Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Olen jonkin aikaa miettinyt aurinkopaneeleita ok-talon (kulutus 13000 kWh vuodessa) katolle. Erään firman kaupparatsu halusi tulla antamaan tarjousta ja pyydettiin sellainen mielenkiinnoista. 10x410Wp järjestelmälle tuli kokonaishinnaksi 8900€, eli reilu pari euroa watille. Tietenkään en sitä hyväksynyt (enkä varmaan tuohon hintaan hyväksykään), sillä hintavertailu eri tapojen välillä pitää tehdä ensin. Valmiiden järjestelmien hintoja löytyy netistä pilvin pimein, mutta epäselväksi jäi paljonko asennukset maksavat suunnilleen Tampereen seudulla. Olisiko teillä jotain arviota?
 
Olen jonkin aikaa miettinyt aurinkopaneeleita ok-talon (kulutus 13000 kWh vuodessa) katolle. Erään firman kaupparatsu halusi tulla antamaan tarjousta ja pyydettiin sellainen mielenkiinnoista. 10x410Wp järjestelmälle tuli kokonaishinnaksi 8900€, eli reilu pari euroa watille. Tietenkään en sitä hyväksynyt (enkä varmaan tuohon hintaan hyväksykään), sillä hintavertailu eri tapojen välillä pitää tehdä ensin. Valmiiden järjestelmien hintoja löytyy netistä pilvin pimein, mutta epäselväksi jäi paljonko asennukset maksavat suunnilleen Tampereen seudulla. Olisiko teillä jotain arviota?

No jos hatusta pitää vetää niin täällä tahti on ollut kaksi ukkoa ja yksi "työpäivä". Siitähän sitä voi euroja pyöritellä.
 
Asennuksen hinta tahtoo olla varmaan 2000-3000 euron välissä. Ei ne tee kuin max yhden työpäivän hommia, mutta työssä se kate on millä firmat pyörii.
 
Asennuksen hinta tahtoo olla varmaan 2000-3000 euron välissä. Ei ne tee kuin max yhden työpäivän hommia, mutta työssä se kate on millä firmat pyörii.
Jos sähkärin yleinen tuntihinta on Googlen mukaan noin 60€, veloitetaanko paneeleiden asennuksesta tosiaan kaksin-kolminkertainen hinta tähän verrattuna? No, kaikki on aina mahdollista.

Yhtä lailla kuitenkin jos vaikkapa 6,56kW laitteiston saa 4200€:lla ja asennuksen 3000€:lla, saadaan silti tuota ovelta-ovelle -pakettia pari tonnia halvempi ja pari kilowattia tehokkaampi järjestelmä katolle. Pitää alkaa tutustumaan aiheeseen enemmän.
 
Jos sähkärin yleinen tuntihinta on Googlen mukaan noin 60€, veloitetaanko paneeleiden asennuksesta tosiaan kaksin-kolminkertainen hinta tähän verrattuna? No, kaikki on aina mahdollista.

Yhtä lailla kuitenkin jos vaikkapa 6,56kW laitteiston saa 4200€:lla ja asennuksen 3000€:lla, saadaan silti tuota ovelta-ovelle -pakettia pari tonnia halvempi ja pari kilowattia tehokkaampi järjestelmä katolle. Pitää alkaa tutustumaan aiheeseen enemmän.
Näin se noiden kanssa menee. Jos asentaa itse paneelit ja sähkäri tekee kytkennät niin tuntitöinä se tietysti laskutetaan, mutta avaimet käteen-paketissa on työn hinta kohdallaan. Omassa voimalassa työn osuus eli kotitalousvähennettävä osuus reilut 2300 euroa ja puolisen päivää ne teki töitä kolmeen pekkaan. Paneelit ja muut roinat maksoi tasan sen mitä Onninen ko. firmalta veloitti.
 
Omassa voimalassa työn osuus eli kotitalousvähennettävä osuus reilut 2300 euroa ja puolisen päivää ne teki töitä kolmeen pekkaan. Paneelit ja muut roinat maksoi tasan sen mitä Onninen ko. firmalta veloitti.
Kiitos tiedoista, nämä antavat edes jonkinlaista suhdetta projektin kustannuksiin. Montako paneelia järjestelmässäsi on?
 
Näin se noiden kanssa menee. Jos asentaa itse paneelit ja sähkäri tekee kytkennät niin tuntitöinä se tietysti laskutetaan, mutta avaimet käteen-paketissa on työn hinta kohdallaan. Omassa voimalassa työn osuus eli kotitalousvähennettävä osuus reilut 2300 euroa ja puolisen päivää ne teki töitä kolmeen pekkaan. Paneelit ja muut roinat maksoi tasan sen mitä Onninen ko. firmalta veloitti.
Sait tarvikkeet siis sähköfirman alennuksilta Onniselta? Vai Onnisen listahinnalla, josta nuo ottavat useamman kymmentä % pois?
 
Kiitos tiedoista, nämä antavat edes jonkinlaista suhdetta projektin kustannuksiin. Montako paneelia järjestelmässäsi on?
Tuossa on kymmenen paneelia, ja ei mitään erikoisempaa puuhaa sähköjen kanssa vaan saivat vedettyä kaapelit aika sujuvasti ja invertterikin mahtui sille ajateltuun paikkaan teknisessä tilassa.

Sait tarvikkeet siis sähköfirman alennuksilta Onniselta? Vai Onnisen listahinnalla, josta nuo ottavat useamman kymmentä % pois?
Sähköfirman hintoja uskoisin olleen. Rojut tuli suoraan omaan pihaan Onniselta, ja kuorman mukana oli kuitti veloituksesta. Ei niissä muistaakseni mitään valtavia alennusprosentteja ollut.
 
Uskoisin että paneelifirmat upottavat rautapuolen ja katteiden kustannuksia asentamiseen, josta saa kotitalousvähennyksen. Muuten tuntihinta menee sen verran rapsakaksi että juristitkin on kateellisia. Mullakin pari kaveria teki viitisen tuntia hommia (yht 10h+matkat) ja työn osuus oli reilut 3t€. Toinen asensi paneelia katolle ja toinen kytki sähköjä.
 
Muistan kun porukat oli hommaamassa paneeleita ja yhteensä 7 firmaa kävi kahvipöydässä tarjousta tekemässä. Jos en väärin muista niin heillä on 4.6kw järjestelmä Froniuksen invertterillä, yhteensä 16 paneelia katolla. Koko projektin hinta vaihteli 8400€ ja 13000€ välillä. Suunnilleen samat vermeet oli kaikilla, joissain tarjouksissa saattoi olla eri paneelit, mutta lukumäärä oli sama. Sama Froniuksen invertteri löytyi kaikista.

Ihmettelen vain kovasti että mistä stetsonista nuo noita asennushintoja vetelee, jos samaa settiä myydään ja jopa 4600€ ero hinnassa. Ymmärrän kyllä sen, että firmat tekevät tulosta tuolla työn osuudella ja eri firmat tekee eri katteella, mutta aika levoton ero on kyllä. Toki aikaakin on useampi vuosi. Lopuksi isä hommasi tukusta kamat ja laiteltiin ne paikalleen porukalla, sähkäri kävi tekemässä, tai tarkastamassa kytkennät ja teki mittaukset. 4000€ koko roska.

Samalla periaatteella tulee omallekkin katolle laitettua, kunhan joskus siihen innostuu. Tämän kesän tehnyt kirjanpitoa, että miten aurinko katolle paistaa. Tulisi kahdelle lappeelle väkisinkin kaakko-lounas ilmansuuntaan.
 
Muistan kun porukat oli hommaamassa paneeleita ja yhteensä 7 firmaa kävi kahvipöydässä tarjousta tekemässä. Jos en väärin muista niin heillä on 4.6kw järjestelmä Froniuksen invertterillä, yhteensä 16 paneelia katolla. Koko projektin hinta vaihteli 8400€ ja 13000€ välillä. Suunnilleen samat vermeet oli kaikilla, joissain tarjouksissa saattoi olla eri paneelit, mutta lukumäärä oli sama. Sama Froniuksen invertteri löytyi kaikista.

Ihmettelen vain kovasti että mistä stetsonista nuo noita asennushintoja vetelee, jos samaa settiä myydään ja jopa 4600€ ero hinnassa. Ymmärrän kyllä sen, että firmat tekevät tulosta tuolla työn osuudella ja eri firmat tekee eri katteella, mutta aika levoton ero on kyllä. Toki aikaakin on useampi vuosi. Lopuksi isä hommasi tukusta kamat ja laiteltiin ne paikalleen porukalla, sähkäri kävi tekemässä, tai tarkastamassa kytkennät ja teki mittaukset. 4000€ koko roska.

Samalla periaatteella tulee omallekkin katolle laitettua, kunhan joskus siihen innostuu. Tämän kesän tehnyt kirjanpitoa, että miten aurinko katolle paistaa. Tulisi kahdelle lappeelle väkisinkin kaakko-lounas ilmansuuntaan.
Sen lisäksi, että on kiellettyä ilman lupia/pätevyyttä - tämä on sitten hengenvaarallista puuhaa tehdä kytkennät itse jos ei ole osaamista / tietoa mitä on tekemässä. Tasajännitettä voi olla yli 600V.

" enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin sähköasennuksiin tai -laitteisiin kohdistuvat työt, esimerkiksi kyseisen jänniterajan alle jäävät aurinkopaneeliasennukset. "
 
Viimeksi muokattu:
Onhan se, mutta kummatkin ollaan sähköalan ammattilaisia ja oikein kun asentaa ja kytkennät on oikeasti tarkastettu ja tehty säännösten mukaan, niin aika paljon turvallisemmin mielin ainakin itse olen verrattuna siihen, että paneelit kävi asentamassa koulusta viime vuonna valmistunut ja nyt täyttä päätä asentelee vanhemman asentajan kanssa paneelia urakalla katolle. Kuljettelen töissä vähän väliä harjottelijaa mukana sähköasennuksia ja automaatiojärjestelmiä korjaamassa/tekemässä. Tiedän kuinka hankalaa on antaa kokemattomalle homma ja tarkistaa asennus ja kytkennät kauttaaltaan.

Tässä ajan saatossa huomannut että nykyään harvoin ostettu asennuspalvelu on oikeasti ammattitaitoista. Aina saa jotain säätää/laittaa vaateriin. Suoraan laittaminen on suorastaan harvinaista.

Ja joo, ei tarkoita kaikkia, nämä nyt on omia kokemuksia. Oikeassa olet myös siitä, että kiellettyä tuo paneelien kytkeminen ilman pätevyyttä on ja siihen on ihan syy miksi maallikko ei sähkötöitä saa tehdä, kun tiettyyn rajaan asti.
 
Viimeksi muokattu:
Onhan se, mutta kummatkin ollaan sähköalan ammattilaisia ja oikein kun asentaa ja kytkennät on oikeasti tarkastettu ja tehty säännösten mukaan, niin aika paljon turvallisemmin mielin ainakin itse olen verrattuna siihen, että paneelit kävi asentamassa koulusta viime vuonna valmistunut ja nyt täyttä päätä asentelee vanhemman asentajan kanssa paneelia urakalla katolle. Kuljettelen töissä vähän väliä harjottelijaa mukana sähköasennuksia ja automaatiojärjestelmiä korjaamassa/tekemässä. Tiedän kuinka hankalaa on antaa kokemattomalle homma ja tarkistaa asennus ja kytkennät kauttaaltaan.

Tässä ajan saatossa huomannut että nykyään harvoin ostettu asennuspalvelu on oikeasti ammattitaitoista. Aina saa jotain säätää/laittaa vaateriin. Suoraan laittaminen on suorastaan harvinaista.

Ja joo, ei tarkoita kaikkia, nämä nyt on omia kokemuksia. Oikeassa olet myös siitä, että kiellettyä tuo paneelien kytkeminen ilman pätevyyttä on ja siihen on ihan syy miksi maallikko ei sähkötöitä saa tehdä, kun tiettyyn rajaan asti.
Fiksu vastaus, kiitos siitä. Mun viesti olikin varoituksena niille, jotka mahdollisesti sai tästä idean, että teenpä itse ja säästän.
 
Tässä ajan saatossa huomannut että nykyään harvoin ostettu asennuspalvelu on oikeasti ammattitaitoista. Aina saa jotain säätää/laittaa vaateriin. Suoraan laittaminen on suorastaan harvinaista.
Tämä. Ikkunarempan jäljltä sai ihastella ”custom hand craft” kädenjälkeä. Joo. Joskus valitsen itsekin suoran sijaan väärän. Mutta siihen on muu syy, kuin silkka välinpitämättömyys.
 
paneelit kävi asentamassa koulusta viime vuonna valmistunut ja nyt täyttä päätä asentelee vanhemman asentajan kanssa paneelia urakalla katolle. Kuljettelen töissä vähän väliä harjottelijaa mukana sähköasennuksia ja automaatiojärjestelmiä korjaamassa/tekemässä. Tiedän kuinka hankalaa on antaa kokemattomalle homma ja tarkistaa asennus ja kytkennät kauttaaltaan.
Kokemattomia ja koulusta valmistuneita kaikki on joskus olleet ja juuri sen vanhemman asentajan mukana se kokematon saa sitä tärkeää kokemusta ja oppia. Juuri näin se ammattitaito pitää siirtää seuraavalle polvelle ja vaatii tietysti kärsivällisyyttä siltä vanhemmalta ammattimiehillä. Huonokin ammattitaito on osaltaan ”oppi-isien” vika. Kukaan ei ole seppä syntyessään.
 
Tänä kesänä oman talon 20v vanhan 199m2 tiilikaton rikkinäisten tiilien vaihto+pesu+kasvustonestoaine+maalaus kaksi kertaa maksoi yhteensä 2750e. Samalla tarkistivat katon yleisen rakenteen jos olisi huomautettavaa. Vaihdoin sävyn harmaasta mustaan, katto näyttää uudelta. Pihaa ei tarvinnut itse siivota mitenkään vaan hoitivat kaiken. Ajatuksissa heittää lähivuosina paneelit katolle.
ps: kattofirmojen tarjoukset olivat 2750e - 4000e väliltä samoilla tilaus spekseillä, kalleimmat olivat isoja valtakunnallisia ketjuja. Jos maalautat pyydä varatiilien maalaus, minulla kuului hintaan.
Hieman offtopic, mutta hieman samat ajatukset tulevaisuudessa. Kiinnostaisi tietää vielä tarkemmin tuosta pinnoituksesta. Missä päin Suomea pinnoitus tehtiin ja millä aineilla katto käsiteltiin? Onkohan noissa katon pinnoiteaineissa jotain eroja.
 
Hieman offtopic, mutta hieman samat ajatukset tulevaisuudessa. Kiinnostaisi tietää vielä tarkemmin tuosta pinnoituksesta. Missä päin Suomea pinnoitus tehtiin ja millä aineilla katto käsiteltiin? Onkohan noissa katon pinnoiteaineissa jotain eroja.
Kaipa voin sanoa nimen eli Kattopatrol(www.kattopatrol.fi) Keski-Suomen alueella. Tarjouksessa oli kaksi optiota josta otin 2. vaihtoehdon, en itse tutustunut aineisiin vaan luotin käyttävät toimivia koktaileja.
1: Pesu + suoja-ainekäsittely NowoClean + läpinäkyvä kylläste NowoDry loppukäsittely
2: Pesu + suoja-ainekäsittely NowoClean + maalaus 2x NowoCoat (katon sävyä voi vaihtaa), + pellit ja lumiesteet samaan sävyyn

He odottivat muutaman viikon aurinkoisia päiviä ennen maalauksen aloittamista jotta saa kuivua ilman ylimääräistä vettä, eivät kiirehtineet. Itse asiassa jo alkuvuonna kysyin tarjouksen jolloin sanoivat "eivät aloita maalauksia ennen kuin yökasteet varmasti loppuvat" joten odoteltiin kesään.
tarjouksessa tuotesivun linkki: Maali- ja pinnoitussovelluksia
 
Screenshot_2023-08-30-12-00-28-984_com.ginlongsolis.jpg

14kwp tuotot Pirkanmaalla. 9kwp kaakko etelä. 5kwp lounaaseen
 
Tuntui tuo tilanne viime vuonna jo pahimpaan kiima-aikaan olevan se et vaikka jokainen tuputti tuota "saatavuus ongelmaa" niin kuitenkin pääasiassa tuolta keski-euroopan suunnalta olisi saanut kyl vaikka mitä tilattua. Varmaan ne kiimaheput vain jotain riskiä pienentääkseen toivat sen mitä oli jo myyty tjsp. Ei kannata kuunnella kaikkea mitä ne myyjät höpöttää...
Juu ehkä. Tilasin joskus elokuussa ja lokakuulle lupailivat asennusta.

Siirtyi joulukuulle, no 22 päivä tulivat asentamaan vain ne kiinnikkeet katolle. Paneelit ja invertteri tuli joskus tammikuun lopulla pihalle.
Asennus helmikuun alussa.

Datamanageria sai vasta huhtikuussa ja kävivät senkin vielä asentamassa samaan hintaan. Siinäkin kortissa oli kai hinta melkee tuplaantunu, mutta ottivat sen alkup. Hinnan toki.
 
Elokuu paketissa. Varsinais-suomi, 10,8kwp loivalla katolla

Tuotanto 988kwh josta käyttöön meni 319kwh
Ostettu 382kwh
Myyty 669kwh
 
Elokuu oli kyllä todella surkea aurinkotuottajalle.
Meillä 4,4kwp paketti jota kiusaa aamuin ja illoin puiden lehdet.
Tämän lisäksi verkkoyhtiö taas sekoilee jotain, elokuun myynnit ei kirjaudu mihinkään!
Joten enpä osaa sanoa paljonko meni myyntiin, mutta arvioisin että enemmän meni myyntiin kuin heinäkuussa koska sähkön hinta oli korkeammalla. Heinäkuussa tuottoa 488kwh ja myyntiin meni 53kwh

Elokuussa tosiaan tuotanto vielä heikompaa. 365kwh tuotettu!
Vain kolmena päivää tuotanto meni yli 20kwh rajan:
1693546128676.png

Vertailuna kesäkuu jolloin 25kwh ylityksiä oli 9 päivää ja 20kwh ylityksiä 18 päivää.
 
Täällä 8.73 kWp paketti lounaaseen suunnattuna.

Heinäkuussa tuotto 1.4MWh, josta myyntiin 0.9MWh. Elokuussa 0.96MWh josta myyntiin 0.43MWh.
 
Sähköautoa ei ole käytössä? Paljon menee kyllä myyntiin.
Tulee vain 10tkm vuodessa ajoa niin ei sähköautossa olisi järkeä kun uusilla autoilla en aja. Jos paneelit olisi mitotettu kesän mukaan, niin keväällä ja varsinkaan syksyllä ei riittäisi edes päivisin omaan käyttöön.
Kesällä menee väkisinkin paljon myyntiin, ja niillä myynneillä voi sitten rahottaa talven ostoja.
 
3,85 kWp voimala lounaaseen. Viime kuun tuotanto 312 kWh ja siirtoyhtiön mukaan ulos verkosta 135 kWh ja myyntiin 84 kWh. Omakäyttöosuus pysyi siis hyvänä, 73%. Tuotantorajoituksia piti viritellä niille tunneille, jolloin tuotto olisi painunut negatiiviseksi.

Elokuun puoleenväliin asti oli hyvää paneelisäätä, mutta sen jälkeen lähinnä muutama hyvä päivä ja paljon huonoja. Huipputuotanto 20.8. 18,3 kWh, alkukuusta enimmäkseen 10-16 kWh/päivä.
 
Elokuun tuotanto 1009MWh josta energiayhtiölle mennyt 588kWh. 9,88kWp järjestelmä (muistaakseni lounaaseen paneelit).
 
Ehkä tyhmä kysymys, mutta mistä kätevästi kaivatte tiedot paljonko mennyt omaan käyttöön ja paljonko myyntiin?
 
Ei tuohon liene kuin kaksi tapaa. Erillinen mittari tai "invertterin ilmoittama tuotto"-"verkkoyhtiön ilmoittama tuotanto".
 
Invertterin sovelluksissa löytynee myös paljonko tuotto on ? Jos siis löytynee sellainen invertteri jossa on sovellus.
Sovellus tai websivu, mikä vain, mistä näkee invertterin tuotannon. Laskuhommiksi tuo kuitenkin menee jos nuo ei saa suoraan mitattua tietoa myös sähkökeskuksesta.
 
Tai sitten katsoo sähköyhtiön palvelusta? Meillä ainakin käytössä Venla palvelu mistä näkee eri raportit ostetulle ja myydylle sähkölle. Eli sieltä voin katsella myydyn raportista tuntitasolla.

Muuten hyvä, mutta kuten yllä kirjoitin niin siirtoyhtiö sekoilee jotain ja koko elokuussa ei ole mitään kirjautunut systeemiin.
 
Itse katson invertterin tiedoista tuotannon määrän ja sitten siirtoyhtiön tiedoista verkkoon siirretyn määrän ja netotetun lopputuloksen.
 
Kannattaa lukea tuleva TM.
Menee offtopiciksi, mutta kun bensa-auto on iso, 10v vanha, maksaa 10t€, ja kilometrejä tulee 10t, niin ison sähköauton hankintahintaa ei saa koskaan takaisin vaikka sähkö olisi ilmaista ympäri vuoden. Arvonalenemaa tulee suunnilleen korkeintaan 3-4 tonnia viidessä vuodessa. En ole edes kaskoa pitänyt näissä niin säästyy siinäkin hiukan.
 
Ensi viikolla, 7.9., tulee vuosi aurinkosähköjärjestelmän päällekytkennästä. Laitan tähän koko vuoden luvut teille nähtäväksi. Olen tehnyt Excel-seurantataulukon, jonka jalostan PowerBi-graafieiksi.

Viime vuoden arvot (syyskuu...joulukuu) on kopioitu tämän vuoden arvoiksi, jotta saan esitettyä luvut yhteen kalenterivuoteen. Punaisella pystyviivalla on erotettu vuodet ja nuoli kuvaa lukusuuntaa.

Sijainti Varsinais-Suomessa, paneelit osoittavat likimain länteen, peneeliteho 3,75 kW, invertteriteho 3,0 kW.

Tämän vuoden alussa tehdyt LVV-automaatioratkaisut ovat nostaneet omaan käyttöön saadun aurinkosähkömäärän osuutta. Sen huomaa hyvin, kuinka viime vuoden syyskuussa 47 % tuotetusta energiasta meni myyntiin, kun taas tämän vuoden kesäkuussa, jolloin aurinkosähköä tuotettiin yli kolminkertaisesti, ulos myytiin siltikin suhteessa vähemmän.

Tuotto-graafista puuttuu vielä elokuun oikeat hyvitysluvut (snt/kWh). Ne saan vasta Helenin laskun myötä tämän kuun puolivälin jälkeen.

Aurinkoenergiaseuranta-Aurinkoenergiatuotanto.png

Aurinkoenergiaseuranta-Aurinkoenergiatuotto.png
 
Ensi viikolla, 7.9., tulee vuosi aurinkosähköjärjestelmän päällekytkennästä. Laitan tähän koko vuoden luvut teille nähtäväksi. Olen tehnyt Excel-seurantataulukon, jonka jalostan PowerBi-graafieiksi.

Viime vuoden arvot (syyskuu...joulukuu) on kopioitu tämän vuoden arvoiksi, jotta saan esitettyä luvut yhteen kalenterivuoteen. Punaisella pystyviivalla on erotettu vuodet ja nuoli kuvaa lukusuuntaa.

Sijainti Varsinais-Suomessa, paneelit osoittavat likimain länteen, peneeliteho 3,75 kW, invertteriteho 3,0 kW.

Tämän vuoden alussa tehdyt LVV-automaatioratkaisut ovat nostaneet omaan käyttöön saadun aurinkosähkömäärän osuutta. Sen huomaa hyvin, kuinka viime vuoden syyskuussa 47 % tuotetusta energiasta meni myyntiin, kun taas tämän vuoden kesäkuussa, jolloin aurinkosähköä tuotettiin yli kolminkertaisesti, ulos myytiin siltikin suhteessa vähemmän.

Tuotto-graafista puuttuu vielä elokuun oikeat hyvitysluvut (snt/kWh). Ne saan vasta Helenin laskun myötä tämän kuun puolivälin jälkeen.

Aurinkoenergiaseuranta-Aurinkoenergiatuotanto.png

Aurinkoenergiaseuranta-Aurinkoenergiatuotto.png
Saako heleniltä API:lla ladattua dataa, tai edes ladattua jotain tiedostoa?
 
Saako heleniltä API:lla ladattua dataa, tai edes ladattua jotain tiedostoa?
En tiedä. Nämä tiedot on haettu käsin useista eri lähteistä ja koostettu yhteen exceliin.
  • Oma kulutustieto ja ulos myyty energia Carunan omilta sivuilta (mielestäni data on siellä luettavammassa muodossa, kuin Helenin applikaatiossa)
  • Aurinkosähkön tuotanto Fronius-invertterin sovelluksesta
  • Hintatiedot siirto- ja sähkösopimuksesta (kiinteähintainen sähkösopimus)
  • Ulos myydyn energian hyvityshinta Helenin laskusta seuraavan kuun puolivälin paikkeilla
 
En tiedä. Nämä tiedot on haettu käsin useista eri lähteistä ja koostettu yhteen exceliin.
  • Oma kulutustieto ja ulos myyty energia Carunan omilta sivuilta (mielestäni data on siellä luettavammassa muodossa, kuin Helenin applikaatiossa)
  • Aurinkosähkön tuotanto Fronius-invertterin sovelluksesta
  • Hintatiedot siirto- ja sähkösopimuksesta (kiinteähintainen sähkösopimus)
  • Ulos myydyn energian hyvityshinta Helenin laskusta seuraavan kuun puolivälin paikkeilla
Ehdin jo vähän googlailla, elikkä heleniltä saisi suoraan ladattua powerBi/exceliin datan jos haluaa. Taidankin koittaa mitä lukemia antaa. Mulla on sekä osto, että myynti sinne niin voisi olla riittävn yksinkertainen ja mielenkiintoinen projekti

edit. eipä taidakaan saada kuin jotain julkista dataa. Tälläisen saa ladattua excelinä
1693642929118.png
 
Viimeksi muokattu:
Minkälaista automatiikkaa on käytössä tuohon päätökseen, että yritetäänkö käyttää itse vai myydäänkö?

Meillä on kaverin kanssa tuo pörssisähköharrasteprojekti Pörssäri, niin tuotiin siihen mukaan systeemi, mikä yrittää laskea edullisimman tavan aurinkoennusteen perusteella. Ohjaukseen tarvitsee vain Shellyn tai muun älyreleen mikä tottelee pythonia tai homeassistantia.

Käytännön tasolla ensimmäinen versio menee niin, että tehojärjestyksessä tunti kerrallaan lasketaan mitä laitteen ostama sähkö maksaa. Laskelmassa otetaan huomioon myös siirtohinnat, marginaali sekä mahdollinen myyntitariffi. Sähköä luonnollisesti ostetaan vähemmän jos on ennustettua tuottoa mitä käyttää. Ja haluttu määrä tunteja sitten kytketään päälle.
 
Viimeksi muokattu:
Käytännön tasolla ensimmäinen versio menee niin, että tehojärjestyksessä tunti kerrallaan lasketaan mitä laitteen ostama sähkö maksaa. Sähköä ostetaan vähemmän jos on ennustettua tuottoa mitä käyttää. Ja haluttu määrä tunteja sitten kytketään päälle.

Oliko muuten ajatuksena tuoda laskelmiin mukaan akustoa eli miten muuttuu jos on käytössä vaikkapa 5kw akusto?
 
Oliko muuten ajatuksena tuoda laskelmiin mukaan akustoa eli miten muuttuu jos on käytössä vaikkapa 5kw akusto?
Tästä juuri eilen oli kaverin kanssa puhetta, ja täytyy varmaan alkaa miettimään miten se tuohon saataisiin jollain aikataululla järkevästi mukaan.

Semmoinen käsitys on itsellä, että tuollainen akku on kestävämpi sähköautojen tapaan kun sitä ei varata täyteen ja käytetä tyhjäksi, vaan nimenomaan pyritään operoimaan jonkinlaisella osatäytöllä ja tyhjennyksellä?
 
Minkälaista automatiikkaa on käytössä tuohon päätökseen, että yritetäänkö käyttää itse vai myydäänkö?

Meillä on kaverin kanssa tuo pörssisähköharrasteprojekti Pörssäri, niin tuotiin siihen mukaan systeemi, mikä yrittää laskea edullisimman tavan aurinkoennusteen perusteella. Ohjaukseen tarvitsee vain Shellyn tai muun älyreleen mikä tottelee pythonia tai homeassistantia.

Käytännön tasolla ensimmäinen versio menee niin, että tehojärjestyksessä tunti kerrallaan lasketaan mitä laitteen ostama sähkö maksaa. Sähköä ostetaan vähemmän jos on ennustettua tuottoa mitä käyttää. Ja haluttu määrä tunteja sitten kytketään päälle.
Ohjauslogiikka on äärimmäisen yksinkertainen Shelly-viritys. Mittaan Shelly 3EM:n kanssa invertterin tehoa invertterin vaihejohdoista. Kun teho ylittää määrätyn rajan, tällä hetkellä se on 1,2 kW, kytkee Shelly LVV:n kontaktorin päälle, jolloin lämminvesivaraaja lämpiää. Kun taas paneelien tuottama teho tippuu 15 minuutin ajaksi alle 1,0 kW, kytketään LVV-kontaktori pois päältä. Aikaehdolla ja tehoerolla estetään LVV:n päälle-pois-räpsyminen pilvivarjostumien/illan hämärtymisen kohdalla.

Olen kirjoitellut aimmin tähän samaan ketjuun pidemmän sepustuksen LVV-ohjauksesta: Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Pörssäri vaikuttaa kiinnostavalta hankkeelta. Toistaiseksi, kun meillä on kiinteähintainen sopimus, 11,79 snt/kWh + siirtomaksut + sähkövero, niin pörssisähkö saa olla hintapiikeiltään melko kallista, että on erityisen kannattavaa myydä aurinkosähköä ulos.

Sinulla näkyi olevan oma ketju Pörssärille. Palaan sinne siinä vaiheessa, kun ulkopuolinen ohjaus on tarpeen.
 
Tästä juuri eilen oli kaverin kanssa puhetta, ja täytyy varmaan alkaa miettimään miten se tuohon saataisiin jollain aikataululla järkevästi mukaan.

Semmoinen käsitys on itsellä, että tuollainen akku on kestävämpi sähköautojen tapaan kun sitä ei varata täyteen ja käytetä tyhjäksi, vaan nimenomaan pyritään operoimaan jonkinlaisella osatäytöllä ja tyhjennyksellä?
LFP-kemillista akkua saa käyttää aikalailla haluamallaan tavalla, eikä tarvitse kauheasti murehtia.
 
Semmoinen käsitys on itsellä, että tuollainen akku on kestävämpi sähköautojen tapaan kun sitä ei varata täyteen ja käytetä tyhjäksi, vaan nimenomaan pyritään operoimaan jonkinlaisella osatäytöllä ja tyhjennyksellä?
Varmaan kannattaa lähteä jostain 20-80% rajoista liikkeelle tuon latauksen kanssa.
 
Varmaan kannattaa lähteä jostain 20-80% rajoista liikkeelle tuon latauksen kanssa.
Yleensä valmistajat suosittelevat LFP:n kanssa 80% DOD:ia, eli n. 10-90% asetusta. Tuolla pitäisi vähän akusta riippuen mennä esim. 4000-> jopa 8000 sykliä, eli 10v tai ylikin päivittäistä käyttöä.

Ja BMS:n kalibroimiseksi välillä 100% täyteen lataus, vaikkapa kerran pariin viikkoon tai kerran kuukauteen tjsp.

Nykyisellä akkujen kehittymistahdilla akuista ei nähdäkseni kannata maksaa 33% enempää (80% dod vs 60% dod käyttö) saadakseen käyttöikää pidennettyä 10v:stä eteenpäin.
 
Yleensä valmistajat suosittelevat LFP:n kanssa 80% DOD:ia, eli n. 10-90% asetusta. Tuolla pitäisi vähän akusta riippuen mennä esim. 4000-> jopa 8000 sykliä, eli 10v tai ylikin päivittäistä käyttöä.

Ja BMS:n kalibroimiseksi välillä 100% täyteen lataus, vaikkapa kerran pariin viikkoon tai kerran kuukauteen tjsp.

Nykyisellä akkujen kehittymistahdilla akuista ei nähdäkseni kannata maksaa 33% enempää (80% dod vs 60% dod käyttö) saadakseen käyttöikää pidennettyä 10v:stä eteenpäin.
Semmoistakin mietittiin, että laskisiko tuohon jotain hintaa akkuun säilötylle sähkölle vielä sen ostohinnan lisäksi,koska tavallaan se akun hinta on olennaisessa osassa kokonaisuutta ja jokainen lataus-purkusykli kuluttaa akkua. Kun lataamatta se ei niin kulu, niin kokonaisuuden kannalta voi olla järkevämpää pidentää akun käyttöikää ja olla käyttämättä semmoisina päivinä kun todellista säästöä ei ole juurikaan tarjolla, vaan sähkö on melkein tasahintaista pitkin päivää.
 
Semmoistakin mietittiin, että laskisiko tuohon jotain hintaa akkuun säilötylle sähkölle vielä sen ostohinnan lisäksi,koska tavallaan se akun hinta on olennaisessa osassa kokonaisuutta ja jokainen lataus-purkusykli kuluttaa akkua. Kun lataamatta se ei niin kulu, niin kokonaisuuden kannalta voi olla järkevämpää pidentää akun käyttöikää ja olla käyttämättä semmoisina päivinä kun todellista säästöä ei ole juurikaan tarjolla, vaan sähkö on melkein tasahintaista pitkin päivää.
Jyrkkä ehkä.

Ongelma on se, että jos akun on jo ostanut, niin rahat on "hävitty". Sen jälkeen pitäisi maksimoida siitä saatu hyöty ja jos akun käytön hinnan säätää liian ylös -> akkua ei ladata ja pureta koskaan, koska syklin arvoksi lasketaan liian suuri lukema ja juuri koskaan ei päästä tilanteeseen missä se purkaminen on kannattavaa.

Jos sen akun päättää ostaa omaksi huvikseen, niin sitten sitä myös kannattaa käyttää -> kulumiselle kannattaa laittaa hyvin matala arvo, koska akku jota ei käytetä koskaan on myös melkolailla hyödytön.
 
Aika mielenkiintoinen kuvio kyllä tuo akun mukaantulo. Siitähän siinä kannattaa lähteä, että akkuun ladatulla sähköllä on joku kilowattituntitason varastoarvo ja toisaalta huomioitava hyötysuhde kun hävikkiä on kuitenkin. Hyvinä päivinä tuuttaa akun lähes täyteen miinushinnoilla ja voi joutua panttaamaan käyttöä sitten pitkäänkin.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
300 080
Viestejä
5 114 489
Jäsenet
81 759
Uusin jäsen
jami__

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom