Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

[Teräsmiäs]

Tätä en ole laskenut. Voisihan sen pyöräyttää kun ehtii. Tällä hetkellä mulla taustakulutusta 4-700wattia ja 3kw käyttöveden lämmitys on ohjattavaissa 0-100%. Eli jossain 3,5kw tuoton jälkeen menee väkisin jotain myyntiin. Se että 4,4kwp setup tuottaa yli 3,5kw on melko harvinaista.

Sellainen tarkentava kysymys että löytyykö perheestä sähköauto/plugaria? Miettisin siis näin ollen että saisi vielä enemmän hyötyä paneelien kautta ettei tarvitse myydä ulos.

 

[Anagonda]

Sellainen tarkentava kysymys että löytyykö perheestä sähköauto/plugaria? Miettisin siis näin ollen että saisi vielä enemmän hyötyä paneelien kautta ettei tarvitse myydä ulos.

Täyssähkö 96kwh akulla löytyy. Ei vaan liity mun mielestä mitenkään aiheeseen kun auto on 20km päässä työpaikan pihalla kun aurinko paistaa. Eli autolla ei lisää hyötyä kyllä saa.
Muutenkin meillä omakäyttö nykyään 90% tasossa ja tahallaan myydään jos hinta yli 10c/kwh. Eli olen ihan tyytyväinen käyttöasteeseen.

 

[Anagonda]

Paljonko tuli myyntiä negatiivisellä hinnalla?

Nopee countif/sumif sekoilu excelissä tuotti (toivotaan että ei tullut ajatusvirhettä):
Tunteja kun paneelien ulostulo on ollut yli 3,3kw: 10kpl / 21kk!
Tunteja kun myyty ja negatiivinen hinta: 54kpl
Negatiivinen myynti: 42,911centtiä.

Yllätti kyllä miten vähän on täysiä tunteja että tehoa on tullut paljon. Mutta monta muuttujaa: Harvoin on niin että koko tunnin ei pilvet osu yhtään paneelien eteen. Toisaalta myös teho tippuu reippaasti (20+%) kun paneelit on pidempään auringossa.

Negatiivista myyntiä ei eurollisesti paljoa ollut, kun ei edes puolta euroa ole.

 

[Teräsmiäs]

Täyssähkö 96kwh akulla löytyy. Ei vaan liity mun mielestä mitenkään aiheeseen kun auto on 20km päässä työpaikan pihalla kun aurinko paistaa. Eli autolla ei lisää hyötyä kyllä saa.
Muutenkin meillä omakäyttö nykyään 90% tasossa ja tahallaan myydään jos hinta yli 10c/kwh. Eli olen ihan tyytyväinen käyttöasteeseen.

Niin siis enhän voinut tietää onko auto kotona kun aurinko paistaa? esim. yötyöt.

Pointtina on kun meillä paistaisaa (keskikesällä) 12-22 aurinko niin auto olisi iltapäivän pihalla niin voinko laskea hyötyä tästä. Sen takia kysyin.

 

[Anagonda]

Niin siis enhän voinut tietää onko auto kotona kun aurinko paistaa? esim. yötyöt.

Pointtina on kun meillä paistaisaa (keskikesällä) 12-22 aurinko niin auto olisi iltapäivän pihalla niin voinko laskea hyötyä tästä. Sen takia kysyin.

Tuossa tilanteessa voit laskea hyötyä. Edelleen vaan on melko vaikea löytää auton laturia mikä lataa vain auringosta tulevan. Eli oikeasti se ylimääräinen menisi akkuun.
Laturit on yleensä dummyjä eli lataavat esim 11kw teholla tunnin. Kun taas systeemin pitäisi itsekseen säätää tehoa että verkkoon ei myydä ja sieltä ei osteta. Toisaalta en tiedä miten autokaan tykkää jos teho heiluu 0-5kw välillä.

EDIT: Meillä auto kuluttaa aika paljon. Alle 20kwh/100km kulutukseen ei pääse oikein ikinä. Eli tämän hetken kuukauden myynneillä kesällä saisi ehkä 200-300km ajoa. Hirveän suuria investointeja ei ainakaan meillä kannata tämän takia tehdä.

 

[Thunder]

Toki jos lataa pienessä järjestelmässä vaikka useimpien autojen mukana tulevalla 12A schukolaturilla, niin silloin ainakin menee aurinkosähköä akkuun - vaikka ei nyt optimaalisin tilanne olekaan. Loput sitten vaikka yöllä halvalla pörssisähköllä.

 

[Teräsmiäs]

Kotoa löytynee nyt Go-E laturi ja siihen saa tuon controllerin, joka pystyy hyödyntämään aurinkosähköä.

go-e Controller

LFP akullinen täyssähkö auto eli joka päivä voin vaikka ladata täyteen jos niikseen tulee. Tosin kesällä varmaan ei kulu päivässä työmatkaan kuin se 15kWh.

 

[elmo]

Kotoa löytynee nyt Go-E laturi ja siihen saa tuon controllerin, joka pystyy hyödyntämään aurinkosähköä.

go-e Controller

LFP akullinen täyssähkö auto eli joka päivä voin vaikka ladata täyteen jos niikseen tulee. Tosin kesällä varmaan ei kulu päivässä työmatkaan kuin se 15kWh.

Goe controller tosiaan mittaa paneelien tuottoa kuin verkkoonkin päin menevää sähköä ja pieruäpsistä voi laittaa täpän käytä auton lataukseen vain aurinkosähkön ylijäämää. En ole vielä itse testannut.

Ei nyt pääse ottamaan äpsistä kuvaa kun laturiin ei saa yhteyttä. Controller on mittaukset näkyy näin. Paketissa 6 virtamuuntajaa ja jos 3v tasakuormia niin äpsi osaa monistaa yhden vaiheen tuotot. Eli 3 menee talon syöttöön kun vaihekuormat ei oo vakiot ja 1 invertteriin ja 2 voi päättää miten tykkää.

 

[pulatunnus]

Niin siis enhän voinut tietää onko auto kotona kun aurinko paistaa? esim. yötyöt.

Pointtina on kun meillä paistaisaa (keskikesällä) 12-22 aurinko niin auto olisi iltapäivän pihalla niin voinko laskea hyötyä tästä. Sen takia kysyin.

Laskelmassa toki ihan sama mihin sen sähköntunkee, kunhan se on sellaista käyttöä mikä vähentää sitä ostosähköä. Jos etätyöntekijä lataa autoansa päivisin, niin menee sinne minne pitääkin, säästää siinä ainakin siirron ja verot, jos ei olla ihan negatiivissa energian hinnoissa.

Mutta jos nyt tekee sitä tuottolaskelmaa, niin minkä haarukan siihen exceliin laittaa, nyky tiedolla voidaan uskoa että ainakin nuo siirrot ja verot, mutta minlaiseksi tohtii laitaa toisen laidan, ei varmaan montaa senttiä enempää.

Edit:
Tulevan ennustaminen vaikeaa, mutta jos ei nyt mieti kuolemanvakavasti hyvänä sijoituksena, vaan ihan kiva plussa jos kannattaa, ja harrastuksena sen hyödynmaksimoinen. kaupan päälle sitte pientä huoltovarmuutta aurinkoisiin päiviin.

 

[sammy123]

Sovelluksilla saa myös aurinkolataukseen hiukan älyä Synergi (tai Gridio) etähallinnalla.

 

[Teräsmiäs]

Laskelmassa toki ihan sama mihin sen sähköntunkee, kunhan se on sellaista käyttöä mikä vähentää sitä ostosähköä. Jos etätyöntekijä lataa autoansa päivisin, niin menee sinne minne pitääkin, säästää siinä ainakin siirron ja verot, jos ei olla ihan negatiivissa energian hinnoissa.

Mutta jos nyt tekee sitä tuottolaskelmaa, niin minkä haarukan siihen exceliin laittaa, nyky tiedolla voidaan uskoa että ainakin nuo siirrot ja verot, mutta minlaiseksi tohtii laitaa toisen laidan, ei varmaan montaa senttiä enempää.

Juurikin näin ja excelistä nyt katsottu paljonko viime vuonna mennyt sähköä kesäkuukausina 12-22 ilman autoa. Auto loppujen lopuksi tuo toho meille ison merkityksen kun kesällä 15kWh päiväkulutus.

Aina ei kuitenkaan paista ja välillä tulee ajoa enemmän.

Meinasin että silti voisi laskea 0,12c/kWh mukaan siirto+Sähkön koska viime vuonnakaan Sähkön keskispot hinta ole ollut alle 4c/kWh.

 

[pulatunnus]

Meinasin että silti voisi laskea 0,12c/kWh mukaan siirto+Sähkön koska viime vuonnakaan Sähkön keskispot hinta ole ollut alle 4c/kWh.

Siis 0,12 senttiä kWh + siirtoveroineen ?
On varmaan turvallinen alaraja, tuskin verot laskee, vaan päinvastoin, siirrot ne voi vähän laskea jos sähkön hinnat tasaantuu. Ja uskon kyllä että viileiden aurinkoistenkin päivien kesihinta pysyy plussalla, jos ei muuten, niin myyjien ehtojen ja marginaalin jälkeen.

 

[Teräsmiäs]

Siis 0,12 senttiä kWh + siirtoveroineen ?
On varmaan turvallinen alaraja, tuskin verot laskee, vaan päinvastoin, siirrot ne voi vähän laskea jos sähkön hinnat tasaantuu. Ja uskon kyllä että viileiden aurinkoistenkin päivien kesihinta pysyy plussalla, jos ei muuten, niin myyjien ehtojen ja marginaalin jälkeen.

Se on tosiaan nyt varma että siirrot ja verot tulee nousemaan jatkossakin.

Tällä hetkellä jos menisi näin. Caruna meillä veloittaa siirron.

Sähkösiirto sis. alv 5,070 c/kWh
Sähkövero sis. alv. 2,794 c/kWh

Yhteensä: 7,864 c/kWh

2023 Toukokuu-Heinäkuun spot keskihinta 4,254c/kWh

2020 Toukokuu-Heinäkuun spot keskihinta 2,8c/kWh


Tuulivoimaa tulleen Suomessa rakentamaan rajusti enemmän jatkossa, mutta toisaalta sähköntarve jatkuvasti kasvaa, mutta en millään usko että Touko-Heinäkuun spot laskee alle 2c/kWh. Pointtina et jotain siitä tulet aina maksamaan, ettet 0c/kWh pääse. Ymmärrän että helpompaa laskea pelkkä siirto ja sen mukaan kuolletus.



Toukokuussa 2023 meillä mennyt ennen sähköauto klo 12-21 sähköä keskimäärin 7,68kWh per päivä. Toukokuussa 31 päivää.
31*7,68 = 238,08 kWh.
238,08 * 0,07864 c/kWh = 18,72€

Kesäkuu 2023 361,08 eli 12,036kWh per päivä klo 12-21.
361 * 0,07864 c/kWh = 28,38€

Heinäkuu 2023 400,45 eli 12,9177kWh per päivä klo 12-21.
400,45 * 0,07864 c/kWh = 31,49€

Jos tähän otetaan mukaan myös mahdollinen sähkönhinta vaikkapa se 4c/kWh.

Toukokuu 238,08 * 0,11864 c/kWh = 28,24€
Kesäkuu 361 * 0,11864 = 42,82€
Heinäkuu 400,45 * 0,11864 = 47,50€


Sähköauto tähän päälle eli 60kWh per viikko lataus, tämähän itseasiassa ei riitä, mutta sovitaan ettei kaikkea saa ladattua kennoista?
Per kuukausi 5kpl latausta eli +300kWh tuohon.

Toukokuu 538,08 * 0,11864 c/kWh = 63,83€
Kesäkuu 661 * 0,11864 = 78,421€
Heinäkuu 700,45 * 0,11864 = 83,10€

Touko-Heinäkuusta tuli 225€ puhtaana. Kausi on kuitenkin tätä pidempi ja sähkönhinta kalliimpi eli voidaan olettaa että 3000€ järjestelmä maksanee alle 10vuodessa takaisin?


Saa korjata jos laskin väärin tai oleellisesti missasin jotain.

 

[Anagonda]

Toukokuussa 2023 meillä mennyt ennen sähköauto klo 12-21 sähköä keskimäärin 7,68kWh per päivä. Toukokuussa 31 päivää.
31*7,68 = 238,08 kWh.
238,08 * 0,07864 c/kWh = 18,72€

Kesäkuu 2023 361,08 eli 12,036kWh per päivä klo 12-21.
361 * 0,07864 c/kWh = 28,38€

Heinäkuu 2023 400,45 eli 12,9177kWh per päivä klo 12-21.
400,45 * 0,07864 c/kWh = 31,49€

Jos tähän otetaan mukaan myös mahdollinen sähkönhinta vaikkapa se 4c/kWh.

Toukokuu 238,08 * 0,11864 c/kWh = 28,24€
Kesäkuu 361 * 0,11864 = 42,82€
Heinäkuu 400,45 * 0,11864 = 47,50€


Sähköauto tähän päälle eli 60kWh per viikko lataus, tämähän itseasiassa ei riitä, mutta sovitaan ettei kaikkea saa ladattua kennoista?
Per kuukausi 5kpl latausta eli +300kWh tuohon.

Toukokuu 538,08 * 0,11864 c/kWh = 63,83€
Kesäkuu 661 * 0,11864 = 78,421€
Heinäkuu 700,45 * 0,11864 = 83,10€

Touko-Heinäkuusta tuli 225€ puhtaana. Kausi on kuitenkin tätä pidempi ja sähkönhinta kalliimpi eli voidaan olettaa että 3000€ järjestelmä maksanee alle 10vuodessa takaisin?


Saa korjata jos laskin väärin tai oleellisesti missasin jotain.

Tässä meidän tuottoja noilta ajalta
Toukokuu ja tolpat päivätuottoja 4,4kwp setupilla uudellamaalla:

Kesäkuu:

Ja heinäkuu:

Meillä ei ole optimi vaan tosiaan varjostusta aamulla ja illalla. Sulla tietty jos tuotto tulee 12-> niin hyötysuhde myöskin huonompi joten voi olla aika sama tai jopa hieman heikompi.
Oma käytössä tosiaan on se ongelma että sun pitää aina löytää 15-20kwh energian tarve päiväaikaan... 300L lämminvaraaja kiehuu noilla energioilla.

 

[BNo1]

Yllätti kyllä miten vähän on täysiä tunteja että tehoa on tullut paljon. Mutta monta muuttujaa: Harvoin on niin että koko tunnin ei pilvet osu yhtään paneelien eteen

Tämän takia jotkut ylimitoittavat paneelit suhteessa invertteriin, koska käytännössä paneelit tuottavat harvoin teoreettista maksimia ja kun ne vanhenevat niiden tuotto tippuu joka tapauksessa on turhaa mitoittaa invertteriä täydelliselle tuotannon maksimille kun sitä tapahtuu harvoin.
Isompia etuja on että isommalla määrällä sarjassa olevia paneeleita kynnysjännite jolla tuotanto alkaa saavutetaan nopeammin aamulla ja se jatkuu pidemmälle iltaan ja isompi määrä paneeleja tuottaa enemmän. Haittapuolena on että silloin kun sattuu se ideaalinen hetki niin huipputuotannosta menetetään se osa mikä ylittää maksimin.
Ymmärtääkseni isoin rajoite ylimitotuksessa on että Voc ei saa ylittää maksimia ettei taikasavut pääse pihalle.

 

[sammy123]

Kynnysjännite ei ole yksin avainasemassa, vaan huomioitava myös paneeleista saatava virta. Pelkästään jännite nousee jo hämärässä yli "kynnysjännitteen" ilman että tulee yhtään wattia.

 

[Zacksa]

Tämän takia jotkut ylimitoittavat paneelit suhteessa invertteriin, koska käytännössä paneelit tuottavat harvoin teoreettista maksimia ja kun ne vanhenevat niiden tuotto tippuu joka tapauksessa on turhaa mitoittaa invertteriä täydelliselle tuotannon maksimille kun sitä tapahtuu harvoin.
Isompia etuja on että isommalla määrällä sarjassa olevia paneeleita kynnysjännite jolla tuotanto alkaa saavutetaan nopeammin aamulla ja se jatkuu pidemmälle iltaan ja isompi määrä paneeleja tuottaa enemmän. Haittapuolena on että silloin kun sattuu se ideaalinen hetki niin huipputuotannosta menetetään se osa mikä ylittää maksimin.
Ymmärtääkseni isoin rajoite ylimitotuksessa on että Voc ei saa ylittää maksimia ettei taikasavut pääse pihalle.

En oikeen ymmärrä tuota "pelkoa" että kaikkea ei voi itse käyttää. Saa siitäkin jotain hiluja, ja mitä isompi järjestelmä, sitä suuremman osan vuodesta ja päivästä se kattaa oman kulutuksen. Jos pilvisenä päivänä 4kw järjestelmä tuottaa 10% maksimista, niin se on vain 400w, mutta 12kwp järjestelmä tuottaisi 1200w, jolla jo tekeekin jotain asennuksen hinta on kai lähes sama, oli kyseessä sitten 4kw tai 12kw.

 

[pulatunnus]

En oikeen ymmärrä tuota "pelkoa" että kaikkea ei voi itse käyttää. Saa siitäkin jotain hiluja, ja mitä isompi järjestelmä, sitä suuremman osan vuodesta ja päivästä se kattaa oman kulutuksen. Jos pilvisenä päivänä 4kw järjestelmä tuottaa 10% maksimista, niin se on vain 400w, mutta 12kwp järjestelmä tuottaisi 1200w, jolla jo tekeekin jotain asennuksen hinta on kai lähes sama, oli kyseessä sitten 4kw tai 12kw.

Tajuusmuuttajan hintojakatsoessa taitaa puhua eurot, jos isommalla ei saa lisääelinkaarta, ei parempaa hyötysuhdetta, niin ei siitä kannata maksaa ylimääräistä.

Jos ollaan siinä valtakunnanverkossa niin panelienosalta ne hämmäränpäivän tehoijan varten ei kauhesti kannata lisää paneleita ostaa, jos niistä wateista ei saa riittävän kovaa hintaa. Vaikka siirtomaksut saa yleensä vakiona, on toki tarjolla vaihteleviakin, joka voisi talvipäivänä osua tontille, mutta vastineeksi voi huonontaa sitä kesän kannatavuus ynnäilyä.

Siis jos ollaan ostamassa ylimääräistä panelia, jossa sitten ulosmyyttävän määrä lisäntyy. Jos pyritään maksimoimaan omavaravaisuus, mennään sähköliittymien ulkopuolelle, niin sitten toki mitoitetaan ihan eri perustein, kun jos akku tai generaattori sähkö maksaakin sitten ihan jotain muuta.

 

[BNo1]

Kynnysjännite ei ole yksin avainasemassa, vaan huomioitava myös paneeleista saatava virta. Pelkästään jännite nousee jo hämärässä yli "kynnysjännitteen" ilman että tulee yhtään wattia.

Ei tietenkään, P = U * I mutta pointti lienee että isompi määrä paneeleja tuottaa aikaisemmin koska jännite ja virta nousee nopeammin. Vai oletko tietoinen että tämä ei pitäisi paikkaansa?

Tajuusmuuttajan hintojakatsoessa taitaa puhua eurot, jos isommalla ei saa lisääelinkaarta, ei parempaa hyötysuhdetta, niin ei siitä kannata maksaa ylimääräistä.

Ylimitotuksessa ei hankita isompaa invertteriä vaan enemmän paneeleja.

Esimerkki briteistä
"Installing 12 panels: 12 x 350w = a 4.2 kWp system. Using a G98 compliant 3.68kW inverter, they are oversizing by 14%. The estimated annual production is 4250kWh."
Vs
"However, if they install 16 panels: 16 x 350w = a 5.6kWp system. With the same G98 compliant 3.68kW inverter, their system will be oversized by 52%. Estimated annual production is 5590kWh."

 

[_Tee]

Jos paneeleiden tuotanto on suurempaa kuin invertteri pystyy verkkoon työntämään niin mihin se ylimääräinen energia hukataan? En ole paneeleiden tekniikasta selvillä, jotain irtikytkentää varmaan tapahtuu?

 

[BNo1]

Jos paneeleiden tuotanto on suurempaa kuin invertteri pystyy verkkoon työntämään niin mihin se ylimääräinen energia hukataan? En ole paneeleiden tekniikasta selvillä, jotain irtikytkentää varmaan tapahtuu?

Jos olen ymmärtänyt oikein niin invertteri ottaa paneeleista vain sen määrän energiaa mitä se pystyy invertoimaan. Ihan samalla tavalla kuin että paneelit ei olisi edes kytketty niin ei niiden tuotannon tarvitse minnekkään mennä, sitä ei vaan hyödynnetä.
Enkä osaa kaikista inverttereistä tai MPPT:sitä sanoa mutta ainakin Victronin järjestelmällä voidaan määritellä paljonko tehoa halutaan ulos ja MPPT säätää sitten itse itse tuotantoaan eli se ei ole mikään on/off kytkin.

 

[jkoljo]

Jeps. Ja tällöin stringin jännite nousee kohti open circuit jännitettä, ja paneelit lämpenee hieman enemmän. Paneelit kestää sen kyllä.

 

[BNo1]

Jeps. Ja tällöin stringin jännite nousee kohti open circuit jännitettä, ja paneelit lämpenee hieman enemmän. Paneelit kestää sen kyllä.

Tämä on ymmärtääkseni yksi rajoite eli Voc ei saa olla suurempi kuin mitä MPPT pystyy hanskaamaan tai tulee taikasavut ulos, mutta Isc virran kanssa ei ole samaa ongelmaa koska kun se voi rajoittaa tuotantoaan niin se pystyy seuraamaan ettei virta ylitä kestokykyä?

 

[jkoljo]

Todennäköisesti juuri näin. Mutta lähtisin siitä että oikein mitoitetussa järjestelmässä ollaan sekä Voc että Isc suhteen invertterin maksimirajojen sisäpuolella, ja ainoastaan paneelikentän teho voi ylittää invertterin tehospeksin.

 

[_Tee]

Jos olen ymmärtänyt oikein niin invertteri ottaa paneeleista vain sen määrän energiaa mitä se pystyy invertoimaan. Ihan samalla tavalla kuin että paneelit ei olisi edes kytketty niin ei niiden tuotannon tarvitse minnekkään mennä, sitä ei vaan hyödynnetä.
Enkä osaa kaikista inverttereistä tai MPPT:sitä sanoa mutta ainakin Victronin järjestelmällä voidaan määritellä paljonko tehoa halutaan ulos ja MPPT säätää sitten itse itse tuotantoaan eli se ei ole mikään on/off kytkin.

Juuri tuo onkin mieltä askarruttanut, energian säilymislain kannalta. Osaako joku selittää tämän kaljaksi ja makkaraksi?

 

[BNo1]

Juuri tuo onkin mieltä askarruttanut, energian säilymislain kannalta. Osaako joku selittää tämän kaljaksi ja makkaraksi?

En nyt mikään expertti ole, mutta minä näen PV paneelit tasavirta akustona joiden varaustila riippuu auringonpaisteesta (Voc määrittelee maksimijännitteen mitä PV:llä voi olla ja Isc maksimivirran). Jos akkujen kanssa ei ole loogista ongelmaa siinä paljonko niitä puretaan niin miksi PV paneelin kanssa olisi?
Esim invertterin näkökulmasta se tuskin edes tietää että tuleeko invertoitava sähkö akustolta vai PV paneeleista. Siksi PV paneelit voi kytkeä MPPT:n kautta samaan busbariin joka on myös kytketty akustoon ja invertteriin, ei invertteriä sinänsä kiinnosta tuleeko energia akuista vai PV:stä.

 

[BNo1]

Todennäköisesti juuri näin. Mutta lähtisin siitä että oikein mitoitetussa järjestelmässä ollaan sekä Voc että Isc suhteen invertterin maksimirajojen sisäpuolella, ja ainoastaan paneelikentän teho voi ylittää invertterin tehospeksin.

Kun katson vaikka Longin (555W) speksejä niin Voc = 49.95, Isc = 14.05, Vmp = 42,10 ja Imp = 13.19

Victronin 250/100 MPPT voisi teoriassa ottaa 5 paneelia sarjassa ja pysyä alle 250v Voc, mutta käytännössä 4 paneelia on maksimi (temp coefficientin takia).

250/100 MPPT speksistä "Max. PV short circuit current 70 A (max 30 A per MC4 conn.)"

70A / Isc = 4.98 eli maksimissaan neljä rinnakkaista stringiä. Mutta mitä en tajua on että jos käyttää MC4 liittimiä niin 30A on maksimi?

Oletan siis että tämä mahdollistaa maksimissaan 4 sarjaan ja 4 rinnalle paneeliston

4s1p
4 x 555 = 2220W

Voc = 4 x 49.95V = 199.8V (pysyy alle 250V)
Visc = 1 x 14.05A = 14.05A (pysyy alle 70A)
Vmax = 4 x 42.10 = 168.4V
Imax = 13.19A
Pmax = 168.4V * 13.19A = 2221W

4s4p
16 x 555 = 8880W

Voc = 4 x 49.95V = 199.8V (pysyy alle 250V)
Visc = 4 x 14.05 = 56.2A (pysyy alle 70A)
Vmax = 4 x 42.10 = 168.4V
Imax = 4 * 13.19A = 52.76A
Pmax = 168.4V * 52.76A = 8885W

Nyt pitäisi Voc ja Isc pysyä speksin rajoissa mutta tosiaan 4s4p tuottaa parhaimmillaan 8885W vaikka maksimi latausvirta mitä 250/100 pystyy antamaan on 100A (*48V järjestelmä) eli MPPT:stä saa ulos vain 4800W.

 

[Janiautomation]

Kun katson vaikka Longin (555W) speksejä niin Voc = 49.95, Isc = 14.05, Vmp = 42,10 ja Imp = 13.19

Victronin 250/100 MPPT voisi teoriassa ottaa 5 paneelia sarjassa ja pysyä alle 250v Voc, mutta käytännössä 4 paneelia on maksimi (temp coefficientin takia).

250/100 MPPT speksistä "Max. PV short circuit current 70 A (max 30 A per MC4 conn.)"

70A / Isc = 4.98 eli maksimissaan neljä rinnakkaista stringiä. Mutta mitä en tajua on että jos käyttää MC4 liittimiä niin 30A on maksimi?

Oletan siis että tämä mahdollistaa maksimissaan 4 sarjaan ja 4 rinnalle paneeliston

4s1p
4 x 555 = 2220W

Voc = 4 x 49.95V = 199.8V (pysyy alle 250V)
Visc = 1 x 14.05A = 14.05A (pysyy alle 70A)
Vmax = 4 x 42.10 = 168.4V
Imax = 13.19A
Pmax = 168.4V * 13.19A = 2221W

4s4p
16 x 555 = 8880W

Voc = 4 x 49.95V = 199.8V (pysyy alle 250V)
Visc = 4 x 14.05 = 56.2A (pysyy alle 70A)
Vmax = 4 x 42.10 = 168.4V
Imax = 4 * 13.19A = 52.76A
Pmax = 168.4V * 52.76A = 8885W

Nyt pitäisi Voc ja Isc pysyä speksin rajoissa mutta tosiaan 4s4p tuottaa parhaimmillaan 8885W vaikka maksimi latausvirta mitä 250/100 pystyy antamaan on 100A (*48V järjestelmä) eli MPPT:stä saa ulos vain 4800W.

Äkkiseltään näyttäisi että ihan oikein laskettu, mutta kannattaa aina tarkastaa victronin laskurilla vielä. Juuri nämä kevää kelit missä paneelit kylmät ja parhaillaan iso pelto heijastaa lisää niin melkoiset huippujännitteet mahdollisia. Tuo 30A rajoite on vain liitinkohtainen maksimi eli sama MPPT säädin kuin ruuviterminaaleilla oleva.

 

[BNo1]

Äkkiseltään näyttäisi että ihan oikein laskettu, mutta kannattaa aina tarkastaa victronin laskurilla vielä. Juuri nämä kevää kelit missä paneelit kylmät ja parhaillaan iso pelto heijastaa lisää niin melkoiset huippujännitteet mahdollisia. Tuo 30A rajoite on vain liitinkohtainen maksimi eli sama MPPT säädin kuin ruuviterminaaleilla oleva.

Toki, ekaa kertaa laskin käsin ja ideaalisesti eli nuo lämpötilakertoimet ei olleet mukana.

En nyt ihan hahmota vieläkään tuota liitinkohtaista rajoitetta, jos kyseessä on MC4 liitäntainen versio niin siihen tulee kaksi MC4 liitintä paneeleilta (plus ja miinus), rajoittaako ne liittimet nyt maksimivirtaa? 30A? Vai kaksi liitintä 60A?

 

[0nanias]

Toki, ekaa kertaa laskin käsin ja ideaalisesti eli nuo lämpötilakertoimet ei olleet mukana.

En nyt ihan hahmota vieläkään tuota liitinkohtaista rajoitetta, jos kyseessä on MC4 liitäntainen versio niin siihen tulee kaksi MC4 liitintä paneeleilta (plus ja miinus), rajoittaako ne liittimet nyt maksimivirtaa? 30A? Vai kaksi liitintä 60A?

Sama virta mutta eri suuntiin, jos laitat vaikka 10kpl noita liittimiä sarjaan niin niiden kyky välittää virtaa ei kasva.

e. Luin nyt ketjua vähän pidemmälle ja jos puhutaan 250/100 -mallista niin siinä on kolme paria MC4-liittimiä eli maksimivirta sille on 90A.

 

[BNo1]

Sama virta mutta eri suuntiin, jos laitat vaikka 10kpl noita liittimiä sarjaan niin niiden kyky välittää virtaa ei kasva.

e. Luin nyt ketjua vähän pidemmälle ja jos puhutaan 250/100 -mallista niin siinä on kolme paria MC4-liittimiä eli maksimivirta sille on 90A.

Tämä jäi huomaamatta minultakin ja nyt menee järkeen

 

[_Tee]

En nyt mikään expertti ole, mutta minä näen PV paneelit tasavirta akustona joiden varaustila riippuu auringonpaisteesta (Voc määrittelee maksimijännitteen mitä PV:llä voi olla ja Isc maksimivirran). Jos akkujen kanssa ei ole loogista ongelmaa siinä paljonko niitä puretaan niin miksi PV paneelin kanssa olisi?

Akkuihin ei tule jatkuvasti lisää energiaa. Pohdiskeluni osuu siihen, että kun fotoni osuu sinne panelin puolijohteeseen, elektroni irtoaa ja tuottaa sähkövirtaa, mutta virta ei pääse purkautumaan minnekään. Niin lämmöksi sen on muututtava ja paneeli sen kestää.
Ilmiselvästi tässä ei ole mitään käytännön ongelmaa.

 

[stabbulamus]

Akkuihin ei tule jatkuvasti lisää energiaa. Pohdiskeluni osuu siihen, että kun fotoni osuu sinne panelin puolijohteeseen, elektroni irtoaa ja tuottaa sähkövirtaa, mutta virta ei pääse purkautumaan minnekään. Niin lämmöksi sen on muututtava ja paneeli sen kestää.
Ilmiselvästi tässä ei ole mitään käytännön ongelmaa.

Jos nyt oli kyse kytkemättömästä paneelista niin avoimessa virtapiirissä ei voi kulkea virtaa.

 

[BNo1]

Akkuihin ei tule jatkuvasti lisää energiaa. Pohdiskeluni osuu siihen, että kun fotoni osuu sinne panelin puolijohteeseen, elektroni irtoaa ja tuottaa sähkövirtaa, mutta virta ei pääse purkautumaan minnekään. Niin lämmöksi sen on muututtava ja paneeli sen kestää.
Ilmiselvästi tässä ei ole mitään käytännön ongelmaa.

Virtapiirin sulkeutuminen luo reiän P-aineeseen(?) mihin se elektroni saatuaan osuman fotonista siirtyy, ilman suljettua virtapiiriä ei synny virtaa. Ymmärtääkseni elektroni kyllä virittyy kun fotoni osuu siihen siksi siellä on mitattava kelluva jännite mutta ei virtaa, mutta ilman virtaa ei ole tehokkaan (P = U * I) joten ei se taida tuottaa lämpökään?

 

[Miksuu]

Mitä te ny haette? Jos lämmäät paneeliin pellolle ilman et kytkettymihinkään se on sama ko heittäisit pulkan sinne.
Edit jos taas paneeli kytketty inverteriin on sen inverterin kyvyistä kii kuinka hanskaa sen liian

 

[elmo]

Mitä te ny haette? Jos lämmäät paneeliin pellolle ilman et kytkettymihinkään se on sama ko heittäisit pulkan sinne.
Edit jos taas paneeli kytketty inverteriin on sen inverterin kyvyistä kii kuinka hanskaa sen liian

No ei. Jos heittää paneelin niin että johdot menee lähelle tosiaan siitä voi saada valokaaren aikaiseksi. Pulkalla ei onnistu.


Noin muuten ABC ajattelumalli sähköstä kun haettiin sitä kalja ja makkara vertausta. Niin sähköä ei voi työntää mihinkään.

Ihan sama vaikka olisi julmettu genu hörskyttämässä niin ei se kuluta määräänsä enempää virtaa ennenkuin sinne laittaa kuormaa perään.

 

[_Tee]

Koko ajatus lähti siitä kun näin videon jossa ennen invertteriä oli ilmeisesti turvakytkin, ja turvakytkin oli lähtenyt sulamaan ja savuamaan. Valokaari siis päällä ja mitään muuta ei tehtävissä kuin joko saada johtimet erotettua tai energian tuotanto lopetettua.

 

[Kahvilalli]

Noita DC-puolen turvakytkimiä on raportoitu palaneen ja sen takia on hyvä lyödä palosuojalevy sen taakse. En ole varma onko jo ihan asennusvaatimuksena nykypäivänä.

E: Toki myös lähtökohtaisesti liitokset pitää olla kireällä.

 

[elmo]

Koko ajatus lähti siitä kun näin videon jossa ennen invertteriä oli ilmeisesti turvakytkin, ja turvakytkin oli lähtenyt sulamaan ja savuamaan. Valokaari siis päällä ja mitään muuta ei tehtävissä kuin joko saada johtimet erotettua tai energian tuotanto lopetettua.

Ihan mahdollista, että käytetty AC turvakytkintä DC turvakytkimen tilalla. DC:llä pitää olla vähän eri välit kärjissä...

Hyvä demovideo aiheesta:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[zepi]

Juuri tuo onkin mieltä askarruttanut, energian säilymislain kannalta. Osaako joku selittää tämän kaljaksi ja makkaraksi?

Mihin se auringosta paneeliin säteilevä energia menee kun paneelit piuhat ovat kytkemättä? Paneelin lämmöksi tietenkin.

Tässä yksi tyypillinen paneelin virta/jännite käyrä kiinteällä valaistuksen määrällä. (Tai no kuva on yhden ainokaisen kenno-elementin virta/jännite, ei koko paneelin).

MPPT-säätimen olemassaolon idea on se, että se jatkuvasti etsii resistanssia jolla virta/jännite pisteen pinta-ala (eli teho) maksimoituu. Jos tehoa pitää rajoittaa, MPPT vaan korottaa resistanssia jolloin paneelin jännite kasvaa, virta putoaa ja suorakaiteen kokonaispinta-ala (teho) pienenee kunnes ollaan MPPT:n (invertterin) haluamassa tehossa.

Käyrän oikea alakulma on Voc (open circuit voltage), eli jännite missä ollaan kun paneelia ei ole kytketty - virta on nolla. MPPT vaan korottaa paneelin näkemää resistanssia aina vaan lähemmäs ääretöntä jotta virta ja teho rajoittuu.

Kuva: https://www.researchgate.net/figure...f-a-solar-cell-CdS-CdTe-1-cm-2_fig1_302872393

Virtapiirin sulkeutuminen luo reiän P-aineeseen(?) mihin se elektroni saatuaan osuman fotonista siirtyy, ilman suljettua virtapiiriä ei synny virtaa. Ymmärtääkseni elektroni kyllä virittyy kun fotoni osuu siihen siksi siellä on mitattava kelluva jännite mutta ei virtaa, mutta ilman virtaa ei ole tehokkaan (P = U * I) joten ei se taida tuottaa lämpökään?

Ne puolijohteeseen syntyvät virittyneet varauksenkuljettajat rekombinoituvat alkuperäisten reikien kanssa mitä jäi jäljelle niistä virittymisistä ja energia vapautuu lämmöksi paneelissa. Kun piuhat kytketään kiinni, sähköteho "kuluu" muualla kuin paneelissa ja täten sillä tuotettu lämpökin sitten syntyy jossain muualla. Jos paneelista otetaan 200W/m² tehoa ulos, niin kyllä sen paneelin pinnan pitäisi olla aika paljon viileämpi kuin jos sitä tehoa ei oteta ulos.

 

[Sergio]

Noita DC-puolen turvakytkimiä on raportoitu palaneen ja sen takia on hyvä lyödä palosuojalevy sen taakse. En ole varma onko jo ihan asennusvaatimuksena nykypäivänä.

Jos/kun DC turvakytkin on invertterissä niin erillistä kytkintä ei edes pidä asentaa.

 

[BNo1]

Koko ajatus lähti siitä kun näin videon jossa ennen invertteriä oli ilmeisesti turvakytkin, ja turvakytkin oli lähtenyt sulamaan ja savuamaan. Valokaari siis päällä ja mitään muuta ei tehtävissä kuin joko saada johtimet erotettua tai energian tuotanto lopetettua.

Tässä voi myös olla kyse siitä että on asennettu vääränlainen kytkin. DC isolator on kytkin jolla on se rajoitus että sitä ei voi käyttää kuorman kanssa, eli jos siihen on asennettu isolator ja yritetty katkaista kuorman ollessa aktiivisena niin voi käydä ylläri..
Sitten on DC Circuit Breaker joka pystyy katkaisemaan kuorman ollessa aktiivisena kunhan pysytään "Breaking capacity" mitoituksen sisällä.

Sen mitä foorumeita seuraa niin moni rakentelee systeemeitään Kiinasta tilatuilla pingpong osilla ilman käsitystä mitä eroa on AC ja DC sähköllä, puhumattakaan että osattaisiin ostaa oikeanlaista kytkintä tai käyttää niitä oikein. Ei isolatorissa ole ongelmaa kunhan ymmärtää ettei se ole hätäkytkin koska sillä ei voi katkaista hätätilanteessa vaan pitää pystyä ensin sammuttamaan kuorma ennen kuin siihen koskee. Mutta turvakytkin se voi olla kun sillä eristetään PV sähköisesti esim huoltotöitä varten.

Jos kyseessä olisi esim PV -> MPPT väli, niin minä pistäisin DC CB:n kun se toimii sulakkeena suojaamassa johtoja ja hätä/turvakytkimenä mutta luonnollisesti kyseessä on kalliimpi ratkaisu.

Oma arvaus on että näkemälläsi videolla on palanut joko isolator jota on käytetty kuormalla tai AC Circuit Breaker joka ei ole kyennyt katkaisemaan DC kuormaa tai on käytetty halpaa kiinalaista laatutuotetta.

Jos/kun DC turvakytkin on invertterissä niin erillistä kytkintä ei edes pidä asentaa.

Miten siellä invertterin päässä huolletaan jos PV:tä ei saa jännitteettömäksi?

 

[Sergio]

Miten siellä invertterin päässä huolletaan jos PV:tä ei saa jännitteettömäksi?

Miten niin ei saa jännitteettömäksi? SMA:n invertterissä on ainakin mekaaninen kytkin kyljessä.

 

[dot1q]

Mitähän mahdan tehdä väärin, kun katson että foorumilla ei ole varsinaista "kotiakusto" keskustelua. Ja näyttäs siltä, että 10kW kokoluokan akkujenhinnat on tulleet rajusti alaspäin. 8k€ nurkista 5k€ nurkille.

Home storage Pylontech - 96V FORCE-H2 10.6 (9,6 kWh)

Big selection Pylontech 96V FORCE-H2 10.6 (9,6 kWh) Solar Storage order now from Secondsol.

www.secondsol.com

Tuossa ei ole ALV:ia mukana, eli "veroton hinta".
Tässä 11kW BYD akussa ei myöskään ALV:ia mukana,
BYD Battery-Box premium HVM 11.0 kWh - Store your own power mutta veroton 4700€ on jotain mitä en kyllä ole missään aiemmin nähnyt.

 

[elmo]

Mitähän mahdan tehdä väärin, kun katson että foorumilla ei ole varsinaista "kotiakusto" keskustelua. Ja näyttäs siltä, että 10kW kokoluokan akkujenhinnat on tulleet rajusti alaspäin. 8k€ nurkista 5k€ nurkille.

Home storage Pylontech - 96V FORCE-H2 10.6 (9,6 kWh)

Big selection Pylontech 96V FORCE-H2 10.6 (9,6 kWh) Solar Storage order now from Secondsol.

www.secondsol.com

Tuossa ei ole ALV:ia mukana, eli "veroton hinta".
Tässä 11kW BYD akussa ei myöskään ALV:ia mukana,
BYD Battery-Box premium HVM 11.0 kWh - Store your own power mutta veroton 4700€ on jotain mitä en kyllä ole missään aiemmin nähnyt.

Aihetta viistetty näissä molemmissa solar ketjuissa (tämä ja elektroniikka puolen), mutta hinta toistaiseksi ollut niin reilu ettei maksa itseään koskaan takaisin. Jotta ei ole tainnut moni asennella paljolti akkuja.

Näissä on kyllä tullut ja tulossa sellaisia droppeja hinnassa, että en nyt ihan heti tarttuisi härkää sarvista. Varsinkin jos sähköautopuoli sakkaa niin halvoille akuille kyllä riittää kysyntää muuallakin.

CATL, BYD To Slash Battery Prices By 50% In 2024. BOOM! EVs Win! - CleanTechnica

CATL says it will begin selling LFP battery cells in the VDA format at price less than $60 per kWh hour by the middle of this year.

cleantechnica.com

 

[dot1q]

Tuo on kyllä totta, ettei vielä ole kiire liipaista kiinni hankintaan. On noi hinnat sen verran suolaisia vielä. Katselin vaan noita "kotisalkkuja" joiden lataussyklimäärä on aneeminen 300-500 ja näissä isommissa on pitkälle nelinumeroisia syklimääriä tarjolla. Siinä samalla tarttui silmään noi hinnat, jotta ovat tulleet kyllä sieltä +700€/kWh nurkista alle 500€/kWh. Tuollaisille valmiille paketeille, jossa BMS ja akustoa.

" 6.000 cycles or more: The number of cycles possible with this battery makes it ideal for long term use. With an average of 250 cycles per year, the BYD HVS 7.7 has an estimated service life of nearly 25 years. "

 

[BNo1]

Mitähän mahdan tehdä väärin, kun katson että foorumilla ei ole varsinaista "kotiakusto" keskustelua. Ja näyttäs siltä, että 10kW kokoluokan akkujenhinnat on tulleet rajusti alaspäin. 8k€ nurkista 5k€ nurkille.

Tee ihmeessä erillinen ketju, aihe kiinnostaa ainakin minua ja olen jonkin verran siihen tutustunut.

Ruixua saa 15kWh 5ke (+kulut) euroopasta ( https://www.europe.ruixubattery.com...ithium-batteries-kits-15kwh-20kwh-25kwh-30kwh )
Gobbeliä saa 14kWh 3ke (+kulut) euroopasta ( EU Stock Gobel Power GP-SR1-PC200 48V 280Ah LiFePO4 Battery )

 

[stabbulamus]

Tee ihmeessä erillinen ketju, aihe kiinnostaa ainakin minua ja olen jonkin verran siihen tutustunut.

Ruixua saa 15kWh 5ke (+kulut) euroopasta ( https://www.europe.ruixubattery.com...ithium-batteries-kits-15kwh-20kwh-25kwh-30kwh )
Gobbeliä saa 14kWh 3ke (+kulut) euroopasta ( EU Stock Gobel Power GP-SR1-PC200 48V 280Ah LiFePO4 Battery )

Joskus olisi kyllä ihan hyvä filtteröidä mitä sieltä netistä kaivelee. Varsinkin kun myyjän sähköposti on jotain @gmail ja mitä muuta ripulia tuolla sivulla on.

 

[_Tee]

Ne puolijohteeseen syntyvät virittyneet varauksenkuljettajat rekombinoituvat alkuperäisten reikien kanssa mitä jäi jäljelle niistä virittymisistä ja energia vapautuu lämmöksi paneelissa. Kun piuhat kytketään kiinni, sähköteho "kuluu" muualla kuin paneelissa ja täten sillä tuotettu lämpökin sitten syntyy jossain muualla. Jos paneelista otetaan 200W/m² tehoa ulos, niin kyllä sen paneelin pinnan pitäisi olla aika paljon viileämpi kuin jos sitä tehoa ei oteta ulos.

Tämä oli juuri se mitä yksinkertainen rakennusinsinöörin aivoni pohti. Kiitos valaisusta.

Tuo kärähtäneen turvakytkimen loppuselvitys jäi ilmaan. Kyseinen video oli youtubessa mutta poistettiin aika nopeasti. Toimitus oli tilattu alueelliselta sähköyhtiöltä, jonka aliurakkana asennus. Ja aikaa tästä vuosi-puolitoista.

 

[BNo1]

Joskus olisi kyllä ihan hyvä filtteröidä mitä sieltä netistä kaivelee. Varsinkin kun myyjän sähköposti on jotain @gmail ja mitä muuta ripulia tuolla sivulla on.

Tarkoitatko ettei noita ole olemassa? Vai tuleeko tämä tuomio gmail osoitteen perustella? Tuotteista on ihan 3rd party testejäkin olemassa.