Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Hair]

Tuollaisessa asuntolainassa S-Pankki ja POP-Pankki ovat kalleimmat, 500 € + 120 * 2,5 € = 800 €. Siihen kun lisää viime kesän kalleimman korontarkistuspäivän (4.6.2024), niin pahimmillaan on voinut näyttää, että 37 233,60 € + 800 € = 38 033,60 € koko laina-aikana. Tuossa on pahin nostopäivä ja kallein pankki nosto- ja kk-kuluineen, eikä silti ole 39k. Lisäksi poismaksun hetkellä alkuvuonna näkymät ovat olleet pahimmillaan 35,6k (sisältää korkeammalla korolla maksetut erät) ja korot laskusuunnassa.

Eipä siinä, hyvä se oli maksaa pois, jos rahalle ei muuta käyttöä ollut. Ihmettelin vain tuota 39:ä.


Edit. Tietysti lainaturva työttömyyden, sairauden tai kuoleman varalta on voinut nostaa hintaa sen verran, että alussa on näyttänyt 39k, muttei silloinkaan ole alkuvuonna näyttänyt noin kalliilta. En osannut ajatella lainaturvia, kun summa on pienehkö ja omarahoituskin oli lainaa suurempi.

Copy lainapaperista:

"Luottoonne sovellettava todellinen vuosikorko on 5,0 %.
Se koostuu seuraavista osatekijöistä:
Korko:
Luoton vuotuinen korko on 4,48 prosenttiyksikköä (22.5.2024).
Luoton korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista. Luoton viitekorko on 6 kk:n Euribor, jonka arvo (22.5.2024) on 3,78 prosenttiyksikköä. Luoton marginaali on 0,70 prosenttiyksikköä."
Todelliseen vuosikorkoon sisältyvät kustannukset on laskettu lomakkeen laatimishetkenä voimassaolevien maksujen ja palkkioiden perusteella.
Kertaluonteiset kustannukset:
Järjestelypalkkio 300,00 EUR
Määräajoin maksettavat kustannukset:
Maksuerän automaattinen veloitus 2,50 EUR / veloitus
Todellinen vuosikorko on laskettu käyttämällä korkoa koskevia oletuksia.
Maksuväli: 1 kk
Maksuerien lukumäärä: 132 kappaletta
5. Kunkin maksuerän suuruus
293,61 EUR
Yhteensä:
38 756,52

Pyöristin sen tuohon 39k€. Aika lähellä siis.
Luotto oli kiinteä tasaerä.
Mutta luotto maksettu, niin ei sinänsä enää väliä.

 

[j-o-r-e]

Outoa, jotenkin saanut sellaisen kuvan että esim. Saku Koivun vaimo ei ollut itse hankkinut omaa omaisuuttaan mitä nyt hakee avioeron jälkeen jne?

Pilkun nussintaa, mutta ei ollu Saku, vaan Mikko.

 

[TommiZeliard]

Copy lainapaperista:

"Luottoonne sovellettava todellinen vuosikorko on 5,0 %.
Se koostuu seuraavista osatekijöistä:
Korko:
Luoton vuotuinen korko on 4,48 prosenttiyksikköä (22.5.2024).
Luoton korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista. Luoton viitekorko on 6 kk:n Euribor, jonka arvo (22.5.2024) on 3,78 prosenttiyksikköä. Luoton marginaali on 0,70 prosenttiyksikköä."
Todelliseen vuosikorkoon sisältyvät kustannukset on laskettu lomakkeen laatimishetkenä voimassaolevien maksujen ja palkkioiden perusteella.
Kertaluonteiset kustannukset:
Järjestelypalkkio 300,00 EUR
Määräajoin maksettavat kustannukset:
Maksuerän automaattinen veloitus 2,50 EUR / veloitus
Todellinen vuosikorko on laskettu käyttämällä korkoa koskevia oletuksia.
Maksuväli: 1 kk
Maksuerien lukumäärä: 132 kappaletta
5. Kunkin maksuerän suuruus
293,61 EUR
Yhteensä:
38 756,52

Pyöristin sen tuohon 39k€. Aika lähellä siis.
Luotto oli kiinteä tasaerä.
Mutta luotto maksettu, niin ei sinänsä enää väliä.

Ok, no noilla tiedoilla on 22.5.2024-21.11.2024 näyttänyt siltä, että koko laina-aikana menisi tosiaan noin 39k.

Ero tuli siitä, että ajattelin kesän alkavan vasta kesäkuussa, mutta nostitkin lainan jo toukokuussa. Lisäksi se kymmenen vuotta olikin todellisuudessa 132 kk, eli 11 vuotta, mikä kasvattaa korkokuluja. Enää en ihmettele.

Maksoit lainan pois alkuvuodesta. Ensimmäisen korkojakson aikana maksoit 6 * 293,61 € = 1 761,66 €. Sen jälkeen 22.11.2024 kokonaiskorko aleni 3,470 %:iin. Kiinteän tasaerän takia maksuerä pysyi ennallaan, mutta laina-aika lyheni 7,3 kuukaudella, mikä pienensi sekä lyhyemmän ajan että pienemmän kokonaiskoron ansiosta rahoituskuluja. Toisen korkojakson aikana 22.11.2024-21.5.2025 on näyttänyt siltä, että lainan kokonaiskustannus tuolla 7,3 kk alkuperäisestä lyhentyneellä laina-ajalla olisi jo maksetut 6 kk huomioimalla yhteensä noin 36 600 €.

Lainan poismaksu osui todennäköisesti tuolle toisen korkojakson aikavälille, jolloin näytti siltä, että lainatusta 1 €:sta joutuisi maksamaan takaisin kirjoittamasi 1,30 euron sijaan 1,22 €. Olet perustellut itsellesi poismaksun järkevyyden nostohetken tiedoilla, vaikka poismaksun hetkellä kokonaiskorko ja laina-ajan kulut olivat jo merkittävästi halvemmat. Ihan ymmärrettävää, koska nostohetkellä arvioidut kokonaiskulut (~39k) olivat helposti valmiiksi tiedossa. Poismaksua miettiessä olisi pitänyt laskea ((maksettujen kk lkm) + (jäljellä olevat kk:t)) * 293,61 €. Käytännössä siis 22.11.2024-21.5.2025 kuukaudesta riippumatta (132 - 7,3) * 293,61 € = 36 613 €. Noin pitäisi laskea, jos siis haluaisi laskea pankille maksettua rahaa euromääräisesti ja miettiä lainan kannattavuutta vain sitä kautta.

Rahan arvo kuitenkin muuttuu jatkuvasti, joten itse vertailen mieluummin lainarahan nykyistä ja odotettua korkoa vs. saman pääoman odotettua tuottoa ja riskiä muualla. Nykyistä asuntolainaani (80k) nostaessa v.2016 sen korkokulut olivat 40 €/kk, kun toisaalla lainan suuruinen osuus osakesalkusta tuotti muistaakseni 230 €/kk netto-osinkoa. Ei todellakaan kannattanut maksaa xx xxx,xx € veroa välttyäkseen neljänkympin rahavirralta pankin suuntaan ja samalla menettää osinkovirtaa 230 € plus mahdollinen arvonnousu, joten päätin nostaa asuntolainan. Osinko-osakkeiden mahdollinen myynti asuntolainan välttääkseen oli kaikkein konkreettisin tapa hahmottaa kannattavuus, kun täsmälleen lainan suuruisen osakepotin netto-osingoilla maksoi lainan korot kokonaan ja lyhennystäkin noin 2/3. Eipä olisi kannattanut maailma-ETF:iäkään myydä, sillä niiden kurssi on yli 2,2-kertaistunut laina-aikana (9,3 %/a vs. lainan kokonaiskorko tällä hetkellä 2,4x %, sodan alussa 4,x % ja lainan alkuvuosina 0,x %).


Lainaasi ei enää ole, joten eipä sillä niin väliä.

 

[Anagonda]

Onko kellään tiedossa, miten pakki suhtautuu siihen jos haluaisi myydä asunnon ostamisen jälkeen X osuuden asunnosta? Meillä on jonkin verran varallisuus, palkka ja säästöeroja kumppanin kanssa, mutta meillä olisi haaveissa kuitenkin rakennuttaa talo. Jos alueelta tulisi joki kiva tontti myyntii, pitää sen suhteen olla suhteellisen nopea, jolloin kumppani ei ehkä saisi kasaan niin nopealla aikataululla tarpeeksi vakuuksia / säätöä, jotta voisi asunnosta asunnosta jotain järkevää osuutta.

Tuli sitten mieleen että voisinkohan minä alkuun (vaikka 1-5v) omistaa sen kokonaan ja sen jälkeen myydä siitä osa vaikka 30-50% puolisolle, jolloin hänkin alkaisi kerätymmän varallisuutta asunnon oston muodossa?

Vähän vastaavaa ehdotin pankille, eli omistan kämpän 100% ja ehdotin että jos vaimolle myyn 50% tai 49%. Pankilla ei ollut mitään sitä vastaan, mutta hommasta olisi pitänyt maksaa varainsiirtovero.
Jäi sitten siihen omalta osalta. Ei mitään järkeä maksaa varainsiirtoveroa että paperilla on 50/50 omistus. Naimisissa kun ollaan niin paska osuu kuitenkin tuulettimeen jos/kun erotaan.

 

[Hekena]

Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.

 

[chrisekh]

Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.

Minkälaiset ehdot vuokrasopimuksessa on?
Itse voisin ostaa jos vuokra on kiinteä ja se tarkistetaan seuraavan kerran 2065. Asunnon ehtii hyvin myydä ennen 2055 pois.

 

[mustajoki]

Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.

Vuokrasopimuksen ehdot niin kuin yllä mainitaan. Yleensä noissa on indeksiehto, mutta jos sen päälle tulee jotain lisäkorotuksia, pysyisin kaukana. Kerrostaloissa sanoisin, että joku nyrkkisääntö olisi että vuokravastikkeen olisi parasta olla reilusti pienempi kuin hoitovastike on (esim kolmasosa muusta hoitovastikkeesta), muuten siitä voi tulla ylettömän suuri rasite ajan kanssa.

Ja muuten, jos miettii vuokratontin omistajuutta, olisiko niin että se, että kaupunki omistaa on parempi kuin se, että joku yksityinen firma omistaa. Ja se, että joku yksityinen firma omistaa, on parempi kuin se, että seurakunta omistaa. Ja se, että oman kaupungin seurakunta omistaa, on parempi kuin se, että vieraan kaupungin seurakunta omistaa.

 

[KiLLPaTRiCK]

Eiliseltä ja en usko, että tilanne on kovin nopeasti parantumassa:

Suomi on nyt täynnä valtavia monttuja, eivätkä ne ole katoamassa heti

Rakennustyömailla on tänäkin kesänä hiljaista. Näin vähän rakennettiin viimeksi 1990-luvun laman aikaan.

yle.fi

 

[N1kkel]

Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.

Jos vaihtoehtoja on, niin oma tontti on tietysti parempi kuin vuokratontti. Ainakin täällä päin omilla tonteilla olevia rivareita on vaan tässä isommassa kaupungissa hyvin vähän tarjolla ja niitä on lähinnä vain kehyskunnissa.

 

[Fact0ry]

Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.

Riippuu monesta asiasta. Mainittujen lisäksi esimerkiksi se, onko vuokratonttisuus oikeasti huomioitu hinnassa. Usein näkee taloja, joissa vuokratontilla olevasta yritetään pyytää miltei samaa hintaa kuin omalla tontilla olevasta. Oman näkemykseni mukaan hintaero pitäisi olla noin 15-20 vuoden vuokrat.

Toinen seikka on sitten se, että mikä on taloyhtiön kiinteistöjen arvo ja sijainti. Edullinen (arvoton) talo vuokratontilla on sellainen kombo, että pankilta voi olla haastavaa saada mitään remonttilainoja. Siinä pitää olla omistajien pinkka kunnossa ettei ajauduta tilanteeseen jossa yhtiö ei saa teetettyä mitään arvoa ylläpitäviä remontteja.

 

[Hekena]

Kävi vähän niinku luulinkin kun näytössä kysyin tuosta vuokratontista että minkälaiset ehdot on vuokralle, niin ei osannut vastata ja aikoi ottaa selvää ja palata asiaan.

Jännä että kukaan ei tuosta asiasta ollut vielä kysynyt vaikka useamman näytön on pitänyt kyseiselle asunnolle.

 

[eitsh]

Kävi vähän niinku luulinkin kun näytössä kysyin tuosta vuokratontista että minkälaiset ehdot on vuokralle, niin ei osannut vastata ja aikoi ottaa selvää ja palata asiaan.

Jännä että kukaan ei tuosta asiasta ollut vielä kysynyt vaikka useamman näytön on pitänyt kyseiselle asunnolle.

Tänä päivänä ostajat eivät ymmärrä/välitä vuokratontin vs. oman tontin arvoa. Se on vain tontti, josta maksetaan ja arvostetaan samalla tavalla kuin omaa tontti, joka on lähtökohtaisesti pähkähullua.

 

[Zufushiki]

Tässä nyt kysellyt kilpailutusta nykyiselle lainalle. 94K Lainaa ja tällä hetkellä nordeasta 0.59 marginaalilla.

OP:n automaatti antoi tarjouksena 0.89 marginaalilla. S-pankkin automaatti antoi tarjouksena 1.38 marginaalin.

Saas nähdä mihin päätyvät kun ottavat yhteyttä.

Talon arvo n. 210K, Talouden bruttotulot n 5,9K ja säästöissä 47K. Ei muita velkoja.

 

[chrisekh]

Kävi vähän niinku luulinkin kun näytössä kysyin tuosta vuokratontista että minkälaiset ehdot on vuokralle, niin ei osannut vastata ja aikoi ottaa selvää ja palata asiaan.

Tämmöinen epämääräinen vinkki niin ensi kerralla ennen kuin näytölle menee niin voi lähettää välittäjälle kysymykset etukäteen. Tyyliin vuokratontin ehdot, sähköauton latus mahdollisuus, 5 vuotis suunnitelma.

 

[renee]

Tarvitseeko avioliitossa edes mitään lainaviritelmiä? Lähtökohtaisestihan kaikki on yhteistä joka tapauksessa joten eikö sen tontin voi vain ostaa paperilla 50/50 omistussuhteella ja hoitaa rahoituksen alkuun vain toisen puoliskon tuloista?

Avioliitto ei vaikuta puolisoiden omistuksiin, eli mikään ei ole yhteistä, ellei näin ole paperilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kumpikin puoliso voi vapaasti hallinnoida omistuksiaan, esim. myydä, pantata tai lahjoittaa. Kumpikin osapuoli myöskin vastaa veloistaan itse. Myös tulot ovat henkilökohtaisia, tosin tietty elatusvelvollisuus avioliittoon liittyy, mutta se ei koske esim. toisen puolison lainojen lyhennyksiä, ts. omaisuuden kartuttamista.

Avioliiton automaattinen "yhteisomistus" toteutuu käytännössä vain avioerossa tai kuolemantapauksessa (ilman avioehtoa), mutta ei avioliiton aikana. Kuulostaa vähän nurinkuriselta, mutta näin se on.

Eli kaiken pitää aina olla paperilla.

Edit. Omistuksia ei voi myöskään vain siirrellä paperilla avioliiton aikana ilman seurauksia. Ts. esim. lahjavero voi tulla maksettavaksi.

Jos ostetaan esim. tontti velaksi 50/50 omistussuhteella, niin pankki joutuu arvioimaan, että molemmat osapuolet pystyvät hoitamaan oman lainaosuutensa omilla tuloillaan.

 

[eGe]

Avioliitto ei vaikuta puolisoiden omistuksiin, eli mikään ei ole yhteistä, ellei näin ole paperilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kumpikin puoliso voi vapaasti hallinnoida omistuksiaan, esim. myydä, pantata tai lahjoittaa. Kumpikin osapuoli myöskin vastaa veloistaan itse. Myös tulot ovat henkilökohtaisia, tosin tietty elatusvelvollisuus avioliittoon liittyy, mutta se ei koske esim. toisen puolison lainojen lyhennyksiä, ts. omaisuuden kartuttamista.

Avioliiton automaattinen "yhteisomistus" toteutuu käytännössä vain avioerossa tai kuolemantapauksessa (ilman avioehtoa), mutta ei avioliiton aikana. Kuulostaa vähän nurinkuriselta, mutta näin se on.

Eli kaiken pitää aina olla paperilla.

Edit. Omistuksia ei voi myöskään vain siirrellä paperilla avioliiton aikana ilman seurauksia. Ts. esim. lahjavero voi tulla maksettavaksi.

Eli edelleen, jos sen kiinteistön ostaa heti alkuun paperilla yhteisesti vaikka vain toinen osapuoli sitä pystyy alkuun rahoittamaankin niin kaikki on ok?

 

[RankO]

Minkälaista lainan marginaalia on tarjottu jengillä muuttotappiokunnassa?
Viikon sisään tarjottu OP: lta 0.7% ja S-pankilta 0.82% 150k lainalle.

OP:lta ensimmäinen tarjous 0,58% ja 800e toimitusmaksulla 240 000e lainalle. Nordealta pyydettiin yksi kilpaileva tarjous joka oli 0,53% ja 500e toimitusmaksulla. Ensimmäinen kilpailutus OP:n kanssa mentiin tuolla Nordean oikealla tarjouksella. Lopun kilpailutuksen hoidin niin, että katsoin vaan tästä ketjusta minkälaisia tarjouksia muut ovat saaneet ja kerroin OP:lle, että kilpailevista pankeista tarjoukset ovat tätä luokkaa (asteittain aina kerroin tarjouksia alaspäin ja mielessä oli, että johonkin 0,40% paikkeille pitää päästä). OP ei missään vaiheessa kysellyt todisteita näistä muista tarjouksista, mutta pidin huolen siitä, että viestitin vain seuranneeni yleisesti tarjouksia enkä saaneeni virallisia tarjouksia (tämä siksi, että en huonontaisi "kilpailuasemaani" valehtelulla jos he pyytäisivät todisteita). Lopulta päästiin 0.4% marginaaliin ja 300e toimitusmaksuun. Tarjoukseen oli automaattisesti laitettu 12kk euribor, mutta ihan pyytämällä sain sen vaihdettua 3kk. Bonuksia tulee lainasta reilu 600e niin siirrettiin puolison kanssa henkivakuutusta lukuun ottamatta kaikki vakuutukset IF:stä Pohjolaan niin saa bonukset hyötykäyttöön. Pohjola oli IF:iin verrattuna huomattavasti halvempi vaikka minulla oli oletuksena, että Pohjola olisi vakuutusyhtiöistä kalliimmasta päästä. Bonukset ilmeisesti tulevat verotuksen alle tulevaisuudessa, joten katsellaan vakuutuksien osalta tilannetta sitten uudestaan.

Tämä on yksi tapa kilpailuttaa lainat, mutta tähän liittyy omat riskinsä ja stressinsä.
Toivottavasti näistä oli jeesiä.

 

[renee]

Eli edelleen, jos sen kiinteistön ostaa heti alkuun paperilla yhteisesti vaikka vain toinen osapuoli sitä pystyy alkuun rahoittamaankin niin kaikki on ok?

No periaatteessa näin. Ongelmaksi voi muodostua kaksi asiaa, eli pankki ja verottaja. Eli jos kiinteistön ostoa varten tarvitsee ottaa lainaa ja laina otetaan yhteisvastuullisena, niin pankki arvioi molempien osapuolten lainanhoitokyvyn. Kummallakin siis pitää olla lainanhoitokykyä. Verottaja taas voi katsoa, että jos kiinteistön omistussuhde on 50/50 ja toinen ei käytännössä lyhennä lainaa lainkaan, niin kyse on lahjasta, jolloin lahjavero voi tulla maksuun.

Edit. Pankki arvioi kaikkien lainanhakijoiden maksukykyä ja ei edes saa myöntää lainaa edes yhteisvastuullisesti sellaiselle henkilölle, jolla maksukykyä ei ole. Ja sitten taas verottaja luonnollisesti näkee sekä kiinteistön omistusosuudet että henkilön tulot, joten jos "tulottomalle" henkilölle alkaa kertyä omaisuutta, niin se alkaa soittaa kelloja.

 

[zewius]

OP:lta ensimmäinen tarjous 0,58% ja 800e toimitusmaksulla 240 000e lainalle. Nordealta pyydettiin yksi kilpaileva tarjous joka oli 0,53% ja 500e toimitusmaksulla. Ensimmäinen kilpailutus OP:n kanssa mentiin tuolla Nordean oikealla tarjouksella. Lopun kilpailutuksen hoidin niin, että katsoin vaan tästä ketjusta minkälaisia tarjouksia muut ovat saaneet ja kerroin OP:lle, että kilpailevista pankeista tarjoukset ovat tätä luokkaa (asteittain aina kerroin tarjouksia alaspäin ja mielessä oli, että johonkin 0,40% paikkeille pitää päästä). OP ei missään vaiheessa kysellyt todisteita näistä muista tarjouksista, mutta pidin huolen siitä, että viestitin vain seuranneeni yleisesti tarjouksia enkä saaneeni virallisia tarjouksia (tämä siksi, että en huonontaisi "kilpailuasemaani" valehtelulla jos he pyytäisivät todisteita). Lopulta päästiin 0.4% marginaaliin ja 300e toimitusmaksuun. Tarjoukseen oli automaattisesti laitettu 12kk euribor, mutta ihan pyytämällä sain sen vaihdettua 3kk. Bonuksia tulee lainasta reilu 600e niin siirrettiin puolison kanssa henkivakuutusta lukuun ottamatta kaikki vakuutukset IF:stä Pohjolaan niin saa bonukset hyötykäyttöön. Pohjola oli IF:iin verrattuna huomattavasti halvempi vaikka minulla oli oletuksena, että Pohjola olisi vakuutusyhtiöistä kalliimmasta päästä. Bonukset ilmeisesti tulevat verotuksen alle tulevaisuudessa, joten katsellaan vakuutuksien osalta tilannetta sitten uudestaan.

Tämä on yksi tapa kilpailuttaa lainat, mutta tähän liittyy omat riskinsä ja stressinsä.
Toivottavasti näistä oli jeesiä.

joo sen verran sai kilpailutettua että S-pankki laski 0.82% -> 0.67% ja OP :lle kerroin tästä tarjouksesta nii antoi vaan saman tarjouksen.
Pitää Nordea ja Dansk ottaa vielä mukaan leikkeihin mukaan kun tässä ei kiirusta vielä ole

 

[Kvarkki]

No periaatteessa näin. Ongelmaksi voi muodostua kaksi asiaa, eli pankki ja verottaja. Eli jos kiinteistön ostoa varten tarvitsee ottaa lainaa ja laina otetaan yhteisvastuullisena, niin pankki arvioi molempien osapuolten lainanhoitokyvyn. Kummallakin siis pitää olla lainanhoitokykyä. Verottaja taas voi katsoa, että jos kiinteistön omistussuhde on 50/50 ja toinen ei käytännössä lyhennä lainaa lainkaan, niin kyse on lahjasta, jolloin lahjavero voi tulla maksuun.

Edit. Pankki arvioi kaikkien lainanhakijoiden maksukykyä ja ei edes saa myöntää lainaa edes yhteisvastuullisesti sellaiselle henkilölle, jolla maksukykyä ei ole. Ja sitten taas verottaja luonnollisesti näkee sekä kiinteistön omistusosuudet että henkilön tulot, joten jos "tulottomalle" henkilölle alkaa kertyä omaisuutta, niin se alkaa soittaa kelloja.

Onko yhtään ennakkotapausta, jossa verottaja olisi puuttunut "normaalin" perheen järjestelyyn, jossa tulot ja menot jaetaan koko huushollin osalta talolainan ollessa 50/50? Ts. lahjaverolle pano lienee aikalailla turha huoli, jos ei erityisen paljon perseile.

 

[hsalonen]

5 vuotis suunnitelma.

Tämä pitäisi olla siinä isännöintitodistuksessa, joka pitäisi olla asuntoa myydessä. Ehkä nuo tonttienkin tiedot ja latausmahdollisuudet (ainakin autopaikkatiedot).

Jos ei ole, taloyhtiö on huonosti hoidettu ja kannattaa ihan jo senkin takia miettiä, haluaako siihen laittaa rahansa.

 

[Juha_H]

Kannattaako nyt ostaa omistusasunto? Tässä pari artikkelia asuntomarkkina-aiheeseen ->

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Keskustelin tänään kollegani kanssa, joka harkitsee ensimmäisen omistusasunnon hankintaa. Pohdimme yhdessä, onko nyt hyvä hetki astua asuntomarkkinoille. Erityisesti, mitä ensiasunnon ostajan kannattaa ottaa huomioon.
Uskon vahvasti, että omistusasunnon hankinta kasvukeskuksissa on nyt ja tulevaisuudessa järkevä päätös. Se ei ole vain koti, vaan myös pitkäjänteinen säästömuoto ja väline varallisuuden kasvattamiseen. Asuntolainan kuukausierissä säästyy vähitellen omaan omaisuuteen, toisin kuin vuokralla asumisessa, jossa varallisuus ei kerry.
Historiallisesti asuntojen omistaminen kasvukeskuksissa on ollut kannattava sijoitus. Väestönkasvu, työpaikkojen keskittyminen ja infrastruktuurin kehitys tukevat edelleen näiden alueiden kysyntää pitkällä aikavälillä. Vaikka markkinoilla onkin tällä hetkellä epävarmuutta, nämä tekijät eivät ole kadonneet mihinkään. Päinvastoin, ne antavat perustan vakaalle arvonkehitykselle tulevaisuudessa.

Entä asuntosijoittaminen. Voisiko nyt olla oikea aika harkita sitäkin?
Kerrostaloasuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa laskeneet keskimäärin noin 20 % huippuvuosista. Samalla korot ovat laskeneet noin kahden prosentin tasolle, mikä tekee velkavivulla sijoittamisesta jälleen houkuttelevampaa.
Käytetyt asunnot voivat nyt tarjota sijoittajalle kiinnostavan mahdollisuuden ostaa hyvä sijainti kohtuuhintaan, ennen kuin markkinat mahdollisesti taas kääntyvät. Vuokrakysyntä pysyy vahvana erityisesti opiskelijakaupungeissa ja työvoimaa vetävissä keskuksissa, mikä tukee sijoituksen kassavirtaa.

Mitä sijoittajan kannattaa nyt mielestäni huomioida?
- Asunnon sijainti ja sen vuokrattavuus pitkällä aikavälillä
- Rahoitusratkaisut ja korkotaso
- Asunto-osakeyhtiön taloudellinen tila ja tulevat remontit
- Mahdollisuus arvonnousuun seuraavien vuosien aikana
Asuntojen omistaminen ei ole pikavoitto, mutta se on useille suomalaisille ollut vuosikymmenten ajan toimiva tapa rakentaa varallisuutta. Uskon, että sama pätee myös tulevaisuudessa, erityisesti kasvukeskuksissa, joissa kysyntä säilyy ja kasvaa.

No niin, onko nyt aika ostaa ensimmäinen oma koti tai tehdä sijoitus tulevaisuuteen?

 

[renee]

Onko yhtään ennakkotapausta, jossa verottaja olisi puuttunut "normaalin" perheen järjestelyyn, jossa tulot ja menot jaetaan koko huushollin osalta talolainan ollessa 50/50? Ts. lahjaverolle pano lienee aikalailla turha huoli, jos ei erityisen paljon perseile.

En tiedä, tuskin montaa. Sehän on aika normaali tapa toimia juuri noin. Mutta kyse olikin tilanteesta, että toinen henkilö ei osallistu menoihin, koska tuloja ei ole. Elämisen voi toinen rahoittaa täysin, mutta voiko tuloton ostaa puolet monen satkun kiinteistöstä? Ehkä. Mutta riski verottajan kiinnostukselle on olemassa.

Sillähän ei ole merkitystä, että miten ja kenen tililtä mikäkin maksu menee, eli perheen rahankäyttöä ei tietenkään tarvitse korvamerkitä, mutta jos henkilön tulot ja varat eivät vaan yksinkertaisesti mahdollista verottajalle näkyvän omaisuuden hankintoja, niin onhan se jonkinlainen riskinotto.

 

[Taneli-]

Mutta kyse olikin tilanteesta, että toinen henkilö ei osallistu menoihin, koska tuloja ei ole. Elämisen voi toinen rahoittaa täysin, mutta voiko tuloton ostaa puolet monen satkun kiinteistöstä? Ehkä. Mutta riski verottajan kiinnostukselle on olemassa.

Tuo on tietysti totta jos oikeasti on täysin ilman tuloja. Ellei ole sitten säästöjä. Eli teoriassa vaikka yksi hankkii asunnon & maata (vaikka maksaakin sen itse) ja sitten mies on esim. vankilassa ilman säästöjä ja myös pieni sylilapsi ja antaa kummallekin 33% jolloin tietysti miehellä ja lapsella ei ole mitään tuloja eikä ehkä säästöjäkään luulisi että verottaja voi kiinnostua. Vaikka tuota yrittäisi kuitata "normaali" perheen sisäinen järjestely missä jokainen (mies, vaimo ja lapsi) omistaa kolmanneksen mutta vaimo nyt maksoi kaiken...

 

[eGe]

En tiedä, tuskin montaa. Sehän on aika normaali tapa toimia juuri noin. Mutta kyse olikin tilanteesta, että toinen henkilö ei osallistu menoihin, koska tuloja ei ole. Elämisen voi toinen rahoittaa täysin, mutta voiko tuloton ostaa puolet monen satkun kiinteistöstä? Ehkä. Mutta riski verottajan kiinnostukselle on olemassa.

Sillähän ei ole merkitystä, että miten ja kenen tililtä mikäkin maksu menee, eli perheen rahankäyttöä ei tietenkään tarvitse korvamerkitä, mutta jos henkilön tulot ja varat eivät vaan yksinkertaisesti mahdollista verottajalle näkyvän omaisuuden hankintoja, niin onhan se jonkinlainen riskinotto.

Toisaalta jos jo nyt on nähtävissä ja ajatuksissa, että niitä tuloja tulee piakkoin olemaan ja sen myötä myös osuus kiinteistön kuluihin osallistumisesta kasvaa niin en näe tässä mitään todellista ongelmaa. Ei eroa mielestäni oikeastaan mitenkään esim. siitä, jos toinen puolisko on vuoden pari matkan varrella työttömänä/vanhempainvapailla/muuten pienillä tuloilla. Tilannehan olisi eri, jos puoliso aikoisi olla koko ikänsä ”kotiäitinä” ja se olisi tiedossa jo ennen hankintaa. Suurimpana kynnyksenä lienee siis pankin prosessit eikä niinkään verottaja.

 

[Grazer]

Asuntosijoittaminen | Asuntokaupoilla on ostajan markkinat, onko nyt hyvä hetki hankkia sijoitusasunto?

Yksiöt maksavat nyt viidenneksen vähemmän kuin neljä vuotta sitten ja korot ovat kahdessa prosentissa. Mitä asuntosijoittamista pohtivan kannattaa ottaa huomioon ja olisiko jo nyt hyvä aika ostaa?

www.hs.fi

Vaikka korot ja hinnat ovat laskeneet, sijoitusasunnot eivät vaikuta varsinaisilta kultakaivoksilta.
”Vuokrathan eivät ole käytännössä nousseet kolmeen vuoteen pääkaupunkiseudulla, jopa vähän laskeneet. Samaan aikaan vastikkeet ovat nousseet aika paljon”, Kostiainen sanoo.

Nordean ekonomistin kommentti aiheeseen

Pitkään asunto- ja vuokramarkkinoita seuranneen Vuokraturvan toimitusjohtajan Timo Metsolan mukaan juuri tällä hetkellä asuntomarkkinoilla on selkeästi ostajan markkinat. Arvostetuillakin alueille on paljon valinnan- ja tinkimisenvaraa. Eli jos aikoo asuntosijoittajaksi, nyt voi olla hyvä hetki.

Varmasti on ostajan markkinat, mutta...

Uusien ja käytettyjen asuntojen välinen hintarailo on leventynyt reippaasti viime vuosina. Rakennusyhtiöt ovat yrittäneet pitää sitkeästi kiinni uudiskohteiden hintatasosta, koska tappiollakaan niitä ei haluta myydä. Käytettyjen asuntojen hinnat sen sijaan ovat laskeneet kysynnän hiivuttua, kun myyjien on ollut pakko myydä.

Uudisrakentamisen jumi tuskin aukeaa ennen kuin rakennusyhtiöt hyväksyvät sen, että uusissa asunnoissa hintojen on pudottava yhtälailla kuin vanhoissakin.

Tästä uutisesta voi päätellä, että hinnoissa on edelleen laskuvaraa.

Ongelmahan on varsinkin uusissa taloyhtiölainoitetuissa kohteissa, että niissä vivutettiin nollakorkoaikaan myyntihinta minimiin ja velkaosuus tappiin ja vaikka nyt on niistä pahimmista neljän prosentin euriboreista tultu alas, niin kahden prosentin euribor plus marginaali aiheuttaa rahalle edelleen hinnan. Semminkin kun vuokrat ovat pysyneet ennallaan tai laskeneet hieman.

Meidän taloyhtiön naapurissa on kaksi 2023 valmistunutta noin 40 asunnon kerrostaloa, joista edelleen on suurin osa myymättä ja itse en ainakaan uskaltaisi tällä hetkellä ostaa asuntoa uudiskohteesta, jossa suurin osa asunnoista on edelleen perustajaurakoitsijan hallussa. Se kun kaatuu, niin ongelmia tulee myös taloyhtiölle.

Rakennusliike Soimu Oy taloustiedot

Kaikki yritystiedot www.asiakastieto.fi/yritykset palvelusta

www.asiakastieto.fi

Tämä urakoitsija kyseessä. Viime vuosi painui tuollakin näköjään tappiolle, mutta kassassa ilmeisesti on suht hyvin rahaa kun omavaraisuusaste ei kuitenkaan pudonnut. Elleivät sitten omistajat pääomittaneet.

 

[zaneislandd]

Uudisrakentamisen jumi tuskin aukeaa ennen kuin rakennusyhtiöt hyväksyvät sen, että uusissa asunnoissa hintojen on pudottava yhtälailla kuin vanhoissakin.

Tää voi olla tietty vaikee vaan hyväksyä hyvyyttään (ei kyse ole puhtaasti ahneudesta tai voittojen maksimoinnista). Varsinki uusissa omakotitaloissa esim. meidän alueelle mihin ollaan rakenneltu niin ei siellä kukaan alle 400k€ laita torppaa tontteineen pystyyn. Grynderit ei voi myydä 350k€ asuntoja kun tekevät tappiota jo niillä hinnoilla eikä sitten tartte vuodessa itselleenkään palkkaa maksella. Ostajat ovat kovasti tarjoamassa tätä 350k€ jos alennuksella saisi kun iltalehdessä luki että hinnat romahtaneet. Varmasti samoja ongelmia myös isommilla rakennnusfirmoilla. Siksihän uudisrakentaminen on jumissa ja uusia kohteita ei kannata aloittaa edes - ei ne rakennuskulut kuitenkaan ole laskeneet vaan pikemminkin nousseet.

 

[chrisekh]

ämä pitäisi olla siinä isännöintitodistuksessa, joka pitäisi olla asuntoa myydessä.

Jos ei ole niin pyytamalla ne selviaa. Vinkkini nyt lahinna oli etta turha kayttaa pari tuntia aikaa sellaisen katsomiseen mita ei sitten viitsi ostaa niiden tietojen perusteella jotka olisi saanut spostilla 5 minuutissa.

 

[Seese]

Tää voi olla tietty vaikee vaan hyväksyä hyvyyttään (ei kyse ole puhtaasti ahneudesta tai voittojen maksimoinnista). Varsinki uusissa omakotitaloissa esim. meidän alueelle mihin ollaan rakenneltu niin ei siellä kukaan alle 400k€ laita torppaa tontteineen pystyyn. Grynderit ei voi myydä 350k€ asuntoja kun tekevät tappiota jo niillä hinnoilla eikä sitten tartte vuodessa itselleenkään palkkaa maksella. Ostajat ovat kovasti tarjoamassa tätä 350k€ jos alennuksella saisi kun iltalehdessä luki että hinnat romahtaneet. Varmasti samoja ongelmia myös isommilla rakennnusfirmoilla. Siksihän uudisrakentaminen on jumissa ja uusia kohteita ei kannata aloittaa edes - ei ne rakennuskulut kuitenkaan ole laskeneet vaan pikemminkin nousseet.

Jossain etelässä kyllä on varmasti varaa pudottaa hintoja ilman että joutuu tappiolla myymään. Esim. itse kun olin ostamassa uudisasuntoa, niin Tuusulassa sama rakentaja markkinoi identtistä rivarikolmiota lähes 100 000€ suuremmalla hintalapulla.

 

[zaneislandd]

Jossain etelässä kyllä on varmasti varaa pudottaa hintoja ilman että joutuu tappiolla myymään. Esim. itse kun olin ostamassa uudisasuntoa, niin Tuusulassa sama rakentaja markkinoi identtistä rivarikolmiota lähes 100 000€ suuremmalla hintalapulla.

Varmaan tapauskohtaista, itsekin 09alueelta. Ehkä joissain kohteissa voi olla, että kohde on maksanut 360k€ rakentaa ja siinä on pyynti 500k€, niin joo, voi olla ilmaa. Mutta jos taas se sama kohde onkin 400k€ pyynnillä, niin ilmaa on huomattavasti vähemmän, eikä tuossa ylempänä ehdotettu"pitää vaan edelleen laskea hintoja uudiskohteissa" toimi, koska ilmaiseksikaan ei kannata tehdä.

 

[Pete88]

Tää voi olla tietty vaikee vaan hyväksyä hyvyyttään (ei kyse ole puhtaasti ahneudesta tai voittojen maksimoinnista). Varsinki uusissa omakotitaloissa esim. meidän alueelle mihin ollaan rakenneltu niin ei siellä kukaan alle 400k€ laita torppaa tontteineen pystyyn. Grynderit ei voi myydä 350k€ asuntoja kun tekevät tappiota jo niillä hinnoilla eikä sitten tartte vuodessa itselleenkään palkkaa maksella. Ostajat ovat kovasti tarjoamassa tätä 350k€ jos alennuksella saisi kun iltalehdessä luki että hinnat romahtaneet. Varmasti samoja ongelmia myös isommilla rakennnusfirmoilla. Siksihän uudisrakentaminen on jumissa ja uusia kohteita ei kannata aloittaa edes - ei ne rakennuskulut kuitenkaan ole laskeneet vaan pikemminkin nousseet.

Uudisrakentamisen jumi on nähdäkseni kahtalainen: Ne talot/asunnot jotka rakennettiin 2022-2023 aikana, on rakennettu koronahintojen huipulla ja niitä on varmasti aika vaikea sovittaa nykymarkkinaan.

Pahimmista hintapiikeistä on joo selvitty, mutta jos verrataan vaikka identtisellä sijainnilla identtistä taloa ja erona on vaan rakennusvuosi (esim. 2020 tai 2025), niin kuluvana vuonna pystyyn lähtevä talo maksanee todennäköisesti n. 20 % enemmän kuin se viisi vuotta aiemmin rakennettu. Maitotölkissä tuon voi vielä niellä, mutta rakentamisessa aika vaikea pala purtavaksi, ellei ole valmis selvään tasoheikennykseen. Sitten siihen tulee väistämättä rinnalle se tosiasia, että haluanko rakentaa kaikkine riskeineen ja kustannuksineen, kun olemassa olevan ja uudehkonkin kohteen voi saada selvästi halvemmalla?

Näistä se jumi mielestäni johtuu, mutta varmasti syitä on muitakin. Ihan jo se, että lainaraha on nykyään kalliimpaa ja vaikeammin saatavaa. Eli korkeammat hinnat pienemmillä budjeteilla ei auta asiaa.

 

[eGe]

Osa tuota jumia saattaa olla tietysti myös vääränlainen tarjonta. Onhan sitä jo pitkän aikaa mutistu, että kerrostalot rakennetaan vain täyteen sijoittajien yksiöitä ja kaksioita, ja omakotitalotkin oiotaan mahdollisimman halvalla ja pienesti isoja katteita ajatellen.

Tampereella keskitytään nyt isompien asuntojen rakentamiseen – kysyntä yllätti rakennusfirman Tänään tuli paikallislehdestä bongattua yksi datapiste aiheesta. Yhdelle Tampereen trendikkäimmistä alueista (Kaleva) ollaan rakentamassa kerrostaloa, jossa asunnot lähtevät yli 70 neliöisistä kolmioista aina reilu 140 neliöisiin neliöihin asti. Jutun perusteella lähes kaikki asunnot on jo varattu ennen kuin rakentamista ollaan edes aloitettukaan. Halpojahan nuo kämpät eivät taatusti tule olemaan mutta pitkästä aikaa saattavat olla monelle ihan validi vaihtoehto esim. rivarinpätkälle, kun ei tehdä pelkkiä koirankoppeja päällekkäin. Mielenkiintoista nähdä, että pysyykö trendi jatkossakin tuollaisena. Itse olen pitkään myös ihmetellyt, että miksei hyville alueille tehdä tuonkin kaltaista asumista niille perheille jotka tykkäävät tilasta mutta eivät halua pihaa riesakseen.

 

[Pete88]

Osa tuota jumia saattaa olla tietysti myös vääränlainen tarjonta. Onhan sitä jo pitkän aikaa mutistu, että kerrostalot rakennetaan vain täyteen sijoittajien yksiöitä ja kaksioita, ja omakotitalotkin oiotaan mahdollisimman halvalla ja pienesti isoja katteita ajatellen.

Tampereella keskitytään nyt isompien asuntojen rakentamiseen – kysyntä yllätti rakennusfirman Tänään tuli paikallislehdestä bongattua yksi datapiste aiheesta. Yhdelle Tampereen trendikkäimmistä alueista (Kaleva) ollaan rakentamassa kerrostaloa, jossa asunnot lähtevät yli 70 neliöisistä kolmioista aina reilu 140 neliöisiin neliöihin asti. Jutun perusteella lähes kaikki asunnot on jo varattu ennen kuin rakentamista ollaan edes aloitettukaan. Halpojahan nuo kämpät eivät taatusti tule olemaan mutta pitkästä aikaa saattavat olla monelle ihan validi vaihtoehto esim. rivarinpätkälle, kun ei tehdä pelkkiä koirankoppeja päällekkäin. Mielenkiintoista nähdä, että pysyykö trendi jatkossakin tuollaisena. Itse olen pitkään myös ihmetellyt, että miksei hyville alueille tehdä tuonkin kaltaista asumista niille perheille jotka tykkäävät tilasta mutta eivät halua pihaa riesakseen.

Kyllähän sitä tekisi mieli ajatella, että päästäänkö jatkossa taas tilanteeseen, missä ihmiset eivät joudu asumaan koirankopeissa. Mutta kun markkina elpyy ja kysyntä kasvaa, niin se alkaa ennen pitkää näkyä hintojen nousuna ja mitä korkeammiksi hinnat nousevat, sitä enemmän ostajat joutuvat tinkimään vaatimuksistaan, ainakin halutummilla alueilla. Silloin voi olla taas tilanne, että asuntojen koot pienenee, kun varaa isompaan ei ole.

Toki myös kaavoituksella voidaan asiaa ohjata, mutta jos sen kerrostalo kolmion tai neliön hinta kohoaa sinne +500te luokkaan, niin kyllä se ostajakandidaatteja tehokkaasti karsii. Toivon toki kaikkien puolesta, että ne uutiset nelihenkisestä perheestä 52 neliön kaksiossa ja miten siinä "pärjätään ihan hyvin" uutisointi jäisi toistaiseksi taka-alalle ja kaikki pystyisivät kotinsa puolesta asumaan inhimillisesti.

 

[mustajoki]

Uudisrakentamisen jumi on nähdäkseni kahtalainen: Ne talot/asunnot jotka rakennettiin 2022-2023 aikana, on rakennettu koronahintojen huipulla ja niitä on varmasti aika vaikea sovittaa nykymarkkinaan.

Pahimmista hintapiikeistä on joo selvitty, mutta jos verrataan vaikka identtisellä sijainnilla identtistä taloa ja erona on vaan rakennusvuosi (esim. 2020 tai 2025), niin kuluvana vuonna pystyyn lähtevä talo maksanee todennäköisesti n. 20 % enemmän kuin se viisi vuotta aiemmin rakennettu. Maitotölkissä tuon voi vielä niellä, mutta rakentamisessa aika vaikea pala purtavaksi, ellei ole valmis selvään tasoheikennykseen. Sitten siihen tulee väistämättä rinnalle se tosiasia, että haluanko rakentaa kaikkine riskeineen ja kustannuksineen, kun olemassa olevan ja uudehkonkin kohteen voi saada selvästi halvemmalla?

Näistä se jumi mielestäni johtuu, mutta varmasti syitä on muitakin. Ihan jo se, että lainaraha on nykyään kalliimpaa ja vaikeammin saatavaa. Eli korkeammat hinnat pienemmillä budjeteilla ei auta asiaa.

Omakotitalojen suhteen on myös aika luonnollista, että kun kaupunkiasuntojen kallistuminen ensin tasaantui ja sitten kääntyi päinvastaiseksi, se iskee jossain välissä myös okt kysyntään 400-500k hintaluokassa. Ostajilla kun ei olekaan enää sitä entisen asunnon arvonnousun tuomaa 50 tonnia lisäpelivaraa, vaan koko omarahoitusosuus pitää olla säästetty muulla tavalla.

 

[jonesky12345]

Omakotitalojen suhteen on myös aika luonnollista, että kun kaupunkiasuntojen kallistuminen ensin tasaantui ja sitten kääntyi päinvastaiseksi, se iskee jossain välissä myös okt kysyntään 400-500k hintaluokassa. Ostajilla kun ei olekaan enää sitä entisen asunnon arvonnousun tuomaa 50 tonnia lisäpelivaraa, vaan koko omarahoitusosuus pitää olla säästetty muulla tavalla.

Eikai omakotitalon osto koskaan ole perustunut mihinkään kerrostalokämpän arvonnousuun vaan siihen, että makselet aikasi halvempaa kämppää pankille ja sieltä kertyy isomman kämpän käsirahan verran säästöön. Vaimon kanssa asuttiin pk-seudulla kerrostalossa about 5v, myytiin se aikalailla +/-0 hinnalla pois, tuossa ajassa oli maksettu pankille yhteensä vajaa 50 tonnia ja loput 50 tonnia oli säästetty säästötilille. 500k€ okt:hen pankki kaipasi 100k€ käsirahan ja sellanen järjestyi.

Veikkaan että okt hintojen laskua vastaan erityisesti pk-seudulla taistelee kerrostaloasuntoihin suhteutettuna vähäinen ja kokoajan vähenevä tarjonta. Ei sovi persaukisille mutta normaalin työtä tekevän budjetissa vielä!

 

[KiLLPaTRiCK]

Veikkaan että okt hintojen laskua vastaan erityisesti pk-seudulla taistelee kerrostaloasuntoihin suhteutettuna vähäinen ja kokoajan vähenevä tarjonta. Ei sovi persaukisille mutta normaalin työtä tekevän budjetissa vielä!

Syyhän tarjonnan vähenemiseen on tietysti ilmeinen, että kaupunki haluaisi kaikki asumaan mahdollisimman tiheästi, jotta saisi maksimaalisen hyödyn maasta/omista maista ja laittamistaan investoinneista infraan.
Sovittelevat kerrostaloja jokaiseen pieneen tontintilkkuun tai vähintään rivaria. Vanhat isot OKT-tontit on jaettava tai uusi talo on ainakin laitettava reunaan, että pystyy tulevaisuudessa tontin jakamaan, jos muutaman sadan kilon arvoinen puutarha rupeaa tuntumaan melko kalliilta.

Aina kun liikun ytimessä ja katselen sitä betoniviidakkoa, niin tulee mietittyä, miksi joku on valmis maksamaan 8000 - 12 000€ neliöltä asuakseen täällä?

 

[latzka]

Syyhän tarjonnan vähenemiseen on tietysti ilmeinen, että kaupunki haluaisi kaikki asumaan mahdollisimman tiheästi, jotta saisi maksimaalisen hyödyn maasta/omista maista ja laittamistaan investoinneista infraan.
Sovittelevat kerrostaloja jokaiseen pieneen tontintilkkuun tai vähintään rivaria. Vanhat isot OKT-tontit jaettava tai uusi talo on ainakin laitettava reunaan, että pystyy tulevaisuudessa tontin jakamaan, jos muutaman sadan kilon arvoinen puutarha rupeaa tuntumaan melko kalliilta.

Aina kun liikun ytimessä ja katselen sitä betoniviidakkoa, niin tulee mietittyä, miksi joku on valmis maksamaan 8000 - 12 000€ neliöltä asuakseen täällä?

Eiköhän se vastaus ole työpaikat ja palvelut.

 

[KiLLPaTRiCK]

Eiköhän se vastaus ole työpaikat ja palvelut.

Käyn minä itsekin siellä töissä ja ihan palvelua olen saanut vähän kauempanakin.

 

[latzka]

Käyn minä itsekin siellä töissä ja ihan palvelua olen saanut vähän kauempanakin.

Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.

 

[Mikkos]

Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.

Omalla autolla pääsee monesti nopeammin kuin julkisilla kun asuu syrjemmässä. Itselle ei ollut mikään ongelma valita 120m2 omakotitaloa 25min ajomatkan päästä työpaikasta jos vaihtoehtona on 50m2 sillipurkissa kerrostalossa.

 

[irspa]

Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.

Paljonkin paikkoja missä päiväkoti-työpaikka väli niin lyhyt että 7,5h työpäivä + 0,5h ruokatauko yhdistelmällä 8h päiväkodissa riittää?

Mielestäni kunnallisessa päiväkodissa 100 % tunneilla hinta on täysin sama onko ilmoitettu 8 vai 9 tuntia.

 

[KiLLPaTRiCK]

Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.

Onko näin?
Itse kun katselen keskustan liikennettä niin tulee mieleen, että ei tuolta pääse mihinkään. Keskustassa se ruuhka vasta onkin ja liikennevalot punaiset joka risteyksessä tai sitten kaikki aika menee hitaassa julkisessa?

Puhumatta nyt mitään siitä, että lasten hiekkalaatikko on asfalttia, puut betonia ja ilma täynnä hiukkasia.

 

[latzka]

Omalla autolla pääsee monesti nopeammin kuin julkisilla kun asuu syrjemmässä. Itselle ei ollut mikään ongelma valita 120m2 omakotitaloa 25min ajomatkan päästä työpaikasta jos vaihtoehtona on 50m2 sillipurkissa kerrostalossa.

Ja sitten joku toinen voi pärjätä vallan hyvin ilman omaa autoa, jollainen tuppaa syömään useita satoja euroja kuussa, vaikka olisi surullisin mahdollinen rutku. Ja ennen pitkää sekin pitää uusia kokonaan. Laittaa nekin asumiseen, niin helposti pääsee isompaan sillipurkkiin.

Paljonkin paikkoja missä päiväkoti-työpaikka väli niin lyhyt että 7,5h työpäivä + 0,5h ruokatauko yhdistelmällä 8h päiväkodissa riittää?

Mielestäni kunnallisessa päiväkodissa 100 % tunneilla hinta on täysin sama onko ilmoitettu 8 vai 9 tuntia.

Viimeinen kohta oli rahan sijaan enemmänkin työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ja muksun tarhaamisesta käytännössä koko valveillaoloajan.

 

[latzka]

Onko näin?
Itse kun katselen keskustan liikennettä niin tulee mieleen, että ei tuolta pääse mihinkään. Keskustassa se ruuhka vasta onkin ja liikennevalot punaiset joka risteyksessä tai sitten kaikki aika menee hitaassa julkisessa?

Sehän se pointtini olikin. Jos asut siinä keskustan kuutiossa työpaikan ja palveluiden lähellä, niin ruuhkassa tai julkisissa ei tarvitse välttämättä istua lainkaan, kun pääset kävellen, fillarilla tai vaikka skuutilla.

 

[Kvarkki]

Pk-seudulle kun muuttaa, niin aika nopeasti se ajatus kääntyy kilometreistä siihen kauanko johonkin menee aikaa. Perheellisellä ne palvelutkin tuppaa olemaan lähimpään kauppakeskushelvettiin menoa. Autottomana saattaa just ja just pärjätä, jos sattuu julkisten linjat osumaan hyvin ja iso kauppakeskus on aidosti vieressä. Rohkenen epäillä, että alkaa niiden ostosten raahaaminen silti jossain kohtaa ns. vituttaa. Hyvästä julkisesta liikenteestä ja kauppakeskuksesta molemmista sitten tietty tulee muuta "featurea" siihen ympäristöön, jota lapsiperheellisenä en ehkä haluais kokea.

En sano, että perämetsään pitää/kannattaa muuttaa, mutta kyllä vähän pienemmässä kaupungissa kaikki tekeminen on selkeästi nopeampaa kuin pk-seudulla. Aikamoinen lotto saa olla osunut kohdalle, että koti, työpaikka ja hoitopaikka ovat kaikki kävelymatkan päässä ydineskustan alueella.

 

[lomppi]

Ja eihän se tarvitse kuin yhden kaupungin yksipuolisella ilmoituksella tekemän muutoksen linjoihin tai vaikka työpaikan vaihdoksen niin parhaimmillaan/pahimmillaan koko julkisten varaan rakennettu himmeli romahtaa. Sitten asutaankin ahtaasti ja joudutaan olemaan autolla pitkää siivua ruuhkassa

Jokainen varmasti tietää ihmisiä case länsimetrosta

 

[Pete88]

Sitten maksat asumisen sijaan liikkumisesta enemmän, kulutat vapaa-aikaasi istumalla julkisissa tai ruuhkassa ja muksun päiväkotipäivät on 8 tunnin sijaan 8 tuntia plus kaksi kertaa matkusteluun kuluttamasi aika jne.

Valintojen maailma.

Tai sitten asut uudessa OKT:ssa palvelujen äärellä, lapset saa kävellen tai vaikka pyörällä hoitoon, ei tarvitse juurikaan ruuhkassa istua ja työmatka on alle 10 min. Kaikki tämä normaalin perheen budjetilla, toki ei Helsingissä.

Valintojen maailma.

Jos ihan totta puhutaan, niin en lähtisi tähän vääntöön, kun ihmisillä on erilaisia tarpeita ja intohimoja. Ihan turha yrittää sovittaa kaikkia samaan muottiin. Itse tosiaan asun Jyväskylässä ja hyvällä paikalla hyvin lähellä kaikkia olennaisia palveluita ja ollaan vaimon kanssa molemmat hyvissä työpaikoissa. Eihän täällä kaikkea ole, mutta meidän budjetilla eletään varsin mukavasti jos verrattaisiin PK-seutuun tai edes Tampereeseen vastaavalla sijainnilla.

 

[Warwick]

Jos alkuperäinen kysyjä ihmetteli kuka haluaa asua 8000e-12000e neliöhintojen alueella eli Helsingin keskustassa niin ehkä ei kannata verrata jonkin maakunnan "palveluita". Jokaisella on tietysti omat mieltymykset ja ABC sekä michelin ravintola ovat molemmat "palveluita", mutta ei ne ihan sama asia ole.
Samanlainen ero löytyy myös monessa ammatissa työpaikkojen suhteen.
Eikä niitä ruokakasseja tarvitse Helsingissä julkisilla raahata metriäkään, kun ne voi tilata suoraan kotiovelle. Melkoinen ajansäästö verrattuna ajelemiseen autolla kauppaan ja kävellä kilometrin maitohyllylle.

 

[latzka]

Tai sitten asut uudessa OKT:ssa palvelujen äärellä, lapset saa kävellen tai vaikka pyörällä hoitoon, ei tarvitse juurikaan ruuhkassa istua ja työmatka on alle 10 min. Kaikki tämä normaalin perheen budjetilla, toki ei Helsingissä.

Valintojen maailma.

Jos ihan totta puhutaan, niin en lähtisi tähän vääntöön, kun ihmisillä on erilaisia tarpeita ja intohimoja. Ihan turha yrittää sovittaa kaikkia samaan muottiin. Itse tosiaan asun Jyväskylässä ja hyvällä paikalla hyvin lähellä kaikkia olennaisia palveluita ja ollaan vaimon kanssa molemmat hyvissä työpaikoissa. Eihän täällä kaikkea ole, mutta meidän budjetilla eletään varsin mukavasti jos verrattaisiin PK-seutuun tai edes Tampereeseen vastaavalla sijainnilla.

Tässä ihmeteltiin pk-seudun neliöhintoja, joiden kannalta bönden hintataso on aika irrelevanttia. Jos ne maan parhaat työpaikat, koulut ja palvelut olisi Jyväskylässä, niin ihan samaan tapaan keskituloisen budjetilla asumisen hinta aiheuttaisi irvistelyä sielläkin ja okt olisi harvojen herkkua.

 

[Taneli-]

Uskoisin että suuri syy miksi niitä kalliita ~18m2 pieniä kerrostalo kämppiä tehdään on se että niille on ollut kysyntää. Ei varmaan "itselle ja asunnoksi" mutta sijoituskämpäksi ja sitten nuoret & opiskelijat (tai nuoret opiskelijat) jotka haluavat asua keskustassa ja bilettää + eivät omaa autoa ja ovat vuokralla ehkä sen max 3-6 vuotta tms. => sama uusiksi.

Mutta kun miinus/nollakorot loppuivat uskon että himmeli mikä perustuu "vuokralainen maksaa kaiken" ajatukselle ei ehkä enää kanna.

Taas sitten syyt miksi asua jossain.. osa tarvitsee sitä tilaa mihin omakotitalo on vastaus eikä heitä haittaa se mukana tuleva työ (tai sitten lapset tekevät sen / ulkoistavat sen vaikka sitä Suomessa vieroksutaankin) näillä henkilöillä on varaa niihin 2-3 omaan autoon mitä tuo vaatii (molemmat vanhemmat ja ehkä vanhin lapsi ja lapsia täytyy kuskata jne).

Osa haluaa asua palveluiden lähellä mutta tarvitsee sitä tilaa joten valitsevat rivitalon ja osa taas haluaa asua ihan ydinkeskustassa ja bilettää eikä heitä kiinnosta se kämpän koko kunhan sinne saa jääkaapin mihin mahtuu juomaa ja makuualustan / sängyn ja bonusta jos löytyy vielä suihkukin.. heille käy hyvin se pieni mutta kallis kerrostalo ydinkeskustassa minkä vuokraavat (elleivät vanhemmat ole oikeasti rikkaita jolloin se on sijoituskämppä missä asuvat kun opiskelevat). Kun voit bilettää läpi yön ja sitten nukkua hetken omassa kämpässä kunnes jatkat opiskelua ja mieluusti vanhemmat maksavat...

Kaikki voi maksaa paljon tai vähän mutta yleensä jokainen joutuu tekemään kompromissejä tai maksaa vielä järjettömästi enemmän ja hankkiutua virkaan että saa haluamansa (eikä sekään takaa sitä, vaikka kuinka olisi ministeri ja tahtoisi sen "tunnin junan" turkuun tjsp)