Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[juhazu]

Kyselin pankista lainaa niin tarjosivat 20v laina-aikaa ja 25v maksuaikaa, eli viimeinen erä suuri.

Mitä tuossa on heille ja miksi molempia ei mitotettaisi 25v?

Koitin tuosta kysyä ja sanoivat ettei tuosta pysty joustaa.

 

[Zigh]

Kyselin pankista lainaa niin tarjosivat 20v laina-aikaa ja 25v maksuaikaa, eli viimeinen erä suuri.

Mitä tuossa on heille ja miksi molempia ei mitotettaisi 25v?

Koitin tuosta kysyä ja sanoivat ettei tuosta pysty joustaa.

Olisiko kyseessä kuitenkin tasaerälaina, jolloin korkojen noustessa laina-aika kasvaa. Siksi se mitoitetaan nyt korkojen ollessa alhaalla 20 vuoteen ja maksimi on 25 vuotta.

Ei taida Suomesta mistään saada mitään "viimeinen erä suurempi" asuntolainaa vaan kyllä niitä lähtökohtaisesti aina pitää lyhentää jatkuvasti (pl. lyhennysvapaat ja tilapäiset bullet-lainat).

 

[SPu]

Aika vekkuleita virityksiä tulee vastaan kyllä. (pitkä stoori)

Haussa on ollut uudehko tai uusi OKT pk-seudulta, ja ikäluokassa "alle 10v ja hyvin varusteltu" ei ole tullut oikeastaan mitään fiksua kohdetta vielä. Lisäksi on ollut kiikarissa uudiskohteita, jossa ostetaan vain tontti ja sitten yhdeltä firmalta ostetaan siihen avaimet käteen valmis talo (suomeksi: rakennan itse mutta ulkoistan vaivan jollekin muulle - tuossakin on kaikenlaista huomioitavaa, mutta ei siitä nyt sen enempää).

Yksi tämmöinen uusi nyt jo työn alla oleva "avaimet käteen" OKT on tuossa Tapaninvainiossa (HKI) ja tutkin sitä oikeasti vakavissaan ja tarkemmin. Jääkööt osoite mainitsematta (alkaa S:llä). Suunnitelmassa pientä viilausta sisustaan (kaappeihin yms.) ja näytti hyvältä; kivitalo ja hyvät sisämateriaalit yms. eli shut up and take my money.

Mutta rakentajana on yhden miehen firma, joka on nyt tekemässä toista kohdettaan suoraan myyntiin. Aiemmin tehnyt kai pientaloja tilauksesta (en saanut kuin yhden referenssikohteen tiedoksi), mutta nyt ostanut tontin, purkanut vanhan talon ja tekee siihen 2 taloa ilman että ostajat vielä tiedossa. Työmaalla myös vastaava mestari ja yksi toinen rakentaja palkattuna. OK, ei tässäkään mitään epäselvää vielä, ja välittäjä hienosti esitteli papereita ja suunnitelmia ja rakentaja itsekin oli paikalla kokouksessa kertomassa lyhyesti taustoista. Kysyttäessä todettiin, että rakentajalla on rahoitus kunnossa ja talo tehdään valmiiksi. Tosin nyt otettu pois myynnistä ja "pidetään mietintätaukoa" josko tehdään heti valmiiksi vai odotetaan ostajaa.

Noh, itse rakennusfirman taloustietoja ei tietysti mukana esitepaketeissa ollut (vain kaupparekisteriote), ja näitä piti kaivella PRH:sta (tilinpäätös jne.), kun kokonaisuus vaikutti vähän jännältä (esim. tontin omistaa hän itse, ei firma). Sieltähän kävi ilmi, että viimeisen 4 vuoden aikana firma on tehnyt joka vuosi pientä tappiota tai nollatuloksen, ja sen seurauksena jo v.2017 omavaraisuusaste on mennyt pakkaselle (Omavaraisuusaste – Wikipedia ; alle 20% on jo heikko ja negatiivinen indikoi konkurssiuhkaa) ja lisäksi v.2019 keväällä päättyneessä tilikaudessa myös yhtiön oma pääoma on menetetty / negatiivinen (Entä jos yhtiön oma pääoma on negatiivinen? | Visma Blog Finland ). Tätä ei ole ilmoitettu PRH:lle vaikka laki vaatii, ja omaisuutta firmalla on vain muutama kymmenen tuhatta euroa (kalustoa) ja rahaa pankissa parikolme tonnia. Eli käytännössä firman maksuvalmius on nolla ja kassavirta pohjaa siihen että urakka-asiakkaat maksavat talon valmistumisesta maksuerätaulukon osien mukaan. OK, pieni firma on pieni firma, ja tiliasiat ei ydinosaamista, mutta nyt alkaa jo riskitaso nousta (tottakai hän silti voi talon pystyyn saada)...

Mutta kun urakkasopimukseen on laitettu 40t eur sopimussakko jos minä tai rak.firma vetäytyy projektista, ja lisäksi viivästymismaksua jos projekti myöhästyy. Mitä veikkaatte mitä käy minulle ostajana, kun tämä firman ainoa mies saa yllättäen esim. sairauskohtauksen ja työmaa jää kesken. Urakkasopimus purkautuu ja firma on minulle velkaa tuon 40t eur. Koska firmalla on velkaa enemmän kuin pääomaa, ei mitään muita tulolähteitä, ei juuri omaisuutta tai kassavaroja, niin jään nuolemaan näppejäni.

Yleensä tässä kohtaa (ja lähes aina esim. yritysten välisissä urakkasopimuksissa) on yrityksen asetettava vakuus ostajalle maksuvalmiuden turvaamiseksi. Esimerkiksi talotehtailla on olemassa vakuus turvaamaan asiakkaiden ennakkomaksuja (tässä projektissa ei ole kyse ennakkomaksuista kylläkään). Eikä talotehtaalla paletti ole yhden miehen varassa. Koska minun ostajan riski tässä keississä näytti kovalta, niin kysyin tätä vakuusmahdollisuutta (tai muuta vastaavaa ratkaisua) perusteena yhtiön heikko taloustilanne. Puolessa tunnissa kohteen välittäjä vastasi vain, että rakennuttaja ei halua enää keskustella tästä projektista kanssani. Käytännössä tässä vaiheessa olin ollut ainoa kiinnostunut ostaja ja tiesivät että harkitsen tätä oikeasti ja rahat on valmiina. Jatkokysymykseen "miksi ei keskustella enää" ei vastattu enää.

Vähän kyrpii kun käytin ainakin yhden täyden työpäivän tässä hommassa asioiden selvittelyyn ja talon speksaamiseen. Mutta tuo vastaus kertoi kaiken tarpeellisen. Jos ei olisi mitään epäselvää, niin varmaan osaisivat selittää mistä nuo papereissa olevat "huonot" luvut johtuvat, mutta eivät viitsineet .. eli...

Lohkotun tontin toinen talo on jo myyty (sama rakentaja/samanlainen talo). Taisivat ostajat vaan keskittyä kivoihin keittiökalusteisiin ja jäi oikeasti taustat selvittämättä. Tai sitten vedetään äärettömän kovalla riskillä eli jos jää kesken niin "joku muu tulee hoitamaan". Tai sitten 600k eur on pikkuraha. Eli toivottavasti ei tule kallis paukku. Kaikkihan voi mennä hyvin, mutta minkäänlaista turvaa ei asiakkaalla ole verrattuna hankintaan jostain taloudellisesti vakaammasta firmasta (joka tottakai sekin voi mennä nurin mutta riski on aika paljon pienempi).


Mutta kyllä hyvin selväksi tulee, että se mitä EI kerrota on olennainen asia. Jos talosta ei ole kuvaa toiselta puolelta, siellä on jotain. Jos välittäjä välttelee jotain aihetta, siellä on jotain. Ja tätä tyyliä. Pitää osata puhua kiinteistönvälittäjien kieltä kun asuntoa katselee.

(jos joku kiinnostui niin privalla lisää, minulla on projektissa mukana rakennusmestari ja tilintarkastaja, eli ihan hatusta ei noita asioita tule heiteltyä)

 

[Tc4pb]

Onko nykyään jokin mininivaatimus olemassa omarahoitukseen sijoituskämppää varten? Riittääkö 10%?

Kiikarissa muutama asunto jossa pyynti 109 000...

 

[munse]

Mutta kyllä hyvin selväksi tulee, että se mitä EI kerrota on olennainen asia. Jos talosta ei ole kuvaa toiselta puolelta, siellä on jotain. Jos välittäjä välttelee jotain aihetta, siellä on jotain. Ja tätä tyyliä. Pitää osata puhua kiinteistönvälittäjien kieltä kun asuntoa katselee.

Tämä on juuri sitä vanhan liiton automyyjäasennetta, joka on valitettavasti pesiytynyt myös asuntomarkkinoille. Mitään negatiivista ei kerrota ellei ole kirjaimellisesti pakko. Ymmärrän kyllä, että välittäjän sekä myyjän motivaatio on vain ja ainoastaan saada kohde kaupaksi, mutta monesti kohteiden markkinoinnissa liikutaan aivan liian harmaalla alueella.

Olisi tervetullutta saada asuntomarkkinoille edes sellainen avoimuus kuin mitä on esimerkiksi tuiki tavallisessa vähittäiskaupassa. Miksi näin ei ole, vaikka kauppasummat ja riskit ovat asuntokaupassa moninkertaisia?

 

[vrds]

Tämä on juuri sitä vanhan liiton automyyjäasennetta, joka on valitettavasti pesiytynyt myös asuntomarkkinoille. Mitään negatiivista ei kerrota ellei ole kirjaimellisesti pakko. Ymmärrän kyllä, että välittäjän sekä myyjän motivaatio on vain ja ainoastaan saada kohde kaupaksi, mutta monesti kohteiden markkinoinnissa liikutaan aivan liian harmaalla alueella.

Olisi tervetullutta saada asuntomarkkinoille edes sellainen avoimuus kuin mitä on esimerkiksi tuiki tavallisessa vähittäiskaupassa. Miksi näin ei ole, vaikka kauppasummat ja riskit ovat asuntokaupassa moninkertaisia?

Tälläiset kokemukset jäi itsellekin. Ei riitä että tutkii kaikki paperit huolella. Jokaiseen epäilykseen pitää tarttua ja ne eivät tunnu olevan sattumaa. Pitää soittaa isännöitsijälle itse, haastatella naapureita, tutkia itse rakenteet sisältä ja ulkoa joka helvetin nurkasta (ja mahdollisesti myös muista huoneistoista jos uudiskohde ja muita myymättömiä), pyytää kaikki kirjallisena, pyytää kavereita soittamaan vielä välittäjälle ns. ostajaehdokkaana ja yrittää saada valheesta tai vaikenemista kiinni. Tämän lisäksi on hyvä lukea ja opiskella pari kirjaa asuntokaupasta lain näkövinkkelistä. Ehkä itsellä oli paskaa tuuria, mutta jumaloton sotku lopulta. En edes ymmärrä miksi joku kirjanpito on tekemättä (jota peitellään pienillä valheilla) ja epäselvyyksiä siellä ja täällä, jos halu on saada asuntoja myytyä joihin on laitettu useampi miljoona pääomaa. Luulisi että kaupat syntyy helpommin jos ei ole mitään epäselvyyksiä ja kaikki on hoidettu ajallaan sekä on antaa kaikki paperit mukaan pyytämättä jos on kiinnostunut.

 

[iltanen]

@SPu Hyvä, että olit hereillä. Ainahan näistä oppii ja tietää heti mitä katsoa. Ehkä seuraavalla kerralla kaikki on kunnossa ja tiedät kysyä heti oikeat kysymykset ja lyödä kaupat lukkoon. Melkein kannattaa "ostomielessä" katsoa huonojakin taloja ja kysellä välittäjiltä kaikennäköistä.

 

[Nomber]

Tämä! Ikinä ymmärtänyt kun ihmiset laskeskelee että tehtiimpä hyvät voitot kun arvo noussut ainakin sata prosenttia. Sitten vaihdetaan isompaan/kalliimpaan eikä ymmärretä että myös sen arvo noussut sen saman suunnilleen. Tarkoittaa vaan isompaa välirahaa eli enemmän maksettavaa tuosta uudesta kämpästä. Tuossa tilanteessa paras olisi että hinnat rommais täysin ennen vaihtoa. Mitä enemmän sen parempi. Toki jos on jos vaihtamassa halvempaan niin arvonnoususta hyötyy.

Kyllä tuo suuri arvonnousu antaa kuitenkin vaihtoehtoja. Jos on ostanut helsingistä asunnon ja asuu siinä 40 vuotta ja arvo on moninkertaistunut, niin siinä eläkeiän kynnyksellä voi sitten pohtia että myykö asunnon ja elelee siitä saaduilla rahoilla mukavasti eläkeikänsä vaikka thaimaassa, tai ostaako jostain syrjempää (kun ei tarvitse käydä töissäkään) niillä rahoilla talon halvalla ja käyttää loput vaikka matkusteluun. Jos siis toinen vaihtoehto on ollut ostaa asunto jostain muuttotappio paikasta ja siitä ei saa myydessä mitään. Huonoimmassa tapauksessa on rakennuttanut kalliin omakotitalon johonkin jolla ei ole enää mitään arvoa sen 40v päästä kun samalla hinnalla ostettu asunto kaupungin keskustassa on kymmenkertaistanut arvonsa.

Ainakin itse olen sitä mieltä että asunnon arvonnoususta hyötyy erittäin paljon vaikka siinä vain itse asuukin.

 

[Honzo]

Kyllä tuo suuri arvonnousu antaa kuitenkin vaihtoehtoja. Jos on ostanut helsingistä asunnon ja asuu siinä 40 vuotta ja arvo on moninkertaistunut, niin siinä eläkeiän kynnyksellä voi sitten pohtia että myykö asunnon ja elelee siitä saaduilla rahoilla mukavasti eläkeikänsä vaikka thaimaassa, tai ostaako jostain syrjempää (kun ei tarvitse käydä töissäkään) niillä rahoilla talon halvalla ja käyttää loput vaikka matkusteluun. Jos siis toinen vaihtoehto on ollut ostaa asunto jostain muuttotappio paikasta ja siitä ei saa myydessä mitään. Huonoimmassa tapauksessa on rakennuttanut kalliin omakotitalon johonkin jolla ei ole enää mitään arvoa sen 40v päästä kun samalla hinnalla ostettu asunto kaupungin keskustassa on kymmenkertaistanut arvonsa.

Ainakin itse olen sitä mieltä että asunnon arvonnoususta hyötyy erittäin paljon vaikka siinä vain itse asuukin.

Tai niinkuin anoppi teki (kun ohjeistin...) Osti erotessaan kämpän itselleen pk-seudulta n.90te. Myi eläkkeelle jäädessä reilu 10v jälkeen 150te. Muutti uuteen asumisoikeusasuntoon (30te + kk vuokra joku 700e). Osti kämppään huonekaluja yms. Sisusti mieleisekseen, uusi auto ja loppurahat (joku 80te) sijoitti rahastoon (seligson Phoenix). 8v nauttinut nyt eläkkeestä ja rahoista. Rahaa on tietääkseni edelleen luokkaa 50te jäljellä. Riittänee mukavaan elämään eläkkeen tukena loppuelämäksi...

 

[OD.]

Näinpä. Aina voi vaikkapa eläkepäivillä myydä asunnon ja muuttaa vuokralle. Siis siinä tapauksessa, että asunnolla on mitään arvoa.

 

[vrds]

Tuo arvonnousu on ollut tietenkin kannattavaa tähän päivään asti ja varmaan jatkossakin tietyillä maantieteellisillä aluella. Silti, asuntojen hinnat alkavat olla paikoin hyvin korkealla ihmisten tulotasoihin nähden, lisäksi huomioon ottaen muu velkaantuminen. Nyt on ilmassa sellaisia elementtejä joita aiemmin ei ole ollut, ainakaan yhtä aikaa; korot alhaalla, hinnat katossa, paikoin asuntojen arvot romahtaneet arvottomiksi, muu kuin asunto velkaantuminen lisääntynyt ja lisäksi huoltosuhde kääntymässä huonoon suuntaan, syntyvyys laskussa jne. Oma ymmärrys ei riitä ennustamaan miten käy, mutta jotenkin on sellainen tuntuma, että ei tämä voi enää vuosikymmentä kantaa. Ei kai kukaan tosissaan usko että hinnat nousevat loputtomasti. Se on kuitenkin varmaa on että jossain vaiheessa ne tulevat kovaa alas, mutta sen ajankohdan ennustaminen on sitten hyvin vaikeaa.

Jossainhan se pitää asua tietenkin, mutta on eri asia asua yksin kuin perheenä, jossa lapsia; asunnon kokoa ei voi silloin rajoittaa ihan tappiin ja lisäksi sijainnilla on paljon isompi merkitys (koska kukaan ei halua lapsia sinne pahimmalle alueelle päiväkotiin tai kouluun, päiväkoti- ja koulumatkat, työmatkat, jne. pitää olla lyhyemmät että arjen saa sujumaan). Ihan yhtä kannattavaa voi olla asua esim. asumisoikeusasunnossa tai ostaa jostain syrjempää halvalla se asunto nyt ja säästää sekä sijoittaa se säästynyt rahat asumiskuluissa. Harvassa taitaa olla ne asunnot, joihin ei tarvitse tehdä mitään kunnossapitotöitä sen 20-25 laina-ajan aikana. Ts. asumiskulut eivät ole pitkällä laina-ajalla pelkkä ostohinta ja hoitovastike, mikä monelta (=tavallinen kansalainen jolle prosenttilaskukin on vaikeaa) saattaa unohtua tänä päivänä. Lisäksi maksetaan kuitenkin hoitovastiketta tai maksetaan korjaukset omasta lompakosta. Itse laskin, että tällä hetkellä olisi kaikkein kannattavinta/halvinta asua asumisoikeusasunnossa, jos kaipaa vaikka isoa rivaria suth OK-alueelta. Eri asia sitten jos ei pysty säästämään sitä säästynyttä rahaa, koska ei ole ns. pakko.

 

[OD.]

Hinnat kyllä nousevat loputtomasti nykymuotoisessa taloudessa, siitä pitää huolen inflaatio. Se, että nousevatko ne nopeammin kuin ihmisten maksukyky ja johtaako lama, yhtiölainakikkailu, pikavippailu, jne. tilanteeseen jossa suuri määrä ihmisiä ei yhtäkkiä pysty maksamaan lainojaan jää nähtäväksi. Itse en tähän usko, koska lainat ovat nykyään hyvin joustavia, omaa valuuttaa ei enää voi devalvoida, lainoja ei oteta valuuttalainoina, pankki ei voi myydä asuntoasi pilkkahinnalla, ym. ym. 90-luvun lamassa laukesi nämä ja useampi muu riskitekijä yhtä aikaa. Laskukausia tai pidempiä jaksoja joissa hinnat pysyvät paikallaan varmasti tulee, mutta 90-luvun 50% pois hinnoista vaatisi jo sotatilaa vastaavan tapahtuman.

 

[vrds]

Hinnat kyllä nousevat loputtomasti nykymuotoisessa taloudessa, siitä pitää huolen inflaatio. Se, että nousevatko ne nopeammin kuin ihmisten maksukyky ja johtaako lama, yhtiölainakikkailu, pikavippailu, jne. tilanteeseen jossa suuri määrä ihmisiä ei yhtäkkiä pysty maksamaan lainojaan jää nähtäväksi. Itse en tähän usko, koska lainat ovat nykyään hyvin joustavia, omaa valuuttaa ei enää voi devalvoida, lainoja ei oteta valuuttalainoina, pankki ei voi myydä asuntoasi pilkkahinnalla, ym. ym. 90-luvun lamassa laukesi nämä ja useampi muu riskitekijä yhtä aikaa. Laskukausia tai pidempiä jaksoja joissa hinnat pysyvät paikallaan varmasti tulee, mutta 90-luvun 50% pois hinnoista vaatisi jo sotatilaa vastaavan tapahtuman.

Miksi olettaa että hinnat nousevat tai pysyvät paikallaan loputtomasti, mutta eivät koskaan voi laskea? Moni asia elvyttämisen kannalta on tällä hetkellä sitä paitsi huonompi, kuin 90-luvun laman aikana. Se on ketjureaktio sitten jos lama iskee. Lainat ei muuten sitten enää ole kovin joustavia, jos pankki vaikka kaatuu. Suomen taloudellinen tulevaisuus on mielestäni todella huolestuttava tällä hetkellä. Raha ei tule seinästä myöskään valtiolle. Itse en pidä oman asunnon ostoa huonona ajatuksena, mutta tiedostan ettei se ole ensisijaisesti sijoitus, vaan pakollinen kulu jonka arvonalenemaan olen varautunut.

 

[zepi]

Miksi olettaa että hinnat nousevat tai pysyvät paikallaan loputtomasti, mutta eivät koskaan voi laskea? Moni asia elvyttämisen kannalta on tällä hetkellä sitä paitsi huonompi, kuin 90-luvun laman aikana. Se on ketjureaktio sitten jos lama iskee. Lainat ei muuten sitten enää ole kovin joustavia, jos pankki vaikka kaatuu. Suomen taloudellinen tulevaisuus on mielestäni todella huolestuttava tällä hetkellä. Raha ei tule seinästä myöskään valtiolle. Itse en pidä oman asunnon ostoa huonona ajatuksena, mutta tiedostan ettei se ole ensisijaisesti sijoitus, vaan pakollinen kulu jonka arvonalenemaan olen varautunut.

Asuntojen hintatrendi on ollut laskeva parin kasvukeskuksen ulkopuolella jo pidempään, eikä siitä mitään maailmanloppua ole seurannut.

Suomen julkisen taloudellinen tulevaisuus on tosiaan huolestuttava, mutta en kyllä usko, että se alkaa kovin herkästi pudottaa kaivopuiston asuntojen arvoja. Yksityisellä sektorilla on kuitenkin töissä paljon väkeä firmoissa, joille on täysin yhdentekevää miten valtiontaloudella menee. Vaikka puolet kansasta kurjistuisi, niin keskeisimpien kämppien omistuksesta käytäisiin silti kilpailua.

Ja ei-keskeisten kämppien hinnat eivät ole nousseet aikoihin, vaan pikemminkin laskeneet.

 

[OD.]

Voihan sitä olettaa, että talous sellaisenaan kun sen tunnemme katoaa ja tilalle tulee jotain muuta. Siihen asti inflaatio laukkaa hitaammin tai nopeammin. Ikuisen kasvun tie kyllä päättyy jossain vaiheessa ja sitten on isommat voimat liikkeessä.

Suomen talouden tilanne on huolestuttava, mutta minkäs teet. Muutat omavaraiseen bunkkeriin keskelle korpea? 2008 oli aika paska tilanne ja heti perään 2012. Niistä selvittiin ja nyt odotellaan seuraavaa notkahdusta. Jokaisella sukupolvella on omat finanssikriisinsä ja toistaiseksi jokaisesta on selvitty. Jossain vaiheessa pakka leviää lopullisesti, mutta toivottavasti ei minun elinaikanani.

Edit: tarkennan etten usko hintojen romahdukseen Helsinki/Espoo/Vantaa/Kauniainen, Tampere ja Turku akselilla. Muualla kyllä rytisee.

 

[vrds]

Asuntojen hintatrendi on ollut laskeva parin kasvukeskuksen ulkopuolella jo pidempään, eikä siitä mitään maailmanloppua ole seurannut.

Suomen julkisen taloudellinen tulevaisuus on tosiaan huolestuttava, mutta en kyllä usko, että se alkaa kovin herkästi pudottaa kaivopuiston asuntojen arvoja. Yksityisellä sektorilla on kuitenkin töissä paljon väkeä firmoissa, joille on täysin yhdentekevää miten valtiontaloudella menee. Vaikka puolet kansasta kurjistuisi, niin keskeisimpien kämppien omistuksesta käytäisiin silti kilpailua.

Ja ei-keskeisten kämppien hinnat eivät ole nousseet aikoihin, vaan pikemminkin laskeneet.

Helsingin kantakaupungin asuntoja on aika rajallinen määrä ja ne ketkä niitä suurimmaksi osaksi omistavat, eivät ole ongelmissa ensimmäisinä jos talous alkaa pahasti sakkaamaan. Itse en halua olla yltiöoptimistinen maassa, mistä aina löytyy höynäytettäviä kaiken maailman vedätyksiin, enkä nyt tarkoita asuntolainaa. Itse uskon että talousjärjestelmä pysyy pystyssä, mutta jossain vaiheessa pöytää taas putsataan välissä vähän reilummin. Ajankohtaa kun ei tiedä, niin asunnon osto on itselläkin edelleen kiikarissa. Tarjonta vaan ei ole osunut kohdilleen. Oma arvaus on että kerran vielä pienempi notkahdus ennen kuin puuta ravistellaan reilummalla kädellä.

 

[zepi]

Suomessa ei edes ole ollut talouskasvua 10 vuoteen. 2008 bkt oli nykyistä korkeampi (dollareissa mitattuna ainakin).

Eikä silti ole maailma loppunut.

 

[vrds]

Suomessa ei edes ole ollut talouskasvua 10 vuoteen. 2008 bkt oli nykyistä korkeampi (dollareissa mitattuna ainakin).

Eikä silti ole maailma loppunut.

Ei ole ei, mutta itse en nyt juuri tuosta syystä ole liian optimistinen että sama meno jatkuu loputtomiin.

 

[zepi]

Ei ole ei, mutta itse en nyt juuri tuosta syystä ole liian optimistinen että sama meno jatkuu loputtomiin.

Itse taas olen - jos bkt kasvu ei ole ollut kymmeneen vuoteen keskeisesti sijaitsevan maan arvonousun edellytys, niin miksi tilanne muuttuisi yhtäkkiä? (nimim. 00180 alueelta sijoitusasunto).

Näihin pöndekämppiin en koskisi pitkällä tikullakaan:
Suomen asuntomarkkinoiden kahtiajako vaati ison uhrin: ”Monia on johdettu harhaan”

 

[vemkki]

Maailmalta virtaa sijoitusrahaa Suomeenkin. Kunhan tulee lama, niin kyllä sitten kyykkäävät kaikkien asuntojen hinnat myös hyvillä paikoilla. Eri asia, että minkä verran. Matala korkotaso aiheuttaa sitä, että ei ole pakko myydä asuntoa, joten ei todennäköisesti tule samanlaista kyykkäystä kuin 90-luvun alussa.

 

[Taneli-]

Hinnat kyllä nousevat loputtomasti nykymuotoisessa taloudessa, siitä pitää huolen inflaatio. Se, että nousevatko ne nopeammin kuin ihmisten maksukyky ja johtaako lama, yhtiölainakikkailu, pikavippailu, jne. tilanteeseen jossa suuri määrä ihmisiä ei yhtäkkiä pysty maksamaan lainojaan jää nähtäväksi. Itse en tähän usko, koska lainat ovat nykyään hyvin joustavia, omaa valuuttaa ei enää voi devalvoida, lainoja ei oteta valuuttalainoina, pankki ei voi myydä asuntoasi pilkkahinnalla, ym. ym. 90-luvun lamassa laukesi nämä ja useampi muu riskitekijä yhtä aikaa. Laskukausia tai pidempiä jaksoja joissa hinnat pysyvät paikallaan varmasti tulee, mutta 90-luvun 50% pois hinnoista vaatisi jo sotatilaa vastaavan tapahtuman.

No tuota, lukemalla esim. tämän artikkelin näkee että tilanne ei olekaan ihan noin ruusuinen vaan hinnat ovat laskeneet jopa kymmeniä prosentteja ja arvio on että joka toisen suomalaisen kodin arvo laskee ja noin 10v päästä niitä saa jo "ilmaiseksi".

Karmea käänne asuntomarkkinoilla: Joka toisen suomalaisen kodin arvo laskee - ”Kymmenen vuoden päästä niitä jaetaan ilmaiseksi”

"
Kolme muutosta
Taustalla vaikuttaa kolme muutosta, jotka alkoivat vuonna 2009. Silloin iski finanssikriisi, työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun ja kaupungistumiskehitys voimistui. Vuoteen 2009 asti asunnon ostaja saattoi luottaa siihen, että asuntojen arvo tulee aina nousemaan.

Ensihavainnot muutoksesta nousivat arjesta. Asunnosta ei enää saanut omiaan pois.

Mutta muutos näkyy muutenkin kuin ikävinä yllätyksinä myyntihetkellä. Taloyhtiöt eivät enää automaattisesti saa lainaa esimerkiksi putkiremontteja varten. Brotheruksen peukkusäännön mukaan taloyhtiön putkiremontti vaatii, että asuntojen hinta on yli 1 500 euroa neliöltä.

– 1 500 euron neliöhinnan alle tarvitaan erikoisjärjestelyitä, kuten korkeampia omavastuuosuuksia tai lyhyempiä laina-aikoja, jotta taloyhtiö voi saada lainan.

Näkymä tällaisten asuntojen arvon kehitykseen tulevaisuudessa on hyvin synkkä.

–Kymmenen vuoden päästä niitä jaetaan pois kuin golf-osakkeita, ilmaiseksi. Voi tulla taloyhtiöitä, joissa maksuvelvoitteet ovat suurempia kuin asuntojen arvo. Näin tulee varmasti joissain taloyhtiöissä käymään, kysymys on siitä, kuinka laajasti.
"

Spoileri

Asuntosijoittaja Maria Friström paljastaa parhaat ja huonoimmat sijoituksensa.
Sanotaan se heti tähän alkuun: koti on ennen kaikkea asumista varten, eikä sitä sen takia kannata arvioida samoilla kriteereillä kuin muita sijoituksia. Rakas koti on rakas koti, vaikka sen arvo laskisikin.

Mutta mietitään vähän silti. Asuntomarkkinoiden kahtiajakautumisesta on puhuttu viime vuosina kiihtyvään tahtiin. Voittajia ovat Helsingin, Tampereen ja Turun seudut. Niihin muutetaan opiskelemaan, tekemään töitä ja olemaan lähempänä lapsia, lapsenlapsia ja palveluita.

Häviäjiä ovat melkein kaikki muut.

Äänekkäimmin asuntojen arvon laskusta viime vuosina on puhunut asuntoluototukseen erikoistunut Suomen Hypoteekkiyhdistys. IL Raha pyysi Hypon pääekonomistia Juhana Brotherusta laskemaan, kuinka suurta määrää suomalaisia asuntojen arvon lasku koskee.

Tulos on hurja ja kurja.

Kunnissa, joissa asuntojen hinnat laskevat on yhteensä noin 1,3 miljoonaa asuntoa. Kun koko Suomessa on noin kolme miljoonaa asuntoa, se tarkoittaa, että lähes joka toisen asunnon arvo laskee.

Pudotukset ovat pahimmilla alueilla syviä. Usein mainitaan Kotka, Kouvola ja Kajaani, joista on kadonnut paljon teollisuuden työpaikkoja.

– Hinnat ovat voineet pudota muutamassa vuodessa kymmeniä prosenttia, kauppamäärät ovat puolittuneet, Brotherus kuvaa.

Kartalta tarkasteltuna melkein koko Suomi on punaisella.

– Suomen historiassa ei näy vastaavia ajanjaksoja, joissa asuntojen hinnat markoissa tai euroissa menisivät alas useita vuosia peräkkäin. Laskuja on tähän asti ollut vain poikkeuksellisissa kriisiolosuhteissa, kuten 90-luvun lamassa, Brotherus sanoo.

Kolme muutosta
Taustalla vaikuttaa kolme muutosta, jotka alkoivat vuonna 2009. Silloin iski finanssikriisi, työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun ja kaupungistumiskehitys voimistui. Vuoteen 2009 asti asunnon ostaja saattoi luottaa siihen, että asuntojen arvo tulee aina nousemaan.

Ensihavainnot muutoksesta nousivat arjesta. Asunnosta ei enää saanut omiaan pois.

Mutta muutos näkyy muutenkin kuin ikävinä yllätyksinä myyntihetkellä. Taloyhtiöt eivät enää automaattisesti saa lainaa esimerkiksi putkiremontteja varten. Brotheruksen peukkusäännön mukaan taloyhtiön putkiremontti vaatii, että asuntojen hinta on yli 1 500 euroa neliöltä.

– 1 500 euron neliöhinnan alle tarvitaan erikoisjärjestelyitä, kuten korkeampia omavastuuosuuksia tai lyhyempiä laina-aikoja, jotta taloyhtiö voi saada lainan.

Näkymä tällaisten asuntojen arvon kehitykseen tulevaisuudessa on hyvin synkkä.

–Kymmenen vuoden päästä niitä jaetaan pois kuin golf-osakkeita, ilmaiseksi. Voi tulla taloyhtiöitä, joissa maksuvelvoitteet ovat suurempia kuin asuntojen arvo. Näin tulee varmasti joissain taloyhtiöissä käymään, kysymys on siitä, kuinka laajasti.

Muutos näkyy myös omakotitalojen lainoituksessa. Paikoin Suomea uusi omakotitalo on kuin uusi auto, joka ajetaan ulos autokaupasta. Sen arvo alkaa laskea heti, kun rakentaminen päättyy ja asuminen alkaa.

–Sijainnin merkitys asunnon arvossa on korostunut. Mikä on itselle rakennetun asunnon arvo, jos tontille ei ole kysyntää?

Vanhoissa asunnoissa pankki voi myöntää lainaa aiemman 60 prosentin sijaan vain 50 prosenttiin myyntihinnasta. Se tarkoittaa, että yhä isompi summa on kaivettava omista taskuista ja hyväksyttävä, että niitä rahoja ei koskaan enää näe.

Hypon ekonomisti Juhana Brotherus muistuttaa, että asunnon sijainnin merkitys on entisestään korostunut. KIMMO HAAPALA/KL
Muutoksia kaupunkien sisälläkin
Brotherus arvioi, että Suomessa on herätty näihin muutoksiin hitaasti. Digitalisaatiosta odotettiin turhaan pelastajaa.

– Uskottiin ja toivottiin, että laiturin nokasta tehdään etätöitä. Näin ei ole käynyt. Ihmisten halu asua maaseutumaisesti ei ole lisääntynyt.

Toisaalta kahtiajakokaan ei kerro koko totuutta asuntojen hinnoista. Brotherus kuvailee markkinoita pirstaloituneiksi. Ääripäiden välissä on entisiä kasvukaupunkeja, kuten Lahti, Joensuu, Seinäjoki ja Rovaniemi, joiden tilanne häilyy.

Vaihtelua on jopa kaupunkien sisällä. Espoossa Länsimetro on nostanut asuntojen arvoja siellä, minne metrolle pääsee. Toisin paikoin bussiyhteyksien huononeminen on laskenut niitä. Kotkassakin, jossa hintatrendi on voimakkaasti alaspäin, arvokkaimpien asuntojen hinnat ovat nousseet.

Asunnon vaihtamista miettivän kannattaa Brotheruksen mukaan soveltaa nostokurki-indeksiä. Jos niitä näkyy, asunnoille on kysyntää ja hinnat nousevat. Niiden puuttuminen kielii siitä, että kehitys menee toiseen suuntaan.

– Tällöin kannattaa olla varovainen, etteivät perheen kaikki rahat mene yhteen asuntoon. Kannattaa jopa harkita vuokraamista, Brotherus sanoo.

Brotheruksen vinkit asunnonostajalle
1. Kun miettii asunnon ostamisesta, tärkeintä on asunnon käyttöarvo, eli se miten se toimii omassa arjessa. Päätös kannattaa tehdä sen pohjalta.

2. Asunto on kuitenkin keskeinen osa suomalaisten varallisuutta, joten ei sen arvon kehitystäkään voi sivuuttaa. Jos on ostamassa asuntoa pieneltä paikkakunnalta, tai jos paikkakunta nojaa vain yhteen työnantajaan, riskit ovat suuremmat. Esimerkiksi Uudessakaupungissa asuntojen hinnat ovat nousseet, mutta käännös voi olla raju, jos Valmet Automotiven autotehdas alkaa piiputtaa.

3. Pidä haaveet realistisena. Mieti ensin, mihin on varaa, ja ala katsella asuntoja vasta sitten. Perinteiset opit nousevat arvoon: ei ylimitoitettuja lainoja, ei ylimitoitettuja riskejä, ei ylimitoitettuja haaveita.

4. Isoimmissa kaupungeissa, joissa hinnat nousevat, ei ole merkkejä hintojen kääntymisestä laskuun. Ei kannata lykätä asunnon ostamisesta ajatellen, että nousu pysähtyy. Tukholmassa, Lontoossa, Pariisissa asuntojen hinnat ovat vielä korkeampia.

5. Asunnon ei tulisi olla missään kotitalouden ainoa varallisuuserä. Elämässä tulee yllätyksiä, jotka vaativat rahaa. Jos oma asunto on ainoa omaisuus, sen voi pahimmassa tapauksessa joutua myymään.

 

[munse]

arvio on että joka toisen suomalaisen kodin arvo laskee ja noin 10v päästä niitä saa jo "ilmaiseksi"

Käynnissä oleva asuntovarallisuuden uusjako on luonut kieltämättä nurinkurisen tilanteen, missä moni asunnon ostaja joutuu antamaan enemmän painoarvoa muiden mieltymyksille kuin omalleen, mikäli haluaa välttää tekemästä suurta tappiota.

 

[zepi]

Käynnissä oleva asuntovarallisuuden uusjako on luonut kieltämättä nurinkuriseen tilanteen, missä moni asunnon ostaja joutuu antamaan enemmän painoarvoa muiden mieltymyksille kuin omalleen, mikäli haluaa välttää tekemästä suurta tappiota.

Tämä on tosiaan vähän hassua: jos ostat asioita mitä itse haluat, joudut maksamaan joskus kallistakin hintaa. Jos ostat mitä muut haluavat, niin ostoksesi arvo nousee ja saat asua paikoin ilmaiseksi.

 

[vrds]

Lisäksi tuo tilanne on johtanut omalla kohdalla siihen, että sopivaa kohdetta ei löydy millään kun uudiskohteessa tai vanhassa asunnossa on omaan makuun aina järkyttäviä sisäpintoja ja pohja. Jälkimmäistä ei korjata edes remonttitaidoilla. Sitten vielä se tietty sijainti, eli se tärkein tekijä, niin ei ole tarvinnut vielä nimiä laittaa paperiin. Tai sanotaanko näin, että itse en olisi valmis maksamaan extraa niistä mauttomista pintaremonteista, mutta minkäs teet. Sijainnin vaikutuksen tietenkin ymmärtää ja hyväksyy helpommin.

 

[muronsyöjä]

Tämä on tosiaan vähän hassua: jos ostat asioita mitä itse haluat, joudut maksamaan joskus kallistakin hintaa. Jos ostat mitä muut haluavat, niin ostoksesi arvo nousee ja saat asua paikoin ilmaiseksi.

Nyt on kyllä selviä merkkejä että kipupisteellä ollaan siellä kasvukeskuksissa myös, kuten tuossa aiemmin joku totesi. Mm. pari isompaa rakennusalan konkurssia jo, pari kiikun kaakun ja tarjontaa erittäin paljon tietyin paikoin.

 

[zepi]

Nyt on kyllä selviä merkkejä että kipupisteellä ollaan siellä kasvukeskuksissa myös, kuten tuossa aiemmin joku totesi. Mm. pari isompaa rakennusalan konkurssia jo, pari kiikun kaakun ja tarjontaa erittäin paljon tietyin paikoin.

Lähteitä joiden mukaan tarjontaa on paikoin erittäinkin paljon? Muistelisin syksyltä pikemminkin juttuja, että rakennusliikkeiden myymättömien uudiskohteiden listat ovat pikemminkin supistuneet kevääseen verrattuna. En tosin seuraa niin tarkasti, että uskaltaisin vannoa.

Kevättalvella maaliskuussa oli juttua, että myymättömien varastot kasvoivat, mutta sen jälkeen oli jo käänteistä juttua, että varastot ovat supistuneet.

 

[muronsyöjä]

Lähteitä joiden mukaan tarjontaa on paikoin erittäinkin paljon? Muistelisin syksyltä pikemminkin juttuja, että rakennusliikkeiden myymättömien uudiskohteiden listat ovat pikemminkin supistuneet kevääseen verrattuna. En tosin seuraa niin tarkasti, että uskaltaisin vannoa.

Kevättalvella maaliskuussa oli juttua, että myymättömien varastot kasvoivat, mutta sen jälkeen oli jo käänteistä juttua, että varastot ovat supistuneet.

Just esim. Jyväskylässä toista tuhatta vuokra-asuntoa vapaana tuossa yhdessä palvelussa. Historiallinen ennätystaso siis.

Vuokra-asunnot - Asuntohaku - Vuokraovi.com

Edit. myös Tampereella yli tuhat vapaata vuokra-asuntoa.

 

[zepi]

Ajattelin, että täällä puhutaan ostamisesta kuitenkin ensisijaisesti.

Tuhat vapaata asuntoa yli 140 tuhannen asukkaan kaupungissa ei kuulosta paljolta. Vastaa n. 99% täyttöastetta...

 

[muronsyöjä]

Ajattelin, että täällä puhutaan ostamisesta kuitenkin ensisijaisesti.

Tuhat vapaata asuntoa yli 140 tuhannen asukkaan kaupungissa ei kuulosta paljolta. Vastaa n. 99% täyttöastetta...

Tarkoitan juurikin trendiä eli se on ollut jyrkästi ylös näissä. En ole huomannut, että hinnat olisivat romahtaneet tms. mutta siis merkkejä siitä että ollaan kipupisteessä on. Määrät ovat kasvussa pks-seudullakin mutta Jyväskylä tosiaan pomppaa esiin.

 

[vrds]

Itse olen Keski-Suomessa ja pk-seudulla huomannut että osassa uudiskohteita on vedetty asuntoja myynnistä tai kaikkia tyhjiä ei ole samaan aikaan myynnissä. Sitten niiden hintoja on tiputettu ja tulleet uudestaan myyntiin myöhemmin. Nämä ovat siis kohteita jotka eivät ole mennet kaupaksi rakennusaikana, eivätkä myöskään valmistumisen jälkeen. Jyväskylä on muutenkin nykyään sellainen pienois-Espoo, että auto tai kaksi on pakko olla. Sitten jumitetaan jossain kauppakeskus Sepässä (tulee mieleen kun Jumbo avautui aikoinaan Vantaalle), keskusta kuollut ja asuntojen hinnat on paikoin pk-seudun tasolla.

 

[jefreitteri]

Tuhat vapaata asuntoa yli 140 tuhannen asukkaan kaupungissa ei kuulosta paljolta.

Kaikki on suhteellista.

Jyväskylän kaupunkiin tilastojen mukaan:
"Asuntokuntia 72 876.
Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus 43,8 %."

Viime vuonna Jyväskylään valmistui vähän reilut 2000 asuntoa. Minun korvaani tuhat tyhjää asuntoa kuulostaa melko paljolta.

 

[muronsyöjä]

Kaikki on suhteellista.

Jyväskylän kaupunkiin tilastojen mukaan:
"Asuntokuntia 72 876.
Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus 43,8 %."

Viime vuonna Jyväskylään valmistui vähän reilut 2000 asuntoa. Minun korvaani tuhat tyhjää asuntoa kuulostaa melko paljolta.

Kyllä, se on siis noin koko vuoden vuokra-asuntotuotanto, jos puolet menee omistusasunnoiksi.

 

[OD.]

No tuota, lukemalla esim. tämän artikkelin näkee että tilanne ei olekaan ihan noin ruusuinen vaan hinnat ovat laskeneet jopa kymmeniä prosentteja ja arvio on että joka toisen suomalaisen kodin arvo laskee ja noin 10v päästä niitä saa jo "ilmaiseksi".
[/spoiler]

Tarkensin seuraavassa viestissä, että puhun vain Helsingin seudun, Tampereen ja Turun tilanteesta. Muut paikkakunnat ovat rakennemuutoksen uhreja.

 

[zepi]

Jyväskylän kaupunkiin tilastojen mukaan:
"Asuntokuntia 72 876.
Vuokra-asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus 43,8 %."

Viime vuonna Jyväskylään valmistui vähän reilut 2000 asuntoa. Minun korvaani tuhat tyhjää asuntoa kuulostaa melko paljolta.

Jos pitäisi veikata, niin jyväskylän n. 1100 asukasta per vuosi väestönkasvu + opiskelijoiden asumistuen muutos aiheutti ainakin hetkellisesti (vuoden/parin aika kun markkina tasaantuu uuteen tasapainoasemaan) selkeästi lisääntyneen kysynnän vuokra-asuntoihin ja vastaavasti markkina myös pyrkii vastaamaan siihen.

 

[jefreitteri]

Juu. Melko voimakas rakennusbuumi oli hetken aikaa. Toivon mukaan homma tasaantuu fiksusti.

 

[OD.]

Onko kellään kokemusta asuntolainan ottamisesta tilanteessa, jossa vanhasta asunnosta on tehty kaupat, mutta raha vaihtaa omistajaa vasta kuukausien päästä ja uudesta pitäisi tehdä kaupat heti? Uuteen lainaan ei ole laittaa omaa rahaa "euroakaan" ennen kuin saadaan fyffet vanhasta.

Kyllä, kysyn pankista, mutta olisi kiva kuulla kokemuksia mikäli jollain on ollut vastava tilanne.

 

[pokkus]

Onko kellään kokemusta asuntolainan ottamisesta tilanteessa, jossa vanhasta asunnosta on tehty kaupat, mutta raha vaihtaa omistajaa vasta kuukausien päästä ja uudesta pitäisi tehdä kaupat heti? Uuteen lainaan ei ole laittaa omaa rahaa "euroakaan" ennen kuin saadaan fyffet vanhasta.

Kyllä, kysyn pankista, mutta olisi kiva kuulla kokemuksia mikäli jollain on ollut vastava tilanne.

Sovitut kaupat voi ihan hyvin vielä peruuntua eli sen mukaan kannattaa miettiä miten itsellä riittää maksukyky tuollaisessa tilanteessa.

 

[OD.]

Ne voi peruuntua, jos kyseessä on ehdollinen tarjous joka kirjataan kauppakirjaan. Käsittääkseni kun tehdään "ehdottomat" kaupat, niin vastapuoli on kauppasumman velkaa kävi miten kävi. Rahan siirtymispäivällä ei ole niin suurta merkitystä. Toki on riski, että ostaja ei hoida osuuttaan ja joutuu lähtemään käräjille, mutta pidän sitä tässä tapauksessa aika pienenä.

 

[vrds]

Ne voi peruuntua, jos kyseessä on ehdollinen tarjous joka kirjataan kauppakirjaan. Käsittääkseni kun tehdään "ehdottomat" kaupat, niin vastapuoli on kauppasumman velkaa kävi miten kävi. Rahan siirtymispäivällä ei ole niin suurta merkitystä. Toki on riski, että ostaja ei hoida osuuttaan ja joutuu lähtemään käräjille, mutta pidän sitä tässä tapauksessa aika pienenä.

Kaupan voi aina perua (jos rahat ja asunto eivät vielä ole vaihtaneet omistajaa), mutta myyjä voi silloin vaatia korvausta. Yleensä 10K€ tai max 4% kauppahinnasta ja lisäksi kuluja mitä kaupan purku on aiheuttanut. Lisäksi jos ostajalle selviää jotain oleellista kohteesta tai on ollut virheellinen tieto yms. ei korvausta välttämättä voi edes vaatia/saada. Kaupat on vasta sitten tehty kun raha ja asunto vaihtaa omistajaa. Kaupan purku on sitten jo eri asia.

 

[OD.]

Tietääkseni käsiraha maksettaessa kauppa tehdään myöhemmin. Nyt tehdään kauppa, jonka perumiseen sovelletaan asuntokaupan purkua, joka ei ole ihan kevyt menettely. Siinä pitäisi olla pimittänyt tietoa, jne.

Edit: Voin olla näissä väärässä ja hyvä kun tulee keskustelua. Kaupat ovat vasta puheen asteella ja vaihtoehtoja niiden toteuttamiseen on monia, tämä yllä mainittu nyt ekana framilla.

 

[vrds]

Jos asuntoa ei ole luovutettu ostajalle, niin silloin kyseessä on kaupan peruuttaminen.

 

[kjns]

vanhasta asunnosta on tehty kaupat, mutta raha vaihtaa omistajaa vasta kuukausien päästä ja uudesta pitäisi tehdä kaupat heti?

Onko siis kauppakirjat jo allekirjoitettu mutta jostain ihme syystä annoitte ostajalle kuukausitolkulla maksuaikaa? Yleensähän kauppahinta maksetaan (hyvästä syystä) kaupantekotilaisuudessa.

Jos kauppakirjat on allekirjoitettu niin silloinhan ostaja on velvollinen kauppasumman maksamaan, mutta jos siihen on pitänyt kuukausia antaa maksuaikaa niin paljonko sulla on takeita ettei homma takkua enemmänkin? Sulla varmaan vanha laina pyörii normaalisti niin pitkään kunnes sen saat myyjältä tulevilla rahoilla maksettua, joten pankki varmaan laskee sen uutta lainaa myöntäessä edelleen maksettavaksi lainaksi niin kauan kunnes se oikeasti on maksettu pois, joka voi tarkoittaa sitä ettei uutta lainaa heru ennen kuin vanha on maksettu.

 

[OD.]

Mitään ei ole vielä paperilla. Välittäjä tekee kauppakirjat, mutta häntäkään ei olla vielä kuultu. Tällä hetkellä vaihtoehdot ovat ehdollinen kauppa, jossa ehtona vanhan myynti tai sitten ehdoton kauppa pitkällä myyntiajalla. Mieluummin ottaisin tuon ehdottoman ja pitkän myyntiajan.

 

[pelittäjä]

Mitään ei ole vielä paperilla. Välittäjä tekee kauppakirjat, mutta häntäkään ei olla vielä kuultu. Tällä hetkellä vaihtoehdot ovat ehdollinen kauppa, jossa ehtona vanhan myynti tai sitten ehdoton kauppa pitkällä myyntiajalla. Mieluummin ottaisin tuon ehdottoman ja pitkän myyntiajan.

Eikö myyjän kannalta olisi parempi tehdä ehdollinen kauppa siten että voit ottaa vastaan myös muita tarjouksia.

Ehdoton kauppa voisi tuntua hyvältä mutta entä jos ostaja ei saakaan myytyä omaansa ja kaupat jäävät kesken tuon takia kun ostaja tuskin saa kahta lainaa päällekkäin pankista. Lähdetkö riitelemään ostajan kanssa asiasta ja pitkität asiaa entisestään?

 

[vrds]

Eikö olisi järkevintä tehdä ehdollinen ostotarjous että vanhan asunnon myynnin kauppa ei peruunnu. Uuden myyjä saattaa helpommin suostua tuollaiseen ehtoon jos sitova ostotarjous on tehty vs. että vanha menee kaupaksi, ehkä, joskus. Tai varautua siihen että kaupat kusee. Jos sopimus-sakko on sama kummasakin kaupassa, niin lopputuloshan on +-0. Mutta jos on varaa olla kahden asunnon loukussa, niin ongelmaahan ei ole. Mutta mikä on syynä että ostaja tarvitsee noin pitkän maksuajan? Omaan korvaan pessimistinä kuulostaa heti ongelmalta.

 

[OD.]

Ostajat ovat puolituttuja eikä nappaa julkinen myyntiin sitten yhtään kahden pienen ipanan kanssa. Siivotessa menee aina pari päivää kun yrittää näiden jälkiä paikkailla.

Tarkennan nyt vielä, että uudesta ei ole vielä hajua, mutta markkinatilanne on sellainen että hyvän tullessa myyntiin täytyy olla valmis latomaan paalua tiskiin. Myyjän ei yleensä tarvitse hyväksyä ehdollisia tarjouksia kun ostajia tunkee ovista ja ikkunoista. Perheasunnot niillä paikoilla mistä niitä etsimme menevät järjestään ensimmäisillä näytöillä tai tiskin alta. Sen takia harkitsemme kahden päällekkäisen lainan ottamista.

Jos eivät saa myytyä, eivätkä saa lainaa kahteen asuntolainaan, niin oletan että a. laskevat hintaa tai b. laittavat sen vuokralle c. jättävät maksamatta d. maksavat jonkun sanktion tai e. jotain muuta. Meidän talous kestää päällekkäiset lainat vaikka ilman lyhennysvapaita. Kysymysmerkki on saadaanko kahta lainaa kun suurin osa käteisestä on kiinni nykyisessä asunnossa ja siitä alunperin kysynkin.

 

[vrds]

Ei kaksi lainaa ole pankille ongelma jos on vain maksukykyä ja lisävakuus uuteen asuntoon. Vanhan asunnon voi myös ristiinpantata uuden asunnon lisävakuudeksi (olettaen että vakuusarvoa on riittävästi). Tuossa tapauksessa pankkki haluaa molemmat lainat itselleen. Itsellä ei myöskään ole nopeasti/kannattavasti irroitettavaa pääomaa, mutta pankki olisi myöntänyt 400k€ lainan uuteen asuntoon ilman "säästöjä", vaikka ei haluttu edes myydä nykyistä taloa pois. Tosin varainsiirtovero ja lainannostokulu olisi tietenkin pitänyt maksaa käteisellä. Vakuudeksi vanha asunto olisi tietenkin mennyt.

 

[OD.]

Näyttää olevan vakuusarvoa n. 30 kiloa, kun laskee asuntolainaa vasten. Muistin kuitenkin juuri, että otin vakuudellisen kulutusluoton autoa varten, joten ei tuosta jää kuin 16k. Ei sillä kuuhun mennä kun tuleva asunto maksaa n. 400k. Suurin osa käteisestä on sijoituksissa, joita en aio realisoida joten tästä voi tulla hieman haastavaa. Salkun vakuusarvokin on aika huono, joten ei niitä viitti laittaa kaniin.

Täytyy toivoa että ostajat saavat kämppänsä nopeasti kaupaksi, niin ei tarvitse alkaa kikkailemaan.

 

[Juppiiis]

Ei kaksi lainaa ole pankille ongelma jos on vain maksukykyä ja lisävakuus uuteen asuntoon. Vanhan asunnon voi myös ristiinpantata uuden asunnon lisävakuudeksi (olettaen että vakuusarvoa on riittävästi). Tuossa tapauksessa pankkki haluaa molemmat lainat itselleen. Itsellä ei myöskään ole nopeasti/kannattavasti irroitettavaa pääomaa, mutta pankki olisi myöntänyt 400k€ lainan uuteen asuntoon ilman "säästöjä", vaikka ei haluttu edes myydä nykyistä taloa pois. Tosin varainsiirtovero ja lainannostokulu olisi tietenkin pitänyt maksaa käteisellä. Vakuudeksi vanha asunto olisi tietenkin mennyt.

Mulla on nyt vastaava tilanne. Kaksi asuntolainaa. Vanha kämppä ollut myynnissä pari viikkoa. Vanha ja uusi kämppä yhdessä takaavat lainat.

 

[Zero90]

Onko nykyään jokin mininivaatimus olemassa omarahoitukseen sijoituskämppää varten? Riittääkö 10%?

Kiikarissa muutama asunto jossa pyynti 109 000...

Ostettavaa asuntoa vastaan saa lainaa 70% kauppahinnasta, eli se 30% täytty olla ihan käteistä tai muuta vakuutta esim omistusasunto vakuudeksi tms.
Joistain pankeista ilmeisesti voi saada 75% kauppahinnasta, mutta tätä ei ainakaan itselleni ole mistään ikinä tarjottu.