Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Ei keskustan tuntumassa, mutta kyllä toi muualla riittäisi yksinään 70-80 neliöiseen kämppään, mitä oikotieltä lunttasin.

 

Juuri näin. Jos rahaa ei riitä kattohuoneistoon Espalta, asunto täytyy ostaa muualta. Samalla tavalla, jos rahat ei riitä asuntoon Helsingissä, asunto täytyy ostaa muualta.

 

Sehän riippuu ihan maksukyvystä. Jos sinulla on vaikka sijoituksia toiset 157 KEUR, ei tuo velka tunnu missään. Sijoitusten tuotto on pitkällä aikavälillä moninkertainen asuntolainan korkoon nähden joten monesti lainaa ei kannatakaan lyhentää. Samaisella Aktia-pankilla on asiaa hyvin avattu:
https://www.aktia.fi/fi/saasta-ja-sijoita/saastaminen-laina-aikana

Itse kävin viime viikolla taas pankissa keskustelemassa asuntolainasta isompaan ~300 000 euron asuntoon. Käytiin läpi tuloja ja omaisuutta jonka jälkeen pankin edustajakin neuvoi ettei kannata alkaa myymään (6-numeroista) summaa sijoituksiani vaan ennemmin otetaan maksullinen valtion takaus ja laina-ajaksi 25 vuotta. Loput tulot sitten kannattaa sijoittaa. Itse otan halpaa (sijoitus)lainaa (1% korolla) niin paljon kuin suinkin mahdollista ja kaikki kiinni uusiin sijoituksiin. Pitkällä tähtäimellä tämä on voittava taktiikka.

Nyt kun olen käynyt läpi lähes kaikki asuntolainaa myöntävät pankit on sanottava että myöntämisperusteissa on suuria eroja. Näin yrittäjänä osa pankeista haluaa firmani tilinpäätöstiedot usean vuoden ajalta kun taas Aktian virkailijaa ei moiset kiinnostaneet lainkaan ja hän käytti kokonaiset 10 sekuntia minun ja vaimon palkkakorttien läpikäyntiin. Tämän jälkeen tulikin jo lainatarjous 0,40% marginaalilla.

 

Voi asua myös vuokralla. Itsekin teen niin.

 

On tuossa strategiassa aika kovia riskejä. Euroopassa on elvytetty keskuspankin toimesta jo viisivuotta tuloksetta. Sijoitusten arvot saattavat tippua hyvin nopeasti jos juuri alkavan laman aikana taphtuu jotain yllättävää talousjärjestelmässä.

 

Yläkerran naapurin seinän takaa meni vesisäiliö rikki: Sain koko kämppään uudet lattiat + uuden kylppärin taloyhtiön vakuutuksen kautta(+keittiötäkin uudistettiin). Ilmoittivat minulle budjetin eri materiaalien suhteen ja liikkeet mistä pitäisi hankkia. Annetut budjetit kyllä pistivät hymyilemään. Toisaalta oli nihkeää olla evakossa pari kuukautta, mutta toisaalta asunto uudistui ja arvo kasvoi selvästi.

 

Juuri alkavan laman? Jos olet selvännäkijä niin tässähän on sinulle rikastumisen paikka shorttaamalla elokuvan The Big Short-tyyliin Lamaa on ennnustettu tulevaksi huomiseksi ainakin viimeiset 5 vuotta eivätkö talousviisaatkaan sitä osaa oikein ennustaa.

En tiedä mikä on tuo yllättävä tapahtuma talousjärjestelmässä sitten jos ja kun taantuma joku päivä saapuu. Jos on Tuomas Malisen opetuslapsi niin siirrymme kuulemma takaisin vaihdannaistalouteen rahajärjestelmän romahtaessa. Tässä tilanteessa varmaan velatkin nollataan?
Ehkä tässä(kin) riskinotossa on kyse siitä miten asiat näkee - onko kuppi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä. Itse olen jo ottanut elämäni suurimman riskin ulostautuessani äitini kohdusta, pieni velka ei paljoa paina. Lisäksi en usko että perheemme aikuiset jäävät työttömiksi vaikka tulisi vuoden 2008 kaltainen kuoppa taloudessa. Kukin tyylillään, jos ei pysty yöllä nukkumaan asuntolainan vuoksi sitä varmaan kannattaa lyhentää ripeään tahtiin.

 

Bruttotulot on aika huono mittari lainansietokyvylle veroprogression ja vaihtelevien tulonsiirtojen takia, vaikka pääomatulot ja varallisuus unohdettaisiinkin.

Mites muuten: jos tuollainen katto tulee, saavuttaako autoetu yhtäkkiä uutta suosiota - se kun lisää bruttotuloja (vaikka käytännössä voikin itse asiassa vähentää lainanmaksukykyä)...

 

Itsekin olen mukana aika suurella panoksella markkinoilla, mutta en elä sellaisessa harhassa, että kyse olisi varmasta onnistumisesta.

Riski on aito. Koko globaali talousjärjestelmä on nyt monella tavalla tilassa, jota ei ole kohdattu koskaan aiemmin. Kukaan ei tiedä mitä tulee tapahtumaan. Oma riskinottoni perustuu siihen, että mahdolliset menetykset kirpaisevat kovaa, mutta pärjään vaikka kaikki menisi.

Mitään varmaa tuloautomaattia sijoittamisessa ei ole.

 

Toisaalta kun ollaan "Asunnon ostaminen ja asuntolaina" ketjussa niin voisi olettaa että suurin osa vähintäänkin suunnittelee sitä asunnon hankintaa. Mutta tottahan tuokin, todella moni (varsinkin ulkomaalainen) asuu vuokralla Helsingissä nykyisin.

 

Periaatteessa yhtiön kiinteistövakuutus ei korvaa kuin kiinteitärakenteita ja sitten onkin vähän epäselvää että mikä on kiinteää ja mikä ei. Periaatteessa mikään ulko- ja sisäseinän ulkopuolinen ei ole kiinteää eli keittiön, kylppärin ja makkarin kaapistot eikä lattiapinnoitekaan (laminaatti, parketti, muovimatto) kuulu ko. kategoriaan. Tähän päälle sitten vielä kaikki omat oikeat tavarat.

150e/m^2 eli 100m^2 -> 15ke voisi nipin napin riittää omille tavaroille ja niillekin todennäköisesti heikosti. Pienen yksiön hyvä sänky vie jo 30% kiintiöstä yksinään, mukaan uusin pelikone niin quota on jo täynnä. Mitään noita mainittuja pintoja ei ko. rahalla tee. Kyllä tuo mielestäni pitäisi olla ainakin 4-5x per neliö jos mukaan lasketaan nuo kaapistot/lattiat.

 

Korjaus tuohon, että taloyhtiön vakuutusyhtiö korvaa esim. kosteusvaurioissa rakenteet, mutta pintamateriaalit menee omasta vakuutuksesta.
Kotivakuutus korvaa myös seinien ja pintojen lisäksi sitten ne huonekalut ja elektroniikan yms. Eli vähän senkin mukaan kannattaa miettiä ja laskea. Että jos on 100 000€:n arvosta elektroniikkaa kämpässä, niin ihan kiva olisi niidenkin olla vakuutettuna.

 

Kyse on kuitenkin halusta ja toiveesta, ei mistään elämälle välttämättömästä pakosta.

Samalla tavalla se asunnon sijaintikin on toive / mielihalu ja jokaisen pitää arvioida itse, että kumpi on on tärkeämpi halu. Osa muuttaa mielummin epämieluisalle alueelle, mutta toiset jäävät vuokralle keskustaan.

Oikeaa vastasta ei ole.

 

Ei varmaan, mutta useimmissa tapauksissa taloudellisesti järkevämpää on omistusasuminen, kun se vuokranantajakin haluaa oman siivunsa välistä. Toki, mikäli on satoja tuhansia, vaikka sijoituksissa ja joutuisi ne kotiuttamaan hankkiakseen arvoasunnon helsingin keskustasta, voi olla edullisempaa vuokrata, kun tuotot kattanevat suuren osan vuokrasta. Vuokrahinnat kun eivät näytä nousevan samassa suhteessa kuin asunnon hinta. Nelinkertainen asunnon arvo voi tarkoittaa vaikka vain kaksinkertaista vuokraa.

 

Minulla taloyhtiön vakuutus kattoi lattiat, pesuhuoneen materiaalit kaikkineen ja keittiön kaappeja. Antoivat melko reilun budjetin (esim. en yksinkertaisesti löytänyt niin kallista laminaatti-vaihtoehtoa, että lattiaan budjetoitu summa olisi täyttynyt).

Irtaimisto ei vahingoittunut. Kuvittelisin, että taloyhtiö olisi ollut korvausvastuussa joka tapauksessa, koska vesivahingon aiheutti laite johon asukkailla ei ole pääsyä?

 

Juu noin ymmärsin sun aikaisemmasta viestistä. Minulla meni taas kiinteä vaatekaapisto kotivakuutuksesta ja samalla korvasivat palasen sisäseinää vaikka ainakin se sisäseinä olisi kuulunut kiinteistövakuutukseen (sanoivat että korvaavat vaikka ei tarttisi kun korjasin sen niin halvalla)...

Eli se että joku korvaa jotain jossain tietyssä tilanteessa ei välttämättä tarkoita että se korvataan jossain muussa tilanteessa. Taloyhtiö olisi varmaan vastuuvakuutuksen kautta joutunut tapauksessasi maksumieheksi ja arvaan että kiinteistövakuutukseen kuului myös vastuuvakuutus, joten tilanne näytti siltä että tuo olisi korvattu kiinteistövakuutuksesta mutta käytännössä lienee mennyt vastuuvakuutuksesta (ja kun tuo on vakuutusbundle niin omavastuukin maksetaan kaiketi vain kerran)... Uskoisin kuitenkin että olisit saanut tuon tarvittaessa menemään myös omaan kotivakuutukseesi.

EDIT: sitten kun laitetaankin skenaario jossa yläkerran luottotiedoton pummi nukkuu suihkuun niin voipi olla että ainoa maksaja kalusteille onkin nimenomaan se oma kotivakuutus, koska pummilta et koskaan tulisi saamaan euroakaan ja kiinteistövakuutuksen piiriin ei se lattian pintamatsku kuulu...

 

En nyt tiedä onko tämä oikea ketju, mutta liittyy jotenkin aiheeseen.

Lähiperheessä on surullisen yleinen tapaus, eli hometalo. Kauppoja tehdessä ja kuntotarkastuksessa ei haivaittu mitään merkkejä homeesta tai muusta vastaavasta. Seuraavana syksynä taas hajut tuli esiin ja kalliiden tutkimuksien kautta selvisi että alapohjassa/rakenteissa laajat vauriot.

Nyt on ollut menossa pitkä ja helvetin kallis oikeustaistelu talosta myyjien kanssa. Naapureilta paljastunut että hajua ollut jo pitkään, mutta sitä piiloteltu. Myyjillä on "periksi ei anneta milloinkaan" mentaliteetti ja taitaa kummankin osapuolen talous olla ikuisesti mennyttä oikeus paskan jälkeen ja ainoana tyytyväisenä osapuolena ovat asianajajat.



Nyt olen kiinnittänyt huomiota "omakoti"-lehdessä oleviin mainoksiin ja ISOIHIN artikkeleihin otsonoinnista. Osassa sanotaan että päästään homeesta kokonaan eroon (ei pidä paikkaansa), mutta osassa sanotaan suoraan että käsittelyllä saadaan peitettyä homeen hajua nimenomaan asunnon myyntiä ajatelle mainostaen että kun hajut on poissa niin talon arvo on paljon enemmän..


Millä helvetillä tuollainen mainonta ja markkinointi voi olla edes laillista?

 

Ai arvo kasvoi selvästi kosteusvaurion takia? Mitä olen muutamia muuten hyviä kohteita katsellut, niin ihmiset pelkää ihan helvetisti tommosia korjattuja kosteusvauriokohteita ja niistä laskee pyynnit 15% alle muiden vastaavien tason, ennen kuin sitten joku "rohkea" eli järkevä ostaa. Ja pitää tietysti valtavat kuvakollaasit ja raportit olla siitä korjausprosessista, että uskotaan kaiken olevan hyvin.

 

Ite en ostais vesivahingon kärsinyttä taloa muute kuin että jos jostain syystä ois pakko. Aivan turha riskeerata sellaisen kanssa.

 

Okt:a ostaessa on selvitetty, että ko. talossa on valesokkeli, joka on siis riskirakenne. Jos seinärakennetta purkaa ja ilmenee alajuoksussa / seinässä hometta ennen viittä vuotta kauppojen toteutumisesta, onko myyjää mahdollista saada osallistumaan piilevien ongelmien paljastuttua korjauskuluihin?

 

Kyllä tuosta prosessista on materiaalia tarjolla kunnolla. Aika hyvin tuli informaatiota prosessin aikana.

Kämppä meni tosiaan melko alkutekijöihin ja pari seinää rakennettiin uusiksi. Vanha lattia oli surkeassa kunnossa ja olisin joka tapauksessa uusinut sen. Kylppäri oli 30-vuotias ja kulahtanut. Keittiön kaapitkin olivat nähneet jo parhaat päivänsä.
---
Puhutaan 40 neliöisestä vuoden 1989 kerrostalokämpästä Vantaalla. Hikiseen 102000 maksettu ostaessa pari vuotta sitten. Tuskin tulen muuttamaan pitkään aikaan joten ei tuota kämpän nykyistä arvoa tule testattua..

 

Riskirakenne | asuntokaupanvirheet.fi
"Normaalisti ostaja voi vedota virheeseen vaikka kuntoarviossa on todettu että kyseessä on riskirakenne.Tosin esimerkiksi tapauksessa KRIL 20.3.2015 ostajalle ei ollut oikeutta vedota piilosokkeliraketeesta johtuvaan virheeseen"

 

Päivitellääs vähän omaa tilannetta tänne.

Muutamasta yhteydenotosta huolimatta nykyinen lainapankki (Nordea) oli sitä mieltä, että meidän lainan marginaali (1%) on ihan täysin kilpailukykyinen, eikä sitä ole mitään syytä tarkistaa. Lisäksi silloin aikanaan tuli tehtyä virheliike ja otettua korkoputki (0,9-1,3%) lainaan kun silloin vielä euriborit oli plussalla ja näytti että korot vois alkaa nousemaan lähitulevaisuudessa. Silloin hermostutti kun oli just lapsi syntynyt ja iso laina niskassa jne niin haluttiin "turvata selusta". No, jälkiviisaana voi laskea että maksettiin tästä aika paljon... Lainaputkesta kommentoivat, että jos siitä haluaa eroon niin laina pitää neuvotella uusiksi ja siitä veloitetaan sitten normaalit nostokulut.

Mutta nyt sitten kyseltiin muualtakin ja Danske tarjosi aika mukavaa 0,42% "Akava-marginaalia" + lainan ilman nostokuluja, lisäksi saatiin lyhennysvapaat sun muut asiat mitä tähän vaiheeseen oli tarvetta saada helposti hoidettua, ja koko prosessi hoidettua täysin sähköisesti ja puhelimitse. Korkoputkea tai muuta suojausta ei tullut, vaan tällä kertaa säästetään itselle puskuriin ne rahat mieluummin.

Jäi sellainen fiilis, että Nordea laski sen varaan ettei me siirretä lainaa koska on henkilötakaajia sun muuta. Dansken tarjous oli vaan niin paljon halvempi, että hoidetaan lisävakuudet Garantian ostovakuudella (~1600€) pois. Säästetään tuo summa noin vuodessa, kun pikaisesti laskettuna säästyy noin 150€/kk nykyisellä korkotasolla vanhaan lainaan verrattuna. Samalla myös venytettiin laina-aika uudestaan 25 vuoteen jotta sai kk-erää tästäkin alemmas niin jää enemmän likvidiä rahaa käyttöön ja puskuroitavaksi. Lainaa kerkeää sitten maksaa nopeammin pois kun ei ole elätettäviä jos siltä tuntuu.

Laina ~250k€, bruttotulot yhteensä vähän päälle 6k€ ja alueena Turun seutu.

 

Aikeissa ostaa suht. uusi huoneisto (rak. v 2014) kerrostalosta - tontti oma. Pankki antanut lainalle vihreää valoa, taloyhtiölläkin lainaa jäljellä.

Onko tällaisessa tilanteessa jotain mitä pitää ehdottomasti tsekata? Sudenkuoppia?

Nimim. Ensiasunnon ostaja

 

No vaikka kaavoitus. Jos kiva maisema vaikka puistoon päin, niin kannattaa tsekata kaavoitus ettei eteen tule paria kerrostaloa myöhemmin.

 

Onko kokemuksia kauanko kestää ASP tilin siirtämisellä pankista toiseen? Eilen allekirjoitettiin valtakirja jolla saadaan siirrettyä ASP tili nordeasta säästöpankkiin. Alustavasti oli puhetta noin kahdesta viikosta, ja asunnon myyjien kanssa pitäisi allekirjoittaa paperit viimeistään marraskuun aikana, joten olisi hyvä jos siinä kestäisi tosiaan se 2 viikkoa.

 

Voit myös soittaa nordeaan ja sanoa, että nyt on 0.42 marginaali kilpailijalta ilman mitään korkoputkia, joten joko teette vastaavan tarjouksen tai asiakkuus loppuu hyvin äkkiä.

Mutta paska makuhan tuosta jää, joten joskus on vaan parempi vaihtaa maisemaa.

 

Tarjouksen saatuani laitoin sinne viestin että pöydällä on kilpailijan tarjous alle puolella marginaalilla ilman putkia, ja vastaus oli tuo aiemmin mainitsemani. Totesin siinä vaiheessa etten edes viitsi alkaa enempää vääntämään asiasta vaan vien asiointini muualle kun kerran muualta saa paremmalla hinnalla lainaa. Netti- ja mobiilipalvelutkin on aikalailla samalla tasolla niin ei ahdista senkään puolesta; tunnuslukusovellus, toimiva mobiilipankki, google/apple pay...

 

Tasan vuosi sitten meni Nordeasta OPlle 12 arkipäivää

 

15% on vielä aika kaukana siitä alennuksesta, jolla ostaisin todistetusti lorotellun purkuröttelön. Joku 55% voisi olla sitä luokkaa, että asiaa voisi miettiä hyvin erikoisessa tapauksessa. Normaalisti ei.

 

Jep, vesivahingon kokeneena varmasti karttaisin tällaista kohdetta. Jos ei pakko ole tuollaista ottaa niin sitten ei.

 

Paljonko taloyhtiölainaa on? Jos sitä on 70% taloyhtiön asuntojen arvosta, se on suuri riski jos jotain sattuu taloudessa tjms. Porukat voi vain jättää lainat maksamatta jolloin muut osakkaat ovat vastuussa. -> asuntojen arvot laskee -> pankki voi alkaa vaatia lisävakuuksia, koska arvo ei enää kata. -> porukat saattaa "hylätä" osakkeen, koska rahaa ei vain ole. Jos sitä on joku 30% luokkaa, niin riski on olematon. Skenario asuntojen hinnat putoaa 50% niin silti haltuunottamalla osakkeen saadaan yhtiön velat maksettua pois myymällä osake.

 

Siis oliko sinulla nimenomaan korkoputki? Olen tuota Nordean korkoputkea harkinnut jos jätän nykyisen asuntoni sijoitusasunnoksi ja Nordean tarjous korkoputkesta on aika edullinen. Mutta ei kyllä tule otettua mitään lisäpalvelua josta ei pääse eroon sitä irtisanomalla heti kun haluaa. Nordean sivusto ei tietenkään puhu korkoputken lopettamisesta millään tavalla...

 

Itsellä kun kävin nordealla neuvottelemassa, niin kovasti mainostivat tuota korkoputkea ja edullinenhan se oli. Sanoivat myös että sen voi lopettaa ihan milloin haluaa ilman mitään kuluja. Toisaalta tuostakin on aikaa kuukausi ja lupasivat lähettää lainatarjouksen saman viikon aikana. Eipä ole vielä kuulunut. Eivät vain tainneet haluta asiakkaaksi

 

Nimenomaan korkoputki. Se solmitaan aina määräajaksi eikä sivuilla mainita sen lopettamisesta mitään, koska sitä ei voi lopettaa. Paitsi näköjään maksamalla lainan pois tai järjestelemään sen uusiksi, mistä Nordea rokottaa kulut.

Mikähän se todellisuus mahtaa sitten olla... Sanatarkka lainaus Nordealta saamastani viestistä: "Korkoputkea ei voida valitettavasti poistaa erikseen lainasta, vaan mikäli se halutaan pois, tulee asiakkaan käydä täysin uusi lainaneuvottelu. Uudesta lainojen järjestämisestä peritään järjestelypalkkio"

Tällä hetkellä korkoputki on varmaan ihanvitusti halvempi kuin tuo mikä meillä oli, Nordean sivuilla näköjään viitataan 09/2019 tasoihin "viitekoroksi tulee minimitasolla 0,22 % ja maksimitasolla 1,10 %". Meillähän minimitaso oli 0,9%, joten ymmärtänette miksi siitä haluttiin eroon...

 

Tuo voi olla kuitenkin neuvoteltavissa pois, vaikka nyt noin sanovatkin. Kun me haettiin uuteen asuntoon lainaa, niin Nordean lainaneuvottelija yllättyi, kun kerrottiin, että Danskesta on saatu tarjous ilman järjestelypalkkiota, mutta sitten hän otti myöhemmin yhteyttä ja kertoi, että laina voidaan myöntää ilman järjestelypalkkiota.

 

Ainakaan meidän kanssa ei näköjään kiinnostanut neuvotella mistään millään tasolla. Ehkä ei oltu vaan tarpeeksi "hyviä" asiakkaita niin ei kiinnosta mennäänkö naapurille vai ei...

Marginaalistakin totesivat, että heidän "laskurinsa" näyttää meille edelleenkin 1% marginaalia niin ei aiheuta toimenpiteitä. Tosin sillon kun lainaa otettiin niin samainen "laskuri" tarjosi 1,3% joka kuitenkin muuttui yhteen kun kerroin kahden muun pankin tarjonneen alhaisempaa marginaalia. Tiedä sitten olisko enemmän hätistelemällä saanut nyttenkin jotain muutettua, mutta jos pari kertaa on ystävällisesti kysellyt eikä asiakasretentio pätkääkään kiinnosta ja toinen pankki tarjoaa tappelematta parempaa niin en mä ainakaan jaksa jäädä vänkäämään asiasta sen enempää vaan siirrän asiointini kilpailijalle.

 

Kävin Nordeassa juttelemassa asolainasta, mutta sivuttiin myös asuntolainaa 200ke kämpälle esimerkinomaisesti 10ke käsirahalla, eli 190ke asuntolainaa. Tuossa esimerkissä maksullinen takaus olisi ollut n. 3ke puuttuvalle 20%:lle. Aspilainan yhteydessä käsirahaa olisi ollut tuplat eli 20ke, ja valtion takaus puuttuvalle 5%:lle pari hunttia.

Marginaali tuolle asolainalle 0.6%, ja sanoi esimerkin asuntolainalle sen olevan jotain 0.4-0.5% luokkaa. Korkoputkeksi tarjosi 0.26%-1.05% seuraavalle 7 vuodelle. Verrattuna <0% euriboriin tuo 0.26% extraa tarkoitti n. 24e/kk, eli n. 2ke tuon 7v aikana.

Lainanhoitokulut pari euroa kuussa, ja avausmaksu 200e.

 

Ei kai asuntolainaan voi alkaa jälkikäteen vaatimaan lisävakuuksia, vaikka arvo tippuisi nollaan.

 

Anna kun arvaan: tapauksen koijarimyyjät ovat iältään yli 50? Sukupolvien välillä tuntuu olevan melkoinen rehellisyysero mitä asunnon myyntiin tulee. Yhtäkään tapausta en ole kuullut, missä jokin 3-kymppinen pariskunta olisi tietoisesti myynyt ongelmatalon hyväkuntoisena ja yrittänyt sen jälkeen pakoilla vastuuta.

Ja tuo otsonoinnin mainostaminen myyntiä edistävänä keinona...

 

Jos pankki joutuu taloudellisiin vaikeuskiin, joka edellä mainitussa tapauksissa olisi todennäköistä, se voi irtisanoa yksipuolisesti noita lainoja. Tottakai ne silloin irtisanoo lainat joiden vakuusarvo on alhaisempi kuin arvo eli vaikuttaa toimintaan, ellei lisävakuuksia löydy. Muista aina että pankit on ensisijaisia kaikissa asioissa, joten kaikki tappiot menee aina meidän kuluttajien piikkiin.

 

Olisiko täällä samassa tilanteessa olleita?

Eli tällä hetkellä asutaan rivarissa, josta tähän mennessä maksettu noin puolet ja laina OP:ssa. Nyt löydettiin ennakkomarkkinoinnista loistava kohde johon haluttaisiin muuttaa, talo valmistuu joskus 2021 alkupuolen tienoilla. Kyseessä YIT:n rakentama kohde, eli nyt joulukuussa pitäisi maksaa 20% ja loput 80% lähellä valmistumista. Nykyinen asunto on alueella jossa on paljon kysyntää, eli se pitäisi mennä kaupaksi suht nopealla aikataululla. Tarkoitus olisikin laittaa se myyntiin ensi kesänä ja sitten ostajan tilanteesta riippuen, joko vapautuminen kun uusi valmis tai sitten hetkellisesti vuokralle. Jokatapauksessa, vuokralla ei haluisi olla pitkään koska se on hukkaan heitettyä rahaa.

Kysyttiin OP:sta lainaratkaisua, niin kuulemma ei ole mahdollista saada nyt vain tätä 20% lainaa, vaan jotta YIT:lle pystyttäis maksaan tuo 20%, ainut ratkaisu olisi ottaa heti nyt nykyisen lainan päälle tuo uuden kämpän laina täysmääräisesti. Säästöjä on, mutta ne rahastoissa jotka haluttais säästää vielä siellä, eikä tuhlata tuohon 20% osuuteen. Ensi viikolla on neuvottelu Nordean kanssa, mutta sanookohan ne saman?

 

No jopas on outoa. En tiedä vertautuuko OK-talon rakentamiseen, mutta ainakin kun itse rakensimme 2009-2011, niin lainaa haettiin maksimisumma ja sitä nosteltiin osissa pitkin rakentamisaikaa. Luulis vastaavan onnistuvan? Ja pankkina oli OP.

 

Jos tuo on ihan perinteinen RS-kohde niin pankki makselee niitä eriä niiden eräpäivien mukaan valmistumisen edistyessä. Eli lainaa nostetaan vain kun sillä noita eriä maksetaan, eli se on kokonaisuudessaan korkoa juoksemassa vasta siellä loppusuoralla. Näkyy lainassa "nostamattomana eränä", ei siis juokse korkoja kuin niiltä maksetuilta osiltaan.

Edit: Ja tosiaan usein tuo rakennusvaihe ainakin OP:lla on lyhennysvapaata aikaa, eli maksellaan vain niitä korkoja, jo nostetuista eristä

 

Asuntolainaan ei, mutta taloyhtiölainan ehtoja pankki voi muutella jos katsoo lainakilpailutilanteen niin sallivan. Esim. nostaa marginaalia pari prosenttia.

 

Lisään itsekin vielä tähän keskusteluun: Kysyin nyt Nordealta sähköpostitse, että pääseekö korkoputkesta eroon ja vastaus tosiaan oli, että "korkoputkesta pääsee eroon vain järjestämällä lainan uudelleen". Eli toisinsanoen ei pääse, tai ei ainakaan ilman pientä itkua.

Aika outoa. Tänä päivänä odottaisi pankkipalveluiltakin enemmän joustoa. Nordealla on muuten hyvin joustava Lyhennysjousto, enkä näe miksi pankin pitää yrittää pitää kiinni asiakkaalle myytävästä lisäpalvelustaan vaikka riskinä olisi, että asiakas vie rahansa toiseen pankkiin. Noh samapa tuo, ei tule tuollaista vaikeasti irtisanottavaa lisäsuojaa ainakaan minulle.

 

On tämä asuntokauppa tylyä touhua. Tällaista 2000-luvun alussa rakennettua taloa markkinoidaan hyväkuntoisena. Ylärinteen puolelta sokkeli näyttää olevan lievästi sanottuna kostea.



Suoraa linkkiä en viitsi laittaa.

Edit:
Eiköhän myyjälle löydy joku ensiasuntoaan etsivä naiivi nuoripari, joka ihastuu modernin valkoiseen keittiöön. Mikä siinä on, ettei suoraan ilmoitukseen laiteta, että "sokkelissa mahdollinen kosteusongelma"? Varmasti se heikentäisi houkuttelevuutta, mutta miksi ei pelattaisi rehellistä ja avointa peliä? Jokainen rakentamisesta tietävä näkee jo otsallaan, että tuossa talossa todennäköisesti on toimenpiteitä vaativa kosteusvaurio. Tässä nähtävästi yritetään kalastella hölmöjä ostajia.

 

Eikai hyväkuntoisuudelle ole mitään vaatimuksia? Myyjä voi vapaasti sanoa mitä lystää. Tuttavat ostivat kerrostalon joka myytiin hyväkuntoisena. Mentiin katsomaan niin valittelivat kun ei oikein allergikkoina henkeä saa ja silmiä punottaa. Kämppässä ei ilma kierrä, märkätilat remontoitu 70-luvulla, keittiö näyttää siltä että joku on sen jurrissa koonnut halvimmista palasista jne... Vähän ihmetytti että mitä helvettiä te ootte menny ostamaan, mutta "hyvä sijainti" ja "ilmanlaatu tuntu näytössä hyvältä kun oli tuuletettu".

 

Voihan sitä myyjä vapaasti sanoa mitä vaan. Mutta saattaa tulla kalliiksi sekä myyjälle että ostajalle asianajajien tehdessä tiliä.

Itsellä ei moraali taipuisi tuollaiseen alkuunkaan. Edes autoa myydessä, asunnosta puhumattakaan.

EDIT: Mielestäni määritelmän "hyväkuntoinen" ei toki tulisi olla mikään iästä riippumaton tae sille, että mitään kallista vikaa ei ole. Mutta esimerkiksi omakotitalossa sen tulisi kyllä tarkoittaa, että seuraavaan 5-10 vuoteen ei teknisistä syistä tulisi olla tarpeen remontoida ainakaan mitään seuraavista:
- salaojat
- katto
- märkätilat
- keittiö

 

Olin aikeissa ostaa 35 vuotta vanhasta kerrostalosta yksiön. Viemärit tuolla lienee muovia, joten huolta ei pitäisi olla 15 vuoteen. Mutta käyttövesiputket kestää yleensä 30 vuotta kunnes ne uusitaan.

Välittäjä mainosti, ettei niistä tarvitse olla huolissaan kun tähän asuntoon ja suurimpaan osaan muistakin on putkia uusittu kph ja keittiö remppojen yhteydessä. Taisi olla limaista myyntipuhetta, koska eikös niitä putkia mene paljon muuallakin kuin asuntojen sisällä? Onko näillä puheilla totuusperää?