Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[KiLLPaTRiCK]

Minun turvallisuudentunnetta lisää iso määrä säästöjä tilillä hävittyinä lainan korkokuluina enemmän kuin maksimaalisesti lyhennetty laina. Jos olet tehnyt kaikilla säästöilläsi ylimääräisiä lyhennyksiä niin et saa niillä mitään anteeksi jos vaikka sairastut pitkäaikasesti tai jäät työttömäksi eikä tilillä ole tarpeeksi puskuria maksella lyhennyksiä.

Kai sen asunnon voi myydä? Jos sinulla ei ole varaa johonkin, miksi ihmiset ajattelevat, että siitä on pakko pitää kiinni?

 

[Mikkos]

Kai sen asunnon voi myydä? Jos sinulla ei ole varaa johonkin, miksi ihmiset ajattelevat, että siitä on pakko pitää kiinni?

Ei niitä asuntojakaan ihan noin vaan myydä..

 

[Oksa]

Kai sen asunnon voi myydä? Jos sinulla ei ole varaa johonkin, miksi ihmiset ajattelevat, että siitä on pakko pitää kiinni?

Minäkään en ole niin pessimisti että uskon tuollaisen hypoteettisen tilanteen jatkuvan loppuelämän. Joillakin saattaa olla vaikkapa perhettä jolloin "myydään talo, iskä lomautettiin" ei ole se mikä ensimmäiseksi tulee mieleen. Lisäksi myyntiprosessi voi ottaa aikansa.

 

[pokkus]

Juu, sitten tietenkin. Luulin kyllä, että mistään ei saa noin suurta korkoa. Sinunhan kannattaa ostaa Suomen kallein asunto pelkästään lainalla ja vain katsella omaisuuden karttumista.

Tästä vastauksesta paistaa juuri läpi se ongelma mikä monella on, ettei ymmärretä miten ne rahat, sijoitukset, menot ja prosentit jne. vaikuttavat kokonaisuuteen. Vuodessa isoa eroa ei välttämättä vielä saa aikaiseksi, mutta vuodesta toiseen toimien niin, että raha on siellä kiinni, mikä tuottaa eniten positiivista kassavirtaa niin saakin jo melkoisen eron verrattuna näihin "kettuilukommentteihin".

 

[chrisekh]

Mutta maksat tolkuttoman määrän korkoa. Kysymys ei ole mistään pankin valvomisesta. Kyllä ihmiset itse saavat päättää, kuinka suuri lyhennys on.

Ihan nyt viela varmuuden vuoksi. Mita lyhyemmalla maksuajalla otat niin sita vahemman sinulla on paatosvaltaa kuukausieraan. Itsekkin maksan lainaa tuplavauhtia pois ja ei tulisi mieleenikaan korottaa kuukausieraa koska se veisi minulta vapauden pois paattaa itse siita etta pidan kuukauden jolloinka lyhennan vahemman.

 

[kjns]

Tullut katseltua yhtiömuotoista OKT:ta, jossa samassa yhtiössä on kaksi erillistaloa, jotka hoitavat omaa taloaan kuten omakotitaloja (kunnossapitovastuumielessä). On käynyt ilmi, että As Oy ei ole hoitanut mitään byrokratiavelvotteita eli siirtyminen MML osakerekisteriin on tekemättä (ilmeisesti nyt tekeillä), yhtiökokouksia ei ole pidetty kai koskaan eikä myöskään tilinpäätöksiä tai toimintakertomuksia tehty.

Onko kokemuksia, mitä tällaisen kanssa pitäisi ottaa huomioon? On tullut jo pyydeltyä kaikkea saatavilla olevaa, ja kyllä tuosta joku hallituksen PJ:n isännöitsijäntodistus on olemassa, mutta mites noin muuten? Jotain miinoja, jotka pitäisi erityisesti tiedostaa?

Ei tuo nyt kovin hyvää kuvaa maalaa taloyhtiön toiminnasta jos ei ole pidetty edes lakisääteisiä pakollisia kokouksia. Toisin sanoen, asiat hoidetaan perin juurin päin helvettiä. Pysyisin itse kaukana tuollaisesta.

Jos meinaat tuohon kuitenkin sekaantua, niin selvitä ainakin miten se päätösvalta siellä menee, onko molemmilla osakkailla 50% äänistä vai toisella enemmän? Käytännössä 50/50 äänillä puheenjohtajan ääni ratkaisee ännestykset, jos taas toisella enemmän ääniä niin se voi pahimmillaan sanella mtä tehdään ja toisella pelkkä maksajan rooli.

Tuo systeemi vastaa pitkälti paritaloa, niin kannattaa lukaista tämä lakiblogin postaus äänestyksiin liittyen:

Blogi: Yhtiökokouspäätösten kiemurat paritaloyhtiössä | Talojuristit.fi

Miten asunto-osakeyhtiön päätöksenteko- ja äänimääräedellytykset toimivat paritaloyhtiössä, jossa on vain kaksi osakeryhmää? Ulkopuolisen [...]

talojuristit.fi

 

[Variz]

Minun turvallisuudentunnetta lisää iso määrä säästöjä tilillä hävittyinä lainan korkokuluina enemmän kuin maksimaalisesti lyhennetty laina. Jos olet tehnyt kaikilla säästöilläsi ylimääräisiä lyhennyksiä niin et saa niillä mitään anteeksi jos vaikka sairastut pitkäaikasesti tai jäät työttömäksi eikä tilillä ole tarpeeksi puskuria maksella lyhennyksiä.

Aikaisemmin sanoin, että kannattaa maksaa ennakkoLYHENNYKSIÄ. Maksat niitä lyhennyksiä ennakkoon, lainan alkupäästä. Et loppupäästä kuten ylimääräisillä lyhennyksiä.
Näin voit milloin tahansa lakata maksamasta lyhennyksiä (ja maksaa vain korkoa). Ikäänkuin lainaat itsellesi tulevaisuuteen rahaa.

Näin toimien säästät koroissa, ja vastaavan tuoton saadaksesi esim säästötilillä pitäisi olla huomattavsti suurempi jorko, koska siitä pitää maksaa veroa toisin kuin tuossa itsellesi lainaamisella. Mistä saat tällä hetkellä täysin riskittömän 3,6% koron? Tuon verran rnnakkolyhennyksellä tällä hetkellä saa "korkoa".

 

[Oksa]

Aikaisemmin sanoin, että kannattaa maksaa ennakkoLYHENNYKSIÄ. Maksat niitä lyhennyksiä ennakkoon, lainan alkupäästä. Et loppupäästä kuten ylimääräisillä lyhennyksiä.
Näin voit milloin tahansa lakata maksamasta lyhennyksiä (ja maksaa vain korkoa). Ikäänkuin lainaat itsellesi tulevaisuuteen rahaa.

Näin toimien säästät koroissa, ja vastaavan tuoton saadaksesi esim säästötilillä pitäisi olla huomattavsti suurempi jorko, koska siitä pitää maksaa veroa toisin kuin tuossa itsellesi lainaamisella. Mistä saat tällä hetkellä täysin riskittömän 3,6% koron? Tuon verran rnnakkolyhennyksellä tällä hetkellä saa "korkoa".

Mitä automaattisille kuukausittaisille lyhennyksille tapahtuu kun teet noita ennakkolyhennyksiä? Jatkuuko ne normaalisti vai miten pitää toimia? Ja miten ilmoitetaan jos ei haluakaan lyhentää jonain tulevan kuukautena? Yritin googlata ja ainakaan Osuuspankin sivuilta en löytänyt tuohon selvää vastausta.

 

[Variz]

Mitä automaattisille kuukausittaisille lyhennyksille tapahtuu kun teet noita ennakkolyhennyksiä? Jatkuuko ne normaalisti vai miten pitää toimia? Ja miten ilmoitetaan jos ei haluakaan lyhentää jonain tulevan kuukautena? Yritin googlata ja ainakaan Osuuspankin sivuilta en löytänyt tuohon selvää vastausta.

Kun maksaa ennakkolyhennyksen, korot menevät tietenkin automaattisesti kuukausittain niin kauan, että ennakkoon maksettu lyhennys on käytetty. Tämän jälkeen lyhennykset jatkuvat ihan samalla lailla.

Kun ennakkolyhennystä on sisässä, pankki ei veloita lyhennystä vaan käyttää tuota ennakkoon maksettua rahaa automaattisesti.

Pääoma pirnenee heti kun teet ennakkolyhennyksen, joten koron osuus laskee samalla lailla kuin ylimääräisellä lyhennyksellä.

Itse olen laittanut kuukausittaisen automaattieloituksen OPssa. Sen voi tietty perua milloin tahansa tarvittaessa Tämän voi laittaa ainakin OPssa ihan siitä lyhennä lainaa kohdasta mobiiliapissa

 

[Fact0ry]

Ei tuo nyt kovin hyvää kuvaa maalaa taloyhtiön toiminnasta jos ei ole pidetty edes lakisääteisiä pakollisia kokouksia. Toisin sanoen, asiat hoidetaan perin juurin päin helvettiä. Pysyisin itse kaukana tuollaisesta.

Jos meinaat tuohon kuitenkin sekaantua, niin selvitä ainakin miten se päätösvalta siellä menee, onko molemmilla osakkailla 50% äänistä vai toisella enemmän? Käytännössä 50/50 äänillä puheenjohtajan ääni ratkaisee ännestykset, jos taas toisella enemmän ääniä niin se voi pahimmillaan sanella mtä tehdään ja toisella pelkkä maksajan rooli.

Tuo systeemi vastaa pitkälti paritaloa, niin kannattaa lukaista tämä lakiblogin postaus äänestyksiin liittyen:

Blogi: Yhtiökokouspäätösten kiemurat paritaloyhtiössä | Talojuristit.fi

Miten asunto-osakeyhtiön päätöksenteko- ja äänimääräedellytykset toimivat paritaloyhtiössä, jossa on vain kaksi osakeryhmää? Ulkopuolisen [...]

talojuristit.fi

Samaan johtopäätökseen ("pysy kaukana") tässä itsekin alkaa päätyä kun asiaa pohtii ja on tullut yhtiön vähäisiin papereihin ja muihin perehdyttyä. Kohteen markkinoitiin myös sisältävän autotallin, mutta piirustuksissa on kahdelta seinältä avoin autokatos ja muissakin dokkareissa puhutaan autokatoksesta. Itse rakennus on ulkopuolelta kuin autotalli, mutta sisäpuolelta selvisi että rakennuksessa on vain ulkoverhoilu ja betonilattia. Oletus oli, että tuo rakennus olisi lämmin ja kaikin puolin luvallinen autotalli, mutta nyt pääsisi senkin kanssa rakennushommiin jos haluaisi saattaa siihen tilaan mikä oli alunperin oletus.

Päätösvalta on juurikin 50/50 ja tuo mainitsemasi riski tuossa yhtenä asiana myös hiertää. Vaikka nykyiset naapuritalon asukkaat olisivat asiallisia niin koska tahansa naapuriin voi muuttaa joku joka pistää homman läskiksi. Pari muutakin "hienoutta" talosta löytyy, mutta plussana hinta/sijainti/koko on houkutteleva.

Asuntolainaa voi ajatella kahdella tapaa, joko maksaa niin vähän kuin koskaan mahdollista. Kun kuolee, on ihan sama kuinka paljon lainaa on jäljellä.
Toinen, ja itse suosimani tapa on se, että maksaa nopeasti pois, ja sen jälkeen jää sitten rahaa enemmän elämiseen.
Meillä on asuntolainan maksuajat olleet aina alle, tai noin 10 vuotta. Kolmannetta asuntoa maksetaan tällä hetkellä, ja 3v kohdalla on 1/3 maksettu. Toki edelliset asunnot on myyty uutta ostettaessa, joten lainan osuus on noin puolet kauppahinnasta tässä nykyisessä.

Ymmärrän, että kaikilla ei välttämättä ole mahdollista toimia näin mutta meille ollut ok ratkaisu. Mistään ei kuitenkaan pihistetä lainan maksamisen vuoksi.

Valitettavasti tämä johtaa usein tyypilliseen suomalaiseen varallisuuskuvioon: Kaikki säästöt on talon seinissä joiden tuotto-odotus ei suuressa osassa Suomea ole kovin kummoinen. Sitä seinissä olevaa rahaa on myös hyvin vaikea realisoida osittain, toisin kuin vaikka osakkeisiin sijoitettua rahaa.

Näitä voi leikkiä vaikka Seligsonin tuottolaskurilla ja miettiä mitä se ylimääräinen lyhennys olisi tuottanut sijoittamalla se muualle: Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj - Tuottolaskuri

 

[Variz]

Samaan johtopäätökseen ("pysy kaukana") tässä itsekin alkaa päätyä kun asiaa pohtii ja on tullut yhtiön vähäisiin papereihin ja muihin perehdyttyä. Kohteen markkinoitiin myös sisältävän autotallin, mutta piirustuksissa on kahdelta seinältä avoin autokatos ja muissakin dokkareissa puhutaan autokatoksesta. Itse rakennus on ulkopuolelta kuin autotalli, mutta sisäpuolelta selvisi että rakennuksessa on vain ulkoverhoilu ja betonilattia. Oletus oli, että tuo rakennus olisi lämmin ja kaikin puolin luvallinen autotalli, mutta nyt pääsisi senkin kanssa rakennushommiin jos haluaisi saattaa siihen tilaan mikä oli alunperin oletus.

Päätösvalta on juurikin 50/50 ja tuo mainitsemasi riski tuossa yhtenä asiana myös hiertää. Vaikka nykyiset naapuritalon asukkaat olisivat asiallisia niin koska tahansa naapuriin voi muuttaa joku joka pistää homman läskiksi. Pari muutakin "hienoutta" talosta löytyy, mutta plussana hinta/sijainti/koko on houkutteleva.


Valitettavasti tämä johtaa usein tyypilliseen suomalaiseen varallisuuskuvioon: Kaikki säästöt on talon seinissä joiden tuotto-odotus ei suuressa osassa Suomea ole kovin kummoinen. Sitä seinissä olevaa rahaa on myös hyvin vaikea realisoida osittain, toisin kuin vaikka osakkeisiin sijoitettua rahaa.

Näitä voi leikkiä vaikka Seligsonin tuottolaskurilla ja miettiä mitä se ylimääräinen lyhennys olisi tuottanut sijoittamalla se muualle: Seligson & Co Rahastoyhtiö Oyj - Tuottolaskuri

Näin. Tosin kyllä itse laitan (pirnen) osan rahastoon.
Toisaalta viiden vuoden päästä olen velaton. Sitä varallisuutta sitten tulee sisään kun ei lyhennykset juokse

 

[Warwick]

Ei tuo nyt kovin hyvää kuvaa maalaa taloyhtiön toiminnasta jos ei ole pidetty edes lakisääteisiä pakollisia kokouksia. Toisin sanoen, asiat hoidetaan perin juurin päin helvettiä. Pysyisin itse kaukana tuollaisesta.

Jos meinaat tuohon kuitenkin sekaantua, niin selvitä ainakin miten se päätösvalta siellä menee, onko molemmilla osakkailla 50% äänistä vai toisella enemmän? Käytännössä 50/50 äänillä puheenjohtajan ääni ratkaisee ännestykset, jos taas toisella enemmän ääniä niin se voi pahimmillaan sanella mtä tehdään ja toisella pelkkä maksajan rooli.

Tuo systeemi vastaa pitkälti paritaloa, niin kannattaa lukaista tämä lakiblogin postaus äänestyksiin liittyen:

Blogi: Yhtiökokouspäätösten kiemurat paritaloyhtiössä | Talojuristit.fi

Miten asunto-osakeyhtiön päätöksenteko- ja äänimääräedellytykset toimivat paritaloyhtiössä, jossa on vain kaksi osakeryhmää? Ulkopuolisen [...]

talojuristit.fi

Jos tilinpäätökset ym PRH:n vaatima on hoitamatta, voi käydä myös niin että y-tunnus lakkaa olemasta. Siitä voi olla seurauksena veden/sähköjen/lämmön katkeaminen yms kivaa.
Jos sattuu tällaiseen vähemmistöosakkaaksi, niiden hoitaminen kuntoon voi olla myös kivinen tie. Talon myyminen eteenpäin ei välttämättä myöskään onnistu.

 

[vemkki]

Kun maksaa ennakkolyhennyksen, korot menevät tietenkin automaattisesti kuukausittain niin kauan, että ennakkoon maksettu lyhennys on käytetty. Tämän jälkeen lyhennykset jatkuvat ihan samalla lailla.

Kun ennakkolyhennystä on sisässä, pankki ei veloita lyhennystä vaan käyttää tuota ennakkoon maksettua rahaa automaattisesti.

Pääoma pirnenee heti kun teet ennakkolyhennyksen, joten koron osuus laskee samalla lailla kuin ylimääräisellä lyhennyksellä.

Itse olen laittanut kuukausittaisen automaattieloituksen OPssa. Sen voi tietty perua milloin tahansa tarvittaessa Tämän voi laittaa ainakin OPssa ihan siitä lyhennä lainaa kohdasta mobiiliapissa

Nordealla on käytössä lyhennysjousto, jolloin voi pienentää kuukausierää tai maksaa normaalia enemmän, mutta ymmärtääkseni siinä tavallista suurempi maksuerä lyhentää lainaa, jolloin kuukausierät pienenevät vain pienentyneen koron osuuden verran. Jos sitten tulee tarvetta löysätä maksuohjelmaa, pitää joka kuukausi säätää automaattiveloitusta tavallista pienemmäksi.

 

[Fact0ry]

Näin. Tosin kyllä itse laitan (pirnen) osan rahastoon.
Toisaalta viiden vuoden päästä olen velaton. Sitä varallisuutta sitten tulee sisään kun ei lyhennykset juokse

Hyvä, että on kumminkin rahastoa avattu. Ymmärrän kyllä sen velattomuuden tuoman vapaudentunteen. Tuli itsekin maksettua auto nopeasti pois vaikka sille rahalle olisi korkeahkosta korosta huolimatta saanut silti paremman tuoton markkinoilta. Tuntui vaan kassavirtamielessä paremmalta, kun sai 500+ euroa pois säännöllisistä kuukausimenoista.

Sijoituksissa vaan on se puoli, että tarvitaan 10+ vuotta aikaa ennen kuin korkoa korolle pääsee vauhtiin. Jos odottaa ensin nelikymppiseksi ennen kuin alkaa sijoittamaan, niin jää aika paljon tuottoja saamatta eikä faktisesti koskaan tule pääsemään samaan käyrään kuin parikymppisenä aloittanut. Sijoitin vuonna 2012 yhteen rahastoon 80 euroa. Nyt kyseisen sijoituksen arvo on 370 euroa. Jos tuo jatkaa samalla 12% p.a. tuotollaan jatkossakin, niin tällä hetkellä tuon arvo nousee yli puolet alkuperäisestä sijoituksesta joka vuosi.

Jos tilinpäätökset ym PRH:n vaatima on hoitamatta, voi käydä myös niin että y-tunnus lakkaa olemasta. Siitä voi olla seurauksena veden/sähköjen/lämmön katkeaminen yms kivaa.
Jos sattuu tällaiseen vähemmistöosakkaaksi, niiden hoitaminen kuntoon voi olla myös kivinen tie. Talon myyminen eteenpäin ei välttämättä myöskään onnistu.

Ei tuo PRH:n selvitystilaan joutuminen ilmeisesti ihan yllättäen tapahdu, mutta vuodelta 2024 löytyi kuitenkin As Oy Kupittaankatu 57, Turku jolle PRH on lähettänyt kehotuksen toimittaa tilinpäätös. Jos ei toimiteta niin käynnistyy poistomenettely.
Listoja löytyi täältä: PRH - Yritykset poistomenettelyssä 2024 | PRH

 

[Variz]

Hyvä, että on kumminkin rahastoa avattu. Ymmärrän kyllä sen velattomuuden tuoman vapaudentunteen. Tuli itsekin maksettua auto nopeasti pois vaikka sille rahalle olisi korkeahkosta korosta huolimatta saanut silti paremman tuoton markkinoilta. Tuntui vaan kassavirtamielessä paremmalta, kun sai 500+ euroa pois säännöllisistä kuukausimenoista.

Sijoituksissa vaan on se puoli, että tarvitaan 10+ vuotta aikaa ennen kuin korkoa korolle pääsee vauhtiin. Jos odottaa ensin nelikymppiseksi ennen kuin alkaa sijoittamaan, niin jää aika paljon tuottoja saamatta eikä faktisesti koskaan tule pääsemään samaan käyrään kuin parikymppisenä aloittanut. Sijoitin vuonna 2012 yhteen rahastoon 80 euroa. Nyt kyseisen sijoituksen arvo on 370 euroa. Jos tuo jatkaa samalla 12% p.a. tuotollaan jatkossakin, niin tällä hetkellä tuon arvo nousee yli puolet alkuperäisestä sijoituksesta joka vuosi.

Olet oikeassa tässä. Sijoittamisessa on riskinsä, tiedät sen itsekin. Jos mitään riskiä ei olisi, sinun olisi varmaan kannattanut 2012 hakea lainaa muutama sata tuhatta ja sijoittaa se 80€ sijaan?
On totta, että nollakorkojen aikaan lainan korkomenot olivat olemattomat, eikä lainaa kannattanutkaan lyhentää. Luuletko, että ollaan pian palaamassa takaisin nollakorkojen aikaan,

Toistan kysymykseni, mistä saat 3,6% täysin riskittömän koron rahoille tänä päivänä? Sen saa asuntolainaa lyhentämällä.

Edit. Tuo 12% vuosituotto ei ole kyllä mikään perus tuotto-olrrtama. Yleensä kai lasketaan 6-8% olettamalla?

 

[vemkki]

Edit. Tuo 12% vuosituotto ei ole kyllä mikään perus tuotto-olrrtama. Yleensä kai lasketaan 6-8% olettamalla?

Lisäksi tuossa on se, että mennyt ei ole tae tulevasta. Viimeiset 15 vuotta on ollut osakemarkkinoilla melkoista huumaa (vaikka onkin tullut korona ja Ukrainan sota siihen väliin), mutta jossain vaiheessa tulee kylmä suihku.

 

[Fact0ry]

Olet oikeassa tässä. Sijoittamisessa on riskinsä, tiedät sen itsekin. Jos mitään riskiä ei olisi, sinun olisi varmaan kannattanut 2012 hakea lainaa muutama sata tuhatta ja sijoittaa se 80€ sijaan?
On totta, että nollakorkojen aikaan lainan korkomenot olivat olemattomat, eikä lainaa kannattanutkaan lyhentää. Luuletko, että ollaan pian palaamassa takaisin nollakorkojen aikaan,

Toistan kysymykseni, mistä saat 3,6% täysin riskittömän koron rahoille tänä päivänä? Sen saa asuntolainaa lyhentämällä.

Edit. Tuo 12% vuosituotto ei ole kyllä mikään perus tuotto-olrrtama. Yleensä kai lasketaan 6-8% olettamalla?

Alkaa karata vähän kauas otsikon aiheesta, mutta tarkotukseni oli erityisesti ottaa kantaa viimeisen parin vuoden keskusteluun lainan maksunopeudesta, että hitaampi lainanmaksu on lähtökohtaisesti parempi valinta vaurastumisen kannalta mikäli sijoittaa sen lainaan muuten menneen rahan esim. pörssiosakkeisiin. Yksilötasolla voidaan tehdä muista syistä eri valintoja, mutta tällöin väistämättä uhrataan vaurastumista jonkin muun seikan varjolla. En ole sanomaan mikä on oikein tai mikä väärin, vaan ainoastaan nostan esille tätä seikkaa.

 

[SuperKilppari]

Komppailen näitä ajatuksia, mutta tosiaan itselle toi mielenrauhaa saada entinen ASP-lisälaina kokonaan kuitatuksi, kun sain pienen extrasumman rahaa aikoinaan. Nyt jäi sitten enää "päälaina" ja ei tarvitse katsella kahta lainaa verkkopankissa. Selkeytti elämää ja toi mielenrauhaa. Näistä on toki puhuttu tässä ketjussa ennenkin, kukin tyylillään oman varallisuuden ja riskinhallintakykynsä ja -mielensä mukaan.

Nordealla on käytössä lyhennysjousto, jolloin voi pienentää kuukausierää tai maksaa normaalia enemmän, mutta ymmärtääkseni siinä tavallista suurempi maksuerä lyhentää lainaa, jolloin kuukausierät pienenevät vain pienentyneen koron osuuden verran. Jos sitten tulee tarvetta löysätä maksuohjelmaa, pitää joka kuukausi säätää automaattiveloitusta tavallista pienemmäksi.

Ainakin itsellä vuodelta 2013 nostetussa lainassa lyhennysjousto nimenomaan toimii pääoman osalta. Eli jos lyhensin vaikka tupla-pääoman jonakin kuukautena, ne olivat ennakkolyhennyksiä, ja seuraavana kuukautena oli ok maksaa pelkät korot, ei ollenkaan pääomaa. Itse asiassa taisin pari vuotta sitten tehdä sellaiset lyhennykset, että lyhennysjoustoa oli kymppitonni tms, ja olen nyt maksanut pari vuotta pelkkiä korkoja, kunnes juuri nyt tuo jousto on käytetty loppuun ja seuraavaan erään pitää taas pistää pääomaakin lyhenemään. Kyseessä tasalyhennys-laina. Edit: Ja tosiaan joka kuukausi olen itse käynyt sitä summaa pienentämässä sen pääoman verran, eli ehkä puhummekin samasta asiasta. Automaattisesti sitä lyhennysjoustoa ei taida pääomalle tapahtua, vaan pitää manuaalisesti käydä tekemässä (olisinko ehkä kerran unohtanut, ei tosiaan henkilökohtaisesti ongelma kun näitä asioita tulee seurattua ahkerasti).

 

[Mikkos]

Ja tuo Nordean lyhennysjousto ei sitten toimi jos lainassa on valtion takaus.