Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

Kannaatko paneeleja tilata ulkomailta? Eikö postikulut nouse jo melko koviksi?
Lisäksi takuut ja asennukset. Kovin moni tuskin noita osaa itse alusta loppuun asentaa. Tai vaikka osaisi, niin viitsiikö edes. Ja sitten jos ei viitsi/osaa, niin mistä löytyy taho joka asentaa?
 
Itsellä ollut nyt 24x405W = 9,72kWp:n järjestelmä mikroinverttereillä toiminnassa vajaat kaksi viikkoa. Kuten kuvasta näkyy, kaksi paneelia ovat pois pelistä väärän kytkennän vuoksi (odottelen edelleen että asia tullaan korjaamaan) mutta kiinnostaa kuulla miten muilla paneelit tuottaa näin syksyllä. Parhaillaankin aurinko paistaa mutta voimala käy vain hieman yli 50% teholla. Silti nuo siniset ruudut jotka ikäänkuin kuvastavat paneelin tehoa, ovat about täysillä. En muista että olisivat olleet yli 250W, ja sitä ihmettelenkin kun paneelit ovat kuitenkin 405W. Eli onko vain niin, että noita suunnilleen 400W lukemia per paneeli tulen näkemään vasta joskus keväällä/kesällä? Vai onko jossain vikaa (siis muutenkin kuin noiden kahden paneelin osalta)?

1664359387759.png
Noilta osin Hoymilesin käyttöliittymä on hieman typerä. Se nollaa paneelin maksimitehon joka vrk (tai mikä raportointi väli onkaan). Tämän jälkeen lähetään aina nollaamaan 0w tuotosta ja maksimi on sen vuorokauden maksimituotto. Eli näin syksyllä ehkä 5-60% maksimituotosta. Eli sinun kuvassa on oikealla paneeli 218w tuotolla ja palkki ei ole täysi. Eli tämä paneeli on tuona päivänä jossain välissä tuottanut hieman enemmän.

Pitäisi olla niin että softaan määritetään paneelien koko ja sitten kuvaaja skaalaa sen suhteen tuotot...

EDIT:
Tässä omat paneelit. Ehkä tuo meneekin jotenkin pidemmältä jaksolta. Olisko kuukausi?
Eli 370w paneelit ja Lokakuun ensimmäinen päivä on jokin hetki oltu näin:
1664862746699.png

Tuossa sitten jonkun päivän vajainen tuotto:
1664862907873.png


Sitten taas elokuun 2. päivä:
1664862795673.png


Nämä nyt ihan randomilla otin logista esimerkkejä.
 
EDIT:
Tässä omat paneelit. Ehkä tuo meneekin jotenkin pidemmältä jaksolta. Olisko kuukausi?
Pidemmältä menee joo ainakin kuin vuorokausi, koska nyt aamusta paneelit näyttävät tuottavan jotain 12W (hajasäteilystä, aurinko ei edes paista tuonne lappeelle vielä), ja nuo ruudut ovat täysin mustina. Ehkä kapea sininen viiva alhaalla... :) Mutta joo, on kyllä hölmö systeemi. Mutta selittää vähän miksi ns. vajaakäynnilläkin on täydet siniset palkit. Tuo sinun lokakuun 1. päivän ja elokuun 2. päivän kuvat kertovat asian hyvin.
 
Ei sinun ongelma. Viron pojilla aivan normaali toimintapa.
No en tiedä Viron pojista.

Tämä oli kuitenkin vain huomautuksena siitä miten EU:n sisäkauppa toimii. Kun annat myyjälle alv-tunnisteen, niin myyjä ilmoittaa sen omalle verottajalleen, josta taas valuu tieto ostajan kotimaan verottajalle siitä että tällaista tavaraa on ostettu ja alvit on maksamatta.
 
No en tiedä Viron pojista.

Tämä oli kuitenkin vain huomautuksena siitä miten EU:n sisäkauppa toimii. Kun annat myyjälle alv-tunnisteen, niin myyjä ilmoittaa sen omalle verottajalleen, josta taas valuu tieto ostajan kotimaan verottajalle siitä että tällaista tavaraa on ostettu ja alvit on maksamatta.
Juurikin näin toimii. Osa yrittäjistä varsinkin balttian rakennus ukoista käyttävät tätä paljon. Usein vuorollaan yksi suomalainen tai virolainen alv tunnus minkä piikkiin tavarat hommataan toisesta euro maasta. Useampi yleensä noita käyttää yhteisesti.
 
Juu tai tilaa firman nimiin laskulla ja jättää sen laskun maksamatta. Aika vahva mutun käry näissä verotuksellisissa vinkeissä joita voisi melkein väittää samalla sekä offtopiciksi että paskapuheeksi.
 
Juu tai tilaa firman nimiin laskulla ja jättää sen laskun maksamatta. Aika vahva mutun käry näissä verotuksellisissa vinkeissä joita voisi melkein väittää samalla sekä offtopiciksi että paskapuheeksi.
Paitsi ettei gyntteri myy tuhansien arvoisia kennoja laskulle ulkomaalaiselle. Alvin saa pyytämällä pois.
 
Onko tämä ajatusmalli aivan hölmöläisten hommaa vai järkevä idea:

Mulla on katolla 10x410w paneelia (ei siis isoja tuottoja).

Sähkön myyntihinta 31.12.2022 asti n. 6c/kwh, siitä eteenpäin 2v n. 12c/kwh.

Aluksi kun paneelit otettiin käyttöön, ajattelin että päivällä käytän mahdollisimman tehokkaasti tuon aurinkosähkön mm. nostan vilpin käyttöveden lämpötilan, nostan lattialämpöjä yms. ja illalla sitten mahdollisimman pitkä liukuma aamuun asti ilman tarvetta kuluttaa näihin sähköä.

Tein sitten sähkön pienmyyntisopimuksen (spot hinta miinus joku 0,20c/kwh) ja aloin miettimään että eikö mun olisi järkevämpää vain vetää päivisin minumikulutuksella (myös 2023 eteenpäin) niin kauan kun spot hinnat ovat auringonpaisteella yli tuon kiinteän sähkön ostosopimuksen? Toisin sanoen päivällä myyn spot hinnalla, illalla kulutan alle spot hinnan?
 
Onko tämä ajatusmalli aivan hölmöläisten hommaa vai järkevä idea:

Mulla on katolla 10x410w paneelia (ei siis isoja tuottoja).

Sähkön myyntihinta 31.12.2022 asti n. 6c/kwh, siitä eteenpäin 2v n. 12c/kwh.

Aluksi kun paneelit otettiin käyttöön, ajattelin että päivällä käytän mahdollisimman tehokkaasti tuon aurinkosähkön mm. nostan vilpin käyttöveden lämpötilan, nostan lattialämpöjä yms. ja illalla sitten mahdollisimman pitkä liukuma aamuun asti ilman tarvetta kuluttaa näihin sähköä.

Tein sitten sähkön pienmyyntisopimuksen (spot hinta miinus joku 0,20c/kwh) ja aloin miettimään että eikö mun olisi järkevämpää vain vetää päivisin minumikulutuksella (myös 2023 eteenpäin) niin kauan kun spot hinnat ovat auringonpaisteella yli tuon kiinteän sähkön ostosopimuksen? Toisin sanoen päivällä myyn spot hinnalla, illalla kulutan alle spot hinnan?
Totta kai kannattaa oma kulutus optimoida halvimpaan aikaan. Pitää vain siinä ostosähkössä huomioida siirto yms. kulut ja verrata alv0 spot hintaan.

Täälläkin laitoin kaksi maalämpöpumppua automaattiselle spot-optimoinnille, niin lämmittävät sitten pääasiassa yöllä. Ostosähkö ainakin vielä kiinteähintaisena. Huomenna olisi päivälläkin parasta käyttää omaan kulutukseen, mutta umpipilvistä näyttää lupaavan, niin ei kannata asetuksia alkaa jumppaamaan. Vielä ei sellaista päivää ole edes sattunut, että pörssihinta olisi erityisen halpaa ja aurinko paistaisi :lol:

Sinällään hyvänä tuottopäivinä kuitenkin puhutaan jo kymmenien eurojen myynnistä n. 10kWp:n voimalassakin, joten äkkiä tuolle optimoinnille oikeaa tuottoakin saa.
 
Jos pörssisähkön hinta menee negatiiviseksi, joutuuko pientuottaja maksamaan verkkoon syötetystä energiasta, vai onko syötetyn energian arvo 0 snt/kWh? Riippuuko tämä yhtiöstä, jolle ylijäämätuotannon myy? Onko tietoa Helenin hinnoittelusta negatiivisen hinnan osalta?
 
Onko tämä ajatusmalli aivan hölmöläisten hommaa vai järkevä idea:

Mulla on katolla 10x410w paneelia (ei siis isoja tuottoja).

Sähkön myyntihinta 31.12.2022 asti n. 6c/kwh, siitä eteenpäin 2v n. 12c/kwh.

Aluksi kun paneelit otettiin käyttöön, ajattelin että päivällä käytän mahdollisimman tehokkaasti tuon aurinkosähkön mm. nostan vilpin käyttöveden lämpötilan, nostan lattialämpöjä yms. ja illalla sitten mahdollisimman pitkä liukuma aamuun asti ilman tarvetta kuluttaa näihin sähköä.

Tein sitten sähkön pienmyyntisopimuksen (spot hinta miinus joku 0,20c/kwh) ja aloin miettimään että eikö mun olisi järkevämpää vain vetää päivisin minumikulutuksella (myös 2023 eteenpäin) niin kauan kun spot hinnat ovat auringonpaisteella yli tuon kiinteän sähkön ostosopimuksen? Toisin sanoen päivällä myyn spot hinnalla, illalla kulutan alle spot hinnan?
Tottakai kannattaa myydä, jos saat enemmän kuin ostosähkö plus siirto ja verot maksavat.
 
Täälläkin laitoin kaksi maalämpöpumppua automaattiselle spot-optimoinnille, niin lämmittävät sitten pääasiassa yöllä.
Tämä itselläkin ajatuksena, miten tuon toteutit? Onko MLP:ssä "älyä" ja se yhteydessä kotiautomaatiojärjestelmään? Itsellä ns. tyhmä MLP joka lämmittää käyttöveden ja lattialämmön veden. Siellä on kyllä joku tariffiohjaukseen perustuva johdon paikka piirilevyllä mutta...
 
Tämä itselläkin ajatuksena, miten tuon toteutit? Onko MLP:ssä "älyä" ja se yhteydessä kotiautomaatiojärjestelmään? Itsellä ns. tyhmä MLP joka lämmittää käyttöveden ja lattialämmön veden. Siellä on kyllä joku tariffiohjaukseen perustuva johdon paikka piirilevyllä mutta...

Nibessä tuo on suoraan valikosta valittavissa. Tuli jonkin softapäivityksen mukana.
Edit: Ei siis tarvitse mitään kotiautomaatiota yms. lisäksi.
1664949627834.png
 
Nibessä tuo on suoraan valikosta valittavissa. Tuli jonkin softapäivityksen mukana.
Edit: Ei siis tarvitse mitään kotiautomaatiota yms. lisäksi.
1664949627834.png
Onpa kätevää! Itsellä myös Nibe, mallia Fighter 1240 ja asennusvuosi 2009 niin eipä tuollaisia hienouksia valitettavasti ole.
 
Vanhempaankin Nibeen saa rahalla tuon Uplinkin, joka mahdollistaa pörssisähkön seuraamisen. Mulla on F-1245 vuodelta 2012, ja tuo palikka puuttuu myös. En ole aiemmin saanut perusteltua sen 500e+ hankintahintaa, mutta ehkä se nyt maksaisi itsensä takaisin...
 
Vanhempaankin Nibeen saa rahalla tuon Uplinkin, joka mahdollistaa pörssisähkön seuraamisen. Mulla on F-1245 vuodelta 2012, ja tuo palikka puuttuu myös. En ole aiemmin saanut perusteltua sen 500e+ hankintahintaa, mutta ehkä se nyt maksaisi itsensä takaisin...
Paitsi että noin vanhaan/tuohon meikäläisen malliin ei saa :/ S Niben sivuilta:

" NIBE Uplink toimii värinäytöllisissä F-sarjan maalämpö- ja poistoilmalämpöpumppumalleissa sekä ilma-vesilämpöpumppukokonaisuuksissa, joissa on sisäyksikkö VVM 320, VVM 500 tai SMO 40. "

Tähän meikäläisen Nibe Fighter 1240 -malliin on ollut joskus tarjolla "Viestintälaite RCU 11" ja sen valmistuksen Nibe on jo lopettanut, oli vähän vanhaa tekniikkaa jo syntyessään (SMS-viestit ohjaukseen yms)...
 
Onko kukaan tehnyt listausta ns älä osta -firmoista eli näistä lahkolaisten firmoista jotka pakkomyy ylihintaista paskaa vanhuksille? Itsellä kartoitus menossa ja muutamalta firmalta tulee nätisti tarjous sähköpostiin mutta osa haluaa paikan päälle tsekkaamaan kohteen joka myös järkevää ainakin pienemmän firman kannalta.
 
Onko kukaan tehnyt listausta ns älä osta -firmoista eli näistä lahkolaisten firmoista jotka pakkomyy ylihintaista paskaa vanhuksille? Itsellä kartoitus menossa ja muutamalta firmalta tulee nätisti tarjous sähköpostiin mutta osa haluaa paikan päälle tsekkaamaan kohteen joka myös järkevää ainakin pienemmän firman kannalta.

Näitä on niiiiin monta, ja vaihtavat nimeäkin tarpeeksi usein. Että hankala pysyä perässä.

Kaverin isä oli saanut tarjouksen ~1,32€/W (~12,5kWp/16k€) asennettuna. Mitä pidän tällä hetkellä halpana.
 
13 kwp tulossa, paneelit, kiinnikkeet ja 12kw invertteri 10 300e, siihen sähköasennustarvikkeet ja sähköasentaja pari päivää minulle kaveriksi niin luulisin että 12-13k koko paketti maksimissaan, ja asennustunneista vielä saa 40% kotitalousvähennyksen.
 
13 kwp tulossa, paneelit, kiinnikkeet ja 12kw invertteri 10 300e, siihen sähköasennustarvikkeet ja sähköasentaja pari päivää minulle kaveriksi niin luulisin että 12-13k koko paketti maksimissaan, ja asennustunneista vielä saa 40% kotitalousvähennyksen.
Mistä on tulossa?
 
Jos talonyhtiöstä löytyy jo osaava sähkäri (ei tosin aurinkopaneeleihin erikoistunut) niin kuinka isona hommana näette telineiden ja paneelien asennuksen ns. talkoovoimin? Siis osaamisen kannalta, alla suht tuore peltikatto, onko tuossa kuinka iso riski että paskotaan katto telineiden porailujen kanssa? Talonyhtiössä 5 paritaloa, ajatuksena että jokaisen talon katolle etelänpuoleiselle puoliskolle tulisi paneelit.

Vai onko tämä taas yksi niistä "tein itse ja säästin" -hommista johon ei vaan kannata lähteä?
 
Jos talonyhtiöstä löytyy jo osaava sähkäri (ei tosin aurinkopaneeleihin erikoistunut) niin kuinka isona hommana näette telineiden ja paneelien asennuksen ns. talkoovoimin? Siis osaamisen kannalta, alla suht tuore peltikatto, onko tuossa kuinka iso riski että paskotaan katto telineiden porailujen kanssa? Talonyhtiössä 5 paritaloa, ajatuksena että jokaisen talon katolle etelänpuoleiselle puoliskolle tulisi paneelit.

Vai onko tämä taas yksi niistä "tein itse ja säästin" -hommista johon ei vaan kannata lähteä?

Tuossa ylempänä kirjoitin, että 1,32€/W asennettuna. Niin siitä kannattaa aivan ekana alkaa laskemaan. Katolta putoamistahan ei taloyhtiön vakuutus maksa, ellei ole putoamissuojamija +100€ (katolla tarvitaan kahta ukkoa eli 200€).
Jos nyt yhtään ymmärtää rakennustekniikasta, niin tuskin sinne kattoonkaan vahinkoa saatte aikaan. MUTTA, jos saatte, niin >10000€.
Sitten miten sen ylimenevän sähkön myytte. Onko kaikilla oma soppari ja mittari, jonka taakse tulee kaikille paneelit. Jos/kun joudutte taloyhtiön kautta kierrättämään, niin pitää muistaa että siitä pitää maksaa verot.
Ja/tai jos/kun kaikille tulee omat paneelit/invertterit, niin maksetteko edelleen kiltisti sen naapurin hajonneenkin systeemin?

Henk.koht. Tilaisin firman asentamaan (sopu hintaan), ja myisin kaiken tuotetun sähkön taloyhtiön kautta pois. Vähentelee sitten osakkeiden mukaan vastikkeista pois jne.
 
Jos talonyhtiöstä löytyy jo osaava sähkäri (ei tosin aurinkopaneeleihin erikoistunut) niin kuinka isona hommana näette telineiden ja paneelien asennuksen ns. talkoovoimin? Siis osaamisen kannalta, alla suht tuore peltikatto, onko tuossa kuinka iso riski että paskotaan katto telineiden porailujen kanssa? Talonyhtiössä 5 paritaloa, ajatuksena että jokaisen talon katolle etelänpuoleiselle puoliskolle tulisi paneelit.

Vai onko tämä taas yksi niistä "tein itse ja säästin" -hommista johon ei vaan kannata lähteä?

Riippuu varmastikin paljon kattokulmasta, millaisesta hommasta on kyse. Jos on niin jyrkkä katto, että siellä ei asentaja pysy yhtään ilman valjaita, niin homma on monin kertainen verrattuna siihen, että katto on niin loiva, ettei valjaita edes tarvitse.

Valjaitten kanssa enemmästä porukasta on vain haittaa puhumattakaan, ettei kokemusta ko. hommasta edes ole. Pelkästään se, että joka tavaran, josta irti päästää, joutuu noukkimaan kukkapenkistä, hankaloittaa hommaa huomattavasti.

Loivalle katolle kymmenenkunta paneelia asentaa muutamassa tunnissa ja onhan se ihan mukavaa porukalla puuhasteluakin.

Edit: Älkää poratko kattoon reikiä, eikä ruuveja aluskatteeseen asti. Mieluusti kannattaa myös osua ruoteisiin. Vielä kun muistaa ruuveissa käyttää tiivisteitä, niin ei tuossa kovin pieleen voi mennä.:D
 
Viimeksi muokattu:
Sitten miten sen ylimenevän sähkön myytte. Onko kaikilla oma soppari ja mittari, jonka taakse tulee kaikille paneelit. Jos/kun joudutte taloyhtiön kautta kierrättämään, niin pitää muistaa että siitä pitää maksaa verot.

No tämä on täysin auki ja tästä olisi hyvä kuulla lisää miten eri vaihtoehdot menevät. Kaikilla on oma soppari ja oma mittari, pihalta löytyy sähköpääkeskus ja jokaisella ryhmäkeskus eteisessä, helpointa tosiaan olisi jos kaikki sähkö myytäisiin ulos ja tulot tulisi talonyhtiölle jolla se lyhentää paneeleihin otetun lainan ja maksaa korot, ilmeisesti mitään erillisiä veroja ei tarvitse tässä tapauksessa maksaa?

Riippuu varmastikin paljon kattokulmasta, millaisesta hommasta on kyse. Jos on niin jyrkkä katto, että siellä ei asentaja pysy yhtään ilman valjaita, niin homma on monin kertainen verrattuna siihen, että katto on niin loiva, ettei valjaita edes tarvitse.

Suht loiva katto, olisko luokkaa 30 astetta kulma. Valjaat nyt varmaan tulee varmuuden vuoksi joka tapauksessa mutta ei niiden varaan kukaan ole koskaan joutunut kun kattoa on putsattu.

Pitää varmaan pyytää joku firma paikalle antamaan tarjous, tuntuu vaan siltä että aika kovat pyynnit asennustyöstä tällä hetkellä.
 
No tämä on täysin auki ja tästä olisi hyvä kuulla lisää miten eri vaihtoehdot menevät. Kaikilla on oma soppari ja oma mittari, pihalta löytyy sähköpääkeskus ja jokaisella ryhmäkeskus eteisessä, helpointa tosiaan olisi jos kaikki sähkö myytäisiin ulos ja tulot tulisi talonyhtiölle jolla se lyhentää paneeleihin otetun lainan ja maksaa korot, ilmeisesti mitään erillisiä veroja ei tarvitse tässä tapauksessa maksaa?



Suht loiva katto, olisko luokkaa 30 astetta kulma. Valjaat nyt varmaan tulee varmuuden vuoksi joka tapauksessa mutta ei niiden varaan kukaan ole koskaan joutunut kun kattoa on putsattu.

Pitää varmaan pyytää joku firma paikalle antamaan tarjous, tuntuu vaan siltä että aika kovat pyynnit asennustyöstä tällä hetkellä.

Ensiksi tarkistaisin et tukeeko oma verkkoyhtiö "energiayhteisöä" asoy:lle.
 
Minulla olisi L-mallinen talo, jossa isoin lape on länsi-lounaaseen (suuntaan 240) ja pienempi lape olisi sitten melko etelään (suunta 150). Tuonne etelään suuntaan ei vaan mahdu mitenkään järkevästi kuin 3 paneelin rivi (piiput ja muut just pahasti edessä). Isommalle lappeelle voisi mättää varmaan sen 20 paneelia, jos tarve vaatii.

Mietin mielessäni tuohon länsilappeelle 2x5 tai 2x6, eli 10-12 paneelia ja nuo kolme etelään. Mutta onko tuossa mitään järkeä, vai pitäisikö ennemmin laittaa tuonne länteen enemmän? Toimiiko ylipäätään tuollainen 3 paneelin ketju, eli onko inverttereissä se kynnysjännite molempien ketjujen yhteenlaskettu, vai pitääkö kummankin ketjun pystyä se kynnys ylittämään, jotta ketju alkaa tuottamaan?
 
Minulla olisi L-mallinen talo, jossa isoin lape on länsi-lounaaseen (suuntaan 240) ja pienempi lape olisi sitten melko etelään (suunta 150). Tuonne etelään suuntaan ei vaan mahdu mitenkään järkevästi kuin 3 paneelin rivi (piiput ja muut just pahasti edessä). Isommalle lappeelle voisi mättää varmaan sen 20 paneelia, jos tarve vaatii.

Mietin mielessäni tuohon länsilappeelle 2x5 tai 2x6, eli 10-12 paneelia ja nuo kolme etelään. Mutta onko tuossa mitään järkeä, vai pitäisikö ennemmin laittaa tuonne länteen enemmän? Toimiiko ylipäätään tuollainen 3 paneelin ketju, eli onko inverttereissä se kynnysjännite molempien ketjujen yhteenlaskettu, vai pitääkö kummankin ketjun pystyä se kynnys ylittämään, jotta ketju alkaa tuottamaan?

Mielestäni nuo kolme paneelia toimivat samassa ketjussa olevien muiden paneelien ehdoilla. Eli kun kolme saisi enemmän tehoa tuotettua, niin jäävät kuitenkin samalle tasolle muitten kanssa. Sitten kun yksittäiset paneelit isommalla lappeella tuottavat enemmän, niin nuo kolme paneelia tippuvat kokonaan tuotosta pois.

Eli hiukan huonommin tuottavat nuo kolme verrattuna siihen, että ne olisivat muitten kanssa sillä isommalla lappeella vaikka isompi lape huonompi onkin.

Kolme paneelia taas erillisessä invertteritulossa ei riitä invertterin kynnysjännitteelle, eli eivät silloin tuota mitään. Näin ainakin yleisimmillä kahden tulon inverttereillä. Pitäisi jotain viisi paneelia saada vähintään.

Hiukan mutua tuossa yhden ketjun päätelmässä, eli voin olla väärässäkin.
 
Minulla olisi L-mallinen talo, jossa isoin lape on länsi-lounaaseen (suuntaan 240) ja pienempi lape olisi sitten melko etelään (suunta 150). Tuonne etelään suuntaan ei vaan mahdu mitenkään järkevästi kuin 3 paneelin rivi (piiput ja muut just pahasti edessä). Isommalle lappeelle voisi mättää varmaan sen 20 paneelia, jos tarve vaatii.

Mietin mielessäni tuohon länsilappeelle 2x5 tai 2x6, eli 10-12 paneelia ja nuo kolme etelään. Mutta onko tuossa mitään järkeä, vai pitäisikö ennemmin laittaa tuonne länteen enemmän? Toimiiko ylipäätään tuollainen 3 paneelin ketju, eli onko inverttereissä se kynnysjännite molempien ketjujen yhteenlaskettu, vai pitääkö kummankin ketjun pystyä se kynnys ylittämään, jotta ketju alkaa tuottamaan?

Kyllähän niitä on laitettu itälappeelle aamupäivälle ja länteen ilta-aurinkoa varten, jos on harjakatto. Kysymys on vaan enemmänkin sitten siitä muusta järjestelmästä, että se osaa tukea tuollaista asennusta missä osa paneeleista on eri ilmansuuntiin.
 
...
Kolme paneelia taas erillisessä invertteritulossa ei riitä invertterin kynnysjännitteelle, eli eivät silloin tuota mitään. Näin ainakin yleisimmillä kahden tulon inverttereillä. Pitäisi jotain viisi paneelia saada vähintään.

Hiukan mutua tuossa yhden ketjun päätelmässä, eli voin olla väärässäkin.
Tuo oli juuri idea, että käyttäisi inventterin kahta eri tuloa. Ja mietin, että riittääkö invertterin käynnistymiseen yhteenlaskettu jännite, vai vaaditaanko kummaltakin tulolta kynnysjännitteen ylitys. Ilmeisesti siis vaaditaan, joten ei järkeä.

Eräs vaihtoehto olisi laittaa mikroinvertteri etelälappeen paneeleille. Isompi kenttä keskusinvertterillä.
Tuo voisi ollakin toimiva ratkaisu. Missähän hintaluokassa nuo mikroinvertterit liikkuvat ja miten niiden kytkentä noin karkeasti menisi? Vedettäisiinkö se mikroilta lähtevä AC-sähkö jotenkin keskusinvertterin kautta sen lähtöihin yhdistäen, vai suoraan pääkeskukseen?
 
Neljän paneelin mikroinvertteri maksaa sen noin 3-400e koronan jälkeen.
Sähkökytkennät on sähkärin päätettävissä.
 
Nyt on tullut pari viikkoa opiskeltua kaikkea mahdollista aurinkosähkön tuottamiseen liittyvää. Vielä kuitenkin yksi asia mietityttää, mihin netistä on löytynyt hyvinkin ristiriitaisia vastauksia.

Invertterin käynnistysjännite. Se on toki ihan selvä käsite, mutta miten noiden invertterien kanssa, missä on useampi (2) inputtia (MPPT) - pitääkö kummankin liitetyn paneeliketjun pystyä ylittämään kynnysjännite, vai riittääkö, että yhteenlaskettu jännite on yli käynnistysjännitteen? Suunnitelmissa on joku pienehkö voimala, missä on n. 4 kWp tehot ja tarkottaisi n. 10 paneelia. Paikka on sellainen, että yhden puun varjo voisi syksymmällä seilata katon läpi, jolloin olisi kiva jakaa nuo kahdeksi ketjuksi niin, että aina vähintään puolet paneeleista tuottaisi. Mutta käynnistyminen mietityttää, sillä tuon kokoluokan inverttereissä näyttää yleisesti olevan n. 200 voltin käynnitysjännite. Jos yhden paneelin avoin jännite on n. 40 volttia, niin aika rajoilla mennään, mikäli kummankin 5 paneelin ketjun pitää pystyä omineen tuo 200 volttia ylittämään.

Jostain keskustelusta löysin tiedon, että ketjujen jännitteet lasketaan yhteen ja riittää, että yhteisjännite ylittää kynnyksen. Sitten taas ulkomaisella foorumilla löytyi jonkun kirjoitus, että MPPT:t ovat itsenäisiä ja käynnistyvät erikseen. Mikähän lienee totuus? Olisi kiva tietää, että onnistuuko tuolla kymmennellä paneelilla, vai pitääkö suoriltaan suunnitella isompaa.
 
Nyt on tullut pari viikkoa opiskeltua kaikkea mahdollista aurinkosähkön tuottamiseen liittyvää. Vielä kuitenkin yksi asia mietityttää, mihin netistä on löytynyt hyvinkin ristiriitaisia vastauksia.

Invertterin käynnistysjännite. Se on toki ihan selvä käsite, mutta miten noiden invertterien kanssa, missä on useampi (2) inputtia (MPPT) - pitääkö kummankin liitetyn paneeliketjun pystyä ylittämään kynnysjännite, vai riittääkö, että yhteenlaskettu jännite on yli käynnistysjännitteen? Suunnitelmissa on joku pienehkö voimala, missä on n. 4 kWp tehot ja tarkottaisi n. 10 paneelia. Paikka on sellainen, että yhden puun varjo voisi syksymmällä seilata katon läpi, jolloin olisi kiva jakaa nuo kahdeksi ketjuksi niin, että aina vähintään puolet paneeleista tuottaisi. Mutta käynnistyminen mietityttää, sillä tuon kokoluokan inverttereissä näyttää yleisesti olevan n. 200 voltin käynnitysjännite. Jos yhden paneelin avoin jännite on n. 40 volttia, niin aika rajoilla mennään, mikäli kummankin 5 paneelin ketjun pitää pystyä omineen tuo 200 volttia ylittämään.

Jostain keskustelusta löysin tiedon, että ketjujen jännitteet lasketaan yhteen ja riittää, että yhteisjännite ylittää kynnyksen. Sitten taas ulkomaisella foorumilla löytyi jonkun kirjoitus, että MPPT:t ovat itsenäisiä ja käynnistyvät erikseen. Mikähän lienee totuus? Olisi kiva tietää, että onnistuuko tuolla kymmennellä paneelilla, vai pitääkö suoriltaan suunnitella isompaa.

Mitenköhän tuohon on jossakin päädytty, että yhteenlaskettu jännite riittäisi.o_O Niillä erillisillä MPPT:llä nimen omaan on se tarkoitus, että ne ovat erillisiä, jolloin ei niitä käynnistysjännitteitäkään voi yhteen laskea. Mutta siis riittää, että toinen ylittää sen kynnysjännitteen. Molempien ei tarvitse tehdä sitä yhtäaikaa.

Ainakin Solax:in dual MPPT:ssä riitti jännitteet viidellekin paneelille.

Jotain luettavaa: https://portal.segensolar.co.za/reseller/images/Presentations/2018/Huawei Brochure/V8_23-10-2018.pdf
 
Uusien järjestelmien asennuksessa kannattaa huomioida, että vuoden vaihteen jälkeen invertterin on täytettävä eurooppalaisen EN 50549 standardin vaatimukset. Aiemmin kelvannut VDE-AR-N 4105 ei enää riitä.

Käytettyä invertteriä ostettaessa kannattaa etukäteen selvittää, että sertifiointi uudelle standardille löytyy ja mahdolliset softapäivitykset on asennettu tai ainakin saa asennettua.

 
Nyt on tullut pari viikkoa opiskeltua kaikkea mahdollista aurinkosähkön tuottamiseen liittyvää. Vielä kuitenkin yksi asia mietityttää, mihin netistä on löytynyt hyvinkin ristiriitaisia vastauksia.

Invertterin käynnistysjännite. Se on toki ihan selvä käsite, mutta miten noiden invertterien kanssa, missä on useampi (2) inputtia (MPPT) - pitääkö kummankin liitetyn paneeliketjun pystyä ylittämään kynnysjännite, vai riittääkö, että yhteenlaskettu jännite on yli käynnistysjännitteen? Suunnitelmissa on joku pienehkö voimala, missä on n. 4 kWp tehot ja tarkottaisi n. 10 paneelia. Paikka on sellainen, että yhden puun varjo voisi syksymmällä seilata katon läpi, jolloin olisi kiva jakaa nuo kahdeksi ketjuksi niin, että aina vähintään puolet paneeleista tuottaisi. Mutta käynnistyminen mietityttää, sillä tuon kokoluokan inverttereissä näyttää yleisesti olevan n. 200 voltin käynnitysjännite. Jos yhden paneelin avoin jännite on n. 40 volttia, niin aika rajoilla mennään, mikäli kummankin 5 paneelin ketjun pitää pystyä omineen tuo 200 volttia ylittämään.

Jostain keskustelusta löysin tiedon, että ketjujen jännitteet lasketaan yhteen ja riittää, että yhteisjännite ylittää kynnyksen. Sitten taas ulkomaisella foorumilla löytyi jonkun kirjoitus, että MPPT:t ovat itsenäisiä ja käynnistyvät erikseen. Mikähän lienee totuus? Olisi kiva tietää, että onnistuuko tuolla kymmennellä paneelilla, vai pitääkö suoriltaan suunnitella isompaa.
Tuo 10 kannattaa varmaankin laittaa yhteen nippuun. Isommalla jännitteellä pienemmät häviöt ja ilta/aamu/varjoaikaan kynnysjännite aiemmin saavutettavissa.
Nykyään paneeleissa on ns ohitusdiodeja, joten yhden paneelin varjostuminen ei enää tarkoita koko sarjan tehojen putoamista. Yksi paneelikin jaettu diodeilla useampaan osaan.
 
Onko missään tullut ns. pieniä mikroinverttereitä vastaan? Tarkoitan 50-150w/kanava?
Mietin että rakentelis pieniä tuulivoimaloita talon harjalle. Näiden teho voisi olla jossain 20-100w välissä kovimmillaan / voimala. Verkkoonhan nämä pitäisi kytkeä että olisi hyötyä ja siksi tarvitsee jokaiselle myllylle oman invertterin. Ensimmäisenä tuli mieleen että aurinkopuolen mikrot voisi olla hyvä idea, mutta ongelmana on kun paneelit on tyyliin 3-500w niin perus mikrot on turhan isoja.
 
Onko missään tullut ns. pieniä mikroinverttereitä vastaan? Tarkoitan 50-150w/kanava?
Mietin että rakentelis pieniä tuulivoimaloita talon harjalle. Näiden teho voisi olla jossain 20-100w välissä kovimmillaan / voimala. Verkkoonhan nämä pitäisi kytkeä että olisi hyötyä ja siksi tarvitsee jokaiselle myllylle oman invertterin. Ensimmäisenä tuli mieleen että aurinkopuolen mikrot voisi olla hyvä idea, mutta ongelmana on kun paneelit on tyyliin 3-500w niin perus mikrot on turhan isoja.
20 wattisia voimaloita? No nyt on niin pienitehoista puuhastelua et pakko suositella perunoita tähän väliin valaisemaan syysiltojen pimeyttä.
Long live the potato.
 
Minkäs verran on kokemusta paneelien ylimitoituksesta mikroinverttereille? Laskennallisesti jotain 50% ylitehoa paneeleista kannattais tavoitella (koska mimellistä tehoa ei yleensä saavuteta etes uutena ja jatkossa tehot putoaa ajan kanssa kuitenkin...). Näitä kokoluokkia olevia yliteholukemia suosittelee moni lähde metissä.

Hoymilesin mikroille luvataan myydä jatkettu takuu jos invertteriin syötetään sisään max 1.35 kertaa nimellistehoa. Eli esim HM-1800 (1800W) mikrolle vois syöttää 6x 405W paneelit. Mutta mitäs nuo paneelit todella tuottaa verrattuna nimellistehoon? 75%? Eli olisko nimellisteholtaan 450W paneeli kuitenkin parempi? Nimellistehoa paneeleista tulee 6x450W = 2700W, mutta jos siitä 75%, niin todellinen teho onkin 2025W(?). Tällöin oltais vasta 1.125 ylimitoituskertoimessa. Olisikohan tämä takuun piirissä vielä?T uon lisäksi arviolta 25 vuoden kohdalla jos nimellistehosta on ikääntymisen takia jäljellä 80% (0,8x450W = 360W), niin tuolloin mikrolle menisi enää 6 x 360W = 2160W nimellistehoa. Jos Suomen olosuhteissa saadaan 75% tästä todella tulemaan, niin ollaan 1620 watissa, eli alle mikron maksimin.
 
Minkäs verran on kokemusta paneelien ylimitoituksesta mikroinverttereille? Laskennallisesti jotain 50% ylitehoa paneeleista kannattais tavoitella (koska mimellistä tehoa ei yleensä saavuteta etes uutena ja jatkossa tehot putoaa ajan kanssa kuitenkin...). Näitä kokoluokkia olevia yliteholukemia suosittelee moni lähde metissä.

Hoymilesin mikroille luvataan myydä jatkettu takuu jos invertteriin syötetään sisään max 1.35 kertaa nimellistehoa. Eli esim HM-1800 (1800W) mikrolle vois syöttää 6x 405W paneelit. Mutta mitäs nuo paneelit todella tuottaa verrattuna nimellistehoon? 75%? Eli olisko nimellisteholtaan 450W paneeli kuitenkin parempi? Nimellistehoa paneeleista tulee 6x450W = 2700W, mutta jos siitä 75%, niin todellinen teho onkin 2025W(?). Tällöin oltais vasta 1.125 ylimitoituskertoimessa. Olisikohan tämä takuun piirissä vielä?T uon lisäksi arviolta 25 vuoden kohdalla jos nimellistehosta on ikääntymisen takia jäljellä 80% (0,8x450W = 360W), niin tuolloin mikrolle menisi enää 6 x 360W = 2160W nimellistehoa. Jos Suomen olosuhteissa saadaan 75% tästä todella tulemaan, niin ollaan 1620 watissa, eli alle mikron maksimin.
Paneelien pitäisi uutena tuottaa lähes tuo nimellistehonsa, eli kannattaa laskea sen mukaan ylimitoitus. 20-30% on ehkä yleisin nyrkkisääntö mitä olen kuullut, Froniuksella invertterin takuun raja kulkee 50%:ssä. Tuosta täydestä tehosta tuotto sitten laskee ikääntymisen myötä vähän kerrallaan. Takuurajahan noilla on usein luokkaa 80% nimellistehosta jonnekin 20-25 vuoden päähän.
 
Tuota Facebookin aurinkoenergiaa ryhmää tullut seurailtua. Siellä on nyt kovassa kyttäyksessä miten on kaapelit vedetty. Melkoista vääntöä, että onko ne kaapelit nyt riittävän hyvin ja nätisti ja paljonko ne saavat roikkua.
 
Tuota Facebookin aurinkoenergiaa ryhmää tullut seurailtua. Siellä on nyt kovassa kyttäyksessä miten on kaapelit vedetty. Melkoista vääntöä, että onko ne kaapelit nyt riittävän hyvin ja nätisti ja paljonko ne saavat roikkua.
Joo melkosia viivotin miehiä siel vesipassit ojossa tuomaroimassa jokaisen asentajan johki alimpiin kerroksiin. Hienoi asennuksii toki monissa kuvissa mut odotas vaan jos jostain paneelin alta vähänkin joku kaapeli näkyy niin heti rekkulapuhelimet kouraa ja asentaja takas tontille korjaamaan törkeät huolimattomuudet takas ruotuu!!
Vähän armoo asentajillekkin hei
 
Joo melkosia viivotin miehiä siel vesipassit ojossa tuomaroimassa jokaisen asentajan johki alimpiin kerroksiin. Hienoi asennuksii toki monissa kuvissa mut odotas vaan jos jostain paneelin alta vähänkin joku kaapeli näkyy niin heti rekkulapuhelimet kouraa ja asentaja takas tontille korjaamaan törkeät huolimattomuudet takas ruotuu!!
Vähän armoo asentajillekkin hei
Toisaalta, asennuksen pitäis kestää se 20-25 vuotta...
 
20 wattisia voimaloita? No nyt on niin pienitehoista puuhastelua et pakko suositella perunoita tähän väliin valaisemaan syysiltojen pimeyttä.
Long live the potato.
Ajatus oli kyllä kirjoittaa että pitäisi olla inu joka herää pienillä virroilla, koska aina ei vain tuule täysillä. Eli 20w:kin pitäisi saada talteen. 100w tuulivoimala ei ole kauhean iso, joten sellaisia voisi pystytellä useamman ja ei ehkä näyttäisi naapureille pelle pelottoman talolta.
 
Ajatus oli kyllä kirjoittaa että pitäisi olla inu joka herää pienillä virroilla, koska aina ei vain tuule täysillä. Eli 20w:kin pitäisi saada talteen. 100w tuulivoimala ei ole kauhean iso, joten sellaisia voisi pystytellä useamman ja ei ehkä näyttäisi naapureille pelle pelottoman talolta.

Tuulivoimalan fysiikka menee niin, että tuotto kasvaa lavan pituuden neliössä. Eli kannattaa laittaa 100w sijasta tuplasti isompi, jolloin saakin jo 400w. Ja 400w sijasta tuplasti isompi, jolloin saa 1,6 kw. Ja 1,6 kw sijasta tuplasti isompi, jolloin saa 6,5 kw. Ja 6,5 kw sijasta tuplasti isompi.... ja niin edelleen, kunnes ollaan niissä satametrisissä laitoksissa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 975
Viestejä
5 110 448
Jäsenet
81 744
Uusin jäsen
Hugelius

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom