Aurinkopaneelit, hukkaan heitettyä rahaa vai hyvä sijoitus?

[Pollos]

Hieno juttu siellä.
€/W on itsellänikin tavoitehinta -- miten tuohon pääsit?
Omalla kohdalla vaikea päästä _mihinkään_ hintaan, kun yhä syksyn tullessa tarjouspyyntöihin ei saa mistään vastauksia. Paikallinen sähkölaitoskin (josta olisi olettanut saavan vastauksen), ilmoitti sivuillaan lopettavansa laitteistojen toimitukset. Ihme meininki.

Tavarat ostin suoraan tukusta ilman välikäsiä ja asennus itse sähkötöihin asti. Vielä olisi noin 200e säästänyt jos olisi ottanut halvempaa kiinnikettä ym. ja tinkinyt laadussa. Pyrin tekemään kerralla hyvin niin nyt pitäisi vähintään sen 20vuotta kestää.

 

[B170]

mitkä kaikki ostosähkön hintatekijät voin vähentää saatuna

Sen minkä nyt saat paneeleista, kun muuten olisit sen joutunut ostamaan. Myös siirron osalta.

 

[Boulder]

Tämä on selkeä juttu, mutta mitkä kaikki ostosähkön hintatekijät voin vähentää saatuna säästöhyötynä itse käytetylle aurinkoenergialle?

Yksinkertaistettuna "ostosähkön hinta sis. alv + sähkövero + siirtohinta sis alv."

Itsellä jokainen käytetty kWh on nyt noin 11,5 c "omaan pussiin".

 

[ykii]

Yksinkertaistettuna "ostosähkön hinta sis. alv + sähkövero + siirtohinta sis alv."

Itsellä jokainen käytetty kWh on nyt noin 11,5 c "omaan pussiin".

Sulla on huikea ostosoppari tai alhainen siirtohinta? Täälläpäin Elenia ryöstää 8c/kWh (sis. verot) hinnalla.

Mulla Elokuussa myyntiin valui 528kWh. Kokonaistuottoa en tuolta kuukaudelta saa kun tuli hommattua Froniukseen datamanager vasta elokuun lopulla. 6kWp voimala kyseessä. Pyrin optimoimaan omaa käyttöä niin että käytetään sähkö itse kun spotin veroton hinta alitti 15c/kWh ja myydään kun enemmän. Säätötyökaluina sähköauto ja poreallas.

 

[Boulder]

Sulla on huikea ostosoppari tai alhainen siirtohinta? Täälläpäin Elenia ryöstää 8c/kWh (sis. verot) hinnalla.

Mulla Elokuussa myyntiin valui 528kWh. Kokonaistuottoa en tuolta kuukaudelta saa kun tuli hommattua Froniukseen datamanager vasta elokuun lopulla. 6kWp voimala kyseessä. Pyrin optimoimaan omaa käyttöä niin että käytetään sähkö itse kun spotin veroton hinta alitti 15c/kWh ja myydään kun enemmän. Säätötyökaluina sähköauto ja poreallas.

Sähkö on mulle halpaa (5,89 c/kWh) vielä kevääseen 2024 asti. Siirtokin on edullista tässä Lahti Energian alueella, 2,73 c/kWh ja kk-hinta jossain seitsemän euron päällä. Johtunee siitä, että täällä on kuitenkin suurin osa taajama-aluetta eikä mitään käymättömiä korpimaita.

Keskimääräiset myyntihinnat ylituotolle on olleet ihan poskettomat. Elokuussa 31,56 c/kWh.. sain enemmän hyvitystä kuin muilta kesäkuukausilta vaikka myyntimäärä oli jo vähäisempi.

 

[B170]

Sulla on huikea ostosoppari tai alhainen siirtohinta? Täälläpäin Elenia ryöstää 8c/kWh (sis. verot) hinnalla.

Mulla Elokuussa myyntiin valui 528kWh. Kokonaistuottoa en tuolta kuukaudelta saa kun tuli hommattua Froniukseen datamanager vasta elokuun lopulla. 6kWp voimala kyseessä. Pyrin optimoimaan omaa käyttöä niin että käytetään sähkö itse kun spotin veroton hinta alitti 15c/kWh ja myydään kun enemmän. Säätötyökaluina sähköauto ja poreallas.

Melkein kuin omaa tekstiä olis lukenu, sillä erolla, että mulla ei ole aurinkovoimalaa vielä, mutta tulossa on

 

[poikkipuu]

Olen kiinnostunut laitteiston takaisinmaksuajan laskemisesta ja seuraamisesta, johon liittyen minulla kysymys.

Kuten sanoitkin, kiinteitä perusmaksuja ei tarvitse ottaa huomioon koska ne maksetaan oli paneeleita tai ei.

Tämä ei suoraan vastaa takaisinmaksuajan laskentaan tai kysymykseesi, mutta eräs tapa hahmotella olisi jakaa paneelien investoinnin (vaikka 5000€) sähkön ostohinnalla (veroineen, siirtoineen, vaikka 15 snt/kWh). Tästä tulee 33 333 kWh, eli tämän verran energiaa aurinkopaneeleista pitäisi saada niiden elinkaaren aikana omaan käytöön että jäisi voiton puolelle verrattuna tapaukseen että ostaa kaiken verkosta. Jos oma järjestelmä tuottaisi vaikka 2400 kWh/vuosi, takaisinmaksuaika olisi 13,75 vuotta. Käytännössä kuitenkin osa tuottamastasi sähköstä menee (todennäköisesti) myyntiin eri hinnalla kuin ostosähkö, joten laskenta monimutkaistuu. Hatusta heitettynä jos vaikka myyntiä olisi 400 kWh vuodessa hinnalla 10 snt/kWh ja omakäyttöä 2000 kWh vuodessa, paneelien tuotto vuodessa (verrattuna tapaukseen jossa ei paneeleita) 400kWh x 10 snt/kWh + 2000 kWh x 15 snt/kWh = 340 €/vuosi, josta taas 5000/340 = 14,7 vuotta. Tämä ei taas vielä ota inflaatiota tai lainan korkoa huomioon. Korostan vielä kerran että luvut on päästä keksittyjä.

 

[Shiraus]

Voiko yhdessä sähköliittymässä olla kaksi invertteriä (3 kW ja 6 kW)? Sulakkeet 3x25.

 

[hyperstaattinen]

Kuten sanoitkin, kiinteitä perusmaksuja ei tarvitse ottaa huomioon koska ne maksetaan oli paneeleita tai ei.

Tämä ei suoraan vastaa takaisinmaksuajan laskentaan tai kysymykseesi, mutta eräs tapa hahmotella olisi jakaa paneelien investoinnin (vaikka 5000€) sähkön ostohinnalla (veroineen, siirtoineen, vaikka 15 snt/kWh). Tästä tulee 33 333 kWh, eli tämän verran energiaa aurinkopaneeleista pitäisi saada niiden elinkaaren aikana omaan käytöön että jäisi voiton puolelle verrattuna tapaukseen että ostaa kaiken verkosta. Jos oma järjestelmä tuottaisi vaikka 2400 kWh/vuosi, takaisinmaksuaika olisi 13,75 vuotta. Käytännössä kuitenkin osa tuottamastasi sähköstä menee (todennäköisesti) myyntiin eri hinnalla kuin ostosähkö, joten laskenta monimutkaistuu. Hatusta heitettynä jos vaikka myyntiä olisi 400 kWh vuodessa hinnalla 10 snt/kWh ja omakäyttöä 2000 kWh vuodessa, paneelien tuotto vuodessa (verrattuna tapaukseen jossa ei paneeleita) 400kWh x 10 snt/kWh + 2000 kWh x 15 snt/kWh = 340 €/vuosi, josta taas 5000/340 = 14,7 vuotta. Tämä ei taas vielä ota inflaatiota tai lainan korkoa huomioon. Korostan vielä kerran että luvut on päästä keksittyjä.

Tykkään laskutapa-ajatuksestasi muuttaa investointi kilowattitunneksi takaisinmaksuajan hahmottelussa. Esitykseksesi, kuinka paljon aurinkoenergiaa paneeleista tarvitaan omaan käyttöön, jotta laitteiston hinta saadaan kuoletettua, on hyvin havainnollinen ja tällä päästään helposti suurusluokkiin, joista takaisinmaksuajoissa puhutaan. Toki tällainen sisältää yksinkertaistuksia, mutta suuruusluokat tulevat hienosti esille. Vielä yksi käytännön laskuharjoitus: jaetaan esimerkissäsi olleen takaisinmaksuun tarvittava energiamäärä 33 333 kWh kiinteistön vuosikulutuksella 10 000 kwh/v = 3,33 v. Näin ollen kiinteistön kaikki sähkö pitäisi tuottaa 3 v. ja 4 kk ajan pelkästään aurinkoenergialla, jotta investointi maksaisi itsensä takaisin. Tämä ei ole mikään takaksinmaksuaikaesimerkki, vaan havainto suuruusluokista.

 

[Paladine]

Näin ollen kiinteistön kaikki sähkö pitäisi tuottaa 3 v. ja 4 kk ajan pelkästään aurinkoenergialla, jotta investointi maksaisi itsensä takaisin. Tämä ei ole mikään takaksinmaksuaikaesimerkki, vaan havainto suuruusluokista.

Tuossa tietysti on se virhe, että eihän sitä investointia ole mikään pakko 3v ja 4kk:ssa takaisin saada vaan käytännössä investointi on maksanut itsensä takaisin siinä vaiheessa kun paneeleilla tuotettu oma kulutus (eli siitä saadut säästöt ostosähköön verrattuna) + ylituotannon myynti tekee euroissa X aikajanalla yhtä paljon kuin paneelien investointi miinus kotitalousvähennys on ollut. Jos tämä tapahtuu ennenkuin mikään osa laitteistosta hajoaa, niin sen jälkeen kaikki on vain voittoa.

 

[miksu8]

Tyhmä kysymys: jos MPPT-säätimen tehoraja on esim. 500w, tarkoittaako tuo Suomessa yhtä 400w paneelia? Vai tuottaako 400w paneeli vähemmän kuin nimellistehon, esim 250w (parhaimmillaan keskikesällä) jolloin niitä voisi liittää kaksi?

 

[PornReindeer]

Ongelmahan on mitä lukuja käyttää laskuissa. Toki helppo laskea takaisinmaksuaika niin että saan aurinkopaneeleista X kWh vuodessa ja nyt maksan Y snt/kWh, mutta mitä sähkönhinta on tulevaisuudessa? Sehän pitkälti määrittää takaisinmaksuajan ja kun vielä mennään yksityiskohtiin niin paljonko oikeasti saa käytettyä siitä tiettynä hetkenä tuotetusta sähköstä järkevästi jne.
Hyvin lähitulevaisuus on helpompi, mutta kun aika alkaa mennä vuosiin niin laskuista saa ihan sellaiset kuin haluaa. Tuskin monikaan pari vuotta sitten ajatteli että kohta minä ostan kiinteällä 3snt/kWh -sopparilla ja myyn pävisin ylijäämän 30snt/kWh -hinnalla verkkoon

 

[hyperstaattinen]

Tuossa tietysti on se virhe, että eihän sitä investointia ole mikään pakko 3v ja 4kk:ssa takaisin saada vaan käytännössä investointi on maksanut itsensä takaisin siinä vaiheessa kun paneeleilla tuotettu oma kulutus (eli siitä saadut säästöt ostosähköön verrattuna) + ylituotannon myynti tekee euroissa X aikajanalla yhtä paljon kuin paneelien investointi miinus kotitalousvähennys on ollut. Jos tämä tapahtuu ennenkuin mikään osa laitteistosta hajoaa, niin sen jälkeen kaikki on vain voittoa.

Ilmaisin itseäni huonosti. En tokikaan tarkoittanut, että investointi olisi maksettava tuossa ajassa. Oma havaintoni @poikkipuu 'n esimerkistä oli ensisijaisesti laskennan suuruusluokat ja se, kuinka hänen esimerkkilaskelmassaan käyttämä 33 333 kWh:n aurinkosähköntuotto vastaa meidän kiinteistössämme 3,33 vuoden = 3 v 4 kk kokonaissähkönkulutusta (10 000 kWh/v). Ihastuin hänen yksinkertaiseen tapaansa kääntää investointi (eurot) kilowattitunneiksi, jonka kautta on helppo pyöritellä suuruusluokkia.

 

[PornReindeer]

Ilmaisin itseäni huonosti. En tokikaan tarkoittanut, että investointi olisi maksettava tuossa ajassa. Oma havaintoni @poikkipuu 'n esimerkistä oli ensisijaisesti laskennan suuruusluokat ja se, kuinka hänen esimerkkilaskelmassaan käyttämä 33 333 kWh:n aurinkosähköntuotto vastaa meidän kiinteistössämme 3,33 vuoden = 3 v 4 kk kokonaissähkönkulutusta (10 000 kWh/v). Ihastuin hänen yksinkertaiseen tapaansa kääntää investointi (eurot) kilowattitunneiksi, jonka kautta on helppo pyöritellä suuruusluokkia.

Mutta (todennäköisesti) vain murto-osa kulutuksesta ja tuotosta osuu samaan ajankohtaan. Ja kun kWh:n ostohinta ja myyntihinta ovat erilaiset niin 10000 kWh paneeleista ja 10000kWh:n kulutus ei tarkoita plusmiinusnolla-tulosta.

 

[hyperstaattinen]

Ongelmahan on mitä lukuja käyttää laskuissa. Toki helppo laskea takaisinmaksuaika niin että saan aurinkopaneeleista X kWh vuodessa ja nyt maksan Y snt/kWh, mutta mitä sähkönhinta on tulevaisuudessa? Sehän pitkälti määrittää takaisinmaksuajan ja kun vielä mennään yksityiskohtiin niin paljonko oikeasti saa käytettyä siitä tiettynä hetkenä tuotetusta sähköstä järkevästi jne.
Hyvin lähitulevaisuus on helpompi, mutta kun aika alkaa mennä vuosiin niin laskuista saa ihan sellaiset kuin haluaa. Tuskin monikaan pari vuotta sitten ajatteli että kohta minä ostan kiinteällä 3snt/kWh -sopparilla ja myyn pävisin ylijäämän 30snt/kWh -hinnalla verkkoon

Tämäpä juuri! Toki ennen hankintapäätöstä pyörittelin erilaisilla luvuilla potentiaalista takaisinmaksuaikaa. Jonkinlaisilla järkeviltä tuntuvilla luvuilla takaisinmaksuajat vaihtelivat 9,5 - 12 vuoden välillä.

Koska luvut ja Excelin pyöritys kiinnostavat, ajattelin pitää ainakin jonkinlaista seurantaa paneelien tuotoista, myydystä sähköstä ja omaan käyttöön jäävästä energiasta. Parin kolmen vuoden jälkeen näkee jo paremmin, minkälaisille käyrille järjestelmän tuotto ja takaisinmaksuaika asettuvat. Energian hinta on, kuten sanoitkin, suurin mysteeri pitkällä välillä.

 

[hyperstaattinen]

Mutta (todennäköisesti) vain murto-osa kulutuksesta ja tuotosta osuu samaan ajankohtaan. Ja kun kWh:n ostohinta ja myyntihinta ovat erilaiset niin 10000 kWh paneeleista ja 10000kWh:n kulutus ei tarkoita plusmiinusnolla-tulosta.

Näinhän se on. @poikkipuu 'n alkuperäisessä vastauksessa kysymykseeni oli myös avattu juuri näitä samoja delemmoja. Hänhän käytti nimenomaan määritystä, kuinka paljon pitää saada omaan käyttöön. Aurinkoenergiajärjestelmän pitää tietysti tuottaa paljon enemmän, sillä myyntiin menevää osuutta ei tuossa ollut huomioitu. Ehkäpä taas yksinkertaistin ilmaisuani aikaisemmissa viesteissä tarpeettoman paljon, mutta toki olen tietoinen yllä mainituista tuotannon ja kulutuksen kohtaamisongelmista sekä sähkön osto- ja myyntihintojen eroista ja näiden vaikutusksesta järjestelmän takaisinmaksuaikaan.

 

[PornReindeer]

Näinhän se on. @poikkipuu 'n alkuperäisessä vastauksessa kysymykseeni oli myös avattu juuri näitä samoja delemmoja. Hänhän käytti nimenomaan määritystä, kuinka paljon pitää saada omaan käyttöön. Aurinkoenergiajärjestelmän pitää tietysti tuottaa paljon enemmän, sillä myyntiin menevää osuutta ei tuossa ollut huomioitu. Ehkäpä taas yksinkertaistin ilmaisuani aikaisemmissa viesteissä tarpeettoman paljon, mutta toki olen tietoinen yllä mainituista tuotannon ja kulutuksen kohtaamisongelmista sekä sähkön osto- ja myyntihintojen eroista ja näiden vaikutusksesta järjestelmän takaisinmaksuaikaan.

Puhuit siitä miten tuotto vastaa reilun kolmen vuoden kulutusta, mutta niillä lukemilla ei ole keskenään paljoa tekemistä. En siis epäile ettetkö ymmärtäisi asiaa, ajatusleikkinähän tehdään kaikenlaisia tehdään kaikenlaisia kuten "jos kävelisit 10 vuotta putkeen niin pääsisit kuuhun asti"

 

[repairman]

Melko mahdotonta on kannattavuutta arvioida usean vuoden päähän. Jos nämä suuret puistot yleistyvät tuulimyllyjen tapaan, niin pörssisähkön hinta ja samalla omista paneeleista saatu myyntihinta tipahtaa nollaan aina kun aurinko paistaa.

Kallis sähkö sai sijoittajat liikkeelle – Suomeen nousee suuria aurinkosähköpuistoja

Käytöstä poistuville turvesoille, pelloille ja joutomaalle on löytymässä uutta käyttöä aurinkosähkön tuotannossa. Suomeen on suunnitteilla suurikokoisia aurinkosähköpuistoja, jotka ovat teholtaan jopa ydinvoimalaa vastaavia.

yle.fi

 

[repairman]

Kun ei ole vaihteiden netotusta käytössä verkkoyhtiössä, niin eikö kannattaisi hullun sähköhinnan aikaan syöttää aurigolla tuotettua sähköä ainoastaan yhteen vaiheeseen ja ottaa kaikki kuluttavat vehkeet pois siitä vaiheesta? Näin saisi maksimimäärän myyntiin. Onko kukaan kikkaillut?

Ei kannata enää alkaa kikkailemaan, kun viimeistään vuoden vaihteessa pitäisi olla netotus kaikilla.

Ennen pyrittiin siihen, että kaikki kulutus olisi samassa vaiheessa tuoton kanssa. Äkkiä tuo tilanne kääntyi päälaelleen.

 

[Vellu1979]

3,75 kW paneelisto tuli hankittua ja asennutettua taannoin. Järjestelmä on nyt ollut kytkettynä verkkoon viime viikon keskiviikosta lähtien ja jonkin verran on syyskuun lyhenevät päivät antaneet energiaa. \o/ Paneelit maksoivat asennuksineen 5010,70 €, josta työn osuudesta saa vielä 273,8 euroa takaisin kotitalousvähennyksen muodossa. Laitteiston takaisinmaksuhinta on siis 4736,9 €.

Olen kiinnostunut laitteiston takaisinmaksuajan laskemisesta ja seuraamisesta, johon liittyen minulla kysymys.

(tldr: Mitkä ostosähkön hintatekijät voin laskea säästöhyödyksi, kun käytän itse aurinkopaneelien tuottaman energian?)

Energiayhtiölle myydyn ylijäämäsähkön arvon (€) saan selville sähköyhtiön laskusta. Tämä on selkeä juttu, mutta mitkä kaikki ostosähkön hintatekijät voin vähentää saatuna säästöhyötynä itse käytetylle aurinkoenergialle?

Kun käytän paneelisähköä, minun ei tarvitse ostaa energiaa, maksaa siirtoa eikä sähköveroa näistä kilowattitunneista. Kuinka on siirtoyhtiön (Caruna) ja sähköyhtiön (Helen) perusmaksujen laita? Ne juoksevat joka tapauksessa, käytän osto- tai paneelisähköä. Toisaalta ne ovat selkeä (ja merkittävä) osa ostosähkön kokonaishinnasta. Alla on todellinen esimerkki koko viime vuodesta meidän taloudessamme:

Kokonaisostoenergiamäärä: 9856 kWh (ei paneelituottoa)

	hinta yht. €	hinta / kWh (%-osuus kokonaishinnasta)
Siirron perusmaksut	397,8 €	4,04 snt/kWh (26 %)
Energian siirtomaksut	369,79 €	3,75 snt/kwh (24 %)
Energian perusmaksut	0 €	0 snt/kWh
Energiamaksut	513,62 €	5,21 snt/kwh (33 %)
Sähkövero	275,35 €	2,79 snt/kwh (18 %)
Yhteensä	1556,56 €	15,79 snt/kwh

Oman ajatukseni mukaan en voi katsoa paneelien säästöhyödyksi siirron ja energian perusmaksuja, sillä ne juoksevat kaikesta huolimatta. Yllä olevan taulukon mukaan säästöhyöty itse käytetylle aurinkopaneelien tuottamalle kilowattitunnille olisi 11,75 snt/kWh. Vielä rautakangesta vääntäen: ostan energiaa suuremmalla yksikköhinnalla (15,79 snt/kWh), kuin paneelien energian käytöllä saan yksikköhinnassa hyötyä (11,75 snt/kwh). Olenko oikeassa, vai onko ajatuksessani jokin virhe?

Tässähän on vielä se nurinkurisuus, että aurinkopaneelin tuotto nostaa ostetun kilowattitunnin hintaa, sillä perusmaksujen suhteellinen osuus kokonaislaskusta kasvaa vaikka laskun loppusumma pienenisikin, kun ostosähkön määrä pienenee. Tästä johtuva ostosähkön yksikköhinnan nousu ei kasvata oman käytön kautta saatavaa säästöhyötyä takaisinmaksuajassa.

Tyhmä kysymys: jos MPPT-säätimen tehoraja on esim. 500w, tarkoittaako tuo Suomessa yhtä 400w paneelia? Vai tuottaako 400w paneeli vähemmän kuin nimellistehon, esim 250w (parhaimmillaan keskikesällä) jolloin niitä voisi liittää kaksi?

Sulla todennäköisesti Voltit ja Watit vaan sekaisin?

 

[miksu8]

Sulla todennäköisesti Voltit ja Watit vaan sekaisin?

Miten niin? Vai vastasitko toiseen keskusteluun minkä olit lainannut samassa?

 

[Vellu1979]

Tuttavilla Hämeenlinnassa oli kaupungin arkkitehti vaatinutkin luvat aurinkopaneelien asennuksille sis. naapurien kuulemiset.

Aika paljon näitä on tuttavapiirissäkin asennettu ja ensimmäinen kerta, kun lupavaatimus tullut esille, kun tehdään okt katolle sekä Lappeen suuntaisesti. Tämä toki taajamassa ja kadun puolella.

Mites muualla päin Suomea?

 

[Awelonian]

Ei vaadi edes toimenpidelupaa, koska musta kattopelti ja mustat paneelit. Kunhan vaan asensi.

 

[Boulder]

Tuttavilla Hämeenlinnassa oli kaupungin arkkitehti vaatinutkin luvat aurinkopaneelien asennuksille sis. naapurien kuulemiset.

Aika paljon näitä on tuttavapiirissäkin asennettu ja ensimmäinen kerta, kun lupavaatimus tullut esille, kun tehdään okt katolle sekä Lappeen suuntaisesti. Tämä toki taajamassa ja kadun puolella.

Mites muualla päin Suomea?

Meillä ei tarvinnut mitään kun asennus ei ollut julkisivun suunnassa. Julkisivun suunnassa olisi riittänyt toimenpideilmoitus.

 

[Veikka]

Kotisol myy ylihintaisia järjestelmiä vanhuksille

Vanhuksia on houkuteltu ylihintaisiin aurinkosähkökauppoihin – padasjokelainen Seppo Jussila auttaa 83-vuotiasta naapuriaan hädässä

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut epäasiallisista paneelikaupoista runsaasti valituksia. Paneeleita myynyt Kotisol-yritys ei ole vastannut Svenska Ylen yhteydenottoihin.

yle.fi

Melko moraalitonta toimintaa

#kotisol

 

[koelli]

Kotisol myy ylihintaisia järjestelmiä vanhuksille

Vanhuksia on houkuteltu ylihintaisiin aurinkosähkökauppoihin – padasjokelainen Seppo Jussila auttaa 83-vuotiasta naapuriaan hädässä

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut epäasiallisista paneelikaupoista runsaasti valituksia. Paneeleita myynyt Kotisol-yritys ei ole vastannut Svenska Ylen yhteydenottoihin.

yle.fi

Melko moraalitonta toimintaa

#kotisol

Lähinnä kusetusta ja alimpaa sakkia. Saunassa ei ole tilaa, mutta siinä ihan lähettyvillä on yksi paikka, johon voisi sopia.

 

[jarhu]

Kotisol myy ylihintaisia järjestelmiä vanhuksille

Vanhuksia on houkuteltu ylihintaisiin aurinkosähkökauppoihin – padasjokelainen Seppo Jussila auttaa 83-vuotiasta naapuriaan hädässä

Kilpailu- ja kuluttajavirasto on saanut epäasiallisista paneelikaupoista runsaasti valituksia. Paneeleita myynyt Kotisol-yritys ei ole vastannut Svenska Ylen yhteydenottoihin.

yle.fi

Melko moraalitonta toimintaa

#kotisol

Melkoinen koijarifirma. 2kW järjestelmä myyty 25 000€ hintaan 86-vuotiaalle vanhukselle, joka ei ole ymmärtänyt mitä hänelle on myyty ja järjestelmä asennettu romahtamiskunnossa olevan navetan katolle.

 

[Vellu1979]

Lähinnä kusetusta ja alimpaa sakkia. Saunassa ei ole tilaa, mutta siinä ihan lähettyvillä on yksi paikka, johon voisi sopia.

Pokas ei ihan päässyt edes samaan, kun kWp maksoi vaatimattomat n. 3 keur.

Mutta se on kauppa, mikä kannattaa.

 

[Paladine]

Melkoinen koijarifirma. 2kW järjestelmä myyty 25 000€ hintaan 86-vanhukselle ja järjestelmä asennettu romahtamiskunnossa olevan navetan katolle.

Todellakin. Ja kyseisestä firmasta on tehty jutun mukaan viimeisen kahden vuoden aikana yli sata valitusta kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Eikä firman toimari kommentoi mitään. Miten on mahdollistä että tässä maassa saa tuollainen huijarifirma jatkaa toimintaansa?

 

[JC1954]

Tuttavilla Hämeenlinnassa oli kaupungin arkkitehti vaatinutkin luvat aurinkopaneelien asennuksille sis. naapurien kuulemiset.

Aika paljon näitä on tuttavapiirissäkin asennettu ja ensimmäinen kerta, kun lupavaatimus tullut esille, kun tehdään okt katolle sekä Lappeen suuntaisesti. Tämä toki taajamassa ja kadun puolella.

Mites muualla päin Suomea?

Oulussa samaa byrokraattista paskaa. Lupia, katselmuksia jne. Kaikki naapurit piti kiertää läpi ja kysyä ok asennukseen. Semmoisetkin joille paneelit ei edes näy. No katolla ovat nyt 3 viikkoa olleet ja 4.05kW systeemistä irronnut parhaimmillaan 3.58kW vaikka aurinkoa ei ole viime viikkoina juuri näkynyt. Tyytyväinen kuitenkin olen.

 

[Maxim71]

Oulussa samaa byrokraattista paskaa. Lupia, katselmuksia jne. Kaikki naapurit piti kiertää läpi ja kysyä ok asennukseen. Semmoisetkin joille paneelit ei edes näy. No katolla ovat nyt 3 viikkoa olleet ja 4.05kW systeemistä irronnut parhaimmillaan 3.58kW vaikka aurinkoa ei ole viime viikkoina juuri näkynyt. Tyytyväinen kuitenkin olen.

Kokkolassakaan ei kaksi tahoa tiennyt pitääkö olla toimenpidelupa paneelien asentamiseen (kun sellaista lähdettiin anomaan). No, olivat kokoustaneet myöhemmin ja päättäneet ettei alle 60m2 asennukset tarvitse toimenpidelupaa. Meille tulossa n.9,9kW systeemi. Asennus parhaillaan menossa.

 

[kuoris]

Pystyykö invertterin kytkemään myös ryhmäkeskukseen vai pitääkö johto vetää aina pääkeskukselle asti?

 

[braide]

Pystyykö invertterin kytkemään myös ryhmäkeskukseen vai pitääkö johto vetää aina pääkeskukselle asti?

Se kytketään pääkeskukseen. Piste.

 

[Jonees]

Se kytketään pääkeskukseen. Piste.

Olisi kiva kuulla myös jotain perusteluja että miksi näin (kun en itse näistä niin tarkasti tiedä)

 

[Sergio]

Pystyykö invertterin kytkemään myös ryhmäkeskukseen vai pitääkö johto vetää aina pääkeskukselle asti?

Pystyy. Ei tarvitse vetää johtoja pääkeskukseen.

 

[soup]

Se kytketään pääkeskukseen. Piste.

Epäilen tuota mutuksi? Meillä se vedettiin pääkeskukseen mutta vanhempien luona oli vuosi sitten pistetty ulkoseinään toinen keskus vippiä varten ja invertteri kytkettiin tuohon keskukseen.

 

[repairman]

Pystyy. Ei tarvitse vetää johtoja pääkeskukseen.

Kunhan molempien keskusten mitoitukset ovat kunnossa ja kaapeli välissä vähintään luokkaa 6mm2 kupari. Vaikea keksiä tilannetta miksi ei pystyisi

 

[braide]

Epäilen tuota mutuksi? Meillä se vedettiin pääkeskukseen mutta vanhempien luona oli vuosi sitten pistetty ulkoseinään toinen keskus vippiä varten ja invertteri kytkettiin tuohon keskukseen.

Oikein arvattu Yleensä se vaan on helpompi vetää sinne pääkeskukseen, se kun on ulkona.

 

[Harri K.]

Periaatteessa saa kytkeä mihin tahansa riittävän paksun johtimen päähän.
Useimmiten voimavirtapistorasialle menevä 5x2,5mm² piuha riittää tähän (Uppoasennuksesss max 19A kuormitus, eli teoriassa max 13kW tehot, käytännössä max 16A ja 11kW)

Keskuksen ja invertterin väliin on asennettava erotuskytkin, millä saadaan aurinkopaneelien syöttö verkkoon katkaistua. Ja jos mittauskeskus on ulkona (meillä 80-luvun talossa on kyllä sisällä), niin monesti laitetaan siihen viereen se erotuskytkin ja sillä saadaan siistimpi ja loogisempi ratkaisu.

 

[repairman]

Periaatteessa saa kytkeä mihin tahansa riittävän paksun johtimen päähän.
Useimmiten voimavirtapistorasialle menevä 5x2,5mm² piuha riittää tähän (Uppoasennuksesss max 19A kuormitus, eli teoriassa max 13kW tehot, käytännössä max 16A ja 11kW)

Keskuksen ja invertterin väliin on asennettava erotuskytkin, millä saadaan aurinkopaneelien syöttö verkkoon katkaistua. Ja jos mittauskeskus on ulkona (meillä 80-luvun talossa on kyllä sisällä), niin monesti laitetaan siihen viereen se erotuskytkin ja sillä saadaan siistimpi ja loogisempi ratkaisu.

Onkohan tuotannon kaapeloinnille mitään virallista standardia/ohjeistusta? Periaatteessa kannattaa kuitenkin käyttää paksumpaa, kuin mitä vastaava syöttökaapelin mitoitus. Siinä invertterissä menee suojaus päälle, kun mitattu verkon jännite ylittää 1,1*Un. Eli jos verkon jännite on jo valmiiksi hiukan koholla, niin invertteri paukkuu hyvillä tuotoilla helposti vikatilaan, jos on pitkän minimimitoitetun kaapelin päässä.

 

[Harri K.]

Riippuu tietenkin miten lähellä maksimia ollaan ja kuinka pitkällä kaapelilla. Mutta jos puhutaan vaikka 5kW invertteristä ja yhtään järkevästä (luokkaa max 50m) kaapeloinnin pituudesta, niin kyllä 5x2,5mm² riittää. Tuolla systeemillä virrat on kuitenkin vasta luokkaa 7A per vaihe, mikä on uppoasennuksen (putken sisään laitettu johdotus) maksimista vain hiukan yli kolmannes. Pinta-asennuksessa samaa johdinta sais käyttää max 25A asti.

10kW syöttöteholle laittaisin itse jo 5x6mm² kaapeloinnin.

 

[repairman]

Riippuu tietenkin miten lähellä maksimia ollaan ja kuinka pitkällä kaapelilla. Mutta jos puhutaan vaikka 5kW invertteristä ja yhtään järkevästä (luokkaa max 50m) kaapeloinnin pituudesta, niin kyllä 5x2,5mm² riittää. Tuolla systeemillä virrat on kuitenkin vasta luokkaa 7A per vaihe, mikä on uppoasennuksen (putken sisään laitettu johdotus) maksimista vain hiukan yli kolmannes. Pinta-asennuksessa samaa johdinta sais käyttää max 25A asti.

10kW syöttöteholle laittaisin itse jo 5x6mm² kaapeloinnin.

Näinhän tuo käytännössä oli, kun tuota hieman laskeskelin. Eli ei tuolla järkevän mittaisella kaapelilla sinällään jännitettä niin paljoa saa nousemaan, että suojaukset sen vuoksi tulisivat vastaan.

 

[Juzzi]

Mulla on 9kw paneelit kytketty ryhmäkeskukseen. Pääkeskus on autotallissa kauempana jossa normaal 3X25A. Invertteri olisi 15kw asti ja kanavia pari vapaana. Kestääkö johdotukset ja pääsulake laittaa vielä tuon 6kw lisää paneelia?

 

[HTK12]

Oikein arvattu Yleensä se vaan on helpompi vetää sinne pääkeskukseen, se kun on ulkona.

Miten niin on ulkona? Voihan se jossain olla ulkona, mutta OKT:ssa monesti eteisessä tai muualla sisällä kun puhutaan kaupunkialueesta.

 

[braide]

Miten niin on ulkona? Voihan se jossain olla ulkona, mutta OKT:ssa monesti eteisessä tai muualla sisällä kun puhutaan kaupunkialueesta.

Pääkeskus, eli missä OKT:ssa on 3x25A sulakkeet tai suuremmat, kyllä yleensä on ulkona ja ryhmäkeskus siinä eteisessä. Vanhoissa taloissa ne voikin olla sisällä mutta tuskinpa yhdessäkään 2000-luvulla rakennetussa.

 

[Juzzi]

Pääkeskus kyllä yleensä on ulkona ja ryhmäkeskus siinä eteisessä.

No eihän ole. Missään kaupungissa ne sulakkeet ei ole ulkona boksissa

 

[braide]

Selvä. ei sitten. Kumma vaan että ainakin meillä ja kaikilla muillakin ne pääkeskukset ovat ulkona. Monesti ne ovat siellä siksi että niitä käytetään jo rakennusvaiheessa työmaakeskuksina. Halvempaa ja kätevämpää. Vai sekoititteko nyt ryhmäkeskuksen pääkeskukseen/mittauskeskukseen ?

Esimerkiksi Caruna kertoo

Asiakkaan on järjestettävä Carunalle korvauksetta viivytyksetön pääsy mittauskeskukselle ja laitteistolle. Ensisijaisesti laitteet pitää sijoittaa tilaan, jonne on vapaa pääsy. Omakotitaloissa, vapaa-ajan asunnoissa ja muissa yksittäisissä rakennuksissa suosittelemme tonttikeskusta ulos tai sähköpääkeskusta talon ulkoseinälle. Esimerkiksi ulkotilassa laitteiston lukituksena toimii kolmioavainlukitus (pientalot ja muut yksittäiset rakennukset).

 

[Harri K.]

Mulla on 9kw paneelit kytketty ryhmäkeskukseen. Pääkeskus on autotallissa kauempana jossa normaal 3X25A. Invertteri olisi 15kw asti ja kanavia pari vapaana. Kestääkö johdotukset ja pääsulake laittaa vielä tuon 6kw lisää paneelia?

Millä kaapelilla johdotus tehty? Ja molemmat välit huomioitava tässä, eli ryhmäkeskus-pääkeskus ja invertteri-ryhmäkeskus. Tuolle tehotasolle 5x6mm² kaapelointi (15kW tekee noin 22A per vaihe). Pääsulakkeet kestää kyllä tuon.

Vakiokaapelit on 5x2,5mm² ja 5x6,0mm² nykypäivänä. Vanhemmat saattaa olla 5x4,0mm², mutta nämä on harvemmassa.

Kaapelin tunnistaa yleensä sen muovikuoressa olevasta tekstistä (5x2.5 tai 5x6 tai 5G2.5 tai 5G6 tai vastaava merkintä). Karkeasti noita voi myös haarukoida siten, että yhtenäinen MMJ on 5x2,5mm² tapauksessa noin 13mm paksu ja 5x6mm² on noin 19mm paksu johdin. Jos kytkennän pääset näkemään ja johdin on yhdestä kuparilangasta (yksisäikeinen), niin tällöin on melko varmasti kyse 2,5mm² johtimesta. 6,0mm² johdin on yleensä useammasta johtimesta tehty. Mutta tähän huomiona, että myös ohuempi kaapeli voi olla useamman säikeen johtimella, etenkin jos on kyse vanhemmasta johdotuksesta.

Edit: Drakan uusi 5x6S on näköjään 17mm halkaisijaltaan. Eli mitta riippuu vähän minkä valmistajan ja minkä ikäistä kaapelia on. Joku vanha Rekan 3x1,5mm² oli paksumpi ulkomitaltaan kuin uusi 5x2,5mm²

 

[braide]

Voi toki olla. Mut ilmeisesti teillä ei ole mitää hajua miten ne omakotitaloissa on. Tästä jos otan lähimmät 100 omakotitaloa, noin kilometrin säteeltä. Talot rakennettu 2000-luvulla. 99% ne on ulkona.

 

[elmo]

Mulla -89 ja sisällä varastossa:

Invertteri tossa vasemmalla.

Setä sano mittaria vaihtaessa, että yleensä näihin on pääsy. Jotkut laittaneet kuulemma putkilukkoja... En jatkanut keskustelua.