Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Milläs firmalla on nyt ollut parhaita hyvityksiä ylijäämätuotannosta? Tässä on nyt aurinkopaneelien asennus omaan talouteen tulossa lähiaikoina niin täytyisi nyt kysyä ajantasainen näkemys kanssafoorumilaisilta :)

€: Itsellä sopimus tällä hetkellä NGE kanssa ja tässä heidän malli:
Korvaamme ylijäämäisen sähköenergian Nordpool Spotin Suomen hinta-alueen kuukauden keskihintaan ilman erillistä korvaushintaa pienentävää ostomarginaalia. Asiakkaalle muodostuva korvaus hyvitetään suoraan asiakkaan sähkölaskujen yhteydessä. Pientuotantosopimus on asiakkaalle kuukausimaksuton.
 
Viimeksi muokattu:
Milläs firmalla on nyt ollut parhaita hyvityksiä ylijäämätuotannosta? Tässä on nyt aurinkopaneelien asennus omaan talouteen tulossa lähiaikoina niin täytyisi nyt kysyä ajantasainen näkemys kanssafoorumilaisilta :)

€: NGE Malli:
Korvaamme ylijäämäisen sähköenergian Nordpool Spotin Suomen hinta-alueen kuukauden keskihintaan ilman erillistä korvaushintaa pienentävää ostomarginaalia. Asiakkaalle muodostuva korvaus hyvitetään suoraan asiakkaan sähkölaskujen yhteydessä. Pientuotantosopimus on asiakkaalle kuukausimaksuton.
NGE malli nyt on ainakin täysi kusetus (kuten koko firma muutenkin). Yleensä sähkö on kallista päivällä (jolloin aurinkopaneelit tuottaa) ja halpaa yöllä. Kuukauden keskihinta voi siis olla huomattavasti matalampi verrattuna tunneittain laskutetun sähkön myyntiin.
Fortum on ok 0,24c/kWh marginaalilla tunti spot hinnalla ilman kk-maksua. Sitten on firmoja joilta sähköä ostettaessa ei ole myytäessä marginaalia eikä kuukausimaksua, esimerkiksi Lumme.
 
Oliko lumpeella varttinetotus käytössä?
Eiköhän varttinetotukseen vaikuta vain siirtoyhtiö. Eli riippuu siitä, onko infra kunnossa.

Tuntinetotus käytössä, käsittääkseni riippuu ihan sähkömittarista, meidän alueella ilmeisesti joskus 2025 päivittyy noi sähkömittarit siihen vuosikertaan että on sitten varttinetotus. Siihen asti saa nauttia tästä tuntinetotuksesta.
 
NGE malli nyt on ainakin täysi kusetus (kuten koko firma muutenkin). Yleensä sähkö on kallista päivällä (jolloin aurinkopaneelit tuottaa) ja halpaa yöllä. Kuukauden keskihinta voi siis olla huomattavasti matalampi verrattuna tunneittain laskutetun sähkön myyntiin.
Fortum on ok 0,24c/kWh marginaalilla tunti spot hinnalla ilman kk-maksua. Sitten on firmoja joilta sähköä ostettaessa ei ole myytäessä marginaalia eikä kuukausimaksua, esimerkiksi Lumme.
Ok, täytynee katsoa varmaan jommalta kummalta sopimusta, kuin nykyinen päättyy NGE kanssa vuoden lopussa.

Ei millään sähköyhtiöllä varmaankaan ole minkäänlaista kwh pankki tyylistä sopimusta, että ylijäämätuotanto myytäisiin kWh:na ja korvautuisi kWh:na tulevilla laskuilla :lol:

Itsellä se tilanne, että joulukuusta maaliskuulle on kulutus (riippuen talvesta) noin 20000kWh luokkaa ja itsehän saisin parhaan hyödyn vain kompensoimalla ylijäämän marras/joulukuun laskuissa.
 
Ei taida olla, koska menee vissiin vähän verotuksen vastaisesti. Myyntisähköstähän pitäisi maksaa verot verokortin kautta.

Meillä on Vaasan sähköltö osto ja myynti sopparit. Ainakin oma on ihan ok diili, molemmissa siis spot hinnoittelu. Eli kannattaa zekata myös heiltä tarjous.
 
Ok, täytynee katsoa varmaan jommalta kummalta sopimusta, kuin nykyinen päättyy NGE kanssa vuoden lopussa.

Voit ihan vapaasti myydä sähkön esim. fortumille, vaikka ostatkin itse joltain muulta. Osto ja myynti sopimukset ei siis tarvitse olla samalta yhtiöltä.
 
Voit ihan vapaasti myydä sähkön esim. fortumille, vaikka ostatkin itse joltain muulta. Osto ja myynti sopimukset ei siis tarvitse olla samalta yhtiöltä.
Ja jopa melkein kannattaa myydä eri taholle, niin eipä tartte sitten ihmetellä jos vaihtelee ostosähkösoppareita, että mitäs nyt tälle myyntisopparille tehdään. Suositukset forttumille ylijäämämyynnistä. Maksavat ajallaan ja appsikin on ihan hyvä.
 
Elenia antoi starttiluvan perjaintaina puolilta päivin, elikkäs suhteellisen nopeasti, "voimalaitos" valmistui kuitenkin keskiviikko iltapäivänä noin kello kolme. Tuotto oli tänään 5,4 kWh, aurinko diivaili tänäänkin pilvien takana kokopäivän eikä halunnut näyttäytyä, pyöräyttelin kuitenkin joutessani noi astian/vaatteiden pesuaparaatit kun sähkönmyymisestä ei tänään rahaa ollut tarjolla.

Huomisen ennuste lupaa tänne enemmän aurinkoa, toivotaan että näin on koska pörssisähkön keskihinta on huomenna päivällä noin 20 senttiä, sehän tarkoittaisi sitä että jos voimalaitos huomenna innostuisi tuottamaan aurinkon paisteessa vaikka 10 kWh tulisi siitä jo 2€ tuottoa, et kyl tää tästä pikku hiljaa :lol: .

Sellaista tuli pohdittua että mitenlie noi invertterit on suojattu kondesiolta, kylmiä öitä on pian luvassa, ehkä yöpakkasia, mutta aamulla invertteri sitten käynnistyy tuolla ulkona. No ei sinänsä oo ongelma, 10 vuotta takuuta ja laskennallisesti noitten eliniäksi annetaan 15 vuotta, kuhan tälläinen maallikko vaan pohtii. Eipä se olis ollut edes vaihtoehto että olis sisälle tullut, ei olis ollut mitään järkevää ja paloturvallista paikkaa edes sille. Kyllähän siitä olis ollut kaameat otsikot jos noi invertterit kosteuden takia hajois ulkona epidemia mittaluokassa.

Toinen mitä pohdin on noi passiivi vs aktiivi jäähdytetyt invertterit:
Aktiivi (yleensä tuulettimella/puhaltimella)
- Oletettavasti pitää invertterin viileämpänä?
- Enemmän liikkuvia osia, kestääkö ne yhtä pitkään mitä invertteri muuten?
- Saattavat kuulemma olla äänekkäitä kuormalla, pitää miettiä sijaintia myös siltä kantilta.

Passiivi
- Lämpenee oletettavasti enemmän mutta tuskin Suomen olosuhteissa usein ongelma jos mitoitus kunnossa?
- Olettavasti hiljainen jos ehjä.
- Todennäköisesti tosi huono idea sijoittaa paikkaan mihin paistaa koko päivän.

Meillä on tuollainen passiivijäähdytetty invertteri pohjois seinällä. Onkohan noiden käyttöikää ikinä vertailtu, ideaali olis jos olis samantehoinen samalta valmistajalta eri jäähdytys ratkaisuilla.
 
Todennäköisesti tosi huono idea sijoittaa paikkaan mihin paistaa koko päivän.
Täällä ulkorakennuksen räystään alla etelä-seinällä ja hellepäivänä olin vähän huolissani, mutta kun inkku on valkoinen väriltään niin yllättävän matala on sen pintalämpö. Räystäs varjostaa jonkin verran inkun yläosaa. Lämpötilaksi inkku näytti 60 astetta silloin. Nyt on viileämpää ja näyttää lämpötilaksi 40 astetta, kun syysaurinko paistaa.
Passiivi jäähdytys on, todella hiljainen.
 
- Todennäköisesti tosi huono idea sijoittaa paikkaan mihin paistaa koko päivän.

Täällä myös eteläseinällä, johon alkaa paistaa noin klo 13 aikoihin. Ei vain ollut muita järkeviä paikkoja ilman että vedot olisi olleet tarpeettoman pitkät.
Passiivijäähdytetty laite ja lämmöt pyöri pahimmillaan noin 60 asteessa, kuten ylemmässä vastauksessa. Käytännössä äänetön laite ellei paina korvaa kiinni koteloon.
 
Täällä ulkorakennuksen räystään alla etelä-seinällä ja hellepäivänä olin vähän huolissani, mutta kun inkku on valkoinen väriltään niin yllättävän matala on sen pintalämpö. Räystäs varjostaa jonkin verran inkun yläosaa. Lämpötilaksi inkku näytti 60 astetta silloin. Nyt on viileämpää ja näyttää lämpötilaksi 40 astetta, kun syysaurinko paistaa.
Passiivi jäähdytys on, todella hiljainen.
Täällä myös eteläseinällä, johon alkaa paistaa noin klo 13 aikoihin. Ei vain ollut muita järkeviä paikkoja ilman että vedot olisi olleet tarpeettoman pitkät.
Passiivijäähdytetty laite ja lämmöt pyöri pahimmillaan noin 60 asteessa, kuten ylemmässä vastauksessa. Käytännössä äänetön laite ellei paina korvaa kiinni koteloon.
Mun invertterin tekniset speksit antaa max toimintalämpötilaksi plus 60 astetta, onko mahdollista että teidän tapauksissa on käynyt sama mitä käy esim. näytönohjaimissa kun ne saavuttavat omat toimintalämpötilarajansa eli tapahtuu ns. alikellotus, eli invertteri ei toimi enään paneelien mahdollistamalla teholla?
 
Mun invertterin tekniset speksit antaa max toimintalämpötilaksi plus 60 astetta, onko mahdollista että teidän tapauksissa on käynyt sama mitä käy esim. näytönohjaimissa kun ne saavuttavat omat toimintalämpötilarajansa eli tapahtuu ns. alikellotus, eli invertteri ei toimi enään paneelien mahdollistamalla teholla?
Myös ne paneelit menettävät tehoaan kuumalla kesäpäivällä.. kun aurinko paahtaa niihin
 
Myös ne paneelit menettävät tehoaan kuumalla kesäpäivällä.. kun aurinko paahtaa niihin
Joo, sähköä kyllä tuli, mutta ei niin hyvällä teholla kuin kevät talvella, vaikea todeta kumpi siinä rajoitti. Todennäköisesti paneelit. Pienellä räystään jatkeella saisi inkun kokonaan varjoon, pitänee ensi kesäksi väkästellä lippaa.
E: olisi mukava tietää ihan varjossa olevan laitteen lämpötila hellepäivänä, silloin selviäisi kuinka paljon se suora paiste nostaa sitä lämpöä ja mikä on toiminnasta johtuvaa normaalia lämpöä.
 
Mun invertterin tekniset speksit antaa max toimintalämpötilaksi plus 60 astetta, onko mahdollista että teidän tapauksissa on käynyt sama mitä käy esim. näytönohjaimissa kun ne saavuttavat omat toimintalämpötilarajansa eli tapahtuu ns. alikellotus, eli invertteri ei toimi enään paneelien mahdollistamalla teholla?

Ei ole missään vaiheessa invertteri rajoittanut tuotantoa. Muutenkin ylimitoitettu omassa tapauksessa, kun paneelit kahdella lappeella ja invertteri mitoitettu järjestelmän nimellistehon mukaan. Sekin pitänee lämmöt paremmin kurissa, kun invertteri ei käy maksimikuormalla.
 
Oma passiivijäähdytetty laite seuraa "IGBT Temperature" arvoa. Web-portaali sanoo että kyseinen arvo voi olla "Up to 150 Celsius".
Kesäkuun 15. ja 16. päivä on ollut tosi aurinkoista ja tuo lämpötila on ollut enimmillään 51 astetta. Päivän keskilämpötila on ollut 20 celsiusta ja korkein lämpötila 29 celsiusta ja rapiat. Tokihan minulla toi on iltapäivällä vasta auringon paisteessa tuo invertteri, mutta se on loppu iltapäivän ja illan suoraan paisteessa. Oman kokemukseni pohjalta (Solis S5 sarjan invertteri) passiivijäähdytetyn jäähdytyskyky ei lopu Suomen kesässä kesken.
 
Tuossa nopealla haulla aurinkoisen hellepäivän ennätyslämmöt.
En tiedä Sofarin "Single Plate Ambient Temperature" tarkoittaa.
Löytyy myös parametri moduulin lämmölle, mutta se ei näytä mitään arvoja.

1696317589164.png
 
Hyvä, alkaa tääkin keskustelu vähän piristyä, hyvää tietoa on tullut :thumbsup: . Mä en saa appista tai web portaalista noita lämpötila-arvoja ulos mutta eipä se omassa tapauksessa haittaa kun ei noita ongelmia tule jos ei oo joku outo valmistusvirhe yms käynyt.

Pikku hiljaa sitä itsekkin alkaa oppimaan noiden laitteiden sielunmaisemaa.

Elenia voi taas hyvillä mielin tehdä perinteiset siirtohintojen korotukset ens vuonna, hauska nähdä millä verukkeella sitten hinnat nousee kun maakaapelointi on valmis... no ehkä sitten niitä pitää alkaa uusimaan...
 
Ja Caruna päivitti jälleen ylöspäin riistohintaa, 5,07 snt/kWh nyt. Tuohon päälle sähkövero 2,79372 snt/kWh. Jokainen itse tehty ja käytetty kilowatti säästää siis jatkossa noin 7,864 snt/kWh.
(ai niin.. sähkössä maksetaan ALVia vielä sekä sähkönhinnasta, siirtohinnasta että sähköverosta. Joten toi summa, sen voi kertoa 1,24 kertoimella suoraan, joten 9,75 snt/kWh lähempänä totuutta.)
 
Viimeksi muokattu:
Paneelien hinnat ovat tulleet jo alas aika paljon kysyntähuipusta, mutta kokonaisjärjestelmän osalta on vaikea veikata laskeeko kokonaishinnat vuodessa enemmän kuin järjestelmällä on potentiaalia tuottaa. Jos laskee mukaan rahan tämänhetkisen hinnan niin veikkaisin kyllä että omakotitaloluokan järjestelmä on kokonaistaloudellisesti parempi investointi 1-2 vuoden päästä kuin nyt, mutta se perustuu mutuun että myyntisähköstä ei hirveästi kostu ensi kesänä ja kokonaishinnoissa voisi olla potentiaalia laskea ensi syksyyn noin 20% kunhan asentajilla alkaa olla enemmän kiinnostusta tinkiä hinnoista ja ehkä asennustarvikkeissakin tarjonta monipuolistuu mikä laskee hintoja. Jos ajatellaan 6kW järjestelmää niin 12x 505W paneelit ja 6kW invertteri kustantaa tällä hetkellä yhteensä noin 3 tonnia eli 50 senttiä/watti sis alv, loppuhinta tulee sitten asennustarvikkeista ja työstä.
 
Ison maailman ennusteet lupailee 20-30% hinnan laskua seuraavan 2v aikana pelkissä paneeleissa. Eli kyllä sieltä joskus vielä jotain halvempaa on tulossa, mutta koska? Kannattaako odottaminen?
Inverttereissä en tiedä. Invertteribisness on tietty isossa boomissa, koska esim sähköautot yms. vaatii näiden kehittämistä. Eli sieltäkin saattaa tulla halvempaa, tai sitten ei koska tekniikka on jo hyvinkin koeponnistettu?
 
Ison maailman ennusteet lupailee 20-30% hinnan laskua seuraavan 2v aikana pelkissä paneeleissa. Eli kyllä sieltä joskus vielä jotain halvempaa on tulossa, mutta koska? Kannattaako odottaminen?
Inverttereissä en tiedä. Invertteribisness on tietty isossa boomissa, koska esim sähköautot yms. vaatii näiden kehittämistä. Eli sieltäkin saattaa tulla halvempaa, tai sitten ei koska tekniikka on jo hyvinkin koeponnistettu?

Paneelien hinnat on nyt halvimmassa päässä 22 senttiä + alv ja jos hinta olisi kohta 20 senttiä sis alv niin entistä houkuttelevammaksi myös muodostuu "ylimitoitetut" järjestelmät kun invertterit on isompina suhteessa paljon halvempina. 6Kw invertteri on reilu 20 senttiä/kW, 15 kW invertteri on enää reilu 10 senttiä. Eli 15kW laitteet maksaisi 4500€ jos paneelit saa 20 senttiä sis alv ja invertterin nykyhinnoin. Ja asennus on kanssa isompana projektina paljon halvempaa per watti. Isompaa järjestelmää on myös mielekkäämpi täydentää akulla (täyttää akkua pidemmän aikaa vuodesta) sitten kun akkujärjestelmien hinnat alkaa olla kestokyvyn rajoissa. Ja toki täyssähköauto systeemin jatkeena heti puoltaisi isompaa järjestelmää.
 
9 vuotta kesti 2x 200ah AGM akut mökillä.
Vois talven aikana tilailla uudet akut ja vaihtaa samalla hybridi-invertteriin erillisestä lataussäätimestä ja invertteristä.
Pari paneeliakin vois lisätä, jos vaan löytää vielä 255wp kokoisia.

Kahvinkeitin tiputti akkujen jännitteet 24V-> 19.9V
 
9 vuotta kesti 2x 200ah AGM akut mökillä.
Vois talven aikana tilailla uudet akut ja vaihtaa samalla hybridi-invertteriin erillisestä lataussäätimestä ja invertteristä.
Pari paneeliakin vois lisätä, jos vaan löytää vielä 255wp kokoisia.

Kahvinkeitin tiputti akkujen jännitteet 24V-> 19.9V

Oliko akut kiinni järjestelmässä ympäri vuoden? Talvella virta väkisin laskee kun tuotto on olematon (tai nollassa) mikä taas lyhentää akkujen elinikää..
 
Jep. Kesät talvet kiinni. Talvella pakkasessa, koska ei mitään lämmitystä.
Omasta mielestäni hyvä suoritus.

On hyvä suoritus. Tuossa on paneelien tuotto ja akkujen koko oikeassa suhteessa. Liian suuret akustot eivät ole hyvä koska akku jää useammin vajaaseen lataukseen mikä lyhentää niiden elinikää.

Todennäköisesti vielä pidempään akkujen kestoon olisi päästy jos syksyllä olisi ladattu akut täyteen ja irroitettu säätimestä. Ehkä.. tämä pelkkää omaa mutuilua. :D
 
Turku Energia ei osta jollet osta myös sähköä heiltä.
Sama se on monella muullakin, eli vaatii sähkön oston ko. yhtiöltä, jolloin myynti ja osto saadaan samalle laskulle. Toisaalta ihan hyvä niin, ettei nuo provisiot ainakaan lähtisi nousemaan ja milläs muulla niitä perusteltaisi, kuin kuluilla sähköyhtiölle (erillisten laskujen lähettely ja rahan maksaminen).
 
Oon tällä hetkellä mökillä, katselin Froniuksen tietoja tältä päivältä mitä kotona tulee kwh ja laite näytttää olevan offline tilassa, onko muilla sama tilanne. Onko Froniuksen päässä jotain ongelmaa?
 
Oon tällä hetkellä mökillä, katselin Froniuksen tietoja tältä päivältä mitä kotona tulee kwh ja laite näytttää olevan offline tilassa, onko muilla sama tilanne. Onko Froniuksen päässä jotain ongelmaa?
Täällä toimii ainakin sekä Solarweb että mobiilisovellus.
 
Oon tällä hetkellä mökillä, katselin Froniuksen tietoja tältä päivältä mitä kotona tulee kwh ja laite näytttää olevan offline tilassa, onko muilla sama tilanne. Onko Froniuksen päässä jotain ongelmaa?
Joskus joutunut aktivoimaan wlanin invertteristä takaisin päälle. (Yleensä joku päivitys tullut)
 
Oon tällä hetkellä mökillä, katselin Froniuksen tietoja tältä päivältä mitä kotona tulee kwh ja laite näytttää olevan offline tilassa, onko muilla sama tilanne. Onko Froniuksen päässä jotain ongelmaa?
Lähti nyt aamulla itsekseen toimimaan.
 
Voiko olla niin että jos aurinko ei tuota niin invertteri menee uneen ja myös yhteys katkeaa? Näin monet toimii, mutta käyttöliittymässä ei näy mitään ihmeellistä.

Fronius taitaa toimia just noin. Muistaakseni viime talvena tuli joka päivä sähköpostiin ilmoitus, että invertteri on offlinessa. En jaksanut lähteä ~300km päähän katsomaan, että saisiko asetuksista säädeltyä. Menee spostit kuitenkin omaan kansioonsa jne.
 
Voiko olla niin että jos aurinko ei tuota niin invertteri menee uneen ja myös yhteys katkeaa? Näin monet toimii, mutta käyttöliittymässä ei näy mitään ihmeellistä.

Sofar Solarin invertterit myös tällaisia. Ne herää vain, kun paneeleilta tulee tarpeeksi herätysvirtaa aamuisin, muuten nukkuu itsekseen. Turhaan se nyt vaan idlaa ja odottelee jotain tapahtuvan.
 
Fronius taitaa toimia just noin. Muistaakseni viime talvena tuli joka päivä sähköpostiin ilmoitus, että invertteri on offlinessa. En jaksanut lähteä ~300km päähän katsomaan, että saisiko asetuksista säädeltyä. Menee spostit kuitenkin omaan kansioonsa jne.
Onnistuu kyllä, mutta pitää tosiaan olla paikan päällä, ellei ole säätänyt omaa sisäverkkoaan niin, että invertterin asetuksiin pääsee käsiksi ulkoverkosta. Asetuksissa Fronius Solar.web -> Logging during night-time hours asentoon Yes niin ei mene unille. Itselläni tuo on alusta lähtien ollut noin kun luen kulutustietoja invertteriltä kotiautomaatiossa.
 
Onko näissä paneeleissa PV-paneeli Longi Hi-mo5 410W musta jotain huonoa/hyvää? Olen pikku hiljaa miettinyt pitäisikö laitella paneelit katolle ja näitä kyseisiä mahtuisi 16 kpl. kahteen riviin, asennuksen tekisin itse ja kytkentä ainakin loppupäästä pitäisi kai ostaa. Näistä kyseisistä ajattelin suoraan myymälästä kysellä ja muita tarvikkeita myös jos tutun kauppaa sais hieman tinkittyä.
 
Onko näissä paneeleissa PV-paneeli Longi Hi-mo5 410W musta jotain huonoa/hyvää? Olen pikku hiljaa miettinyt pitäisikö laitella paneelit katolle ja näitä kyseisiä mahtuisi 16 kpl. kahteen riviin, asennuksen tekisin itse ja kytkentä ainakin loppupäästä pitäisi kai ostaa. Näistä kyseisistä ajattelin suoraan myymälästä kysellä ja muita tarvikkeita myös jos tutun kauppaa sais hieman tinkittyä.

Meillä näitä juurikin 20kpl, asennettu tänä keväänä. En voi muuta kuin kehua. Ei mitään huonoa sanottavaa ja paneelit ovat tyylikkäät, jos koko mustaa haluaa. Tosin kokomustista, joutui hieman ns. extraa maksamaan. Halvemmalla toki saa sitten ei niin tyylikkäitä, jos ei ole niin väliä mitkä paneelit katolla.
 
Hei,

Tuo 17kW oli vain esim, että saa ajatuksesta kiinni mitä tarkoitin.
Olkoot tuotanto laitos vaikka 3-8kW, niin keskuksien nimellisvirtaa ei saa ylittää. Eli jos keskus on In 25A, niin siihen ei saa liittää yhtään tuotanto kW, jos pääsulakkeet on 25A.
Tuo ei pidä paikkaansa, soitin Elenialle ja kysyin koska itselläni on 25A nimellivirran pääkeskus ja rakennus 2005, ei ole ongelmaa ja jos järjestelmä ylittää 6,9kW niin Elenia tarkastaa tarviiko sen tehdä verkon vahvistusta, tämä ei lisää asiakkaan kustannuksia mutta saattaa kestää 16vko.
 
Tuo ei pidä paikkaansa, soitin Elenialle ja kysyin koska itselläni on 25A nimellivirran pääkeskus ja rakennus 2005, ei ole ongelmaa ja jos järjestelmä ylittää 6,9kW niin Elenia tarkastaa tarviiko sen tehdä verkon vahvistusta, tämä ei lisää asiakkaan kustannuksia mutta saattaa kestää 16vko.

Oletkohan esittänyt asiaa oikein? Kyse ei ole sähköyhtiön verkosta mikä varmaankin on riittävä. Eikä sähköyhtiö lähde mulkkaamaan mitään asiakkaan ostamaa alimitoitettua keskusta, itse joutuu maksamaan. Ja epäilen etteä alkaakohan ketään sähkäri ottaa vastuulleen sitä, että vaihtelee komponentteja keskuksen sisältä ja suttaa tussilla 63A kylkeen ottaen vastuun koko paskasta. Eiköhän se mene niin, että annetaan hinta uuden keskuksen vaihdosta.
 
Esitin asian niin kuin viestissä lukee, mistä sinä ammennat tätä tietoa?

Ammennan tietoa tosta mitä oot kysynyt ja mitä vastattu. Ne ei korreloi keskenään. Jos sieltä on puhuttu jotain verkon vahvistuksesta ja siitä, että asiakkaalle ei tule kustannuskia niin se ei viittaa mitenkään asiakkaan pääkeskuksen puutteelliseen nimellisvirtaan.


  • rakennuksen sähkökeskus, mihin aurinkosähkö liitetään, nimellisvirraksi valitaan vähintään pääsulakkeiden koko + aurinkosähköjärjestelmän sulakekoko eli esim. 3x35A pääsulakkeet ja 3x16A sulakkeet 10kVA invertteriä varten => sähkökeskuksen nimellisvirta vähintään 35 + 16 = 51 => valitaan seuraavaksi suurin standardikoko keskuksen nimellisvirta = 63A




Keskuksen nimellisvirta In on virta, jonka keskuksen pääpiirien tulee kyetä siirtä- mään ilman, että keskuksen yksittäisien osien lämpötila ylittää standardissa SFS- EN 61439-1 annetut raja-arvot. Keskuksen mitoitusvirtaa In määritettäessä tulee keskukselle tehdä huipputeholaskelma.

 
Ammennan tietoa tosta mitä oot kysynyt ja mitä vastattu. Ne ei korreloi keskenään. Jos sieltä on puhuttu jotain verkon vahvistuksesta ja siitä, että asiakkaalle ei tule kustannuskia niin se ei viittaa mitenkään asiakkaan pääkeskuksen puutteelliseen nimellisvirtaan.
Älä sotke asioita, en ole kysynyt muuta kuin pääkeskuksen nimellivirrasta ja loput vastauksesta oli heidän yleistä menettely tapaa, tekninen tuki on minuun s postilla yhteydessä siitä 6,9kW ylittävästä osuudesta eli tarviiko heidän tehdä muutoksia verkkoonsa jota kyllä epäilen...Ensimmäinen laittamistasi liitteistä on ilmeisesti joku asennus firma joka uusii mielellään vähän ylimääräistäkin ja toisesta liitteestä en sisällysluettelon perusteella löytänyt väitteellesi tukea. Se mitä olen tähän asti saanut näitä asioita selvitettyä niin paneelilta tulee johdot invertteriin ja sieltä kytkimen kautta pääkeskuksen mittarille. Ei tarvita erillisiä johdon suojia, verkon puolella on 25A sulakkeet ja talon puolella ryhmäkeskuksessa johdonsuojat, jos paneeli tuottaa enemmän kuin talo tarvitsee se menee verkkoon ja jos talo tarvii enemmän se ottaa verkosta ja paneeleista johdonsuojien kautta tarvitsemansa. Näin olen ymmärtänyt ja oletan että ok taloissa taitaa olla aika yleisiä nimellisvirraltaan 25A pääkeskukset.
 
Älä sotke asioita, en ole kysynyt muuta kuin pääkeskuksen nimellivirrasta ja loput vastauksesta oli heidän yleistä menettely tapaa, tekninen tuki on minuun s postilla yhteydessä siitä 6,9kW ylittävästä osuudesta eli tarviiko heidän tehdä muutoksia verkkoonsa jota kyllä epäilen...Ensimmäinen laittamistasi liitteistä on ilmeisesti joku asennus firma joka uusii mielellään vähän ylimääräistäkin ja toisesta liitteestä en sisällysluettelon perusteella löytänyt väitteellesi tukea. Se mitä olen tähän asti saanut näitä asioita selvitettyä niin paneelilta tulee johdot invertteriin ja sieltä kytkimen kautta pääkeskuksen mittarille. Ei tarvita erillisiä johdon suojia, verkon puolella on 25A sulakkeet ja talon puolella ryhmäkeskuksessa johdonsuojat, jos paneeli tuottaa enemmän kuin talo tarvitsee se menee verkkoon ja jos talo tarvii enemmän se ottaa verkosta ja paneeleista johdonsuojien kautta tarvitsemansa. Näin olen ymmärtänyt ja oletan että ok taloissa taitaa olla aika yleisiä nimellisvirraltaan 25A pääkeskukset.
Onhan se aika harvinainen tilanne, mutta jos talon kulutus ylittää sen 25A eli otetaan vaikka 10A aurinkovoimalan puolelta ja 20A verkosta niin keskuksen nimellisvirta ylitetään. Mitä nyt itsellä on tullut vastaan niin 63A pääkeskus on kyllä se yleisin omakotitaloissa, vaikka onkin vain 25A pääsulakkeet.
 
Onhan se aika harvinainen tilanne, mutta jos talon kulutus ylittää sen 25A eli otetaan vaikka 10A aurinkovoimalan puolelta ja 20A verkosta niin keskuksen nimellisvirta ylitetään. Mitä nyt itsellä on tullut vastaan niin 63A pääkeskus on kyllä se yleisin omakotitaloissa, vaikka onkin vain 25A pääsulakkeet.
No joo onhan se teoriassa mahdollista mutta jos ne pääsulakkeet ovat ennen paneelien laittoa kestäneet....En ole kovin paljon talo sähköjen kanssa touhunnut itselle valikoitui tämä EVEP125.06-Y rakennusaikaan, tämä siis tallin sisällä ja ryhmäkeskus talossa.
 
Älä sotke asioita, en ole kysynyt muuta kuin pääkeskuksen nimellivirrasta ja loput vastauksesta oli heidän yleistä menettely tapaa, tekninen tuki on minuun s postilla yhteydessä siitä 6,9kW ylittävästä osuudesta eli tarviiko heidän tehdä muutoksia verkkoonsa jota kyllä epäilen...Ensimmäinen laittamistasi liitteistä on ilmeisesti joku asennus firma joka uusii mielellään vähän ylimääräistäkin ja toisesta liitteestä en sisällysluettelon perusteella löytänyt väitteellesi tukea. Se mitä olen tähän asti saanut näitä asioita selvitettyä niin paneelilta tulee johdot invertteriin ja sieltä kytkimen kautta pääkeskuksen mittarille. Ei tarvita erillisiä johdon suojia, verkon puolella on 25A sulakkeet ja talon puolella ryhmäkeskuksessa johdonsuojat, jos paneeli tuottaa enemmän kuin talo tarvitsee se menee verkkoon ja jos talo tarvii enemmän se ottaa verkosta ja paneeleista johdonsuojien kautta tarvitsemansa. Näin olen ymmärtänyt ja oletan että ok taloissa taitaa olla aika yleisiä nimellisvirraltaan 25A pääkeskukset.

Suosittelen että otat yhteyttä samantien vaikka useampaan sähköurakoitsijaan niin he kertovat sinulle tuon täsmälleen saman asian mitä elmokin jo sanoi mikäli ovat joskus aurinkovoimaloita asentaneet. Jos keskuksen nimellisvirta on 25A niin siihen ei voi syöttää kuin max 25A sulakkeiden kautta ja tähän lasketaan mukaan niin voimalan invertteriltä tuleva syöttö kuin verkosta tulevat pääsulakkeet.

E. Mitähän hiton satuilua tuo alleviivattu osuus on? Huvittaisi nähdä sen urakoitsijan ilme joka tuota tulee kytkemään verkkoon.
 
Viimeksi muokattu:
Ai meinaatko että ne Elenialla tiedä näitä asioita, pyysin nimenomaan sellaiselle henkilölle joka näistä tietäis, eikö näistä ole olemassa sitten standartia jonka voi käydä lukemassa ettei joudu asentajan kusettamaksi, näytä nämä niin sitten uskon. En tiedä mistä alleviivaukset tulivat, näppisvirhe...
 
Ai meinaatko että ne Elenialla tiedä näitä asioita, pyysin nimenomaan sellaiselle henkilölle joka näistä tietäis, eikö näistä ole olemassa sitten standartia jonka voi käydä lukemassa ettei joudu asentajan kusettamaksi, näytä nämä niin sitten uskon. En tiedä mistä alleviivaukset tulivat, näppisvirhe...
Onhan tässä vielä vaihtoehtoja muun muassa että Elenian kaveri väärinymmärsi kysymyksesi, tai sinä hänen vastauksen.
 
No jos kysymys on että nettipalstalla väitetään että pääkeskus nimellisvirraltaan 25A ei voi kytkeä aurinkopaneelia, niin ihmettelen miten sen voi alan ihminen käsittää väärin, sieltä tulee tieto meidän alueen verkonkestosta s postilla niin voin sen kysyä vielä uudestaan, tämän selvittäminen on minulle tärkeää koska keskusta en tämän asian takia ala vaihtamaan.
 
No jos kysymys on että nettipalstalla väitetään että pääkeskus nimellisvirraltaan 25A ei voi kytkeä aurinkopaneelia, niin ihmettelen miten sen voi alan ihminen käsittää väärin, sieltä tulee tieto meidän alueen verkonkestosta s postilla niin voin sen kysyä vielä uudestaan, tämän selvittäminen on minulle tärkeää koska keskusta en tämän asian takia ala vaihtamaan.

No mitä sinä sitä verkkoyhtiötä piinaat tuolla asialla? Ei niitä kiinnosta kuhan sinun oma sähköurakoitsija kahtoo vaan homman ok ja laittaa nimen paperiin.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 463
Viestejä
4 552 456
Jäsenet
74 989
Uusin jäsen
Verri_T

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom