Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Toi Ruotsin malli on hyvin toimiva, jos asuntojen arvonkehitys on suotuisaa ja korkotaso pysyy edullisena. Muistaakseni tällä hetkellä se menee niin, että asuntolainaa pitää lyhentää 1% vuosittain kunnes lainaa on 50% jäljellä, jonka jälkeen ei tarvitse enää lyhentää lainkaan. Taloudellisesti toi on voittava systeemi, jos asunnon arvo nousee tasaisesti ja korkotaso pysyy näpeissä. Mutta siinä on se jos ja jos. Se on siis tavallaan vuokralla asumista, missä pääsee hyödyntämään asunnon arvonnousun ja vuokranantajan katteen, mutta toisaalta omistamiseen liittyy riskejä, eli tässä tapauksessa lähinnä korkoriski ja asunnon arvonlasku syystä tai toisesta.
 
Toisaalta vastikkeet ja muutkaan ylläpitoon liittyvät menot ei mene omasta pussista.
Ei mene ei, mutta jos tällä hetkellä kaikkineen päivineen hintaero vuokratasoon on about 50:50 ellei jopa halvempaa, niin ilman lyhennystä vielä halvempaa ja se raha sijotuksissa poikisi todennäköisesti enemmän.
 
Toi Ruotsin malli on hyvin toimiva, jos asuntojen arvonkehitys on suotuisaa ja korkotaso pysyy edullisena. Muistaakseni tällä hetkellä se menee niin, että asuntolainaa pitää lyhentää 1% vuosittain kunnes lainaa on 50% jäljellä, jonka jälkeen ei tarvitse enää lyhentää lainkaan. Taloudellisesti toi on voittava systeemi, jos asunnon arvo nousee tasaisesti ja korkotaso pysyy näpeissä. Mutta siinä on se jos ja jos. Se on siis tavallaan vuokralla asumista, missä pääsee hyödyntämään asunnon arvonnousun ja vuokranantajan katteen, mutta toisaalta omistamiseen liittyy riskejä, eli tässä tapauksessa lähinnä korkoriski ja asunnon arvonlasku syystä tai toisesta.
Niin ja asuntolainaehdoissa on kohta, jossa pankki saa eräännyttää koko lainan maksettavaksi, silloin kun pankista siltä tuntuu. Tätä ehto kohtaa on käytetty Suomessa -90 -luvulla. Ruotsissa tuollaista ei ole käynyt, eikä ruotsalaiselle lainanottajalle sellaisen mahdollisuus käy edes mielessä.
 
Niin ja asuntolainaehdoissa on kohta, jossa pankki saa eräännyttää koko lainan maksettavaksi, silloin kun pankista siltä tuntuu. Tätä ehto kohtaa on käytetty Suomessa -90 -luvulla. Ruotsissa tuollaista ei ole käynyt, eikä ruotsalaiselle lainanottajalle sellaisen mahdollisuus käy edes mielessä.
Ja sen 90-luvun jälkeen tuota ehtoa ei ole Suomessakaan enää ollut.
 
Niin ja asuntolainaehdoissa on kohta, jossa pankki saa eräännyttää koko lainan maksettavaksi, silloin kun pankista siltä tuntuu.

Noita sääntöjä on muokattu, Minilex tietää kertoa että:
"
Luotonantajana toimiva pankki voi irtisanoa kuluttajalle myöntämänsä lainan. Lain mukaan pankki voi irtisanoa jatkuvaa luottoa koskevan luottosopimuksen. Jatkuvalla luotolla tarkoitetaan kuluttajan oikeutta milloin tahansa lainata varoja sovittuun määrään asti ilman, että välissä tarvitsee solmia uutta lainasopimusta. Pankin puolelta tapahtuvasta luoton irtisanomisesta on sovittava luottosopimuksessa ja irtisanomisen on tapahduttava näitä ehtoja noudattaen.

Jos pankki irtisanoo luottosopimuksen, ei kuluttajan tarvitse maksaa jo käyttämäänsä luottoa takaisin vielä irtisanomishetkellä tai edes irtisanomisajan kuluttua umpeen. Kuluttajalla on oikeus maksaa luottoa takaisin luottosopimuksen ehtojen mukaisesti.

Irtisanomisaika pankin irtisanoessa luoton on vähintään kaksi kuukautta. Pankin on ilmoitettava irtisanomisesta kuluttajalle kirjallisesti tai sähköisesti.

"
Tuo siis esim. jos on lupaus lainasta ja sitä vastaan rakentaa omaa taloa.. jos luottosopimuksessa on mainittu esim. 25 vuotta laina-ajaksi sitten on sen verran aikaa maksella takaisin jo nostettu luotto...

Toki pankki VOI nostaa yksipuolisesti marginaaliasi mutta siihen täytyy olla painavat syyt:
"

Pykälän mukaan pankki voi yksipuolisesti nostaa lainan korkoa tai korkomarginaalia, jos sen maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden säilyttäminen sitä edellyttää. Uudessa pykälässä pankin ei tarvitse odottaa, että sen maksuvalmius tai vakavaraisuus laskee alle laissa säädettyjen rajojen
"

Siksi ei kannata ottaa lainaa jostain pienestä pankista vaan isommasta konsernista mikä nyt ei "ihan heti" ole menossa konkurssiin tai joudu nostelemaan niitä korkoja.
 
No jostakin syystä minun lainapapereissa 2000-luvun eka vuosikymmenellä. Ehkä olin newbie neuvottelija. Tuleehan tuo myös vakuusarvon kautta, ilman lisäehtoakin. Jos pankin mielestä ei ole vakuusarvoa, niin voivat antaa aikarajan, jonka aikana hankit lisävakuuksia tai ...
 
Taneli on jostain syystä lainannut kohdan jossa puhutaan lainan irtisanomisesta. Eräännyttäminen on kokonaan toinen asia.

Mutta ei pankit saa nykyään lainoja eräännyttää mielensä mukaan. Katsoin yhdestä omasta sopimuksesta niin siellä on listattu tilanteita joissa pankki saa eräännyttää asuntolainan:

- Maksuviiveen vuoksi: 1 kk viive ja 10% lainan alkuperäisestä nostomäärästä tai 5% jos useampi erä tai summasta riippumatta jos maksut yli 6 kk myöhässä
- Velallinen antanut sellaista harhaanjohtavaa tietoa että ilman sitä lainaa ei olisi myönnetty
- Velallinen kuolee tai konkkaa
- Vakuutena oleva pantti muutetaan rahaksi
- Pantin vakuuttaminen laiminlyödään
- Velallinen rikkoo olennaisesti sopimusehtoja.

Tuota maksuviivettäkään ei saa automaattisesti käyttää eräännyttämisperusteena jos viive johtuu sairaudesta, työttömyydestä yms.
 
No jostakin syystä minun lainapapereissa 2000-luvun eka vuosikymmenellä. Ehkä olin newbie neuvottelija. Tuleehan tuo myös vakuusarvon kautta, ilman lisäehtoakin. Jos pankin mielestä ei ole vakuusarvoa, niin voivat antaa aikarajan, jonka aikana hankit lisävakuuksia tai ...

Toki mutta nuo ovat aika rajatapauksia mihin ei yleensä ns. ikinä törmätä. Esim. jos joku menettää työnsä, on iso asuntolaina ja polttaa asuntonsa yrittäen saada vakuutusrahat => jää kiinni ja joutuu vankilaan kun kämppä on palanut yrittäen maksella vaan korkojen lyhennyksiä voi pankki ihan perustellusti pyytää velkaa heti maksettavaksi koska se palanut kämppä ei vastaa sitä ehkä 70% vakuutusarvoa mikä sille alunperin arvioitiin...
 
Onko kellään tiedossa, miten pakki suhtautuu siihen jos haluaisi myydä asunnon ostamisen jälkeen X osuuden asunnosta? Meillä on jonkin verran varallisuus, palkka ja säästöeroja kumppanin kanssa, mutta meillä olisi haaveissa kuitenkin rakennuttaa talo. Jos alueelta tulisi joki kiva tontti myyntii, pitää sen suhteen olla suhteellisen nopea, jolloin kumppani ei ehkä saisi kasaan niin nopealla aikataululla tarpeeksi vakuuksia / säätöä, jotta voisi asunnosta asunnosta jotain järkevää osuutta.

Tuli sitten mieleen että voisinkohan minä alkuun (vaikka 1-5v) omistaa sen kokonaan ja sen jälkeen myydä siitä osa vaikka 30-50% puolisolle, jolloin hänkin alkaisi kerätymmän varallisuutta asunnon oston muodossa?
 
Tuli sitten mieleen että voisinkohan minä alkuun (vaikka 1-5v) omistaa sen kokonaan ja sen jälkeen myydä siitä osa vaikka 30-50% puolisolle, jolloin hänkin alkaisi kerätymmän varallisuutta asunnon oston muodossa?
Fiksummat tietää. Mutta en näe tuossa mitään estettä. Ei ainakaan sen 2 vuoden asumisen jälkeen, koska tuo aika taisi olla se myyntivoittoveron raja.
 
Sen potentiaalisen esteen näkisin jos asunnosta olisi vielä velkaa jäljellä ja asunto olisi ns. velan panttina. Silloinhan sitä ei tietysti saa myydä tai omistussuhdetta muuttaa ennenkuin laina on maksettu. Tosin silloin ei taida olla kirjojakaan myyjällä vaan pankki säilyttää niitä joten omistussuhdetta ei pääse muuttamaan...
 
Minkälaista lainan marginaalia on tarjottu jengillä muuttotappiokunnassa?
Viikon sisään tarjottu OP: lta 0.7% ja S-pankilta 0.82% 150k lainalle.

Tuohan tehdään niin että sanot OP:lle että kilpailija laittoi 0,58% ja sen jälkeen kun OP pistää 0,55%, niin S-pankille sanot että OP laittoi 0,50%, mutta tulet mieluusti asiakkaaksi mikäli pääsevät sen alle. Hyvä myös muistaa että kun laina on myönnetty ehdoilla kuin ehdoilla niin sitten reippaasti vaan kyselee tarjouksia muista pankeista. Koska sinulla ON jo asuntolaina niin olet kiinnostava asiakas koska esiselvitykset maksukyvystä on jo kertaalleen tehty. 0,38% pääsi kaveri lounais-Suomessa moim 1,5kk sitten olemassaolevan lainan marginaalin kilpailutuksessa.
 
Sen potentiaalisen esteen näkisin jos asunnosta olisi vielä velkaa jäljellä ja asunto olisi ns. velan panttina. Silloinhan sitä ei tietysti saa myydä tai omistussuhdetta muuttaa ennenkuin laina on maksettu. Tosin silloin ei taida olla kirjojakaan myyjällä vaan pankki säilyttää niitä joten omistussuhdetta ei pääse muuttamaan...
Totta (mahdolliset) lainat täytyy tehdä uudelleen. Tosin kaksi maksajaa pitäisi olla parempi, kuin yksi vaan?
 
Onko kellään tiedossa, miten pakki suhtautuu siihen jos haluaisi myydä asunnon ostamisen jälkeen X osuuden asunnosta? Meillä on jonkin verran varallisuus, palkka ja säästöeroja kumppanin kanssa, mutta meillä olisi haaveissa kuitenkin rakennuttaa talo. Jos alueelta tulisi joki kiva tontti myyntii, pitää sen suhteen olla suhteellisen nopea, jolloin kumppani ei ehkä saisi kasaan niin nopealla aikataululla tarpeeksi vakuuksia / säätöä, jotta voisi asunnosta asunnosta jotain järkevää osuutta.

Tuli sitten mieleen että voisinkohan minä alkuun (vaikka 1-5v) omistaa sen kokonaan ja sen jälkeen myydä siitä osa vaikka 30-50% puolisolle, jolloin hänkin alkaisi kerätymmän varallisuutta asunnon oston muodossa?

Osaako joku kertoa, miten omistus suhteet menevät seuraavassa tapauksessa:

1) Ostat nimiisi tontin 50 k€

2) Aloitatte rakentamaan 150k€ taloa ja maksat ensimmäiset 50 k€ rakentamiskustannuksista.

3) Tähän mennessä kumppanisi on saanut raha-asiat järjesteltyä ja hän maksaa loput 100 k€ rakentamiskustannuksista.

Lopputulemana molemmat on sijoittanut 100 k€ ja sinä omistat 100 % tontista ja 33 % rakennuksesta. Kumppanisi omistaa 0 % tontista ja 66 % rakennuksesta.

Onko näin mahdollista hallinnollisesti toimia ja mitkä muodostuvan kiinteistön omistussuhteet silloin ovat?
 
Osaako joku kertoa, miten omistus suhteet menevät seuraavassa tapauksessa:

1) Ostat nimiisi tontin 50 k€

2) Aloitatte rakentamaan 150k€ taloa ja maksat ensimmäiset 50 k€ rakentamiskustannuksista.

3) Tähän mennessä kumppanisi on saanut raha-asiat järjesteltyä ja hän maksaa loput 100 k€ rakentamiskustannuksista.

Lopputulemana molemmat on sijoittanut 100 k€ ja sinä omistat 100 % tontista ja 33 % rakennuksesta. Kumppanisi omistaa 0 % tontista ja 66 % rakennuksesta.

Onko näin mahdollista hallinnollisesti toimia ja mitkä muodostuvan kiinteistön omistussuhteet silloin ovat?
En suosittele tällaista viritelmää. Talo on sen joka omistaa tontin ellei tontista tehdä vuokrasopimusta ja talon omistuksesta taas erillistä sopimusta.
 
Osaako joku kertoa, miten omistus suhteet menevät seuraavassa tapauksessa:

1) Ostat nimiisi tontin 50 k€

2) Aloitatte rakentamaan 150k€ taloa ja maksat ensimmäiset 50 k€ rakentamiskustannuksista.

3) Tähän mennessä kumppanisi on saanut raha-asiat järjesteltyä ja hän maksaa loput 100 k€ rakentamiskustannuksista.

Lopputulemana molemmat on sijoittanut 100 k€ ja sinä omistat 100 % tontista ja 33 % rakennuksesta. Kumppanisi omistaa 0 % tontista ja 66 % rakennuksesta.

Onko näin mahdollista hallinnollisesti toimia ja mitkä muodostuvan kiinteistön omistussuhteet silloin ovat?

Kai tuo mahdollista on toimia ja jos on näyttää kuitit ostoksista myös kohtuullisen helppoa näyttää että olet ensin maksanut ja hankkinut tontin joten se on 100% sinun (aivan sama onko se ostettu, saatu perintöä tms), sitten olet maksanut 50k itse alun rakentamisista minkä jälkeen vetänyt lonkkaa (maksanut vuokraa, ruokia jne) kun kumppanisi on taasen laittanut omaa rahaansa 100k. Mikäli olette naimisissa mutta teillä ei ole avioehtoa se on 50/50 myös lakiteknisesti. Muuten teillä on varmaan tehtynä ihan kirjaa noista.

Yleensä toki tuo ei mene noin vaan toinen joutuu ottamaan lainan, mihin tarvitsee takaajia ja pankki katsoo noita asioita eikä se ole vain kahden liiketoimintaa harjoittavan aikuisen välinen (mielellään) kirjallinen sopimus.

Esimerkin vuoksi vanhempani säästivät ja käytännössä äitini rahat menivät elämiseen ja isäni säästöön. Sitten ostivat käteisellä talon ja maksoivat sen, koska ovat naimisissa se on 50/50 ja kun aika jättää se siirtyy minulle. Mikäli olisivat olleet avoliitossa / vain seurustelleet / ottaneet lainaa olisi täytynyt kirjoittaa jotain mustaa valkoiselle...

Tai vanhempi tapaus. Mummoni sisko pyysi pankinjohtajaa paikalle joka myös esitteli läheistä taloa. Sitten hän pyysi tämän mökkinsä kammariin ja kaivoi sänkynsä alta matkalaukun mistä laski pyydetyt 100 000mk pankinjohtajalle. Kumpikin oli tyytyväinen ja isotäti sai talon omistuspaperit. Nykyisin tosin (ainakin isommalla paikalla) voivat vaatia että tullaan ihan pankkiin solmimaan niitä sopimuksia ja tehdään tuollaiset siirrot pankkitilin kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Mikäli olette naimisissa mutta teillä ei ole avioehtoa se on 50/50 myös lakiteknisesti.
Avioliitto ei vaikuta omistussuhteisiin liiton aikana mitenkään, vaan molemmat pitävät oman omaisuutensa kokonaan itsellään ja voivat yhdessä omistaa omaisuutta millä tahansa omistussuhteella.
 
Avioliitto ei vaikuta omistussuhteisiin liiton aikana mitenkään, vaan molemmat pitävät oman omaisuutensa kokonaan itsellään ja voivat yhdessä omistaa omaisuutta millä tahansa omistussuhteella.

Outoa, jotenkin saanut sellaisen kuvan että esim. Saku Koivun vaimo ei ollut itse hankkinut omaa omaisuuttaan mitä nyt hakee avioeron jälkeen jne? Samaten on useita tapauksia missä avioeron tultua on tullut jopa suoranaista kiistaa omaisuudesta eikä ole voitu vaan sanoa "kumpikin pitää oman omaisuutensa kokonaan itsellään".

Eli:
"
Avio-oikeuden alainen omaisuus:
  • Kaikki ennen avioliittoa hankittu omaisuus, sekä sen, mikä hankitaan avioliiton aikana, kuuluu avio-oikeuden piiriin.
  • Myös lahjoituksena, testamentilla tai perintönä saatu omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin.
  • Jos jonkin irtaimen esineen osalta ei voida näyttää, kummalle puolisolle se kuuluu, katsotaan puolisoiden omistavan sen yhteisesti.
Ositus:
    • Omaisuuden ositus ei ole pakollista, vaan se on toimitettava vain, jos jompikumpi puolisoista sitä vaatii.
  • Ositus voidaan toimittaa sopimusosituksena, eli puolisot voivat sopia omaisuuden jakamisesta keskenään.
  • Jos puolisot eivät pääse sopimukseen, ositus voidaan toimittaa tuomioistuimen määräyksellä, jolloin käräjäoikeus määrää pesänjakajan suorittamaan osituksen.
  • Ositus voi olla tasan jakava, eli molemmat puoliso saavat puolet yhteenlasketusta omaisuudesta.
  • Poikkeuksissa ositusta voidaan sovitella kohtuullisuuden perusteella, jolloin jaon voi poiketa tasan jakamisesta
"

Ilmeisesti täytyy vaan pitää hyvin tarkkaa kirjaa kuiteista jos on pitkään aviossa... Lähinnä viittasin siis tuohon kohtaan missä käräjäoikeus määrää pesänjakajan. Eli jos molemmat osapuolet eivät ns. "yllättäen" olekaan samaa mieltä asioista tai muista pitää niitä kuitteja.
 
Outoa, jotenkin saanut sellaisen kuvan että esim. Saku Koivun vaimo ei ollut itse hankkinut omaa omaisuuttaan mitä nyt hakee avioeron jälkeen jne? Samaten on useita tapauksia missä avioeron tultua on tullut jopa suoranaista kiistaa omaisuudesta eikä ole voitu vaan sanoa "kumpikin pitää oman omaisuutensa kokonaan itsellään".
Liiton aikana oli oleellinen kohta viestissäni. Aviopuolisot eivät automaattisesti omista omaisuuttaan puoliksi, mutta avioeron tilanteessa ilman avioehtoa netto-omaisuus tasataan.
 
Osaako joku kertoa, miten omistus suhteet menevät seuraavassa tapauksessa:

1) Ostat nimiisi tontin 50 k€

2) Aloitatte rakentamaan 150k€ taloa ja maksat ensimmäiset 50 k€ rakentamiskustannuksista.

3) Tähän mennessä kumppanisi on saanut raha-asiat järjesteltyä ja hän maksaa loput 100 k€ rakentamiskustannuksista.

Lopputulemana molemmat on sijoittanut 100 k€ ja sinä omistat 100 % tontista ja 33 % rakennuksesta. Kumppanisi omistaa 0 % tontista ja 66 % rakennuksesta.

Onko näin mahdollista hallinnollisesti toimia ja mitkä muodostuvan kiinteistön omistussuhteet silloin ovat?

Kuulostaa kyllä suorastaan typerälle himmelille mistä seurannee 100% päänsärkyä jossain vaiheessa.

Mitä kysymykseen tulee niin on mahdollista. Kiinteistön maapohjan omistaja olet sinä. Tuossa saattaa vain tulla esim. epäsuhta maksettavien verojen suhteen. Maapohjan kiinteistövero voi olla esim 150€/v kun taas siinä olevien rakennuksien 800€/v ja näistä suoritukset osuuksien mukaan vaikka kiinteistövero kohdistuu kiinteistön omistajalle.
 
Onko kellään tiedossa, miten pakki suhtautuu siihen jos haluaisi myydä asunnon ostamisen jälkeen X osuuden asunnosta? Meillä on jonkin verran varallisuus, palkka ja säästöeroja kumppanin kanssa, mutta meillä olisi haaveissa kuitenkin rakennuttaa talo. Jos alueelta tulisi joki kiva tontti myyntii, pitää sen suhteen olla suhteellisen nopea, jolloin kumppani ei ehkä saisi kasaan niin nopealla aikataululla tarpeeksi vakuuksia / säätöä, jotta voisi asunnosta asunnosta jotain järkevää osuutta.

Tuli sitten mieleen että voisinkohan minä alkuun (vaikka 1-5v) omistaa sen kokonaan ja sen jälkeen myydä siitä osa vaikka 30-50% puolisolle, jolloin hänkin alkaisi kerätymmän varallisuutta asunnon oston muodossa?
Mietintään myös sellainen vaihtoehto, että varakkaampi osapuoli lainaa toiselle x summan rahaa (korottomasti mutta sopimus paperille allekirjoituksin), varsinkin jos tällä tavalla toimimalla saisi sen tontin omistusosuudet menemään halutulla tavalla ilman että toinen tarvitsee ollenkaan pankkilainaa. Tällöin varakkaampi ottaa sen pankkilainan kokonaan itselleen. Tämä toimii hyvin epäsuhtaisille omistusosuuksille, esim. meillä haluttiin laittaa asunto 80/20-suhteessa, jolloin lainasin puolisolle tuon 20% (toki myyntihinnan ja taloyhtiölainan suuri ero auttoi tässä myös, eli lainattu summa jäi suhteellisen pieneksi ja maksamme nyt taloyhtiölainaa samassa suhteessa, ja puoliso maksaa lainaa takaisin 7 vuoden maksusuunnitelmalla). Jos pitää olla se 30-50% ja toinen tarvitsee pankkilainaa joka tapauksessa, niin sitten ei varmaan toimi samalla tavalla (puolison laina ei taida kelvata omarahoitusosuudeksi, tai ainakin voi joutua sitä selittelemään).

Toki vaatii vähän kanttia ja uskoa suhteeseen, ei ihan hetken mielijohteesta kannata lähteä tällaiseen. Mutta oikeassa tilanteessa voi toimia hyvin ja on helpohko tapa ottaa vähävaraisempi kumppani mukaan kerryttämään omaa varallisuuttaan.
 
Minkälaista lainan marginaalia on tarjottu jengillä muuttotappiokunnassa?
Viikon sisään tarjottu OP: lta 0.7% ja S-pankilta 0.82% 150k lainalle.
30k€ oli viime kesänä Nordealta 0.7% marginaali.
Kiinteistö muuttotappiopaikkakunnalta, omarahoitus 40k€.
Maksoin ton lainan alkuvuodesta pois, olis maksanu toi 30k€, 10v laina-ajalla n. 39k€...
Oli 6kk marginaali, ja kokonaiskoroksi laskettu 5%.
Eli jokaista lainattua 1€ kohti, olis pitäny maksaa 1.30€ takaisin.
 
Mietintään myös sellainen vaihtoehto, että varakkaampi osapuoli lainaa toiselle x summan rahaa (korottomasti mutta sopimus paperille allekirjoituksin), varsinkin jos tällä tavalla toimimalla saisi sen tontin omistusosuudet menemään halutulla tavalla ilman että toinen tarvitsee ollenkaan pankkilainaa. Tällöin varakkaampi ottaa sen pankkilainan kokonaan itselleen. Tämä toimii hyvin epäsuhtaisille omistusosuuksille, esim. meillä haluttiin laittaa asunto 80/20-suhteessa, jolloin lainasin puolisolle tuon 20% (toki myyntihinnan ja taloyhtiölainan suuri ero auttoi tässä myös, eli lainattu summa jäi suhteellisen pieneksi ja maksamme nyt taloyhtiölainaa samassa suhteessa, ja puoliso maksaa lainaa takaisin 7 vuoden maksusuunnitelmalla). Jos pitää olla se 30-50% ja toinen tarvitsee pankkilainaa joka tapauksessa, niin sitten ei varmaan toimi samalla tavalla (puolison laina ei taida kelvata omarahoitusosuudeksi, tai ainakin voi joutua sitä selittelemään).

Toki vaatii vähän kanttia ja uskoa suhteeseen, ei ihan hetken mielijohteesta kannata lähteä tällaiseen. Mutta oikeassa tilanteessa voi toimia hyvin ja on helpohko tapa ottaa vähävaraisempi kumppani mukaan kerryttämään omaa varallisuuttaan.
Tarvitseeko avioliitossa edes mitään lainaviritelmiä? Lähtökohtaisestihan kaikki on yhteistä joka tapauksessa joten eikö sen tontin voi vain ostaa paperilla 50/50 omistussuhteella ja hoitaa rahoituksen alkuun vain toisen puoliskon tuloista?
 
30k€ oli viime kesänä Nordealta 0.7% marginaali.
Kiinteistö muuttotappiopaikkakunnalta, omarahoitus 40k€.
Maksoin ton lainan alkuvuodesta pois, olis maksanu toi 30k€, 10v laina-ajalla n. 39k€...
Oli 6kk marginaali, ja kokonaiskoroksi laskettu 5%.
Eli jokaista lainattua 1€ kohti, olis pitäny maksaa 1.30€ takaisin.
Miten kokonaiskorko on voinut missään vaiheessa viime kesän jälkeen olla 5 %, kun omarahoitus on lainaa suurempi, 6 kk euribor ja marginaali 0,7 %?

Suurin mahdollinen kokonaiskorko koko laina-aikana on ollut 4.6.2024, 3,756 + 0,7 = 4,456 %. Sillä laskien 30k maksaisi 10 vuodessa 37 233,60 €.

Maksoit lainan pois alkuvuodesta, jolloin suurin mahdollinen (korkojakson alkamispäivä 1.12.2024-1.3.2025) kokonaiskorko oli 2,685 + 0,7 = 3,385 % (14.1.2025). Tällöin 30k 10v maksaisi 35 404,80 €.

Jos et olisi maksanut lainaa pois, olisi nyt kesällä taas korontarkistus. Tämän kesän kallein on toistaiseksi 3.6, jolloin kokonaiskorko olisi 2,074 + 0,7 = 2,774 %, eli 30k 10v 34 387,20 €.

Pahimmillaan on voinut näyttää siltä, että koko laina-aikana 37k. Lainaa poismaksaessa on pahimmillaan näyttänyt siltä, että koko laina-aikana 35,6k, kun huomioi korkeammalla korolla maksetut vähintään 4 kk ja jäljelläolevalle tuon alkuvuoden huippukoron (14.1.2025) mukaan. Tällöin jokaista lainattua 1 € kohti olisi pitänyt maksaa enintään 1,18-1,19 €. Se vastaa 3,5 %:n kokonaiskorkoa, mikä on selvästi pienempi kuin esimerkiksi Nordean netto-osinko.
 
Miten kokonaiskorko on voinut missään vaiheessa viime kesän jälkeen olla 5 %, kun omarahoitus on lainaa suurempi, 6 kk euribor ja marginaali 0,7 %?

Suurin mahdollinen kokonaiskorko koko laina-aikana on ollut 4.6.2024, 3,756 + 0,7 = 4,456 %. Sillä laskien 30k maksaisi 10 vuodessa 37 233,60 €.

Maksoit lainan pois alkuvuodesta, jolloin suurin mahdollinen (korkojakson alkamispäivä 1.12.2024-1.3.2025) kokonaiskorko oli 2,685 + 0,7 = 3,385 % (14.1.2025). Tällöin 30k 10v maksaisi 35 404,80 €.

Jos et olisi maksanut lainaa pois, olisi nyt kesällä taas korontarkistus. Tämän kesän kallein on toistaiseksi 3.6, jolloin kokonaiskorko olisi 2,074 + 0,7 = 2,774 %, eli 30k 10v 34 387,20 €.

Pahimmillaan on voinut näyttää siltä, että koko laina-aikana 37k. Lainaa poismaksaessa on pahimmillaan näyttänyt siltä, että koko laina-aikana 35,6k, kun huomioi korkeammalla korolla maksetut vähintään 4 kk ja jäljelläolevalle tuon alkuvuoden huippukoron (14.1.2025) mukaan. Tällöin jokaista lainattua 1 € kohti olisi pitänyt maksaa enintään 1,18-1,19 €. Se vastaa 3,5 %:n kokonaiskorkoa, mikä on selvästi pienempi kuin esimerkiksi Nordean netto-osinko.
Tossa mun laskelmassa lainasin suoraan pankin lainapaperia. 5% kokonaiskorko sisälsi siis kaiken, lainan perustamismaksut, jne.
 
Viimeksi muokattu:
Tossa mun laskelmassa lainasin suoraan pankin lainapaperia. 5% koknaiskorko sisälsi siis kaiken, lainan perustamismaksut, jne.
Tuollaisessa asuntolainassa S-Pankki ja POP-Pankki ovat kalleimmat, 500 € + 120 * 2,5 € = 800 €. Siihen kun lisää viime kesän kalleimman korontarkistuspäivän (4.6.2024), niin pahimmillaan on voinut näyttää, että 37 233,60 € + 800 € = 38 033,60 € koko laina-aikana. Tuossa on pahin nostopäivä ja kallein pankki nosto- ja kk-kuluineen, eikä silti ole 39k. Lisäksi poismaksun hetkellä alkuvuonna näkymät ovat olleet pahimmillaan 35,6k (sisältää korkeammalla korolla maksetut erät) ja korot laskusuunnassa.

Eipä siinä, hyvä se oli maksaa pois, jos rahalle ei muuta käyttöä ollut. Ihmettelin vain tuota 39:ä.


Edit. Tietysti lainaturva työttömyyden, sairauden tai kuoleman varalta on voinut nostaa hintaa sen verran, että alussa on näyttänyt 39k, muttei silloinkaan ole alkuvuonna näyttänyt noin kalliilta. En osannut ajatella lainaturvia, kun summa on pienehkö ja omarahoituskin oli lainaa suurempi.
 
Viimeksi muokattu:
Tarvitseeko avioliitossa edes mitään lainaviritelmiä? Lähtökohtaisestihan kaikki on yhteistä joka tapauksessa joten eikö sen tontin voi vain ostaa paperilla 50/50 omistussuhteella ja hoitaa rahoituksen alkuun vain toisen puoliskon tuloista?
Tuossa on varmaan kaksi asiaa: a) selvyys kenen rahat jos sattuu ero b) verottaja ja lahjavero. Jälkimmäinen tosin tuskin tulee ongelmaksi, jos on esim. yhteinen taloustili mihin molemmat pistävät tulojensa suhteessa. Joka tapauksessa ehdottomasti kannattaa hoitaa rahojen jakaminen perheen kesken, jos tavoitteena on myöhemmin 50/50 omistus.

Omakohtaisella kokemuksella meinaan omistussuhteiden myöhempi muuttaminen menee perkeleen hankalaksi. Ihan alussa suurin osa pankeista heittää voltin lainaneuvottelussa, kun perheellinen hakee lainaa yksin. Käytännössä typerät laskurit olettavat sun tulot ja perheen kaikki menot. Osassa pankkeja tosin tais päästä syöttämään kuluja, mutta olikohan se pankkia larppaava S-pankki, jossa "nää oletukset nyt vaan tulee täältä näin ja en mä voi järkeäni käyttää". Ts. saat mahdollisesti huonommat lainaehdot kuin tulotasosi antaisi muuten.

Sit kun jossain kohtaa %-arvoja haluaa muuttaa, niin myyntihinta täytyy katsoa siten ettei vahingossa mene lahjan puolelle. Just ja just meillä saatiin siten, että 75% säännöllä muutettiin suhteet. Toki tässä siis halusin omalla ostohinnallani myydä., Jos haluaa kairata köyhempää puolisoa hanuriin omistusajan arvonnousun verran, niin sitten tietty myyntihinta ei ole ongelma. Toki viime vuosina taitais olla päinvastoinkin, että kämpän arvo tippunut.

Luonnollisesti pankkikin ottaa omansa muutoksista, tosin itse tehtiin sellaisena aikana, että pankkia vaihtamalla parani muutenkin asiat (halvalla). Maksettiin loppu laina sitten taloustililtä tulojen suhteessa pois. Lainhuutokuluja ei jouduttu pankin kautta ylimaksamaan, kun kiinteistö oli jo valmiiksi lainan panttina.
 
Tuollaisessa asuntolainassa S-Pankki ja POP-Pankki ovat kalleimmat, 500 € + 120 * 2,5 € = 800 €. Siihen kun lisää viime kesän kalleimman korontarkistuspäivän (4.6.2024), niin pahimmillaan on voinut näyttää, että 37 233,60 € + 800 € = 38 033,60 € koko laina-aikana. Tuossa on pahin nostopäivä ja kallein pankki nosto- ja kk-kuluineen, eikä silti ole 39k. Lisäksi poismaksun hetkellä alkuvuonna näkymät ovat olleet pahimmillaan 35,6k (sisältää korkeammalla korolla maksetut erät) ja korot laskusuunnassa.

Eipä siinä, hyvä se oli maksaa pois, jos rahalle ei muuta käyttöä ollut. Ihmettelin vain tuota 39:ä.


Edit. Tietysti lainaturva työttömyyden, sairauden tai kuoleman varalta on voinut nostaa hintaa sen verran, että alussa on näyttänyt 39k, muttei silloinkaan ole alkuvuonna näyttänyt noin kalliilta. En osannut ajatella lainaturvia, kun summa on pienehkö ja omarahoituskin oli lainaa suurempi.
Copy lainapaperista:

"Luottoonne sovellettava todellinen vuosikorko on 5,0 %.
Se koostuu seuraavista osatekijöistä:
Korko:
Luoton vuotuinen korko on 4,48 prosenttiyksikköä (22.5.2024).
Luoton korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista. Luoton viitekorko on 6 kk:n Euribor, jonka arvo (22.5.2024) on 3,78 prosenttiyksikköä. Luoton marginaali on 0,70 prosenttiyksikköä."
Todelliseen vuosikorkoon sisältyvät kustannukset on laskettu lomakkeen laatimishetkenä voimassaolevien maksujen ja palkkioiden perusteella.
Kertaluonteiset kustannukset:
Järjestelypalkkio 300,00 EUR
Määräajoin maksettavat kustannukset:
Maksuerän automaattinen veloitus 2,50 EUR / veloitus
Todellinen vuosikorko on laskettu käyttämällä korkoa koskevia oletuksia.

Maksuväli: 1 kk
Maksuerien lukumäärä: 132 kappaletta
5. Kunkin maksuerän suuruus
293,61 EUR
Yhteensä:
38 756,52


Pyöristin sen tuohon 39k€. Aika lähellä siis.
Luotto oli kiinteä tasaerä.
Mutta luotto maksettu, niin ei sinänsä enää väliä.
 
Copy lainapaperista:

"Luottoonne sovellettava todellinen vuosikorko on 5,0 %.
Se koostuu seuraavista osatekijöistä:
Korko:
Luoton vuotuinen korko on 4,48 prosenttiyksikköä (22.5.2024).
Luoton korko muodostuu viitekorosta ja marginaalista. Luoton viitekorko on 6 kk:n Euribor, jonka arvo (22.5.2024) on 3,78 prosenttiyksikköä. Luoton marginaali on 0,70 prosenttiyksikköä."
Todelliseen vuosikorkoon sisältyvät kustannukset on laskettu lomakkeen laatimishetkenä voimassaolevien maksujen ja palkkioiden perusteella.
Kertaluonteiset kustannukset:
Järjestelypalkkio 300,00 EUR
Määräajoin maksettavat kustannukset:
Maksuerän automaattinen veloitus 2,50 EUR / veloitus
Todellinen vuosikorko on laskettu käyttämällä korkoa koskevia oletuksia.

Maksuväli: 1 kk
Maksuerien lukumäärä: 132 kappaletta
5. Kunkin maksuerän suuruus
293,61 EUR
Yhteensä:
38 756,52


Pyöristin sen tuohon 39k€. Aika lähellä siis.
Luotto oli kiinteä tasaerä.
Mutta luotto maksettu, niin ei sinänsä enää väliä.
Ok, no noilla tiedoilla on 22.5.2024-21.11.2024 näyttänyt siltä, että koko laina-aikana menisi tosiaan noin 39k.

Ero tuli siitä, että ajattelin kesän alkavan vasta kesäkuussa, mutta nostitkin lainan jo toukokuussa. Lisäksi se kymmenen vuotta olikin todellisuudessa 132 kk, eli 11 vuotta, mikä kasvattaa korkokuluja. Enää en ihmettele.

Maksoit lainan pois alkuvuodesta. Ensimmäisen korkojakson aikana maksoit 6 * 293,61 € = 1 761,66 €. Sen jälkeen 22.11.2024 kokonaiskorko aleni 3,470 %:iin. Kiinteän tasaerän takia maksuerä pysyi ennallaan, mutta laina-aika lyheni 7,3 kuukaudella, mikä pienensi sekä lyhyemmän ajan että pienemmän kokonaiskoron ansiosta rahoituskuluja. Toisen korkojakson aikana 22.11.2024-21.5.2025 on näyttänyt siltä, että lainan kokonaiskustannus tuolla 7,3 kk alkuperäisestä lyhentyneellä laina-ajalla olisi jo maksetut 6 kk huomioimalla yhteensä noin 36 600 €.

Lainan poismaksu osui todennäköisesti tuolle toisen korkojakson aikavälille, jolloin näytti siltä, että lainatusta 1 €:sta joutuisi maksamaan takaisin kirjoittamasi 1,30 euron sijaan 1,22 €. Olet perustellut itsellesi poismaksun järkevyyden nostohetken tiedoilla, vaikka poismaksun hetkellä kokonaiskorko ja laina-ajan kulut olivat jo merkittävästi halvemmat. Ihan ymmärrettävää, koska nostohetkellä arvioidut kokonaiskulut (~39k) olivat helposti valmiiksi tiedossa. Poismaksua miettiessä olisi pitänyt laskea ((maksettujen kk lkm) + (jäljellä olevat kk:t)) * 293,61 €. Käytännössä siis 22.11.2024-21.5.2025 kuukaudesta riippumatta (132 - 7,3) * 293,61 € = 36 613 €. Noin pitäisi laskea, jos siis haluaisi laskea pankille maksettua rahaa euromääräisesti ja miettiä lainan kannattavuutta vain sitä kautta.

Rahan arvo kuitenkin muuttuu jatkuvasti, joten itse vertailen mieluummin lainarahan nykyistä ja odotettua korkoa vs. saman pääoman odotettua tuottoa ja riskiä muualla. Nykyistä asuntolainaani (80k) nostaessa v.2016 sen korkokulut olivat 40 €/kk, kun toisaalla lainan suuruinen osuus osakesalkusta tuotti muistaakseni 230 €/kk netto-osinkoa. Ei todellakaan kannattanut maksaa xx xxx,xx € veroa välttyäkseen neljänkympin rahavirralta pankin suuntaan ja samalla menettää osinkovirtaa 230 € plus mahdollinen arvonnousu, joten päätin nostaa asuntolainan. Osinko-osakkeiden mahdollinen myynti asuntolainan välttääkseen oli kaikkein konkreettisin tapa hahmottaa kannattavuus, kun täsmälleen lainan suuruisen osakepotin netto-osingoilla maksoi lainan korot kokonaan ja lyhennystäkin noin 2/3. Eipä olisi kannattanut maailma-ETF:iäkään myydä, sillä niiden kurssi on yli 2,2-kertaistunut laina-aikana (9,3 %/a vs. lainan kokonaiskorko tällä hetkellä 2,4x %, sodan alussa 4,x % ja lainan alkuvuosina 0,x %).


Lainaasi ei enää ole, joten eipä sillä niin väliä.
 
Onko kellään tiedossa, miten pakki suhtautuu siihen jos haluaisi myydä asunnon ostamisen jälkeen X osuuden asunnosta? Meillä on jonkin verran varallisuus, palkka ja säästöeroja kumppanin kanssa, mutta meillä olisi haaveissa kuitenkin rakennuttaa talo. Jos alueelta tulisi joki kiva tontti myyntii, pitää sen suhteen olla suhteellisen nopea, jolloin kumppani ei ehkä saisi kasaan niin nopealla aikataululla tarpeeksi vakuuksia / säätöä, jotta voisi asunnosta asunnosta jotain järkevää osuutta.

Tuli sitten mieleen että voisinkohan minä alkuun (vaikka 1-5v) omistaa sen kokonaan ja sen jälkeen myydä siitä osa vaikka 30-50% puolisolle, jolloin hänkin alkaisi kerätymmän varallisuutta asunnon oston muodossa?
Vähän vastaavaa ehdotin pankille, eli omistan kämpän 100% ja ehdotin että jos vaimolle myyn 50% tai 49%. Pankilla ei ollut mitään sitä vastaan, mutta hommasta olisi pitänyt maksaa varainsiirtovero.
Jäi sitten siihen omalta osalta. Ei mitään järkeä maksaa varainsiirtoveroa että paperilla on 50/50 omistus. Naimisissa kun ollaan niin paska osuu kuitenkin tuulettimeen jos/kun erotaan.
 
Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.
 
Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.
Minkälaiset ehdot vuokrasopimuksessa on?
Itse voisin ostaa jos vuokra on kiinteä ja se tarkistetaan seuraavan kerran 2065. Asunnon ehtii hyvin myydä ennen 2055 pois.
 
Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.
Vuokrasopimuksen ehdot niin kuin yllä mainitaan. Yleensä noissa on indeksiehto, mutta jos sen päälle tulee jotain lisäkorotuksia, pysyisin kaukana. Kerrostaloissa sanoisin, että joku nyrkkisääntö olisi että vuokravastikkeen olisi parasta olla reilusti pienempi kuin hoitovastike on (esim kolmasosa muusta hoitovastikkeesta), muuten siitä voi tulla ylettömän suuri rasite ajan kanssa.

Ja muuten, jos miettii vuokratontin omistajuutta, olisiko niin että se, että kaupunki omistaa on parempi kuin se, että joku yksityinen firma omistaa. Ja se, että joku yksityinen firma omistaa, on parempi kuin se, että seurakunta omistaa. Ja se, että oman kaupungin seurakunta omistaa, on parempi kuin se, että vieraan kaupungin seurakunta omistaa.
 
Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.
Jos vaihtoehtoja on, niin oma tontti on tietysti parempi kuin vuokratontti. Ainakin täällä päin omilla tonteilla olevia rivareita on vaan tässä isommassa kaupungissa hyvin vähän tarjolla ja niitä on lähinnä vain kehyskunnissa.
 
Ajatuksia, että kannattaako suoraan unohtaa vuokratontilla olevaa rivariasunnon ostamista ja hakea omalla tontilla olevaa?

Kaikenhan kuitenkin ratkaisee raha. Tontin vuokra on tällä hetkellä 7970 € / vuosi ja asuntoja tontilla 11. Tontin vuokrasopimus 2065 asti ja kaupunki omistaa tontin.

Millaiset asiat muuttavat tuota vuokran määrää? Mietityttää sellaiset kauhuskenaariot että muutaman vuoden päästä vuokra on noussut merkittävästi ja vastike suuri.
Riippuu monesta asiasta. Mainittujen lisäksi esimerkiksi se, onko vuokratonttisuus oikeasti huomioitu hinnassa. Usein näkee taloja, joissa vuokratontilla olevasta yritetään pyytää miltei samaa hintaa kuin omalla tontilla olevasta. Oman näkemykseni mukaan hintaero pitäisi olla noin 15-20 vuoden vuokrat.

Toinen seikka on sitten se, että mikä on taloyhtiön kiinteistöjen arvo ja sijainti. Edullinen (arvoton) talo vuokratontilla on sellainen kombo, että pankilta voi olla haastavaa saada mitään remonttilainoja. Siinä pitää olla omistajien pinkka kunnossa ettei ajauduta tilanteeseen jossa yhtiö ei saa teetettyä mitään arvoa ylläpitäviä remontteja.
 
Kävi vähän niinku luulinkin kun näytössä kysyin tuosta vuokratontista että minkälaiset ehdot on vuokralle, niin ei osannut vastata ja aikoi ottaa selvää ja palata asiaan.

Jännä että kukaan ei tuosta asiasta ollut vielä kysynyt vaikka useamman näytön on pitänyt kyseiselle asunnolle.
 
Kävi vähän niinku luulinkin kun näytössä kysyin tuosta vuokratontista että minkälaiset ehdot on vuokralle, niin ei osannut vastata ja aikoi ottaa selvää ja palata asiaan.

Jännä että kukaan ei tuosta asiasta ollut vielä kysynyt vaikka useamman näytön on pitänyt kyseiselle asunnolle.
Tänä päivänä ostajat eivät ymmärrä/välitä vuokratontin vs. oman tontin arvoa. Se on vain tontti, josta maksetaan ja arvostetaan samalla tavalla kuin omaa tontti, joka on lähtökohtaisesti pähkähullua.
 
Tässä nyt kysellyt kilpailutusta nykyiselle lainalle. 94K Lainaa ja tällä hetkellä nordeasta 0.59 marginaalilla.

OP:n automaatti antoi tarjouksena 0.89 marginaalilla. S-pankkin automaatti antoi tarjouksena 1.38 marginaalin.

Saas nähdä mihin päätyvät kun ottavat yhteyttä.

Talon arvo n. 210K, Talouden bruttotulot n 5,9K ja säästöissä 47K. Ei muita velkoja.
 
Kävi vähän niinku luulinkin kun näytössä kysyin tuosta vuokratontista että minkälaiset ehdot on vuokralle, niin ei osannut vastata ja aikoi ottaa selvää ja palata asiaan.
Tämmöinen epämääräinen vinkki niin ensi kerralla ennen kuin näytölle menee niin voi lähettää välittäjälle kysymykset etukäteen. Tyyliin vuokratontin ehdot, sähköauton latus mahdollisuus, 5 vuotis suunnitelma.
 
Tarvitseeko avioliitossa edes mitään lainaviritelmiä? Lähtökohtaisestihan kaikki on yhteistä joka tapauksessa joten eikö sen tontin voi vain ostaa paperilla 50/50 omistussuhteella ja hoitaa rahoituksen alkuun vain toisen puoliskon tuloista?
Avioliitto ei vaikuta puolisoiden omistuksiin, eli mikään ei ole yhteistä, ellei näin ole paperilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kumpikin puoliso voi vapaasti hallinnoida omistuksiaan, esim. myydä, pantata tai lahjoittaa. Kumpikin osapuoli myöskin vastaa veloistaan itse. Myös tulot ovat henkilökohtaisia, tosin tietty elatusvelvollisuus avioliittoon liittyy, mutta se ei koske esim. toisen puolison lainojen lyhennyksiä, ts. omaisuuden kartuttamista.

Avioliiton automaattinen "yhteisomistus" toteutuu käytännössä vain avioerossa tai kuolemantapauksessa (ilman avioehtoa), mutta ei avioliiton aikana. Kuulostaa vähän nurinkuriselta, mutta näin se on.

Eli kaiken pitää aina olla paperilla.

Edit. Omistuksia ei voi myöskään vain siirrellä paperilla avioliiton aikana ilman seurauksia. Ts. esim. lahjavero voi tulla maksettavaksi.

Jos ostetaan esim. tontti velaksi 50/50 omistussuhteella, niin pankki joutuu arvioimaan, että molemmat osapuolet pystyvät hoitamaan oman lainaosuutensa omilla tuloillaan.
 
Viimeksi muokattu:
Avioliitto ei vaikuta puolisoiden omistuksiin, eli mikään ei ole yhteistä, ellei näin ole paperilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kumpikin puoliso voi vapaasti hallinnoida omistuksiaan, esim. myydä, pantata tai lahjoittaa. Kumpikin osapuoli myöskin vastaa veloistaan itse. Myös tulot ovat henkilökohtaisia, tosin tietty elatusvelvollisuus avioliittoon liittyy, mutta se ei koske esim. toisen puolison lainojen lyhennyksiä, ts. omaisuuden kartuttamista.

Avioliiton automaattinen "yhteisomistus" toteutuu käytännössä vain avioerossa tai kuolemantapauksessa (ilman avioehtoa), mutta ei avioliiton aikana. Kuulostaa vähän nurinkuriselta, mutta näin se on.

Eli kaiken pitää aina olla paperilla.

Edit. Omistuksia ei voi myöskään vain siirrellä paperilla avioliiton aikana ilman seurauksia. Ts. esim. lahjavero voi tulla maksettavaksi.
Eli edelleen, jos sen kiinteistön ostaa heti alkuun paperilla yhteisesti vaikka vain toinen osapuoli sitä pystyy alkuun rahoittamaankin niin kaikki on ok?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 921
Viestejä
5 056 370
Jäsenet
81 005
Uusin jäsen
veikko123

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom