Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Onko tuolle muuta "vikakoodia" kuin tuo teksti? Voisi googlesta tai FB ryhmistä koittaa etsiä vastaavaa vikaa, mutta noin yleisellä termillä voi olla hankalaa. Viittaa kyllä vahvasti johonkin liitokseen joka ei ole kunnossa ja ei sen takia käynnisty. Vaatii sähkärin mittamaan ja tutkimaan missä on jännitteet ja missä ei.

Etusivulla "Device Status OK" ja muuten arvot näyttää lähinnää nollaa. Tarvinnee vielä vilkaista miltä toi näyttää huomenna kun paistaa ja kysellä sit paikallista sähkäriä.
 
Tuli sitten itselläni ajankohtaiseksi aurinkopaneelien hankinta ja sivusilmällä tätä seuranneena huomasin että hinnat on tippuneet jonkin verran ja katselin parin sähköfiman sivuja joilla oli ollut esimerkkihinnat tietyn kokoisille järjestelmille ja ne olivat nyt sitten kadonneet. Pistin energiaeki.fin kautta tarjouspyyntöä menemään ja sainkin heti kaksi tarjousta.

1) 4,04 kWp, 8 kpl 505 kW N-type, Hoymiles HMS1800 microinvertteri, 5,6k€ asennettuna
2) 5,1 kWp, 12 kpl 425 kW N-type, GoodWe 6kW invertteri, 5,8k€ asennettuna.

Omakotitalo, sähkölämmitys aka ILPPI, 15° lappeet Lounas-Koillinen, pari puuta tulee varjostamaan, toinen on omalla tontilla(etelässä), eli saunan pesään puuta, toinen naapurin tontilla(lännessä).

Tarkoitus olisi laajentaa jossain vaiheessa talli katolle, bifacial pystyasentoon ja akusto kunhan niiden hinnat liikkuu hieman alas.

Ennen kun alan tekemään elämäni diiliä, niin mitä pitäisi ottaa huomioon vielä? Ideahan minulla on tuottaa omaan käyttöön, sitten akustoon ja vasta sen jälkeen myyntiin. Tietysti tämä jäsentely sitten kun akusto on hankittu, ja sen kanssa olisi tarkoitus hieman pelata sitten talvella lataa yöllä halvalla sähköllä ja käytä/myy päivällä kalliin sähkön aikaan.
 
Ennen kun alan tekemään elämäni diiliä, niin mitä pitäisi ottaa huomioon vielä? Ideahan minulla on tuottaa omaan käyttöön, sitten akustoon ja vasta sen jälkeen myyntiin. Tietysti tämä jäsentely sitten kun akusto on hankittu, ja sen kanssa olisi tarkoitus hieman pelata sitten talvella lataa yöllä halvalla sähköllä ja käytä/myy päivällä kalliin sähkön aikaan.

Mites suoja sähkökatkoja vastaan?
 
Täällä on kaapelit maassa niin sähkökatkot ovat todella todella harvinaisia, mutta tallissa on aggregaatti joka tuottaa 6800 W ja sitten kun tuo akusto on olemassa niin sehä pitää huolen jonkin aikaa sähkön ylläpidosta.
 
Pari kertaa oli sähkökatkos viime syksynä. Olihan se hieno tunne kun sen huomasi vasta tekstarista. Taloudellisesti ei kyllä järkeä.
 
Tuli sitten itselläni ajankohtaiseksi aurinkopaneelien hankinta ja sivusilmällä tätä seuranneena huomasin että hinnat on tippuneet jonkin verran ja katselin parin sähköfiman sivuja joilla oli ollut esimerkkihinnat tietyn kokoisille järjestelmille ja ne olivat nyt sitten kadonneet. Pistin energiaeki.fin kautta tarjouspyyntöä menemään ja sainkin heti kaksi tarjousta.

1) 4,04 kWp, 8 kpl 505 kW N-type, Hoymiles HMS1800 microinvertteri, 5,6k€ asennettuna
2) 5,1 kWp, 12 kpl 425 kW N-type, GoodWe 6kW invertteri, 5,8k€ asennettuna.

Omakotitalo, sähkölämmitys aka ILPPI, 15° lappeet Lounas-Koillinen, pari puuta tulee varjostamaan, toinen on omalla tontilla(etelässä), eli saunan pesään puuta, toinen naapurin tontilla(lännessä).

Tarkoitus olisi laajentaa jossain vaiheessa talli katolle, bifacial pystyasentoon ja akusto kunhan niiden hinnat liikkuu hieman alas.

Ennen kun alan tekemään elämäni diiliä, niin mitä pitäisi ottaa huomioon vielä? Ideahan minulla on tuottaa omaan käyttöön, sitten akustoon ja vasta sen jälkeen myyntiin. Tietysti tämä jäsentely sitten kun akusto on hankittu, ja sen kanssa olisi tarkoitus hieman pelata sitten talvella lataa yöllä halvalla sähköllä ja käytä/myy päivällä kalliin sähkön aikaan.
Mikroinvertterin kanssa tarvitset vielä erikseen akustolle invertterin? Onko tuo GoodWe joku hybridimalli jossa on tuki niille himoitsemillesi akuille valmiiksi ja oletko tutkinut älytoiminnot?
 
Ylireagointia ellei asu jossain helvetin perseessä

No sitä minä olin vähän kysymässä postaajalta, että onko sellaiselle tarvetta vai ei niin tietää mitä vastata kysymykseen.

Täällä on kaapelit maassa niin sähkökatkot ovat todella todella harvinaisia, mutta tallissa on aggregaatti joka tuottaa 6800 W ja sitten kun tuo akusto on olemassa niin sehä pitää huolen jonkin aikaa sähkön ylläpidosta.

Tässä kohti sitä rahaa alkaa palamaan hieman enemmän jos päädyt mikroinverttereihin, koska tarvitset tietysti laturin ja invertterin jonka osaa hanskata tuon. Jotkut charger/invertterit osaavat tehdä tuon jolloin yksi boksi toimii paneelien ja akuston kanssa + osaa vielä suojata sähkökatkoksilta.
 
Mikroinvertterin kanssa tarvitset vielä erikseen akustolle invertterin? Onko tuo GoodWe joku hybridimalli jossa on tuki niille himoitsemillesi akuille valmiiksi ja oletko tutkinut älytoiminnot?

En nyt käyttöohjetta selaamalla löytänyt mitään maininta akustojen liittämisestä, mutta eiköst akusto tule tuon invertterin ja sähkökeskuksen väliin?

No sitä minä olin vähän kysymässä postaajalta, että onko sellaiselle tarvetta vai ei niin tietää mitä vastata kysymykseen.



Tässä kohti sitä rahaa alkaa palamaan hieman enemmän jos päädyt mikroinverttereihin, koska tarvitset tietysti laturin ja invertterin jonka osaa hanskata tuon. Jotkut charger/invertterit osaavat tehdä tuon jolloin yksi boksi toimii paneelien ja akuston kanssa + osaa vielä suojata sähkökatkoksilta.

Juu, tuo aggregaatti on vain hätätapauksissa ja silloinkin riittää et vetää kahdet jatkojohdot talliin ja taloon, niin saa ilpit virtaa. Aggregaattia ei ole ainakaan näillä näkyvin tarkoitus integroida järjestelmään.

Tämä akuston liittäminen ja ohjailu on vielä hepreaa, eli en ole oikein löytänyt kun en ole oikein etsinytkään miten se tulisi liittää järjestelmään, olen vaan lukenut firmojen korulauseita olevia mainosbrosyyrejä, joissa ei kerro mitä, missä ja milloin.
 
En nyt käyttöohjetta selaamalla löytänyt mitään maininta akustojen liittämisestä, mutta eiköst akusto tule tuon invertterin ja sähkökeskuksen väliin?
Tämä akuston liittäminen ja ohjailu on vielä hepreaa, eli en ole oikein löytänyt kun en ole oikein etsinytkään miten se tulisi liittää järjestelmään, olen vaan lukenut firmojen korulauseita olevia mainosbrosyyrejä, joissa ei kerro mitä, missä ja milloin.

Jos vilkaiset edelliselle sivulle niin siellä viestissäni on mukana kuva joka näyttää erillaisia kytkentävaihtoehtoja.

Yleensä (matalajännite) akusto tulee invertterin taakse ja invertteri luonnollisesti on kytketty sähkökeskukseen.
Tuolla on selitetty varsin hyvin erillaisia ESS (energy storage system) kytkentä tapoja jos asia kiinnostaa -> ESS - Start page [Victron Energy]
 
Aina niihin akustoihin tarvitset invertterin. Kustannustehokkain uutta systeemiä rakentaessa on ostaa aurinkopaneeli-invertteri jossa on akkutuki valmiina. Yksinään akuston invertteri ostettuna on 2-5keur (eli saman jos ei jopa enemmän kuin aurinkoinvertteri). Voit tietty myös ostaa jonkun valmiin akkupaketin jossa invertteri mukana, mutta tällöin vasta hukassa ollaankin kustannustehokkuudessa.

Mikroinverttereitä akkutuella ei taida edelleenkään olla olemassa, tässä tietyt haasteet.
 
Aina niihin akustoihin tarvitset invertterin. Kustannustehokkain uutta systeemiä rakentaessa on ostaa aurinkopaneeli-invertteri jossa on akkutuki valmiina. Yksinään akuston invertteri ostettuna on 2-5keur (eli saman jos ei jopa enemmän kuin aurinkoinvertteri). Voit tietty myös ostaa jonkun valmiin akkupaketin jossa invertteri mukana, mutta tällöin vasta hukassa ollaankin kustannustehokkuudessa.

Mikroinverttereitä akkutuella ei taida edelleenkään olla olemassa, tässä tietyt haasteet.

Tämä onkin se oleellinen kohta jossa @gearheadin kannattaisi miettiä mitä se järjestelmältään haluaa, koska jos se päätyy mikroinvertteihin mutta haluaa akuston niin siitä ratkaisusta tulee turhaan kalliimpi kuin ottamalla akustoa tukeva invertteri suoraan.
 
Millaista sähkönkulutusta huusholissa sielläpäin on ja lämmitättekö milla jos tarvitsee?
Sori, jäi huomaamatta tämä viesti.

Lämmitystä kyllä tarvitsee. Kyllä täälläkin kylmä talvella on.

Lämmitysjärjestelmä on ilma-vesilämpöpumppu kytkettynä vesikiertoiseen lattialämmitykseen. Helmikuussa sähköä paloi 1400kWh. Huoneissa 21 astetta lämpötila ja khh:ssa ja päävessassa 22 astetta. Meillä on uusi, hyvin eristetty kivitalo (n. 250m2 lämmitettyä pinta-alaa).

Paneelien kokonaistuotto helmikuussa oli 638kWh.
 
Seuraavan kuukauden jälkeen saan ensimmäisen täyden vuoden tiedot taulukkoon. Maaliskuu näyttää jo aika hyvältä. Ikävästi nuo pari puuta varjostaa aamua, mutta kyllä nyt paneelit on jo hereillä n. 11h päivässä
Screenshot_20240312_223257.jpg

Screenshot_20240312_223343.jpg
 
Ketjun otsikkoon liittyen kysymys: mikä aurinkopaneelijärjestelmillä on nykyaikana laskennallinen takaisinmaksuaika? Onko jotain järkevää laskuria olemassa?
 
No sehän riippuu paneelien ja asennuksen hinnasta, laitteiston tehosta, tuoton määrästä, sähkösopimuksen ja siirron hinnasta, käytetyn aurinkosähkön ja verkkoon myytävän sähkön suhteesta sekä verkkoon myytävän ylijäämäsähkön hyvityksestä. Myös mahdolliset laitteistorikot vaikuttaa. Eli aika monen muuttujan soppa ja jokaiselle takaisinmaksuaika on eri edellämainituista syistä.
 
No sehän riippuu paneelien ja asennuksen hinnasta, laitteiston tehosta, tuoton määrästä, sähkösopimuksen ja siirron hinnasta, sekä verkkoon myytävän ylijäämäsähkön hyvityksestä. Myös mahdolliset laitteistorikot vaikuttaa. Eli aika monen muuttujan soppa ja jokaiselle takaisinmaksuaika on eri edellämainituista syistä.

Takaisinmaksuaikaa on mahdoton laskea kun harva sitä osaa sanoa mitä sähkö maksaa vaikka ensi kesänä tai 10 vuoden päästä.

Lienee takaisinmaksuaika jossain 20 vuoden päälle nykykään. Siis jos paneelisysteemiä ei tarvitse velkarahalla hankkia. Velkarahalla hankkiessa takaisinmaksuaika lienee pidempi mitä laitteiston elinkaari.
 
Ketjun otsikkoon liittyen kysymys: mikä aurinkopaneelijärjestelmillä on nykyaikana laskennallinen takaisinmaksuaika? Onko jotain järkevää laskuria olemassa?
Tarkkaa aikaa on tietysti mahdotonta ennakolta sanoa, kun pelissä on niin monta muuttujaa ja pitkähkö aikaväli. Mutta suuntaa antavaa voidaan tehdä.

Paras hyöty saadaan, kun tuotettu sähkö käytetään itse. Omassa osoitteessa siirto on päivällä verollisena 7snt/kWh ja energia kiinteällä 12kk sopimuksella 8 snt/kWh ja vuoden kulutus noin 15 000 kWh.
Jos käyttää tuotannolle rukkasarvoa 1kWp = 1000kWh/vuosi, niin tähän osoitteeseen kannattaisi joku 20-50% yrittää tuottaa aurinkopaneeleilla. Eli 3000 - 7500 kWh yritettäis tuottaa paneeleilla, eli ne pitäisi olla 3,0 - 7,5kWp. Isommassa laitteiston hinta vähän halpenee per kWp, mutta toisaalta enemmän tuotannosta menee "hukkaan".

Esimerkkilaskelma 1:
Järjestelmäksi vaikka tämä mustan paneelin 4kWp kokonaisuus, pyöristellään 4000e
Sähkärin asennuksille varataan 1000e
Eli paketti käyttökunnossa 5000e

Tällä setillä pitäisi syntyä 4000 kWh energiaa vuodessa, eli se kattaa noin 25% kulutuksesta. Se pitäisi mennä melko hyvin omaan käyttöön.
Alla kolme laskentaskenaariota:
1) Optimistinen laskee, että pörssisopimuksessa yötunnit on halvempia kuin päivätunnit. Vaikkapa 6snt/kWh yöllä ja 10snt/kWh päivällä.
Aurinkopaneelit tuottaa parhaiten päivällä ja säästää siis 4000* 17snt (7snt siirto + 10snt energia) = 680e/v. Takaisinmaksu on siis 5000e/680e = 7v 5kk
2) Laiska kiinteäsopimuksinen laskee, että sillä säästää vuodessa 4000 * 15snt (7snt siirto + 8snt energia) = 600e/v. Takaisinmaksu on siis 5000e/600e = 8v 4kk.
3) Pessimistinen tyytyy siihen, että varmasti säästää vain siirron osuuden, eli 4000*7snt = 280e/v. Takaisinmaksu on siis 5000e/280e = 17v 11kk.


Todellisuus on sitten jossain tuolla välillä. Ihan kaikkea sähköä ei pienimmälläkään systeemillä saa omaan käyttöön, mutta yleensä siinä aina säästää jonkun verran ostoenergiasta.
Nyrkkisääntönä pienempi paneelisto maksaa itsensä nopeammin takaisin.


Vertailuksi jos tähän samaan taloon laitetaan maksimit, mitä 3x25A pääsulakkeiden taakse voidaan laittaa (3x25A x 230V = 17,250kWp). Tuolta samasta kaupasta katsottuna 2x16 paneelin systeemillä saadaan noin 16kWp.

Järjestelmän osat 2x7 000e = 14 000e
Asennus 1 000e
Käyttökunnossa 15 000e

Nyt ehkä 50% tuotannosta saadaan omaan käyttöön. Vuosituotanto 16 000kWh.
1) (Yli)optimistilla oma käyttö 8 000 kWh, myynti 8 000 kWh. ja ylioptimisti myy ylituotantoaan päivällä 10snt/kWh hintaan verkkoon. Myynti vuodessa 800e. Ostosähkön säästö päivällä 800e ja siirron säästö 560e. Vuodessa yhteensä säästyy 2160e. Takaisinmaksu noin 7v.
2) Laiska (realistinen) kiinteäsopimuksinen saa omaan käyttöön nyt 6000 kWh (37,5%). Ostoenergiaa säästyy 6000*8snt = 480e, siirtoa 420e ja ylituotannon myynti menee 10 000kWh maltillisella 3snt/kWh hinnalla = 300e. Vuoden säästö 1200e. Takaisinmaksu 12v 6kk.
3) Pessimisti säästää vain oman käytön 6000kWh siirron = 420e/v, kun ylituotannon aikaan sähkön pörssihinta on 0snt/kWh. Takaisinmaksu venyy lähelle 36 vuotta.
 
Ketjun otsikkoon liittyen kysymys: mikä aurinkopaneelijärjestelmillä on nykyaikana laskennallinen takaisinmaksuaika? Onko jotain järkevää laskuria olemassa?
Jos valtakunnanverkosta ostettu korvaamassa, niin iso merkitys on siirtomaksuilla, mitä ne asennuspaikalla on. ja kyky aidosti oikeasti korvata sillä se energia minkä muuten ostaisi verkosta.
No noilla ei vielä useinkaan pääse kannattavuuteen. Isosti voi vaikuttaa siihen mikähintaista ostoenergiaa korvataan, pörssihinta jonkinverran seuraa myös sitä panelituotantoa, eli mennään aika sumuun. Jos idea on siinä että tehdään kiinteähintaisia sopimuksia ja omaa kulutus seuraa omaa tuotantoa, esim jäähdytys. (*

Sitten se investoinnin kustannukset, siitä sitten ynnäillä paikallisten käyrien perusteella paljonko kwh tulee. ja miten tuotano sijoittuu mutu sähkönhinta käyrille.

Jos kyse kiinnostuksesta lajiin, niin eihän se kannattavaa tarvi olla, niin ei tarvi miettiä takaisinmaksuaikoja, vaan sitä että on heittää rahat projektiin.

Tässä maassa on paljon taloudellisesti tyytyväisiä paneliin investoinneita, tuilla ja ilman, toki pariviimevuotta on tuoneet oman värin.


(*
Pikkusen menee metsään jos laskee panelituotannon hyödyksi sen kiinteän sopparrin täyden hinnat.
 
Takaisinmaksuaikaa on mahdoton laskea kun harva sitä osaa sanoa mitä sähkö maksaa vaikka ensi kesänä tai 10 vuoden päästä.

Lienee takaisinmaksuaika jossain 20 vuoden päälle nykykään. Siis jos paneelisysteemiä ei tarvitse velkarahalla hankkia. Velkarahalla hankkiessa takaisinmaksuaika lienee pidempi mitä laitteiston elinkaari.
Mistä ihmeestä kaivoit 20+v takaisinmaksun? Onko omaa kokemusta vai trolli?

Oma 4,4kwp setup ollut nyt 21kk käytössä. Ostohinta oli 3600e ja nykyään saa halvemmalla saman paketin.
Vähän vääristää tietty laskentaa kun osuu kaksi talvea mutta ei kahta kevättä jolloin tuotto on kovimmillaan.
Silti jos tällä lasken paljonko keskimääräinen tuotto 21kk niin se on 32,6eur/kk. Tästä päästään 110,5kk takaisinmaksuun = 9,2 vuotta
Jos kusetan laskentaa ja kopion 2023 kevään tuoton myös 2024 keväälle jotta saan 24kk(2 vuotta) nousee keskituotto 38,86eur tasoon. Tällöin takaisinmaksu on 92,6kk eli 7,7 vuotta. Kevään hintoja ei tiedä kun on pörssisähkösoppari mutta tuollapäin se varmasti on.

Täytyy olla siis aika paska setuppi jos takaisinmaksu on 20+v. Näitä kannattaa oikeasti laskea eikä heitellä mutua koska mutullakin voi pilata toisen ajatukset.

Tässä vielä oma data:
1710400908827.png


Hinnat on laskettu tosiaan pörssisähkö+siirto mukaan. Eli tuottoa 1kwh 5c/kwh tunnilla niin laskennassa on 5c+4,9c(siirto). Myynti on pelkkä pörssihinta. Ohjaus on että myyntiä maksimoidaan jos tunnin hinta on yli 10c/kwh.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa huomioida että sähkölämmitteisissä taloissa kulutus painottuu hyvin vahvasti marraskuu-helmikuu välille kun tarvitsee lämmittää ja silloin ei aurinkoa käytännössä ole näkyvissä eli tuoton voi merkata nollaksi.

Jos vuosikulutuksesta 60% tulee noilta kuukausilta niin aurinkopaneeleilla pystyy ihan maksimissaan kuittaamaan 40% omasta kulutuksesta ja loput menee myyntiin.

Paljon on muuttujia, esim. sähköauto ja sen käyttöajat vaikuttavat paljon.
 
Mistä ihmeestä kaivoit 20+v takaisinmaksun? Onko omaa kokemusta vai trolli?

Oma 4,4kwp setup ollut nyt 21kk käytössä. Ostohinta oli 3600e ja nykyään saa halvemmalla saman paketin.
Vähän vääristää tietty laskentaa kun osuu kaksi talvea mutta ei kahta kevättä jolloin tuotto on kovimmillaan.
Silti jos tällä lasken paljonko keskimääräinen tuotto 21kk niin se on 32,6eur/kk. Tästä päästään 110,5kk takaisinmaksuun = 9,2 vuotta
Jos kusetan laskentaa ja kopion 2023 kevään tuoton myös 2024 keväälle jotta saan 24kk(2 vuotta) nousee keskituotto 38,86eur tasoon. Tällöin takaisinmaksu on 92,6kk eli 7,7 vuotta. Kevään hintoja ei tiedä kun on pörssisähkösoppari mutta tuollapäin se varmasti on.

Täytyy olla siis aika paska setuppi jos takaisinmaksu on 20+v. Näitä kannattaa oikeasti laskea eikä heitellä mutua koska mutullakin voi pilata toisen ajatukset.

Tässä vielä oma data:
1710400908827.png


Hinnat on laskettu tosiaan pörssisähkö+siirto mukaan. Eli tuottoa 1kwh 5c/kwh tunnilla niin laskennassa on 5c+4,9c(siirto). Myynti on pelkkä pörssihinta. Ohjaus on että myyntiä maksimoidaan jos tunnin hinta on yli 10c/kwh.

Paljonko tuli myyntiä negatiivisellä hinnalla?
 
Kannattaa huomioida että sähkölämmitteisissä taloissa kulutus painottuu hyvin vahvasti marraskuu-helmikuu välille kun tarvitsee lämmittää ja silloin ei aurinkoa käytännössä ole näkyvissä eli tuoton voi merkata nollaksi. ...
Joo, vähän yksinkertaistan.

Ketjussa useaan kertaan kirjoitettu, mitoitus sen mukaan että menee omaan käyttöön.

Sillä ei ole väliä onko suorasähkölämmitys vai ei, vaan sillä että sillä panelituotolla korvaa ostosähköä.

Mutta jos katsoo sitä omaa kulutuskäppyrää, niin voi sitten miettiä että mihin ihmeeseen sitä sähkö kesällä saisi menee, oli sitten suorasähkö tai ei.
Mistä ihmeestä kaivoit 20+v takaisinmaksun? Onko omaa kokemusta vai trolli?

Oma 4,4kwp setup ollut nyt 21kk käytössä. Ostohinta oli 3600e ja nykyään saa halvemmalla saman paketin.
Vähän vääristää tietty laskentaa kun osuu kaksi talvea mutta ei kahta kevättä jolloin tuotto on kovimmillaan.
Silti jos tällä lasken paljonko keskimääräinen tuotto 21kk niin se on 32,6eur/kk. Tästä päästään 110,5kk takaisinmaksuun = 9,2 vuotta
Jos kusetan laskentaa ja kopion 2023 kevään tuoton myös 2024 keväälle jotta saan 24kk(2 vuotta) nousee keskituotto 38,86eur tasoon. Tällöin takaisinmaksu on 92,6kk eli 7,7 vuotta. Kevään hintoja ei tiedä kun on pörssisähkösoppari mutta tuollapäin se varmasti on.

Täytyy olla siis aika paska setuppi jos takaisinmaksu on 20+v. Näitä kannattaa oikeasti laskea eikä heitellä mutua koska mutullakin voi pilata toisen ajatukset.

Tässä vielä oma data:
1710400908827.png


Hinnat on laskettu tosiaan pörssisähkö+siirto mukaan. Eli tuottoa 1kwh 5c/kwh tunnilla niin laskennassa on 5c+4,9c(siirto). Myynti on pelkkä pörssihinta. Ohjaus on että myyntiä maksimoidaan jos tunnin hinta on yli 10c/kwh.

Oliko tuo ostohinta, 3600€ kaikki, eli komponentit, asennus ym. siis kun sanoit että nykyään saa halvemmalla ?

Meni vähän ohi että missänpäin Suomea.

Mutta hyvä postaus, tuota voi käyttää jonain suuntaa antavana , eli mihin kk tuottoon on päästy ja siillä voi hakea jotain suuntaa, lättäsee jonkin terveen arvio haarukan kwh hinnoista, ja siitä miten paljon itse voi käyttää, siis jos on sitä omaa päiväkulutusta oikeasti.
 
Paljonko tuli myyntiä negatiivisellä hinnalla?
Tätä en ole laskenut. Voisihan sen pyöräyttää kun ehtii. Tällä hetkellä mulla taustakulutusta 4-700wattia ja 3kw käyttöveden lämmitys on ohjattavaissa 0-100%. Eli jossain 3,5kw tuoton jälkeen menee väkisin jotain myyntiin. Se että 4,4kwp setup tuottaa yli 3,5kw on melko harvinaista.

Oliko tuo ostohinta, 3600€ kaikki, eli komponentit, asennus ym. siis kun sanoit että nykyään saa halvemmalla ?

Meni vähän ohi että missänpäin Suomea.

Mutta hyvä postaus, tuota voi käyttää jonain suuntaa antavana , eli mihin kk tuottoon on päästy ja siillä voi hakea jotain suuntaa, lättäsee jonkin terveen arvio haarukan kwh hinnoista, ja siitä miten paljon itse voi käyttää, siis jos on sitä omaa päiväkulutusta oikeasti.
Ostohinnassa on kaikki, mutta paneelien nosto ja kiinnitys tuli tehtyä itse. Sähkäri tietty kytki ja mittasi. Mikroinverttereillä joten itse sain kytkeä paneelit invertteriin, eli tässä säästin ehkä 20eur. Hinta oli tuollainen kun ehdin ostamaan paneelit ennen tätä boomia. Kesti vain saada katolle 6kk kun talvi yllätti ja talven jälkeen sähköyhtiö sekoili ja kesti yli kuukauden saada käyttöönottolupa.

Paneelit on Uusimaalla, Nurmijärvellä. Suuntaus jossain etelä-länsi välissä. Aamulla tammi varjostaa niin että vähän menee tuottoa tähän. Illalla taas metsä osuu eteen ja tuotto romahtaa kesällä parhaimpaan aikaan 19 jälkeen. Tällä hetkellä tuotto menee 2kwh->0,1kwh tasoon 16:30 - 16:45 välillä.
Eli johonkin pellolle 4,4kwp setup tuottaisi paremmin.
 
Tätä en ole laskenut. Voisihan sen pyöräyttää kun ehtii. Tällä hetkellä mulla taustakulutusta 4-700wattia ja 3kw käyttöveden lämmitys on ohjattavaissa 0-100%. Eli jossain 3,5kw tuoton jälkeen menee väkisin jotain myyntiin. Se että 4,4kwp setup tuottaa yli 3,5kw on melko harvinaista.

Sellainen tarkentava kysymys että löytyykö perheestä sähköauto/plugaria? Miettisin siis näin ollen että saisi vielä enemmän hyötyä paneelien kautta ettei tarvitse myydä ulos.
 
Sellainen tarkentava kysymys että löytyykö perheestä sähköauto/plugaria? Miettisin siis näin ollen että saisi vielä enemmän hyötyä paneelien kautta ettei tarvitse myydä ulos.
Täyssähkö 96kwh akulla löytyy. Ei vaan liity mun mielestä mitenkään aiheeseen kun auto on 20km päässä työpaikan pihalla kun aurinko paistaa. Eli autolla ei lisää hyötyä kyllä saa.
Muutenkin meillä omakäyttö nykyään 90% tasossa ja tahallaan myydään jos hinta yli 10c/kwh. Eli olen ihan tyytyväinen käyttöasteeseen.
 
Paljonko tuli myyntiä negatiivisellä hinnalla?
Nopee countif/sumif sekoilu excelissä tuotti (toivotaan että ei tullut ajatusvirhettä):
Tunteja kun paneelien ulostulo on ollut yli 3,3kw: 10kpl / 21kk!
Tunteja kun myyty ja negatiivinen hinta: 54kpl
Negatiivinen myynti: 42,911centtiä.

Yllätti kyllä miten vähän on täysiä tunteja että tehoa on tullut paljon. Mutta monta muuttujaa: Harvoin on niin että koko tunnin ei pilvet osu yhtään paneelien eteen. Toisaalta myös teho tippuu reippaasti (20+%) kun paneelit on pidempään auringossa.

Negatiivista myyntiä ei eurollisesti paljoa ollut, kun ei edes puolta euroa ole.
 
Täyssähkö 96kwh akulla löytyy. Ei vaan liity mun mielestä mitenkään aiheeseen kun auto on 20km päässä työpaikan pihalla kun aurinko paistaa. Eli autolla ei lisää hyötyä kyllä saa.
Muutenkin meillä omakäyttö nykyään 90% tasossa ja tahallaan myydään jos hinta yli 10c/kwh. Eli olen ihan tyytyväinen käyttöasteeseen.

Niin siis enhän voinut tietää onko auto kotona kun aurinko paistaa? esim. yötyöt.

Pointtina on kun meillä paistaisaa (keskikesällä) 12-22 aurinko niin auto olisi iltapäivän pihalla niin voinko laskea hyötyä tästä. Sen takia kysyin.
 
Niin siis enhän voinut tietää onko auto kotona kun aurinko paistaa? esim. yötyöt.

Pointtina on kun meillä paistaisaa (keskikesällä) 12-22 aurinko niin auto olisi iltapäivän pihalla niin voinko laskea hyötyä tästä. Sen takia kysyin.
Tuossa tilanteessa voit laskea hyötyä. Edelleen vaan on melko vaikea löytää auton laturia mikä lataa vain auringosta tulevan. Eli oikeasti se ylimääräinen menisi akkuun.
Laturit on yleensä dummyjä eli lataavat esim 11kw teholla tunnin. Kun taas systeemin pitäisi itsekseen säätää tehoa että verkkoon ei myydä ja sieltä ei osteta. Toisaalta en tiedä miten autokaan tykkää jos teho heiluu 0-5kw välillä.

EDIT: Meillä auto kuluttaa aika paljon. Alle 20kwh/100km kulutukseen ei pääse oikein ikinä. Eli tämän hetken kuukauden myynneillä kesällä saisi ehkä 200-300km ajoa. Hirveän suuria investointeja ei ainakaan meillä kannata tämän takia tehdä.
 
Toki jos lataa pienessä järjestelmässä vaikka useimpien autojen mukana tulevalla 12A schukolaturilla, niin silloin ainakin menee aurinkosähköä akkuun - vaikka ei nyt optimaalisin tilanne olekaan. Loput sitten vaikka yöllä halvalla pörssisähköllä.
 
Kotoa löytynee nyt Go-E laturi ja siihen saa tuon controllerin, joka pystyy hyödyntämään aurinkosähköä.

go-e Controller

LFP akullinen täyssähkö auto eli joka päivä voin vaikka ladata täyteen jos niikseen tulee. Tosin kesällä varmaan ei kulu päivässä työmatkaan kuin se 15kWh.
 
Kotoa löytynee nyt Go-E laturi ja siihen saa tuon controllerin, joka pystyy hyödyntämään aurinkosähköä.

go-e Controller

LFP akullinen täyssähkö auto eli joka päivä voin vaikka ladata täyteen jos niikseen tulee. Tosin kesällä varmaan ei kulu päivässä työmatkaan kuin se 15kWh.

Goe controller tosiaan mittaa paneelien tuottoa kuin verkkoonkin päin menevää sähköä ja pieruäpsistä voi laittaa täpän käytä auton lataukseen vain aurinkosähkön ylijäämää. En ole vielä itse testannut.

Ei nyt pääse ottamaan äpsistä kuvaa kun laturiin ei saa yhteyttä. Controller on mittaukset näkyy näin. Paketissa 6 virtamuuntajaa ja jos 3v tasakuormia niin äpsi osaa monistaa yhden vaiheen tuotot. Eli 3 menee talon syöttöön kun vaihekuormat ei oo vakiot ja 1 invertteriin ja 2 voi päättää miten tykkää.
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-03-14-13-01-01-90_271d2590cdc67492b210cfb50fe5814a.jpg
    Screenshot_2024-03-14-13-01-01-90_271d2590cdc67492b210cfb50fe5814a.jpg
    81,8 KB · Luettu: 29
Niin siis enhän voinut tietää onko auto kotona kun aurinko paistaa? esim. yötyöt.

Pointtina on kun meillä paistaisaa (keskikesällä) 12-22 aurinko niin auto olisi iltapäivän pihalla niin voinko laskea hyötyä tästä. Sen takia kysyin.
Laskelmassa toki ihan sama mihin sen sähköntunkee, kunhan se on sellaista käyttöä mikä vähentää sitä ostosähköä. Jos etätyöntekijä lataa autoansa päivisin, niin menee sinne minne pitääkin, säästää siinä ainakin siirron ja verot, jos ei olla ihan negatiivissa energian hinnoissa.

Mutta jos nyt tekee sitä tuottolaskelmaa, niin minkä haarukan siihen exceliin laittaa, nyky tiedolla voidaan uskoa että ainakin nuo siirrot ja verot, mutta minlaiseksi tohtii laitaa toisen laidan, ei varmaan montaa senttiä enempää.

Edit:
Tulevan ennustaminen vaikeaa, mutta jos ei nyt mieti kuolemanvakavasti hyvänä sijoituksena, vaan ihan kiva plussa jos kannattaa, ja harrastuksena sen hyödynmaksimoinen. kaupan päälle sitte pientä huoltovarmuutta aurinkoisiin päiviin.
 
Viimeksi muokattu:
Laskelmassa toki ihan sama mihin sen sähköntunkee, kunhan se on sellaista käyttöä mikä vähentää sitä ostosähköä. Jos etätyöntekijä lataa autoansa päivisin, niin menee sinne minne pitääkin, säästää siinä ainakin siirron ja verot, jos ei olla ihan negatiivissa energian hinnoissa.

Mutta jos nyt tekee sitä tuottolaskelmaa, niin minkä haarukan siihen exceliin laittaa, nyky tiedolla voidaan uskoa että ainakin nuo siirrot ja verot, mutta minlaiseksi tohtii laitaa toisen laidan, ei varmaan montaa senttiä enempää.

Juurikin näin ja excelistä nyt katsottu paljonko viime vuonna mennyt sähköä kesäkuukausina 12-22 ilman autoa. Auto loppujen lopuksi tuo toho meille ison merkityksen kun kesällä 15kWh päiväkulutus.

Aina ei kuitenkaan paista ja välillä tulee ajoa enemmän.

Meinasin että silti voisi laskea 0,12c/kWh mukaan siirto+Sähkön koska viime vuonnakaan Sähkön keskispot hinta ole ollut alle 4c/kWh.
 
Meinasin että silti voisi laskea 0,12c/kWh mukaan siirto+Sähkön koska viime vuonnakaan Sähkön keskispot hinta ole ollut alle 4c/kWh.
Siis 0,12 senttiä kWh + siirtoveroineen ?
On varmaan turvallinen alaraja, tuskin verot laskee, vaan päinvastoin, siirrot ne voi vähän laskea jos sähkön hinnat tasaantuu. Ja uskon kyllä että viileiden aurinkoistenkin päivien kesihinta pysyy plussalla, jos ei muuten, niin myyjien ehtojen ja marginaalin jälkeen.
 
Siis 0,12 senttiä kWh + siirtoveroineen ?
On varmaan turvallinen alaraja, tuskin verot laskee, vaan päinvastoin, siirrot ne voi vähän laskea jos sähkön hinnat tasaantuu. Ja uskon kyllä että viileiden aurinkoistenkin päivien kesihinta pysyy plussalla, jos ei muuten, niin myyjien ehtojen ja marginaalin jälkeen.

Se on tosiaan nyt varma että siirrot ja verot tulee nousemaan jatkossakin.

Tällä hetkellä jos menisi näin. Caruna meillä veloittaa siirron.

Sähkösiirto sis. alv 5,070 c/kWh
Sähkövero sis. alv. 2,794 c/kWh

Yhteensä: 7,864 c/kWh

2023 Toukokuu-Heinäkuun spot keskihinta 4,254c/kWh

2020 Toukokuu-Heinäkuun spot keskihinta 2,8c/kWh


Tuulivoimaa tulleen Suomessa rakentamaan rajusti enemmän jatkossa, mutta toisaalta sähköntarve jatkuvasti kasvaa, mutta en millään usko että Touko-Heinäkuun spot laskee alle 2c/kWh. Pointtina et jotain siitä tulet aina maksamaan, ettet 0c/kWh pääse. Ymmärrän että helpompaa laskea pelkkä siirto ja sen mukaan kuolletus.



Toukokuussa 2023 meillä mennyt ennen sähköauto klo 12-21 sähköä keskimäärin 7,68kWh per päivä. Toukokuussa 31 päivää.
31*7,68 = 238,08 kWh.
238,08 * 0,07864 c/kWh = 18,72€

Kesäkuu 2023 361,08 eli 12,036kWh per päivä klo 12-21.
361 * 0,07864 c/kWh = 28,38€

Heinäkuu 2023 400,45 eli 12,9177kWh per päivä klo 12-21.
400,45 * 0,07864 c/kWh = 31,49€

Jos tähän otetaan mukaan myös mahdollinen sähkönhinta vaikkapa se 4c/kWh.

Toukokuu 238,08 * 0,11864 c/kWh = 28,24€
Kesäkuu 361 * 0,11864 = 42,82€
Heinäkuu 400,45 * 0,11864 = 47,50€


Sähköauto tähän päälle eli 60kWh per viikko lataus, tämähän itseasiassa ei riitä, mutta sovitaan ettei kaikkea saa ladattua kennoista?
Per kuukausi 5kpl latausta eli +300kWh tuohon.

Toukokuu 538,08 * 0,11864 c/kWh = 63,83€
Kesäkuu 661 * 0,11864 = 78,421€
Heinäkuu 700,45 * 0,11864 = 83,10€

Touko-Heinäkuusta tuli 225€ puhtaana. Kausi on kuitenkin tätä pidempi ja sähkönhinta kalliimpi eli voidaan olettaa että 3000€ järjestelmä maksanee alle 10vuodessa takaisin?


Saa korjata jos laskin väärin tai oleellisesti missasin jotain.
 
Toukokuussa 2023 meillä mennyt ennen sähköauto klo 12-21 sähköä keskimäärin 7,68kWh per päivä. Toukokuussa 31 päivää.
31*7,68 = 238,08 kWh.
238,08 * 0,07864 c/kWh = 18,72€

Kesäkuu 2023 361,08 eli 12,036kWh per päivä klo 12-21.
361 * 0,07864 c/kWh = 28,38€

Heinäkuu 2023 400,45 eli 12,9177kWh per päivä klo 12-21.
400,45 * 0,07864 c/kWh = 31,49€

Jos tähän otetaan mukaan myös mahdollinen sähkönhinta vaikkapa se 4c/kWh.

Toukokuu 238,08 * 0,11864 c/kWh = 28,24€
Kesäkuu 361 * 0,11864 = 42,82€
Heinäkuu 400,45 * 0,11864 = 47,50€


Sähköauto tähän päälle eli 60kWh per viikko lataus, tämähän itseasiassa ei riitä, mutta sovitaan ettei kaikkea saa ladattua kennoista?
Per kuukausi 5kpl latausta eli +300kWh tuohon.

Toukokuu 538,08 * 0,11864 c/kWh = 63,83€
Kesäkuu 661 * 0,11864 = 78,421€
Heinäkuu 700,45 * 0,11864 = 83,10€

Touko-Heinäkuusta tuli 225€ puhtaana. Kausi on kuitenkin tätä pidempi ja sähkönhinta kalliimpi eli voidaan olettaa että 3000€ järjestelmä maksanee alle 10vuodessa takaisin?


Saa korjata jos laskin väärin tai oleellisesti missasin jotain.
Tässä meidän tuottoja noilta ajalta
Toukokuu ja tolpat päivätuottoja 4,4kwp setupilla uudellamaalla:
1710424458061.png

Kesäkuu:
1710424435014.png

Ja heinäkuu:
1710424487622.png


Meillä ei ole optimi vaan tosiaan varjostusta aamulla ja illalla. Sulla tietty jos tuotto tulee 12-> niin hyötysuhde myöskin huonompi joten voi olla aika sama tai jopa hieman heikompi.
Oma käytössä tosiaan on se ongelma että sun pitää aina löytää 15-20kwh energian tarve päiväaikaan... 300L lämminvaraaja kiehuu noilla energioilla.
 
Yllätti kyllä miten vähän on täysiä tunteja että tehoa on tullut paljon. Mutta monta muuttujaa: Harvoin on niin että koko tunnin ei pilvet osu yhtään paneelien eteen

Tämän takia jotkut ylimitoittavat paneelit suhteessa invertteriin, koska käytännössä paneelit tuottavat harvoin teoreettista maksimia ja kun ne vanhenevat niiden tuotto tippuu joka tapauksessa on turhaa mitoittaa invertteriä täydelliselle tuotannon maksimille kun sitä tapahtuu harvoin.
Isompia etuja on että isommalla määrällä sarjassa olevia paneeleita kynnysjännite jolla tuotanto alkaa saavutetaan nopeammin aamulla ja se jatkuu pidemmälle iltaan ja isompi määrä paneeleja tuottaa enemmän. Haittapuolena on että silloin kun sattuu se ideaalinen hetki niin huipputuotannosta menetetään se osa mikä ylittää maksimin.
Ymmärtääkseni isoin rajoite ylimitotuksessa on että Voc ei saa ylittää maksimia ettei taikasavut pääse pihalle.
 
Kynnysjännite ei ole yksin avainasemassa, vaan huomioitava myös paneeleista saatava virta. Pelkästään jännite nousee jo hämärässä yli "kynnysjännitteen" ilman että tulee yhtään wattia.
 
Tämän takia jotkut ylimitoittavat paneelit suhteessa invertteriin, koska käytännössä paneelit tuottavat harvoin teoreettista maksimia ja kun ne vanhenevat niiden tuotto tippuu joka tapauksessa on turhaa mitoittaa invertteriä täydelliselle tuotannon maksimille kun sitä tapahtuu harvoin.
Isompia etuja on että isommalla määrällä sarjassa olevia paneeleita kynnysjännite jolla tuotanto alkaa saavutetaan nopeammin aamulla ja se jatkuu pidemmälle iltaan ja isompi määrä paneeleja tuottaa enemmän. Haittapuolena on että silloin kun sattuu se ideaalinen hetki niin huipputuotannosta menetetään se osa mikä ylittää maksimin.
Ymmärtääkseni isoin rajoite ylimitotuksessa on että Voc ei saa ylittää maksimia ettei taikasavut pääse pihalle.
En oikeen ymmärrä tuota "pelkoa" että kaikkea ei voi itse käyttää. Saa siitäkin jotain hiluja, ja mitä isompi järjestelmä, sitä suuremman osan vuodesta ja päivästä se kattaa oman kulutuksen. Jos pilvisenä päivänä 4kw järjestelmä tuottaa 10% maksimista, niin se on vain 400w, mutta 12kwp järjestelmä tuottaisi 1200w, jolla jo tekeekin jotain :) asennuksen hinta on kai lähes sama, oli kyseessä sitten 4kw tai 12kw.
 
En oikeen ymmärrä tuota "pelkoa" että kaikkea ei voi itse käyttää. Saa siitäkin jotain hiluja, ja mitä isompi järjestelmä, sitä suuremman osan vuodesta ja päivästä se kattaa oman kulutuksen. Jos pilvisenä päivänä 4kw järjestelmä tuottaa 10% maksimista, niin se on vain 400w, mutta 12kwp järjestelmä tuottaisi 1200w, jolla jo tekeekin jotain :) asennuksen hinta on kai lähes sama, oli kyseessä sitten 4kw tai 12kw.
Tajuusmuuttajan hintojakatsoessa taitaa puhua eurot, jos isommalla ei saa lisääelinkaarta, ei parempaa hyötysuhdetta, niin ei siitä kannata maksaa ylimääräistä.

Jos ollaan siinä valtakunnanverkossa niin panelienosalta ne hämmäränpäivän tehoijan varten ei kauhesti kannata lisää paneleita ostaa, jos niistä wateista ei saa riittävän kovaa hintaa. Vaikka siirtomaksut saa yleensä vakiona, on toki tarjolla vaihteleviakin, joka voisi talvipäivänä osua tontille, mutta vastineeksi voi huonontaa sitä kesän kannatavuus ynnäilyä.

Siis jos ollaan ostamassa ylimääräistä panelia, jossa sitten ulosmyyttävän määrä lisäntyy. Jos pyritään maksimoimaan omavaravaisuus, mennään sähköliittymien ulkopuolelle, niin sitten toki mitoitetaan ihan eri perustein, kun jos akku tai generaattori sähkö maksaakin sitten ihan jotain muuta.
 
Kynnysjännite ei ole yksin avainasemassa, vaan huomioitava myös paneeleista saatava virta. Pelkästään jännite nousee jo hämärässä yli "kynnysjännitteen" ilman että tulee yhtään wattia.

Ei tietenkään, P = U * I mutta pointti lienee että isompi määrä paneeleja tuottaa aikaisemmin koska jännite ja virta nousee nopeammin. Vai oletko tietoinen että tämä ei pitäisi paikkaansa?

Tajuusmuuttajan hintojakatsoessa taitaa puhua eurot, jos isommalla ei saa lisääelinkaarta, ei parempaa hyötysuhdetta, niin ei siitä kannata maksaa ylimääräistä.

Ylimitotuksessa ei hankita isompaa invertteriä vaan enemmän paneeleja.

Esimerkki briteistä
"Installing 12 panels: 12 x 350w = a 4.2 kWp system. Using a G98 compliant 3.68kW inverter, they are oversizing by 14%. The estimated annual production is 4250kWh."
Vs
"However, if they install 16 panels: 16 x 350w = a 5.6kWp system. With the same G98 compliant 3.68kW inverter, their system will be oversized by 52%. Estimated annual production is 5590kWh."
 
Jos paneeleiden tuotanto on suurempaa kuin invertteri pystyy verkkoon työntämään niin mihin se ylimääräinen energia hukataan? En ole paneeleiden tekniikasta selvillä, jotain irtikytkentää varmaan tapahtuu?
 
Jos paneeleiden tuotanto on suurempaa kuin invertteri pystyy verkkoon työntämään niin mihin se ylimääräinen energia hukataan? En ole paneeleiden tekniikasta selvillä, jotain irtikytkentää varmaan tapahtuu?

Jos olen ymmärtänyt oikein niin invertteri ottaa paneeleista vain sen määrän energiaa mitä se pystyy invertoimaan. Ihan samalla tavalla kuin että paneelit ei olisi edes kytketty niin ei niiden tuotannon tarvitse minnekkään mennä, sitä ei vaan hyödynnetä.
Enkä osaa kaikista inverttereistä tai MPPT:sitä sanoa mutta ainakin Victronin järjestelmällä voidaan määritellä paljonko tehoa halutaan ulos ja MPPT säätää sitten itse itse tuotantoaan eli se ei ole mikään on/off kytkin.
 
Jeps. Ja tällöin stringin jännite nousee kohti open circuit jännitettä, ja paneelit lämpenee hieman enemmän. Paneelit kestää sen kyllä.
 
Jeps. Ja tällöin stringin jännite nousee kohti open circuit jännitettä, ja paneelit lämpenee hieman enemmän. Paneelit kestää sen kyllä.

Tämä on ymmärtääkseni yksi rajoite eli Voc ei saa olla suurempi kuin mitä MPPT pystyy hanskaamaan tai tulee taikasavut ulos, mutta Isc virran kanssa ei ole samaa ongelmaa koska kun se voi rajoittaa tuotantoaan niin se pystyy seuraamaan ettei virta ylitä kestokykyä?
 
Todennäköisesti juuri näin. Mutta lähtisin siitä että oikein mitoitetussa järjestelmässä ollaan sekä Voc että Isc suhteen invertterin maksimirajojen sisäpuolella, ja ainoastaan paneelikentän teho voi ylittää invertterin tehospeksin.
 
Jos olen ymmärtänyt oikein niin invertteri ottaa paneeleista vain sen määrän energiaa mitä se pystyy invertoimaan. Ihan samalla tavalla kuin että paneelit ei olisi edes kytketty niin ei niiden tuotannon tarvitse minnekkään mennä, sitä ei vaan hyödynnetä.
Enkä osaa kaikista inverttereistä tai MPPT:sitä sanoa mutta ainakin Victronin järjestelmällä voidaan määritellä paljonko tehoa halutaan ulos ja MPPT säätää sitten itse itse tuotantoaan eli se ei ole mikään on/off kytkin.
Juuri tuo onkin mieltä askarruttanut, energian säilymislain kannalta. Osaako joku selittää tämän kaljaksi ja makkaraksi?
 
Juuri tuo onkin mieltä askarruttanut, energian säilymislain kannalta. Osaako joku selittää tämän kaljaksi ja makkaraksi?

En nyt mikään expertti ole, mutta minä näen PV paneelit tasavirta akustona joiden varaustila riippuu auringonpaisteesta (Voc määrittelee maksimijännitteen mitä PV:llä voi olla ja Isc maksimivirran). Jos akkujen kanssa ei ole loogista ongelmaa siinä paljonko niitä puretaan niin miksi PV paneelin kanssa olisi?
Esim invertterin näkökulmasta se tuskin edes tietää että tuleeko invertoitava sähkö akustolta vai PV paneeleista. Siksi PV paneelit voi kytkeä MPPT:n kautta samaan busbariin joka on myös kytketty akustoon ja invertteriin, ei invertteriä sinänsä kiinnosta tuleeko energia akuista vai PV:stä.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
262 480
Viestejä
4 558 186
Jäsenet
74 972
Uusin jäsen
Nagi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom