelle ja invertteriin. Käyntinsä yhteydessä hän teki myös tarvittavat käyttökokeet ja mittaukset.

Heti seuraava päivä, eli 26.6. oli meillä melko lailla aurinkoinen päivä. Päivällä alueen yli liikkui pilvilauttoja, mutta muuten päivä oli kirkas ja aurinkoinen. Näin ollen uusien paneelien vaikutus näkyi heti asennusta seuraavana päivänä.

Alla on invertterin hallintasivuilta kahdesta päiväkohtaisesta näkymästä kuvakäsittelyssä yhdistetty kuvaaja päiväkohtaisista tuotannoista. Keltaisella on uusien paneelien kanssa oleva tuotanto ja sinisellä on vanhan järjestelmän mukainen tuotanto parin viikon takaa, kun meille osui täysaurinkoinen päivä ilman pilviä.

Tiivistettynä vielä järjestelmä:
Invertteri 3,0 kW
Paneeliteho ennen laajentamista 3,75 kW
Paneeliteho laajentamisen jälkeen 5,75 kW

Aamupäivälle tuli tuotantoa hyvin lisää, mikä olikin tavoite. Kuvaajasta näkee hienosti, miten invertteri on pullonkaulana n. 6 tuntia, eli jokunen kilowattitunti menee sitä kautta hukkaan. Hieman ihmetyttää mitä aamulla tapahtuu klo 6-8.30, kun vanhalla järjestelmällä tuotanto on ollut suurempaa, kuin laajennetulla kentällä, vaikka molemmat päivät olivat mielestäni aamulla yhtä kirkkaita, ns. täysaurinkoisia ilman minkäänlaista pilvivarjostumaa. Miten lisäpaneelit voisivat vähentää tuotantoa. Tämä toki selviää paremmin useampien päivien käyttökokemuksen kautta, kun aurinkoisia aamuja tulee lisää.

 

[Jamboa]

Kyselin täältä parisen kuukautta sitten ajatuksia aurinkopaneelikentän laajentamisesta aamuauringon suuntaan. (Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?)

Paneelikenttää on nyt laajennettu viiden paneelin verran idän suunnan kattolappeelle. Asensin järjestelmän itse aurinkopaneeleita ja kaapelivetoja myöden ja puolituttu sähkömies kävi tämän viikon keskiviikkona käymässä hieman toista tuntia kytkemässä kaapelit paneeleihin, DC-turvakytkimelle ja invertteriin. Käyntinsä yhteydessä hän teki myös tarvittavat käyttökokeet ja mittaukset.

Heti seuraava päivä, eli 26.6. oli meillä melko lailla aurinkoinen päivä. Päivällä alueen yli liikkui pilvilauttoja, mutta muuten päivä oli kirkas ja aurinkoinen. Näin ollen uusien paneelien vaikutus näkyi heti asennusta seuraavana päivänä.

Alla on invertterin hallintasivuilta kahdesta päiväkohtaisesta näkymästä kuvakäsittelyssä yhdistetty kuvaaja päiväkohtaisista tuotannoista. Keltaisella on uusien paneelien kanssa oleva tuotanto ja sinisellä on vanhan järjestelmän mukainen tuotanto parin viikon takaa, kun meille osui täysaurinkoinen päivä ilman pilviä.

Tiivistettynä vielä järjestelmä:
Invertteri 3,0 kW
Paneeliteho ennen laajentamista 3,75 kW
Paneeliteho laajentamisen jälkeen 5,75 kW

Aamupäivälle tuli tuotantoa hyvin lisää, mikä olikin tavoite. Kuvaajasta näkee hienosti, miten invertteri on pullonkaulana n. 6 tuntia, eli jokunen kilowattitunti menee sitä kautta hukkaan. Hieman ihmetyttää mitä aamulla tapahtuu klo 6-8.30, kun vanhalla järjestelmällä tuotanto on ollut suurempaa, kuin laajennetulla kentällä, vaikka molemmat päivät olivat mielestäni aamulla yhtä kirkkaita, ns. täysaurinkoisia ilman minkäänlaista pilvivarjostumaa. Miten lisäpaneelit voisivat vähentää tuotantoa. Tämä toki selviää paremmin useampien päivien käyttökokemuksen kautta, kun aurinkoisia aamuja tulee lisää.

Veikkaan aamua hajasäteilyksi, eli pientä pilviharsoa ajanut auringon sivuten

 

[Miksuu]

Kyselin täältä parisen kuukautta sitten ajatuksia aurinkopaneelikentän laajentamisesta aamuauringon suuntaan. (Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?)

Paneelikenttää on nyt laajennettu viiden paneelin verran idän suunnan kattolappeelle. Asensin järjestelmän itse aurinkopaneeleita ja kaapelivetoja myöden ja puolituttu sähkömies kävi tämän viikon keskiviikkona käymässä hieman toista tuntia kytkemässä kaapelit paneeleihin, DC-turvakytkimelle ja invertteriin. Käyntinsä yhteydessä hän teki myös tarvittavat käyttökokeet ja mittaukset.

Heti seuraava päivä, eli 26.6. oli meillä melko lailla aurinkoinen päivä. Päivällä alueen yli liikkui pilvilauttoja, mutta muuten päivä oli kirkas ja aurinkoinen. Näin ollen uusien paneelien vaikutus näkyi heti asennusta seuraavana päivänä.

Alla on invertterin hallintasivuilta kahdesta päiväkohtaisesta näkymästä kuvakäsittelyssä yhdistetty kuvaaja päiväkohtaisista tuotannoista. Keltaisella on uusien paneelien kanssa oleva tuotanto ja sinisellä on vanhan järjestelmän mukainen tuotanto parin viikon takaa, kun meille osui täysaurinkoinen päivä ilman pilviä.

Tiivistettynä vielä järjestelmä:
Invertteri 3,0 kW
Paneeliteho ennen laajentamista 3,75 kW
Paneeliteho laajentamisen jälkeen 5,75 kW

Aamupäivälle tuli tuotantoa hyvin lisää, mikä olikin tavoite. Kuvaajasta näkee hienosti, miten invertteri on pullonkaulana n. 6 tuntia, eli jokunen kilowattitunti menee sitä kautta hukkaan. Hieman ihmetyttää mitä aamulla tapahtuu klo 6-8.30, kun vanhalla järjestelmällä tuotanto on ollut suurempaa, kuin laajennetulla kentällä, vaikka molemmat päivät olivat mielestäni aamulla yhtä kirkkaita, ns. täysaurinkoisia ilman minkäänlaista pilvivarjostumaa. Miten lisäpaneelit voisivat vähentää tuotantoa. Tämä toki selviää paremmin useampien päivien käyttökokemuksen kautta, kun aurinkoisia aamuja tulee lisää.

Et saa ikinä just samanlaista aamua, ni yhden päivän vertaaminen ei auta, tarveet pidemmän jakson josta katsoa ja sillonkin sää voi olla kovinkin erinlainen..
Ja itse haluisin länteen ennemin laajentaa, jotta saisin pidemmälle iltaan tehoja

 

[hyperstaattinen]

Veikkaan aamua hajasäteilyksi, eli pientä pilviharsoa ajanut auringon sivuten

Tarkoitatko, että 13.6, kun paneelikenttiä on ollut vain yksi länteen, hajasäteily on lisännyt paneelikentän tuotantoa. 26. päivä, kun kenttiä on ollut kaksi, niin tällaista hajasäteilytilannetta ei ole ollut.

 

[Miksuu]

Ja voihan toi leikkaantuminen tulla kans jos ollu liian aurinkoista ja inu alkaa kyykkää ko ei kestä enää tota ylikuormaa ja käy kuumana, mulla kävi kans inulla niin ko tuuletin sano sopimuksen irti, oli polvillaan ko tuottoa tarpeeksi (ei yli inun rajan ees)

 

[Jamboa]

Tarkoitatko, että 13.6, kun paneelikenttiä on ollut vain yksi länteen, hajasäteily on lisännyt paneelikentän tuotantoa. 26. päivä, kun kenttiä on ollut kaksi, niin tällaista hajasäteilytilannetta ei ole ollut.

Kyllä

 

[hyperstaattinen]

Ja voihan toi leikkaantuminen tulla kans jos ollu liian aurinkoista ja inu alkaa kyykkää ko ei kestä enää tota ylikuormaa ja käy kuumana, mulla kävi kans inulla niin ko tuuletin sano sopimuksen irti, oli polvillaan ko tuottoa tarpeeksi (ei yli inun rajan ees)

Hyvä tietää. Täytyy seurata tilannetta, kuinka invertteri käyttäytyy tulevina aurinkoisina päivinä.

 

[hyperstaattinen]

Et saa ikinä just samanlaista aamua, ni yhden päivän vertaaminen ei auta, tarveet pidemmän jakson josta katsoa ja sillonkin sää voi olla kovinkin erinlainen..
Ja itse haluisin länteen ennemin laajentaa, jotta saisin pidemmälle iltaan tehoja

Ei, en tietenkään saa kahta samanlaista aamua. Tiedän sen, että seuranta pitää tehdä pidemmällä aikajänteellä. Nyt on ollut lounaisessa Suomessa sen verran pilvistä ja sateista, että yksittäisten päivien vertailu ei ole ollut mitenkään mahdollista.

 

[ilkkahy]

Hajasäteilyllä tuo ero tosiaan selittynee. Löytyykö yhdellä paneelikentällä touko-kesäkuulta semmoista aamua jona tuo aamun tuotanto olisi vastaavan tapainen melko suora viiva kuin tuona 26.6 päivänä?

Olen havainnut, että sateisina ja harmaina päivinä myös kellonaikaan nähden talon väärällä puolella oleva kenttä voi tuottaa hajasäteilyn ansiosta yllättävän hyvin. Ja toisaalta joinakin iltoina olen yllättynyt siitä kuinka heikkoa tuotto on ollut silmin havaittuun valoisuuteen/kirkkauteen nähden.

 

[B170]

Ajeltiin tänään tuolla Somero-Sammatti-Lohja seuduilla niin aika paljon on paneelikenttiä katoilla. Olihan tuolla yksi 99kW voimalaitoskin yhdellä maatilalla.

 

[bowtie81]

Ikea begins offering balcony solar kits – pv magazine International Ikea begins offering balcony solar kits

Ei taideta näitä Suomeen saada kiitos Tukesin..

itse itseäni lainaten, onkohan näitä kuinka paljon ihmisillä käytössä vaikka eivät sallittuja olekaan? Käsittääkseni ne pienentää sähkölaskua ilman mitään ilmoitusta sähköyhtiölle koska ne tuottaa liittymään - merkkistä kulutusta?

 

[Juh44]

itse itseäni lainaten, onkohan näitä kuinka paljon ihmisillä käytössä vaikka eivät sallittuja olekaan? Käsittääkseni ne pienentää sähkölaskua ilman mitään ilmoitusta sähköyhtiölle koska ne tuottaa liittymään - merkkistä kulutusta?

Taitaa hälytyskellot kilistä sähköyhtiössä siinä kohtaa kun työntää verkkoonpäin ja ei ole tuotantoilmoitusta tehty...
Eli ei ne sitä huomaa kuin vasta silloin kun sattuu olemaan enemmän tuotantoa kuin kulutusta....

 

[hyperstaattinen]

Hajasäteilyllä tuo ero tosiaan selittynee. Löytyykö yhdellä paneelikentällä touko-kesäkuulta semmoista aamua jona tuo aamun tuotanto olisi vastaavan tapainen melko suora viiva kuin tuona 26.6 päivänä?

Olen havainnut, että sateisina ja harmaina päivinä myös kellonaikaan nähden talon väärällä puolella oleva kenttä voi tuottaa hajasäteilyn ansiosta yllättävän hyvin. Ja toisaalta joinakin iltoina olen yllättynyt siitä kuinka heikkoa tuotto on ollut silmin havaittuun valoisuuteen/kirkkauteen nähden.

Olet varmasti oikeassa hajasäteilyn suhteen. En ole aikaisemmin tutustunut ilmiöön, mutta nyt, kun katselin menneiden kuukausien aamuja, niin kyllä sieltä suoralinjaisiakin aamuja löytyy. Kahden suoralinjaisen aamun erot voivat olla suhteessa melko isoja. En ollut havainnut tällaista paneelien käyttäytymistä.

3.6. klo 8.00 tehoa oli 135 W:


4.6 klo 8.00 tehoa oli 319 W:

 

[IFLT_ITG]

Olet varmasti oikeassa hajasäteilyn suhteen. En ole aikaisemmin tutustunut ilmiöön,

Joskus aina sopivasti tulee katsottua invertterin teholukemaa ja samalla katseltua taivaalle. Kun auringon eteen tulee ohuen ohut harsopilvi, kentän tuotanto nousee.
Hauska sinänsä, kun on vuosia katsellut huvikseen aina silloin tällöin ohikulkiessa aurinkosähkötehoa, osaa nykyään ikkunasta ulos katsomalla arvioida sen ~10% tarkkuudella lähes aina kelistä riippumatta (jos siis päiväsaika). Joo, harrastus tms.

 

[gearheadi]

Tulipas tarkistettua kiinteistöverotuspäätös ja olivat sitten nostaneet talon jälleenhankinta-arvoa 46%. Aurinkovoimalan takia varmaan arvo noussut. Laitoin sitten oikaisuvaatimuksen jossa oli maininnut että heidän omilla sivuilla oli ohjeistettu

Tuulivoima- ja aurinkovoimalaitokset verotuksessa

www.vero.fi

Ohjeissa mainitaan kohdassa 1.2.1 Jälleenhankinta-arvo seuraavasti:

Aurinkovoimalaa arvostettaessa sen jälleenhankinta-arvoksi katsotaan vastaavasti 75 prosenttia aurinkovoimalan perustusten ja tukirakenteiden rakennuskustannuksista.

Ja lisäksi kun ne ovat jo vuoden olleet katolla niin:

1.2.2 Vuotuinen ikäalennus
Arvostamislain 30 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan tuulivoimalaitokseen kuuluvan rakennuksen ja rakennelman vuotuinen ikäalennus on 2,5 prosenttia (812/2013). Aurinkovoimalan käyttötarkoitus sähköä tuottavana laitoksena voidaan rinnastaa tuulivoimalan käyttötarkoitukseen, joten ikäalennusprosenttina on perusteltua käyttää samaa 2,5 prosenttia.

Muille tullut vastaan samanlaista verottajan näkemystä?
Väärä hälyytys: Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

 

[IFLT_ITG]

Muille tullut vastaan samanlaista verottajan näkemystä?

Onko sulla omakotitalossa joku 100kW paneelikenttä? muutenhan tuo ei koske mitenkään omakotitaloa tms mikrotuotantoa - ei siis käsittääkseni pitäisi vaikuttaa verotusarvoon mitenkään. "Kotitalouden sähköntuotantolaitteisto voi kuitenkin satunnaisesti tuottaa sähköenergiaa yli kotitalouden oman tarpeen. Tällaiset pienimuotoiset kotitalouksien sähköä tuottavat laitteistot, joista ei siirretä sähköä jatkuvasti myyntitarkoituksessa sähköyhtiön sähköverkkoon, jäävät kiinteistöverotuksen ulkopuolelle."

Olisiko joku muu syy jälleenhankinta-arvon muutokselle mahdollinen?
Meillä kävi mökillä niin, että verottaja (kunta?, joka tiedot toimittaa?) oli ominpäin (en tiedä miksi - joku väärin tulkittu ilmakuvaus?) yhtäkkiä 30 vuotta vanhan mökin pinta-alaa suurentanut 85%, (suuremmaksi kuin rakennusoikeus ko. paikalla) ja siten kiinteistöverokin pompsahti aikalailla. Korjattiin kiinteistöveroilmoitukseen takaisin oikeat pinta-alat, pitää katsoa mitä siinä ensi vuonna taas on.

 

[gearheadi]

Onko sulla omakotitalossa joku 100kW paneelikenttä? muutenhan tuo ei koske mitenkään omakotitaloa tms mikrotuotantoa - ei siis käsittääkseni pitäisi vaikuttaa verotusarvoon mitenkään. "Kotitalouden sähköntuotantolaitteisto voi kuitenkin satunnaisesti tuottaa sähköenergiaa yli kotitalouden oman tarpeen. Tällaiset pienimuotoiset kotitalouksien sähköä tuottavat laitteistot, joista ei siirretä sähköä jatkuvasti myyntitarkoituksessa sähköyhtiön sähköverkkoon, jäävät kiinteistöverotuksen ulkopuolelle."

Olisiko joku muu syy jälleenhankinta-arvon muutokselle mahdollinen?
Meillä kävi mökillä niin, että verottaja (kunta?, joka tiedot toimittaa?) oli ominpäin (en tiedä miksi - joku väärin tulkittu ilmakuvaus?) yhtäkkiä 30 vuotta vanhan mökin pinta-alaa suurentanut 85%, (suuremmaksi kuin rakennusoikeus ko. paikalla) ja siten kiinteistöverokin pompsahti aikalailla. Korjattiin kiinteistöveroilmoitukseen takaisin oikeat pinta-alat, pitää katsoa mitä siinä ensi vuonna taas on.

No ei oo. Mutta ainoa mikä on viime vuodesta muuttunut, on se että katolle on tullut paneelit. Kaikki muu on kiinteistössä pysynyt samana. Siis neliöt, yms verotuspäätöksessä. No katotaan mitä sieltä tulee vastaukseksi.

 

[IFLT_ITG]

No ei oo. Mutta ainoa mikä on viime vuodesta muuttunut, on se että katolle on tullut paneelit. Kaikki muu on kiinteistössä pysynyt samana. Siis neliöt, yms verotuspäätöksessä. No katotaan mitä sieltä tulee vastaukseksi.

Okei. erikoista. Vero.fi:n arkistossa on kiinteistöveropäätökset. Niistä pitäisi kyllä löytyä joku numeerinen ero laskentaperusteista(?). Jos paneelit huomioitaisiin, niin niistä pitäisi varmaan olla joku maininta.

 

[gearheadi]

No itseasiassa ku aloin tarkemmin katsomaan niin on näköjään kiinteistön yksikköarvo noussut jostain syystä aivan reippaasti, mikä selittääkin tuon nousun. Nyt täytyykin kysyä miksi se on noussut reippaasti. Eli väärä hälytys, tai siis ainakin väärään viestiketjuun tuli nyt tää.

 

[dot1q]

Sitten olis 2kWp edestä laajennukseen tarvikkeita tontilla. Jokusen jatkokaapelin tarvinnee piirin kytkentään. Vielä kun malttais asentaa näitä ja sähkärin kanssa sopia kytkentä/mittaus päivän.
Jos nyt ensin kiinnikkeet laittaa katolle. Hakusassa pilvisiin/kevät/syksy/kuumiin päiviin enemmän tuottoa. Eli niihin hetkiin, kun tuotto ei ole terävimmillään, haetaan vähän lisää tehoa. Kokonaisteho kipuaa yli 7 kWp tasolle. Laajennus kustantaa tarvikkeineen noin 30 c/Wp.
Ja vihdoin on tuottamassa tuo laajennus.

 

[sammy123]

Kannattaa laittaa itä/länsi suuntauksella lisää paneeleita jos laittaa. Etelä on käytetty kortti. Kaikki kaupalliset voimalat lienevät suoraan etelään joka pudottaa hintoja. Pitää vissiin valjastaa varaston itä/länsilappeetkin tuotantoon

 

[mountainsnake]

Jaahas, eilen tehtiin 8,7kwp järjestelmästä kaupat. Alkuperäinen talon puolisko on pieni ja jyrkkä lappeinen hirsitalo. Kattokulma on jyrkkä, kuvasta näkyy. Puut on kaadettu molemmilta puolilta varjostamasta, joten aurinko osuu hyvin molemmille lappeille.

Typyllä etätyömahdollisuus, ja toisaalta, paljon kilometrikorvatavia työajoja, joka osaltaan vauhditti tätä. Ajatuksena, että aurinkoisista kesäpäivistä saa parhaat hyödyt irti, kun 1-2 sähköautoa latauksessa.

Etelään olisi ollut sitten matalampi kulmainen laajennusosan katto, mutta todettiin, että kulutus piikit meillä on enemmän aamupäivästä, ja toisaalta iltapäivästä. Lisäksi suora näkymä katolle ilman varjostavia puita, ja korkea kattokulma, mikä edesauttaa matalalta paistavaan aurinkoon keväisin ja syksyisin, jolloin lämmityssähköäkin kuluu jo merkittävästi. Hankintaa vauhditti talouden toinen sähköauto. Ilppi ja lattialämmityksen termarit ovat wifin takana, mutta lämminvesivaraajaa uusiessa joskus pitää ottaa myös huomioon etäohjaus. Synergin sovelluksella koitetaan nyt rakentaa ohjausta, katsotaan miten onnistuu. Hinta asenettuna 5450€, vielä 3-4 vuotta sitten tarjoukset olivat yli 10000€ saman suuruisesta järjestelmästä. Jännää, saa nähdä millaisesssa ajassa tämä maksaa itsensä takaisin. Nyt vuosi kulutus ollut sitä 16000kwh - 18000kwh, ja varmasti toisen sähköauton myötä nousee yli 20000kwh Akustoa mietittiin kanssa, mutta vielä on ehkä vähän aikaista sille. JA tuleepahan hyppy samalla myyttiseen pörssisähköön, joka on varmaan hyvä juttu, sillä jo nyt kulutuksesta on ollut 65% yöaikaan. Talvella varmaan yritetään saada kulutusta vielä enemmän yön halvoille tunneille, ja toisaalta, keäsällä sitten saada aurinkosähköstä enemmän irti päiväsaikaan

 

[Jamboa]

Jaahas, eilen tehtiin 8,7kwp järjestelmästä kaupat. Alkuperäinen talon puolisko on pieni ja jyrkkä lappeinen hirsitalo. Kattokulma on jyrkkä, kuvasta näkyy. Puut on kaadettu molemmilta puolilta varjostamasta, joten aurinko osuu hyvin molemmille lappeille.

Typyllä etätyömahdollisuus, ja toisaalta, paljon kilometrikorvatavia työajoja, joka osaltaan vauhditti tätä. Ajatuksena, että aurinkoisista kesäpäivistä saa parhaat hyödyt irti, kun 1-2 sähköautoa latauksessa.

Etelään olisi ollut sitten matalampi kulmainen laajennusosan katto, mutta todettiin, että kulutus piikit meillä on enemmän aamupäivästä, ja toisaalta iltapäivästä. Lisäksi suora näkymä katolle ilman varjostavia puita, ja korkea kattokulma, mikä edesauttaa matalata paistavaan auroinkiin keväisin ja syksyisin, jolloin lämmityssähköäkin kuluu jo merkittävästi. Hankintaa vauhditti talouden toinen sähköauto. Ilppi ja lattialämmityksen termarit ovat wifin takana, mutta lämminvesivaraajaa uusiessa joskus pitää ottaa myös huomioon etäohjaus. Synergin sovelluksella koitetaan nyt rakentaa ohjausta, katsotaan miten onnistuu. Hinta asenettuna 5450€, vielä 3-4 vuotta sitten tarjoukset olivat yli 10000€ saman suuruisesta järjestelmästä. Jännää, saa nähdä millaisesssa ajassa tämä maksaa itsensä takaisin. Nyt vuosi kulutus ollut sitä 16000kwh - 18000kwh, ja varmasti toisen sähköauton myötä nousee yli 20000kwh AKustoa mietittiin kanssa, mutta vielä on ehkä vähän aikaista sille. JA tuleepahan hyppy samalla myyttiseen pörssisähköön, joka on varmaan hyvä juttu, sillä jo nyt kulutuksesta on ollut 65% yöaikaan. Talvella varmaan yritetään saada kulutusta vielä enemmän yön halvoille tunneille, ja toisaalta, keäsllä sitten saada aurinkosähköstä enemmän irti päiväsaikaan

Joko olet ensimmäisiä tuottokäyriä saanut ulos? Todella hyvään hintaan kyllä järjestelmän sait. Mikä oli järjestelmän myyjä ja olitko läpivienteihin/asennukseen muuten tyytyväinen?

 

[mountainsnake]

Joko olet ensimmäisiä tuottokäyriä saanut ulos? Todella hyvään hintaan kyllä järjestelmän sait. Mikä oli järjestelmän myyjä ja olitko läpivienteihin/asennukseen muuten tyytyväinen?

no eilen vasta tehtiin kaupat, niin ei ole asennusta vielä tehty. Useampi edustaja täälä kävi patsastelemassa ja tutkimassa, ja pari muutakin tarjousta oli tuolla karvan alle 6k€. valinta osui paikalliseen Solarpower. Parilla sukulaisella on ollut näiden järjestelmät, toisella ollut jo yli 10 vuotta. Lisäksi työkaverilta sain myös kehut tästä, jolla oli tuoreempi asennus parin vuoden takaa. 37 vuotta ukko on noita myynnyt ja asennuttanut sittemmin, niin suurinpiirtein homma on hanskassa. Asennustavasta ja protokollasta tarkemmin itsekin kyselin, ja ihan järkevältä vaikutti kiinnikkeet ruoteiden kohdalle tiivistetyillä ruuvilla. Ja lisäksi jyrkän katon hyviin puoliin lukeutuu se, että niin vesi kuin lumikin tulee nopeasti alas sieltä

Voin raportoida tarkemmin, miten homma nyt sitten meni aikataulujen ja muiden puitteissa, kun panelit on katolle saatu

 

[elmo]

mutta lämminvesivaraajaa uusiessa joskus pitää ottaa myös huomioon etäohjaus.

Tohon vaan kommenttina, että et tarvitse kuin 20€ Shelly releen ohjaamaan varaajan kontaktoria ja sähkärin. Sulle tulossa sähkäri jo asentamaan paneeleja niin yritä saada samaan kauppaan.

Googlella ja tältä foorumilta löytyy enempi kuin tarpeeksi tietoa etten jaksa toistaa.

 

[mountainsnake]

Tohon vaan kommenttina, että et tarvitse kuin 20€ Shelly releen ohjaamaan varaajan kontaktoria ja sähkärin. Sulle tulossa sähkäri jo asentamaan paneeleja niin yritä saada samaan kauppaan.

Googlella ja tältä foorumilta löytyy enempi kuin tarpeeksi tietoa etten jaksa toistaa.

Kiitos. No katsotaan. Nykyinen haato on vuodelta 2006, niin ajatuksissa olisi siirtää se kellarista pois kylpyhuonetiloihin, tarkemmin ottaen lauteiden alle tuleva malli, jolloin varaajan hukkalämpökin menisi hyötykäyttöön kellarin sijaan, ja putkilinjoja varaajalta suihkulle saataisi lyhennettyä merkittävästi, sillä nyt saa laskea päivässä monta litraa vettä hukkaan, että alkaa tulemaan lämmintä, vaikka putket ovatkin eristetyt. Lisäksi ajatuksissa vaihtaa kiuas puukiukaaseen, kerran hormi löytyy, niin saisi sitten puilla lämmitettyä myös kylpuhuonetiloja myös, jos pörssisähkö sekoaa ja alkaa tulemaan jotain överi kwh hintoja.Ja kait siitä varaajaankin lämpöä tarttuisi vähän

Mutta tutkin tuon shellyn releen, kiitos vinkistä

 

[elmo]

Kiitos. No katsotaan. Nykyinen haato on vuodelta 2006, niin ajatuksissa olisi siirtää se kellarista pois kylpyhuonetiloihin, tarkemmin ottaen lauteiden alle tuleva malli, jolloin varaajan hukkalämpökin menisi hyötykäyttöön kellarin sijaan, ja putkilinjoja varaajalta suihkulle saataisi lyhennettyä merkittävästi, sillä nyt saa laskea päivässä monta litraa vettä hukkaan, että alkaa tulemaan lämmintä, vaikka putket ovatkin eristetyt. Lisäksi ajatuksissa vaihtaa kiuas puukiukaaseen, kerran hormi löytyy, niin saisi sitten puilla lämmitettyä myös kylpuhuonetiloja myös, jos pörssisähkö sekoaa ja alkaa tulemaan jotain överi kwh hintoja.Ja kait siitä varaajaankin lämpöä tarttuisi vähän

Mutta tutkin tuon shellyn releen, kiitos vinkistä

Vaihdoit koska vaan niin melkein järkevin on toteuttaa sen varaajan ohjaus suoraan sähkökeskuksesta juuri sen todennäköisesti jo olemassa olevan kontaktorin kautta. Siihen on muitakin vaihtoehtoja kuin shelly. Se vaan taitaa olla halvin. En tiedä onko edes pörsissähkövaraajia, mutta siinä maksaa ihan turhasta ja rajoittaa valikoimaa. Lisäksi jos sulla tulee saunan lauteiden alle niin siellä on todennäköisesti aika huono kenttä jos wifi:n perään haluaa. Siirsin oman varaajan sinne kun halusin khh lisää tilaa. Mulla on siellä shelly uni palikka missä lämpötila mittareita niin ikävästi huono signaali vaikka miten yrittäisi tukiasemia ulkopuolella järjestellä uudestaan. Samoin amazon alexan kanssa oli ongelmia aluksi kun ei verkko meinannut toimia (kaiutin lauteiden alla). Se tiivistys folio tai mikä nyt ikinä olikaan seinissä paneelien alla taitaa haitata mukavasti.

 

[zepi]

Vaihdoit koska vaan niin melkein järkevin on toteuttaa sen varaajan ohjaus suoraan sähkökeskuksesta juuri sen todennäköisesti jo olemassa olevan kontaktorin kautta. Siihen on muitakin vaihtoehtoja kuin shelly. Se vaan taitaa olla halvin. En tiedä onko edes pörsissähkövaraajia, mutta siinä maksaa ihan turhasta ja rajoittaa valikoimaa. Lisäksi jos sulla tulee saunan lauteiden alle niin siellä on todennäköisesti aika huono kenttä jos wifi:n perään haluaa. Siirsin oman varaajan sinne kun halusin khh lisää tilaa. Mulla on siellä shelly uni palikka missä lämpötila mittareita niin ikävästi huono signaali vaikka miten yrittäisi tukiasemia ulkopuolella järjestellä uudestaan. Samoin amazon alexan kanssa oli ongelmia aluksi kun ei verkko meinannut toimia (kaiutin lauteiden alla). Se tiivistys folio tai mikä nyt ikinä olikaan seinissä paneelien alla taitaa haitata mukavasti.

Optimaalinen varaaja tarjoaisi pelkän kontaktorisäädön lisäksi myös veden lämpötilan ja täyttöasteen numeroina HA:lle.

Pelkällä kontaktorillakin pääsee tietty varmaan riittävän hyvään tulokseen.

 

[elmo]

Optimaalinen varaaja tarjoaisi pelkän kontaktorisäädön lisäksi myös veden lämpötilan ja täyttöasteen numeroina HA:lle.

Pelkällä kontaktorillakin pääsee tietty varmaan riittävän hyvään tulokseen.

Voi olla, että tuollaisia tulee jatkossa kun ihmiset kiinnostuu automatiikasta enemmän. Ekat mallit varmaan maksaa sen verran paljon, että niiden ominaisuuksien takaisinmaksu aika on aika kova.

Itse laitoin ds18b20 anturin samaan putkeen missä varaajan termostaatin anturi. Toimii suht ok jos vaan itse haluaa katsoa, mutta HA:ta varten liikaa häiriöitä, mikä haittaisi automatiikkaa. Esim. tuo minimi 0C... Samoin jotain 100C häiriöitä, muuten ihan ok. Eilen 20:00 saunassa niin näkyy lämpötilan pudotus ja yöllä mennyt varaaja päälle. Paras olisi jos sen olisi jotenkin saanut suoraan vesitilaan, mutta tällä mennään.

 

[mountainsnake]

Vaihdoit koska vaan niin melkein järkevin on toteuttaa sen varaajan ohjaus suoraan sähkökeskuksesta juuri sen todennäköisesti jo olemassa olevan kontaktorin kautta. Siihen on muitakin vaihtoehtoja kuin shelly. Se vaan taitaa olla halvin. En tiedä onko edes pörsissähkövaraajia, mutta siinä maksaa ihan turhasta ja rajoittaa valikoimaa. Lisäksi jos sulla tulee saunan lauteiden alle niin siellä on todennäköisesti aika huono kenttä jos wifi:n perään haluaa. Siirsin oman varaajan sinne kun halusin khh lisää tilaa. Mulla on siellä shelly uni palikka missä lämpötila mittareita niin ikävästi huono signaali vaikka miten yrittäisi tukiasemia ulkopuolella järjestellä uudestaan. Samoin amazon alexan kanssa oli ongelmia aluksi kun ei verkko meinannut toimia (kaiutin lauteiden alla). Se tiivistys folio tai mikä nyt ikinä olikaan seinissä paneelien alla taitaa haitata mukavasti.

No itseasiassa wifi on hyvä sauanssakin, sillä seinän takana on autotalli, missä reititin, ja tosiaan saisi varaajalta suihkulle 10 metriä kuumavesivetoa lähemmäs, mikä etenkin käyttömukavuutta lisäisi roimasti

Mutta pitää tutkia tosiaan, olisihan siitä kesällä hyötyä, ja miksei toki pörssisähkönkin mukaan, vaikka nyt on kytketty menemään illalla tyyliin talvella 22:00 ja kesällä 23:00 päälle, ja sammumaan 6:00

 

[j1m2]

Vaihdoit koska vaan niin melkein järkevin on toteuttaa sen varaajan ohjaus suoraan sähkökeskuksesta juuri sen todennäköisesti jo olemassa olevan kontaktorin kautta. Siihen on muitakin vaihtoehtoja kuin shelly. Se vaan taitaa olla halvin. En tiedä onko edes pörsissähkövaraajia, mutta siinä maksaa ihan turhasta ja rajoittaa valikoimaa. Lisäksi jos sulla tulee saunan lauteiden alle niin siellä on todennäköisesti aika huono kenttä jos wifi:n perään haluaa. Siirsin oman varaajan sinne kun halusin khh lisää tilaa. Mulla on siellä shelly uni palikka missä lämpötila mittareita niin ikävästi huono signaali vaikka miten yrittäisi tukiasemia ulkopuolella järjestellä uudestaan. Samoin amazon alexan kanssa oli ongelmia aluksi kun ei verkko meinannut toimia (kaiutin lauteiden alla). Se tiivistys folio tai mikä nyt ikinä olikaan seinissä paneelien alla taitaa haitata mukavasti.

Riippuen siirtoyhtiöstä niin voi olla mahdollista saada mittarin kontaktori pörssisähkösäätöiseksi.Minä kun tilasin Han portin käyttöön ja kontaktorin kytkeytymään klo 01 niin mainitsivat että pitäisi tulla tänä vuonna Savon voimalle mahdollisuus porssisähköohjaukseen.

 

[mountainsnake]

Joo, asiaa tutkittuani hetken, niin varmaan tuo shelly pitää asennuttaa tosiaan kanssa. Sähkärille olisi pari rasian kytkentää myös, niin samallahan tuo sitten menisi. Mistähän tiedän helpoiten, onko lämminvesivaraaja yhdessä vai kolmessa vaiheessa, että tulee oikea rele hommattua? Luulen, että yhdessä, mutta tältä näyttää sähkötaulussa. Nyt kun näitä kytkimiä katson, niin en ihan tajua kyllä, mitä kaikkea tässä nyt on

 

[Griffin]

Varaajalle kannattaa hommata kontaktori, jos taulussa ei sellaista jo ole (Esim yösähköä varten voi olla..)

Kontaktori kannattaa ollla erikeen, koska se on kulutustavaraa.. (Kestää toki pitkään) Mutta en oikein luota johonkin shellyyn sisäänrakennettuun rakkineeseen..

 

[j1m2]

Joo, asiaa tutkittuani hetken, niin varmaan tuo shelly pitää asennuttaa tosiaan kanssa. Sähkärille olisi pari rasian kytkentää myös, niin samallahan tuo sitten menisi. Mistähän tiedän helpoiten, onko lämminvesivaraaja yhdessä vai kolmessa vaiheessa, että tulee oikea rele hommattua? Luulen, että yhdessä, mutta tältä näyttää sähkötaulussa. Nyt kun näitä kytkimiä katson, niin en ihan tajua kyllä, mitä kaikkea tässä nyt on

Minkä kokoinen varaaja?Yleensä isommat on useammassa vaihessa,katso monta monta sulaketta on merkitty tuolle varaajalle.

 

[0nanias]

Joo, asiaa tutkittuani hetken, niin varmaan tuo shelly pitää asennuttaa tosiaan kanssa. Sähkärille olisi pari rasian kytkentää myös, niin samallahan tuo sitten menisi. Mistähän tiedän helpoiten, onko lämminvesivaraaja yhdessä vai kolmessa vaiheessa, että tulee oikea rele hommattua? Luulen, että yhdessä, mutta tältä näyttää sähkötaulussa. Nyt kun näitä kytkimiä katson, niin en ihan tajua kyllä, mitä kaikkea tässä nyt on

Relettä ei laiteta ajamaan suoraan varaajaa vaan varaajan kontaktorin yösähköpuolen ohjausjännitettä eli yksikanavainen shelly 1 pro riittää.

E. Mutta samalla vaivalla laittaa vaikka shelly pro 3 niin jää pari kanavaa yli tulevia projekteja varten.

 

[mountainsnake]

Minkä kokoinen varaaja?Yleensä isommat on useammassa vaihessa,katso monta monta sulaketta on merkitty tuolle varaajalle.

Taisi olla yksi, varmistan kun pääsen himaan

 

[mountainsnake]

Relettä ei laiteta ajamaan suoraan varaajaa vaan varaajan kontaktorin yösähköpuolen ohjausjännitettä eli yksikanavainen shelly 1 pro riittää.

E. Mutta samalla vaivalla laittaa vaikka shelly pro 3 niin jää pari kanavaa yli tulevia projekteja varten.

Ok, no pitää sähkäriltä kysellä vähän tarkemmin, kait se ymmärtää kun selittää homman

 

[dot1q]

Hetkonen. Onkos minulla mennyt jotakin ohi isosti. Katsoin Fingridin datahub palvelusta juuri käyttöpaikkani ja pienvoimalantuotantopaikan tietoja. Olen joskus infonnut paikalliselle verkkoyhtiölleni voimalani koon joka on 6kW:na infottu. Mutta datahubin infoissa lukee 17kWh. Tämän yhteydessä on myös mainittu pääsulakkeiden "koko" eli 3x25. Onkohan toi nyt niin, että voimalan koko lasketaan aina suorilta sulakekoon mukaan? Eipä sillä, ei haittaa minua lainkaan. Voisin jopa lyödä toisen invertterin (hybridin) ja siihen akustot helpommin rinnalle, kun olisi jo tuon kokoluokan teholla arvioitu tämä voimala verkkoon päin. Tässä kun hetken tätä on miettinyt, niin hieman jotain muistikuvaa olisi tämmöisestä takaraivossa 2022 vuodelta - että nämä speksataan aina sulakekoon mukaan verkkoon päin. Caruna Oy:ltä odotan edelleen vastausta verkonerotinkytkennän tyypistä, jotta haluavatko sekä L1, L2, L3 että PEN erottimellisen verkonerotinkytkimen vai pelkät L1, L2 ja L3. Muttei ole kuulunut mitään vastausta tähän, joten tuskin vastaavat tämmöiseen voimalan kokoluokitus asiaankaan.

Edit : @tommiq Hep! Sama juttu täällä. Löysin myös tuon invertterin tehoa vastaavan lukeman tuosta "laitteet" kohdasta. Kiitos vinkistä.

 

[tommiq]

Hetkonen. Onkos minulla mennyt jotakin ohi isosti. Katsoin Fingridin datahub palvelusta juuri käyttöpaikkani ja pienvoimalantuotantopaikan tietoja. Olen joskus infonnut paikalliselle verkkoyhtiölleni voimalani koon joka on 6kW:na infottu. Mutta datahubin infoissa lukee 17kWh. Tämän yhteydessä on myös mainittu pääsulakkeiden "koko" eli 3x25. Onkohan toi nyt niin, että voimalan koko lasketaan aina suorilta sulakekoon mukaan? Eipä sillä, ei haittaa minua lainkaan.

Meikällä näkyy kans käyttöpaikan tiedoissa toi Sähköteho 17.36 kW mutta sitten kun avaa siitä alhaalta piilosta kohdan laitteet niin näkyy tuo voimalan maksimiteho 8 kW joka on se luku minkä itse ilmoitin.

 

[gearheadi]

Heitän soppaan vielä tosta lämminvesivaraajan käytöstä, niin itsellä on Homewizardin energy socket ja se plus-tilaus niin hoituu sillä ihan töpselistä tuo ohjaus aika automaagisesti, joko halvimilla pörssinhinnoilla tahi sitte jos aurinkopaneeleista tulee "liikaa" sähköä ni lämmitetään vettä. Tää on siis se helppohelppo, kun ei tartte muuta ku pistoke töpseliin ja varaajan virtapiuha siihen ja sit vaan appista säädöt kohilleen.

 

[mountainsnake]

Heitän soppaan vielä tosta lämminvesivaraajan käytöstä, niin itsellä on Homewizardin energy socket ja se plus-tilaus niin hoituu sillä ihan töpselistä tuo ohjaus aika automaagisesti, joko halvimilla pörssinhinnoilla tahi sitte jos aurinkopaneeleista tulee "liikaa" sähköä ni lämmitetään vettä. Tää on siis se helppohelppo, kun ei tartte muuta ku pistoke töpseliin ja varaajan virtapiuha siihen ja sit vaan appista säädöt kohilleen.

jeo, mutta meillä on lämminvesivaraaja suoraan sähkötaulusta, ja yhdessä vaiheessa, niin eipä se jatkuvaa 16 virtaa perus schuko rasia välttämättä niin hyvin kestä, ainakin mitä sähköautojen lataussivustoilla on kärähtäneitä schukoja nähnyt.

Mutta tosiaan tuo shellyn rele, tai vastaava on tarkoitus asentaa suoraan sähkökaapille tuohon lähtöön, mistä lähtee lämminvesivaraajalle virta

 

[gearheadi]

Joo, silloha se on selvä on jos lähdöt sähkötaulussa asti että rele siihen kannattaa. Toin vaan ensiin tuon miten itsellä on hoidettu asia kun on ihan töpseliversio.

 

[mountainsnake]

Joo, silloha se on selvä on jos lähdöt sähkötaulussa asti että rele siihen kannattaa. Toin vaan ensiin tuon miten itsellä on hoidettu asia kun on ihan töpseliversio.

Jep. Alakerran toinen ilmalämpöpumppu on otin ihan pistotulpalla laitettu, on sen verran vanha, että siinä ei wifiä ole, niin siihne varmaan pitäisi etsiä sopiva pistorasia. Tässä nyt etsitään parasta softaa kodin ohjaamiseen, riippuu toki paljon myös siitä, mikä olisi yheensopiva invertterimme kanssa.

Mutta ainakin etänä pitäisi hallita:
- Paneelien tuotto
- pörssisähkön hinta

kulutuksesta:
- kylppäri/wc-tilojen lattialämityksen wifitermari EBEKO
- mitsubishin MELcloud (uudempi ILP)
- ainakin suurempi akkuisen sähköauton (ID4) lataus, pienemmän sähköauton lataus menee aina yöllä
- Shellyn (tai vastaavan) wifireleen lämminvesivaraajalle
- Sehllyn tai vastaavan etäohjattu wifi pistorasia vanhemmalle ilpille

- Pyykkien ja astiaoiden pesi muutenkin pyörii yöaikaan

Synergin sovellus ainakin tuota autonlatausta ja mitsun ilppiaä lukee, ja taisi tuon ebekonkin löytää, mutta tosiaan kun nämä asiat eivät ole ihan kauhean selkeitä itselleni teknisesti, niin saas nähdä miten hommasta selvitään

 

[jkoljo]

Kannattaa tutustua Home Assistanttiin. Jos joku laite on ylipäätään integroitavissa, sille löytyy Home Assistant plugari käytännössä aina. Toki HA vaatii vähän opettelua, mutta sillä saa viimeisen päälle hyvän ratkaisun toteutettua.

 

[gearheadi]

Jep. Alakerran toinen ilmalämpöpumppu on otin ihan pistotulpalla laitettu, on sen verran vanha, että siinä ei wifiä ole, niin siihne varmaan pitäisi etsiä sopiva pistorasia. Tässä nyt etsitään parasta softaa kodin ohjaamiseen, riippuu toki paljon myös siitä, mikä olisi yheensopiva invertterimme kanssa.

Mutta ainakin etänä pitäisi hallita:
- Paneelien tuotto
- pörssisähkön hinta

kulutuksesta:
- kylppäri/wc-tilojen lattialämityksen wifitermari EBEKO
- mitsubishin MELcloud (uudempi ILP)
- ainakin suurempi akkuisen sähköauton (ID4) lataus, pienemmän sähköauton lataus menee aina yöllä
- Shellyn (tai vastaavan) wifireleen lämminvesivaraajalle
- Sehllyn tai vastaavan etäohjattu wifi pistorasia vanhemmalle ilpille

- Pyykkien ja astiaoiden pesi muutenkin pyörii yöaikaan

Synergin sovellus ainakin tuota autonlatausta ja mitsun ilppiaä lukee, ja taisi tuon ebekonkin löytää, mutta tosiaan kun nämä asiat eivät ole ihan kauhean selkeitä itselleni teknisesti, niin saas nähdä miten hommasta selvitään

Itsellä on kanssa talossa "vanha" ILP jossa ei ole Wifiä, ja palikka maksais sen 300€, niin törmäsin tälläiseen kun Air Patrol jonka avulla siis saa tyhmän ILPin fiksuksi.

 

[JC1954]

Itsellä on kanssa talossa "vanha" ILP jossa ei ole Wifiä, ja palikka maksais sen 300€, niin törmäsin tälläiseen kun Air Patrol jonka avulla siis saa tyhmän ILPin fiksuksi.

Tai sitten laittaa tämmöisen 5m sisälle ilpistä, yhdistää sen wifiin ja säästää:

SmartLife IR Kaukosäädin | Yleismalli | Signaalin kantama: 5 m | 38 KHz | USB Virta | Android™ / IOS | Musta

nedis.fi

Itsellä tuommoinen ja tarpeeksi saa älyä tuon kautta. Saa etänä ilpin päälle ja pois ja voi säätää lämpöä.

 

[mountainsnake]

Relettä ei laiteta ajamaan suoraan varaajaa vaan varaajan kontaktorin yösähköpuolen ohjausjännitettä eli yksikanavainen shelly 1 pro riittää.

E. Mutta samalla vaivalla laittaa vaikka shelly pro 3 niin jää pari kanavaa yli tulevia projekteja varten.

Mites, onko shellyllä tai muulla wifi-ohjattua relettä, mikä asennetaan sähkötauluun, ja olisi joku äppi, millä sitä pystyisi suoraan ohjaamaan ilman mitään atk-taitoja?

 

[E1m088]

Minkälainen kolmivaiheinvertteri pitäisi olla, jos paneeleina olisi 10kpl Longin 485W X10 paneeleita?
Riittääkö, että katsoo invertterin tehon olevan enemmän kuin tuo 10*485W=4850W ja että jännitealue kattaa sarjaankytketyt paneelit?(10*45V(Voc)=450V)
Vai onko jotain muitakin minimivaatimuksia?

 

[Anagonda]

Jännite on ratkaiseva. Invertterit mitoitettiin vielä jokunen vuosi vähän jopa alle paneelien huipputehon. Tällöin invertteri herää aikaisemmin unesta ja alkaa tuottamaan pienemmällä auringolla. Nykyään invertterit on ilmeisesti herkempiä heräämään joten ei ole niin kriittistä mitoituksen suhteen. Invertterit on usein mitoitettu tehoista niin että jaksavat 20-30% ylitehoa. Eli 4kw voi ajaa ulos jopa 4,8kw hetkellisesti.
Jos olet varma että ei tule laajennusta kenttään niin sitten itse laittaisin 4-5kw invertterin, riippuen enemmän hinnasta kuin tehosta... Jos löytää 4kw invertterin 500e halvemmalla niin se painaisi itsellä enemmän kuin huipputeho.