Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Filindel]

E: Tupla

 

[Taneli-]

Avioliitto ei vaikuta omistussuhteisiin liiton aikana mitenkään, vaan molemmat pitävät oman omaisuutensa kokonaan itsellään ja voivat yhdessä omistaa omaisuutta millä tahansa omistussuhteella.

Outoa, jotenkin saanut sellaisen kuvan että esim. Saku Koivun vaimo ei ollut itse hankkinut omaa omaisuuttaan mitä nyt hakee avioeron jälkeen jne? Samaten on useita tapauksia missä avioeron tultua on tullut jopa suoranaista kiistaa omaisuudesta eikä ole voitu vaan sanoa "kumpikin pitää oman omaisuutensa kokonaan itsellään".

Eli:
"
Avio-oikeuden alainen omaisuus:

• Kaikki ennen avioliittoa hankittu omaisuus, sekä sen, mikä hankitaan avioliiton aikana, kuuluu avio-oikeuden piiriin.
• Myös lahjoituksena, testamentilla tai perintönä saatu omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin.
• Jos jonkin irtaimen esineen osalta ei voida näyttää, kummalle puolisolle se kuuluu, katsotaan puolisoiden omistavan sen yhteisesti.
  

Ositus:

• • Omaisuuden ositus ei ole pakollista, vaan se on toimitettava vain, jos jompikumpi puolisoista sitä vaatii.
    

• Ositus voidaan toimittaa sopimusosituksena, eli puolisot voivat sopia omaisuuden jakamisesta keskenään.
  

• Jos puolisot eivät pääse sopimukseen, ositus voidaan toimittaa tuomioistuimen määräyksellä, jolloin käräjäoikeus määrää pesänjakajan suorittamaan osituksen.
  

• Ositus voi olla tasan jakava, eli molemmat puoliso saavat puolet yhteenlasketusta omaisuudesta.
  

• Poikkeuksissa ositusta voidaan sovitella kohtuullisuuden perusteella, jolloin jaon voi poiketa tasan jakamisesta

"

Ilmeisesti täytyy vaan pitää hyvin tarkkaa kirjaa kuiteista jos on pitkään aviossa... Lähinnä viittasin siis tuohon kohtaan missä käräjäoikeus määrää pesänjakajan. Eli jos molemmat osapuolet eivät ns. "yllättäen" olekaan samaa mieltä asioista tai muista pitää niitä kuitteja.

 

[Filindel]

Outoa, jotenkin saanut sellaisen kuvan että esim. Saku Koivun vaimo ei ollut itse hankkinut omaa omaisuuttaan mitä nyt hakee avioeron jälkeen jne? Samaten on useita tapauksia missä avioeron tultua on tullut jopa suoranaista kiistaa omaisuudesta eikä ole voitu vaan sanoa "kumpikin pitää oman omaisuutensa kokonaan itsellään".

Liiton aikana oli oleellinen kohta viestissäni. Aviopuolisot eivät automaattisesti omista omaisuuttaan puoliksi, mutta avioeron tilanteessa ilman avioehtoa netto-omaisuus tasataan.

 

[stabbulamus]

Osaako joku kertoa, miten omistus suhteet menevät seuraavassa tapauksessa:

1) Ostat nimiisi tontin 50 k€

2) Aloitatte rakentamaan 150k€ taloa ja maksat ensimmäiset 50 k€ rakentamiskustannuksista.

3) Tähän mennessä kumppanisi on saanut raha-asiat järjesteltyä ja hän maksaa loput 100 k€ rakentamiskustannuksista.

Lopputulemana molemmat on sijoittanut 100 k€ ja sinä omistat 100 % tontista ja 33 % rakennuksesta. Kumppanisi omistaa 0 % tontista ja 66 % rakennuksesta.

Onko näin mahdollista hallinnollisesti toimia ja mitkä muodostuvan kiinteistön omistussuhteet silloin ovat?

Kuulostaa kyllä suorastaan typerälle himmelille mistä seurannee 100% päänsärkyä jossain vaiheessa.

Mitä kysymykseen tulee niin on mahdollista. Kiinteistön maapohjan omistaja olet sinä. Tuossa saattaa vain tulla esim. epäsuhta maksettavien verojen suhteen. Maapohjan kiinteistövero voi olla esim 150€/v kun taas siinä olevien rakennuksien 800€/v ja näistä suoritukset osuuksien mukaan vaikka kiinteistövero kohdistuu kiinteistön omistajalle.

 

[SuperKilppari]

Onko kellään tiedossa, miten pakki suhtautuu siihen jos haluaisi myydä asunnon ostamisen jälkeen X osuuden asunnosta? Meillä on jonkin verran varallisuus, palkka ja säästöeroja kumppanin kanssa, mutta meillä olisi haaveissa kuitenkin rakennuttaa talo. Jos alueelta tulisi joki kiva tontti myyntii, pitää sen suhteen olla suhteellisen nopea, jolloin kumppani ei ehkä saisi kasaan niin nopealla aikataululla tarpeeksi vakuuksia / säätöä, jotta voisi asunnosta asunnosta jotain järkevää osuutta.

Tuli sitten mieleen että voisinkohan minä alkuun (vaikka 1-5v) omistaa sen kokonaan ja sen jälkeen myydä siitä osa vaikka 30-50% puolisolle, jolloin hänkin alkaisi kerätymmän varallisuutta asunnon oston muodossa?

Mietintään myös sellainen vaihtoehto, että varakkaampi osapuoli lainaa toiselle x summan rahaa (korottomasti mutta sopimus paperille allekirjoituksin), varsinkin jos tällä tavalla toimimalla saisi sen tontin omistusosuudet menemään halutulla tavalla ilman että toinen tarvitsee ollenkaan pankkilainaa. Tällöin varakkaampi ottaa sen pankkilainan kokonaan itselleen. Tämä toimii hyvin epäsuhtaisille omistusosuuksille, esim. meillä haluttiin laittaa asunto 80/20-suhteessa, jolloin lainasin puolisolle tuon 20% (toki myyntihinnan ja taloyhtiölainan suuri ero auttoi tässä myös, eli lainattu summa jäi suhteellisen pieneksi ja maksamme nyt taloyhtiölainaa samassa suhteessa, ja puoliso maksaa lainaa takaisin 7 vuoden maksusuunnitelmalla). Jos pitää olla se 30-50% ja toinen tarvitsee pankkilainaa joka tapauksessa, niin sitten ei varmaan toimi samalla tavalla (puolison laina ei taida kelvata omarahoitusosuudeksi, tai ainakin voi joutua sitä selittelemään).

Toki vaatii vähän kanttia ja uskoa suhteeseen, ei ihan hetken mielijohteesta kannata lähteä tällaiseen. Mutta oikeassa tilanteessa voi toimia hyvin ja on helpohko tapa ottaa vähävaraisempi kumppani mukaan kerryttämään omaa varallisuuttaan.

 

[Hair]

Minkälaista lainan marginaalia on tarjottu jengillä muuttotappiokunnassa?
Viikon sisään tarjottu OP: lta 0.7% ja S-pankilta 0.82% 150k lainalle.

30k€ oli viime kesänä Nordealta 0.7% marginaali.
Kiinteistö muuttotappiopaikkakunnalta, omarahoitus 40k€.
Maksoin ton lainan alkuvuodesta pois, olis maksanu toi 30k€, 10v laina-ajalla n. 39k€...
Oli 6kk marginaali, ja kokonaiskoroksi laskettu 5%.
Eli jokaista lainattua 1€ kohti, olis pitäny maksaa 1.30€ takaisin.

 

[eGe]

Mietintään myös sellainen vaihtoehto, että varakkaampi osapuoli lainaa toiselle x summan rahaa (korottomasti mutta sopimus paperille allekirjoituksin), varsinkin jos tällä tavalla toimimalla saisi sen tontin omistusosuudet menemään halutulla tavalla ilman että toinen tarvitsee ollenkaan pankkilainaa. Tällöin varakkaampi ottaa sen pankkilainan kokonaan itselleen. Tämä toimii hyvin epäsuhtaisille omistusosuuksille, esim. meillä haluttiin laittaa asunto 80/20-suhteessa, jolloin lainasin puolisolle tuon 20% (toki myyntihinnan ja taloyhtiölainan suuri ero auttoi tässä myös, eli lainattu summa jäi suhteellisen pieneksi ja maksamme nyt taloyhtiölainaa samassa suhteessa, ja puoliso maksaa lainaa takaisin 7 vuoden maksusuunnitelmalla). Jos pitää olla se 30-50% ja toinen tarvitsee pankkilainaa joka tapauksessa, niin sitten ei varmaan toimi samalla tavalla (puolison laina ei taida kelvata omarahoitusosuudeksi, tai ainakin voi joutua sitä selittelemään).

Toki vaatii vähän kanttia ja uskoa suhteeseen, ei ihan hetken mielijohteesta kannata lähteä tällaiseen. Mutta oikeassa tilanteessa voi toimia hyvin ja on helpohko tapa ottaa vähävaraisempi kumppani mukaan kerryttämään omaa varallisuuttaan.

Tarvitseeko avioliitossa edes mitään lainaviritelmiä? Lähtökohtaisestihan kaikki on yhteistä joka tapauksessa joten eikö sen tontin voi vain ostaa paperilla 50/50 omistussuhteella ja hoitaa rahoituksen alkuun vain toisen puoliskon tuloista?

 

[TommiZeliard]

30k€ oli viime kesänä Nordealta 0.7% marginaali.
Kiinteistö muuttotappiopaikkakunnalta, omarahoitus 40k€.
Maksoin ton lainan alkuvuodesta pois, olis maksanu toi 30k€, 10v laina-ajalla n. 39k€...
Oli 6kk marginaali, ja kokonaiskoroksi laskettu 5%.
Eli jokaista lainattua 1€ kohti, olis pitäny maksaa 1.30€ takaisin.

Miten kokonaiskorko on voinut missään vaiheessa viime kesän jälkeen olla 5 %, kun omarahoitus on lainaa suurempi, 6 kk euribor ja marginaali 0,7 %?

Suurin mahdollinen kokonaiskorko koko laina-aikana on ollut 4.6.2024, 3,756 + 0,7 = 4,456 %. Sillä laskien 30k maksaisi 10 vuodessa 37 233,60 €.

Maksoit lainan pois alkuvuodesta, jolloin suurin mahdollinen (korkojakson alkamispäivä 1.12.2024-1.3.2025) kokonaiskorko oli 2,685 + 0,7 = 3,385 % (14.1.2025). Tällöin 30k 10v maksaisi 35 404,80 €.

Jos et olisi maksanut lainaa pois, olisi nyt kesällä taas korontarkistus. Tämän kesän kallein on toistaiseksi 3.6, jolloin kokonaiskorko olisi 2,074 + 0,7 = 2,774 %, eli 30k 10v 34 387,20 €.

Pahimmillaan on voinut näyttää siltä, että koko laina-aikana 37k. Lainaa poismaksaessa on pahimmillaan näyttänyt siltä, että koko laina-aikana 35,6k, kun huomioi korkeammalla korolla maksetut vähintään 4 kk ja jäljelläolevalle tuon alkuvuoden huippukoron (14.1.2025) mukaan. Tällöin jokaista lainattua 1 € kohti olisi pitänyt maksaa enintään 1,18-1,19 €. Se vastaa 3,5 %:n kokonaiskorkoa, mikä on selvästi pienempi kuin esimerkiksi Nordean netto-osinko.

 

[Hair]

Miten kokonaiskorko on voinut missään vaiheessa viime kesän jälkeen olla 5 %, kun omarahoitus on lainaa suurempi, 6 kk euribor ja marginaali 0,7 %?

Suurin mahdollinen kokonaiskorko koko laina-aikana on ollut 4.6.2024, 3,756 + 0,7 = 4,456 %. Sillä laskien 30k maksaisi 10 vuodessa 37 233,60 €.

Maksoit lainan pois alkuvuodesta, jolloin suurin mahdollinen (korkojakson alkamispäivä 1.12.2024-1.3.2025) kokonaiskorko oli 2,685 + 0,7 = 3,385 % (14.1.2025). Tällöin 30k 10v maksaisi 35 404,80 €.

Jos et olisi maksanut lainaa pois, olisi nyt kesällä taas korontarkistus. Tämän kesän kallein on toistaiseksi 3.6, jolloin kokonaiskorko olisi 2,074 + 0,7 = 2,774 %, eli 30k 10v 34 387,20 €.

Pahimmillaan on voinut näyttää siltä, että koko laina-aikana 37k. Lainaa poismaksaessa on pahimmillaan näyttänyt siltä, että koko laina-aikana 35,6k, kun huomioi korkeammalla korolla maksetut vähintään 4 kk ja jäljelläolevalle tuon alkuvuoden huippukoron (14.1.2025) mukaan. Tällöin jokaista lainattua 1 € kohti olisi pitänyt maksaa enintään 1,18-1,19 €. Se vastaa 3,5 %:n kokonaiskorkoa, mikä on selvästi pienempi kuin esimerkiksi Nordean netto-osinko.

Tossa mun laskelmassa lainasin suoraan pankin lainapaperia. 5% kokonaiskorko sisälsi siis kaiken, lainan perustamismaksut, jne.

 

[TommiZeliard]

Tossa mun laskelmassa lainasin suoraan pankin lainapaperia. 5% koknaiskorko sisälsi siis kaiken, lainan perustamismaksut, jne.

Tuollaisessa asuntolainassa S-Pankki ja POP-Pankki ovat kalleimmat, 500 € + 120 * 2,5 € = 800 €. Siihen kun lisää viime kesän kalleimman korontarkistuspäivän (4.6.2024), niin pahimmillaan on voinut näyttää, että 37 233,60 € + 800 € = 38 033,60 € koko laina-aikana. Tuossa on pahin nostopäivä ja kallein pankki nosto- ja kk-kuluineen, eikä silti ole 39k. Lisäksi poismaksun hetkellä alkuvuonna näkymät ovat olleet pahimmillaan 35,6k (sisältää korkeammalla korolla maksetut erät) ja korot laskusuunnassa.

Eipä siinä, hyvä se oli maksaa pois, jos rahalle ei muuta käyttöä ollut. Ihmettelin vain tuota 39:ä.


Edit. Tietysti lainaturva työttömyyden, sairauden tai kuoleman varalta on voinut nostaa hintaa sen verran, että alussa on näyttänyt 39k, muttei silloinkaan ole alkuvuonna näyttänyt noin kalliilta. En osannut ajatella lainaturvia, kun summa on pienehkö ja omarahoituskin oli lainaa suurempi.

 

[Kvarkki]

Tarvitseeko avioliitossa edes mitään lainaviritelmiä? Lähtökohtaisestihan kaikki on yhteistä joka tapauksessa joten eikö sen tontin voi vain ostaa paperilla 50/50 omistussuhteella ja hoitaa rahoituksen alkuun vain toisen puoliskon tuloista?

Tuossa on varmaan kaksi asiaa: a) selvyys kenen rahat jos sattuu ero b) verottaja ja lahjavero. Jälkimmäinen tosin tuskin tulee ongelmaksi, jos on esim. yhteinen taloustili mihin molemmat pistävät tulojensa suhteessa. Joka tapauksessa ehdottomasti kannattaa hoitaa rahojen jakaminen perheen kesken, jos tavoitteena on myöhemmin 50/50 omistus.

Omakohtaisella kokemuksella meinaan omistussuhteiden myöhempi muuttaminen menee perkeleen hankalaksi. Ihan alussa suurin osa pankeista heittää voltin lainaneuvottelussa, kun perheellinen hakee lainaa yksin. Käytännössä typerät laskurit olettavat sun tulot ja perheen kaikki menot. Osassa pankkeja tosin tais päästä syöttämään kuluja, mutta olikohan se pankkia larppaava S-pankki, jossa "nää oletukset nyt vaan tulee täältä näin ja en mä voi järkeäni käyttää". Ts. saat mahdollisesti huonommat lainaehdot kuin tulotasosi antaisi muuten.

Sit kun jossain kohtaa %-arvoja haluaa muuttaa, niin myyntihinta täytyy katsoa siten ettei vahingossa mene lahjan puolelle. Just ja just meillä saatiin siten, että 75% säännöllä muutettiin suhteet. Toki tässä siis halusin omalla ostohinnallani myydä., Jos haluaa kairata köyhempää puolisoa hanuriin omistusajan arvonnousun verran, niin sitten tietty myyntihinta ei ole ongelma. Toki viime vuosina taitais olla päinvastoinkin, että kämpän arvo tippunut.

Luonnollisesti pankkikin ottaa omansa muutoksista, tosin itse tehtiin sellaisena aikana, että pankkia vaihtamalla parani muutenkin asiat (halvalla). Maksettiin loppu laina sitten taloustililtä tulojen suhteessa pois. Lainhuutokuluja ei jouduttu pankin kautta ylimaksamaan, kun kiinteistö oli jo valmiiksi lainan panttina.

 

[Hair]

Tuollaisessa asuntolainassa S-Pankki ja POP-Pankki ovat kalleimmat, 500 € + 120 * 2,5 € = 800 €. Siihen kun lisää viime kesän kalleimman korontarkistuspäivän (4.6.2024), niin pahimmillaan on voinut näyttää, että 37 233,60 € + 800 € = 38 033,60 € koko laina-aikana. Tuossa on pahin nostopäivä ja kallein pankki nosto- ja kk-kuluineen, eikä silti ole 39k. Lisäksi poismaksun hetkellä alkuvuonna näkymät ovat olleet pahimmillaan 35,6k (sisältää korkeammalla korolla maksetut erät) ja korot laskusuunnassa.

Eipä siinä, hyvä se oli maksaa pois, jos rahalle ei muuta käyttöä ollut. Ihmettelin vain tuota 39:ä.


Edit. Tietysti lainaturva työttömyyden, sairauden tai kuoleman varalta on voinut nostaa hintaa sen verran, että alussa on näyttänyt 39k, muttei silloinkaan ole alkuvuonna näyttänyt noin kalliilta. En osannut ajatella lainaturvia, kun summa on pienehkö ja omarahoituskin oli lainaa suurempi.

Copy lainapaperista:

"Luottoonne sovellettava todellinen vuosikorko on 5,0 %.
Se koostuu seuraavista osatekijöistä:
Korko:
Luoton vuotuinen korko on 4,48 prosenttiyksikköä (22.5.2024).
Luoton korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista. Luoton viitekorko on 6 kk:n Euribor, jonka arvo (22.5.2024) on 3,78 prosenttiyksikköä. Luoton marginaali on 0,70 prosenttiyksikköä."
Todelliseen vuosikorkoon sisältyvät kustannukset on laskettu lomakkeen laatimishetkenä voimassaolevien maksujen ja palkkioiden perusteella.
Kertaluonteiset kustannukset:
Järjestelypalkkio 300,00 EUR
Määräajoin maksettavat kustannukset:
Maksuerän automaattinen veloitus 2,50 EUR / veloitus
Todellinen vuosikorko on laskettu käyttämällä korkoa koskevia oletuksia.
Maksuväli: 1 kk
Maksuerien lukumäärä: 132 kappaletta
5. Kunkin maksuerän suuruus
293,61 EUR
Yhteensä:
38 756,52

Pyöristin sen tuohon 39k€. Aika lähellä siis.
Luotto oli kiinteä tasaerä.
Mutta luotto maksettu, niin ei sinänsä enää väliä.

 

[j-o-r-e]

Outoa, jotenkin saanut sellaisen kuvan että esim. Saku Koivun vaimo ei ollut itse hankkinut omaa omaisuuttaan mitä nyt hakee avioeron jälkeen jne?

Pilkun nussintaa, mutta ei ollu Saku, vaan Mikko.

 

[TommiZeliard]

Copy lainapaperista:

"Luottoonne sovellettava todellinen vuosikorko on 5,0 %.
Se koostuu seuraavista osatekijöistä:
Korko:
Luoton vuotuinen korko on 4,48 prosenttiyksikköä (22.5.2024).
Luoton korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista. Luoton viitekorko on 6 kk:n Euribor, jonka arvo (22.5.2024) on 3,78 prosenttiyksikköä. Luoton marginaali on 0,70 prosenttiyksikköä."
Todelliseen vuosikorkoon sisältyvät kustannukset on laskettu lomakkeen laatimishetkenä voimassaolevien maksujen ja palkkioiden perusteella.
Kertaluonteiset kustannukset:
Järjestelypalkkio 300,00 EUR
Määräajoin maksettavat kustannukset:
Maksuerän automaattinen veloitus 2,50 EUR / veloitus
Todellinen vuosikorko on laskettu käyttämällä korkoa koskevia oletuksia.
Maksuväli: 1 kk
Maksuerien lukumäärä: 132 kappaletta
5. Kunkin maksuerän suuruus
293,61 EUR
Yhteensä:
38 756,52

Pyöristin sen tuohon 39k€. Aika lähellä siis.
Luotto oli kiinteä tasaerä.
Mutta luotto maksettu, niin ei sinänsä enää väliä.

Ok, no noilla tiedoilla on 22.5.2024-21.11.2024 näyttänyt siltä, että koko laina-aikana menisi tosiaan noin 39k.

Ero tuli siitä, että ajattelin kesän alkavan vasta kesäkuussa, mutta nostitkin lainan jo toukokuussa. Lisäksi se kymmenen vuotta olikin todellisuudessa 132 kk, eli 11 vuotta, mikä kasvattaa korkokuluja. Enää en ihmettele.

Maksoit lainan pois alkuvuodesta. Ensimmäisen korkojakson aikana maksoit 6 * 293,61 € = 1 761,66 €. Sen jälkeen 22.11.2024 kokonaiskorko aleni 3,470 %:iin. Kiinteän tasaerän takia maksuerä pysyi ennallaan, mutta laina-aika lyheni 7,3 kuukaudella, mikä pienensi sekä lyhyemmän ajan että pienemmän kokonaiskoron ansiosta rahoituskuluja. Toisen korkojakson aikana 22.11.2024-21.5.2025 on näyttänyt siltä, että lainan kokonaiskustannus tuolla 7,3 kk alkuperäisestä lyhentyneellä laina-ajalla olisi jo maksetut 6 kk huomioimalla yhteensä noin 36 600 €.

Lainan poismaksu osui todennäköisesti tuolle toisen korkojakson aikavälille, jolloin näytti siltä, että lainatusta 1 €:sta joutuisi maksamaan takaisin kirjoittamasi 1,30 euron sijaan 1,22 €. Olet perustellut itsellesi poismaksun järkevyyden nostohetken tiedoilla, vaikka poismaksun hetkellä kokonaiskorko ja laina-ajan kulut olivat jo merkittävästi halvemmat. Ihan ymmärrettävää, koska nostohetkellä arvioidut kokonaiskulut (~39k) olivat helposti valmiiksi tiedossa. Poismaksua miettiessä olisi pitänyt laskea ((maksettujen kk lkm) + (jäljellä olevat kk:t)) * 293,61 €. Käytännössä siis 22.11.2024-21.5.2025 kuukaudesta riippumatta (132 - 7,3) * 293,61 € = 36 613 €. Noin pitäisi laskea, jos siis haluaisi laskea pankille maksettua rahaa euromääräisesti ja miettiä lainan kannattavuutta vain sitä kautta.

Rahan arvo kuitenkin muuttuu jatkuvasti, joten itse vertailen mieluummin lainarahan nykyistä ja odotettua korkoa vs. saman pääoman odotettua tuottoa ja riskiä muualla. Nykyistä asuntolainaani (80k) nostaessa v.2016 sen korkokulut olivat 40 €/kk, kun toisaalla lainan suuruinen osuus osakesalkusta tuotti muistaakseni 230 €/kk netto-osinkoa. Ei todellakaan kannattanut maksaa xx xxx,xx € veroa välttyäkseen neljänkympin rahavirralta pankin suuntaan ja samalla menettää osinkovirtaa 230 € plus mahdollinen arvonnousu, joten päätin nostaa asuntolainan. Osinko-osakkeiden mahdollinen myynti asuntolainan välttääkseen oli kaikkein konkreettisin tapa hahmottaa kannattavuus, kun täsmälleen lainan suuruisen osakepotin netto-osingoilla maksoi lainan korot kokonaan ja lyhennystäkin noin 2/3. Eipä olisi kannattanut maailma-ETF:iäkään myydä, sillä niiden kurssi on yli 2,2-kertaistunut laina-aikana (9,3 %/a vs. lainan kokonaiskorko tällä hetkellä 2,4x %, sodan alussa 4,x % ja lainan alkuvuosina 0,x %).


Lainaasi ei enää ole, joten eipä sillä niin väliä.

 

[Anagonda]

Onko kellään tiedossa, miten pakki suhtautuu siihen jos haluaisi myydä asunnon ostamisen jälkeen X osuuden asunnosta? Meillä on jonkin verran varallisuus, palkka ja säästöeroja kumppanin kanssa, mutta meillä olisi haaveissa kuitenkin rakennuttaa talo. Jos alueelta tulisi joki kiva tontti myyntii, pitää sen suhteen olla suhteellisen nopea, jolloin kumppani ei ehkä saisi kasaan niin nopealla aikataululla tarpeeksi vakuuksia / säätöä, jotta voisi asunnosta asunnosta jotain järkevää osuutta.

Tuli sitten mieleen että voisinkohan minä alkuun (vaikka 1-5v) omistaa sen kokonaan ja sen jälkeen myydä siitä osa vaikka 30-50% puolisolle, jolloin hänkin alkaisi kerätymmän varallisuutta asunnon oston muodossa?

Vähän vastaavaa ehdotin pankille, eli omistan kämpän 100% ja ehdotin että jos vaimolle myyn 50% tai 49%. Pankilla ei ollut mitään sitä vastaan, mutta hommasta olisi pitänyt maksaa varainsiirtovero.
Jäi sitten siihen omalta osalta. Ei mitään järkeä maksaa varainsiirtoveroa että paperilla on 50/50 omistus. Naimisissa kun ollaan niin paska osuu kuitenkin tuulettimeen jos/kun erotaan.

 

[Hekena]

Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.

 

[chrisekh]

Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.

Minkälaiset ehdot vuokrasopimuksessa on?
Itse voisin ostaa jos vuokra on kiinteä ja se tarkistetaan seuraavan kerran 2065. Asunnon ehtii hyvin myydä ennen 2055 pois.

 

[mustajoki]

Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.

Vuokrasopimuksen ehdot niin kuin yllä mainitaan. Yleensä noissa on indeksiehto, mutta jos sen päälle tulee jotain lisäkorotuksia, pysyisin kaukana. Kerrostaloissa sanoisin, että joku nyrkkisääntö olisi että vuokravastikkeen olisi parasta olla reilusti pienempi kuin hoitovastike on (esim kolmasosa muusta hoitovastikkeesta), muuten siitä voi tulla ylettömän suuri rasite ajan kanssa.

Ja muuten, jos miettii vuokratontin omistajuutta, olisiko niin että se, että kaupunki omistaa on parempi kuin se, että joku yksityinen firma omistaa. Ja se, että joku yksityinen firma omistaa, on parempi kuin se, että seurakunta omistaa. Ja se, että oman kaupungin seurakunta omistaa, on parempi kuin se, että vieraan kaupungin seurakunta omistaa.

 

[KiLLPaTRiCK]

Eiliseltä ja en usko, että tilanne on kovin nopeasti parantumassa:

Suomi on nyt täynnä valtavia monttuja, eivätkä ne ole katoamassa heti

Rakennustyömailla on tänäkin kesänä hiljaista. Näin vähän rakennettiin viimeksi 1990-luvun laman aikaan.

yle.fi

 

[N1kkel]

Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.

Jos vaihtoehtoja on, niin oma tontti on tietysti parempi kuin vuokratontti. Ainakin täällä päin omilla tonteilla olevia rivareita on vaan tässä isommassa kaupungissa hyvin vähän tarjolla ja niitä on lähinnä vain kehyskunnissa.

 

[Fact0ry]

Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.

Riippuu monesta asiasta. Mainittujen lisäksi esimerkiksi se, onko vuokratonttisuus oikeasti huomioitu hinnassa. Usein näkee taloja, joissa vuokratontilla olevasta yritetään pyytää miltei samaa hintaa kuin omalla tontilla olevasta. Oman näkemykseni mukaan hintaero pitäisi olla noin 15-20 vuoden vuokrat.

Toinen seikka on sitten se, että mikä on taloyhtiön kiinteistöjen arvo ja sijainti. Edullinen (arvoton) talo vuokratontilla on sellainen kombo, että pankilta voi olla haastavaa saada mitään remonttilainoja. Siinä pitää olla omistajien pinkka kunnossa ettei ajauduta tilanteeseen jossa yhtiö ei saa teetettyä mitään arvoa ylläpitäviä remontteja.

 

[Hekena]

Kävi vähän niinku luulinkin kun näytössä kysyin tuosta vuokratontista että minkälaiset ehdot on vuokralle, niin ei osannut vastata ja aikoi ottaa selvää ja palata asiaan.

Jännä että kukaan ei tuosta asiasta ollut vielä kysynyt vaikka useamman näytön on pitänyt kyseiselle asunnolle.

 

[eitsh]

Kävi vähän niinku luulinkin kun näytössä kysyin tuosta vuokratontista että minkälaiset ehdot on vuokralle, niin ei osannut vastata ja aikoi ottaa selvää ja palata asiaan.

Jännä että kukaan ei tuosta asiasta ollut vielä kysynyt vaikka useamman näytön on pitänyt kyseiselle asunnolle.

Tänä päivänä ostajat eivät ymmärrä/välitä vuokratontin vs. oman tontin arvoa. Se on vain tontti, josta maksetaan ja arvostetaan samalla tavalla kuin omaa tontti, joka on lähtökohtaisesti pähkähullua.

 

[Zufushiki]

Tässä nyt kysellyt kilpailutusta nykyiselle lainalle. 94K Lainaa ja tällä hetkellä nordeasta 0.59 marginaalilla.

OP:n automaatti antoi tarjouksena 0.89 marginaalilla. S-pankkin automaatti antoi tarjouksena 1.38 marginaalin.

Saas nähdä mihin päätyvät kun ottavat yhteyttä.

Talon arvo n. 210K, Talouden bruttotulot n 5,9K ja säästöissä 47K. Ei muita velkoja.

 

[chrisekh]

Kävi vähän niinku luulinkin kun näytössä kysyin tuosta vuokratontista että minkälaiset ehdot on vuokralle, niin ei osannut vastata ja aikoi ottaa selvää ja palata asiaan.

Tämmöinen epämääräinen vinkki niin ensi kerralla ennen kuin näytölle menee niin voi lähettää välittäjälle kysymykset etukäteen. Tyyliin vuokratontin ehdot, sähköauton latus mahdollisuus, 5 vuotis suunnitelma.

 

[renee]

Tarvitseeko avioliitossa edes mitään lainaviritelmiä? Lähtökohtaisestihan kaikki on yhteistä joka tapauksessa joten eikö sen tontin voi vain ostaa paperilla 50/50 omistussuhteella ja hoitaa rahoituksen alkuun vain toisen puoliskon tuloista?

Avioliitto ei vaikuta puolisoiden omistuksiin, eli mikään ei ole yhteistä, ellei näin ole paperilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kumpikin puoliso voi vapaasti hallinnoida omistuksiaan, esim. myydä, pantata tai lahjoittaa. Kumpikin osapuoli myöskin vastaa veloistaan itse. Myös tulot ovat henkilökohtaisia, tosin tietty elatusvelvollisuus avioliittoon liittyy, mutta se ei koske esim. toisen puolison lainojen lyhennyksiä, ts. omaisuuden kartuttamista.

Avioliiton automaattinen "yhteisomistus" toteutuu käytännössä vain avioerossa tai kuolemantapauksessa (ilman avioehtoa), mutta ei avioliiton aikana. Kuulostaa vähän nurinkuriselta, mutta näin se on.

Eli kaiken pitää aina olla paperilla.

Edit. Omistuksia ei voi myöskään vain siirrellä paperilla avioliiton aikana ilman seurauksia. Ts. esim. lahjavero voi tulla maksettavaksi.

Jos ostetaan esim. tontti velaksi 50/50 omistussuhteella, niin pankki joutuu arvioimaan, että molemmat osapuolet pystyvät hoitamaan oman lainaosuutensa omilla tuloillaan.

 

[eGe]

Avioliitto ei vaikuta puolisoiden omistuksiin, eli mikään ei ole yhteistä, ellei näin ole paperilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kumpikin puoliso voi vapaasti hallinnoida omistuksiaan, esim. myydä, pantata tai lahjoittaa. Kumpikin osapuoli myöskin vastaa veloistaan itse. Myös tulot ovat henkilökohtaisia, tosin tietty elatusvelvollisuus avioliittoon liittyy, mutta se ei koske esim. toisen puolison lainojen lyhennyksiä, ts. omaisuuden kartuttamista.

Avioliiton automaattinen "yhteisomistus" toteutuu käytännössä vain avioerossa tai kuolemantapauksessa (ilman avioehtoa), mutta ei avioliiton aikana. Kuulostaa vähän nurinkuriselta, mutta näin se on.

Eli kaiken pitää aina olla paperilla.

Edit. Omistuksia ei voi myöskään vain siirrellä paperilla avioliiton aikana ilman seurauksia. Ts. esim. lahjavero voi tulla maksettavaksi.

Eli edelleen, jos sen kiinteistön ostaa heti alkuun paperilla yhteisesti vaikka vain toinen osapuoli sitä pystyy alkuun rahoittamaankin niin kaikki on ok?

 

[RankO]

Minkälaista lainan marginaalia on tarjottu jengillä muuttotappiokunnassa?
Viikon sisään tarjottu OP: lta 0.7% ja S-pankilta 0.82% 150k lainalle.

OP:lta ensimmäinen tarjous 0,58% ja 800e toimitusmaksulla 240 000e lainalle. Nordealta pyydettiin yksi kilpaileva tarjous joka oli 0,53% ja 500e toimitusmaksulla. Ensimmäinen kilpailutus OP:n kanssa mentiin tuolla Nordean oikealla tarjouksella. Lopun kilpailutuksen hoidin niin, että katsoin vaan tästä ketjusta minkälaisia tarjouksia muut ovat saaneet ja kerroin OP:lle, että kilpailevista pankeista tarjoukset ovat tätä luokkaa (asteittain aina kerroin tarjouksia alaspäin ja mielessä oli, että johonkin 0,40% paikkeille pitää päästä). OP ei missään vaiheessa kysellyt todisteita näistä muista tarjouksista, mutta pidin huolen siitä, että viestitin vain seuranneeni yleisesti tarjouksia enkä saaneeni virallisia tarjouksia (tämä siksi, että en huonontaisi "kilpailuasemaani" valehtelulla jos he pyytäisivät todisteita). Lopulta päästiin 0.4% marginaaliin ja 300e toimitusmaksuun. Tarjoukseen oli automaattisesti laitettu 12kk euribor, mutta ihan pyytämällä sain sen vaihdettua 3kk. Bonuksia tulee lainasta reilu 600e niin siirrettiin puolison kanssa henkivakuutusta lukuun ottamatta kaikki vakuutukset IF:stä Pohjolaan niin saa bonukset hyötykäyttöön. Pohjola oli IF:iin verrattuna huomattavasti halvempi vaikka minulla oli oletuksena, että Pohjola olisi vakuutusyhtiöistä kalliimmasta päästä. Bonukset ilmeisesti tulevat verotuksen alle tulevaisuudessa, joten katsellaan vakuutuksien osalta tilannetta sitten uudestaan.

Tämä on yksi tapa kilpailuttaa lainat, mutta tähän liittyy omat riskinsä ja stressinsä.
Toivottavasti näistä oli jeesiä.

 

[renee]

Eli edelleen, jos sen kiinteistön ostaa heti alkuun paperilla yhteisesti vaikka vain toinen osapuoli sitä pystyy alkuun rahoittamaankin niin kaikki on ok?

No periaatteessa näin. Ongelmaksi voi muodostua kaksi asiaa, eli pankki ja verottaja. Eli jos kiinteistön ostoa varten tarvitsee ottaa lainaa ja laina otetaan yhteisvastuullisena, niin pankki arvioi molempien osapuolten lainanhoitokyvyn. Kummallakin siis pitää olla lainanhoitokykyä. Verottaja taas voi katsoa, että jos kiinteistön omistussuhde on 50/50 ja toinen ei käytännössä lyhennä lainaa lainkaan, niin kyse on lahjasta, jolloin lahjavero voi tulla maksuun.

Edit. Pankki arvioi kaikkien lainanhakijoiden maksukykyä ja ei edes saa myöntää lainaa edes yhteisvastuullisesti sellaiselle henkilölle, jolla maksukykyä ei ole. Ja sitten taas verottaja luonnollisesti näkee sekä kiinteistön omistusosuudet että henkilön tulot, joten jos "tulottomalle" henkilölle alkaa kertyä omaisuutta, niin se alkaa soittaa kelloja.

 

[zewius]

OP:lta ensimmäinen tarjous 0,58% ja 800e toimitusmaksulla 240 000e lainalle. Nordealta pyydettiin yksi kilpaileva tarjous joka oli 0,53% ja 500e toimitusmaksulla. Ensimmäinen kilpailutus OP:n kanssa mentiin tuolla Nordean oikealla tarjouksella. Lopun kilpailutuksen hoidin niin, että katsoin vaan tästä ketjusta minkälaisia tarjouksia muut ovat saaneet ja kerroin OP:lle, että kilpailevista pankeista tarjoukset ovat tätä luokkaa (asteittain aina kerroin tarjouksia alaspäin ja mielessä oli, että johonkin 0,40% paikkeille pitää päästä). OP ei missään vaiheessa kysellyt todisteita näistä muista tarjouksista, mutta pidin huolen siitä, että viestitin vain seuranneeni yleisesti tarjouksia enkä saaneeni virallisia tarjouksia (tämä siksi, että en huonontaisi "kilpailuasemaani" valehtelulla jos he pyytäisivät todisteita). Lopulta päästiin 0.4% marginaaliin ja 300e toimitusmaksuun. Tarjoukseen oli automaattisesti laitettu 12kk euribor, mutta ihan pyytämällä sain sen vaihdettua 3kk. Bonuksia tulee lainasta reilu 600e niin siirrettiin puolison kanssa henkivakuutusta lukuun ottamatta kaikki vakuutukset IF:stä Pohjolaan niin saa bonukset hyötykäyttöön. Pohjola oli IF:iin verrattuna huomattavasti halvempi vaikka minulla oli oletuksena, että Pohjola olisi vakuutusyhtiöistä kalliimmasta päästä. Bonukset ilmeisesti tulevat verotuksen alle tulevaisuudessa, joten katsellaan vakuutuksien osalta tilannetta sitten uudestaan.

Tämä on yksi tapa kilpailuttaa lainat, mutta tähän liittyy omat riskinsä ja stressinsä.
Toivottavasti näistä oli jeesiä.

joo sen verran sai kilpailutettua että S-pankki laski 0.82% -> 0.67% ja OP :lle kerroin tästä tarjouksesta nii antoi vaan saman tarjouksen.
Pitää Nordea ja Dansk ottaa vielä mukaan leikkeihin mukaan kun tässä ei kiirusta vielä ole

 

[Kvarkki]

No periaatteessa näin. Ongelmaksi voi muodostua kaksi asiaa, eli pankki ja verottaja. Eli jos kiinteistön ostoa varten tarvitsee ottaa lainaa ja laina otetaan yhteisvastuullisena, niin pankki arvioi molempien osapuolten lainanhoitokyvyn. Kummallakin siis pitää olla lainanhoitokykyä. Verottaja taas voi katsoa, että jos kiinteistön omistussuhde on 50/50 ja toinen ei käytännössä lyhennä lainaa lainkaan, niin kyse on lahjasta, jolloin lahjavero voi tulla maksuun.

Edit. Pankki arvioi kaikkien lainanhakijoiden maksukykyä ja ei edes saa myöntää lainaa edes yhteisvastuullisesti sellaiselle henkilölle, jolla maksukykyä ei ole. Ja sitten taas verottaja luonnollisesti näkee sekä kiinteistön omistusosuudet että henkilön tulot, joten jos "tulottomalle" henkilölle alkaa kertyä omaisuutta, niin se alkaa soittaa kelloja.

Onko yhtään ennakkotapausta, jossa verottaja olisi puuttunut "normaalin" perheen järjestelyyn, jossa tulot ja menot jaetaan koko huushollin osalta talolainan ollessa 50/50? Ts. lahjaverolle pano lienee aikalailla turha huoli, jos ei erityisen paljon perseile.

 

[hsalonen]

5 vuotis suunnitelma.

Tämä pitäisi olla siinä isännöintitodistuksessa, joka pitäisi olla asuntoa myydessä. Ehkä nuo tonttienkin tiedot ja latausmahdollisuudet (ainakin autopaikkatiedot).

Jos ei ole, taloyhtiö on huonosti hoidettu ja kannattaa ihan jo senkin takia miettiä, haluaako siihen laittaa rahansa.

 

[Juha_H]

Kannattaako nyt ostaa omistusasunto? Tässä pari artikkelia asuntomarkkina-aiheeseen ->

Keskustelin tänään kollegani kanssa, joka harkitsee ensimmäisen omistusasunnon hankintaa. Pohdimme yhdessä, onko nyt hyvä hetki astua asuntomarkkinoille. Erityisesti, mitä ensiasunnon ostajan kannattaa ottaa huomioon.
Uskon vahvasti, että omistusasunnon hankinta kasvukeskuksissa on nyt ja tulevaisuudessa järkevä päätös. Se ei ole vain koti, vaan myös pitkäjänteinen säästömuoto ja väline varallisuuden kasvattamiseen. Asuntolainan kuukausierissä säästyy vähitellen omaan omaisuuteen, toisin kuin vuokralla asumisessa, jossa varallisuus ei kerry.
Historiallisesti asuntojen omistaminen kasvukeskuksissa on ollut kannattava sijoitus. Väestönkasvu, työpaikkojen keskittyminen ja infrastruktuurin kehitys tukevat edelleen näiden alueiden kysyntää pitkällä aikavälillä. Vaikka markkinoilla onkin tällä hetkellä epävarmuutta, nämä tekijät eivät ole kadonneet mihinkään. Päinvastoin, ne antavat perustan vakaalle arvonkehitykselle tulevaisuudessa.

Entä asuntosijoittaminen. Voisiko nyt olla oikea aika harkita sitäkin?
Kerrostaloasuntojen hinnat ovat pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa laskeneet keskimäärin noin 20 % huippuvuosista. Samalla korot ovat laskeneet noin kahden prosentin tasolle, mikä tekee velkavivulla sijoittamisesta jälleen houkuttelevampaa.
Käytetyt asunnot voivat nyt tarjota sijoittajalle kiinnostavan mahdollisuuden ostaa hyvä sijainti kohtuuhintaan, ennen kuin markkinat mahdollisesti taas kääntyvät. Vuokrakysyntä pysyy vahvana erityisesti opiskelijakaupungeissa ja työvoimaa vetävissä keskuksissa, mikä tukee sijoituksen kassavirtaa.

Mitä sijoittajan kannattaa nyt mielestäni huomioida?
- Asunnon sijainti ja sen vuokrattavuus pitkällä aikavälillä
- Rahoitusratkaisut ja korkotaso
- Asunto-osakeyhtiön taloudellinen tila ja tulevat remontit
- Mahdollisuus arvonnousuun seuraavien vuosien aikana
Asuntojen omistaminen ei ole pikavoitto, mutta se on useille suomalaisille ollut vuosikymmenten ajan toimiva tapa rakentaa varallisuutta. Uskon, että sama pätee myös tulevaisuudessa, erityisesti kasvukeskuksissa, joissa kysyntä säilyy ja kasvaa.

No niin, onko nyt aika ostaa ensimmäinen oma koti tai tehdä sijoitus tulevaisuuteen?

 

[renee]

Onko yhtään ennakkotapausta, jossa verottaja olisi puuttunut "normaalin" perheen järjestelyyn, jossa tulot ja menot jaetaan koko huushollin osalta talolainan ollessa 50/50? Ts. lahjaverolle pano lienee aikalailla turha huoli, jos ei erityisen paljon perseile.

En tiedä, tuskin montaa. Sehän on aika normaali tapa toimia juuri noin. Mutta kyse olikin tilanteesta, että toinen henkilö ei osallistu menoihin, koska tuloja ei ole. Elämisen voi toinen rahoittaa täysin, mutta voiko tuloton ostaa puolet monen satkun kiinteistöstä? Ehkä. Mutta riski verottajan kiinnostukselle on olemassa.

Sillähän ei ole merkitystä, että miten ja kenen tililtä mikäkin maksu menee, eli perheen rahankäyttöä ei tietenkään tarvitse korvamerkitä, mutta jos henkilön tulot ja varat eivät vaan yksinkertaisesti mahdollista verottajalle näkyvän omaisuuden hankintoja, niin onhan se jonkinlainen riskinotto.

 

[Taneli-]

Mutta kyse olikin tilanteesta, että toinen henkilö ei osallistu menoihin, koska tuloja ei ole. Elämisen voi toinen rahoittaa täysin, mutta voiko tuloton ostaa puolet monen satkun kiinteistöstä? Ehkä. Mutta riski verottajan kiinnostukselle on olemassa.

Tuo on tietysti totta jos oikeasti on täysin ilman tuloja. Ellei ole sitten säästöjä. Eli teoriassa vaikka yksi hankkii asunnon & maata (vaikka maksaakin sen itse) ja sitten mies on esim. vankilassa ilman säästöjä ja myös pieni sylilapsi ja antaa kummallekin 33% jolloin tietysti miehellä ja lapsella ei ole mitään tuloja eikä ehkä säästöjäkään luulisi että verottaja voi kiinnostua. Vaikka tuota yrittäisi kuitata "normaali" perheen sisäinen järjestely missä jokainen (mies, vaimo ja lapsi) omistaa kolmanneksen mutta vaimo nyt maksoi kaiken...

 

[eGe]

En tiedä, tuskin montaa. Sehän on aika normaali tapa toimia juuri noin. Mutta kyse olikin tilanteesta, että toinen henkilö ei osallistu menoihin, koska tuloja ei ole. Elämisen voi toinen rahoittaa täysin, mutta voiko tuloton ostaa puolet monen satkun kiinteistöstä? Ehkä. Mutta riski verottajan kiinnostukselle on olemassa.

Sillähän ei ole merkitystä, että miten ja kenen tililtä mikäkin maksu menee, eli perheen rahankäyttöä ei tietenkään tarvitse korvamerkitä, mutta jos henkilön tulot ja varat eivät vaan yksinkertaisesti mahdollista verottajalle näkyvän omaisuuden hankintoja, niin onhan se jonkinlainen riskinotto.

Toisaalta jos jo nyt on nähtävissä ja ajatuksissa, että niitä tuloja tulee piakkoin olemaan ja sen myötä myös osuus kiinteistön kuluihin osallistumisesta kasvaa niin en näe tässä mitään todellista ongelmaa. Ei eroa mielestäni oikeastaan mitenkään esim. siitä, jos toinen puolisko on vuoden pari matkan varrella työttömänä/vanhempainvapailla/muuten pienillä tuloilla. Tilannehan olisi eri, jos puoliso aikoisi olla koko ikänsä ”kotiäitinä” ja se olisi tiedossa jo ennen hankintaa. Suurimpana kynnyksenä lienee siis pankin prosessit eikä niinkään verottaja.

 

[Grazer]

Asuntosijoittaminen | Asuntokaupoilla on ostajan markkinat, onko nyt hyvä hetki hankkia sijoitusasunto?

Yksiöt maksavat nyt viidenneksen vähemmän kuin neljä vuotta sitten ja korot ovat kahdessa prosentissa. Mitä asuntosijoittamista pohtivan kannattaa ottaa huomioon ja olisiko jo nyt hyvä aika ostaa?

www.hs.fi

Vaikka korot ja hinnat ovat laskeneet, sijoitusasunnot eivät vaikuta varsinaisilta kultakaivoksilta.
”Vuokrathan eivät ole käytännössä nousseet kolmeen vuoteen pääkaupunkiseudulla, jopa vähän laskeneet. Samaan aikaan vastikkeet ovat nousseet aika paljon”, Kostiainen sanoo.

Nordean ekonomistin kommentti aiheeseen

Pitkään asunto- ja vuokramarkkinoita seuranneen Vuokraturvan toimitusjohtajan Timo Metsolan mukaan juuri tällä hetkellä asuntomarkkinoilla on selkeästi ostajan markkinat. Arvostetuillakin alueille on paljon valinnan- ja tinkimisenvaraa. Eli jos aikoo asuntosijoittajaksi, nyt voi olla hyvä hetki.

Varmasti on ostajan markkinat, mutta...

Uusien ja käytettyjen asuntojen välinen hintarailo on leventynyt reippaasti viime vuosina. Rakennusyhtiöt ovat yrittäneet pitää sitkeästi kiinni uudiskohteiden hintatasosta, koska tappiollakaan niitä ei haluta myydä. Käytettyjen asuntojen hinnat sen sijaan ovat laskeneet kysynnän hiivuttua, kun myyjien on ollut pakko myydä.

Uudisrakentamisen jumi tuskin aukeaa ennen kuin rakennusyhtiöt hyväksyvät sen, että uusissa asunnoissa hintojen on pudottava yhtälailla kuin vanhoissakin.

Tästä uutisesta voi päätellä, että hinnoissa on edelleen laskuvaraa.

Ongelmahan on varsinkin uusissa taloyhtiölainoitetuissa kohteissa, että niissä vivutettiin nollakorkoaikaan myyntihinta minimiin ja velkaosuus tappiin ja vaikka nyt on niistä pahimmista neljän prosentin euriboreista tultu alas, niin kahden prosentin euribor plus marginaali aiheuttaa rahalle edelleen hinnan. Semminkin kun vuokrat ovat pysyneet ennallaan tai laskeneet hieman.

Meidän taloyhtiön naapurissa on kaksi 2023 valmistunutta noin 40 asunnon kerrostaloa, joista edelleen on suurin osa myymättä ja itse en ainakaan uskaltaisi tällä hetkellä ostaa asuntoa uudiskohteesta, jossa suurin osa asunnoista on edelleen perustajaurakoitsijan hallussa. Se kun kaatuu, niin ongelmia tulee myös taloyhtiölle.

Rakennusliike Soimu Oy taloustiedot

Kaikki yritystiedot www.asiakastieto.fi/yritykset palvelusta

www.asiakastieto.fi

Tämä urakoitsija kyseessä. Viime vuosi painui tuollakin näköjään tappiolle, mutta kassassa ilmeisesti on suht hyvin rahaa kun omavaraisuusaste ei kuitenkaan pudonnut. Elleivät sitten omistajat pääomittaneet.