Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[qtba]

Ei tarvitse olla edes retuperällä. Jos omistaisin esim. 1990-luvun puolivälissä rakennetun kerrostalon, niin kyllä miettisin mitä sille kannattaisi tehdä. Hyvästä talonhoidosta huolimatta kaikki suuret remontit olisivat edelleen tekemättä, mutta vääjäämättä lähestymässä. Jonkun viemäriremontin osalta oltaisiin ehkä vasta puolivälissä elinkaarta, mutta sekin on laiha lohtu: käyttövesiputkien uusiminen olisi lähellä ja rakennusajan vedeneristysvaatimukset kannustaisi remppaamaan kaikki kylppärit. Miksei siis samalla vaivalla täysimittainen LVIS-remontti?

Kyllä tuollaisessa tilanteessa miettisi kahteen kertaan, että käärisikö hihat ja alkaisi teettämään suuria remontteja putkessa. Jos talo olisi vuokrakäytössä, lisäisi jatkuvat remontit haasteita asukasvaihtuvuudessa ja vuokranalennuksissa. Vai tulisiko talo vain ns. ajaa loppuun ja rakentaa uusi sekä parempi tilalle.

Vaikka en rakennustekniikasta juuri mitään tiedäkkään, niin rohkenen kyllä epäillä, että talo tulisi 30 vuodessa niin pahaan tekniseen umpikujaan, että se pitäisi purkaa. 70-luvulla tehdyt elementtihirviöt ovat ehkä jonkinlainen poikkeus, mutta niissäkin on kai yleisemmin päädytty remontointiin, ei purkuun. Purkaminenkin aiheuttaa nimittäin haasteita asukashankinnassa ja aiheuttaa vaihtuvuutta. Siinä voi joutua myöntymään 100% alennukseen useaksi vuodeksi.

 

[Taneli-]

Täydellistä kotia uhkaa purkutuomio – Terttu Aallon yllätyksiä tuottanut talo kärsii myrkystä, jota voi löytyä jopa yli sadasta tuhannesta pientalosta

Monessa pientalossa piilevä kreosootti voi aiheuttaa syöpävaaraa ja johtaa kalliisiin remontteihin ja jopa talojen purkutuomioihin.

yle.fi

Tänään MOT:ssä. Ihan mielenkiintoinen aihe. Varmaan monesta rintsikastakin löytyy tätä tavaraa.

Tämä(kin) yksi syy miksi ei välttämättä voi suositella tai itse uskaltaisi ostaa vanhempaa asuntoa.

"
Jopa yli 100 000 pientalossa?
Kreosootiksi kutsuttuja aineita on käytetty tiettävästi lähinnä ennen 60-luvun loppua rakennetuissa taloissa. Kreosoottitalojen määrästä ei ole tarkkaan tietoa kenelläkään.

Asiantuntija-arviot vaihtelevat muutamasta tuhannesta jopa yli sataan tuhanteen pientaloon.

‒ Jossain muodossa ja pitoisuudessa haitallisia PAH-yhdisteitä voisi olla jopa kolmannes hiukankin vanhemmista 50-luvun ja siitä vanhemmista taloista, arvioi rakennusterveysasiantuntija Erkki Helimo näppituntumalta.
"

Lisäksi tietysti se miten on remontit tehty.

 

[Juomatilaaja]

Vaikka en rakennustekniikasta juuri mitään tiedäkkään, niin rohkenen kyllä epäillä, että talo tulisi 30 vuodessa niin pahaan tekniseen umpikujaan, että se pitäisi purkaa. 70-luvulla tehdyt elementtihirviöt ovat ehkä jonkinlainen poikkeus, mutta niissäkin on kai yleisemmin päädytty remontointiin, ei purkuun. Purkaminenkin aiheuttaa nimittäin haasteita asukashankinnassa ja aiheuttaa vaihtuvuutta. Siinä voi joutua myöntymään 100% alennukseen useaksi vuodeksi.

Ei tule ei, mutta silloin ollaan jo monessa mielessä tienhaarassa sen suhteen, mihin suuntaan taloyhtiötä kehitetään. Jos talo päätetään ajaa ns. loppuun, ei se tarkoita vielä talon purkamista seuraavana keväänä.

 

[Honey Baron]

Pysyisin kyllä kaukana myös hallinnanjakosopimuksista. En ole näiden juridiikkaan perehtynyt, koska itse taloa ostaessa halusin kokonaan oman enkä mitään viritystä. Sen verran kuitenkin tiedän, että hallinnanjakosopimuksessa et osta tonttia vaan sopimuksen, jolla saat hallintaoikeuden osaan tontista. Siinä sopimuksessa on sitten määritelty tai ei ole määritelty jotain kiinteistön hallintaan liittyviä asioita. Esim. vesi-, viemäri- ja/tai sähköliittymät voivat olla yhteiset ja toinen sopimuksen osapuolista sitten laskuttaa toiselta osansa kuluista. Tämä laskutus ei välttämättä perustu mihinkään (pitäisi tietysti perustua kulutukseen) mutta pahimmassa tapauksessa se toinen voi laskuttaa mitä haluaa

Jos ostaa kiinteistöä niin kannattaa ehdottomasti perehtyä kaupungin/kunnan nettisivuihin. Ainakin PK-seudulla kaupungeilta löytyy karttapalvelusta kiinteistöjen tiedot sisältävä palvelu ja sieltä löytyy oikeasti mielenkiintoisia tietoja. Itse esim. yhtä mielenkiintoista kohdetta tutkiessani huomasin, että ilmoituksen mukaan 1995 rakennettu talo oli oikeasti rakennettu 1890-luvulla ja remontoitu viimeksi 1995. Sieltä voi löytyä myös lähialueen liikenteen kehittämissuunnitelmat, joista voi käydä ilmi vaikka muutaman vuoden päästä viereen rakennettava vilkasliikenteinen katu.

Ei se hallinnanjakosopimus itsessään ole ongelma, jos sen sisältö ei ole ongelma. Eli vaatii perehtymistä. Tietysti kokonaan oma tontti olisi tällaisessa se paras vaihtoehto.

 

[GreenT]

2014 valmistunut yhtiömuotoinen paritalo, jossa ilmeisesti yhtiökokouksia sun muita ei ole hirveästi viitsitty pitää vaan on menty "kukin hoitaa omansa" -meiningillä. Toisessa asunnossa lopputarkastus kuulemma vielä tekemättä ja rakennuslupaa on haettu ja saatu lisää, asuinkuntoinen se kuitenkin on ja siellä on siis asuttu ilmeisesti tuosta 2014 lähtien ja alakerran pintaremppaa tehty vähitellen.

Voiko tulevalla osakkaalla olla jotain vastuita jos aiemmin on töhöilty ja mitä yhtiöjärjestyksestä olisi erityisen hyvä huomioida? Vähän erikoinen meininki noilta osin ja välittäjäkin oli vähän kujalla asunto-osakeyhtiölaista. Muutoin siis miellyttävä asunto.

Ilmeisesti edelliset ja nykyiset osakkaat ovat olleet autuaan tietämättömiä siitä, mihin ovat ryhtyneet. Jos tuohon yhtiöön sattuisi tarkastus osumaan, niin sitten niitä edellisten vuosien tilinpäätöksiä aletaan tekemään/teettämään jälkikäteen. Varmasti hienoa hommaa vaikka ei vastuussa edellisten osakkaiden tekemättä jättämisistä olisikaan. Uutena osakkaana kuitenkin alat vastaamaan ja kannattaa heti miettiä, aloittaako itse kirjanpitäjän sivutoimen, yrittääkö ulkoistaa ne yhtiökokouksen (joita ei ole) päätöksellä vai toivoako vain, ettei tarkastus ikinä osu kohdalle. Mikään vaihtoehdoista ei varsinaisesti houkuttele.

Potentiaalisena ostajana kiinnostaisi tietää, paljonko on velkaa yhtiöllä, minkälainen kulurakenne on jne. Jos välittäjä ei edes noita tietoja pysty löytämään, niin epäilykset jonkin ikävän yllätyksen peittelystä nousevat esiin. Seinänaapurillahan on jo valmiiksi EVVK-asenne. Pysyisin tästä kohteesta todella kaukana.

 

[Honey Baron]

Ilmeisesti edelliset ja nykyiset osakkaat ovat olleet autuaan tietämättömiä siitä, mihin ovat ryhtyneet. Jos tuohon yhtiöön sattuisi tarkastus osumaan, niin sitten niitä edellisten vuosien tilinpäätöksiä aletaan tekemään/teettämään jälkikäteen. Varmasti hienoa hommaa vaikka ei vastuussa edellisten osakkaiden tekemättä jättämisistä olisikaan. Uutena osakkaana kuitenkin alat vastaamaan ja kannattaa heti miettiä, aloittaako itse kirjanpitäjän sivutoimen, yrittääkö ulkoistaa ne yhtiökokouksen (joita ei ole) päätöksellä vai toivoako vain, ettei tarkastus ikinä osu kohdalle. Mikään vaihtoehdoista ei varsinaisesti houkuttele.

Potentiaalisena ostajana kiinnostaisi tietää, paljonko on velkaa yhtiöllä, minkälainen kulurakenne on jne. Jos välittäjä ei edes noita tietoja pysty löytämään, niin epäilykset jonkin ikävän yllätyksen peittelystä nousevat esiin. Seinänaapurillahan on jo valmiiksi EVVK-asenne. Pysyisin tästä kohteesta todella kaukana.

Joo, ei tosiaan houkuttele.

Sain nyt sitten yhtiöjärjestyksen, jossa ei ole mitään osakkaiden/yhtiön kunnossapitovastuista. Aika vahvasti kättä päälle -hengellä on ilmeisesti menty.

Välittäjäkään ei oikein vakuuta, kysyin tilinpäätöksestä niin vastaus oli että "Omista sanoi että ei ole tilinpäätöksiä kun ei ole rahaliikennettä kun ei peritä vastikkeita hän voi kyllä tehdä sen ja siihen tulee vain 0€.". Vastasin että onhan siinä nyt vähän muutakin, niin kuin yhtiön omaisuus ja velat. Eikö välittäjienkin pitäisi tuntea lakia? No, eihän välittäjä tietenkään minun asiallani ole, vaan hän yrittää saada asunnon myytyä.

Tuollaiseen yhtiöön pitäisi sitten pistää satoja tuhansia kiinni. Hohhoijaa mitä touhua.

 

[Taneli-]

kysyin tilinpäätöksestä niin vastaus oli että "Omista sanoi että ei ole tilinpäätöksiä kun ei ole rahaliikennettä kun ei peritä vastikkeita hän voi kyllä tehdä sen ja siihen tulee vain 0€.". Vastasin että onhan siinä nyt vähän muutakin, niin kuin yhtiön omaisuus ja velat.

Juu, kyllähän siihen pitäisi vähintään edes kirjata ylös ne kokoontumiset, kirjanpitäjät, tilintarkastajat jne. sekä tietysti kuten mainitsit niin koko yhtiön omaisuuden arvo ja siitä tehtävät vuotuiset arvonvähennykset (kun rakennukset jne. kuluvat, mikä vaikuttaa esim. vakuutettavan omaisuuden arvoon jne). Myös yhtiön säännöt pitäisi olla aika selvästi kirjoitettuna ylös, vaikka ne ehkä olisivatkin jo ehtineet muuttua (esim. "ei suomen kansalaiselle" myymisen kielto ei enää taida päteä jne)

Tuo ei myöskään toimi oikeudessa että "kukaan ei vastaa mistään, jokainen hoitaa vaan oman osansa" jos vaikka joku posteljooni (tai vaikka asukas) sattuu kaatumaan ja katkaisemaan jalkansa tms. niin aletaan tutkia onko yhtiöllä kuka vastuussa vai onko ulkoistutettu kunnossapito jne.

Viimeistään silloin ollaan jännän ääressä jos toinen/joku päättää vaikka uusia kattonsa, maalata seinänsä tai vaikka itse vetää hieman sähköjä tms. eipä toimi se että jokainen vastaa (ja itse vetää) omat putkistonsa, vetensä, sähkökaapelinsa jne.

 

[vipe]

Omat kokemukset vaan Pirkanmaalta, mutta kyllähän se vähän hämmentää miten vähän talon ikä vaikuttaa siihen kauppahintaan. Tai ainakin pyynnit oli noissa 40/50-luvun rintsikoissa kuitenkin ihan samassa kategoriassa, kun 1995 tai sen jälkeen rakennetuissa taloissa. Myyntiajat niissä on toki mutulla sanottuna pidemmät, mutta kyllä ne silti kaupaksi menevät, kunhan on ainakin keittiön pinnat laitettu uusiksi.

Sijainti. Ne vanhat talot on sijainniltaan niin hyvällä paikalla lähellä keskustaa, että se niissä maksaa. Esim. Tampereella Käpylä/Petsamo, Kissanmaa, Iidesranta, Koikkari jne. Eikä noissa ole tontteja uusiakaan rakentaa. Ja noillakin alueilla osa taloista on vuokratonteilla about 4000e/v hintaan.

Kun katsoo karttaa, niin selvä johdonmukaisuushan talojen iässä aina löytyy, kun on lähdetty keskustaa laajentamaan ja perustettu uusia lähiöitä hieman kauemmas. Vanhemmista lähiöistä löytyy myös sitä 50-60 lukujen kantaa. Nykyään toki ne välitkin on pitkälti jo rakennettu täyteen niillä uudemmilla taloilla.

 

[Juomatilaaja]

Unohtakaa ne kiinteistökaupat, kotien sisustukset ja pk-seudun ankeat kämpät. Tässä on asuntoa mieliville unelmakohde trendikkäästä Porin Pihlavasta: Kerrostalo, Pori, Pihlava, 18 000 €, 31 m²

Kuten esittelytekstin alkupuolella jo kerrotaan "asunto asumisvalmis, vain päivittäiset ruoat pitää ostaa".

Jos upea kohde-esittely ei muuten vakuuta, niin myyntipuheen loppuosa saanee teidät kaikki innostumaan kohteesta ja ymmärtämään sen potentiaalin: "Ostin asunnon vuonna 2018 hintaan 17000 euroa, joka oli välittäjän mielestä "täysi hinta". Asunnon arvo on pudonnut parissa vuodessa 12000 tai alemmaksikin. Pyydän asunnosta korkeampaa hintaa kuin sen todellinen arvo on. En ole aiemmin pystynyt ostamaan perheelleni asuntoa ja luopuessani tästä äärimmäisen tärkeästä omaisuudesta tarvitsen takaisin kaikki käyttämäni rahat. Lisäksi tekemälläni asennustyöllä ja sisustuksella on tunnearvoa, jota en halua poistaa. Asunto on siis sisustettu ja muuttovalmis. Se ei ole tyylikäs, laadukas eikä ehkä vastaa omia mieltymyksiä, mutta hinnasta en neuvottele ollenkaan. Osamaksu on mahdollinen, niin kuin mekin saimme sen"

 

[SheikYerbouti]

Unohtakaa ne kiinteistökaupat, kotien sisustukset ja pk-seudun ankeat kämpät.

Hetken kuvia selatessa mietin, että miten kattoon asennettu lavuaari voi toimia. Sitten tajusin olevani ihan aito idiootti.

 

[Juomatilaaja]

Hetken kuvia selatessa mietin, että miten kattoon asennettu lavuaari voi toimia. Sitten tajusin olevani ihan aito idiootti.

Se on porilainen näkemys kattosuihkusta. Tuo alimmainen olohuonekuva on muuten sellainen, että hetken saa oikeastikin katsella, että miten päin kuvaa tulisi katsella.

Pisteet muuten fantastistisesta keittiökaappi- ja kylppärityylistä. Jossain Kalliossa hipsterit olisi moisesta innoissaan...

 

[munse]

Unohtakaa ne kiinteistökaupat, kotien sisustukset ja pk-seudun ankeat kämpät. Tässä on asuntoa mieliville unelmakohde trendikkäästä Porin Pihlavasta: Kerrostalo, Pori, Pihlava, 18 000 €, 31 m²

Kuten esittelytekstin alkupuolella jo kerrotaan "asunto asumisvalmis, vain päivittäiset ruoat pitää ostaa".

Jos upea kohde-esittely ei muuten vakuuta, niin myyntipuheen loppuosa saanee teidät kaikki innostumaan kohteesta ja ymmärtämään sen potentiaalin: "Ostin asunnon vuonna 2018 hintaan 17000 euroa, joka oli välittäjän mielestä "täysi hinta". Asunnon arvo on pudonnut parissa vuodessa 12000 tai alemmaksikin. Pyydän asunnosta korkeampaa hintaa kuin sen todellinen arvo on. En ole aiemmin pystynyt ostamaan perheelleni asuntoa ja luopuessani tästä äärimmäisen tärkeästä omaisuudesta tarvitsen takaisin kaikki käyttämäni rahat. Lisäksi tekemälläni asennustyöllä ja sisustuksella on tunnearvoa, jota en halua poistaa. Asunto on siis sisustettu ja muuttovalmis. Se ei ole tyylikäs, laadukas eikä ehkä vastaa omia mieltymyksiä, mutta hinnasta en neuvottele ollenkaan. Osamaksu on mahdollinen, niin kuin mekin saimme sen"

Onko Pori oikeasti noin kämäinen paikka, että kämppiä on myytävänä tuohon hintaan?

Väkiluvultaan se on kuitenkin suurempi kuin vaikka Seinäjoki, Lappeenranta, Rovaniemi ja Vaasa.

 

[Vision]

Vaikka Porvoossa hinnat ovat hilautuneet vuosien saatossa lähemmäs Helsingin pyyntöjä, niin tässä ei mielestäni ole kyllä järjen hiventäkään huolimatta sijainnista ja uudiskohteesta.

219 000€ & 28 neliötä, luultavasti tämä silti myydään muutamissa päivissä.

28 m² Jokikatu 18, 06100 Porvoo Paritalo Yksiö myynnissä ...

Katso 15 kuvaa tästä 219000 €, Olohuone/keittiö, kph/wc, sauna...

asunnot.oikotie.fi

 

[Juomatilaaja]

Onko Pori oikeasti noin kämäinen paikka, että kämppiä on myytävänä tuohon hintaan?

Väkiluvultaan se on kuitenkin suurempi kuin vaikka Seinäjoki, Lappeenranta, Rovaniemi ja Vaasa.

Pihlava on ehkä Porin kohdallakin ääriesimerkki, mutta kyllähän Porista saa keskustasta "arvotaloista" hienoa kämppiä sillä eurokasalla, mitä jossain kaupungeissa saa maksaa rähjäisistä lähiökämpistä. Ja ne Porin lähiökämpät puolestaan on sitten lähes ilmaisia. Toki silti ylihintaisia, sillä moni 70-luvun betonikasa on aika heikossa kunnossa, ja hankala nähdä että niitä koskaan asiallisesti peruskorjattaisiin.

Porissa asukasluku on jo pitkään ollut laskussa, jos luvuista puhdistetaan kuntaliitosten vaikutukset veks. Tulevaisuus ei näytä yhtään paremmalta, vaan väestöennusteen mukaan asukasluku pienenee parissakymmenessä vuodessa noin kymmenesosalla: Hurja väestöennuste Suomeen – katso kuinka väkimäärä kunnassasi muuttuu Pihlavan laaduttomimmille kämpille voi käydä vielä sama asia kuin joillekin onnettomimmille golf-osakkeille; jotkut ovat valmiita maksamaan siitä, että joku ottaa osakkeet vastaan ja pääsee eroon vastikevastuusta.

 

[pelitys]

Vaikka Porvoossa hinnat ovat hilautuneet vuosien saatossa lähemmäs Helsingin pyyntöjä, niin tässä ei mielestäni ole kyllä järjen hiventäkään huolimatta sijainnista ja uudiskohteesta.

219 000€ & 28 neliötä, luultavasti tämä silti myydään muutamissa päivissä.

28 m² Jokikatu 18, 06100 Porvoo Paritalo Yksiö myynnissä ...

Katso 15 kuvaa tästä 219000 €, Olohuone/keittiö, kph/wc, sauna...

asunnot.oikotie.fi

Maanvarainen kylmä betonilaatta, suora sähkölämmitys ja luultavasti pelkkä huippuimuri. Kiilattu ahtaasti kahden muun rakennuksen väliin. Ja tuo hinta, pitäisi olla viisinumeroinen. Pinnat ovat tosin ihan hienot ja pidän kylpyhuoneen ulkonäöstä, mitään muuta positiivista sanottavaa en keksi.

 

[maustevoi]

Huppista, tuli vasta tarjouksen jälkeen muistettua, että googlellahan saattaa löytää hintahistoriaa vähän isommasta yhtiöstä.

Tuli näköjään ostettua ylihintaan... (varmaan noin 5000e extraa). Toisaalta onpahan hyvä sijainti ja haluttiin kyseinen asunto.
Tarjottiin 1000e alle pyynnin, kun todettiin et tää ois hyvä ja parempi et saadaan suorilta. Kaupat tehtiin 3:ssa tunnissa, välittäjää en koskaan edes nähnyt livenä - vain puhelimitse. Minkäs teet ku ei tule vastaava vastaan, kuin uudiskohteissa ja ei jaksais odotella syksyyn.

EDIT: Kuvitteellinen tilanne. Pankki ei anna lainaa vakuuksien puuttumisen takia 200 000euroa, vaikka omaakin rahaa on runsaasti (velkana kiinni esim. sijoitusasunnossa).
Kohteessa esim. 60 000e myyntihinta ja 140 000e taloyhtiölainaa. Voinko sivuuttaa periaatteessa pankin ja ostaa talon 60 000e käteisellä ilman koko pankkilainaa, jota se ei minulle myönnä?
Esimerkki liittyy tilanteeseen, jossa omistan jo sijoitusasunnon, mutta asun itse vielä vuokralla ja yritän päästä käsiksi omistusasuntoon --- mutta tätä haittaa vakuuksien puute (ei tulojen).

 

[stool]

Kyllä, jos pystyt maksamaan koko myyntihinnan käteisellä niin eipä siinä pankkia tarvita mihinkään. Kaupantekokin hoituu sulavammin ja saat vielä osakekirjankin suoraan itsellesi.

Oliko siis tilanteessa tarkoitus joka tapauksessa myydä sijoitusasunto ja käyttää siitä vapautuvat rahat omaan asuntoon? Outoa kyllä, mikäli pankki ei anna tuota 140k lainaa, jos olet valmis käyttämään 60k omaa rahaa, kyllä kai asunto itsessäänkin jo tuon 70 % vakuudesta kattaisi. Vai oliko tarkoitus saada koko 200k lainaa..?

 

[chrisekh]

Kyllä, jos pystyt maksamaan koko myyntihinnan käteisellä niin eipä siinä pankkia tarvita mihinkään. Kaupantekokin hoituu sulavammin ja saat vielä osakekirjankin suoraan itsellesi.

Rupesin oikein miettimaan missä minun paperit on mutta sitten muistinkin että ulosottovirasto lupasi suorintein tehdä sähköiseksi

 

[Taneli-]

Kohteessa esim. 60 000e myyntihinta ja 140 000e taloyhtiölainaa. Voinko sivuuttaa periaatteessa pankin ja ostaa talon 60 000e käteisellä ilman koko pankkilainaa, jota se ei minulle myönnä?

Kuvitteellisesti kyllä, jos siis tuo puuttuva loppu 140k on ns. leivottu kiinni kuukausittain lyhennettävään vastikkeeseen tms. Moni uusi asuntokin myydään näin (esim. ensimmäiset 5v vain 120€ vastike ja "nimellinen" 60k hinta tms, sitten vastike pompsahtaa +400€ yhteensä 520€/kk seuraavat XX vuotta kun oikea hinta onkin jotain 460k tjsp pienestä kaksiosta isommassa kaupungissa* kunnes joskus laina on lyhennetty loppuun tai taloyhtiö ottaa uutta korjauslainaa minkä voi taas silloin maksaa heti pois tai lisätä taas tuohon maksettavaan vastikkeeseen)

*hinta esimerkit otettu hatusta

 

[jarhu]

Kuvitteellisesti kyllä, jos siis tuo puuttuva loppu 140k on ns. leivottu kiinni kuukausittain lyhennettävään vastikkeeseen tms. Moni uusi asuntokin myydään näin (esim. ensimmäiset 5v vain 120€ vastike ja "nimellinen" 60k hinta tms, sitten vastike pompsahtaa +400€ yhteensä 520€/kk seuraavat XX vuotta kun oikea hinta onkin jotain 460k tjsp pienestä kaksiosta isommassa kaupungissa* kunnes joskus laina on lyhennetty loppuun tai taloyhtiö ottaa uutta korjauslainaa minkä voi taas silloin maksaa heti pois tai lisätä taas tuohon maksettavaan vastikkeeseen)

*hinta esimerkit otettu hatusta

Taitaa olla lähes käytäntö, että uudet asunnot myydään näin. Ei taida kuitenkaan olla olemassa mitään hyvää tilastoa siitä kuinka usein näin ostaja menettelisi, kun tosiaan ostaja tarvitsee sen myyntihinnan käteisenä. Olisi kyllä mielenkiintoista nähdä kuinka yleistä tuo on ja onko ostajat tällöin kuinka usein asuntosijoittajia.

 

[stool]

Itse tein juuri näin kun ostin sijoitusasunnon, eli maksoin koko myyntihinnan (reilu 30 % velattomasta hinnasta) käteisellä ilman pankin vaivaamista asialla. Kävin vaan kiinteistövälittäjän konttorissa tekemässä tilisiirron myyjän tilille (myyjälläkään ei ollut omaa pankkilainaa) ja sain osakekirjan kouraani. Olisin varmasti saanut vastaavan henkilökohtaisen lainan myös pankilta, mikäli olisin halunnut maksaa taloyhtiölainan pois, mutta ainakin silloisen tiedon valossa (=tuloutettu rahoitusvastike mahdollista vähentää kokonaan verotuksessa) katsoin tämän parhaaksi ratkaisuksi.

 

[leffo]

Voinko sivuuttaa periaatteessa pankin ja ostaa talon 60 000e käteisellä ilman koko pankkilainaa, jota se ei minulle myönnä?

Pankit vaan lainaa rahaa. Ei pankeilla ole mitään muuta roolia asuntokaupoissa. Jolloin jos pankki ei ole millään tavalla osallisena jossain asiassa niin ei pankkia sivuuteta.

"Esimerkki liittyy tilanteeseen, jossa omistan jo sijoitusasunnon, mutta asun itse vielä vuokralla ja yritän päästä käsiksi omistusasuntoon --- mutta tätä haittaa vakuuksien puute (ei tulojen)."

Suomessa on aika monta pankkia. Jos yhdestäkään ei saa lainaa niin pankkien mielestä sä olet liian PA. Toki alati kiristynyt sääntely ja muu pankkialan perinteinen byrokraattisuus voi jossain äärimmäisissä tapauksissa olla haitta tai peräti este. Mutta varmasti sä saisit jostain sukulaisilta riittävästi ylimääräisiä takauksia mikäli joku muu sun lisäksi uskoo sun takaisinmaksukykyyn.

Oletan että tässä oli kyse normaalista uudiskohde as oysta, vaikka kirjoitit talon. Mikäli kyseessä on joku monen talon paritalo viritelmä tai vastaava, niin niissä saattaa olla että se koko hinta täytyy maksaa viimeistään valmistuessa, niihin ei kai voi jättää juurikaan yhtiölainaa sisään. Hyvällä alueella ja omistustontilla varmaan pystyy. Noi kaikki kyllä lukee niissä ilmoituksissa.

Toinen asia on jos kyse on joku vanha kohde jota on laajennettu isomman korjauksen yhteydessä ja tästä on aiheutunut suuret yhtiölainat, pankit eivät varmaan sellaista halua mennä kahteen kertaan luotottamaan.

Maanvarainen kylmä betonilaatta, suora sähkölämmitys ja luultavasti pelkkä huippuimuri. Kiilattu ahtaasti kahden muun rakennuksen väliin. Ja tuo hinta, pitäisi olla viisinumeroinen. Pinnat ovat tosin ihan hienot ja pidän kylpyhuoneen ulkonäöstä, mitään muuta positiivista sanottavaa en keksi.

No heh.

Mikä sinusta tekee tuon ja tämän hintaeron? Tai siis teknisesti miksi samalla hinnalla saa enemmän neliöitä toisesta?

39,5 m² Koulukatu 7, 20100 Turku Rivitalo Yksiö myynnissä...

Katso 24 kuvaa tästä 216000 €, 1h+kt+parvi, 39.5 m² Asunnot Ri...

asunnot.oikotie.fi

 

[Jamvais]

Ensiasuntoa ostamassa ja tuli yksi kysymys mieleen. Myyjänä on kämpän omistaja itse eli hän valmistelee kauppakirjan. Kannattaako, tai onko tapana, tarkastuttaa kauppakirja jollain asianajajalla oikeellisuuden kannalta vai onko ihan ns. turvallista mennä valmiilla pohjalla, johon sitten päivittää kohteen tiedot? Kohde on luhtitalo eli asunto-osake.

 

[Narghar]

Ensiasuntoa ostamassa ja tuli yksi kysymys mieleen. Myyjänä on kämpän omistaja itse eli hän valmistelee kauppakirjan. Kannattaako, tai onko tapana, tarkastuttaa kauppakirja jollain asianajajalla oikeellisuuden kannalta vai onko ihan ns. turvallista mennä valmiilla pohjalla, johon sitten päivittää kohteen tiedot? Kohde on luhtitalo eli asunto-osake.

Mikäli siinä on kaikki tarvittavat tiedot niin turha sitä on tarkastuttaa. Mikäli itse ei tiedä mitä siinä pitäisi olla niin sitte kannattaa tarkastuttaa.

 

[Juomatilaaja]

Ensiasuntoa ostamassa ja tuli yksi kysymys mieleen. Myyjänä on kämpän omistaja itse eli hän valmistelee kauppakirjan. Kannattaako, tai onko tapana, tarkastuttaa kauppakirja jollain asianajajalla oikeellisuuden kannalta vai onko ihan ns. turvallista mennä valmiilla pohjalla, johon sitten päivittää kohteen tiedot? Kohde on luhtitalo eli asunto-osake.

Onhan se hyvä tarkistuttaa, jos ei itse sisältöä ymmärrä. Pankeistakin varmaan saa ostettua tarvittavan palvelun. Mitään ydinfysiikkaa asunto-osakkeiden osto ei ole, joten jo nettiopiskelemallakin voit toki oppia selvittämään, että kauppakirjassa on kaikki olennaiset asiat mainittu. Itse tein juuri viime vuonna ostajana kaupat suoraan myyjän kanssa ja laadin itse kauppakirjan. Voi sanoa, että oli paljon mutkattomammat kaupat kuin minkään välittäjän kanssa sählätessä.

 

[maustevoi]

Jatkan; Kannattaako jomman kumman puolisoista ottaa koko laina omiin nimiinsä ja missä tilanteissa?
Nyt on mahdollista ottaa laina joko täysin itselle, tai sitten ns. omiin nimiin.
Miten tämä kannattaa taloudellisesti ajatellen pelata?
(mietinnässä lähinnä sijoitusasunto tulevaisuudessa..)

Niin, yksinään korko 0,69% joka ois ihan riittävän ok.

 

[vipe]

Ensiasuntoa ostamassa ja tuli yksi kysymys mieleen. Myyjänä on kämpän omistaja itse eli hän valmistelee kauppakirjan. Kannattaako, tai onko tapana, tarkastuttaa kauppakirja jollain asianajajalla oikeellisuuden kannalta vai onko ihan ns. turvallista mennä valmiilla pohjalla, johon sitten päivittää kohteen tiedot? Kohde on luhtitalo eli asunto-osake.

Kyllä se ihan turvallista on. Toki voit omaan laskuusi maksaa muutaman satasen että joku sen lukee läpi.

Noita valmiita pohjia löytää pilvin pimein eikä sen tekeminen mitään rakettitiedettä ole, aina tehnyt nuo itse mikäli mahdollista.

 

[Taneli-]

Jatkan; Kannattaako jomman kumman puolisoista ottaa koko laina omiin nimiinsä ja missä tilanteissa?

Itse ainakin tein niin ja tilanne on: avoliitto
Syy: Mahdollinen (alle 25v tai ennenkuin laina on maksettu) ero.

Eli eihän kukaan ala koskaan (tai no, yhden yön hoidot jne) seurustelemaan tai yhdessä asumaan vakaana aikomuksena erota heti kun pystyy. Mutta silti kylmästi laskien taitaa päälle puolet jopa avioliitoista (ja hyvin paljon suurempi osa seurustelusuhteista, harva lienee elämänsä aikana seurustellut vain yhden ihmisen kanssa) päätyä eroon.

Mikäli laina olisi yhteinen tämä tarkoittaisi helposti sitä että:
a) kämppä täytyy myydä (tarvittaessa tappiolla) ja kumpikin maksaa oman jäljellä olevan velkansa
b) toinen jää kämppään asumaan ja ostaa toisen ulos (ottaa lisää velkaa ja maksaa toiselle tämän osuuden jo maksetusta sekä mahdollisen kämpän arvonnousun jne) JA ottaa myös toisen lainan omalle kontolleen eli neuvottelee uuden lainan ja yrittää selvitä tilanteesta yksin.
c) tekee jonkun oudon järjestelyn, esim. muuttaa ison asunnon paritaloksi ex siippansa kanssa ja yrittää selvitä välittämättä siitä miten toinen tuo uutta seurustelukumppania seinän taa...

Toki jos on avioliitto ja ei mitään ehtoja myös laina kannattaa ainakin teoriassa ottaa puoliksi koska myös eron tullessa se kämppä ja velatkin ovat yhteisiä. Tosin noista voi sitten tapella oikeudessa (kuka on maksanut ja mitä) erimielisyyden yllättäessä eron hetkellä.

 

[Lämpöpumppu]

Mikäli laina olisi yhteinen tämä tarkoittaisi helposti sitä että:
a) kämppä täytyy myydä (tarvittaessa tappiolla) ja kumpikin maksaa oman jäljellä olevan velkansa

Tämä jaksaa aina ihmetyttää, kun lähes tulkoon kaikilla ihmisillä on suuret odotukset saada myyntivoittoa asunnostaan. Toki tämä on varsinkin kasvavissa kaupungeissa jopa todennäköistä, mutta onko sillä lopulta väliä vaikkei pääsisi omilleen? Asunnon arvo tuskin kuitenkaan tippuu yhtä nopeasti kuin laina lyhenee, joten varallisuus kasvaa tässäkin. Itse olen laskenut, että vaikka saisin asuntoni myytyä 20% alemmalla hinnalla kuin ostaessani, olisivat asumisen kuukausikulut korkoineen ja vastikkeineen olleet silti yli 200€ pienemmät mitä vastaavan kokoisessa ja tasoisessa vuokra-asunnossa. Toistaiseksi tällä hetkellä pessimistinen asunnon hinta-arvio on kuitenkin samaa luokkaa kuin ostaessani tämän viisi vuotta sitten.

 

[jarmojs]

Jatkan; Kannattaako jomman kumman puolisoista ottaa koko laina omiin nimiinsä ja missä tilanteissa?
Nyt on mahdollista ottaa laina joko täysin itselle, tai sitten ns. omiin nimiin.
Miten tämä kannattaa taloudellisesti ajatellen pelata?
(mietinnässä lähinnä sijoitusasunto tulevaisuudessa..)

Niin, yksinään korko 0,69% joka ois ihan riittävän ok.

Riippuu toki lainasummastakin. Jos on isommasta lainasta kyse niin ei välttämäti yhden rahkeet riitä. Tai ei ainakaan pankin mielestä.

 

[Karpotutkii]

Menossa katsomaan ensiasuntoa. 2006 rakennettu, omakotitalo, 1 kerros, sähkönen lattialämmitys, takka ja ilmalämpöpumppu. Mitä pitäs kysellä kämpästä? Onko esim tuossa lattialämmityksessä jotain riskiä?

 

[debuggeri]

Menossa katsomaan ensiasuntoa. 2006 rakennettu, omakotitalo, 1 kerros, sähkönen lattialämmitys, takka ja ilmalämpöpumppu. Mitä pitäs kysellä kämpästä? Onko esim tuossa lattialämmityksessä jotain riskiä?

Se saattaa syödä sähköä. Kysyt paljonko lämmitys on maksanut. Eihän noin uudessa paljon muuta.

 

[Karpotutkii]

Se saattaa syödä sähköä. Kysyt paljonko lämmitys on maksanut. Eihän noin uudessa paljon muuta.

16000kwh oli koko vuoden kulutus.

 

[debuggeri]

Ei paha. Osta pois jos miellyttää.

 

[Taneli-]

Tämä jaksaa aina ihmetyttää, kun lähes tulkoon kaikilla ihmisillä on suuret odotukset saada myyntivoittoa asunnostaan. Toki tämä on varsinkin kasvavissa kaupungeissa jopa todennäköistä, mutta onko sillä lopulta väliä vaikkei pääsisi omilleen? Asunnon arvo tuskin kuitenkaan tippuu yhtä nopeasti kuin laina lyhenee, joten varallisuus kasvaa tässäkin. Itse olen laskenut, että vaikka saisin asuntoni myytyä 20% alemmalla hinnalla kuin ostaessani, olisivat asumisen kuukausikulut korkoineen ja vastikkeineen olleet silti yli 200€ pienemmät mitä vastaavan kokoisessa ja tasoisessa vuokra-asunnossa. Toistaiseksi tällä hetkellä pessimistinen asunnon hinta-arvio on kuitenkin samaa luokkaa kuin ostaessani tämän viisi vuotta sitten.

Et ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitin tuossa. Eli pahimmillaan ero tapauksessa se saatetaan myydä pankin toimesta ns. "pikkurahalla" millä toivottavasti katetaan pankin velat tai jopa jäädään itse velkaa ja kämppä on mennyt.

Itse en tosin ole tätä myymässä vaan (ilmeisesti harvinaisesti kun tätäkin ketjua seuraa) ajattelin ihan maksella koko velan ja jäädä asumaan tähän. Koska tälläkin hetkellä se mitä maksan on vähemmän kuin mitä vuokralla ollessani maksaisin JA kun se velka on maksettu asumisen kulut ovat luonnollisesti vielä alemmat. Toki välistä tulee isompia menoeriä (korjaukset jne) mutta niihin täytyy / kannattaa vain varautua.

Eli itse olen laskenut että minulle tämä asumismuoto tulee pidemmän päälle halvemmaksi kuin vuokralla asuminen. Toki joillekin asia voi olla eri mutta jokainen tyylillään. Lisäksi jos joskus (esim. vanhemmiten eläkkeellä tms) haluan asunnosta luopua sen voi aina myydä ja vaikka muuttaa palvelutaloon tms.

 

[KukkeliQ]

Ei paha. Osta pois jos miellyttää.

Nyt on tulossa Suomen helpoimmat talokaupat, kun rakennusvuosi ja annettu sähkönkulutus ratkaisee. Mielenkiinnolla seuraan miten saaga jatkuu.

 

[munse]

Menossa katsomaan ensiasuntoa. 2006 rakennettu, omakotitalo, 1 kerros, sähkönen lattialämmitys, takka ja ilmalämpöpumppu. Mitä pitäs kysellä kämpästä? Onko esim tuossa lattialämmityksessä jotain riskiä?

16000kwh oli koko vuoden kulutus.

Ei vissiin nykyiset omistajat ole takkaa paljon poltelleet tai sitten kyseessä on melko iso talo. Itsellä ei lämpöpumppua eikä ilmanvaihdossa lämmön talteenottoa, mutta kulutus samaa luokkaa -91 rakennetussa 150 neliön talossa. Puukiuas tosin lisäksi itsellä.

 

[iltanen]

Ei vissiin nykyiset omistajat ole takkaa paljon poltelleet tai sitten kyseessä on melko iso talo. Itsellä ei lämpöpumppua eikä ilmanvaihdossa lämmön talteenottoa, mutta kulutus samaa luokkaa -91 rakennetussa 150 neliön talossa. Puukiuas tosin lisäksi itsellä.

Täällä myös -89 150m2 + 40m2 avoparvi + 30m2 AT sähkölämmityksellä, vanhalla ilp:llä ja ihan ok takalla. Ei ilmanvaihtoa, saunassa käydään kerran kuussa ja takaovi vuotaa kuin seula. Arvio kulutuksesta 18 000m2. Toteutunut kulutus tammikuun 19 ekaa päivää 1370kWh eli päästänee tuolla keskiarvolla tammikuussa 2200 kWh. Takkaa poltettu joka päivä.

16 000 kWh tuntuu suurelta, jos ei ole kyse mistään jättitalosta. Niin moni asia vaikuttaa eli pitäisi tietää esim. lämpimän veden kulutus, sisälämpötila, hupisähkön kulutus, takan käyttö ja onko ilp optimoitu puhaltamaan "oikein".

 

[Mikkos]

No en tiiä. Itellä 120m2 -92 suoralla sähköllä lämpiävä+ilmalämpöpumppu ja huippuimuri, ei LTOta ja sauna pari kertaa viikossa niin viimeiset 3 vuotta ollut sähönkulutus 15 000-15 500kwh. Kaksi ihmistä.
Ja me käytetää suht pihisti sähköä niin vaikea uskoa että 150m2+AT ja 16kwh vuodessa olis paljon..

 

[kjns]

Muistakaa sitten, että yks asia mihin saa menemään ihan hemmetin ison osan sähköstä on veden lämmitys. Siellä syntyy myös helposti eroja, jos on nopeita suihkuttelijoita jotka käyttää lämmintä vettä niin kulutus on ihan eri kuin sellaisilla jotka ottaa vartin tulikuumia höyrysuihkuja. Onko niitä suihkuttelijoita yksi, kaksi vai kuusi ihmistä vaikuttaa aika paljon, ja siihen sitten saunomiset päälle, käytkö kerran kuussa vai viisi kertaa viikossa hehkuttamassa 8kW kiukaalla muutaman kuution kuumaksi.

Elintavat ja sijainti (paljonko pakkasta lämmityskaudella) ratkaisee näissä enemmän kuin pienet erot ilmanvaihtojärjestelmissä.

terveiset nimimerkillä "pohjakulutus 650-700 kWh/kk". Meillä menis joku ~8 MWh vaikka torppa olis koko talven kylmänä niin ei tarvitse ihmetellä että vuosikulutus on 15 MWh luokkaa vaikka käytössä on suoran sähkön lisäksi ILP, LTO ja varaava takka... Kyseessä 125 m2 OKT + 30 m2 lämmin varasto Varsinais-Suomessa.

 

[vipe]

Et ehkä ymmärtänyt mitä tarkoitin tuossa. Eli pahimmillaan ero tapauksessa se saatetaan myydä pankin toimesta ns. "pikkurahalla" millä toivottavasti katetaan pankin velat tai jopa jäädään itse velkaa ja kämppä on mennyt.

Niin eli käytännössä tuo skenaario tapahtuu vain, jos jättää lainat hoitamatta ja kämppä menee pakkomyyntiin. Tai jos on kalliilla ostanut ja markkinahinta on sillä hetkellä alhainen. Tuo "pikkurahalla" termi on silti vähän harhaanjohtava, sillä markkinahinta toki molemmissa tapauksissa asunnosta tulee saada, ellei ole ulosotossa ja asunto esim. huutokaupataan jossa niitä muuttujia on enemmän mukana. Toki voi pesänselvittäjänkin ottaa hoitamaan asiaa jos ei asioista sopuun päästä. Monissa tapauksissa ei eletä niin kädestä suuhun etteikö myynti normaalin prosessin mukaan olisi mahdollista, varsinkin jos molemmat pitää omat lainansa eikä aleta kikkailemaan, hinta silloin toki on sellainen että se menee myös kaupaksi lähikuukausina.

Itse aikoinaan lunastin exän pois, maksoin kaupan yhteydessä arvonnoususta summan X (spekuloitu hinta vastaavalle, ottaen huomioon tulevat remonttitarpeet yms.), otin uuden lainan koko summalle omiin nimiini. Asustelin itse asunnossa vielä kolmisen vuotta ja myin. Sinä aikana vähän naputtelin nurkkia luppoajalla, myydessä nettosin 30k voittoa vielä päälle, eli ihan hyvin meni se keissi omalta osaltani.

 

[Iså]

Menossa katsomaan ensiasuntoa. 2006 rakennettu, omakotitalo, 1 kerros, sähkönen lattialämmitys, takka ja ilmalämpöpumppu. Mitä pitäs kysellä kämpästä? Onko esim tuossa lattialämmityksessä jotain riskiä?

Miten ilmanvaihto on järjestetty? Mistä tulee takalle ja liesituulettimelle korvausilmaa (IV koneen takkakytkin on todennäköinen korvausilman lähde, takan alle voi tulla myös korvausilmaputki ulkoa), joku korvausilmareitti pitäisi kuitenkin olla. Ilmanvaihtopiirustuksista löytyy varmaan.

Onko yläpohjassa aluskate tiiviisti savupiippua vasten, 2000 luvun alkupuolella aluskatteeseen leikattiin vain piippua isompi reikä yleensä. Sieltä voi tulla lunta tupaan. Yläpohjassa näillä pakkasilla on hyvä katsoa jos on jäähilettä jossakin villojen päällä, se kertoo että on ilmavuotoja yläpohjassa =hometta villoissa. Samalla voi katsoa onko IV putket eristetty hyvin yläpohjassa, ne kondensoivat vettä ilman eristystä.

Löytyykö salaojien tarkistuskaivot talon ulkonurkilta? Jos ovat lumien tai maanpinnan alla ja kaupat on tehtävä niin kauppakirjaan joku merkintä että myyjä vastaa salaojien toimivuudesta kustannuksellaan 5 vuoden ajan tai pidätätte summasta jonkun 15 000 kunnes ne salaojat voi tarkistaa.

Piirustukset olisi löydyttävä joissa näkyy sähköt, ilmanvaihto, vesiputket, perustukset, runko jne. Lisäksi rakennusvalvonnan tarkastuspöytäkirjat joissa näkyy ilmanvaihdon säädöt, vesipisteiden koeponnistus jne.

Itsellä on juuri 2005 tehty puurunkoinen talo lattialämmityksellä ja leivinuunilla, ihan tyytyväinen olen. Pidän sähköistä lattialämmitystä vähäriskittömämpänä kuin vesikiertoista, sähkölasku on tietysti moninkertainen verrattuna esim maalämpöön. Nyt menee 19 000 kwh vuodessa sähköä 200 m² lämmintä pinta-alaa keskisuomessa ja 4 henkeä, ei ilppiä, puita mennyt saunaan 3m³ vuodessa ja leivinuuniin 3 m³.

 

[munse]

Pidän sähköistä lattialämmitystä vähäriskittömämpänä kuin vesikiertoista, sähkölasku on tietysti moninkertainen.

Moninkertainen? Eli vähintään kaksinkertainen? Enpä usko.

 

[Juomatilaaja]

Moninkertainen? Eli vähintään kaksinkertainen? Enpä usko.

Markkinamiehet väittää, että sähkölasku voi pudota tyyliin 70 %: Maalämpöön vaihtaminen omakotitalossa | Tom Allen Senera . Onhan se suorasähkö silloin hinnaltaan jo moninkertainen.

 

[jarmojs]

Markkinamiehet väittää, että sähkölasku voi pudota tyyliin 70 %: Maalämpöön vaihtaminen omakotitalossa | Tom Allen Senera . Onhan se suorasähkö silloin hinnaltaan jo moninkertainen.

Meillä Allenin toimittama maalämpö ollut 9v 2 kk, jona aikana kuluttanut 65 MWh. Sitä ennen viidessä vuodessa meni 14500 litraa kevyttä polttoöljyä eli ka 2900 L/a. Maalämmön aikana on säästynyt siis arviolta 26600 litraa öljyä vastaten 266 MWh energiasisältöä. Jos öljylämmityksen hyötysuhteeksi arvioidaan 80%, niin 0,8x266 MWh = 213 MWh ja 213/65 tekisi maalämmön hyötysuhteeksi 3,28.

 

[Taneli-]

Niin eli käytännössä tuo skenaario tapahtuu vain, jos jättää lainat hoitamatta ja kämppä menee pakkomyyntiin.

Niin, kuten sanoin "pahimmillaan erotapauksessa". Eli pahimmillaan jos tulee ero ja et saa uutta lainaa (sanotaan nyt että teillä on Helsingin läheltä otettu 600k lainaa, 250k kummallakin jäljellä eli olette maksaneet 50k sitä takaisin ja sinun pitäisi yksin nyt ottaa ensin uusi 250k laina entisen 250k jäljellä olevan lainan päälle ja maksaa 50k exälle ja mahdollisesti hieman extraa koska hänen mielestään kämpän arvo on noussut ja ehkä riitaa tulee myös tavaroista. Itse et sitä hiton isoa pienoa halua mutta exä ei ehkä halua maksaa siitä muuttokuluja ja haluaisi taas jonkun muun mitä olette hankkineet mutta sinä et siitä tahtoisi luopua eli riitaisa ero.

Sitten vaikka itse kuinka toteat pankille "kyllä minä tätä omaa 250K lainaani lyhennän, joten minulla on ihan lain ja paperien mukaan oikeus asua tässä kämpässä, en minä tiedä mitä tuo ex tekee, kysykää häneltä, hänen nimensä siinä paperissa on eikä minun. Ei kuulu minulle koska ja miten hän omat lyhennyksensä tekee" todellisuus voi olla toinen ja pankki vaatia että et saa uutta lainaa ja paikka huutokaupataan pankin toimesta kun esim. exä ei suostu johonkin tiettyyn hintaan sitä myymään tjsp.

Tietysti jos tulee paras mahdollinen tilanne teillä on yhteensä velkaa ehkä 10k jäljellä, maksat kerrasta käteisellä hänen ja omasi pois ja lunastat kämpän antamalla esim. kesämökkisi exälle ja elämä hymyilee. Mutta kyllä tuo tilanne VOI tapahtua vaikka ITSE hoitaisit oman lainasi 100% OK ja hyvin. Kysehän oli alunperin siitä että mitä syitä voi olla miksi ottaa laina 100% omalle nimelleen ja hoitaa se itse. Minusta tuo nyt on kohtuu hyvä syy... Tietysti jos on jo alunperin varautunut siihen että "vituiksi tämä kuitenkin menee" ja omistaa jo useita asuntoja / rahaa riittää tarvittaessa paitsi maksaa oma myös puolison osuus lainasta ja mahdolliset muut kulut niin eihän tuota syytä ole paitsi ehkä halua välttää mahdollinen ärsyttävä eron aikana tulevat lisäongelmat...

 

[vipe]

Tuossa tilanteessa se ulkoistettu pesänselvitys on tietenkin järkevin vaihtoehto niin ei tarvitse pianoista tapella.

 

[chrisekh]

Sitten vaikka itse kuinka toteat pankille "kyllä minä tätä omaa 250K lainaani lyhennän, joten minulla on ihan lain ja paperien mukaan oikeus asua tässä kämpässä, en minä tiedä mitä tuo ex tekee, kysykää häneltä, hänen nimensä siinä paperissa on eikä minun. Ei kuulu minulle koska ja miten hän omat lyhennyksensä tekee" todellisuus voi olla toinen ja pankki vaatia että et saa uutta lainaa ja paikka huutokaupataan pankin toimesta kun esim. exä ei suostu johonkin tiettyyn hintaan sitä myymään tjsp.

Nain kavi kaverille. Ostin kampan pakkohuutokaupasta ja kaveri jai siihen vuokralle. Kaverin exalle ainakin 15ke takkiin tuosta pelleilysta.

 

[chrisekh]

Tuossa tilanteessa se ulkoistettu pesänselvitys on tietenkin järkevin vaihtoehto niin ei tarvitse pianoista tapella.

Taidettiiin kaverin pesaa selvittaa kaksi vuotta. Ei se noin vaan mene kun tapellaan ja millaan ei ole mitaan valia.

 

[Karpotutkii]

Mites tuo lainan kilpailutus. Haettiin opsta laina ja botti anto luvut pöytään. Laitanko tämän nyt muille pankeille kiertoon vai neuvottelenko ensin tarkemmin opn kanssa ja sitten kilpailutan?