Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Asuntolainaan liittyen, puolison kanssa lainan kilpailutus käynnissä, lainan määrä 201t€, tähän mennessä paras tarjous saatu Nordealta, marginaali 0,42% + Euribor 12kk. Toisena vaihtoehtona houkuttelevahko 10v kiinteä korko 3,09% ja 5v 2,82%. Kumpaan porukka täällä tarttuisi. Oletettavasti tarkoitus asua 5-10 vuotta asunnossa ja sen jälkeen vaihto isompaan. Takaisinmaksuaika laskettu about 18 vuotta tasalyhennyksellä. Viitekorossa hyvänä puolena lyhennysjousto, eli vapaasti määriteltävissä lyhennyksen määrä kuukausittain, kiinteässä ilmeisesti kerran vuodessa saa lyhentää ylimääräiseksi veloituksessa.
Lähtökohtaisesti pankki voittaa lähes aina kiinteillä koroilla vähänkin pidemmässä aikaikkunassa. Itselle 5v kiinteä olis ehdoton maksimi tai suoraan euriborilla (3 tai 6kk). Ainakin itselle helpompi hyväksyttää mahdollinen muutaman prosentin suurempi korko kuin maksaa 1% suurempaa korkoa 10 vuotta.

Näillä näkymin ei ainakaan ole kriisiä korkojen suureen nousuun. Jos kaikkia riskejä miettii niin onhan niitä paljonkin, joista varmasti merkittävimpiä Jenkkien talouden kunto ja Kiina-Taiwan suhde. En lähtisi kuitenkaan kaikkia näitä riskikuvia liikaa miettimään, koska silloin jäisi koko asuntolaina nostamatta.

Oletteko OP:lta kysyneet kiinteää korkoa? Meille tarjottiin pari kuukautta sitten 3/5v jollakin hieman päälle 2,7% ja ilman kiinteää 0,42% 3/6/12kk euriborilla. Päädyin ottamaan 3v kiinteän pieneksi turvaksi kun sillä hetkellä Trumpin liberation day oli kuumimmillaan ja markkinat sekaisin.
 
Eikai omakotitalon osto koskaan ole perustunut mihinkään kerrostalokämpän arvonnousuun vaan siihen, että makselet aikasi halvempaa kämppää pankille ja sieltä kertyy isomman kämpän käsirahan verran säästöön. Vaimon kanssa asuttiin pk-seudulla kerrostalossa about 5v, myytiin se aikalailla +/-0 hinnalla pois, tuossa ajassa oli maksettu pankille yhteensä vajaa 50 tonnia ja loput 50 tonnia oli säästetty säästötilille. 500k€ okt:hen pankki kaipasi 100k€ käsirahan ja sellanen järjestyi.

Veikkaan että okt hintojen laskua vastaan erityisesti pk-seudulla taistelee kerrostaloasuntoihin suhteutettuna vähäinen ja kokoajan vähenevä tarjonta. Ei sovi persaukisille mutta normaalin työtä tekevän budjetissa vielä!
Niin, nyt ollaan palattu normaaliin. Mutta okt hinnat ehti nousta kestämättömiksi sinä aikana kun kerrostaloasuminen tuotti merkittäviä voittoja.

Tai itse asiassa tällä hetkellä asia vielä toisin päin, eli nyt jos on asunut kerrostalossa 5v ja myy sen pois, tullee tappiota ~sen verran mitä kämppää on lyhennetty. Kerää siinä sitten käsirahaa.
 
Facebookin reffilinkillä näkyy kaikille jonkin aikaa tai sitten ei.

Vähän väliähän näkyy uutisia, joissa milloin minkäkin rakennusliikkeen tai kiinteistösijoittajan johtaja höpisee että nyt kannattaa ostaa, ihan just lähtee hinnat nousuun, vaikka selvää on, että asuntoja on markkinoilla niin paljon ylimääräisenä, että mitenkään laajamittaisesti tai kaikenkattavasti hinnat eivät voi nousta, eivätkä ainakaan missään tapauksessa voi nousta nollakorkoaikojen hintoihin.

Nordean ekonomisti Juha Kostiainen sanoo sen nyt ääneen, eli voi mennä viisikin vuotta, että nollakorkoaikaan rakennettu asuntojen ylitarjona saadaan myytyä. Vuosina 2018-2023 asuntojen ylituotanto oli niin voimakasta.

”Periaatteessa nykyisillä rakennusmäärillä ylitarjonnan pitäisi sulaa reilusti, mutta asumistukimuutokset hidastavat sulamista”, Kostiainen sanoo.
Tämä, plus se, että nuo "hyllyyn jysähtäneet" asunnot on rakennettu ilmaisen rahan aikaan, mutta nyt kun rahalla on taas hinta, niitä ei enää sillä hinnalla saa kaupaksi. Samaten vuokrauspuolella ei ole asuntojen suuresta määrästä johtuen mahdollista pyytää asunnon rakentamishintaa vastaavaa vuokraa, vaan on tyydyttävä siihen, että vuokranantaja joutuu laittamaan hiukan omistaan, jotta hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen/lainanlyhennyksen saa maksettua.

Rakentamista jarruttaa lähivuosina myös uusien ja vanhojen asuntojen välinen hintaero.
Tämä nyt on varsin selvä asia. Ennen nollakorkoaikaa rakennettujen asuntojen rakentamishinnassa ei ole mukana nollakorkojen tuomaa humpuukia joten niitä voi myydä halvemmalla hinnalla ilman että tulee tappiota.

Vauhtisokeutta lisäsi koronan tuoma asuntobuumi. Kun kauppa kävi, ei huomattu, onko kaikille asunnoille ottajaa.
”Vasta kun kauppa pysähtyi, nähtiin, kenelle tyhjiä asuntoja jäi ja kuinka paljon”, Kostiainen toteaa.
Tuossa kohtaa ne osaavat kiinteistösijoittajat erottuivat osaamattomista. Osaavat tahot tajusivat jarrutella ajoissa, osaamattomat jäivät sitten ilman tuolia, kun musiikki loppui.

Taneli- sanoi:
Uskoisin että suuri syy miksi niitä kalliita ~18m2 pieniä kerrostalo kämppiä tehdään on se että niille on ollut kysyntää. Ei varmaan "itselle ja asunnoksi" mutta sijoituskämpäksi ja sitten nuoret & opiskelijat (tai nuoret opiskelijat) jotka haluavat asua keskustassa ja bilettää + eivät omaa autoa ja ovat vuokralla ehkä sen max 3-6 vuotta tms. => sama uusiksi.
Tuossa viitisen vuotta sitten näki paljon sitä, että ostettiin sijoitusasunto, joka laitettiin vuokralle ja päästiin nauttimaan heti reilusta vuokratuotosta, kun yhtiölainakohteessa oli alkuun parin vuoden lyhennysvapaa, niin pelkällä lainan marginaalilla korot eivät montaa kymppiä kuussa olleet yksiön tapauksessa ja hoitovastike ehkä 100 EUR tai ei ihan sitäkään. Sitten lyhennysvapaan loputtua myytiin asunto pois ja siitä saattoi saada muutaman tonnin voittoakin. Tämä onnistui vielä, jos asunnon osti 2019 ja myi pois 2021, mutta sitten ne, jotka ostivat asuntonsa 2020, niin siinä jäi useampikin musta pekka käteen, kun 2022 osui samaan aikaan sekä yhtiölainan lyhennyksen alkaminen, että korkojen raju nousu.
 
Viimeksi muokattu:
Nollakorkojen aikaan uutisoitiin myös kohtuullisen tiheästi näistä "tavallinen siwan kassa on ottanut lainan puolisonsa kanssa ja heillä on miljoonien arvosta sijoitusasuntoja, lopettivat päivätyönsä" lööppejä millä saatiin uskomaan että jokaisen kannattaa nyt ostaa sijoituskämppä tai kymmenen ja vuokralaiset kattavat kaikki kulut.

Eihän ns. tavallinen (lisätään nyt järkevä) keskiluokan työläinen osta kuin sen yhden asunnon missä sitten asuu joten nuo kissanluukun kokoiset 18m2 yksiöt aivan ydinkeskustassa mieluusti baarin yläpuolella eivät normaalisti kävisi kaupaksi (vuokraksi toki opiskelijoille, tosin hinta ei saisi olla kovin korkea). Sitten kun niitä tehdään kasvukeskuksiin ja hinnaksi lätkäistään 500k+ ei ole ihme jos kauppa ei vedä ja rakennuttajia menee nurin.

Kyllä (ainakin osassa paikoista esim. täällä) vanhojen rakennusten hinnat ovat hiljakseen nousseet. Mutta se perustuu myös siihen että niihin tehdään uudistuksia (esim. maalämpö tilalle ja öljylämmitys pois). Voihan se (toivottavasti oma) tontin arvo tietysti vähäisessä määrin myös kasvaa mutta jos kämppä saa rauhassa rapistua omistajan (tai omistajien) luottaessa sokeasti siihen että hinnat vaan nousevat voi tulla karu herätys kun yrittävät myydä jossain vaiheessa.
 
Kuinka aktiivisesti olette kilpailuttaneet jo nostettuja lainoja? Maksaako vaivaa alkaa säätämään useammin kuin esim. kerran kymmenessä vuodessa? :D
 
Kuinka aktiivisesti olette kilpailuttaneet jo nostettuja lainoja? Maksaako vaivaa alkaa säätämään useammin kuin esim. kerran kymmenessä vuodessa? :D

Riippuu varmaan vähän siitäkin minkä hintainen laina sulla on tällä hetkellä. Jos marginaali on yli prosentin niin kannattaa varmaan kilpailuttaa useamminkin mutta jos 0,3 niin vaikeaa voi olla päästä alemmas.

Itse kilpailuttelin viimeksi viitisen vuotta sitten lainaa kun oli nelisen vuotta nykyistä maksettu ja marginaali tippui pankkia vaihtamalla 1,0 -> 0,42 niin pääsihän siinä tuntipalkoille. Puolisentoista vuotta sitten 12kk -> 3kk viitekoron vaihto ilman vaikutusta marginaaliin joka tuntuu olevan täällä luetun pohjalta ihan hyvällä tontilla niin en ole jaksanut kilpailuttaa nyt uudelleen. Saattais tuossa ehkä olla varaa päästä vielä niukasti alle 0,4:n jos ottais uutta kierrosta taas jossain vaiheessa…

Edit: täsmennetty viestiä
 
Facebookin reffilinkillä näkyy kaikille jonkin aikaa tai sitten ei.

Vähän väliähän näkyy uutisia, joissa milloin minkäkin rakennusliikkeen tai kiinteistösijoittajan johtaja höpisee että nyt kannattaa ostaa, ihan just lähtee hinnat nousuun, vaikka selvää on, että asuntoja on markkinoilla niin paljon ylimääräisenä, että mitenkään laajamittaisesti tai kaikenkattavasti hinnat eivät voi nousta, eivätkä ainakaan missään tapauksessa voi nousta nollakorkoaikojen hintoihin.

Nordean ekonomisti Juha Kostiainen sanoo sen nyt ääneen, eli voi mennä viisikin vuotta, että nollakorkoaikaan rakennettu asuntojen ylitarjona saadaan myytyä. Vuosina 2018-2023 asuntojen ylituotanto oli niin voimakasta.
Vielä, kun joku jaksaisi tonkia miten vastaava listaus menee huonemäärien perusteella.

Oletettavasti 1h ja 2h asunnot ovat juuri niitämitä on vaikea saada liikkeelle nykyhetkelllä. Tosin ei mikään ihme, kun katsoo näiden hintoja ja vuokramarkkinoillakin ylitarjontaa tämän kokoisista.

Isommille asunnoille taitaa edelleen olla ok markkinat riippuen tietenkin kaikista muuttujista. Juuri oli juttu Tampereen Kalevan uudesta kerrostalosta, jossa kaikki asunnot oli ennakkomyyty. Hyvä sijainti ja taisi kaikki olla ~70-140 neliöisiä.

Uusien 1h ja 2h asuntojen yhdistäminen on vain rahallisesti hyvin kallista, joten ei taida kannattaa. Mielummin tiputtaisivat suosiolla hintaa.
 
Vielä, kun joku jaksaisi tonkia miten vastaava listaus menee huonemäärien perusteella.

Oletettavasti 1h ja 2h asunnot ovat juuri niitä mitä nollakorkoaikaan sijoittajat hamstrasivat ja ne ovat juuri näitä mitä on vaikea saada liikkeelle nykyhetkelllä. Tosin ei mikään ihme, kun katsoo näiden hintoja ja vuokramarkkinoillakin ylitarjontaa tämän kokoisista.

Isommille asunnoille taitaa edelleen olla ok markkinat riippuen tietenkin kaikista muuttujista. Juuri oli juttu Tampereen Kalevan uudesta kerrostalosta, jossa kaikki asunnot oli ennakkomyyty. Hyvä sijainti ja taisi kaikki olla ~70-140 neliöisiä.

Uusien 1h ja 2h asuntojen yhdistäminen on vain rahallisesti hyvin kallista, joten ei taida kannattaa. Mielummin tiputtaisivat suosiolla hintaa.

Tämäkin voi olla yksi osa samaa ongelmaa. Nyt rakennetaan vain tarpeeseen tai miten sen paremmin sanoisi?
Sellaisia, joista ostajat heti ajattelevat, tuonne minä haluan muuttaa/tuon minä haluan ostaa. Jotain extraa.
Esim. tänne ytimeen merenrannan läheisyyteen tai näkymillä sinne.
Mutta tämä ei poista niitä tuhansia asuntoja kovaan hintaan, joissa ei ole mitään muuta kiinnostavaa kuin että se on uusi. Niitä lukemattomia persoonattomia luukkuja, jotka on tehty mahdollisimman halvalla isojen katteiden toivossa ja noilla ihmeellisillä lainaehdoilla, joihin nyt ei kukaan uskalla tarttua.

Lisäksi on vielä näitä toimitiloja. Kalasatamassakin on satametrinen pilvenpiirtäjä ilman yhtään vuokralaista. No, rakennuttaja itse on siellä, mutta se ei varmaan heitä paljon lohduta.
 
Tämäkin voi olla yksi osa samaa ongelmaa. Nyt rakennetaan vain tarpeeseen tai miten sen paremmin sanoisi?
En tiedä miten tässä ongemaa rakennetaan jos tarpeeseen rakennetaan. Ainakin pk-seutu ja Tampereen ympäristö vetää tällä hetkellä hyvin porukkaa, että taatusti jonkinasteinen rakentaminen pysyy käynnissä. Tai ainakin pakko pysyä kerran muitakin kuin yksinasuvia muuttaa.

Mielestäni näissä lukemattomissa myymättömistä asunnoista ja asuntomarkkinat aivan jumissa uutisjutuissa pitäisi erityisesti tehdä jonkinlaista jakoa asuntojen tai paikkakuntien välillä. Vähintään alueellisesti sekä pieniin ja suuriin asuntoihin, koska niillä on aivan erilaiset ostajat. Nyt vaan puhutaan yleisesti minkä takia noista saa kuvan ettei mitkään asunnot liiku tällä hetkellä.

Se, että Uudellamaallakin asuntotarjonta täytetty 2,7 vuoden ajaksi johtuu varmasti suurimmaksi osaksi juuri näistä pienistä 1h-2h asunnoista. Ei kosketa mitenkään perheellisiä ja harvemmin pariskuntia. Siten ihan hyvä, että markkinat ovat jumissa ettei yhtään enempää ainakaan näitä tyhjiä taloja rakenneta ja tehdä Kiinan haamukaupungin tapaisia kortteleita. Markkinat korjautuu itsestään osittain sijoittajien kustannuksella. MAhdollisesti nuo kalliit pienet asunnot eivät tule menemään 3 vuodessakaan kaupaksi jos hinnoista ei ruveta tinkimään ja siten tilastot näyttävät pitkään rumalta.

Suomen talouden kannalta tämä on kuitenkin huono asia, kun iso osa (vuosikymmeniä ollut ~14%) BKT perustuu uudisrakentamiseen. Nyt nollokorkoaikaan rakennettu kupla posahti ja hyvä niin.
 
Viimeksi muokattu:
Lisäksi (ainakin itseäni ja tuntemiani kavereita sekä lukemiani artikkeleita ajatellen) yleensä (ei toki aina) se ensimmäinen asunto ja ne asunnot mitä ostetaan hankitaan siinä vaiheessa kun ne opiskelut ovat ohitse, kun aletaan hieman "vakavammin" seurustelemaan ja niitä asujia on ainakin se 2 ehkä jopa kolmas tuloillaan tai suunnitteilla.

Eli pienemmät asunnot ovat yleensä sitten ns. sijoitusasuntoja mitä vain vuokrataan yksin eläville yleensä opiskelijoille / työttömille / juuri työnsä aloittaneille TAI sellaisille jotka syystä X (monesti työ) muuttavat paljon.

Sitten näihin (hieman isompiin asuntoihin) ollaan valmiita panostamaan hieman enemmän (laitetaan ne säästöt ja ehkä se 25 vuotta elämästä kun lainaa maksetaan ellei sitten tilanne muutu tuon lainan aikana ja ostetaan yleensä isompaa tilalle jolloin homma alkaa lähes alusta)

Tietysti on joitakin henkilöitä jotka tekevät vain sen päätöksen että "koskaan en kenenkään kanssa yhdessä asu" ja ostavat sen hieman pienemmän asunnon. Silti harvempi haaveilee tai hankkii sitä ~18m2 osaketta pitkäaikaiseksi asunnokseen omaan käyttöön.

Toki tämä näkyy myös tilastoissa: "ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut 27:stä ikävuodesta jo sinne 30:een ikävuoteen". Lisäksi 2024 on aika mielenkiintoista että: "vuokralla asuvista naisista 41 prosenttia ei uskonut saavansa asuntolainaa. Kyselyn miehistä samoin koki 26 prosenttia, eli ero on huomattava. Toinen isompi ryhmä, joka ei uskonut halutessaan saavansa asuntolainaa, oli 25–44-vuotiaat vuokralla asuvat. Heistä näin koki yli puolet."

Tuo on kuitenkin kohtuullisen suuri määrä suomalaisista (eli 25-44v vuokralla asuvat) koska jotenkin epäilen että kovin moni 24v tai nuorempi ei sitä asuntoa vielä omista...

Näkisin myös hieman hälyttävänä tämän: "Yhä useampi ensiasunnon ostaja on myös ylempi toimihenkilö. Tämä muutos näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa ylempien toimihenkilöiden osuus ostajista on jo 44 %."
Hinnat ovat nousseet ja korot myös joten voi olla ettei tulevaisuudessa elää se "yleisin säästämisen muoto" Suomessa olekaan asunnon ostaminen.
 
Jos jollakulla on Aamulehden tilaus, niin mielelläni ottaisin yhteenvedon tästä artikkelista. Jotenkin vaan ihmetyttää, että miten kombo talo valmistunut 2023 ja laitettu myyntiin 2025 kovien ylläpitokulujen takia voisi vielä mahdollistaa sen, että talosta sai myydessä voittoa? Artikkelin alusta selviää, että nainen on rakennusarkkitehti ja tietysti jos mies on rakennusalalla ja talo on tehty itse ja esim. (appi)vanhempien talkootöiden avulla, niin on toki mahdollista saada voittoa kun ei kaikelle työlle tarvitse laskea hintaa.
 
Jos jollakulla on Aamulehden tilaus, niin mielelläni ottaisin yhteenvedon tästä artikkelista. Jotenkin vaan ihmetyttää, että miten kombo talo valmistunut 2023 ja laitettu myyntiin 2025 kovien ylläpitokulujen takia voisi vielä mahdollistaa sen, että talosta sai myydessä voittoa? Artikkelin alusta selviää, että nainen on rakennusarkkitehti ja tietysti jos mies on rakennusalalla ja talo on tehty itse ja esim. (appi)vanhempien talkootöiden avulla, niin on toki mahdollista saada voittoa kun ei kaikelle työlle tarvitse laskea hintaa.
Sirénin tekemien laskelmien mukaan omakotitalossa asuminen maksoi heille melkein 14 000 euroa puolessa vuodessa. Kuukaudessa tämä tarkoittaa yli 2 000 euron kuluja. Laskelmaan hän on ottanut mukaan lainanlyhennyksen, sähkö-, vesi- ja nettilaskut, kotivakuutuksen, jätehuollon kustannukset, vesi- ja tiemaksut sekä kiinteistöveron.

Tuosta voitosta ei ole mainittu tarkemmin, mutta itse epäilen että siinä on jätetty kertomatta juuri noi omat- sekä talkootyöt. Tai sitten vaan löytyi joku tosi höveli ostaja.

Tässä on tiivis yhteenveto Aamulehden artikkelista Sanni Sirénin ja hänen miehensä taloprojektista ja asumisen muutoksista:




Yhteenveto: Unelmien talosta asumisen downgreidaamiseen


Tausta ja päätös myydä:


  • Sanni Sirén ja hänen miehensä rakensivat unelmiensa omakotitalon Kangasalle vuonna 2023.
  • Taloon investoitiin noin 400 000 euroa.
  • Vuonna 2025 he myivät sen 490 000 eurolla, eli tekivät 90 000 euron voiton.
  • Myyntipäätöksen taustalla oli halu hillitä asumiskuluja ja kasvattaa varallisuutta.

Asumiskulut ja uusi koti:


  • Omassa talossa asuminen maksoi heille noin 14 000 euroa puolessa vuodessa (n. 2 300 €/kk), sisältäen kaikki kulut.
  • Pariskunta muutti 84-neliöiseen paritaloon samalle alueelle.
  • Muuton myötä he luopuivat myös toisesta autosta.
  • Uuteen kotiin tehdään n. 40 000 euron remontti.

Elämäntapamuutos:


  • Päätös oli vapaaehtoinen ja ennalta harkittu, mutta osui ajallisesti hyvin, sillä Sirénin työt päättyvät kesän jälkeen.
  • Sirén kuvailee muuttoa enemmän hyvinvointia tukevana kuin elintasoa laskevana.

Laajempi ilmiö:


  • Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara kommentoi ilmiötä laajempana trendinä, jossa asumisen downgreidaaminen yleistyy korkojen, rakentamiskustannusten ja taloudellisen epävarmuuden vuoksi.
  • Kaikille kyse ei ole vapaaehtoisesta valinnasta.

Tulevaisuuden suunnitelmat:


  • Pariskunta ei ole lopettanut haaveilua.
  • Sirén pohtii uuden talon rakentamista lapsuudenkotinsa tontille, jossa vanha saunarakennus on palanut.
  • Hän näkee siinä mahdollisuuden hyvään sijoitukseen ja tulevaan projektiin.



Teemat: Taloudellinen realismi, asumiskulujen hallinta, hyvinvointi, ekologisuus, tulevaisuuden haaveet.
Sanni Sirénin IG: @sannisiren – jakaa sisältöä remontoinnista ja asumisen rahankäytöstä.




Haluatko, että teen tästä vaikka version esitysdioihin, blogiin tai sometekstiin?
 
Jos jollakulla on Aamulehden tilaus, niin mielelläni ottaisin yhteenvedon tästä artikkelista. Jotenkin vaan ihmetyttää, että miten kombo talo valmistunut 2023 ja laitettu myyntiin 2025 kovien ylläpitokulujen takia voisi vielä mahdollistaa sen, että talosta sai myydessä voittoa? Artikkelin alusta selviää, että nainen on rakennusarkkitehti ja tietysti jos mies on rakennusalalla ja talo on tehty itse ja esim. (appi)vanhempien talkootöiden avulla, niin on toki mahdollista saada voittoa kun ei kaikelle työlle tarvitse laskea hintaa.
Sinänsä huvittavaa on se, että ajattelivat tuon reilu 2ke/kk olevan kova summa maksaa omakotitalosta. Kuulostaa ihan tyypilliseltä kokonaissummalta ottaen huomioon talon hankintahinnan, jos siitä on iso osa lainarahaa. Aika jännä homma, jos eivät olisi sitä osanneet etukäteen laskea, kun iso osa ns. juoksevista asumiskuluista on melko tarkastikin laskettavissa etukäteen ennen kuin kuokka osuu edes maahan. Tietysti jos projekti menee pitkäksi ja tarvitaan aiottua enemmän lainaa, niin se muuttaa yhtälöä, mutta verot, jätemaksut, nettiliittymät yms. saa kyllä hyvin selvitettyä etukäteen.

Voiton tekemiseen on mahdoton sanoa juuta taikka jaata, kun näiden tietojen osalta ei käy täsmällisesti ilmi sijainti, talon speksit ja varustelutaso sekä se, että ovatko täysin edes "rehellisiä" asian suhteen. Jos on paljon omaa työtä, niin tuollainen voitto tuossa hintaluokassa on täysin mahdollista, mutta silloin oma työ menee lahjoituksena, eikä välttämättä näillä reunaehdoilla kannattaisi grynderiksi ryhtyä. Varmaan toki ovat asuneet juuri sen kaksi vuotta veroseuraamusten välttämiseksi.
 
Sinänsä huvittavaa on se, että ajattelivat tuon reilu 2ke/kk olevan kova summa maksaa omakotitalosta. Kuulostaa ihan tyypilliseltä kokonaissummalta ottaen huomioon talon hankintahinnan, jos siitä on iso osa lainarahaa. Aika jännä homma, jos eivät olisi sitä osanneet etukäteen laskea, kun iso osa ns. juoksevista asumiskuluista on melko tarkastikin laskettavissa etukäteen ennen kuin kuokka osuu edes maahan. Tietysti jos projekti menee pitkäksi ja tarvitaan aiottua enemmän lainaa, niin se muuttaa yhtälöä, mutta verot, jätemaksut, nettiliittymät yms. saa kyllä hyvin selvitettyä etukäteen.
Rakentaminen varmaankin aloitettiin nollakorkojen aikaan, jolloin odotettavat kuukausimenot näyttivät paljon maltillisemmilta.
 
Sinänsä huvittavaa on se, että ajattelivat tuon reilu 2ke/kk olevan kova summa maksaa omakotitalosta. Kuulostaa ihan tyypilliseltä kokonaissummalta ottaen huomioon talon hankintahinnan, jos siitä on iso osa lainarahaa. Aika jännä homma, jos eivät olisi sitä osanneet etukäteen laskea, kun iso osa ns. juoksevista asumiskuluista on melko tarkastikin laskettavissa etukäteen ennen kuin kuokka osuu edes maahan. Tietysti jos projekti menee pitkäksi ja tarvitaan aiottua enemmän lainaa, niin se muuttaa yhtälöä, mutta verot, jätemaksut, nettiliittymät yms. saa kyllä hyvin selvitettyä etukäteen.
Samaa hämmästelin. Isoin kuluhan tuossa on ehdottomasti asuntolaina ja erityisesti sen korkokulut tuossa korkeimpien korkojen aikaan. Vielä erityisesti talon valmistumisen aikaan, jolloin laina on ollut uusi ja korkomuutokset vaikuttavat kuukausieräänkin siten aika merkittävästi. Taidettu vaan rakentaa omaan tulotasoon nähden vähän turhan kallis talo, jolloin mennyt talous turhan tiukille.

Eihän tuommoisessa uudessa OKT:ssa asuminen (mainitut kulut huomoiden) muilta osin mitenkään erityisen kallista ole, mutta tässä ei tosiaan ole taidettu osata riittävästi laskea tätä etukäteen, saati sitten ymmärtää että kulurakenne olisi muttunut 2025 aikana jo selvästi kun korkomenot laskee (paitsi jos on otettu kiinteäkorkoinen laina tms.). Ne sähköt, vedet, kiinteistöverot sun muut menee siitä rivaristakin maksuun, joten suurin ero on tarvittavasta pääomasta maksettava hinta.
 
Rakentaminen varmaankin aloitettiin nollakorkojen aikaan, jolloin odotettavat kuukausimenot näyttivät paljon maltillisemmilta.
Nyt kun luin tuon edellisen tiivistelmän uudestaan, niin vaikuttaa kovasti siltä, että onkohan tässä revitty uutisotsikoita ja julkisuutta enemmän kuin sietämättömiä juoksevia kuluja? Tuossa jutussa selvästi viitataan siihen, että seuraava tontti on jo olemassa ja kenties raksahaalarikin menossa päälle. En yllättyisi jos kyseessä olisi tällainen kahden vuoden välein rakentava omatoimirakentaja... Jos ei omalle työlle laske hintaa, niin tekeehän siinä "voittoa", jos ei jotain onnistu mokaamaan.
 
Nyt kun luin tuon edellisen tiivistelmän uudestaan, niin vaikuttaa kovasti siltä, että onkohan tässä revitty uutisotsikoita ja julkisuutta enemmän kuin sietämättömiä juoksevia kuluja? Tuossa jutussa selvästi viitataan siihen, että seuraava tontti on jo olemassa ja kenties raksahaalarikin menossa päälle. En yllättyisi jos kyseessä olisi tällainen kahden vuoden välein rakentava omatoimirakentaja... Jos ei omalle työlle laske hintaa, niin tekeehän siinä "voittoa", jos ei jotain onnistu mokaamaan.
Tai sattunut vaan sopivasti arvo nousemaan sijainnin tms seurauksena. Omassa arvo nousi ~25% kahden asumisvuoden jälkeen ja sillä tasolla se on pysynyt. Kyseessä siis erillistaloja sisältävä yhtiö jossa on identtisiä asuntoja, viimeisin kauppa vuodenvaihteen tietämillä. Tällä alueella myös omakotitalojen arvot ovat nousseet suunnilleen samalla prosentilla. Täytyy myöntää, että hivenen kuumottaisi ottaa voitot pois, mutta mikäli haluaa alueella pysyä (koulut, arjen helppous, pärjää yhdellä autolla ym) niin käytännössä ne voitot siirtyvät vaan jonku toisen taskuun.
 
Facebookin reffilinkillä näkyy kaikille jonkin aikaa tai sitten ei.

Vähän väliähän näkyy uutisia, joissa milloin minkäkin rakennusliikkeen tai kiinteistösijoittajan johtaja höpisee että nyt kannattaa ostaa, ihan just lähtee hinnat nousuun, vaikka selvää on, että asuntoja on markkinoilla niin paljon ylimääräisenä, että mitenkään laajamittaisesti tai kaikenkattavasti hinnat eivät voi nousta, eivätkä ainakaan missään tapauksessa voi nousta nollakorkoaikojen hintoihin.

Nordean ekonomisti Juha Kostiainen sanoo sen nyt ääneen, eli voi mennä viisikin vuotta, että nollakorkoaikaan rakennettu asuntojen ylitarjona saadaan myytyä. Vuosina 2018-2023 asuntojen ylituotanto oli niin voimakasta.


Tämä, plus se, että nuo "hyllyyn jysähtäneet" asunnot on rakennettu ilmaisen rahan aikaan, mutta nyt kun rahalla on taas hinta, niitä ei enää sillä hinnalla saa kaupaksi. Samaten vuokrauspuolella ei ole asuntojen suuresta määrästä johtuen mahdollista pyytää asunnon rakentamishintaa vastaavaa vuokraa, vaan on tyydyttävä siihen, että vuokranantaja joutuu laittamaan hiukan omistaan, jotta hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen/lainanlyhennyksen saa maksettua.


Tämä nyt on varsin selvä asia. Ennen nollakorkoaikaa rakennettujen asuntojen rakentamishinnassa ei ole mukana nollakorkojen tuomaa humpuukia joten niitä voi myydä halvemmalla hinnalla ilman että tulee tappiota.


Tuossa kohtaa ne osaavat kiinteistösijoittajat erottuivat osaamattomista. Osaavat tahot tajusivat jarrutella ajoissa, osaamattomat jäivät sitten ilman tuolia, kun musiikki loppui.


Tuossa viitisen vuotta sitten näki paljon sitä, että ostettiin sijoitusasunto, joka laitettiin vuokralle ja päästiin nauttimaan heti reilusta vuokratuotosta, kun yhtiölainakohteessa oli alkuun parin vuoden lyhennysvapaa, niin pelkällä lainan marginaalilla korot eivät montaa kymppiä kuussa olleet yksiön tapauksessa ja hoitovastike ehkä 100 EUR tai ei ihan sitäkään. Sitten lyhennysvapaan loputtua myytiin asunto pois ja siitä saattoi saada muutaman tonnin voittoakin. Tämä onnistui vielä, jos asunnon osti 2019 ja myi pois 2021, mutta sitten ne, jotka ostivat asuntonsa 2020, niin siinä jäi useampikin musta pekka käteen, kun 2022 osui samaan aikaan sekä yhtiölainan lyhennyksen alkaminen, että korkojen raju nousu.
Tuo on hyvä artikkeli T&T:ssä.

Suuri ongelma Suomen rakennusalalle on tosiaan se, että rakennuskustannukset ovat korkealla, mutta asiakkaiden maksukyky ja -halu ei ole kasvanut samaa vauhtia. Ei ole oikein mahdollista rakentaa uutta ja saada sitä myytyä / vuokrattua kannattavasti.
 
Tai sattunut vaan sopivasti arvo nousemaan sijainnin tms seurauksena. Omassa arvo nousi ~25% kahden asumisvuoden jälkeen ja sillä tasolla se on pysynyt. Kyseessä siis erillistaloja sisältävä yhtiö jossa on identtisiä asuntoja, viimeisin kauppa vuodenvaihteen tietämillä. Tällä alueella myös omakotitalojen arvot ovat nousseet suunnilleen samalla prosentilla. Täytyy myöntää, että hivenen kuumottaisi ottaa voitot pois, mutta mikäli haluaa alueella pysyä (koulut, arjen helppous, pärjää yhdellä autolla ym) niin käytännössä ne voitot siirtyvät vaan jonku toisen taskuun.
Jos ei voi siirtyä vuokralle, niin niinhän siinä käy.
 
Facebookin reffilinkillä näkyy kaikille jonkin aikaa tai sitten ei.

Vähän väliähän näkyy uutisia, joissa milloin minkäkin rakennusliikkeen tai kiinteistösijoittajan johtaja höpisee että nyt kannattaa ostaa, ihan just lähtee hinnat nousuun, vaikka selvää on, että asuntoja on markkinoilla niin paljon ylimääräisenä, että mitenkään laajamittaisesti tai kaikenkattavasti hinnat eivät voi nousta, eivätkä ainakaan missään tapauksessa voi nousta nollakorkoaikojen hintoihin.

Nordean ekonomisti Juha Kostiainen sanoo sen nyt ääneen, eli voi mennä viisikin vuotta, että nollakorkoaikaan rakennettu asuntojen ylitarjona saadaan myytyä. Vuosina 2018-2023 asuntojen ylituotanto oli niin voimakasta.


Tämä, plus se, että nuo "hyllyyn jysähtäneet" asunnot on rakennettu ilmaisen rahan aikaan, mutta nyt kun rahalla on taas hinta, niitä ei enää sillä hinnalla saa kaupaksi. Samaten vuokrauspuolella ei ole asuntojen suuresta määrästä johtuen mahdollista pyytää asunnon rakentamishintaa vastaavaa vuokraa, vaan on tyydyttävä siihen, että vuokranantaja joutuu laittamaan hiukan omistaan, jotta hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen/lainanlyhennyksen saa maksettua.


Tämä nyt on varsin selvä asia. Ennen nollakorkoaikaa rakennettujen asuntojen rakentamishinnassa ei ole mukana nollakorkojen tuomaa humpuukia joten niitä voi myydä halvemmalla hinnalla ilman että tulee tappiota.


Tuossa kohtaa ne osaavat kiinteistösijoittajat erottuivat osaamattomista. Osaavat tahot tajusivat jarrutella ajoissa, osaamattomat jäivät sitten ilman tuolia, kun musiikki loppui.


Tuossa viitisen vuotta sitten näki paljon sitä, että ostettiin sijoitusasunto, joka laitettiin vuokralle ja päästiin nauttimaan heti reilusta vuokratuotosta, kun yhtiölainakohteessa oli alkuun parin vuoden lyhennysvapaa, niin pelkällä lainan marginaalilla korot eivät montaa kymppiä kuussa olleet yksiön tapauksessa ja hoitovastike ehkä 100 EUR tai ei ihan sitäkään. Sitten lyhennysvapaan loputtua myytiin asunto pois ja siitä saattoi saada muutaman tonnin voittoakin. Tämä onnistui vielä, jos asunnon osti 2019 ja myi pois 2021, mutta sitten ne, jotka ostivat asuntonsa 2020, niin siinä jäi useampikin musta pekka käteen, kun 2022 osui samaan aikaan sekä yhtiölainan lyhennyksen alkaminen, että korkojen raju nousu.

Aika karu kuva

1000044832.jpg


Suomaliassa rahat on vielä tunnetusti olleet seinissä kiinni... Jotta varallisuuserot muihin maihin muuttuu todella radikaalisti.

Tähän ei oikein ole edes mitään hokkuspokkuskonstia. Voi vain kuvitella mitä nuokin käppyrät on sitten kun globaali talous kääntyy taantumaan näistä ath luvuista mitä kolkuteltu jo jonkin aikaa.

Ainut positiivinen asia ehkä siinä, että kuten aikanaan -90 lama pelästytti yhden sukupolven niin tästä jäisi äidinmaidoksi, että seiniin ei kannata sitoa liikaa rahaa ja sijoittaminen yleistyisi.
 
Aika karu kuva

1000044832.jpg


Suomaliassa rahat on vielä tunnetusti olleet seinissä kiinni... Jotta varallisuuserot muihin maihin muuttuu todella radikaalisti.

Tähän ei oikein ole edes mitään hokkuspokkuskonstia. Voi vain kuvitella mitä nuokin käppyrät on sitten kun globaali talous kääntyy taantumaan näistä ath luvuista mitä kolkuteltu jo jonkin aikaa.

Ainut positiivinen asia ehkä siinä, että kuten aikanaan -90 lama pelästytti yhden sukupolven niin tästä jäisi äidinmaidoksi, että seiniin ei kannata sitoa liikaa rahaa ja sijoittaminen yleistyisi.
Vaikea tuota Euroopan tilannetta on millään mittarilla kuvailla sanalla "positiivinen". Asuntojen hinnat ovat karanneet niin korkealle, että tuntemani nuori tehdaspäällikkökin asuu Saksassa jossain vuokrakuutiossa kun isojen kaupunkien järkihintaiset perheasunnot ovat utopiaa. Suomessakin aika perus OKT hinnat alkaa olla jo aika tuskallisia kahdelle ylimmän kvartaalin tulotasoon yltävälle, niin voin kuvitella miten mahdoton tilanne on keskieuroopassa.
 
Ei asuntojen hinnat sen korkeammalle nouse kuin ihmisillä on rahaa. Kysynnän ja tarjonnan laki. Köyhälle kaikki on kallista.

Teoriassa Suomessakin voisi asuntojen hinnat nousta kohisten kun suuret ikäluokat alkavat jättämään perintöjä mutta monelle se perintö on lähinnä riesaksi nouseva omakotitalo haja-asutusalueella.

Se on paljon helpompi ponnistaa 600t omakotitaloon kun taskussa on puoliksi maksettu osake ja vanhemmilta jäänyt osake.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikea tuota Euroopan tilannetta on millään mittarilla kuvailla sanalla "positiivinen". Asuntojen hinnat ovat karanneet niin korkealle, että tuntemani nuori tehdaspäällikkökin asuu Saksassa jossain vuokrakuutiossa kun isojen kaupunkien järkihintaiset perheasunnot ovat utopiaa. Suomessakin aika perus OKT hinnat alkaa olla jo aika tuskallisia kahdelle ylimmän kvartaalin tulotasoon yltävälle, niin voin kuvitella miten mahdoton tilanne on keskieuroopassa.

Muun euroopan tilanteesta en tiedä, mutta suomessa perus OKT on kyllä ihan järkihinnoissa ellei jopa halpa. Toki jos sen pitää olla niitä yliopistokaupunkien keskustojen lähimpiä omakotitaloja niin maksaahan ne kun niitä ei montaa koko maassa ole, mutta muuten omakotitalojen hinnat ole mihinkään karanneet vaan päinvastoin. Käppyrätkin sen kertoo...
 
Muun euroopan tilanteesta en tiedä, mutta suomessa perus OKT on kyllä ihan järkihinnoissa ellei jopa halpa. Toki jos sen pitää olla niitä yliopistokaupunkien keskustojen lähimpiä omakotitaloja niin maksaahan ne kun niitä ei montaa koko maassa ole, mutta muuten omakotitalojen hinnat ole mihinkään karanneet vaan päinvastoin. Käppyrätkin sen kertoo...

Pääkaupunkiseudulla on karanneet ihan kaikkialta jos ei remonttikohdetta etsi. Jos haluaa 2000-luvulla rakennetun hyväkuntoisen omalla tontilla vähänkään keskeisemmällä sijainnilla niin ihmettelen kenen tulot riittää jos ei molemmat ostajat satu olemaan pörssiyhtiön johtoryhmän jäseniä. Toki suuret ikäluokat alkavat olla siinä vaiheessa että siirtävät omaisuuttaan lapsille joko ennen kuolemaa tai sen jälkeen, niin monella parantuu myös taloustilanne tuota kautta eikä tarvitse kaikkea säästää tai lainoittaa.

Pohjoiselle Vantaalle tai Espooseen reilusti Kehä III:n ulkopuolelle pitää lähteä jos jotain järkevää haluaa normaalituloisena hankkia.

Muista kaupungeista toki löytyy sitten uudehkoakin järkevään hintaan, valintojen maailma :)
 
Muun euroopan tilanteesta en tiedä, mutta suomessa perus OKT on kyllä ihan järkihinnoissa ellei jopa halpa. Toki jos sen pitää olla niitä yliopistokaupunkien keskustojen lähimpiä omakotitaloja niin maksaahan ne kun niitä ei montaa koko maassa ole, mutta muuten omakotitalojen hinnat ole mihinkään karanneet vaan päinvastoin. Käppyrätkin sen kertoo...

Pääkaupunkiseudulla on karanneet ihan kaikkialta jos ei remonttikohdetta etsi. Jos haluaa 2000-luvulla rakennetun hyväkuntoisen omalla tontilla vähänkään keskeisemmällä sijainnilla niin ihmettelen kenen tulot riittää jos ei molemmat ostajat satu olemaan pörssiyhtiön johtoryhmän jäseniä.
Kuten Oksa jo sanoikin, niin tosi polarisoitunut markkina. Suomesta saa, mutta pk-seudulta omalla säädyllisen kokoisella tontilla on vaikeuksia löytää puolella miljoonalla mitään järkevää perheasuntoa. Onhan noita satoja myynnissä, mutta myyntiajoista päätellen on aikamoinen kohtaanto-ongelma tarjonnan ja kysynnän välillä.
 
Aika karu kuva

1000044832.jpg


Suomaliassa rahat on vielä tunnetusti olleet seinissä kiinni... Jotta varallisuuserot muihin maihin muuttuu todella radikaalisti.

Tähän ei oikein ole edes mitään hokkuspokkuskonstia. Voi vain kuvitella mitä nuokin käppyrät on sitten kun globaali talous kääntyy taantumaan näistä ath luvuista mitä kolkuteltu jo jonkin aikaa.

Ainut positiivinen asia ehkä siinä, että kuten aikanaan -90 lama pelästytti yhden sukupolven niin tästä jäisi äidinmaidoksi, että seiniin ei kannata sitoa liikaa rahaa ja sijoittaminen yleistyisi.
Karu kuva kenen kannalta? Näyttäisi, että jossain muualla kuin Suomessa saa alkaa laittaa rahat niihin seiniin kiinni, jos omasta asunnosta haaveilee.
 
Ei asuntojen hinnat sen korkeammalle nouse kuin ihmisillä on rahaa. Kysynnän ja tarjonnan laki. Köyhälle kaikki on kallista.

Teoriassa Suomessakin voisi asuntojen hinnat nousta kohisten kun suuret ikäluokat alkavat jättämään perintöjä mutta monelle se perintö on lähinnä riesaksi nouseva omakotitalo haja-asutusalueella.

Se on paljon helpompi ponnistaa 600t omakotitaloon kun taskussa on puoliksi maksettu osake ja vanhemmilta jäänyt osake.
Kyllä ne periaatteessa nousee. Ihmisellä kun ei ole varaa ostaa omaa asuntoa, mutta kun sen asunnon ostaa sijoittaja ja muutat sitten sinne asumaan vuokralle niin periaatteessa sulla ei siihen ole varaa, mutta koska saat tukia niin asuminen on siinä mahdollista. Aika metka systeemi. Eli me kaikki maksetaan ylikalliista asunnoista tukien muodossa sijoittajille ihmisten puolesta joilla ei ole varaa asuntoa ostaa.
 
Karu kuva kenen kannalta? Näyttäisi, että jossain muualla kuin Suomessa saa alkaa laittaa rahat niihin seiniin kiinni, jos omasta asunnosta haaveilee.
Pointti taisi olla siinä että suomessa asuntosijoittaminen ei ole kannattavaa.

Itse ostin koronan alussa Tallinnasta asunnon (180k€) ja sen arvo tuplaantui parissa vuodessa. Koko viron asuntojen hinnat ovat raketoineet aika paljon, mutta erityisesti Tallinnassa. Tähän taas vaikuttaa moni tekijä, esim Virolaiset saivat nostaa eläkettä ulos sekä se että Viron keskipalkka nousee hurjaa vauhtia ja esim IT:n keskipalkkakin on melkein 4k€/kk.

Toki tämä tarkoittaa sitä että matalapalkkaisilla aloilla, jos haluat ostaa asunnon Tallinnasta, se on täysin mahdotonta. Mutta sama pätee muihinkin euroopan maihin. Suomi on lähinnä poikkeus kun täällä asuntojen hinnat lähinnä laskevat.
 
Kävin etsimään roskakatosta omalle pihalle.
Vähänkin säällisemisempi maksaa melkein 1200€ rahteineen.
Siis roskakatos 1200€.
Siinä joutuu normituloinen jo oikeasti säästämään, että saa roskiskatoksen pihalle.
Ei ihmekään, että asuntojen hinnat karanneet normaalin palkansaajan ulottamattomiin.
Muutama vuosi asuntojen hinnoilla ei ollut niin väliä. Korot nollassa, ja hinnat nousi vääjäämättä, vuosi vuodelta.
Ja kun 2v olit asunut, niin sait myyntivoiton verottomana tilille.
Toki kannatti ottaa niin paljon lainaa kun pankista sai, ei voinut hävitä.

Nyt kun lainarahalle tuli hinta, ja ihmisten usko hintojen jatkuvaan nousuun loppui, niin tuolileikki lopahti siihen.
Seuraava kysymys onkin se, onko suomen tulevaisuus millainen?
Minkälaista vientituotetta voimme tulevaisuudessa tuottaa?
 
Viimeksi muokattu:
Aika karu kuva

1000044832.jpg


Suomaliassa rahat on vielä tunnetusti olleet seinissä kiinni... Jotta varallisuuserot muihin maihin muuttuu todella radikaalisti.

Tähän ei oikein ole edes mitään hokkuspokkuskonstia. Voi vain kuvitella mitä nuokin käppyrät on sitten kun globaali talous kääntyy taantumaan näistä ath luvuista mitä kolkuteltu jo jonkin aikaa.

Ainut positiivinen asia ehkä siinä, että kuten aikanaan -90 lama pelästytti yhden sukupolven niin tästä jäisi äidinmaidoksi, että seiniin ei kannata sitoa liikaa rahaa ja sijoittaminen yleistyisi.
Mun ymmärtääkseni tässä merkittävä seikka on se, että Suomessa asuntolainat on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Muualla Euroopassa lainat on sidottu pääsääntöisesti pitkiin korkoihin, jotka eivät koskaan painuneet niin alas kuin euriborit. Suomessa asuntojen hinnat asettuivat pitkään sen mukaan, että korot ovat nollassa.
 
Kävin etsimään roskakatosta omalle pihalle.
Vähänkin säällisemisempi maksaa melkein 1200€ rahteineen.
Siis roskakatos 1200€.
Siinä joutuu normituloinen jo oikeasti säästämään, että saa roskiskatoksen pihalle.
Ei ihmekään, että asuntojen hinnat karanneet normaalin palkansaajan ulottamattomiin.
Muutama vuosi asuntojen hinnoilla ei ollut niin väliä. Korot nollassa, ja hinnat nousi vääjäämättä, vuosi vuodelta.
Ja kun 2v olit asunut, niin sait myyntivoiton verottomana tilille.
Toki kannatti ottaa niin paljon lainaa kun pankista sai, ei voinut hävitä.

Nyt kun lainarahalle tuli hinta, ja ihmisten usko hintojen jatkuvaan nousuun loppui, niin tuolileikki lopahti siihen.
Seuraava kysymys onkin se, onko suomen tulevaisuus millainen?
Ei ne asuntojen hinnat ole nousseet kuin tietyissä paikoissa. Suurimmalta osin on pysytty samassa (ja inflaatio huomioiden hinnat laskeneet) tai sitten on tultu huomattavasti alaspäin. Jos kaikki haluaa jostain käsittämättömästä syystä tunkea esim. pk-seudulle tai Tampereelle niin kysynnän ja tarjonnan lain myötä se näkyy hinnoissa. Tässä alueella, noin 100 kilsaa kummastakin, on ihan toinen tilanne.
 
Kävin etsimään roskakatosta omalle pihalle.
Vähänkin säällisemisempi maksaa melkein 1200€ rahteineen.
Siis roskakatos 1200€.
Siinä joutuu normituloinen jo oikeasti säästämään, että saa roskiskatoksen pihalle.
Ei ihmekään, että asuntojen hinnat karanneet normaalin palkansaajan ulottamattomiin.
Muutama vuosi asuntojen hinnoilla ei ollut niin väliä. Korot nollassa, ja hinnat nousi vääjäämättä, vuosi vuodelta.
Ja kun 2v olit asunut, niin sait myyntivoiton verottomana tilille.
Toki kannatti ottaa niin paljon lainaa kun pankista sai, ei voinut hävitä.

Nyt kun lainarahalle tuli hinta, ja ihmisten usko hintojen jatkuvaan nousuun loppui, niin tuolileikki lopahti siihen.
Seuraava kysymys onkin se, onko suomen tulevaisuus millainen?
Tarviiko se roska-astia välttämättä katosta?

Ja ehkä "normaalin palkansaajan" kannattaa sitten harkita edullisempia asumismuotoja? Omakotitalossa helposti menee touhutonni jos toinenkin, vaikka mitään isompia remppoja ei tekisikään.
 
Tarviiko se roska-astia välttämättä katosta?

Ja ehkä "normaalin palkansaajan" kannattaa sitten harkita edullisempia asumismuotoja? Omakotitalossa helposti menee touhutonni jos toinenkin, vaikka mitään isompia remppoja ei tekisikään.
Ei ole kovin montaa edullisempaa asumismuotoa kun velaton omakotitalo, omalla tontilla.
Toki järkevän kokoinen pitää olla, jne.
Kilpailutin vesipostia ulkoseinään.
Käytännössä t- liitin kylmävesilinjaan, ja reikä hirsiseinään. Kupariputkea tuli 40cm.
Tuli yksi tarjous, karvan yli 600€
Soitin paikalliseen LVI-firmaan, ei ollut kuulemma oikein mielenkiintoa lähteä tekemään.
Kerroin että olin saanut tarjouksen, 600€.
Oli vähän aikaa hiljaista toisessa päässä, sanoi sitten että tulee tekemään 300€
Tuli, meni 20min ja ulkohana oli paikoillaan.
Pisti laskulle työnosuudeksi koko 300€, eli sai sen koko homman kotitalousvähennykseen..
Ei se ole tyhmä joka pyytää...
 
Ei ole kovin montaa edullisempaa asumismuotoa kun velaton omakotitalo, omalla tontilla.
Toki järkevän kokoinen pitää olla, jne.
Kilpailutin vesipostia ulkoseinään.
Käytännössä t- liitin kylmävesilinjaan, ja reikä hirsiseinään. Kupariputkea tuli 40cm.
Tuli yksi tarjous, karvan yli 600€
Soitin paikalliseen LVI-firmaan, ei ollut kuulemma oikein mielenkiintoa lähteä tekemään.
Kerroin että olin saanut tarjouksen, 600€.
Oli vähän aikaa hiljaista toisessa päässä, sanoi sitten että tulee tekemään 300€
Tuli, meni 20min ja ulkohana oli paikoillaan.
Pisti laskulle työnosuudeksi koko 300€, eli sai sen koko homman kotitalousvähennykseen..
Ei se ole tyhmä joka pyytää...
Niinhän se on että moni ei lähde noita ns. "pikkuhommia" hoitamaan koska niistä jää niin vähän lapaseen. Jotkut naapurissa asuvat paikalliset saattaa noita tehdäkkin mutta ei välttämättä vähänkään kauempaa kannata lähteä kaikkien paperitöiden sun muiden takia vaan lätkäisee niin kovan hinnan että ei tule työn alle. Itsekkin tehnyt noin..
 
Ei ole kovin montaa edullisempaa asumismuotoa kun velaton omakotitalo, omalla tontilla.
Toki järkevän kokoinen pitää olla, jne.
Niin siis äkkiäkös yksi touhutonni menee esim. jonkin asian korjauksiin ellei sitä pysty tekemään itse tai elämään rikkoutuneen asian kanssa.
 
Ei ne asuntojen hinnat ole nousseet kuin tietyissä paikoissa. Suurimmalta osin on pysytty samassa (ja inflaatio huomioiden hinnat laskeneet) tai sitten on tultu huomattavasti alaspäin. Jos kaikki haluaa jostain käsittämättömästä syystä tunkea esim. pk-seudulle tai Tampereelle niin kysynnän ja tarjonnan lain myötä se näkyy hinnoissa. Tässä alueella, noin 100 kilsaa kummastakin, on ihan toinen tilanne.

PK seudullakin monissa paikoissa asuntojen hinnat ovat vaan laskeneet edelliset 10 vuotta, esimerkiksi nukkumalähiöistä joista pääsee junalla 10-20 minuutissa Helsingin keskustaan.

Suomi on varmaan EU paras maa ostaa asunto pienituloisena. 100k€ saa jo hyvässä kunnossa olevia asuntoja joista on vain 10-20 min junamatka Helsingin keskustaan. Suomessa myös lainojen marginaalit ovat erittäin alhaiset.
 
Niin siis äkkiäkös yksi touhutonni menee esim. jonkin asian korjauksiin ellei sitä pysty tekemään itse tai elämään rikkoutuneen asian kanssa.

Ihan samalla tavalla ne asiat korjautetaan taloyhtiössä, harvempi hoitaa talkootyönä. Erona on että maksat joka kuukausi vastiketta johon nämä omat ja muiden korjaukset sisällytetään tasaisesti ympäri vuoden.
 
Niin siis äkkiäkös yksi touhutonni menee esim. jonkin asian korjauksiin ellei sitä pysty tekemään itse tai elämään rikkoutuneen asian kanssa.
Vastaavan kokoisessa osakkeessa sen sijaan menee touhutonneja (monikossa huom) vuodesta toiseen ikinä loppumatta vastikkeen muodossa. Kyllä omakotiasumisesta pahimmillaan saa todella kallista, mutta ei se taloyhtiön pyörittäminen, isännöitsijä, huoltoyhtiö ym. ilmaiseksi tule.
 
Kävin etsimään roskakatosta omalle pihalle.
Vähänkin säällisemisempi maksaa melkein 1200€ rahteineen.
Siis roskakatos 1200€.
Siinä joutuu normituloinen jo oikeasti säästämään, että saa roskiskatoksen pihalle.
Ei ihmekään, että asuntojen hinnat karanneet normaalin palkansaajan ulottamattomiin.
Muutama vuosi asuntojen hinnoilla ei ollut niin väliä. Korot nollassa, ja hinnat nousi vääjäämättä, vuosi vuodelta.
Ja kun 2v olit asunut, niin sait myyntivoiton verottomana tilille.
Toki kannatti ottaa niin paljon lainaa kun pankista sai, ei voinut hävitä.

Nyt kun lainarahalle tuli hinta, ja ihmisten usko hintojen jatkuvaan nousuun loppui, niin tuolileikki lopahti siihen.
Seuraava kysymys onkin se, onko suomen tulevaisuus millainen?
Minkälaista vientituotetta voimme tulevaisuudessa tuottaa?
Hyvä esimerkki asiasta, joka kannattaa tehdä itse, ellei nyt ole joku kovin erikoinen katos. Jos se on puusta kasattu, niin luultavasti mainoksen kuvan perusteella osaa hakea rautakaupasta tarpeet aika paljon halvemmalla.

Työn hinta on niin älytön, että ei mitään järkeä. Kävi tässä maalausfirmakin myymässä huoltomaalausta vaivaiseen vähän yli 8000 euron hintaan. Vinhat ja välineet hain Prismasta 800 eurolla ja käytetyn alumiinitelineen Torista 150 eurolla. Nosturin joutuu ehkä päätykolmioita varten päiväksi vielä vuokraamaan, jos ei tyydy vähän huonompaan jälkeen.
 
Tässä nyt kysellyt kilpailutusta nykyiselle lainalle. 94K Lainaa ja tällä hetkellä nordeasta 0.59 marginaalilla.

OP:n automaatti antoi tarjouksena 0.89 marginaalilla. S-pankkin automaatti antoi tarjouksena 1.38 marginaalin.

Saas nähdä mihin päätyvät kun ottavat yhteyttä.

Talon arvo n. 210K, Talouden bruttotulot n 5,9K ja säästöissä 47K. Ei muita velkoja.

Nyt olisi molempien pankkien kanssa käyty neuvottelut.

S-pankin tarjous jo saapui ja oli 0.4% marginaalilla. OP:n tarjous pitäisi tulla ensi viikolla.

Nyt täytyy kysellä nordean vastausta tuohon s-pankin tarjoukseen.
 
Vastaavan kokoisessa osakkeessa sen sijaan menee touhutonneja (monikossa huom) vuodesta toiseen ikinä loppumatta vastikkeen muodossa. Kyllä omakotiasumisesta pahimmillaan saa todella kallista, mutta ei se taloyhtiön pyörittäminen, isännöitsijä, huoltoyhtiö ym. ilmaiseksi tule.
Eipä ne oikein ole vertailukelpoisia keskenään, kun muuttujia on niin paljon. Mutta hyvin karkea esimerkki: jos omakotitalossa esim. asian X korjaaminen maksaa 5 t€, niin se on löydyttävä omasta pussista, kun taas taloyhtiössä se katettaisiin taloyhtiön varoilla tai kerätään 20 osakkaalta kaikilta yksi ylimääräinen vastike 250 €. Osakkeessa ei siis välttämättä tule pitkässä juoksussa halvemmaksi, mutta ei myöskään tarvitse työntää kättä kerralla yhtä syvälle taskuun.
 
Viimeksi muokattu:
Karu kuva kenen kannalta? Näyttäisi, että jossain muualla kuin Suomessa saa alkaa laittaa rahat niihin seiniin kiinni, jos omasta asunnosta haaveilee.

Olihan se siinä selitetty. Suomalaisten kannalta, koska tunnetusti suomalaisten varallisuus on seinissä. Nyt seinien arvo on pysynyt samassa viimeiset 10v ja muualla otettu sitten sellanen 30-50% etumatkaa pelkässä asuntovarallisuudessa. Ja jos verrataan vaikka tohon naapuriin missä tunnetusti seinien lisäksi on sijoitettu muuallekkin, joten kansalaisten varallisuus erot on todellakin räjähtänyt.

Mun ymmärtääkseni tässä merkittävä seikka on se, että Suomessa asuntolainat on sidottu lyhyisiin markkinakorkoihin. Muualla Euroopassa lainat on sidottu pääsääntöisesti pitkiin korkoihin, jotka eivät koskaan painuneet niin alas kuin euriborit. Suomessa asuntojen hinnat asettuivat pitkään sen mukaan, että korot ovat nollassa.

Tämähän selittää lähinnä tämän 2022 alkaneen korkojen nousun lamaannuttavan vaikutuksen Suomen asuntomarkkinoihin. Suomi on taka-alla ikävästi jo aikaisemmin vaikka pitäisi olla tullut boostia halvasta rahasta?

Ei ne asuntojen hinnat ole nousseet kuin tietyissä paikoissa. Suurimmalta osin on pysytty samassa (ja inflaatio huomioiden hinnat laskeneet) tai sitten on tultu huomattavasti alaspäin. Jos kaikki haluaa jostain käsittämättömästä syystä tunkea esim. pk-seudulle tai Tampereelle niin kysynnän ja tarjonnan lain myötä se näkyy hinnoissa. Tässä alueella, noin 100 kilsaa kummastakin, on ihan toinen tilanne.

Näinhän se on. Suomessa aika paljon lääniä muualla kun ne 50km säteet yliopistokaupunkien keskustoista. Jos saa elämän sopimaan sinne muualle niin ei paljon miljoona tai puolimillin velat ahdista.

Ei ole kovin montaa edullisempaa asumismuotoa kun velaton omakotitalo, omalla tontilla.
Toki järkevän kokoinen pitää olla, jne.
Kilpailutin vesipostia ulkoseinään.
Käytännössä t- liitin kylmävesilinjaan, ja reikä hirsiseinään. Kupariputkea tuli 40cm.
Tuli yksi tarjous, karvan yli 600€
Soitin paikalliseen LVI-firmaan, ei ollut kuulemma oikein mielenkiintoa lähteä tekemään.
Kerroin että olin saanut tarjouksen, 600€.
Oli vähän aikaa hiljaista toisessa päässä, sanoi sitten että tulee tekemään 300€
Tuli, meni 20min ja ulkohana oli paikoillaan.
Pisti laskulle työnosuudeksi koko 300€, eli sai sen koko homman kotitalousvähennykseen..
Ei se ole tyhmä joka pyytää...

Mulla oli sama ongelma 10v takaperin kun takapihalla ei ollut vesipistettä. En edes vaivutunut kysymään mitä maksaa. Oraksen jäätymätön vesiposti 93€ halvimmasta nettikaupasta mistä löysin. Tutulta urakoitsijalta kysyin 6m pexiä ja työpaikan miljoona laatikosta kaivoin liitososat. Pexi parilla tc:llä kiinni kun kulki varaston perällä kaappien takana ettei pääse paine vaihtelusta hakkaamaan. Hyvin on palvellut.

Ja roskakatos... paikallinen agrimarket lopetti ja kolusin siellä nurkkia. Mukaan lähti Turnerin sähkönosto-ovi autotalliin 400€ ja roskakatos 50€ :D. Okei tästäkin se 10v. Nyt tuli lukkomiehen kanssa puheeksi, että kun mulla on vanha assa ruko lukkorunko toisessa ovessa ja hommasin siihen yalen sähkölukon, että onko mahdollista saada lc100 tai muuta yhteensopivaa lukkorunkoa siihen ja mitä osat maksaisi. Heitti, että hän sai juuri läjän vanhoja, mutta siistejä ovia, että osta siitä lukkorungon hinnalla valo-aukolla oleva ovi. No toki tartuin tilaisuuteen...

Samaan aikaan avokki kiroaa kun hänen vanhassa (jätetty sijoitusasunnoksi) taloyhtiössä keksittiin vaihtaa kaikki asuntojen ovet @ 2000€/per osake. Hän ei olisi halunnut vaihtaa, koska edellinen asukas oli jo vuosia sitten asentanut ks. osakkeeseen erillisen välioven joten hänellä ei ollut mitään ääni ongelmia ennen ja nyt kun vuokrakäytössä niin vielä vähemmän kiinnosti maksaa tyhjästä.

Jotta okt on todellakin todella halpaa asumista jos vaan yhtään pysyy meisseli kädessä. Eikä sen nyt niin tartte edes aluksi pysyä, tärkeintä on, että löytyy motivaatiota opetella uusia asioita.
 
Nyt olisi molempien pankkien kanssa käyty neuvottelut.

S-pankin tarjous jo saapui ja oli 0.4% marginaalilla. OP:n tarjous pitäisi tulla ensi viikolla.

Nyt täytyy kysellä nordean vastausta tuohon s-pankin tarjoukseen.

Riippuen ajasta, paljon on jäljellä, niin lainan siirtokulut voivat olla korkeampia kuin 0.19 pistettä marginaalia. Käytännössähän se on 190€/vuosi 100k€ lainalle ja 95€/vuosi 50k€ lainalle.. Tasaisesti nollaan 10v menevässä 100k€ lainassa ~950€ yhteensä.
 
Eipä ne oikein ole vertailukelpoisia keskenään, kun muuttujia on niin paljon. Mutta hyvin karkea esimerkki: jos omakotitalossa esim. asian X korjaaminen maksaa 5 t€, niin se on löydyttävä omasta pussista, kun taas taloyhtiössä se katettaisiin taloyhtiön varoilla tai kerätään 20 osakkaalta kaikilta yksi ylimääräinen vastike 250 €.

Tuo esimerkki on erittäin huono koska kerrostalossa joudut myös maksamaan osan naapureiden rempat/korjaukset (missä taloyhtiö maksajana).

Eli X asian korjaaminen omakotitalossa maksaa 5t€, niin kerrostalossa X Y X V B D korjaaminen myös maksaa sen 5t€ sinulle. Todennäköisesti paljon enemmän koska kerrostalossa asuessa ulkopuolinen veloittaa paljon enemmän, kuin se että itse kilpailutat korjaukset tai jopa teet osan töistä itse.

Jos putkiremppa tulee kerrostaloon, se on 50-100k per asunto. Paljonko putkiremppa maksaisi omakotitalossa? etc....
Esim kun asuin suomessa, meillä kerrostalossa putkiremppa maksoi yli 4 miljoonaa ja asuntoja 80 kpl. Eli keskimäärin yksi asunto maksoi yli 50k. Ja tästä on jo aikaa joten nykyhinnoilla 80 asunnon putkiremppa maksaa todennäköisesti yli 6 miljoonaa.
 
Tuo esimerkki on erittäin huono koska kerrostalossa joudut myös maksamaan osan naapureiden rempat/korjaukset (missä taloyhtiö maksajana).

Eli X asian korjaaminen omakotitalossa maksaa 5t€, niin kerrostalossa X Y X V B D korjaaminen myös maksaa sen 5t€ sinulle. Todennäköisesti paljon enemmän koska kerrostalossa asuessa ulkopuolinen veloittaa paljon enemmän, kuin se että itse kilpailutat korjaukset tai jopa teet osan töistä itse.

Jos putkiremppa tulee kerrostaloon, se on 50-100k per asunto. Paljonko putkiremppa maksaisi omakotitalossa? etc....
Esim kun asuin suomessa, meillä kerrostalossa putkiremppa maksoi yli 4 miljoonaa ja asuntoja 80 kpl. Eli keskimäärin yksi asunto maksoi yli 50k. Ja tästä on jo aikaa joten nykyhinnoilla 80 asunnon putkiremppa maksaa todennäköisesti yli 6 miljoonaa.
Tuokin on erittäin huono esimerkki koska muuttujia on paljon ja joihinkin se putkiremppa on ostaessa jo takana.
 
Ei ole kovin montaa edullisempaa asumismuotoa kun velaton omakotitalo, omalla tontilla.
Toki järkevän kokoinen pitää olla, jne.
Kilpailutin vesipostia ulkoseinään.
Käytännössä t- liitin kylmävesilinjaan, ja reikä hirsiseinään. Kupariputkea tuli 40cm.
Tuli yksi tarjous, karvan yli 600€
Soitin paikalliseen LVI-firmaan, ei ollut kuulemma oikein mielenkiintoa lähteä tekemään.
Kerroin että olin saanut tarjouksen, 600€.
Oli vähän aikaa hiljaista toisessa päässä, sanoi sitten että tulee tekemään 300€
Tuli, meni 20min ja ulkohana oli paikoillaan.
Pisti laskulle työnosuudeksi koko 300€, eli sai sen koko homman kotitalousvähennykseen..
Ei se ole tyhmä joka pyytää...
Saatat olla oikeassa, jos nyt saa sen omakotitalon johonkin järkevään hintaan ostettua.

Esim täällä syksyllä ostettu 1981 tehty, 48k€ taisi olla. Sopivan pieni 120 neliötä plus autotalli ja varasto. Uudet käyttövesiputket tuli lisäksi 3k€. Toinen ilp 2.5k€. puulattiat olisi olleet jo hiontaa vailla, mutta laitoin itse laminaatin siihen. Pinta maksoi tarjoushinnalla 800€, mutta oli kumminkin hyvälaatuista ja sopivan näköisellä "kuviolla". Uusi käyttövesivaraaja 750€. Jääkaappi, pakastin ja astianpesukone oli 550€, mutta ne ei aivan uusia olleet. Hanat myös meni vaihtoon (en muista hintaa).

Vaikkapa tällainen riittävän tilava 4 makuuhuoneen vuokrakämppä olisi varmasti aika merkittävästi kalliimpi? Toki vain kaksi asukasta ja kissa, mutta ei ole kai sitten tottunut asumaan pienemmässä "luukussa"? Nyt kolme autoa ja moottoripyörä, niin niillekin on hyvä olla pihassa tilaa. Tontti on mukava 800m2, eli ei ole liian iso, mutta ihan ok sopiva. Talon etupuoli on täällä etelän suuntaan.

Lisäsin yhden kuvankin, kun se oma piha on kumminkin tärkeää (itselle) :) Toki siistimistä saisi tehdä, eli vaiheessa.
Screenshot_2025-06-18-15-08-40-85_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4~2.jpg

Toki niitä omakotitalojakin löytyy vuokrattavaksi myös. Eikä ole välttämättä edes mitään kalliita (riippuen sijainnista)? Itsellä on lisäksi kolme omakotitaloa vuokralla.
 
Olihan se siinä selitetty. Suomalaisten kannalta, koska tunnetusti suomalaisten varallisuus on seinissä. Nyt seinien arvo on pysynyt samassa viimeiset 10v ja muualla otettu sitten sellanen 30-50% etumatkaa pelkässä asuntovarallisuudessa. Ja jos verrataan vaikka tohon naapuriin missä tunnetusti seinien lisäksi on sijoitettu muuallekkin, joten kansalaisten varallisuus erot on todellakin räjähtänyt.
Siinä voi arvailla, miten ikuista ja kestävällä pohjalla se asuntojen arvonnousu on länsinaapurissa, jos laina-ajat ovat 60-100 vuotta, eikä niitä käytännössä lyhennellä kuin minimit.

Asunnot ovat Ruotsissa paljon kalliimpia kuin täällä, joten siellä sitä varallisuutta on enemmän kiinni seinissä. Tosin kuumaa ilmaahan se on lähinnä, joka lainarahalla on kuplaan puhallettu.
 
Yritin puhua omakotiloista ja niissa ei kylla sijoittajia nay. Asuntosijoittaminenkin on kuin ravintolan pitaminen. Ei siina mitaan tienaa mutta saapi harrastella.
En löytänyt tätä samaan viestiin.
Harrastus enimmäkseen (ei kai malta myydä?).

Itsellä kolme kiinteitöä ja neljä jotain pientä huoneistoa.

Tää sitten toki jossa asutaan.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
284 511
Viestejä
4 884 319
Jäsenet
78 839
Uusin jäsen
rograt

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom