Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[KiLLPaTRiCK]

Minun turvallisuudentunnetta lisää iso määrä säästöjä tilillä hävittyinä lainan korkokuluina enemmän kuin maksimaalisesti lyhennetty laina. Jos olet tehnyt kaikilla säästöilläsi ylimääräisiä lyhennyksiä niin et saa niillä mitään anteeksi jos vaikka sairastut pitkäaikasesti tai jäät työttömäksi eikä tilillä ole tarpeeksi puskuria maksella lyhennyksiä.

Kai sen asunnon voi myydä? Jos sinulla ei ole varaa johonkin, miksi ihmiset ajattelevat, että siitä on pakko pitää kiinni?

 

[Mikkos]

Kai sen asunnon voi myydä? Jos sinulla ei ole varaa johonkin, miksi ihmiset ajattelevat, että siitä on pakko pitää kiinni?

Ei niitä asuntojakaan ihan noin vaan myydä..

 

[Oksa]

Kai sen asunnon voi myydä? Jos sinulla ei ole varaa johonkin, miksi ihmiset ajattelevat, että siitä on pakko pitää kiinni?

Minäkään en ole niin pessimisti että uskon tuollaisen hypoteettisen tilanteen jatkuvan loppuelämän. Joillakin saattaa olla vaikkapa perhettä jolloin "myydään talo, iskä lomautettiin" ei ole se mikä ensimmäiseksi tulee mieleen. Lisäksi myyntiprosessi voi ottaa aikansa.

 

[pokkus]

Juu, sitten tietenkin. Luulin kyllä, että mistään ei saa noin suurta korkoa. Sinunhan kannattaa ostaa Suomen kallein asunto pelkästään lainalla ja vain katsella omaisuuden karttumista.

Tästä vastauksesta paistaa juuri läpi se ongelma mikä monella on, ettei ymmärretä miten ne rahat, sijoitukset, menot ja prosentit jne. vaikuttavat kokonaisuuteen. Vuodessa isoa eroa ei välttämättä vielä saa aikaiseksi, mutta vuodesta toiseen toimien niin, että raha on siellä kiinni, mikä tuottaa eniten positiivista kassavirtaa niin saakin jo melkoisen eron verrattuna näihin "kettuilukommentteihin".

 

[chrisekh]

Mutta maksat tolkuttoman määrän korkoa. Kysymys ei ole mistään pankin valvomisesta. Kyllä ihmiset itse saavat päättää, kuinka suuri lyhennys on.

Ihan nyt viela varmuuden vuoksi. Mita lyhyemmalla maksuajalla otat niin sita vahemman sinulla on paatosvaltaa kuukausieraan. Itsekkin maksan lainaa tuplavauhtia pois ja ei tulisi mieleenikaan korottaa kuukausieraa koska se veisi minulta vapauden pois paattaa itse siita etta pidan kuukauden jolloinka lyhennan vahemman.

 

[kjns]

Tullut katseltua yhtiömuotoista OKT:ta, jossa samassa yhtiössä on kaksi erillistaloa, jotka hoitavat omaa taloaan kuten omakotitaloja (kunnossapitovastuumielessä). On käynyt ilmi, että As Oy ei ole hoitanut mitään byrokratiavelvotteita eli siirtyminen MML osakerekisteriin on tekemättä (ilmeisesti nyt tekeillä), yhtiökokouksia ei ole pidetty kai koskaan eikä myöskään tilinpäätöksiä tai toimintakertomuksia tehty.

Onko kokemuksia, mitä tällaisen kanssa pitäisi ottaa huomioon? On tullut jo pyydeltyä kaikkea saatavilla olevaa, ja kyllä tuosta joku hallituksen PJ:n isännöitsijäntodistus on olemassa, mutta mites noin muuten? Jotain miinoja, jotka pitäisi erityisesti tiedostaa?

Ei tuo nyt kovin hyvää kuvaa maalaa taloyhtiön toiminnasta jos ei ole pidetty edes lakisääteisiä pakollisia kokouksia. Toisin sanoen, asiat hoidetaan perin juurin päin helvettiä. Pysyisin itse kaukana tuollaisesta.

Jos meinaat tuohon kuitenkin sekaantua, niin selvitä ainakin miten se päätösvalta siellä menee, onko molemmilla osakkailla 50% äänistä vai toisella enemmän? Käytännössä 50/50 äänillä puheenjohtajan ääni ratkaisee ännestykset, jos taas toisella enemmän ääniä niin se voi pahimmillaan sanella mtä tehdään ja toisella pelkkä maksajan rooli.

Tuo systeemi vastaa pitkälti paritaloa, niin kannattaa lukaista tämä lakiblogin postaus äänestyksiin liittyen:

Blogi: Yhtiökokouspäätösten kiemurat paritaloyhtiössä | Talojuristit.fi

Miten asunto-osakeyhtiön päätöksenteko- ja äänimääräedellytykset toimivat paritaloyhtiössä, jossa on vain kaksi osakeryhmää? Ulkopuolisen [...]

talojuristit.fi

 

[Variz]

Minun turvallisuudentunnetta lisää iso määrä säästöjä tilillä hävittyinä lainan korkokuluina enemmän kuin maksimaalisesti lyhennetty laina. Jos olet tehnyt kaikilla säästöilläsi ylimääräisiä lyhennyksiä niin et saa niillä mitään anteeksi jos vaikka sairastut pitkäaikasesti tai jäät työttömäksi eikä tilillä ole tarpeeksi puskuria maksella lyhennyksiä.

Aikaisemmin sanoin, että kannattaa maksaa ennakkoLYHENNYKSIÄ. Maksat niitä lyhennyksiä ennakkoon, lainan alkupäästä. Et loppupäästä kuten ylimääräisillä lyhennyksiä.
Näin voit milloin tahansa lakata maksamasta lyhennyksiä (ja maksaa vain korkoa). Ikäänkuin lainaat itsellesi tulevaisuuteen rahaa.

Näin toimien säästät koroissa, ja vastaavan tuoton saadaksesi esim säästötilillä pitäisi olla huomattavsti suurempi jorko, koska siitä pitää maksaa veroa toisin kuin tuossa itsellesi lainaamisella. Mistä saat tällä hetkellä täysin riskittömän 3,6% koron? Tuon verran rnnakkolyhennyksellä tällä hetkellä saa "korkoa".

 

[Oksa]

Aikaisemmin sanoin, että kannattaa maksaa ennakkoLYHENNYKSIÄ. Maksat niitä lyhennyksiä ennakkoon, lainan alkupäästä. Et loppupäästä kuten ylimääräisillä lyhennyksiä.
Näin voit milloin tahansa lakata maksamasta lyhennyksiä (ja maksaa vain korkoa). Ikäänkuin lainaat itsellesi tulevaisuuteen rahaa.

Näin toimien säästät koroissa, ja vastaavan tuoton saadaksesi esim säästötilillä pitäisi olla huomattavsti suurempi jorko, koska siitä pitää maksaa veroa toisin kuin tuossa itsellesi lainaamisella. Mistä saat tällä hetkellä täysin riskittömän 3,6% koron? Tuon verran rnnakkolyhennyksellä tällä hetkellä saa "korkoa".

Mitä automaattisille kuukausittaisille lyhennyksille tapahtuu kun teet noita ennakkolyhennyksiä? Jatkuuko ne normaalisti vai miten pitää toimia? Ja miten ilmoitetaan jos ei haluakaan lyhentää jonain tulevan kuukautena? Yritin googlata ja ainakaan Osuuspankin sivuilta en löytänyt tuohon selvää vastausta.

 

[Variz]

Mitä automaattisille kuukausittaisille lyhennyksille tapahtuu kun teet noita ennakkolyhennyksiä? Jatkuuko ne normaalisti vai miten pitää toimia? Ja miten ilmoitetaan jos ei haluakaan lyhentää jonain tulevan kuukautena? Yritin googlata ja ainakaan Osuuspankin sivuilta en löytänyt tuohon selvää vastausta.

Kun maksaa ennakkolyhennyksen, korot menevät tietenkin automaattisesti kuukausittain niin kauan, että ennakkoon maksettu lyhennys on käytetty. Tämän jälkeen lyhennykset jatkuvat ihan samalla lailla.

Kun ennakkolyhennystä on sisässä, pankki ei veloita lyhennystä vaan käyttää tuota ennakkoon maksettua rahaa automaattisesti.

Pääoma pirnenee heti kun teet ennakkolyhennyksen, joten koron osuus laskee samalla lailla kuin ylimääräisellä lyhennyksellä.

Itse olen laittanut kuukausittaisen automaattieloituksen OPssa. Sen voi tietty perua milloin tahansa tarvittaessa Tämän voi laittaa ainakin OPssa ihan siitä lyhennä lainaa kohdasta mobiiliapissa

 

[Fact0ry]

Ei tuo nyt kovin hyvää kuvaa maalaa taloyhtiön toiminnasta jos ei ole pidetty edes lakisääteisiä pakollisia kokouksia. Toisin sanoen, asiat hoidetaan perin juurin päin helvettiä. Pysyisin itse kaukana tuollaisesta.

Jos meinaat tuohon kuitenkin sekaantua, niin selvitä ainakin miten se päätösvalta siellä menee, onko molemmilla osakkailla 50% äänistä vai toisella enemmän? Käytännössä 50/50 äänillä puheenjohtajan ääni ratkaisee ännestykset, jos taas toisella enemmän ääniä niin se voi pahimmillaan sanella mtä tehdään ja toisella pelkkä maksajan rooli.

Tuo systeemi vastaa pitkälti paritaloa, niin kannattaa lukaista tämä lakiblogin postaus äänestyksiin liittyen:

Blogi: Yhtiökokouspäätösten kiemurat paritaloyhtiössä | Talojuristit.fi

Miten asunto-osakeyhtiön päätöksenteko- ja äänimääräedellytykset toimivat paritaloyhtiössä, jossa on vain kaksi osakeryhmää? Ulkopuolisen [...]

talojuristit.fi

Samaan johtopäätökseen ("pysy kaukana") tässä itsekin alkaa päätyä kun asiaa pohtii ja on tullut yhtiön vähäisiin papereihin ja muihin perehdyttyä. Kohteen markkinoitiin myös sisältävän autotallin, mutta piirustuksissa on kahdelta seinältä avoin autokatos ja muissakin dokkareissa puhutaan autokatoksesta. Itse rakennus on ulkopuolelta kuin autotalli, mutta sisäpuolelta selvisi että rakennuksessa on vain ulkoverhoilu ja betonilattia. Oletus oli, että tuo rakennus olisi lämmin ja kaikin puolin luvallinen autotalli, mutta nyt pääsisi senkin kanssa rakennushommiin jos haluaisi saattaa siihen tilaan mikä oli alunperin oletus.

Päätösvalta on juurikin 50/50 ja tuo mainitsemasi riski tuossa yhtenä asiana myös hiertää. Vaikka nykyiset naapuritalon asukkaat olisivat asiallisia niin koska tahansa naapuriin voi muuttaa joku joka pistää homman läskiksi. Pari muutakin "hienoutta" talosta löytyy, mutta plussana hinta/sijainti/koko on houkutteleva.

Asuntolainaa voi ajatella kahdella tapaa, joko maksaa niin vähän kuin koskaan mahdollista. Kun kuolee, on ihan sama kuinka paljon lainaa on jäljellä.
Toinen, ja itse suosimani tapa on se, että maksaa nopeasti pois, ja sen jälkeen jää sitten rahaa enemmän elämiseen.
Meillä on asuntolainan maksuajat olleet aina alle, tai noin 10 vuotta. Kolmannetta asuntoa maksetaan tällä hetkellä, ja 3v kohdalla on 1/3 maksettu. Toki edelliset asunnot on myyty uutta ostettaessa, joten lainan osuus on noin puolet kauppahinnasta tässä nykyisessä.

Ymmärrän, että kaikilla ei välttämättä ole mahdollista toimia näin mutta meille ollut ok ratkaisu. Mistään ei kuitenkaan pihistetä lainan maksamisen vuoksi.

Valitettavasti tämä johtaa usein tyypilliseen suomalaiseen varallisuuskuvioon: Kaikki säästöt on talon seinissä joiden tuotto-odotus ei suuressa osassa Suomea ole kovin kummoinen. Sitä seinissä olevaa rahaa on myös hyvin vaikea realisoida osittain, toisin kuin vaikka osakkeisiin sijoitettua rahaa.

Näitä voi leikkiä vaikka Seligsonin tuottolaskurilla ja miettiä mitä se ylimääräinen lyhennys olisi tuottanut sijoittamalla se muualle: Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj - Tuottolaskuri

 

[Variz]

Samaan johtopäätökseen ("pysy kaukana") tässä itsekin alkaa päätyä kun asiaa pohtii ja on tullut yhtiön vähäisiin papereihin ja muihin perehdyttyä. Kohteen markkinoitiin myös sisältävän autotallin, mutta piirustuksissa on kahdelta seinältä avoin autokatos ja muissakin dokkareissa puhutaan autokatoksesta. Itse rakennus on ulkopuolelta kuin autotalli, mutta sisäpuolelta selvisi että rakennuksessa on vain ulkoverhoilu ja betonilattia. Oletus oli, että tuo rakennus olisi lämmin ja kaikin puolin luvallinen autotalli, mutta nyt pääsisi senkin kanssa rakennushommiin jos haluaisi saattaa siihen tilaan mikä oli alunperin oletus.

Päätösvalta on juurikin 50/50 ja tuo mainitsemasi riski tuossa yhtenä asiana myös hiertää. Vaikka nykyiset naapuritalon asukkaat olisivat asiallisia niin koska tahansa naapuriin voi muuttaa joku joka pistää homman läskiksi. Pari muutakin "hienoutta" talosta löytyy, mutta plussana hinta/sijainti/koko on houkutteleva.


Valitettavasti tämä johtaa usein tyypilliseen suomalaiseen varallisuuskuvioon: Kaikki säästöt on talon seinissä joiden tuotto-odotus ei suuressa osassa Suomea ole kovin kummoinen. Sitä seinissä olevaa rahaa on myös hyvin vaikea realisoida osittain, toisin kuin vaikka osakkeisiin sijoitettua rahaa.

Näitä voi leikkiä vaikka Seligsonin tuottolaskurilla ja miettiä mitä se ylimääräinen lyhennys olisi tuottanut sijoittamalla se muualle: Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj - Tuottolaskuri

Näin. Tosin kyllä itse laitan (pirnen) osan rahastoon.
Toisaalta viiden vuoden päästä olen velaton. Sitä varallisuutta sitten tulee sisään kun ei lyhennykset juokse

 

[Warwick]

Ei tuo nyt kovin hyvää kuvaa maalaa taloyhtiön toiminnasta jos ei ole pidetty edes lakisääteisiä pakollisia kokouksia. Toisin sanoen, asiat hoidetaan perin juurin päin helvettiä. Pysyisin itse kaukana tuollaisesta.

Jos meinaat tuohon kuitenkin sekaantua, niin selvitä ainakin miten se päätösvalta siellä menee, onko molemmilla osakkailla 50% äänistä vai toisella enemmän? Käytännössä 50/50 äänillä puheenjohtajan ääni ratkaisee ännestykset, jos taas toisella enemmän ääniä niin se voi pahimmillaan sanella mtä tehdään ja toisella pelkkä maksajan rooli.

Tuo systeemi vastaa pitkälti paritaloa, niin kannattaa lukaista tämä lakiblogin postaus äänestyksiin liittyen:

Blogi: Yhtiökokouspäätösten kiemurat paritaloyhtiössä | Talojuristit.fi

Miten asunto-osakeyhtiön päätöksenteko- ja äänimääräedellytykset toimivat paritaloyhtiössä, jossa on vain kaksi osakeryhmää? Ulkopuolisen [...]

talojuristit.fi

Jos tilinpäätökset ym PRH:n vaatima on hoitamatta, voi käydä myös niin että y-tunnus lakkaa olemasta. Siitä voi olla seurauksena veden/sähköjen/lämmön katkeaminen yms kivaa.
Jos sattuu tällaiseen vähemmistöosakkaaksi, niiden hoitaminen kuntoon voi olla myös kivinen tie. Talon myyminen eteenpäin ei välttämättä myöskään onnistu.

 

[vemkki]

Kun maksaa ennakkolyhennyksen, korot menevät tietenkin automaattisesti kuukausittain niin kauan, että ennakkoon maksettu lyhennys on käytetty. Tämän jälkeen lyhennykset jatkuvat ihan samalla lailla.

Kun ennakkolyhennystä on sisässä, pankki ei veloita lyhennystä vaan käyttää tuota ennakkoon maksettua rahaa automaattisesti.

Pääoma pirnenee heti kun teet ennakkolyhennyksen, joten koron osuus laskee samalla lailla kuin ylimääräisellä lyhennyksellä.

Itse olen laittanut kuukausittaisen automaattieloituksen OPssa. Sen voi tietty perua milloin tahansa tarvittaessa Tämän voi laittaa ainakin OPssa ihan siitä lyhennä lainaa kohdasta mobiiliapissa

Nordealla on käytössä lyhennysjousto, jolloin voi pienentää kuukausierää tai maksaa normaalia enemmän, mutta ymmärtääkseni siinä tavallista suurempi maksuerä lyhentää lainaa, jolloin kuukausierät pienenevät vain pienentyneen koron osuuden verran. Jos sitten tulee tarvetta löysätä maksuohjelmaa, pitää joka kuukausi säätää automaattiveloitusta tavallista pienemmäksi.

 

[Fact0ry]

Näin. Tosin kyllä itse laitan (pirnen) osan rahastoon.
Toisaalta viiden vuoden päästä olen velaton. Sitä varallisuutta sitten tulee sisään kun ei lyhennykset juokse

Hyvä, että on kumminkin rahastoa avattu. Ymmärrän kyllä sen velattomuuden tuoman vapaudentunteen. Tuli itsekin maksettua auto nopeasti pois vaikka sille rahalle olisi korkeahkosta korosta huolimatta saanut silti paremman tuoton markkinoilta. Tuntui vaan kassavirtamielessä paremmalta, kun sai 500+ euroa pois säännöllisistä kuukausimenoista.

Sijoituksissa vaan on se puoli, että tarvitaan 10+ vuotta aikaa ennen kuin korkoa korolle pääsee vauhtiin. Jos odottaa ensin nelikymppiseksi ennen kuin alkaa sijoittamaan, niin jää aika paljon tuottoja saamatta eikä faktisesti koskaan tule pääsemään samaan käyrään kuin parikymppisenä aloittanut. Sijoitin vuonna 2012 yhteen rahastoon 80 euroa. Nyt kyseisen sijoituksen arvo on 370 euroa. Jos tuo jatkaa samalla 12% p.a. tuotollaan jatkossakin, niin tällä hetkellä tuon arvo nousee yli puolet alkuperäisestä sijoituksesta joka vuosi.

Jos tilinpäätökset ym PRH:n vaatima on hoitamatta, voi käydä myös niin että y-tunnus lakkaa olemasta. Siitä voi olla seurauksena veden/sähköjen/lämmön katkeaminen yms kivaa.
Jos sattuu tällaiseen vähemmistöosakkaaksi, niiden hoitaminen kuntoon voi olla myös kivinen tie. Talon myyminen eteenpäin ei välttämättä myöskään onnistu.

Ei tuo PRH:n selvitystilaan joutuminen ilmeisesti ihan yllättäen tapahdu, mutta vuodelta 2024 löytyi kuitenkin As Oy Kupittaankatu 57, Turku jolle PRH on lähettänyt kehotuksen toimittaa tilinpäätös. Jos ei toimiteta niin käynnistyy poistomenettely.
Listoja löytyi täältä: PRH - Yritykset poistomenettelyssä 2024 | PRH

 

[Variz]

Hyvä, että on kumminkin rahastoa avattu. Ymmärrän kyllä sen velattomuuden tuoman vapaudentunteen. Tuli itsekin maksettua auto nopeasti pois vaikka sille rahalle olisi korkeahkosta korosta huolimatta saanut silti paremman tuoton markkinoilta. Tuntui vaan kassavirtamielessä paremmalta, kun sai 500+ euroa pois säännöllisistä kuukausimenoista.

Sijoituksissa vaan on se puoli, että tarvitaan 10+ vuotta aikaa ennen kuin korkoa korolle pääsee vauhtiin. Jos odottaa ensin nelikymppiseksi ennen kuin alkaa sijoittamaan, niin jää aika paljon tuottoja saamatta eikä faktisesti koskaan tule pääsemään samaan käyrään kuin parikymppisenä aloittanut. Sijoitin vuonna 2012 yhteen rahastoon 80 euroa. Nyt kyseisen sijoituksen arvo on 370 euroa. Jos tuo jatkaa samalla 12% p.a. tuotollaan jatkossakin, niin tällä hetkellä tuon arvo nousee yli puolet alkuperäisestä sijoituksesta joka vuosi.

Olet oikeassa tässä. Sijoittamisessa on riskinsä, tiedät sen itsekin. Jos mitään riskiä ei olisi, sinun olisi varmaan kannattanut 2012 hakea lainaa muutama sata tuhatta ja sijoittaa se 80€ sijaan?
On totta, että nollakorkojen aikaan lainan korkomenot olivat olemattomat, eikä lainaa kannattanutkaan lyhentää. Luuletko, että ollaan pian palaamassa takaisin nollakorkojen aikaan,

Toistan kysymykseni, mistä saat 3,6% täysin riskittömän koron rahoille tänä päivänä? Sen saa asuntolainaa lyhentämällä.

Edit. Tuo 12% vuosituotto ei ole kyllä mikään perus tuotto-olrrtama. Yleensä kai lasketaan 6-8% olettamalla?

 

[vemkki]

Edit. Tuo 12% vuosituotto ei ole kyllä mikään perus tuotto-olrrtama. Yleensä kai lasketaan 6-8% olettamalla?

Lisäksi tuossa on se, että mennyt ei ole tae tulevasta. Viimeiset 15 vuotta on ollut osakemarkkinoilla melkoista huumaa (vaikka onkin tullut korona ja Ukrainan sota siihen väliin), mutta jossain vaiheessa tulee kylmä suihku.

 

[Fact0ry]

Olet oikeassa tässä. Sijoittamisessa on riskinsä, tiedät sen itsekin. Jos mitään riskiä ei olisi, sinun olisi varmaan kannattanut 2012 hakea lainaa muutama sata tuhatta ja sijoittaa se 80€ sijaan?
On totta, että nollakorkojen aikaan lainan korkomenot olivat olemattomat, eikä lainaa kannattanutkaan lyhentää. Luuletko, että ollaan pian palaamassa takaisin nollakorkojen aikaan,

Toistan kysymykseni, mistä saat 3,6% täysin riskittömän koron rahoille tänä päivänä? Sen saa asuntolainaa lyhentämällä.

Edit. Tuo 12% vuosituotto ei ole kyllä mikään perus tuotto-olrrtama. Yleensä kai lasketaan 6-8% olettamalla?

Alkaa karata vähän kauas otsikon aiheesta, mutta tarkotukseni oli erityisesti ottaa kantaa viimeisen parin vuoden keskusteluun lainan maksunopeudesta, että hitaampi lainanmaksu on lähtökohtaisesti parempi valinta vaurastumisen kannalta mikäli sijoittaa sen lainaan muuten menneen rahan esim. pörssiosakkeisiin. Yksilötasolla voidaan tehdä muista syistä eri valintoja, mutta tällöin väistämättä uhrataan vaurastumista jonkin muun seikan varjolla. En ole sanomaan mikä on oikein tai mikä väärin, vaan ainoastaan nostan esille tätä seikkaa.

 

[SuperKilppari]

Komppailen näitä ajatuksia, mutta tosiaan itselle toi mielenrauhaa saada entinen ASP-lisälaina kokonaan kuitatuksi, kun sain pienen extrasumman rahaa aikoinaan. Nyt jäi sitten enää "päälaina" ja ei tarvitse katsella kahta lainaa verkkopankissa. Selkeytti elämää ja toi mielenrauhaa. Näistä on toki puhuttu tässä ketjussa ennenkin, kukin tyylillään oman varallisuuden ja riskinhallintakykynsä ja -mielensä mukaan.

Nordealla on käytössä lyhennysjousto, jolloin voi pienentää kuukausierää tai maksaa normaalia enemmän, mutta ymmärtääkseni siinä tavallista suurempi maksuerä lyhentää lainaa, jolloin kuukausierät pienenevät vain pienentyneen koron osuuden verran. Jos sitten tulee tarvetta löysätä maksuohjelmaa, pitää joka kuukausi säätää automaattiveloitusta tavallista pienemmäksi.

Ainakin itsellä vuodelta 2013 nostetussa lainassa lyhennysjousto nimenomaan toimii pääoman osalta. Eli jos lyhensin vaikka tupla-pääoman jonakin kuukautena, ne olivat ennakkolyhennyksiä, ja seuraavana kuukautena oli ok maksaa pelkät korot, ei ollenkaan pääomaa. Itse asiassa taisin pari vuotta sitten tehdä sellaiset lyhennykset, että lyhennysjoustoa oli kymppitonni tms, ja olen nyt maksanut pari vuotta pelkkiä korkoja, kunnes juuri nyt tuo jousto on käytetty loppuun ja seuraavaan erään pitää taas pistää pääomaakin lyhenemään. Kyseessä tasalyhennys-laina. Edit: Ja tosiaan joka kuukausi olen itse käynyt sitä summaa pienentämässä sen pääoman verran, eli ehkä puhummekin samasta asiasta. Automaattisesti sitä lyhennysjoustoa ei taida pääomalle tapahtua, vaan pitää manuaalisesti käydä tekemässä (olisinko ehkä kerran unohtanut, ei tosiaan henkilökohtaisesti ongelma kun näitä asioita tulee seurattua ahkerasti).

 

[Mikkos]

Ja tuo Nordean lyhennysjousto ei sitten toimi jos lainassa on valtion takaus.

 

[Keket1n]

Toistan kysymykseni, mistä saat 3,6% täysin riskittömän koron rahoille tänä päivänä? Sen saa asuntolainaa lyhentämällä.

Tähän lainaukseen kiteytyy koko kansakuntamme ongelma, mitä tulee varallisuuteen. Tungetaan kaikki rahat seiniin, jotka eivät tuota mitään. Jos olisimme edes vähää alusta yhtä viisaita kuin ruotsalaiset, niin tunkisimme rahat pörssiin, asuntolainat mahdollisimman pitkiksi ja nauttisimme varallisuuden kasvamisesta.

 

[Variz]

Tähän lainaukseen kiteytyy koko kansakuntamme ongelma, mitä tulee varallisuuteen. Tungetaan kaikki rahat seiniin, jotka eivät tuota mitään. Jos olisimme edes vähää alusta yhtä viisaita kuin ruotsalaiset, niin tunkisimme rahat pörssiin, asuntolainat mahdollisimman pitkiksi ja nauttisimme varallisuuden kasvamisesta.

Tähän kiteytyy viisastelun voima. Jos lainaan sinulle 6% korolla rahaa, sinä varmaan otat rahat ilomielin vastaan ja sijoitat ne? Molemmille takuutuotto.

On helppo ottaa riskiä neuvomalla MUIDEN rahankäyttöä. Annan sinulle vinkin. Laita kaikki rahasi kiinni bitcoiniin. Historiallinen tuotto on ollut 25000%/10v. On ollut ihan hölmöä sijoittaa rahansa pörssiin, kun on ollut tuollainen vaihtoehtokin olemassa

Edit. Ettei mene ihan viisasteluksi, niin itsekin laitan indeksirahastoihin 500/kk. Asuntolainan lyhennys "tuottaa" enemmän kuin tilikorko.
Lisäksi tämä keskustelu lähti siitä, että sen sijaan että makuuttaa rahojaan varmuudeksi tilillä, kannattaa maksaa ennakkolyhennyksiä. Sillä säästää koroissa, ja rahat saa takaisin käyttöön "lyhennysvapaan" muofossa tarvittaessa

 

[Raaka]

Tähän lainaukseen kiteytyy koko kansakuntamme ongelma, mitä tulee varallisuuteen. Tungetaan kaikki rahat seiniin, jotka eivät tuota mitään. Jos olisimme edes vähää alusta yhtä viisaita kuin ruotsalaiset, niin tunkisimme rahat pörssiin, asuntolainat mahdollisimman pitkiksi ja nauttisimme varallisuuden kasvamisesta.

Ja sitä rahaa kun ei saa sieltä seinistä ulos muuta kuin myymällä.

 

[Variz]

Ja sitä rahaa kun ei saa sieltä seinistä ulos muuta kuin myymällä.

Säästyneet vuokrat? Kai sitä pitäisi jossain asua jokatapauksessa?

 

[Mosse85-]

Säästyneet vuokrat? Kai sitä pitäisi jossain asua jokatapauksessa?

Kyllä jossakin pitää asua. Kyllä se asunto ainakin itselle ostetaan ensijaisesti pitkäaikaiseksi kodiksi. Kun laina on maksettu niin sittenhän tuloista jää käteen huomattava summa. Kuitenkin laina korkoineen on suurin erä mitä kk menoissa yleensä on ihmisillä. Toki se maksuaika ottaa sen 20v ellei ole oikeasti mahdollisuus maksaa enemmän lyhennyksiä.
Jos taas vuokralla asut aina ja maksat toiselle sen kämpästä niin maksat sitä vuokraa hautaan saakka.

 

[Proscribo]

Tällä hetkellä 2,5%, vastaa noin 3,6% talletuskorkoa.

Numerot taitaa olla vähän pielessä asuntolainan aikaskaalalla, siinä missä lainalle tulee korkoa joka vuosi lainan_määrä * 2,5%, talletus/sijoitukset kasvaa (talletus + kertyneet_voitot) * 3,6%.

Siinä tosin olet oikeassa, että mitään 0-riskisiä sijoituksia ei ole olemassa, ja pankkien säästö/talletus/etutilit on yleensä ihan ajanhukkaa. Mutta toisaalta, ei se asunnon omistaminenkaan ole mikään riskitön bisnes.

 

[Variz]

Kyllä jossakin pitää asua. Kyllä se asunto ainakin itselle ostetaan ensijaisesti pitkäaikaiseksi kodiksi. Kun laina on maksettu niin sittenhän tuloista jää käteen huomattava summa. Kuitenkin laina korkoineen on suurin erä mitä kk menoissa yleensä on ihmisillä. Toki se maksuaika ottaa sen 20v ellei ole oikeasti mahdollisuus maksaa enemmän lyhennyksiä.
Jos taas vuokralla asut aina ja maksat toiselle sen kämpästä niin maksat sitä vuokraa hautaan saakka.

Ehkä olin epäselvä aikaisemmin. Vaikka pörssistä saa historiallisesti paremman tuoton kuin asuntolainan ylimääräisellä lyhentämisellä, niin nimenomaan maksamalla asuntolainan loppuun saa kuitenkin takuulla lainakoroissa säästöä, ja velattomuus lähenee.

Toki ruotsalainen malli poikkeaa omastamme siinä, että siellä on mahdollista ottaa laina joka ei elinaikana tule maksetuksi. Lähtökohtaisesti täällä laina pitää kuitenkin ihan itse maksaa kokonaan.

 

[Raaka]

Säästyneet vuokrat? Kai sitä pitäisi jossain asua jokatapauksessa?

Lähinnä komppasin tuohon Keket1n: men postaukseen, jossa oletuksena että omistetaan jo talo / asunto, mutta lyödään sinne kaikki rahat vaikka ylimääräisenä lyhennyksinä. Sen sijaan että sijoittaisi ne muualle. Se raha on sitten kiinni siellä seinissä eikä ulos saa kuin myymällä.
Toki tämähän on jokaisen oma valinta ja jos pystyy lyhentämään asuntolainaa extraa ja samalla lyödä säästöjä osakkeisiin niin silloinhan on unelma tilanne.

Omaa lähipiiriä kun on vaan tarkastellut, niin aika usein lyödään kaikki rahat seiniin ja sitten kitsastellaan kaikesta muusta elämästä jotta saadaan se 25v laina-aika tavalla tai toisella puristettua 20 vuoteen.
Oma taktiikkani on lähinnä, että asuntolainaa lyhennetään normitahtia ja loput säästöt sijoituksiin. Esimerkiksi voi 20v päästä voi sitten arvioida tilannetta että kuittaako asuntolainan pois vai jatkaako samaan malliin. Enemmän vapautta omasta mielestäni ja raha on aina nostettavissa pienellä viiveellä.

Mutta kuten sanoin, että jokainen pyörittää oman taloutensa haluamalla tavallansa

 

[Variz]

Numerot taitaa olla vähän pielessä asuntolainan aikaskaalalla, siinä missä lainalle tulee korkoa joka vuosi lainan_määrä * 2,5%, talletus/sijoitukset kasvaa (talletus + kertyneet_voitot) * 3,6%.

Siinä tosin olet oikeassa, että mitään 0-riskisiä sijoituksia ei ole olemassa, ja pankkien säästö/talletus/etutilit on yleensä ihan ajanhukkaa. Mutta toisaalta, ei se asunnon omistaminenkaan ole mikään riskitön bisnes.

Miten ne ovat väärässä? Asuntolainan korko on 2,5%. Vastaavan tuoton pääomatulona saadakseen verojen jälkeen pitää olla 3,6%

Ylimääräisellä lyhennyksellä säästät 2,5% joka vuosi lainan loppuun saakka (olettaen, että korko on tuon 2,5% tappiin asti. Tämä on ihan yhtä rohkea oletus kuin se että sijoittamalla saa takuutuottoa yli 3,6% vuosittain tuolta ajalta). Säästyneet rahat käytetään lainanlyhennykseen, jotka taas pienenyävät tulevaa korkoa.
Ihan samanlainen korkoa korolle ilmiö tässäkin on

 

[Seese]

Lähinnä komppasin tuohon Keket1n: men postaukseen, jossa oletuksena että omistetaan jo talo / asunto, mutta lyödään sinne kaikki rahat vaikka ylimääräisenä lyhennyksinä. Sen sijaan että sijoittaisi ne muualle. Se raha on sitten kiinni siellä seinissä eikä ulos saa kuin myymällä.
Toki tämähän on jokaisen oma valinta ja jos pystyy lyhentämään asuntolainaa extraa ja samalla lyödä säästöjä osakkeisiin niin silloinhan on unelma tilanne.

Omaa lähipiiriä kun on vaan tarkastellut, niin aika usein lyödään kaikki rahat seiniin ja sitten kitsastellaan kaikesta muusta elämästä jotta saadaan se 25v laina-aika tavalla tai toisella puristettua 20 vuoteen.
Oma taktiikkani on lähinnä, että asuntolainaa lyhennetään normitahtia ja loput säästöt sijoituksiin. Esimerkiksi voi 20v päästä voi sitten arvioida tilannetta että kuittaako asuntolainan pois vai jatkaako samaan malliin. Enemmän vapautta omasta mielestäni ja raha on aina nostettavissa pienellä viiveellä.

Mutta kuten sanoin, että jokainen pyörittää oman taloutensa haluamalla tavallansa

Itse ratkaisin tuon dilemman laittamalla rahat 50/50 sinne säästöihin ja ylimääräisiin lyhennyksiin. Sitten kun 5-7v sisään alkaa olla saavuttanut pisteen jossa jäljellä oleva laina ja säästöt kohtaa niin että voisi maksaa lainan halutessaan pois jos korot vaikka hyppää taivaisiin, niin voisi "turvallisin mielin" siirtää painopistettä enemmän sijoituksiin.

 

[Proscribo]

Miten ne ovat väärässä? Asuntolainan korko on 2,5%. Vastaavan tuoton pääomatulona saadakseen verojen jälkeen pitää olla 3,6%

Ylimääräisellä lyhennyksellä säästät 2,5% joka vuosi lainan loppuun saakka (olettaen, että korko on tuon 2,5% tappiin asti. Tämä on ihan yhtä rohkea oletus kuin se että sijoittamalla saa takuutuottoa yli 3,6% vuosittain tuolta ajalta). Säästyneet rahat käytetään lainanlyhennykseen, jotka taas pienenyävät tulevaa korkoa.
Ihan samanlainen korkoa korolle ilmiö tässäkin on

Taidat olla oikeassa, jos verot maksaa voitoista heti eikä vasta varojen realisoinnin yhteydessä. Pankkitalletuksissa muuta vaihtoehtoa ei kai olekaan? On siis vielä vähemmän syytä makuuttaa suuria määriä rahaa sellaisilla.

 

[Keket1n]

Tähän kiteytyy viisastelun voima. Jos lainaan sinulle 6% korolla rahaa, sinä varmaan otat rahat ilomielin vastaan ja sijoitat ne? Molemmille takuutuotto.

On helppo ottaa riskiä neuvomalla MUIDEN rahankäyttöä. Annan sinulle vinkin. Laita kaikki rahasi kiinni bitcoiniin. Historiallinen tuotto on ollut 25000%/10v. On ollut ihan hölmöä sijoittaa rahansa pörssiin, kun on ollut tuollainen vaihtoehtokin olemassa

Edit. Ettei mene ihan viisasteluksi, niin itsekin laitan indeksirahastoihin 500/kk. Asuntolainan lyhennys "tuottaa" enemmän kuin tilikorko.
Lisäksi tämä keskustelu lähti siitä, että sen sijaan että makuuttaa rahojaan varmuudeksi tilillä, kannattaa maksaa ennakkolyhennyksiä. Sillä säästää koroissa, ja rahat saa takaisin käyttöön "lyhennysvapaan" muofossa tarvittaessa

Ei tämä ole viisastelua vaan absoluuttinen fakta perustuen Suomen talouteen, asuntolainan korkoihin, inflaatioon ja Helsingin pörssin 110v+ reaalituottoon. Säästäminen ja normaalitahtinen lainan lyhentäminen on ollut historiassa aina varallisuustehokkaampi, jos katsotaan pitkällä aikavälillä (ei esim. tiettyä IT-kuplan ajanjaksoa tai 90-luvun alun lama-aikaa) kuin pelkkä lainan lyhentäminen.


Tätä graafia katsomalla on vaikea ymmärtää, että miksi laittaisin rahani punaiseen käyrään vs vihreä, varsinkin kun olen 80-luvun lopun lapsi ja maailma on täysin eri graafin alkuajoista.

 

[Variz]

Ei tämä ole viisastelua vaan absoluuttinen fakta perustuen Suomen talouteen, asuntolainan korkoihin, inflaatioon ja Helsingin pörssin 110v+ reaalituottoon. Säästäminen ja normaalitahtinen lainan lyhentäminen on ollut historiassa aina varallisuustehokkaampi, jos katsotaan pitkällä aikavälillä (ei esim. tiettyä IT-kuplan ajanjaksoa tai 90-luvun alun lama-aikaa) kuin pelkkä lainan lyhentäminen.


Tätä graafia katsomalla on vaikea ymmärtää, että miksi laittaisin rahani punaiseen käyrään vs vihreä, varsinkin kun olen 80-luvun lopun lapsi ja maailma on täysin eri graafin alkuajoista.

Olen ihan samaa mieltä, mutta sinä et voi taata tuon käyrän jatkumista noin. Eikä voi kukaan muukaan. Voitko lisätä tuohon samaan graafiin bitcoinin, kun otin sen esiin? Jälkikäteen on helppo todeta olevansa oikeassa. Voin kertoa viimeviikon lottonumerot, ensiviikon numeroista en ole vielä ihan varma.

 

[KiLLPaTRiCK]

Palataaan nyt aiheeseen.
Siis edelleen ihmettelen näitä. Jos minulla olisi 2 miljoonaa, niin ikinä en ostaisi kerrostalosta 151 neliöistä osaketta Sompasaaresta:

Asuntokauppa | Sompasaaren miljoona-asunnot eivät käy kaupaksi

YIT:n rakentamat asunnot tulivat ennakkomyyntiin yli kolme vuotta sitten, mutta niiden kauppa on käynyt tahmeasti.

www.hs.fi

10 000 ihmistä vuodessa kyllä muuttaa lisää Helsinkiin vuodessa, mutta silti.

Edit. Katselin vielä tuota alempaa kuvaa, niin onko se torni siinä takana keskellä? Että se ei ole edes merenrannassa?

 

[Fact0ry]

Palataaan nyt aiheeseen.
Siis edelleen ihmettelen näitä. Jos minulla olisi 2 miljoonaa, niin ikinä en ostaisi kerrostalosta 151 neliöistä osaketta Sompasaaresta:

Asuntokauppa | Sompasaaren miljoona-asunnot eivät käy kaupaksi

YIT:n rakentamat asunnot tulivat ennakkomyyntiin yli kolme vuotta sitten, mutta niiden kauppa on käynyt tahmeasti.

www.hs.fi

10 000 ihmistä vuodessa kyllä muuttaa lisää Helsinkiin vuodessa, mutta silti.

Edit. Katselin vielä tuota alempaa kuvaa, niin onko se torni siinä takana keskellä? Että se ei ole edes merenrannassa?

Tässä kalliimman pään ilmoitus: Asunto E 28 | 5h+kt+s | 151m²

Samat sanat, ei tuossa ole muuta hienoa kuin näkymät. Samaan hintaan saa myös merenrannalta OKT Westendistä, eikä tarvitsisi sekuntiakaan miettiä kumman valitsisin (moni)miljonäärinä.

 

[Keket1n]

Olen ihan samaa mieltä, mutta sinä et voi taata tuon käyrän jatkumista noin. Eikä voi kukaan muukaan. Voitko lisätä tuohon samaan graafiin bitcoinin, kun otin sen esiin? Jälkikäteen on helppo todeta olevansa oikeassa. Voin kertoa viimeviikon lottonumerot, ensiviikon numeroista en ole vielä ihan varma.

Ei tietenkään voi, mutta koska sama meno on jatkunut meidän eliniän, meidän vanhempien ja isovanhempien eliniän, niin suosittelen ottamaan sen riskin. Jos tähän tulee muutos, niin maailmassa on erittäin paljon suurempia murheita kuin asuntolaina tai sijoitukset.

Miksi tähän pitäisi lisätä Bitcoin? Bitcoinin fundamentit ovat aivan täysin eri kuin osakkeiden. Bitcoin on spekulatiivinen omaisuuserä, jolla ei ole oikeaa arvoa verrattaen osakkeet. Ihan sama kun vertailisi pikavippejä ja asuntolainaa, jonka jälkeen voi sitten ihmetellä korkeita korkoja.

 

[Variz]

Ei tietenkään voi, mutta koska sama meno on jatkunut meidän eliniän, meidän vanhempien ja isovanhempien eliniän, niin suosittelen ottamaan sen riskin. Jos tähän tulee muutos, niin maailmassa on erittäin paljon suurempia murheita kuin asuntolaina tai sijoitukset.

Miksi tähän pitäisi lisätä Bitcoin? Bitcoinin fundamentit ovat aivan täysin eri kuin osakkeiden. Bitcoin on spekulatiivinen omaisuuserä, jolla ei ole oikeaa arvoa verrattaen osakkeet. Ihan sama kun vertailisi pikavippejä ja asuntolainaa, jonka jälkeen voi sitten ihmetellä korkeita korkoja.

Olkoon näin. Pääasia kai lienee, että niitä rahoja ei makuuta käyttötilillä.

Sanomasi perusteella kaikkien kannattaisi hakea pankista maksimilaina ja sijoittaa se indeksirahastoon.
Miksei pankki tee tätä, vaan käyttää aikaansa jakamalla alihintaidia asuntolainoja, vaikka parempaakin takuutuottoa on tarjolla?

 

[TommiZeliard]

Säästyneet vuokrat? Kai sitä pitäisi jossain asua jokatapauksessa?

Jossain pitää asua, ja jos se on omistusasunto, niin sijoittamiseen kykenevän ei kannata liikoja laittaa seiniin jumiin. Silloin on parempi antaa pankin rahojen olla seinissä ja maksaa pankille siitä korkoa korvaukseksi.

A)
-asunnon arvo 250k
-30 vuoden asuntolaina maksettu pois heti toisena päivänä, koska 2,5-korkoisen asuntolainan poismaksu on kuulemma varmaa hyvää tuottoa/säästöä
-korkokulut nolla
-maailmaindeksejä osakesalkussa 240k
-nettovarallisuus alussa 490k

B)
-asunnon arvo 250k
-30 vuoden asuntolainaa 180k vaikkapa hieman nykyistä korkeammalla korolla, 3 %/a
-korkokulut 30 vuodessa yhteensä 93,2k
-maailmaindeksejä osakesalkussa 420k
-nettovarallisuus alussa 490k


Oletetaan, että 180k:n asuntolaina ei ole liian suuri tuloihin nähden. Se on varmaa, että A välttyy 30 vuoden korkokuluilta. Toisaalta on lähes yhtä varmaa, että 30 vuoden kuluttua suuremman maailmaindeksisalkun etumatka on kasvanut enemmän kuin korkokulujen (93,2k) verran. Jos tarkasteltaisiin tuhansia vastaavia tapauksia, niin ehkä joukkoon osuisi joku, jolla yhtaikainen paha sairastuminen, avioero ja lama saisivat aikaan sen, että tuo alussa 420k-salkku ei olisi vähintään 420k - 240k + 93,2k = 273,2k suurempi kuin tuo alussa 240k-salkku, kun asiaa katsotaan indeksien jauhettua tuottoa 30 vuotta putkeen.

Jokaisen työ-, terveys- ja parisuhdetilanne jne. ovat erilaisia, ja sitäkin myötä riskinsieto yksilöllistä. Asuntolainan korko ja osakemarkkinoiden houkuttelevuus vaihtelevat vuosien mittaan. Venäjän sotiessa tuli itsekin hieman vähennettyä asuntolainan sotakorkokuluja.

Mainitsemasi ennakkolyhennys on kätevä tapa vähentää korkokuluja, keventää tulevia kk-eriä ja saada pelivaraa yllättävään rahapulaan. Ylimääräisen lyhennyksen kanssa sen sijaan voi joutua pulaan, kun rahat ovat jumissa seinissä ja pankki haluaa liki yhtä suurta kk-erää kuin ennen ylimääräistä lyhennystä. Toki siinä on laina-aika lyhentynyt, mutta ei paljon lämmitä vuoden kestävässä tiukemmassa hetkessä, että lainaa on jäljellä 20 vuotta 23:n sijaan, kun pankki vaatii ylimääräiseltä lyhentäjältä liian suurta kk-erää tuona vaikeana vuotenakin. Ennakkolyhentäjällä on vaikeana vuotena selvästi pienempi kk-erä täysin ennallaan säilyneen laina-ajan ansiosta, ja hän voi halutessaan jättää lyhentämättäkin, koska on lyhentänyt jo ennakkoon.

Kenenkään ei kannata ottaa niin paljon riskiä, että yöunet menevät. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että rahan tunkeminen pikavauhtia seiniin ei odotusarvoisesti ole yhtä tuottavaa puuhaa kuin voittoa tavoittelevaan yritystoimintaan sijoittaminen maailmaindeksien kautta. Kotona saa asua, vaikka pankki "omistaisi" suuremman osan seinistä.

 

[KiLLPaTRiCK]

Tässä kalliimman pään ilmoitus: Asunto E 28 | 5h+kt+s | 151m²

Samat sanat, ei tuossa ole muuta hienoa kuin näkymät. Samaan hintaan saa myös merenrannalta OKT Westendistä, eikä tarvitsisi sekuntiakaan miettiä kumman valitsisin (moni)miljonäärinä.

On sieltä ihan hienot näkymät.
Tuo rakentamaton kenttä edessä kyllä mietityttää. Siinä olet vuosikymmenen raksatyömaan vieressä ja kun siihen nousee yhtä korkeita tai korkeampia rakennuksia kuin omasi, niin peittyy osa näkymistä.

Kyllä OKT merenrannasta olisi omakin valinta. Ehkä tuo on sellaisen varakkaan eläkeläisen asunto? Ei missään tapauksessa halua tehdä pihassa mitään töitä ja auto parkissa hallissa ja keskusta lähellä?

Edit.
Autopaikasta ei ole kyllä mitään mainintaa? Siis tuollaisessa on aivan pakko olla autohallipaikka, johon pääsee suoraan hissillä.
Ja tontista pitää maksaa vielä 200 kiloa, että hinta nousee 2,3 megaan

 

[Variz]

Jossain pitää asua, ja jos se on omistusasunto, niin sijoittamiseen kykenevän ei kannata liikoja laittaa seiniin jumiin. Silloin on parempi antaa pankin rahojen olla seinissä ja maksaa pankille siitä korkoa korvaukseksi.

A)
-asunnon arvo 250k
-30 vuoden asuntolaina maksettu pois heti toisena päivänä, koska 2,5-korkoisen asuntolainan poismaksu on kuulemma varmaa hyvää tuottoa/säästöä
-korkokulut nolla
-maailmaindeksejä osakesalkussa 240k
-nettovarallisuus alussa 490k

B)
-asunnon arvo 250k
-30 vuoden asuntolainaa 180k vaikkapa hieman nykyistä korkeammalla korolla, 3 %/a
-korkokulut 30 vuodessa yhteensä 93,2k
-maailmaindeksejä osakesalkussa 420k
-nettovarallisuus alussa 490k


Oletetaan, että 180k:n asuntolaina ei ole liian suuri tuloihin nähden. Se on varmaa, että A välttyy 30 vuoden korkokuluilta. Toisaalta on lähes yhtä varmaa, että 30 vuoden kuluttua suuremman maailmaindeksisalkun etumatka on kasvanut enemmän kuin korkokulujen (93,2k) verran. Jos tarkasteltaisiin tuhansia vastaavia tapauksia, niin ehkä joukkoon osuisi joku, jolla yhtaikainen paha sairastuminen, avioero ja lama saisivat aikaan sen, että tuo alussa 420k-salkku ei olisi vähintään 420k - 240k + 93,2k = 273,2k suurempi kuin tuo alussa 240k-salkku, kun asiaa katsotaan indeksien jauhettua tuottoa 30 vuotta putkeen.

Jokaisen työ-, terveys- ja parisuhdetilanne jne. ovat erilaisia, ja sitäkin myötä riskinsieto yksilöllistä. Asuntolainan korko ja osakemarkkinoiden houkuttelevuus vaihtelevat vuosien mittaan. Venäjän sotiessa tuli itsekin hieman vähennettyä asuntolainan sotakorkokuluja.

Vaikka saattoi saada käsityksen, että olen ihan erimieltä kanssasi, niin olen pitkälti samaa mieltä.
Lähinnä häiritsee se, että sijoittamisen riskit ohitetaan täysin. Itsekin siirrän kuukausittain rahastouhin säästöön.

Mainitsemasi ennakkolyhennys on kätevä tapa vähentää korkokluja, keventää tulevia kk-eriä ja saada pelivaraa yllättävään rahapulaan. Ylimääräisen lyhennyksen kanssa sen sijaan voi joutua pulaan, kun rahat ovat jumissa seinissä ja pankki haluaa liki yhtä suurta kk-erää kuin ennen ylimääräistä lyhennystä. Toki siinä on laina-aika lyhentynyt, mutta ei paljon lämmitä vuoden kestävässä tiukemmassa hetkessä, että lainaa on jäljellä 20 vuotta 23:n sijaan, kun pankki vaatii ylimääräiseltä lyhentäjältä liian suurta kk-erää tuona vaikeana vuotenakin. Ennakkolyhentäjällä on vaikeana vuotena selvästi pienempi kk-erä täysin ennallaan säilyneen laina-ajan ansiosta, ja hän voi halutessaan jättää lyhentämättäkin, koska on lyhentänyt jo ennakkoon.

Tässä taas itse et tiennyt mitä puhut. Nimenomaan ennakkolyhennys ei lyhennä laina-aikaa, ja ne rahat saa tarvittaessa takaisin, kunhan lopettaa pääoman lyhentämisen. Ei kylläkään kerralla, mutta kuukausittaisen lyhennyksen verran.
Tämä koko pitkä väittely lähti siitä, että suosittelin ennakkolyhennystä ylimääräisten lyhennysten sijaan. Tilillä makuuttamisen vaihtoehtona

Kenenkään ei kannata ottaa niin paljon riskiä, että yöunet menevät. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että rahan tunkeminen pikavauhtia seiniin ei odotusarvoisesti ole yhtä tuottavaa puuhaa kuin voittoa tavoittelevaan yritystoimintaan sijoittaminen maailmaindeksien kautta. Kotona saa asua, vaikka pankki "omistaisi" suuremman osan seinistä.

Edit. Lainaukset pielessä.

 

[Raaka]

Olkoon näin. Pääasia kai lienee, että niitä rahoja ei makuuta käyttötilillä.

Sanomasi perusteella kaikkien kannattaisi hakea pankista maksimilaina ja sijoittaa se indeksirahastoon.

Jos onnistuu neuvottelemaan hyvän korkosopimuksen ja uskallus riittää ja sijoitushorisontti on pitkä, niin mikä ettei.

Sanomasi perusteella kaikkien kannattaisi hakea pankista maksimilaina ja sijoittaa se indeksirahastoon.
Miksei pankki tee tätä, vaan käyttää aikaansa jakamalla alihintaidia asuntolainoja, vaikka parempaakin takuutuottoa on tarjolla?

Mitä veikkaat mitä pankki tekee niillä rahoilla jotka ihmiset kantavat ovista sisään? Miksi on säädetty, että tietty prosentti pankin rahoista on oltava oikeasti likvidoitavissa? Koska loput on kierrossa tavalla tai toisella, sijoituksina ja lainojen muodossa.
Eikö hajautettu taktiikka ole aina paras taktiikka.

Mutta tämänhän sinä jo tiesitkin. Halusit muuten vain heittää tälläisiä onttoja joko-tai asetelmia.

 

[Keket1n]

Olkoon näin. Pääasia kai lienee, että niitä rahoja ei makuuta käyttötilillä.

Sanomasi perusteella kaikkien kannattaisi hakea pankista maksimilaina ja sijoittaa se indeksirahastoon.
Miksei pankki tee tätä, vaan käyttää aikaansa jakamalla alihintaidia asuntolainoja, vaikka parempaakin takuutuottoa on tarjolla?

Pankit tekevät tätä rajatussa määrin. Esimerkiksi Nordealla on 30 miljardia omaa pääomaa ja osaa tästä he jatkuvasti sijoittavat erilaisiin sijoitusinstrumentteihin, myös pörssilistattuihin (joukkovelkakirjalainat, johdannaiset yms.). Suorat osakesijoitukset tai indeksirahastot eivät ole pankkien ensisijainen liiketoimintaa, koska ne aiheuttavat tiettyjä pääomavaatimuksia yms. ja tietenkin heillä on asiassa muitakin rajoituksia, koska valvojat EKP ja Fiva.

Kyllä yhtään kokeneemmat sijoittajat käyttävät velkavipua, se on aivan normaalia ja se myöskin on yksi syy, miksi he ovat yleisesti ottaen varakkaampia.

Eiköhän tämä keskustelu ollut tässä, kun selvästikään sinulla ei ole mitään aitoa faktaa vaan pelkkä oma turvallisuudenhakuinen ajatusmaailmasi.

 

[Variz]

Keskustelu lienee osaltani tässä. Jokainen "sijoittaa" riskinsietokykynsä mukaan. Itse olen turhankin varovainen, ja tiedän itsekin että tällä ei pidemmällä aikavälillä rikastu, joskei köhdykään.
Itse nukun yöni paremmin, kun tiedän olevani vuosikymmenen loppuun mennessä velaton.
Sijoittamalla suuremman osan tuloista todennäköisesti olisin varakkaampi, mutta kun pääsee velan ikeestä, nykyinen tulotaso riittää itselle enemmän kuin hyvin.

 

[Pete88]

Voisiko tähän lainanlyhennys vs. sijoittaminen keskusteluun tuoda yhden pointin: suosittelen jokaiselle sitä strategiaa, joka tuo eniten tyytyväisyyttä ja parhaat yöunet. Kaikki strategiat eivät välttämättä tuo samaa lopputulosta viivan alle, mutta toisaalta mikä on tyytyväisen elämän hinta? Joku toinen saa enemmän mielenrauhaa siitä, että asunto on oma ja joku toinen, paljonko sijoitussalkussa on pääomia. Kun kaikki eivät arvota asioita samalla tavalla, pelkkien graafien tuijottaminen ei asiaa muuta. Kaikille myöskään raha ei ole elämässä kaiken päämäärä tai ainakaan ei haluta kohtuuttomia uhrata sen vuoksi, että sitä olisi maksimaalisen paljon.

Ymmärrän hyvin sen, miksi joku näkee esimerkiksi tavoiteltavana lainan nopean lyhentämisen: siinä vähentää oman elämän riskejä, "tuotto" on taattu ja yksinkertainen tapa saada pääomia kerättyä pitkällä aikavälillä. Tuottoprosentti ei pitkällä aikavälillä ole välttämättä paras, mutta käyttävätkö kaikki sen sijoitetunkaan rahan loppupeleissä aina mahdollisimman tuottavasti sitten kun on tullut aika kotiuttaa tuottoja?

 

[Mikkos]

Voisiko tähän lainanlyhennys vs. sijoittaminen keskusteluun tuoda yhden pointin: suosittelen jokaiselle sitä strategiaa, joka tuo eniten tyytyväisyyttä ja parhaat yöunet. Kaikki strategiat eivät välttämättä tuo samaa lopputulosta viivan alle, mutta toisaalta mikä on tyytyväisen elämän hinta? Joku toinen saa enemmän mielenrauhaa siitä, että asunto on oma ja joku toinen, paljonko sijoitussalkussa on pääomia. Kun kaikki eivät arvota asioita samalla tavalla, pelkkien graafien tuijottaminen ei asiaa muuta. Kaikille myöskään raha ei ole elämässä kaiken päämäärä tai ainakaan ei haluta kohtuuttomia uhrata sen vuoksi, että sitä olisi maksimaalisen paljon.

Ymmärrän hyvin sen, miksi joku näkee esimerkiksi tavoiteltavana lainan nopean lyhentämisen: siinä vähentää oman elämän riskejä, "tuotto" on taattu ja yksinkertainen tapa saada pääomia kerättyä pitkällä aikavälillä. Tuottoprosentti ei pitkällä aikavälillä ole välttämättä paras, mutta käyttävätkö kaikki sen sijoitetunkaan rahan loppupeleissä aina mahdollisimman tuottavasti sitten kun on tullut aika kotiuttaa tuottoja?

Tasapaino. Se tulee muistaa. Ihan ensimmäisenä.

 

[Angus_McGyver]

Tässä kalliimman pään ilmoitus: Asunto E 28 | 5h+kt+s | 151m²

Samat sanat, ei tuossa ole muuta hienoa kuin näkymät. Samaan hintaan saa myös merenrannalta OKT Westendistä, eikä tarvitsisi sekuntiakaan miettiä kumman valitsisin (moni)miljonäärinä.

Hienon peltiritilän saa olkkariin keskeiselle paikalle kahdella miljoonalla.

 

[JPKainulainen]

Toki ruotsalainen malli poikkeaa omastamme siinä, että siellä on mahdollista ottaa laina joka ei elinaikana tule maksetuksi. Lähtökohtaisesti täällä laina pitää kuitenkin ihan itse maksaa kokonaan

Täytyy, sitten joskus. Käytännössä kuitenkin täälläkin asuntolainan saa koko elämän pituiseksi, kun esimerkiksi 5 - 10 vuoden välein kilpailuttaa lainan uudelleen taas maksimipituuteen. Itsekin olen lyhentänyt asuntolainaa vain jokusen hassun prosentin alkupääomasta viimeisen 12 vuoden aikana, koska lyhennysvapaat ja kilpailuttaminen. Pääoma on ollut niin halpaa, että lyhentämisessä ei ole ollut taloudellisesti mitään järkeä. Yöunien kannalta voi olla, mutta toisaalta jos laina itsessään ahdistaa, siitä pääsee aina eroon myymällä vakuuden. Toki jos reaalikorot nousisi selvästi positiivisen puolelle, täytyisi asiaa miettiä uudelleen.

 

[irspa]

Jossain pitää asua, ja jos se on omistusasunto, niin sijoittamiseen kykenevän ei kannata liikoja laittaa seiniin jumiin. Silloin on parempi antaa pankin rahojen olla seinissä ja maksaa pankille siitä korkoa korvaukseksi.

A)
-asunnon arvo 250k
-30 vuoden asuntolaina maksettu pois heti toisena päivänä, koska 2,5-korkoisen asuntolainan poismaksu on kuulemma varmaa hyvää tuottoa/säästöä
-korkokulut nolla
-maailmaindeksejä osakesalkussa 240k
-nettovarallisuus alussa 490k

B)
-asunnon arvo 250k
-30 vuoden asuntolainaa 180k vaikkapa hieman nykyistä korkeammalla korolla, 3 %/a
-korkokulut 30 vuodessa yhteensä 93,2k
-maailmaindeksejä osakesalkussa 420k
-nettovarallisuus alussa 490k


Oletetaan, että 180k:n asuntolaina ei ole liian suuri tuloihin nähden. Se on varmaa, että A välttyy 30 vuoden korkokuluilta. Toisaalta on lähes yhtä varmaa, että 30 vuoden kuluttua suuremman maailmaindeksisalkun etumatka on kasvanut enemmän kuin korkokulujen (93,2k) verran. Jos tarkasteltaisiin tuhansia vastaavia tapauksia, niin ehkä joukkoon osuisi joku, jolla yhtaikainen paha sairastuminen, avioero ja lama saisivat aikaan sen, että tuo alussa 420k-salkku ei olisi vähintään 420k - 240k + 93,2k = 273,2k suurempi kuin tuo alussa 240k-salkku, kun asiaa katsotaan indeksien jauhettua tuottoa 30 vuotta putkeen.

Jokaisen työ-, terveys- ja parisuhdetilanne jne. ovat erilaisia, ja sitäkin myötä riskinsieto yksilöllistä. Asuntolainan korko ja osakemarkkinoiden houkuttelevuus vaihtelevat vuosien mittaan. Venäjän sotiessa tuli itsekin hieman vähennettyä asuntolainan sotakorkokuluja.

Mainitsemasi ennakkolyhennys on kätevä tapa vähentää korkokuluja, keventää tulevia kk-eriä ja saada pelivaraa yllättävään rahapulaan. Ylimääräisen lyhennyksen kanssa sen sijaan voi joutua pulaan, kun rahat ovat jumissa seinissä ja pankki haluaa liki yhtä suurta kk-erää kuin ennen ylimääräistä lyhennystä. Toki siinä on laina-aika lyhentynyt, mutta ei paljon lämmitä vuoden kestävässä tiukemmassa hetkessä, että lainaa on jäljellä 20 vuotta 23:n sijaan, kun pankki vaatii ylimääräiseltä lyhentäjältä liian suurta kk-erää tuona vaikeana vuotenakin. Ennakkolyhentäjällä on vaikeana vuotena selvästi pienempi kk-erä täysin ennallaan säilyneen laina-ajan ansiosta, ja hän voi halutessaan jättää lyhentämättäkin, koska on lyhentänyt jo ennakkoon.

Kenenkään ei kannata ottaa niin paljon riskiä, että yöunet menevät. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että rahan tunkeminen pikavauhtia seiniin ei odotusarvoisesti ole yhtä tuottavaa puuhaa kuin voittoa tavoittelevaan yritystoimintaan sijoittaminen maailmaindeksien kautta. Kotona saa asua, vaikka pankki "omistaisi" suuremman osan seinistä.

Pitkissä laina ajoissa kohtuullisilla koroilla myös inflaatio tekee työtä lainan ottajan puolesta. Vaikka yleinen ostovoima heikentyisi niin laina pääoma ei, olettaen, että vähintään korot aina maksettu.

Kaikelle muulle paitsi asuntojen hintatasolle olisi luultavasti kannattavinta, että ihmiset maksaisivat esim. 50 % lainoista pois ja loppuosasta vain korkoja hamaan tappiin asti. Prosenttiin tietysti alueellinen korjaus lainanmyöntäjän riskienhallinnan mukaisesti, että kämppä varmasti riittää vakuudeksi loppu lainalle.

Tämän myötä hintataso vain karkaisi jos nykyisin katsotaan kämpät sen mukaan että on varaa 25v laina-ajalla maksaa korko+lyhennys niin äkkiä lyhennysten osuus häviäisi laskennasta ja kynnys omistusasumiseen nousisi entisestään etenkin kaupungeissa.

 

[Nik97]

Haluaisin tuon viitekoron muutoksen hinnan maksaa minun ja puolisoni op bonuksista niin paljon kuin mahdollista mutta sain vastaukseksi että järjestelmä veloittaa ne vaan päävelallisen bonuksista eli minun. Onko tässä vaan kyse taas siitä että virkailijalla ei ole tippaakaan ongelmanratkasukykyä tai kiinnostusta siihen vai onko tuossa jotain perää mitä ne sanoo mulle?

 

[eliminate_squad_1285]

sain vastaukseksi että järjestelmä veloittaa ne vaan päävelallisen bonuksista eli minun

Ihan loogiselta kuulostaa että siellä on automaatio joka toimii noin. Manuaalisella säätämisellä varmaan saisivat toteutettua toiveesi mutta virkailija ei halunnut käyttää aikaa asian selvittämiseen ja hoitamiseen.

 

[Nik97]

Ihan loogiselta kuulostaa että siellä on automaatio joka toimii noin. Manuaalisella säätämisellä varmaan saisivat toteutettua toiveesi mutta virkailija ei halunnut käyttää aikaa asian selvittämiseen ja hoitamiseen.

Kyllä laitoin vähän kysymystä perään että eikö muka tosiaan onnistu.