Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Antares_Ferox]

Periaatteessa olen samaa mieltä kanssasi, että kyllähän sen nyt jokaisen pitäisi itse pystyä laskemaan mihin rahat riittää. Todellisuus on kuitenkin ainakin allekirjoittaneella se, että kun lainakattoja kyselin useammalta pankilta, oli alimmassa ja ylimmässä noin 50k ero mitä suostuisivat lainaamaan. Eli melkein se pitää sieltä pankilta käydä varmistamassa jos oikean arvion haluaa.

Korkein lainalupaus oli itellä sellainen että realistisesti onnistuu vielä takaisinmaksu vaikka korot nousisi heti 6 prosenttiin. Tuosta alimmasta ei käryä että mikä logiikka Danskella sen laskemiseen oikein oli.

Samat kokemukset täälläkin. Iso ero oli pienimmän ja suurimman lainan välillä.

 

[zepi]

Todellisuus on kuitenkin ainakin allekirjoittaneella se, että kun lainakattoja kyselin useammalta pankilta, oli alimmassa ja ylimmässä noin 50k ero mitä suostuisivat lainaamaan.

Tuo nyt ei vielä kerro yksinään hirveästi...

500k-550k vs 120-170k ovat aika eri tilanteita.

 

[Vipu]

Nyt ihan tämmönen nopea kysymys kun aloitan omakotitalon myyntiä tässä lähi aikoina.
Velkaa on jäljellä 45k danskella, talon (rintamamies) ehkä saan myytyä nykyään jollain 40-60k hintaan.
Ihan perus asioita siis pitäisi näin aluksi selvittää eli miten perusteellinen tarkastus tuohon kannattaa tehdä, pinta/syvä?
Jos saan tuon myytyä esim 50k hintaan niin tuleeko huomioida jotain kuluja? Varmaan dankse ottaa jonkun osan vielä tuon 45k päälle kun maksan kaikki kerralla? Mitään muuta?

 

[zepi]

Nyt ihan tämmönen nopea kysymys kun aloitan omakotitalon myyntiä tässä lähi aikoina.
Velkaa on jäljellä 45k danskella, talon (rintamamies) ehkä saan myytyä nykyään jollain 40-60k hintaan.
Ihan perus asioita siis pitäisi näin aluksi selvittää eli miten perusteellinen tarkastus tuohon kannattaa tehdä, pinta/syvä?
Jos saan tuon myytyä esim 50k hintaan niin tuleeko huomioida jotain kuluja? Varmaan dankse ottaa jonkun osan vielä tuon 45k päälle kun maksan kaikki kerralla? Mitään muuta?

Jos lainasi on vaihtuvakorkoinen (euribor+jotain prosenttia mallinen), pankki ei lain mukaan saa periä maksua ylimääräisistä lainan lyhennyksistä. Ei, vaikka lyhentäisit lainan pois kokonaan.

Jos laina on kiinteäkorkoinen, niin todennäköisesti pankki perii jotain maksuja.

 

[Vipu]

Jos lainasi on vaihtuvakorkoinen (euribor+jotain prosenttia mallinen), pankki ei lain mukaan saa periä maksua ylimääräisistä lainan lyhennyksistä. Ei, vaikka lyhentäisit lainan pois kokonaan.

Jos laina on kiinteäkorkoinen, niin todennäköisesti pankki perii jotain maksuja.

Kiinteä näyttäisi olevan, mitään hajua paljonko ne siitä saattaa periä? Ens viikolla pitää pankista kysyä tarkemmin jne mut olis jo kiva tietää jotain osviittaa.

 

[smartti]

Nyt ihan tämmönen nopea kysymys kun aloitan omakotitalon myyntiä tässä lähi aikoina.
Velkaa on jäljellä 45k danskella, talon (rintamamies) ehkä saan myytyä nykyään jollain 40-60k hintaan.
Ihan perus asioita siis pitäisi näin aluksi selvittää eli miten perusteellinen tarkastus tuohon kannattaa tehdä, pinta/syvä?
Jos saan tuon myytyä esim 50k hintaan niin tuleeko huomioida jotain kuluja? Varmaan dankse ottaa jonkun osan vielä tuon 45k päälle kun maksan kaikki kerralla? Mitään muuta?

Mitä perusteellisemmin kohdetta on tutkittu, sitä enemmän kaupan osapuolilla on tietoa kohteen kunnosta. Oma näkemys on, että perusteellinen kuntotutkimus tuo niin paljon lisäsuojaa ostajan jälkikäteisille korvausvaatimuksille, että teettäisen sellaisen. Toki voi selvitä sellaisia asioita, jotka selvästi vaikuttavat kohteen myyntihintaan negatiivisesti, mutta yhtä lailla nämä voivat selvitä myöhemminkin, ja sitten parin vuoden päästä ollaan oikeudessa tappelemassa. Oleellista on mielestäni se, että myyjäosapuoli on kaikin toimin edesauttaunut kohteen todellisen kunnon selvittämistä ja nämä tiedot on menneet myös ostajalle. Toki eri laajuuden töillä on eri kustannukset, ja kunkin täytyy itse päättää riskien ja kustannuksien keskinäinen optimipiste.

Sitten terminologiaa: Kuntotarkastus, kuntoarvio ja kuntotutkimus – Miten valita oikea tutkimus? - Raksystems

 

[zepi]

Kiinteä näyttäisi olevan, mitään hajua paljonko ne siitä saattaa periä? Ens viikolla pitää pankista kysyä tarkemmin jne mut olis jo kiva tietää jotain osviittaa.

Vaikea sanoa, niistä aikanaan allekirjoittamistasi lainapapereista se löytyy. Puhutaan varmaan nelinumeroisesta summasta, mahdollisesti riippuen että montako vuotta laina-aikaa on jäljellä.

 

[Räbätäti]

Mitä noihin maksimilainoihin tulee, niin minusta lähestymistapa on aivan väärä jos pankilta pitää tiedustella omaa maksukykyä eikä osaa itse arvioida edes suunnilleen minkähintaiseen asuntoon on varaa. Oman talodenhallinnan perusasioita on osata arvioida ja laskea tulonsa ja kulunsa ja mitoittaa lainasumma sen mukaan järkevälle lyhennysajalle, stressitestit huomioiden. En yhtään ihmettele että suomalaiset on niin ylivelkaantuneita kun ei ymmärretä talousasioiden perusteitakaan ja lainaa otetaan sitten maksimit mitä pankki vaan myöntää.

 

[edup]

Mitä noihin maksimilainoihin tulee, niin minusta lähestymistapa on aivan väärä jos pankilta pitää tiedustella omaa maksukykyä eikä osaa itse arvioida edes suunnilleen minkähintaiseen asuntoon on varaa. Oman talodenhallinnan perusasioita on osata arvioida ja laskea tulonsa ja kulunsa ja mitoittaa lainasumma sen mukaan järkevälle lyhennysajalle, stressitestit huomioiden. En yhtään ihmettele että suomalaiset on niin ylivelkaantuneita kun ei ymmärretä talousasioiden perusteitakaan ja lainaa otetaan sitten maksimit mitä pankki vaan myöntää.

Niinno, toisaalta jos pankille ei riitä että 6% korkotasolla jää toista tonnia kuukaudessa muuhun elämiseen, niin voi miettiä paljonko niillä omilla laskelmilla on arvoa siinä maksimilainasumman määrityksessä.

Sinällään ihan samaa mieltä että jokaisen se itse pitäisi määrittää paljonko riittää normaaliin elämiseen stressitestitasoisten korkojenkin aikana. Pankit vaan ei välttämättä ole samaa mieltä.

 

[Vipu]

Mitä perusteellisemmin kohdetta on tutkittu, sitä enemmän kaupan osapuolilla on tietoa kohteen kunnosta. Oma näkemys on, että perusteellinen kuntotutkimus tuo niin paljon lisäsuojaa ostajan jälkikäteisille korvausvaatimuksille, että teettäisen sellaisen. Toki voi selvitä sellaisia asioita, jotka selvästi vaikuttavat kohteen myyntihintaan negatiivisesti, mutta yhtä lailla nämä voivat selvitä myöhemminkin, ja sitten parin vuoden päästä ollaan oikeudessa tappelemassa. Oleellista on mielestäni se, että myyjäosapuoli on kaikin toimin edesauttaunut kohteen todellisen kunnon selvittämistä ja nämä tiedot on menneet myös ostajalle. Toki eri laajuuden töillä on eri kustannukset, ja kunkin täytyy itse päättää riskien ja kustannuksien keskinäinen optimipiste.

Sitten terminologiaa: Kuntotarkastus, kuntoarvio ja kuntotutkimus – Miten valita oikea tutkimus? - Raksystems

Kiitti näistä, sitten vielä 1 juttu tuli mieleen.
Miten monta vuotta edellinen omistaja on vastuussa jos jotain löytyy? Entä jos on jotain korjattavaa josta minua edellinen omistaja on vastuussa niin miten sitten tehdään?
Eli miten sitten toimitaan jos jotain löytyy josta edellinen omistaja on vastuussa, keneen ollaan yhteydessä jne jne?

 

[penttip]

Nyt ihan tämmönen nopea kysymys kun aloitan omakotitalon myyntiä tässä lähi aikoina.
Velkaa on jäljellä 45k danskella, talon (rintamamies) ehkä saan myytyä nykyään jollain 40-60k hintaan.
Ihan perus asioita siis pitäisi näin aluksi selvittää eli miten perusteellinen tarkastus tuohon kannattaa tehdä, pinta/syvä?
Jos saan tuon myytyä esim 50k hintaan niin tuleeko huomioida jotain kuluja? Varmaan dankse ottaa jonkun osan vielä tuon 45k päälle kun maksan kaikki kerralla? Mitään muuta?

Minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että kannattaa hankkia joku kuntokartoitus, mutta en välttämättä lähtisi tuollaiseen mitään rakenteisiin kajoavaa tutkimusta teettämään. Tärkeintä on, että saat lapun johon on listattu rintsikalle tyypillisiä ongelmakohtia ja ammattilaisen huomiot, jos joku näyttää oudolta. Yleensähän monet asiat sitten kirjataan raporttiin siten, että ilman lisätutkimuksia on vaikea sanoa juuta tai jaata. Noista asioista ostaja ei voi jälkikäteen valittaa, jos suostuu kaupat tekemään ilman niitä lisätutkimuksia. (esim. joku salaojien toiminta, kellarin kosteusrasitus jne)

Talon hinta on kuitenkin sellainen, että jos tulee riitaa jostain myöhemmin, ei tuohon hintaan kukaan voi olettaa saavansa mitään muuta kuin elinkaarensa lopussa olevan kiinteistön, vaikka sijainti olisi maaseudulla. Lähinnä joku koko höskän purkamiseen johtava homevaurio voisi ehkä olla sellainen, josta voisi riidan saada aikaiseksi, mutta sekin on sitten ihan herran haltuun että löytyisikö se missään kartoituksessakaan. Kaikki muu melkein menee siihen, että kiinteistöhän on lähes ilmainen.

 

[OD.]

Onhan noita vastuita, joiden toteutumisesta on saanut lukea iltapäivälehdistä.

"Virhe on salainen silloin, kun myyjällä ei ole ollut tietoa virheestä ennen kauppaa. Kyseessä voi olla esimerkiksi rakenteissa oleva kosteusvaurio, homevaurio tai sisäilmaongelma.

Kun virhe on salainen, ostajalla ei ole oikeutta saada korvausta virheen johdosta aiheutuvista vahingoistaan, kuten sijaisasumiskuluista vahingon korjaamisen ajalta. Ostajalla on oikeus hinnanalennukseen tai kaupan purkuun salaisen virheen johdosta."

 

[Räbätäti]

Eiköhän moni osaa sen arvioida. Vähän semmonen juttu että toinen tahtoo käyttää asumiseen enemmän ja muuhun vähemmän ja toinen päinvastoin. Ensin mainitussa tilanteessa tottakai on tärkeää se, että miten paljon pankki suostuu antamaan lainaa. ”Pienin” tarjous harvemmin on silloin sitä mitä itse haluaa.

Niin eli yliarvioi lainanmaksukykynsä ja jättää huomiotta muuttuvat olosuhteet, kuten vaikka mahdollisen työttömyyden, perheenlisäyksen jne.

Itse miettisin kyllä paristi syitä taustalla, miksi joku pankki näkisi lainanmaksukykyni tai riskisyyteni merkittävästi heikompana kuin toinen ja mitottaisin lainani maksimissaan sinne jonnekin puoliväliin. Vieläkin kuulee aika hulluistakin summista mitä pankit myöntää, vaikka pahimpia ylilyöntejä jo suitsitaankin ja on tullut mm. nämä vaatimukset omasta rahoitusosuudesta yms.

 

[2112]

Mitä noihin maksimilainoihin tulee, niin minusta lähestymistapa on aivan väärä jos pankilta pitää tiedustella omaa maksukykyä eikä osaa itse arvioida edes suunnilleen minkähintaiseen asuntoon on varaa.

Mutta eiväthän nämä ole toisensa poissulkevia asioita? Osaan kyllä arvioida oman maksukykyni, mutta en minä voi silti tietää, onko pankki asiasta samaa mieltä, ennen kuin kuulen vastauksen. Enkä tiedä sitäkään, miten pankki suhtautuu asunnon rahoittamiseen sellaisella alueella, joka itseäni kiinnostaa, koska kyseessä ei ole mikään maakunnan kasvukeskus mutta ei toisaalta mikään taantuva muuttotappioseutukaan.

Esimerkki:
Edellisen kerran laina-asioissa pankissa asioidessani pankkitäti valitteli, että kuukausittaiset auton käyttöön liittyvät kuluni ovat hirveän korkeat. Totesin, että kustannukset aiheutuivat suurelta osin työstäni, jossa tarvitsin autoa, mutta tämän seurauksena kustannukset suurelta osin kompensoituivat sitten työnantajan maksamilla kilometrikorvauksilla. Pankkitäti sanoi, ettei kilometrikorvauksia voi ottaa huomioon, siitäkään huolimatta, että korvausten kuukausittainen määrä vaihteli hyvin vähän, ja jos korvausten määrä olisi pudonnut, olisi se tarkoittanut vähempää työajoa ja myös pienempiä kustannuksia.

Tässäkin tilanteessa pankki ja minä olimme erimielisiä. Pankin mielestä työstä aiheutuvan autoilun kustannukset laskivat maksukykyäni, mutta työstä aiheutuvan autoilun korvaukset eivät nostaneet sitä. (Ok. Olisi varmaan pitänyt olla hiiskumatta koko asiasta sanaakaan, mutta se ei ole tässä oleellista.)

 

[2112]

Ei tässä nyt tainnut olla kyse mistään lainaa maksimit ja kädestä suuhun -tapauksesta kuitenkaan

Olet ihan oikeassa. Olisin sen varmaan maininnutkin, jos olisin huomannut ajatella, että kysymys ymmärretään sillä tavalla. Tietysti reaktio on ihan odotettu ottaen huomioon, että edelleenkin löytyy väkeä, jotka hivuttavat sen lainamäärän aivan tappiin ja ovat sitten ongelmissa asian kanssa, mutta oma kysymykseni oli ihan seurausta siitä, että kokemuksieni mukaan pankeissa on hyvin paljon vaihtelua tämän asian suhteen. Mieluummin siis kysyy kuin vaan olettaa.

 

[Räbätäti]

Mä nyt kirjoitinkin tapauksista, joissa ei tosiaan ole osattu laskea sitä omaa lainanmaksukykyä, kun joku aiempi postaaja tuolla halusi tietää katsoako asuntokaupoilla yksiöitä vai kartanoita tjsp...

1000+ euron autokulut kuukaudessa on aikalailla poikkeustapaus ja niistä varmasti joutuu pankintädin kanssa keskustelemaan ja voi hyvinkin olla, että ne alentaa asiakkaan luottoluokitusta oli selitys niille miten hyvä tahansa. (OT: eikö tuollaisilla kilometreillä ja kuluilla täysi autoetu olisi parempi ja itselle riskittömämpi vaihtoehto...)

 

[2112]

Mä nyt kirjoitinkin tapauksista, joissa ei tosiaan ole osattu laskea sitä omaa lainanmaksukykyä, kun joku aiempi postaaja tuolla halusi tietää katsoako asuntokaupoilla yksiöitä vai kartanoita tjsp...

Minä noin kirjoitin, mutta se oli ihan vaan vitsi. Enpä nyt ajatellut, että joku olisi noin ulapalla omasta maksukyvystään, mutta kaipa heitäkin on. No juu, väärinkäsitys, jatketaan aiheesta.

 

[zepi]

Niin eli yliarvioi lainanmaksukykynsä ja jättää huomiotta muuttuvat olosuhteet, kuten vaikka mahdollisen työttömyyden, perheenlisäyksen jne.

Itse miettisin kyllä paristi syitä taustalla, miksi joku pankki näkisi lainanmaksukykyni tai riskisyyteni merkittävästi heikompana kuin toinen ja mitottaisin lainani maksimissaan sinne jonnekin puoliväliin. Vieläkin kuulee aika hulluistakin summista mitä pankit myöntää, vaikka pahimpia ylilyöntejä jo suitsitaankin ja on tullut mm. nämä vaatimukset omasta rahoitusosuudesta yms.

30v euro-swapin markkinakorko on 0.06%. Käytännössä 30v kiinteän koron lainan pitäisi siis irrota hintaan 0.06 + marginaali, eli alle prosentin kokonaiskorolla.

6% korolla stressitestaaminen on talouden nykytilassa aivan ylivarovaista.

 

[Räbätäti]

30v euro-swapin markkinakorko on 0.06%. Käytännössä 30v kiinteän koron lainan pitäisi siis irrota hintaan 0.06 + marginaali, eli alle prosentin kokonaiskorolla.

6% korolla stressitestaaminen on talouden nykytilassa aivan ylivarovaista.

6% tuntuu toki overkilliltä nyt, mutta omissa laskelmissa kannattanee valita prosentti sen mukaan miten kauan kuvittelee samaa lainaa (samaa asuntoa) pitävänsä. Tällä hetkellä riittänee laskelmat muutaman prosentin korolla, jos ajatuksissa on pitää sama laina max. 10 vuotta. Mutta nää vain mun omaa mutua, en ole ekonomisti.

Sitten jos ostaa sen "loppuelämän kodin" ja lainaa on tarkoitus pitää niin kauan kuin sitä on, on syytä laskea vähintään sillä 6%:lla. Kukaan ei tiedä miten maailma makaa vaikkapa 20 vuoden kuluttua, eikä kukaan voi taata sitä etteikö korot voisi silloin olla vaikkapa samaa luokkaa kuin 80-luvulla. Toki näin pitkillä aikajänteillä monet muutkin muuttujat tulee kuvaan mukaan. Tuntuu että harva enää nykyään asuu samassa osoitteessa yli 10 vuotta.

 

[Ukko Ylijumala]

Mä nyt kirjoitinkin tapauksista, joissa ei tosiaan ole osattu laskea sitä omaa lainanmaksukykyä, kun joku aiempi postaaja tuolla halusi tietää katsoako asuntokaupoilla yksiöitä vai kartanoita tjsp...

1000+ euron autokulut kuukaudessa on aikalailla poikkeustapaus ja niistä varmasti joutuu pankintädin kanssa keskustelemaan ja voi hyvinkin olla, että ne alentaa asiakkaan luottoluokitusta oli selitys niille miten hyvä tahansa. (OT: eikö tuollaisilla kilometreillä ja kuluilla täysi autoetu olisi parempi ja itselle riskittömämpi vaihtoehto...)

Olen kyllä tinttaran kanssa täysin samaa mieltä. Joka helvetin viikkohan on iltapäivälehdissä nyyhkytarinoita siitä kun ei syystä tai toisesta pystytä maksamaan lainaa takaisin.

Porukka nyt keskimäärin elää täysin kädestä suuhun. Jos tonnin korjauskustannukset vetävät budjetin makaronilinjalle, niin ollaan kyllä metsässä.

 

[jarhu]

Varmaan joistain työkuluista kannattaa olla vaan hiljaa kuten bensakuluista jos ne saa takaisin kilometrikorvauksissa. Onhan nuo pankkien omat metriikat aika jäykkiä ja asiakaspalvelijoista kovin moni ei jousta tai ole firman sisällä natsoja ottaa vapauksia.

Samahan on sitten erilaisten lisien ja bonusten kanssa. Ihan henkilöstä kiinni kenen kanssa asioi. Omalla kohdalla vuosipalkka koostuu yli 20 prosenttisesti lisistä, mutta niitä ei suostuttu katsomaan palkanmaksukykyyn vaikka ne on aina vähintään 20% joka vuosi. Kun lainaa hain asuntoon niin sillä ei kuitenkaan ollut lopulta merkitystä kun peruspalkka riitti hyvin pankin laskujen mukaan.

 

[L2K2]

Varmaan joistain työkuluista kannattaa olla vaan hiljaa kuten bensakuluista jos ne saa takaisin kilometrikorvauksissa. Onhan nuo pankkien omat metriikat aika jäykkiä ja asiakaspalvelijoista kovin moni ei jousta tai ole firman sisällä natsoja ottaa vapauksia.

Samahan on sitten erilaisten lisien ja bonusten kanssa. Ihan henkilöstä kiinni kenen kanssa asioi. Omalla kohdalla vuosipalkka koostuu yli 20 prosenttisesti lisistä, mutta niitä ei suostuttu katsomaan palkanmaksukykyyn vaikka ne on aina vähintään 20% joka vuosi. Kun lainaa hain asuntoon niin sillä ei kuitenkaan ollut lopulta merkitystä kun peruspalkka riitti hyvin pankin laskujen mukaan.

Lisien kohdalla tuo pankin käytös on toisaalta ihan ymmärrettävää. Se mennyt ei kuitenkaan ole mitenkään täysin varma tae tulevasta, jos vaikka sillä työnantajallasi alkaakin mennä heikommin (esim. jos tai kun se seuraava taantuma joskus koittaa). Pankki siinä yrittää ihan myös omaa selkänahkaansa suojata.

Sen sijaan tuo ”lasketaan muuttuva kulu X, mutta ei siihen suoraan kytkeytynyttä muuttuvaa tuloa X” kertoo vaan liian jäykästä järjestelmästä pankin omassa laskurissa (tai virkailijasta joka ei osaa tai ehkä vaan saa soveltaa ja vähentää noita ilman sitä ”taskulaskintaan”).

Mutta, joo, pankki halunnee olla hieman pessimisti, noin lähtökohtaisesti, ja pohtia ne ”mitä jos” -tapaukset. Kun niillä on pahana tapana realisoitua isolle määrälle asiakkaista samanaikaisesti.

 

[valexi]

Samahan on sitten erilaisten lisien ja bonusten kanssa. Ihan henkilöstä kiinni kenen kanssa asioi. Omalla kohdalla vuosipalkka koostuu yli 20 prosenttisesti lisistä, mutta niitä ei suostuttu katsomaan palkanmaksukykyyn vaikka ne on aina vähintään 20% joka vuosi. Kun lainaa hain asuntoon niin sillä ei kuitenkaan ollut lopulta merkitystä kun peruspalkka riitti hyvin pankin laskujen mukaan.

Kun kysyttiin palkkaa, niin laskin keskiarvon vuosipalkka / 12kk. Sitten pankille palkkakuitti käteen ja kelpasi. Siellähän se edellinen vuosipalkkakin näkyy.

Ei sillä, etteikö peruspalkka olisi hyvin riittänyt, mutta en halunnut aliarvioida palkkaa, jotta saisin mahdollisimman hyvän marginaalin.

 

[Zigh]

Esim. yrittäjien tapauksessa varsinkin kun neuvottelija ei välttämättä tajua talousluvuista mitään.

Yrittäjät saa neuvontaa pankkien yritys/-yrittäjäpuolelta. Kyllä siellä ymmärretään talouslukuja ja sekin, että tulot voi suurimmaksi osaksi olla jotain muuta kuin perus ansiotuloa.

Edellisen kerran laina-asioissa pankissa asioidessani pankkitäti valitteli, että kuukausittaiset auton käyttöön liittyvät kuluni ovat hirveän korkeat. Totesin, että kustannukset aiheutuivat suurelta osin työstäni, jossa tarvitsin autoa, mutta tämän seurauksena kustannukset suurelta osin kompensoituivat sitten työnantajan maksamilla kilometrikorvauksilla. Pankkitäti sanoi, ettei kilometrikorvauksia voi ottaa huomioon, siitäkään huolimatta, että korvausten kuukausittainen määrä vaihteli hyvin vähän, ja jos korvausten määrä olisi pudonnut, olisi se tarkoittanut vähempää työajoa ja myös pienempiä kustannuksia.

Tässä olisi kannattanut vain korjata ne autoilun kulut siten, että pelkät omat ajot on huomioitu kuluina. Ja km-korvaukset pois tulopuolelta. Aika normaalia, että kulukorvauksia ei katsota tuloksi, mutta luonnollisesti niitä korvattavia kulujakaan voida menoiksi laskea.

 

[OD.]

Kulukorvausten on nimensä mukaisesti tarkoitus kattaa kulut, eikä toimia palkanlisänä. Ihan ymmärrettävää, ettei pankki niitä huomioi. Noita voidaan ja varmaan tullaankin leikkaamaan kun talous tästä taas notkahtaa.

 

[laine]

Vähän offtopicia ketjun aiheesta, mutta varmaan asiantuntemusta voisi löytyä tähänkin. 70-luvun taloa olisi tarkoitus jossain vaiheessa myydä ja ensin tätä rempata. Olisiko ideaa teettää kuntotarkistus ennen remppoja taloon ja tämän perusteella suunnata remonttia? Osaamista remontteihin löytyy myyjäosapuolen toimesta. Toisaalta ostaja saattaa vielä ennen ostopäätöstään teettää kuntotarkistuksen itsekin, joten onko ennen remppoja tehty kuntotarkistus hukkaan heitettyä rahaa?

 

[Svaiski]

Vähän offtopicia ketjun aiheesta, mutta varmaan asiantuntemusta voisi löytyä tähänkin. 70-luvun taloa olisi tarkoitus jossain vaiheessa myydä ja ensin tätä rempata. Olisiko ideaa teettää kuntotarkistus ennen remppoja taloon ja tämän perusteella suunnata remonttia? Osaamista remontteihin löytyy myyjäosapuolen toimesta. Toisaalta ostaja saattaa vielä ennen ostopäätöstään teettää kuntotarkistuksen itsekin, joten onko ennen remppoja tehty kuntotarkistus hukkaan heitettyä rahaa?

Itse näkisin hyvänä asiana, että myyjä itse on teetättänyt kuntotarkastuksen (alueella hyvässä maineessa olevalla kuntotarkastajalla) ja mahdollisesti rempannut siitä löytyneitä puutteita ennen myyntiä.

 

[Räbätäti]

Saa. Sanoin että ei välttämättä ymmärretä.

Yrityspuolella nimenomaan ymmärretään, mutta toki pankin näkemys voi ja pitääkin olla kriittisempi kuin optimistisen yrittäjän. Luotonantajan näkökulmasta esimerkiksi vähän aikaa toiminut toiminimi tai "kevytyrittäjä", jolla on vain yksi tai muutama asiakas on riskisimmästä päästä ja se näkyy lainatarjouksessakin, vaikka tulot juuri sillä hetkellä olisivatkin kohtalaiset. Tällaisiahan on varmaan paljon io-techinkin devaajissa.

 

[yberkurko]

Nyt olen kilpailuttamassa asuntolainaani ja aattelin kysellä mitä luokkaa porukka on marginaaleiksi saanut? Lainaa siis 120k€ jäljellä, asunto kerrostalokolmio Helsingin lähiössä (arvo karkeasti 200k€, ehkä himpun yli), netto tulot noin 2400€/kk (yksin). Marginaali tällä hetkellä 0,75% (12kk euribor muuttuvakorkoinen laina). Säästöjä ja sijoituksia on, mutta melko huonosti niitä huomioivat ainakin pari vuotta sitten kun lainan otin.

Onko realistista toivoa alle 0,6% marginaalia?
Tietäisi vähän, milloin lisätinkaaminen alkaa olla toivotonta (vaikka tinkimisestä nautin, ei siihen montaa päivää voi uhrata)

 

[2112]

Kulukorvausten on nimensä mukaisesti tarkoitus kattaa kulut, eikä toimia palkanlisänä.

Kyllä kyllä, mutta olisin tuolloin olettanut, että silloin pankki ei myöskään laske niitä korvattavia kuluja menoiksi. Joko molemmat huomioidaan tai ei kumpaakaan. Tietysti toinen virkailija olisi voinut suhtautua asiaan eri tavalla. Ja toisaalta tein itse siinä virheen, kun lähdin tilannetta avaamaan noin yksityiskohtaisesti. Olisi vain pitänyt olla hiljaa koko asiasta, mutta tuolloin nuorempana ei ollut sitä tilanteessa vaadittavaa pelisilmää, vaan ajattelin olla mahdollisimman avoin.

 

[pokkus]

Onko realistista toivoa alle 0,6% marginaalia?
Tietäisi vähän, milloin lisätinkaaminen alkaa olla toivotonta (vaikka tinkimisestä nautin, ei siihen montaa päivää voi uhrata)

On realistista. Itse kirjoittelin juuri hetki sitten omat tarjoukset tänne.

 

[zepi]

Nyt olen kilpailuttamassa asuntolainaani ja aattelin kysellä mitä luokkaa porukka on marginaaleiksi saanut? Lainaa siis 120k€ jäljellä, asunto kerrostalokolmio Helsingin lähiössä (arvo karkeasti 200k€, ehkä himpun yli), netto tulot noin 2400€/kk (yksin). Marginaali tällä hetkellä 0,75% (12kk euribor muuttuvakorkoinen laina). Säästöjä ja sijoituksia on, mutta melko huonosti niitä huomioivat ainakin pari vuotta sitten kun lainan otin.

Onko realistista toivoa alle 0,6% marginaalia?
Tietäisi vähän, milloin lisätinkaaminen alkaa olla toivotonta (vaikka tinkimisestä nautin, ei siihen montaa päivää voi uhrata)

Kysy huviksesi kilpailevasta pankista, että millä korolla saisi kiinteäkorkoisen lainan. Ja kuinka pitkiä on tarjolla? Voit huomauttaa, että 30v swappi on nollissa.

 

[yberkurko]

Kysy huviksesi kilpailevasta pankista, että millä korolla saisi kiinteäkorkoisen lainan. Ja kuinka pitkiä on tarjolla? Voit huomauttaa, että 30v swappi on nollissa.

Miksi ihmeessä haluaisin kiinteäkorkoisen?
Oma näkemys (kuten myös pankkien kaiketi, kun kai 2% luokassa kiinteäkorkoiset liikkuvat), etteivät korot todennäköisesti nouse paljoa nopeasti.
Muuttuvakorkoista voin maksaa pois ilman lisäkuluja, jos korot ihan hirveiksi yltyvät.

 

[zepi]

Noita korkoja kun katson, niin en keksi miksi kiinteäkorkoisen pitäisi olla juurikaan kalliimpi tällä hetkellä kuin vaihtuvakorkoisen.

Voi olla, että kilpailu ei kysynnän vähyyden takia paina marginaaleja yhtä alas kuin euribor-johdannaisissa, mutta tällä hetkellä pankin pitäisi nähdäkseni tehdä 1% kokonaiskorkoisella 30v kiinteällä yhtä hyvin voittoa kuin 12kk-euribor + 0.5 marginaalin lainalla.

Ja kumpikin on ”riskitön” tuotto, koska pankki saa nyt sen 30v swapin avulla myytyä korkoriskin pois 0.06% korolla.

Itseasiassa voisi sanoa, että swappi on jopa riskittömämpi, koska siinä loppuasiakkaalla ei ole sinänsä korkoriskiä.

Lisäys: pitkien kiinteäkorkoisten lainojen korkeat korot olivat aikaisemmin perusteltuja, koska aikaisemmin esim. 30v korot/bondit olivat jossain 1.5+% kintailla. Nyt nekin ovat nollassa, joten markkinoilta saa riskittömiin kohteisiin lainaa nollakorolla 30v ajaksikin.

 

[Vipu]

Todellakaan en tiedä paljon näistä mutta siis pystyykö asuntolainan vaihtamaan toiseen pankkiin ihan milloin tahansa?
Jos voi niin voiko siinä samalla myös vaihtaa kiinteäkorkoisesta muuttuvaan?
Ja jos tuokin vielä onnistuu niin onko jotain sääntöjä ettei pysty maksamaan tuota korkoa sitten melkein saman tien pois?

Eli jos löytäisin paremman diilin nykyiseen omaan kiinteään korkoon niin voisiko tuolla "ohittaa" tämän kiinteän koron lisämaksun jos aion maksaa kaikki velat pois?

 

[yberkurko]

Todellakaan en tiedä paljon näistä mutta siis pystyykö asuntolainan vaihtamaan toiseen pankkiin ihan milloin tahansa?
Jos voi niin voiko siinä samalla myös vaihtaa kiinteäkorkoisesta muuttuvaan?
Ja jos tuokin vielä onnistuu niin onko jotain sääntöjä ettei pysty maksamaan tuota korkoa sitten melkein saman tien pois?

Eli jos löytäisin paremman diilin nykyiseen omaan kiinteään korkoon niin voisiko tuolla "ohittaa" tämän kiinteän koron lisämaksun jos aion maksaa kaikki velat pois?

Riippuu varmaan sopimusehdoista. Ottaa myös uusi pankki yleensä jonkin avausmaksun, mikäli ei oikein hyvin ole onnistunut tinkimään. Ekana kannattaa lukaista ne lainasopimuksesi ehdot.

 

[yberkurko]

Noita korkoja kun katson, niin en keksi miksi kiinteäkorkoisen pitäisi olla juurikaan kalliimpi tällä hetkellä kuin vaihtuvakorkoisen.

Voi olla, että kilpailu ei kysynnän vähyyden takia paina marginaaleja yhtä alas kuin euribor-johdannaisissa, mutta tällä hetkellä pankin pitäisi nähdäkseni tehdä 1% kokonaiskorkoisella 30v kiinteällä yhtä hyvin voittoa kuin 12kk-euribor + 0.5 marginaalin lainalla.

Ja kumpikin on ”riskitön” tuotto, koska pankki saa nyt sen 30v swapin avulla myytyä korkoriskin pois 0.06% korolla.

Itseasiassa voisi sanoa, että swappi on jopa riskittömämpi, koska siinä loppuasiakkaalla ei ole sinänsä korkoriskiä.

Lisäys: pitkien kiinteäkorkoisten lainojen korkeat korot olivat aikaisemmin perusteltuja, koska aikaisemmin esim. 30v korot/bondit olivat jossain 1.5+% kintailla. Nyt nekin ovat nollassa, joten markkinoilta saa riskittömiin kohteisiin lainaa nollakorolla 30v ajaksikin.

Ehkä se haluttomuus vetää kiinteäkorkoista alemmas on se, että kiinteäkorkoisella pankilla ei ole edes mahdollisuutta paremmasta, kuten muuttuvakorkoisilla on. Tuo nykyinen korkokate tuskin on pankille tyydyttävä, mutta kilpailun takia sitä pitävät. Voitot jäävät pieniksi.

 

[Zigh]

Eli jos löytäisin paremman diilin nykyiseen omaan kiinteään korkoon niin voisiko tuolla "ohittaa" tämän kiinteän koron lisämaksun jos aion maksaa kaikki velat pois?

Lue sopimusehtosi. Pahimmillaan kiinteäkorkoisen lainan ennenaikainen takaisinmaksu voi tulla todella kalliiksi.

Asuntoluotot
Luotonantaja saa periä korvauksen asuntoluoton ennenaikaisesta maksamisesta, jos luottoa on myönnetty yli 20 000 euroa ja luoton korko on kiinteä tai viitekoron määräytymisjakso on vähintään kolme vuotta.

Korvauksena luotonantaja saa periä enintään korkotason alenemisesta johtuvan tappion jäljellä olevalta kiinteäkorkoiselta luottojaksolta tai viitekoron määräytymisjaksolta. Finanssivalvonta antaa tarkempia määräyksiä tappion laskentamenetelmästä.

Luoton ennenaikainen takaisinmaksu

 

[zepi]

Ehkä se haluttomuus vetää kiinteäkorkoista alemmas on se, että kiinteäkorkoisella pankilla ei ole edes mahdollisuutta paremmasta, kuten muuttuvakorkoisilla on. Tuo nykyinen korkokate tuskin on pankille tyydyttävä, mutta kilpailun takia sitä pitävät. Voitot jäävät pieniksi.

Ei kai muuttuvakorkoisessakaan pankki tienaa juurikaan sen paremmin? Jos viitekorko nousee, pankin oman rahoituskustannukset kasvavat vastaavasti -> pankki tekee aina karkeasti ottaen vain marginaalin verran voittoa.

Riippuen siis sen oman rahoituksen hankinnan kuluista, mutta periaatteessa kulujen pitäisi kasvaa samassa suhteessa kuin korkotuottojen.

 

[yberkurko]

Ei kai muuttuvakorkoisessakaan pankki tienaa juurikaan sen paremmin? Jos viitekorko nousee, pankin oman rahoituskustannukset kasvavat vastaavasti -> pankki tekee aina karkeasti ottaen vain marginaalin verran voittoa.

Riippuen siis sen oman rahoituksen hankinnan kuluista, mutta periaatteessa kulujen pitäisi kasvaa samassa suhteessa kuin korkotuottojen.

Riippuen pankista, eiköhän osalla talletuksetkin kata siivun antolainauksesta, jolloin rahoituskulut eivät kasva samassa suhteessa. Taisin jostain sijoitus aiheisesti lukea, että nordealla laskettiin ohjauskorkojen nousun ainakin heillä parantavan kannattavuutta ihan merkittävästikin.

 

[zepi]

Riippuen pankista, eiköhän osalla talletuksetkin kata siivun antolainauksesta, jolloin rahoituskulut eivät kasva samassa suhteessa. Taisin jostain sijoitus aiheisesti lukea, että nordealla laskettiin ohjauskorkojen nousun ainakin heillä parantavan kannattavuutta ihan merkittävästikin.

Käyttötilien korot pysynevät nollissa varmaankin riippumatta ohjauskoroista. Sen sijaan säästötilien koroilla kyllä kilpaillaan, tai kilpailtaisiin jos niitä maksettaisiin.

 

[smartti]

Nyt olen kilpailuttamassa asuntolainaani ja aattelin kysellä mitä luokkaa porukka on marginaaleiksi saanut? Lainaa siis 120k€ jäljellä, asunto kerrostalokolmio Helsingin lähiössä (arvo karkeasti 200k€, ehkä himpun yli), netto tulot noin 2400€/kk (yksin). Marginaali tällä hetkellä 0,75% (12kk euribor muuttuvakorkoinen laina). Säästöjä ja sijoituksia on, mutta melko huonosti niitä huomioivat ainakin pari vuotta sitten kun lainan otin.

Onko realistista toivoa alle 0,6% marginaalia?
Tietäisi vähän, milloin lisätinkaaminen alkaa olla toivotonta (vaikka tinkimisestä nautin, ei siihen montaa päivää voi uhrata)

Itsellä nettotulot noin 2000e/kk ja marginaalin sain toisessa tarjouksessa 0.55 % Helsingin alueelta yksiötä hankkiessa. Toki tulot nousevat paljon kunhan saa tutkinnon tässä pian valmiiksi, mutta eivät ne siellä pankissa sitä sinänsä laske mukaan tarjoukseen. Eli joo, varmasti saanet paremman tarjouksen.

 

[Grguch]

Tämä lanka on yksinkertaisesti paras resurssi, uutta asuntolainaa suunnittelevalle. Iso kiitos kaikille osallistujille!

270k lainatarve 8000€/kk vakituisilla brutto tuloilla, avioparilla. Kohteena omakotitalo Espoossa.

Ensimmäisen kierroksen jälkeen:
Danske tarjosi 0.55% 12kk euribor ja 500€ toimituskulut. Oma pankki.
Nordea tarjosi 0.38% 12kk euribor ja 0€ toimituskulut.
OP yritti soittaa kerran klo 7:49 jonka jälkeen olisi pitänyt olla heidän vaihteeseensa yhteydessä. Siellä oli ruuhkaa ja pitäisi kuulemma soitella myöhemmin uudestaan. Taidanpa jättää soittamatta

Nämä ihan ilman mitään neuvottelua, suoraan lainaa pyytämällä.
Nordea pisti sen verran kovan avauksen että voi olla ettei toista kierroista pahemmin viitsi enää tehdäkkään. Katsotaan nyt kun Hypo ja S-Pankki saavat tarjouksensa vielä tehtyä.

 

[Zelll]

Itsellä nettotulot noin 2000e/kk ja marginaalin sain toisessa tarjouksessa 0.55 % Helsingin alueelta yksiötä hankkiessa. Toki tulot nousevat paljon kunhan saa tutkinnon tässä pian valmiiksi, mutta eivät ne siellä pankissa sitä sinänsä laske mukaan tarjoukseen. Eli joo, varmasti saanet paremman tarjouksen.

Paljonkos noilla tuloilla lainaa sai?

 

[pkuitune]

Miten tiukasti pankit pitävät kiinni tuosta nyrkkisäännöstä, että asumismenot saisivat kaikkinensa olla enimmillään noin 45 % nettokuukausituloista 6% korkotaso huomioiden? Onko jollain kokemusta siitä, että laskennalliset asumismenot olisivat huomattavasti tämän yli, mutta laina olisi tästä huolimatta irronnut kohtuullisin ehdoin?

 

[pelitys]

Miten tiukasti pankit pitävät kiinni tuosta nyrkkisäännöstä, että asumismenot saisivat kaikkinensa olla enimmillään noin 45 % nettokuukausituloista 6% korkotaso huomioiden? Onko jollain kokemusta siitä, että laskennalliset asumismenot olisivat huomattavasti tämän yli, mutta laina olisi tästä huolimatta irronnut kohtuullisin ehdoin?

Minulle Nordea oli valmis antamaan lainaa 55% nettokuukausitulosta 0.35% marginaalilla. En tiedä kuinka paljon korkeammalle oltaisiin päästy kun tuohon loppui omat vakuudet ja lopulta löytyi halvempi asunto.

 

[pkuitune]

Minulle Nordea oli valmis antamaan lainaa 55% nettokuukausitulosta 0.35% marginaalilla. En tiedä kuinka paljon korkeammalle oltaisiin päästy kun tuohon loppui omat vakuudet ja lopulta löytyi halvempi asunto.

Okei, hyvä tietää, ettei tämä ole aivan kiveen hakattu lukema! Meillähän on sellainen tilanne, että avovaimo irtisanoutui työpaikaltaan, jotta hänellä olisi riittävästi aikaa suorittaa sellainen vajaan 40 opintopisteen loppurypistys yliopistolla ja saada paperit kouraan. Tämän vuoksi talouden nettotulot luonnollisestikin putosivat noin 3400 e hujakoille (mutta toivon mukaan vain tilapäisesti). Tuo 3400 euroa ei vielä ainakaan tuolla 45 %:n säännöllä riitä rivitalokolmioon pk-seudulla, mikä olisi tässä tapauksessa kiikarissa, niin mietinkin sitä, että pitääkö nämä ensiasunnon ostoaikeet jälleen kerran haudata ja palata asiaan vasta sitten, kun avovaimolla on paperit kourassa ja olemassa oleva työsuhde aluillaan.

 

[pelitys]

Okei, hyvä tietää, ettei tämä ole aivan kiveen hakattu lukema! Meillähän on sellainen tilanne, että avovaimo irtisanoutui työpaikaltaan, jotta hänellä olisi riittävästi aikaa suorittaa sellainen vajaan 40 opintopisteen loppurypistys yliopistolla ja saada paperit kouraan. Tämän vuoksi talouden nettotulot luonnollisestikin putosivat noin 3400 e hujakoille (mutta toivon mukaan vain tilapäisesti). Tuo 3400 euroa ei vielä ainakaan tuolla 45 %:n säännöllä riitä rivitalokolmioon pk-seudulla, mikä olisi tässä tapauksessa kiikarissa, niin mietinkin sitä, että pitääkö nämä ensiasunnon ostoaikeet jälleen kerran haudata ja palata asiaan vasta sitten, kun avovaimolla on paperit kourassa ja olemassa oleva työsuhde aluillaan.

Puolison työttömyys vaikuttaa varmasti huomattavasti vaikka nettotulot ovat ihan hyvät, koska kahden ihmisen kulut. Olisitte jo saaneet haluamanne lainan jos olisitte hakeneet sitä ennen irtisanoutumista ja vakuuksia löytyy riittävästi tileiltä?
Jos teillä on ollut mielessä noin 350-400k laina niin olisitte saaneet sen helposti jos sinulla tuo 3400 netto ja puolisolla paritonnia?

 

[pkuitune]

Puolison työttömyys vaikuttaa varmasti huomattavasti vaikka nettotulot ovat ihan hyvät, koska kahden ihmisen kulut. Olisitte jo saaneet haluamanne lainan jos olisitte hakeneet sitä ennen irtisanoutumista ja vakuuksia löytyy riittävästi tileiltä?
Jos teillä on ollut mielessä noin 350-400k laina niin olisitte saaneet sen helposti jos sinulla tuo 3400 netto ja puolisolla paritonnia?

Niin. Sitä mietin itsekin, mutta maito on jo maassa. Ei kai tässä muu auta kuin odotella.

 

[Jebaus]

Eikai sitä nyt normaali taloutensa hallitseva ihminen sitä lainapalloa pankin käsiin anna?

Tekee itse laskelmat paljonko tarvitsee ja mitä pystyy lyhentämään ja marssii pankkiin. Sitten kun haluavat pelata sitä "lainapeliä" eli tehdä sen diipadaapa-suunnitelman mihin syötetään kaikki kulut lasten muroista lähtien niin sinnehän saa ilmoitella ihan mitä haluaa.
Tietysti jos istuu hiljaa hattu kädessä tai itsellä ei asiasta ole mitään käryä niin en ihmettele yhtään jos se lainansaanti takkuaa.

Itselläkin on 20x nettovuositulojen verran asuntolainaa enkä varmasti olisi saanut jos en olisi jättänyt paria ajoneuvoa ja muuta lainaa mainitsematta toista asuntolainaa hakiessa. Mutta kun olin itse raapustellut exeliin miten homma menee niin lainalupaus tuli ilman tapaamista ja lainan nosto vaati sitten sen 45min kahvinjuontia ja lainapelin peluuta.