Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[jleinonen]

No joo, tarjous on nyt saatu suunnilleen saman suuruisesta summasta ja juurikin kattoremppaa varten. Niin vaan on tuossakin korko 0,7 prosenttiyksikköä + euribor 12 kk, myös miinusmerkkinen huomioidaan. Tällä hetkellä luoton kokonaiskorko olisi ihan karvan yli 0,5 %.

Positiivinen yllätys, kun luulin myös ettei nykyään enää sellaista lainaa anneta jossa miinusmerkkinen euribor tiputtaa kokonaiskorkoa alle marginaalin.

Onko tämä joku "yleinen homma" et isommalla marginaalilla saa remppa yms muuta lainaa ja siten että miinus euribor vähentää marginaalia?

Onko kenelläkään tarjottu asuntolainaa vastaavilla ehdoilla?

 

[Mechanical Man]

Onko tämä joku "yleinen homma" et isommalla marginaalilla saa remppa yms muuta lainaa ja siten että miinus euribor vähentää marginaalia?

Onko kenelläkään tarjottu asuntolainaa vastaavilla ehdoilla?

Meillä on varsinainen asuntolaina + remppalaina juurikin noin, paitsi kun kilpailutin (puoli vuotta lainan myöntämisen jälkeen) niin laskivat myös remppalainan marginaalin 0,57:een. Eli tällä hetkellä se remppalaina onkin halvempi...

 

[vihta]

Itse otin reilu viikko sitten asuntolainan OP:sta (Tampere) ja niiden ehdoissa ainakin on:

 

[pagi]

Näin itsekin ymmärsin, et asuntolainoissa on min 0, muissa lainoissa ei

 

[Cardinal]

Mitenkäs remonttilainat tänä päivänä? Kattoremontti edessä ja sen verran on haastava kohde ettei ole tarvittavaa summaa nyt sukanvarressa vaan pankin juttusille ryhdyttävä.

Talosta on lainaa jo maksettu pois rempan hinta ja enemmänkin, uusi katto tietysti myös nostaa talon eli vakuuden arvoa aavistuksen.

Asuntolainassa on ihan ok korko ja muutkin ehdot, onkohan tänä päivänä mahdollista saada lisää lainaa samaan könttään? Vai onko pakko ottaa erillinen remppalaina jossa sitten ehdotkin jotain ihan muuta?

Kerron Nordean kannasta. Juurikin sama tilanne meillä paitsi remppakohde eri. Lainan tarve n. 10ke. Pankit eivät kuulemma enää lisää asuntolainaa (verottajalle tehtävän selityksen vuoksi) vaan kyseessä on erillinen remppalaina jos vakuudellinen eli esim. talo. Muuten mennään sitten vakuudettomaan elikkä perus käyttöluottoon vai mikä onkaan. Nordea mainitsi min. 10ke lainan, jotta menee ns. perusparannuslainaan. Vaativat myös kiinteistövälittäjän arvion nykyisestä tilanteesta (meillä 10min käynti 250e). Tarkistavat vaadittavat panttikirjat, meillä oli ok.

Marginaaliksi sanoivat hieman päälle as.lainan marginaali. Lyhennyksiä voi tehdä vapaasti ylimääräisiä. Korkosuoja ja annuiteetti. Ja nyt puhutaan siis n. 10ke remppalainasta, jota ei vielä ole nostettu.

 

[tonyzi]

Nyt elämäntilanteen muutoksen takia olisi haluja siirtyä omaan asuntoon, mutta ennen kun kerkeän sen enempää lainahakemuksia laitella eteenpäin osaatteko antaa hieman suuntia saako tälläsillä tuloilla hki seudulla minkälaista lainaa ensiasuntoon?

Bruttotulot 4k
Säästöt 9k

Asunnon vakuusarvo on ilmeisesti aina se 70%? Joten onko ilman aspia edes mahdollista saada järkevän kokoista lainaa?

 

[L2K2]

Nyt elämäntilanteen muutoksen takia olisi haluja siirtyä omaan asuntoon, mutta ennen kun kerkeän sen enempää lainahakemuksia laitella eteenpäin osaatteko antaa hieman suuntia saako tälläsillä tuloilla hki seudulla minkälaista lainaa ensiasuntoon?

Bruttotulot 4k
Säästöt 9k

Asunnon vakuusarvo on ilmeisesti aina se 70%? Joten onko ilman aspia edes mahdollista saada järkevän kokoista lainaa?

Noin pienellä säästömäärällä kuulostaa vaikealta, ja oma mutu sanoo, että vähintään saat jonkun ihan sikamaisen korkean marginaalin. Pankin kannalta kun on hieman ikävää, että ei ole mitään näyttöä siitä, että olet valmis pitkäaikaiseen säästämiseen (lue: asuntolainan maksamiseen).

Toki tarvitset myös jotain sen lopun lainan vakuudeksi. Jos ei siis satu takataskussa olemaan takaajaksi lähtevää henkilöä.

Nämä toki selviää pankista kysymällä parhaiten.

Edit. Kännykkä automaattikorjasi, korjasin takaisin oikeaksi.

 

[vemkki]

Asunnon vakuusarvo on ilmeisesti aina se 70%? Joten onko ilman aspia edes mahdollista saada järkevän kokoista lainaa?

75% joissakin pankeissa, kuten Nordeassa. Valtiontakaus on yksi mahdollisuus, mutta sillä pääsee vain 85 prosenttiin, ja siitä tulee jonkin verran kuluja.

Yksi tapa säästää voisi olla asua pari vuotta asumisoikeusasunnossa. Sen ASO-maksua varten voi ottaa asuntolainaa. Vastike on yleensä hiukan pienempi kuin vuokra-asunnoissa vuokra, tosin riippuu ASO-yhtiöstä (jotkut kiskovat korkeampia vuokria).

 

[Javaq]

Entä kohteet, joissa on taustalla yhtiölainaa ja näin ollen rahoitusvastike? Sanotaan vaikka, että myyntihinta olisi 90 000 euroa, velaton sitten jotain muuta. Tuolloinhan tuo 9ke olisi jo 10% MH:sta, vai myöntääkö pankki tuollaisiin kohteisiin eri periaatteella lainaa?

 

[vatanen]

Entä kohteet, joissa on taustalla yhtiölainaa ja näin ollen rahoitusvastike? Sanotaan vaikka, että myyntihinta olisi 90 000 euroa, velaton sitten jotain muuta. Tuolloinhan tuo 9ke olisi jo 10% MH:sta, vai myöntääkö pankki tuollaisiin kohteisiin eri periaatteella lainaa?

Käsittääkseni pankki katsoo lainaperusteissa asunnon velatonta hintaa. Yhtiölainajärjestelyä en muutenkaan itselle ostaessa pitäisi hirveän hyvänä ideana. Yhtiölainojen marginaalit on järjestään kai korkeampia kuin asuntolainojen.

 

[viisto]

Nyt elämäntilanteen muutoksen takia olisi haluja siirtyä omaan asuntoon, mutta ennen kun kerkeän sen enempää lainahakemuksia laitella eteenpäin osaatteko antaa hieman suuntia saako tälläsillä tuloilla hki seudulla minkälaista lainaa ensiasuntoon?

Bruttotulot 4k
Säästöt 9k

Asunnon vakuusarvo on ilmeisesti aina se 70%? Joten onko ilman aspia edes mahdollista saada järkevän kokoista lainaa?

Onnistuu,

Sinulla täytyy olla muuta reaalivakuutta esim. vanhemmilta tai sitten voit ostaa vakuudet pankilta.

 

[Benji]

Entä kohteet, joissa on taustalla yhtiölainaa ja näin ollen rahoitusvastike? Sanotaan vaikka, että myyntihinta olisi 90 000 euroa, velaton sitten jotain muuta. Tuolloinhan tuo 9ke olisi jo 10% MH:sta, vai myöntääkö pankki tuollaisiin kohteisiin eri periaatteella lainaa?

Käytännössä hieman vahingossa huomasin, että pankki (ainakin meidän tapauksessa Nordea) suhtautuu hieman eri tavalla yhtiölainallisiin asuntoihin mitä kokonaisvelkaantumiseen tulee. Itse pääsimme käsiksi hieman kalliimpaan (velalliseen) asuntoon mihin muuten olisi lainalupaus riittänyt. Osa syynä lienee se, että taloyhtiölaina menee osakkaiden eikä pankin vastuulle.

 

[Dwarf]

Nyt elämäntilanteen muutoksen takia olisi haluja siirtyä omaan asuntoon, mutta ennen kun kerkeän sen enempää lainahakemuksia laitella eteenpäin osaatteko antaa hieman suuntia saako tälläsillä tuloilla hki seudulla minkälaista lainaa ensiasuntoon?

Bruttotulot 4k
Säästöt 9k

Asunnon vakuusarvo on ilmeisesti aina se 70%? Joten onko ilman aspia edes mahdollista saada järkevän kokoista lainaa?

Pankkia kiinnostaa lähinnä sun varallisuus ja velkataakka

Varallisuus on velat (tai siis kuukausittain maksettava osuus) + vuokra (vastike) + vesi + sähkö + 700e/kk (elämiseen, summa voi vaihdella kaupungin mukaan) -tulot. Mitä enemmän jää plussalle, sitä pienemmän marginaalin saat ja sitä helpommin lainan saat.

Velkataakka ei saa ylittää 40%? vuosituloista... neuvottelemaan pystyy, mutta marginaali nousee suoraan taivaisiin... itsellä oli ennestään autolaina, ja kun otin asuntolainan niin tuo nousi 22% vuosituloista... pankkineiti sanoi että alhaisin mahdollinen marginaali ja olisin voinut kuulemma lainata enemmänkin

Itse otin vakuudeksi asunnon ja pankin vakuuden.. ei maksanut kuin ~50e vuoteen (ekana vuonna.. sitten tippuu sitämukaa kun maksan) ja tuon ansiosta sain lainan 5% omilla säästöillä

Mutta suosittelen varaamaan ajan pankkiin (itsellä OP, hyvää palvelua) ja käymään lainaneuvotteluissa. Ne ei sido mihinkään, mutta saat hitokseen tietoa ja ne osaa sumplia sulle järkevimmän ratkaisun tuohon lainaan...

Itsellä siis oli:

Tulot: 2200e (tosin nuo oli alakanttiin, en laskenut ylitöitä tuohon, mutta elämää ei pidä rakentaa ylitöiden varaan, vaikka ne olisikin ns. jatkuvia)
Säästöt: 3000e

saatu laina oli 45k€, jolla täältä peräkylältä saa kolmion (helsingistä 22m2 yksiön ehkä hikiseen )

Jos haet lainan op:sta, kysy samalla miten käy jos keskität vakuudet, pankkitoiminnan ja alat omistaja-asiakkaaksi (maksaa 100e, saat sen takaisin alle vuoteen), ne laskee paljon saat bonuksia... jos lainaat 90k€ niin saat ekana vuonna 221€ bonuksia pelkästä lainasta, ja vakuutuksista lähtee ~10-15% hinnasta pois omistajuuden ja keskittämisen ansiosta.

Ps.
Älä hae danskebankista, paskin pankki ikinä.... Se on aukikin 10-12 eli moisessa spurgu lafkassa voi käydä kuin työttömät... Kyrvän tapit ottivat 5€ per sivu kun tarvitsin juuri kuolleen mutsin tiliotteet perunkirjoitukseen... (mutsi oli dankse asiakas, ja työtön... välillä ehkä hieman spurgukin)... ja ei, en voinut tulostaa netistä kun lukitsivat tilin samalla sekunnilla kun mutsi kuoli... ei auttanut vaikka kuinka olin varainhoitaja -.- vittu.

Pss. suosittelisin hankkimaan asunnon esim. vihdistä.. saat samalla rahalla isomman ja paljon paremmin pidetyn kuin mitä saat "helsingistä", ja liikenne yhteydet on kuitenkin hyvät.

 

[Cujo]

saatu laina oli 45k€, jolla täältä peräkylältä saa kolmion (helsingistä 22m2 yksiön ehkä hikiseen )

Vähän asian vierestä, mutta mitä Oikotieltä kattelin niin Helsingin 22m2 yksiöiden hinnat näkyvät vaihtelevan välillä 130000 € - 230000 €

 

[Dwarf]

Vähän asian vierestä, mutta mitä Oikotieltä kattelin niin Helsingin 22m2 yksiöiden hinnat näkyvät vaihtelevan välillä 130000 € - 230000 €

Jep, Itsekkin noita katselin niin löysin jonkun 60-luvun koirankopin hintaan 45k€... jos on auto niin on paljon järkevämpää hankkia kämppä vihdistä tai jopa Lahdesta, saa rahallaan niin paljon uudemman, paremman ja isomman kämpän.

Tietysti bensa maksaa, eli työmatkakulut nousee (mitkä saa takaisin osittain verotuksesta), mutta kannattaa miettiä ottaako 100k€ koirankopin helsingistä, vai 2 kerroksisen omakotitalon lahdesta... ei keskustasta, mutta vaikka kärkölästä (~20km lahteen, ~100km helsinkiin)

 

[doppla]

-

 

[lnaukkar]

Paljonko lainaa uskaltaisi ottaa 4000e nettotuloilla ensiasuntoon? Maksimi ASP-laina (115ke)+lisälaina hakusessa. Säästössä 25ke.

Miltä susta tuntuu? Tähän nyt vaikuttaa niin monta seikkaa: mikä asunto, paljonko sellainen maksaa, kauanko aiot(te) siinä asua, paikkakunta (sis. arvaus hintakehityksestä ja myyntiajasta), omien tulojen oletettu kehitys tulevaisuudessa, paljonko haluat että jää käteen nyt, laina-aika... yms

 

[Teräsmiäs]

Miltä susta tuntuu? Tähän nyt vaikuttaa niin monta seikkaa: mikä asunto, paljonko sellainen maksaa, kauanko aiot(te) siinä asua, paikkakunta (sis. arvaus hintakehityksestä ja myyntiajasta), omien tulojen oletettu kehitys tulevaisuudessa, paljonko haluat että jää käteen nyt, laina-aika... yms

Nyt mun mielestä pitää myös miettiä myös muita asumiskuluja.
Hinta näyttää siltä, että olet(te) ostamassa kerrostaloa tai rivaria, jotenka katsokaa vastikeitta missä ne yleensä pyörivät ja onko tulossa isompia remppoja.

Lämmitysmuoto kannattaa ehdottomasti olla joku muu kuin suorasähkö varsinkin koko talon lattialämmityksellä, eli joskus 20ke kalliimpi kämppä voi ollakki pidemmässä juoksussa paljon halvempi asua, koska korot ovat niin alhaalla niin laina oikeesti nyt lyhentyykin.

 

[Zigh]

Lämmitysmuoto kannattaa ehdottomasti olla joku muu kuin suorasähkö

No höpö höpö. Yhtä hyvin voin väittää, että kaikkein huonoin vaihtoehto on kaukolämpö, jossa ei huonekohtaista mittausta: on yhteen monopoliin sidottu ja yhdellä asukkaalla on mitättömät mahdollisuudet omilla toimillaan vaikuttaa lämmityskustannuksiin.

Btw, hyvät perustelut sulla tuolle väitteelle

 

[Teräsmiäs]

No höpö höpö. Yhtä hyvin voin väittää, että kaikkein huonoin vaihtoehto on kaukolämpö, jossa ei huonekohtaista mittausta: on yhteen monopoliin sidottu ja yhdellä asukkaalla on mitättömät mahdollisuudet omilla toimillaan vaikuttaa lämmityskustannuksiin.

Btw, hyvät perustelut sulla tuolle väitteelle

a) 110 000e lainaa, 20v asuntolaina, 0,6% korolla 486e/kk

talon ylläpitokustannukset itselläni oli 65m2 suoralla lattialämmityksellä n. 300e/kk


b) 120 000 lainaa, 20v asuntolaina, 0.6% korolla 531e/kk

talon ylläpitokustannukset olisikin n. 250e/kk


Erotus on plusmiinusnolla

 

[kjns]

talon ylläpitokustannukset itselläni oli 65m2 suoralla lattialämmityksellä n. 300e/kk

Mitä kaikkea kuuluu ylläpitokustannuksiin?

Sähkölämmityksessä ja sähkölämmityksessä on eroja. Joku 60-luvun harakanpesä vs. uusi A-energialuokan talo jossa on kunnon eristeet, lämmön talteenotto ja vaikka ILP vielä kaverina on vähän eri tapauksia. Sähkölämmitys ei nykytekniikalla ole enää samanlainen kirosana kuin se joskus oli. Taitaa nykyään esim. kaukolämpö tulla helposti kalliimmaksi kuin suora sähkölämmitys, koska kaukolämmön perusmaksut on niin korkeita, ja sen sähköliittymän toki tarvitsee myös vaikka talo lämpiäisikin kaukolämmöllä.

Sähkönkulutukseen vaikuttaa myös paljon lämpimän käyttöveden käyttötottumukset sekä sisälämpötila, jos lutraa pitkiä kuumia suihkuja ja haluaa pitää kämpän läpi talven 24-asteisena niin kulutus nousee aika jyrkällä käyrällä verrattuna maltillisempiin suihkuttelijoihin ja 22 asteen sisälämpöön talvella.

Itse asun 2012 rakennetussa 125 m2 töllissä (+35 m2 ulkovarasto peruslämmöllä), jossa on sähköpatterit osassa huoneita ja suora lattialämpö osassa huoneita, sekä PILTO, ILP ja varaava takka (jota talvella poltellaan kerran päivässä). Sähkönkulutus edelliseltä 12 kuukaudelta on vähän rapia 14000 kWh, joka tarkoittaa meidän alueen siirtohinnoilla ja nykyisellä sähkösopimuksella noin 150€/kk. Tuosta on 22 €/kk pelkkää sähköliittymän perusmaksua, joka olisi sama vaikka tölli lämpiäisi pyhällä hengellä.

Siihen nähden sun 350€/kk 65 m2 töllissä tuntuu aika kovalta. Jos mä lasken sähkönkulutuksen, vedenkulutuksen, jätehuollon ja kiinteistöveron yhteen niin pääsen vähän vajaaseen 250 euroon/kk. Tuohon vielä jos lasken päälle Ifin laajimman kotivakuutuksen kiinteistölle sekä nettiyhteyden ja KTV:n + valokuidun rakennusmaksun kk-erän niin pääsen samaan 350 euroon/kk kuin sulla oli tuossa esimerkissä, mutta nyt siellä on kyllä aika paljon sellaistakin, jonka hinta ei tippuisi vaikka kämppä lämpiäisi jollain muulla kuin sähköllä.

 

[Teräsmiäs]

Mitä kaikkea kuuluu ylläpitokustannuksiin?

Yhtiövastikkeen, valokuidun joka tuli vastikkeen päälle, vesimaksun sekä sähkömaksun n. 120e/kk ja n. 9000kwh, koska tosiaan koko asunnossa oli lattialämmitys sähköllä, jota en kyllä kenellekkää suosittele. Talo oli -08 kaksio rivari, saunan kanssa, saunoin ehkä sen kerran viikkoon.

Kuten sanoin jo edellä ja painotan kolmannen kerran että lattilämmitys sähköllä koko kämpässä en suosittele. Vesikiertoinen lattilämmitys, joka lämpiää sähköllä on huomattavasti taloudellisempi.

 

[juu-zo]

Kuten sanoin jo edellä ja painotan kolmannen kerran että lattilämmitys sähköllä koko kämpässä en suosittele. Vesikiertoinen lattilämmitys, joka lämpiää sähköllä on huomattavasti taloudellisempi.

Varsinkin tähän väitteeseen haluaisin perusteluja.

 

[Persojet]

Varsinkin tähän väitteeseen haluaisin perusteluja.

Vesi varastoi lämpöä ja levittää tasaisemmin. Sähkö taas lämmittää "pulsseina" ja hyvin pistemäisesti vastuksen kohdalta, eikä lämpö jakaudu tasaisesti esimerkiksi huoneidenvälillä tai edes yhden huoneen alueella.

 

[juu-zo]

Vesi varastoi lämpöä ja levittää tasaisemmin. Sähkö taas lämmittää "pulsseina" ja hyvin pistemäisesti vastuksen kohdalta, eikä lämpö jakaudu tasaisesti esimerkiksi huoneidenvälillä tai edes yhden huoneen alueella.

 

[Teräsmiäs]

Varsinkin tähän väitteeseen haluaisin perusteluja.

Vesikiertoiset sattuu yleensä olemaan paremmalla hyötysuhteella sekä mm. ulkolämpötilankompensointi.

Varsinkin noi halvat huonetermostaati sähköisillä lattilämmityksissä on ihan kamalia ja lämmittävät usein liikaa. Sähköllä kun lämmittää olisi hyvä saada yösähköä hyödynnettyä enemmän.

Myös wattimäärät nousee aika isoiseksi jos peruslattialämmityskaapeli on 1200W per paketti, kun vastaavasti 1-vaiheiset vesikiertoisten koko lämmityselementti on 2-3kw luokkaa.

Ihan kokemusperää itsellä mitä olen asunnoissa asunut.

 

[juu-zo]

Vesikiertoiset sattuu yleensä olemaan paremmalla hyötysuhteella sekä mm. ulkolämpötilankompensointi.

Vesikiertoisissa lämpöhäviöt on 15% luokkaa johtuen ihan siitä että lämpö siirretään sieltä varaajasta sinne lattiaan. Sähköllä se saadaan suoraan sinne lattiaan.

Varsinkin noi halvat huonetermostaati sähköisillä lattilämmityksissä on ihan kamalia ja lämmittävät usein liikaa. Sähköllä kun lämmittää olisi hyvä saada yösähköä hyödynnettyä enemmän.

Miten tämä liittyy lämmitysmuodon huonouteen tai taloudellisuuteen jos termostaatit ovat huonot tai taloon ei ole rakennettu ohjauksia yö/päivä sähköille?

Myös wattimäärät nousee aika isoiseksi jos peruslattialämmityskaapeli on 1200W per paketti, kun vastaavasti 1-vaiheiset vesikiertoisten koko lämmityselementti on 2-3kw luokkaa.

Lämmitystarve per neliö on sama lämmittää sitä sitten vedellä, sähköllä tai kusella.

Ihan kokemusperää itsellä mitä olen asunnoissa asunut.

Oletko siis asunut samanlaisessa talossa mitä on lämmitetty sekä suoralla sähköllä että sähköllä lämpeävällä vesikiertoisella järjestelmällä?

 

[Teräsmiäs]

Vesikiertoisissa lämpöhäviöt on 15% luokkaa johtuen ihan siitä että lämpö siirretään sieltä varaajasta sinne lattiaan. Sähköllä se saadaan suoraan sinne lattiaan.

Eli sinun mielestä sähkölämmitteisessä lattilämmityksessä on parempi hyötysuhde ja näin ollen myös halvempaa lämmittää sähkölämmitteisellä lattialämmityksellä kuin vesikiertoisella?

 

[L2K2]

Vesikiertoiset sattuu yleensä olemaan paremmalla hyötysuhteella sekä mm. ulkolämpötilankompensointi.

Varsinkin noi halvat huonetermostaati sähköisillä lattilämmityksissä on ihan kamalia ja lämmittävät usein liikaa. Sähköllä kun lämmittää olisi hyvä saada yösähköä hyödynnettyä enemmän.

Myös wattimäärät nousee aika isoiseksi jos peruslattialämmityskaapeli on 1200W per paketti, kun vastaavasti 1-vaiheiset vesikiertoisten koko lämmityselementti on 2-3kw luokkaa.

Ihan kokemusperää itsellä mitä olen asunnoissa asunut.

Paremmalla hyötysuhteella kuin 1? Ja, miten ulkolämpötilankompensointi liittyy lämmitystavan valintaan, eikä järjestelmän ohjaukseen?

Toki, vesikiertoinen lattialämmitys on se ”ainoa oikea” ratkaisu ison ”huonosti eristetyn” torpan lämmön jakeluun sieltä maalämpökaivosta tai ilma-vesilämpöpumpusta. Samoin sen veden saa syömään mitä tahansa muuta lämmönlähdettä, vaikka puita. Näiden kanssa pelatessa toki voisi olla myös ihan klassiset lämpöpatterit pintaputkilla. Ei tarvitsisi pelata/pelätä sen rakenteiden sisään vedetyn vesiletkun kanssa. Ei sillä, ilmeisen luotettavia nuo muoviputket. Pienen modernin talon kanssa kannattanee laskea tarkkaan, että maksaako tuo koskaan itseään takaisin.

Halpaan ja huonoon termostaattiin vertaaminen nyt on hieman ”älyllisesti epärehellistä”. Jos jonkin lämmitystavan saa, niin sen sähkölämmityksen saa tuottamaan nättiä tasaista lämpöä, koska se on se kaikkein helpoiten säädettävä lämmitysmuoto.

Samoin ei ole mitään haittaa (enemmän hyötyä) siitä, että sen koko talon systeemin maksimiteho on iso. Olkoon vaikka 10 × 1200 W = 12 kW... ei sitä tarvitse koskaan ajaa sen isommalla teholla kuin mitään muutakaan lämmitysjärjestelmää. Fiksussa systeemissä ne eri lämpövastukset eivät ole koskaan samanaikaisesti päällä, joten valtakunnan verkosta ei tarvitse olla edes kykyä vetää tuota kaikkea kerralla. (Ja, kun se kytkentätaajuus pidetään kohtuullisena, niin asukas ei varmasti huomaa mitään sahaavaa lämpötilaa.)

Veikkaan, hieman kieli poskessa, että oli halpa vuokratorppa sähköllä ja sitten se oma ylpeys sillä vedellä. Ei sillä, vesikierto on varmasti todella hyvä niissä kohteissa, joissa se kalliimpi hankintahinta ei haittaa.

Eli sinun mielestä sähkölämmitteisessä lattilämmityksessä on parempi hyötysuhde ja näin ollen myös halvempaa lämmittää sähkölämmitteisellä lattialämmityksellä kuin vesikiertoisella?

Vastaan juu-zon puolesta: Riippuu ihan siitä, millä sen veden lämmität. Jos vesi lämpiää sähkövastuksella, niin kyllä...

 

[juu-zo]

Eli sinun mielestä sähkölämmitteisessä lattilämmityksessä on parempi hyötysuhde ja näin ollen myös halvempaa lämmittää sähkölämmitteisellä lattialämmityksellä kuin vesikiertoisella?

Vastaan juu-zon puolesta: Riippuu ihan siitä, millä sen veden lämmität. Jos vesi lämpiää sähkövastuksella, niin kyllä...

Juurikin näin. Ja ihan vain selvennyksenä teräsmiehelle, että vesikiertoinen lattialämmitys ei ole lämmitysenergian muoto kuten suora sähkölämmitys. Sinä vertasit nyt suoraa sähkölämmitystä sekä suoraa sähkölämmitystä vesikiertoisella jakelutavalla keskenään.

 

[Eliasta Pani Karhu]

Nyt elämäntilanteen muutoksen takia olisi haluja siirtyä omaan asuntoon, mutta ennen kun kerkeän sen enempää lainahakemuksia laitella eteenpäin osaatteko antaa hieman suuntia saako tälläsillä tuloilla hki seudulla minkälaista lainaa ensiasuntoon?

Bruttotulot 4k
Säästöt 9k

Asunnon vakuusarvo on ilmeisesti aina se 70%? Joten onko ilman aspia edes mahdollista saada järkevän kokoista lainaa?

Meillä 5% omarahoituksen osuus (ensiasunto) - tuo vakuusarvon ja omarahoituksen välinen osuus OP:lta otettiin heidän kauttaan ostettuna vakuutena. Maksu vuosittain (jonka lainan tuomat bonarit kuittaa).

 

[Rantakemisti]

Palataan aiheeseen eli asuntolainoihin. Erilaisista lämmitysmuodoista voi keskustella jossain toisessa ketjussa.

 

[vatanen]

ASP-lainasta kysymys.

Miten vaikuttaa käytännössä takauksiin jos on ASP-säästössä esim pk-seudun ulkopuolen maksimimäärään oikeuttava 11500. Tarkoitus olisi nostaa 230 000€ laina, johon 11500€ riittäisi juuri täyttämään ensiasunnon ostajan 5% omarahoitusvaatimuksen.

Käsittääkseni tässä tapauksessa joutuu ottamaan kaksi lainaa? ASP-laina 115 000€ ja lisälaina 115 000€.

ASP:llä valtiontakauksen saa vain 115 000€ asti. Oletetaan ostettavan asunnon toimivan 70% vakuutena. Miten pankki laskee tässä tapauksessa vakuudet? Asunnon vakuusarvo olisi 0,7*230 000€ = 161 000€ ja valtiontakaus 115 000€, yhteensä siis 276t€, eli lisävakuuksia ei tarvittaisi? Vai onko vakuus korkeintaan 70% kämpän arvosta, jolloin ylijäävälle 69 000 eurolle pitäisi vielä löytää (ostaa) vakuudet omasta takaa?

OP:n esimerkkejä lueskelemalla löytyi vain tilanteita, joissa ostajalla oli jo 10% kauppahinnasta säästössä omasta takaa.

 

[Zigh]

ASP-lainasta kysymys.

Miten vaikuttaa käytännössä takauksiin jos on ASP-säästössä esim pk-seudun ulkopuolen maksimimäärään oikeuttava 11500. Tarkoitus olisi nostaa 230 000€ laina, johon 11500€ riittäisi juuri täyttämään ensiasunnon ostajan 5% omarahoitusvaatimuksen.

Käsittääkseni tässä tapauksessa joutuu ottamaan kaksi lainaa? ASP-laina 115 000€ ja lisälaina 115 000€.

ASP:llä valtiontakauksen saa vain 115 000€ asti. Oletetaan ostettavan asunnon toimivan 70% vakuutena. Miten pankki laskee tässä tapauksessa vakuudet? Asunnon vakuusarvo olisi 0,7*230 000€ = 161 000€ ja valtiontakaus 115 000€, yhteensä siis 276t€, eli lisävakuuksia ei tarvittaisi? Vai onko vakuus korkeintaan 70% kämpän arvosta, jolloin ylijäävälle 69 000 eurolle pitäisi vielä löytää (ostaa) vakuudet omasta takaa?

OP:n esimerkkejä lueskelemalla löytyi vain tilanteita, joissa ostajalla oli jo 10% kauppahinnasta säästössä omasta takaa.

ASP-lainan valtiontakaus on 25% ASP-lainan määrästä: 0,25*115te => 28 750 e *
Asunnon 70% vakuusarvolla kokonaisvakuudet 241 500 e * 0,70 + 28 750 e => 189 750e
Eli vakuusvajetta vielä reilut 41 000e.

* Usein kysyttyä

 

[elmo]

Sitä käsitellään yhtenä könttinä vaikka 2 erillistä lainaa. Ja vaikka aspi on pienempi kuin kokonaislaina niin sulla pitää olla 10% koko kakusta eli tässä tapauksessa 23k€.

Tuota ei varmaan pysty kiertämään mitenkään kun sitä sai säästettyä vain sen 3k€/vuosineljännes. Eli joko säästät pitempään, ostat halvemman, hylkäät aspin tai otat siihen jonkun toisen maksajan toiselle puolikkaalle niin säästösi riittävät.

ASP-tilille säästetään omasäästöosuutena vähintään 10 prosenttia asunnon tai ASP-tallettajan omistukseen tulevan osuuden (vähintään 50 prosenttia) hinnasta.

ASP-säästäminen

 

[Zigh]

Sitä käsitellään yhtenä könttinä vaikka 2 erillistä lainaa. Ja vaikka aspi on pienempi kuin kokonaislaina niin sulla pitää olla 10% koko kakusta eli tässä tapauksessa 23k€.

Tuota ei varmaan pysty kiertämään mitenkään kun sitä sai säästettyä vain sen 3k€/vuosineljännes. Eli joko säästät pitempään, ostat halvemman, hylkäät aspin tai otat siihen jonkun toisen maksajan toiselle puolikkaalle niin säästösi riittävät.

ASP-tilille säästetään omasäästöosuutena vähintään 10 prosenttia asunnon tai ASP-tallettajan omistukseen tulevan osuuden (vähintään 50 prosenttia) hinnasta.

ASP-säästäminen

Tota sääntöä "10% omistusosuudesta pitää olla ASP-tilillä" katsottiin ainakin meillä aikoinaan sormien läpi. Mulla oli ASP-tilillä vajaat 13ke kun omistusosuudeksi tuli reilut 170ke. Toki ASP-lainaa ei saanut kuin juuri sen mitä ASP-tilillä oleva summa antoi myöden. Tähän saattoi toki vaikuttaa sekin, että omaa rahaa oli muuten kuitenkin ihan reilusti eli sitä olisi voinut hyvin dumpata ASP-tilille enemmän ilman tuota typerää 3ke/Q sääntöä.

 

[vatanen]

ASP-lainan valtiontakaus on 25% ASP-lainan määrästä: 0,25*115te => 28 750 e *
Asunnon 70% vakuusarvolla kokonaisvakuudet 241 500 e * 0,70 + 28 750 e => 189 750e
Eli vakuusvajetta vielä reilut 41 000e.

No niinpä olikin. Kiitos korjauksesta ja pahoittelut aivopierusta.

Tuota ei varmaan pysty kiertämään mitenkään kun sitä sai säästettyä vain sen 3k€/vuosineljännes. Eli joko säästät pitempään, ostat halvemman, hylkäät aspin tai otat siihen jonkun toisen maksajan toiselle puolikkaalle niin säästösi riittävät.

Toinen maksaja tässä tapauksessa voisi siis olla puoliso? Eli ASP-laina 115t€ ja loput kumppanin nimiin? Olettaen, että tulojen suhteen ei ole ongelmaa, vakuusvajetta jäisi silloin yllämainittu ~41t€. Onko siihen mahdollista silloin saada valtiontakaus erikseen?

 

[Zigh]

Olettaen, että tulojen suhteen ei ole ongelmaa, vakuusvajetta jäisi silloin yllämainittu ~41t€. Onko siihen mahdollista silloin saada valtiontakaus erikseen?

On, mutta sen määrä on max 20% siitä muusta lainasta eli ei sekään vielä riitä.

Taas sama linkki: Usein kysyttyä

 

[elmo]

Puolisoonhan tuolla varmaan yleisimmiten taidetaan viitata. Jos aspi on vain sinun nimissä ja se puoliso on olemassa niin lienee helpoin ratkaisu. Ja jos puolisolle se on myös ensiasunto niin menisikö sillä 5% omarahotuksella, minkä voi kattaa vaikka luottokortilla tai pikavippi.fi. Mitä jos puolisolla on myös aspi niin en kyllä ole kuullut että kahta aspia saisi yhdistettyä. Kannattaa kysellä myös pankista tai sitten päätellä asiat oikein tuolta valtionkonttorin sivuilta. Oma setti on aika mutua .

Meidän ainakin piti -10 säästää 10% koko lainasummasta eikä pelkkää aspi summaa. Mutta rahamiehet ja persaukiset onkin erikseen . Hoitu meidän kohdalla tilapäisellä lainalla että saatiin ostettua se asunto mikä haluttiin eikä mennyt ohi...

 

[Taneli-]

Asiaa liikaa pohtimatta tässä syy miksi kauppakirja kannattaa lukea huolella lävitse ja jos ei itse ihan 100% varma ole asiasta niin kysyä:
Nuoripari luuli ostavansa 93 000 euron asunnon – ei ymmärtänyt yhtä kohtaa kauppakirjassa

Lyhyesti:
"
Ensiasunnon ostanut nuoripari teki asuntokaupat kaksiosta. Puolisen vuotta kului ja posti toi 20 000 euron laskun asunnossa tehdystä putkiremontista. Ostajat pitivät laskua virheenä.

Pariskunta järkyttyi, sillä he eivät olleet ymmärtäneet mitä kauppakirjassa mainittu ”jyvitys” taloyhtiön putkiremontista edes tarkoitti.
"
+
"
Hovioikeus muistuttaa lisäksi, että selonottovelvollisten ostajien olisi pitänyt ennen kauppaa selvittää itselleen, mikä on kaupan kaikkien ehtojen hyväksymisen merkitys.

Pariskunnan kustannuksia nostavat putkilaskun lisäksi vielä noin 40 000 euron asianajokulut.
"

Käytännössä siis maksoivat / ottivat 93K€ lainaa, saivat 20K€ laskun tehdystä putkirempasta ja nyt joutuvat maksamaan lisäksi 40K€ asianajokuluja. Kyseessä 20 ja 23v nuoret. Epäilen että joutuvat myymään kämpän ja vieläkin jäävät velkaisiksi ehkä menettävät luottotietonsa elleivät syystä X saa uutta 60K€ lainaa ja pysty hoitelemaan molempia samaan aikaan.

 

[jinx1980]

Miten noin ”yksinkertaisen” casen kulut voi olla 20k€ + 20k€, riita kun ei tuollaisesta juuri yksinkertaisemmaksi voi muuttua. Tuossahan ei ole oikeuden tarvinnut kuin käytännössä arvioida noita 3:a dokumenttia, niin mitä ihmettä juristit on laskuttaneet karkeasti 100h/osapuoli kun heidän homman olisi luullut olevan alleviitata dokumenteista päämiesten kannalta oleelliset (siis heidän kantaa puoltavat) jutut.

 

[kjns]

Asiaa liikaa pohtimatta tässä syy miksi kauppakirja kannattaa lukea huolella lävitse ja jos ei itse ihan 100% varma ole asiasta niin kysyä:

Ollenkaan nuorenparin tyhmyyttä väheksymättä, eipä välitysliikekään kyllä kummoisesti ole hommaansa hoitanut, jos tuollainen parinkymmenen tonnin lisälasku velattoman hinnan päälle on jäänyt kaupanteossa epäselväksi...

Mielenkiintoista olisi saada tuohon KO:nkin ratkaisu, saataisiin vähän ennakkotapausta siihen kuinka selvästi välittäjien on tiedonantovelvollisuutensa hoidettava. Tässä kyllä haisee lehtijutun perusteella vahvasti kusetus tai tahallinen ostajien harhaanjohtaminen.

 

[Mikkos]

Ollenkaan nuorenparin tyhmyyttä väheksymättä, eipä välitysliikekään kyllä kummoisesti ole hommaansa hoitanut, jos tuollainen parinkymmenen tonnin lisälasku velattoman hinnan päälle on jäänyt kaupanteossa epäselväksi...

Mielenkiintoista olisi saada tuohon KO:nkin ratkaisu, saataisiin vähän ennakkotapausta siihen kuinka selvästi välittäjien on tiedonantovelvollisuutensa hoidettava. Tässä kyllä haisee lehtijutun perusteella vahvasti kusetus tai tahallinen ostajien harhaanjohtaminen.

Eikä kyllä pankkikaan hoitanu hommiaan. Luulis että tommoset pankkikin jo näkee lainalupausta tehdessä.

 

[Nomber]

Ostajat olleet kyllä hölmöjä, mutta vaikuttaa näillä tiedoilla että myyjä on tuota hölmöyttä ja tietämättömyyttä käyttänyt selvästi hyväkseen.

 

[Grazer]

Ostajat on kyllä olleet vähän yksinkertaisia, mutta jos pitää paikkansa, että uutisen perusteella asuntoa on kaupattu velattomalla hinnalla, niin sen perusteella kyllä itse ja katson, että velattomassa hinnassa putkiremonttiosuus on jo mukana. Tiedä sitten, miten sanatarkasti on mainittu kauppakirjassa tuo jyvitys.
Olisi kyllä ihan hyvä saada tähän KKO:n päätös.

 

[vatanen]

Joku tossa jutussa haiskahtaa. Ensipäätelmä olisi että papereita ei ole luettu, mutta ei kai lakimieskään tota keissiä olisi ottanut jos siinä ei mitään pohjaa ole.

 

[glomerulus]

Mitä olen asunto-ilmoituksia selaillut, niin tilanteissa kun putkiremppa (tai miksei julkisivu tms. isompikustanteinen juttu) on tehty, mutta kustannukset ynnäämättä ja jyvittämättä osakkaille, on kuitenkin samassa yhteydessä annettuna jonkinlainen esim. tuhannen euron tarkkudella suuruusarvio jossain vaiheessa maksuun lankeavista kustannuksista. Yleensähän noita varten taloyhtiö ottaa lainaa ja tarinan osakkaalle tulisi vastikelaskuun uusi rahoitusvastike (tarinan tilanteessa arviolta n. 100€/kk 20 vuoden ajaksi). Ehkä journalismin nykyhengen mukaisesti on asia ilmaistu siten, että taloyhtiö on vaatinut nuoriparilta 19.000€ per heti mistä nämä ovat menneet "shokkiin".

Onhan se niinkin, että kun kaupantekohetkellä tuoreen isännöitsijätodistuksen mukaan osakkeisiin ei kohdistu velkaa niin niihin ei silloin kohdistu velkaa. Velattomuus ei takaa velattomuutta vastaisuudessakin. Tietämättä tarkkoja asuntoesitteessä ja kauppakirjassa olleista sanamuodoista on tilannetta vaikeaa sen paremmin arvostella.

Ikävä tapaus kaiken kaikkiaan. Oikeusprosessikin on ollut kohtuuttoman raskas ja pitkä. Tälläinen nakertaa myös välittäjäpalvelun uskottavuutta, jonka pitäisi palvella niin ostajaa kuin myyjääkin. Ihan mahdollista toki, että kaikki ovat toimineet ns. hyvin aikein. Ostajalla on kieltämättä olleet läksyt tekemättä ottaen huomioon että kyseessä elämän suurempia hankintoja. Voi hyvin olla, että välittäjä on ollut myös niin turtunut omaan asiantuntemukseensa (vaikkei asunto-osakkeiden myynti nyt mitään avaruustiedettä olekaan) ja kokenut kaupan yksityiskohtien olevan selviä molemmille osapuolille. Aika herkästi on pariskunta lähtenyt käräjöimään aiheesta kun yhtenä skenaariona on että sen alkuperäisen putkiremontin lisäksi siinä saa maksettavakseen etukäteen täysin määrittämättömät oikeudenkäyntikulut kun eri oikeusasteet kahlataan läpi...

 

[vemkki]

Yleensähän noita varten taloyhtiö ottaa lainaa ja tarinan osakkaalle tulisi vastikelaskuun uusi rahoitusvastike (tarinan tilanteessa arviolta n. 100€/kk 20 vuoden ajaksi). Ehkä journalismin nykyhengen mukaisesti on asia ilmaistu siten, että taloyhtiö on vaatinut nuoriparilta 19.000€ per heti mistä nämä ovat menneet "shokkiin".

Veikkaan, että on tullut mahdollisuus maksaa 19 tonnia heti, ja jos ei maksa, alkaa rahoitusvastike juosta. Kiva otsikkohan tuosta tulee.

 

[code.666.]

Vapaa-ajanasunto olisi tähtäimessä, vesistön rannalta, sähkö+juokseva vesi, tonttia niin että rakennusoikeutta on reilusti jäljellä, ehdokkaita onkin jo löytynyt mukavasti mutta mites mites toi lainapuoli? Pankkihan ei tuohon käsittääkseni varsinaista asuntolainaa myönnä, joten ehdot varmaankin vähän eri luokkaa. Onko kenelläkään kokemuksia viimeajoilta?

 

[zepi]

Ostajat on kyllä olleet vähän yksinkertaisia, mutta jos pitää paikkansa, että uutisen perusteella asuntoa on kaupattu velattomalla hinnalla, niin sen perusteella kyllä itse ja katson, että velattomassa hinnassa putkiremonttiosuus on jo mukana. Tiedä sitten, miten sanatarkasti on mainittu kauppakirjassa tuo jyvitys.
Olisi kyllä ihan hyvä saada tähän KKO:n päätös.

Nettipalveluissa näkee paljon vanhoja asuntoja joissa velaton hinta X ja sitten selkeä merkinnät, että "julkisivuremontin arvioitu jyvitysosuus n. 15 000e tulossa velkaosuudeksi, lopullinen summa tiedetään kevään yhtiökokouksen jälkeen" tyylisiä juttuja.

Minulla ei ole mitään käsitystä, että onko tuollaista mitään tarvetta merkitä kauppakirjaan jos se lukee selvästi siellä välittäjän ostajalle tarjoamissa materiaaleissa.