Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Hän siis tekee tänä päivänäkin vielä hommia, sekä omistaa vedeneristysertifikaatit yms eli siltä osin kyllä hommat kunnossa.

Jos lähtökohtana olisi että et tuntisi ennestään edellistä omistajaa tai remontin tekijää, niin kyllähän tässä kuuluisi tehdä asuntokaupan reklamaatio ja vaatia hinnanalennusta. Näin periaatteessa kuuluisi menetellä nytkin, mutta tuttavuussuhde ymmärrettävästi sotkee asiaa.
Tekninen käyttöikä vesieristyksen kanssa tehdylle laatoitukselle on noin 20-40 vuotta, joten kuulostaa että jotain on mennyt remontissa pieleen. Voi olla että on materiaaleissa ollut vikaa, jolloin valmistaja vastaa niistä. Mielenkiintoista mitä laattojen alta tosin vielä löytyy, voi olla isompi savotta edessä kuin pelkkä laatoitus.

Taloyhtiöissä yhtiö vastaa vesieristeeseen asti, siitä eteenpäin vastuu kuuluu osakkaalle. Taloyhtiön vastuunjakotaulukko | Kotikatu kiinteistöpalvelut

Itse käytin asianajaja Petri Järvensivua kun piti reklamoida omasta asuntokaupasta. Tuntee hyvin asiansa ja osaisi varmasti tähänkin suorilta vastata kannattaako lähteä reklamoimaan, lisäksi lakikulut menevät oikeusturvavakuutukseen mikäli sellainen löytyy.
 
Jos lähtökohtana olisi että et tuntisi ennestään edellistä omistajaa tai remontin tekijää, niin kyllähän tässä kuuluisi tehdä asuntokaupan reklamaatio ja vaatia hinnanalennusta. Näin periaatteessa kuuluisi menetellä nytkin, mutta tuttavuussuhde ymmärrettävästi sotkee asiaa.
Tekninen käyttöikä vesieristyksen kanssa tehdylle laatoitukselle on noin 20-40 vuotta, joten kuulostaa että jotain on mennyt remontissa pieleen. Voi olla että on materiaaleissa ollut vikaa, jolloin valmistaja vastaa niistä. Mielenkiintoista mitä laattojen alta tosin vielä löytyy, voi olla isompi savotta edessä kuin pelkkä laatoitus.

Taloyhtiöissä yhtiö vastaa vesieristeeseen asti, siitä eteenpäin vastuu kuuluu osakkaalle. Taloyhtiön vastuunjakotaulukko | Kotikatu kiinteistöpalvelut

Itse käytin asianajaja Petri Järvensivua kun piti reklamoida omasta asuntokaupasta. Tuntee hyvin asiansa ja osaisi varmasti tähänkin suorilta vastata kannattaako lähteä reklamoimaan, lisäksi lakikulut menevät oikeusturvavakuutukseen mikäli sellainen löytyy.
Kannattaako mun lähteä purkamaan nyt laatoituksia, kun remppa olisi edessä ja jos jotain tulee eteen niin sit olla johonkin yhteydessä?
 
Kannattaako mun lähteä purkamaan nyt laatoituksia, kun remppa olisi edessä ja jos jotain tulee eteen niin sit olla johonkin yhteydessä?
Tämä nyt ei liity ketjun aiheeseen enää mitenkään, mutta jos ja kun sieltä kosteusvaurio löytyy, sinun pitää ilmoittaa taloyhtiölle/isännöitsijälle, koska talon rakenteet kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Ilman muutostyöilmoitusta et saa purkutöihin alkaa, koska laattoja irroittaessa vesieriste (jälleen kerran, taloyhtiön vastuulla) hajoaa väkisinkin. Suosittelen vahvasti perehtymään taloyhtiön vastuun jakoon.
 
Onko se vuokratontti välttämättä aina edes huono asia? Sanotaan että tontinvuokra per neliö on 2,5 euroa ja vuokrasopimusta jäljellä 50-vuotta. Asunto maksaa 1000e neliö vähemmän kuin tontin ostamalla, jolloin 2,5% lainakorolla maksat reilu 2 euroa kuukautta kohti vähemmän korkoa lainalle pienemmän lainan ansiosta. Lisäksi ei tarvitse maksaa tontista kiinteistöveroa, joka on nykyään noin euron asuinneliö karkeasti ainakin pk-seudulla.

Toki tämä on vain esimerkki ja tontinvuokra nousee nykysissä sopimuksissa inflaation mukana, mutta niin nousee kiinteistöverotkin.
Eihän se aina välittömästi tarkoita, että vuokratontti olisi huono vaihtoehto, mutta käytännössä hyvin usein se sitä on. Sen mitä olen 10 vuotta seurannut pk-seudulla kiinteistöjen ja osakkeiden (erillistalot) hinnoittelua niin hyvin usein "vastaavat" asunnot vuokratontilla ja omalla tontilla on hinnoiteltu samanhintaiseksi tai hyvin lähelle toisiaan. Toisin sanoen se vuokratontti ei näykään asunnon pyyntihinnassa vaan siitä yritetään saada sama hinta kuin vieressä olevasta asunnosta omalla tontilla. Pk-seudulla, kun sen tontin osuus voi olla mitä tahansa 100-500k€ väliltä niin sen osuus kokonaisuudesta on merkittävä. Etenkin osakkeiden kohdalla tuntuu, ettei ostajat aina ymmärrä mitä vuokratontilla oleva kohde oikeasti tarkoittaa ja sitten homma menee vielä hankalammaksi kun osa maksaa osuutensa pois tontista.
 
Kannattaako mun lähteä purkamaan nyt laatoituksia, kun remppa olisi edessä ja jos jotain tulee eteen niin sit olla johonkin yhteydessä?
Ei. Suosittelisin kysymään ensin isännöitsijältä mitä on mieltä koko asiasta ennen kun tekee mitään, ja kuten yllä sanottu, nämä vaativat aina sen muutostyöluvan kun itse näihin ryhtyy. Jos remppaan on pakko ryhtyä edellisen osakkaan virheen johdosta niin sitten konsultoida lakiapua.
 
Tämä nyt ei liity ketjun aiheeseen enää mitenkään, mutta jos ja kun sieltä kosteusvaurio löytyy, sinun pitää ilmoittaa taloyhtiölle/isännöitsijälle, koska talon rakenteet kuuluvat taloyhtiön vastuulle.

Ja jos kosteusvaurio löytyy, niin koko remontti menee taloyhtiön piikkiin. Laattoja ja kaikkea myöden.. Ellei taloyhtiö pysty jotenkin osoittamaan, että kosteusvaurio johtuu virheestä edellisessä remontissa ja sitä myötä alkaisi vaatimaan kuluja edelliseltä omistajalta.
 
Jokin tässä haiskahtaa huijaukselle. Arvailuja miten se huijaus toteutetaan?
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Jokin tässä haiskahtaa huijaukselle. Arvailuja miten se huijaus toteutetaan?
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Veikkaan ÄO <80 huijausta kun yrittää myydä asuntoa sanoilla "lainan hakeminen pankista ei sovi".
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.
 
Jokin tässä haiskahtaa huijaukselle. Arvailuja miten se huijaus toteutetaan?
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

"HUOM! Maksutapana käy vain pankkitilisiirto, tai mahdollisesti pankkitilisiirto/käteinen (enintään muutama tuhat). Eli lainan hakeminen pankista ei sovi."

Muutamia vaihtoehtoja mitkä tulee mieleen, jotka jäisi pankin edustajalle heti kiinni:
- Ennakkomaksu "käsirahana" jonka jälkeen kadotaan kuin pieru saharaan
- Asuntoon ei oikeasti omistusoikeutta ja myydään tekaistuin paperein
- Sukitus tehty 2020 ja siitä jäänyt laina, mutta julkisivuremontista ei? Olisiko lainaosuus vielä jyvittämättä tai jotain muuta hämärää julkisivuremonttiin liittyen
- Unohdetaan tuoda ilmi että asunto-osakkeet ovat jonkin hlökohtaisen lainan vakuutena

Näyttäisi olevan oikotiellä myös, mutta "Christianin" myymänä: 58 m² Mutkatie 3, 15550 Lahti, Nastola Kerrostalo Kaksio ...
 
Jokin tässä haiskahtaa huijaukselle. Arvailuja miten se huijaus toteutetaan?
Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Nastola fb sivulla näköjään asian puintia

Nimetön.jpg
 
Yhtiöstä näyttää kaksi asuntoa olevan myynnissä eikä kummankaan tiedoista löydy isännöitsijää edes. Aloittaisin alkuun isännöitsijätodistuksen kysymisellä. Siitä selviää jo melko paljon.
 
Voi vetää turhan paljon haaveilijoita puoleensa tuollainen ilmoitus. Mutta ei varmaan tuollakaan tavalla mee kaupaksi, pitäisi ottaa välittäjä jos itselle on liian hankalaa esitellä kämppää.
 
Kilpailutin asuntolainat. Nykyään on 0.44% marginaali 12kk euriborilla. Danske tarjosi 150k lainalle 0.37% marginaalia 12kk euriborilla. Kun kysyin 3kk euriborilla, marginaali olis 0.45%. Kumpi pitkässä juoksussa järkevämpi?
 
Kilpailutin asuntolainat. Nykyään on 0.44% marginaali 12kk euriborilla. Danske tarjosi 150k lainalle 0.37% marginaalia 12kk euriborilla. Kun kysyin 3kk euriborilla, marginaali olis 0.45%. Kumpi pitkässä juoksussa järkevämpi?
Lyhyempi, koska marginaalia on yleensä aika helppo puristaa vähän myöhemmin alemmas. Lyhyempää viitekorkoa ei sen sijaan välttämättä saa millään.
 
Kilpailutin asuntolainat. Nykyään on 0.44% marginaali 12kk euriborilla. Danske tarjosi 150k lainalle 0.37% marginaalia 12kk euriborilla. Kun kysyin 3kk euriborilla, marginaali olis 0.45%. Kumpi pitkässä juoksussa järkevämpi?

Kenelläkään ei ole kristallopalloa käytössä joten vastauksen saat vasta laina-ajan jälkeen.
Historiaan peilaten 3kk Euribor on ollut viimeistä paria vuotta lukuunottamatta aina pitkän päälle vähän halvempi kuin 12kk, mutta jos 3kk euriborissa joutuu ottamaan marginaalissa takkiin niin säästöpotentiaali on varmaan aika pieni.

Voi myös kokeilla edellä vinkattua keinoa ottaa ensin se lyhyempi korko isommalla marginaalilla ja yrittää neuvotella/kiristää/uhkailla sitä myöhemmin alaspäin. Se voi joko onnistua tai olla onnistumatta. Lyhyttä euriboria ei välttämättä taas jossain vaiheessa tarjoilla mutta eipä sitä tiedä vaikka se marginaalien yleinen tasokin lähtis jossain vaiheessa nousemaan.
 
Kilpailutin asuntolainat. Nykyään on 0.44% marginaali 12kk euriborilla. Danske tarjosi 150k lainalle 0.37% marginaalia 12kk euriborilla. Kun kysyin 3kk euriborilla, marginaali olis 0.45%. Kumpi pitkässä juoksussa järkevämpi?
Paljonko lainaa ja missäpäin asunto?
 
Kilpailutin asuntolainat. Nykyään on 0.44% marginaali 12kk euriborilla. Danske tarjosi 150k lainalle 0.37% marginaalia 12kk euriborilla. Kun kysyin 3kk euriborilla, marginaali olis 0.45%. Kumpi pitkässä juoksussa järkevämpi?
Oletko kysynyt OP:lta?

Pk-seudun asunto-osakkeeseen otettiin juuri laina. Euriborilla marginaali oli 0,425 mutta jos otti alkuun kiinteän koron niin marginaali tippui 0,375. Euriborin sai valita 12/6/3kk kummassakin ilman, että marginaali olisi muuttunut. Toki lainasumma pk-seudun ensiasunnon tasoa eli melko iso...

Me päädyttiin juuri 3v kiinteään korkoon ~2,9% ja sen jälkeen 3kk euribor ja marginaali 0,375%. 5v kiinteää korko olisi myös ollut mahdollinen, mutta 3v tuntui paremmalta kompromissiltä ottaen huomioon Trumpin sekoilut ja korko-odotukset.

Ensi viikolla lainan nosto, mutta kiinteä ei kuulemma tule paljoa muuttumaan vaikka EKP laskisi 0,25 ohjauskorkoa.
 
Sen viitekoronhan voi vaihtaa lainanottamisen jälkeen? Toki maksaa jotain extraa kun näin tekee.

Voi, ehkä, ja se joko vaikuttaa tai ei vaikuta marginaaliin myös silloin ja maksaa jotain tai sitten ei. Pankin ei ole pakko suostua muuttamaan viitekorkoa mutta monesti ne suostuu ettei asiakas siirrä koko lainaa pois jos haluaa sitä vaihtaa.

Asia erikseen on tarjotaanko ajanhetkenä x lainkaan 3kk viitekorkoa muille kuin oikeasti ”premium-asiakkaille”, muutama vuosi sitten useimmat pankit vastasivat suurimmalle osalle asiakkkaista 3kk euroborin pyyntöön sori mutta ei onnistu.

Omalla kokemuksella Danskella ei onnistu ilman marginaalin rukkausta, OP joustavampi.


Anekdoottina mainittakoon että omalla kohdalla 12kk -> 3kk muutos onnistui Danskella ilman vaikutusta marginaaliin (0,42%) reilu vuosi sitten. Pankin setä sanoi kyllä että jos olis ollut alhaisempi marginaali niin olis pitänyt nostaa samalla mutta tällä tasolla vielä onnistui ilman nostamista. Tästä voinee päätellä, että 12kk viitekorolla olis mahdollista saada ehkä tingattua pikkuisen alhaisempi marginaali. Tai sitten ei, kysymällä ehkä selviäis.
 
Joo näin tuo on tutuilla mennyt Nordea(150€)/Danske(100€?) muutoskuluilla ja ei ainakaan Nordea mitään muuta halunnut muuttaa kun kysyin asiasta.
 
Voi, ehkä, ja se joko vaikuttaa tai ei vaikuta marginaaliin myös silloin ja maksaa jotain tai sitten ei. Pankin ei ole pakko suostua muuttamaan viitekorkoa mutta monesti ne suostuu ettei asiakas siirrä koko lainaa pois jos haluaa sitä vaihtaa.

Asia erikseen on tarjotaanko ajanhetkenä x lainkaan 3kk viitekorkoa muille kuin oikeasti ”premium-asiakkaille”, muutama vuosi sitten useimmat pankit vastasivat suurimmalle osalle asiakkkaista 3kk euroborin pyyntöön sori mutta ei onnistu.




Anekdoottina mainittakoon että omalla kohdalla 12kk -> 3kk muutos onnistui Danskella ilman vaikutusta marginaaliin (0,42%) reilu vuosi sitten. Pankin setä sanoi kyllä että jos olis ollut alhaisempi marginaali niin olis pitänyt nostaa samalla mutta tällä tasolla vielä onnistui ilman nostamista. Tästä voinee päätellä, että 12kk viitekorolla olis mahdollista saada ehkä tingattua pikkuisen alhaisempi marginaali. Tai sitten ei, kysymällä ehkä selviäis.

Me rukattiin just helmikuussa Danskella korontarkistuksen yhteydessä 12kk -> 3kk. Hintaa tuolle tuli 100€, ei vaikutusta marginaaliin (0, 4).
Ok, lienee heilläkin sitten tapauskohtaista ja omalla kohdalla tosiaan nykyinen marginaali on vielä näistä mainituista jonkin verran alempi.
 
Kenelläkään ei ole kristallopalloa käytössä joten vastauksen saat vasta laina-ajan jälkeen.
Historiaan peilaten 3kk Euribor on ollut viimeistä paria vuotta lukuunottamatta aina pitkän päälle vähän halvempi kuin 12kk, mutta jos 3kk euriborissa joutuu ottamaan marginaalissa takkiin niin säästöpotentiaali on varmaan aika pieni.

Voi myös kokeilla edellä vinkattua keinoa ottaa ensin se lyhyempi korko isommalla marginaalilla ja yrittää neuvotella/kiristää/uhkailla sitä myöhemmin alaspäin. Se voi joko onnistua tai olla onnistumatta. Lyhyttä euriboria ei välttämättä taas jossain vaiheessa tarjoilla mutta eipä sitä tiedä vaikka se marginaalien yleinen tasokin lähtis jossain vaiheessa nousemaan.
Ai jos ero 12kk vs 3kk on 0,01% nìin siinä ottaa marginaalissa takkiin? Eihän sillä ole mitään merkitystä. 100 k€ lainassa 10 €.
 
Ai jos ero 12kk vs 3kk on 0,01% nìin siinä ottaa marginaalissa takkiin? Eihän sillä ole mitään merkitystä. 100 k€ lainassa 10 €.

Helposti tosiaan enemmän vaikuttaa 3kk nopeampi reagointi markkinakoron muutokseen.

Oma korkohistoria: Suluissa viitekorko, boldattuna vaihtoehtoinen viitekorko
7.10.2019 0% (12kk)
7.10.2021 0% (12kk) 0% (3kk)
7.1.2022 0% (3kk)
7.4.2022 0% (3kk)
7.7.2022 0% (3kk)

7.10.2022 2,470% (12kk) 1,288% (3kk)
7.1.2023 2,178% (3kk)
7.4.2023 3,075% (3kk)
7.7.2023 3,640% (3kk)

7.10.2023 3,983% (3kk) 4,194% (12kk)
7.1.2024 3,936% (3kk)
7.4.2024 3,885% (3kk)
7.7.2024 3,712% (3kk)
7.10.2024 3,250% (3kk)
7.1.2025 2,731% (3kk) 2,448% (12kk)
7.4.2025 2,323% (3kk)

Vaihdoin siis 12kk - 3kk 7.10.2023. En ole laskenut tuota koronvaihdon ajankohtaa auki että olisiko ollut järkevämpää vaihtaa siihen jo 7.10.2022 mutta viimeistään tuolloin se oli jo ehdottomasti kannattavaa laskevaan korkotasoon.
 
Viimeksi muokattu:
Euribor-korkoihin liittyen, tässä oma kohtaloni. Vaihdoin 25.5.2023 EB12->EB3. Käppyrässä EB3 kuvastaa omaa korkokehitystäni ilman marginaalia, kun taas EB12 kuvastaa tilannetta jos olisin pysynyt 12 kuukauden euriborissa. Kohta tulee kaksi vuotta täyteen ja korkomenoissa on säästynyt tänä aikana noin 8 %.



1744448080038.png
 
Ai jos ero 12kk vs 3kk on 0,01% nìin siinä ottaa marginaalissa takkiin? Eihän sillä ole mitään merkitystä. 100 k€ lainassa 10 €.
Marginaalissa "ottaa takkiin" aina jos se on toisella pienempi kuin toisella, mutta lainaamassani viestissä oli tarjottu 12kk 0,37 ja 3kk 0,45 eli ero 0,08.

Erot on pieniä mutta ei se poista sitä tosiasiaa että jos eroa on niin se syö sitä 3kk euroborin etua pois. Ja vielä lisää sitä syö se että 3kk on tällä hetkellä korkeammalla kuin 12kk.

Jälkikäteen sitten vasta näkee kumpi oli parempi vaihtoehto tästä ajanhetkestä vailla 35 vuotta eteenpäin. Historiaan peilaten 3kk on ollut halvempi mutta sitä ei tiedä onko se sitä tulevaisuudessakin.
 
Marginaalissa "ottaa takkiin" aina jos se on toisella pienempi kuin toisella, mutta lainaamassani viestissä oli tarjottu 12kk 0,37 ja 3kk 0,45 eli ero 0,08.

Erot on pieniä mutta ei se poista sitä tosiasiaa että jos eroa on niin se syö sitä 3kk euroborin etua pois. Ja vielä lisää sitä syö se että 3kk on tällä hetkellä korkeammalla kuin 12kk.

Jälkikäteen sitten vasta näkee kumpi oli parempi vaihtoehto tästä ajanhetkestä vailla 35 vuotta eteenpäin. Historiaan peilaten 3kk on ollut halvempi mutta sitä ei tiedä onko se sitä tulevaisuudessakin.
Joo, luin huonosti kun siinä oli samassa lauseessa mainittu 0,44 ja 0,45 %.
 
Kumppanin kanssa lainaneuvotteluja käyty, ensin OP ja nyt viimeisimpänä S-pankki.
S-pankin kohdalla mielenkiintoiseksi asiaksi tuli, että he katsovat tulot vain peruspalkan + ikälisät ja he ei huomioi ollenkaan vuorotyöstä tulevia ansioita (ilta,yövuoro, pyhä yms) jotka ovat melko merkittäviä kahdella vuorotyötä tekevällä ihmisellä.
Kannattaa pitää mielessä jos kilpailuttaa lainoja.
Omasta mielestä melko järjenvastainen systeemi varsinkin jos tulot ovat kuitenkin pysyneet vuositasolla samoissa jo pidempään tai nousseet kuten meillä.
Molemmat siis vuorotyössä sote alalla.
 
Itse en kysellyt S-pankista tarjousta, koska päivittäisasioinninkin suhteen se on ollut hyvin joustamaton ja nihkeä. Esim. luottokorttien suhteen ovat hyvin tiukkoja jos vaan näkyy määräaikainen työ, riippumatta oletko ihan ok tuloinen. Sillä kokemuksella tuo ei yllätä laisinkaan.

Danskesta tuli alkujaan alin korkeakoulutettujen marginaalitarjous. Puolison kohdalla pienemmällä varaisuudella olivat nihkeämpiä ja vaativat maksullista takauspalvelua.

OP alensi omatoimisesti marginaalin Dansken tarjouksen kanssa samaan. OP vaati myös puolisolta hieman maksullista takausta, mutta lopulta tarpeeksi tarjousta vatvoessa tämä vaade jostakin syystä poistuikin. Alkujaan tätä ylivakuuttamisen tarvetta ihmettelin OP:lle ja lopputulos oli kuitenkin se, ettei sille ollut tarvetta. Ainakin meidän kohdalla OP ollut hyvin joustava kaiken suhteen jos vaan lähtökohdat kunnossa.
 
Viimeksi muokattu:
Osaisko joku sanoa, miten vuokratulot huomioidaan tuloina maksimilainaa laskettaessa? Mietin täs, et ku joskus saan tän nykyisen asuntoni maksettua, ni vois pistää vuokralle ja ostaa uuden about saman arvoisen. Jos ajatellaan, et tulot ei olisi noussut, niin paraneeko mun lainanmaksukyky pankin näkökulmasta sillä summalla, joka mulle jää vuokratuloja nettona per kuukausi? Eli voisiko uuden lainan kuukausilyhennys olla netto vuokratulojen verran suurempi kuin aijemman ja näin ollen voisin ostaa kalliimman asunnon kuin ensimmäinen oli?
 
Osaisko joku sanoa, miten vuokratulot huomioidaan tuloina maksimilainaa laskettaessa?
Sanoisin että riippuu pankista.

Huono puoli sinänsä tuossa kuviossa, kun ostaa itselleen uuden asunnon lainalla ja pistää vanhan velattoman asunnon vuokralle, niin korkoja ei saa vähentää vuokratuotosta. Jos taas asuisi edelleen vanhassa asunnossa ja vuokraisi uuden, johon on lainaa, niin korot saisi vähentää vuokratuloista verotuksessa.
 
Tuli käytyä kierros läpi nykyisten lainojen kilpailutusta. Vaikeaa tuntuu olevan.

Palkkatulot noin 67 000 €/vuosi, pääomatuloja muutama satanen kuukaudessa.

Lainaa omasta kämpästä 50 k€ ja sijoitusasunnosta 110 k€. Lisäksi opintolainat ja autolaina yhteensä vajaa 50 k€. Ei minkäänlaista maksuhäiriöhistoriaa.

Oman kämpän arvo ehkä 100 k€ luokkaa ja sijoitusasunnon 130 k€.

Oma asunto on hyväkuntoinen, isolla rantatontilla oleva rintsikka ison kaupungin syrjäkylältä. Sijoitusasunto on rivitaloasunto kaupungista.

Säästöpankki: Vaatisi oman asunnon kuntotarkastuksen teon.

OmaSP: Vaatisi oman asunnon kuntotarkastuksen teon.

Danske Bank: Ei hyväksy syrjäkylän taloa vakuudeksi eikä halunnut jatkaa keskusteluita. Kehotti ottamaan yhteyttä Osuuspankkiin.

OP: Lainaa saisi, marginaali 1,5 %

S-Pankki: Lainaa saisi, marginaali 0,65 %

Aktia: Vakuusarvon selvittely kesken, alustava lupaus 0,5 % marginaali.


Jäi tästä koko keissistä hieman kakka maku suuhun sen suhteen, kuinka hankala omaa asuntoani on käyttää vakuutena. Lainasumma ei kuitenkaan ole suuren suuri, mutta jotenkin se tuntuu hiekoittavan asiakkuuden.

Kuntotarkastusvaatimuksen tavallaan ymmärrän, mutta tavallaan en. Lisäksi kun olen itse rakennusalalla ja tunnen paikalliset toimijat, tiedän etten saa yhtään mitään arvoa kyseisestä tutkimuksesta lainaneuvottelujen ulkopuolella.
 
Tuli käytyä kierros läpi nykyisten lainojen kilpailutusta. Vaikeaa tuntuu olevan.

Palkkatulot noin 67 000 €/vuosi, pääomatuloja muutama satanen kuukaudessa.

Lainaa omasta kämpästä 50 k€ ja sijoitusasunnosta 110 k€. Lisäksi opintolainat ja autolaina yhteensä vajaa 50 k€. Ei minkäänlaista maksuhäiriöhistoriaa.

Oman kämpän arvo ehkä 100 k€ luokkaa ja sijoitusasunnon 130 k€.

Oma asunto on hyväkuntoinen, isolla rantatontilla oleva rintsikka ison kaupungin syrjäkylältä. Sijoitusasunto on rivitaloasunto kaupungista.

Säästöpankki: Vaatisi oman asunnon kuntotarkastuksen teon.

OmaSP: Vaatisi oman asunnon kuntotarkastuksen teon.

Danske Bank: Ei hyväksy syrjäkylän taloa vakuudeksi eikä halunnut jatkaa keskusteluita. Kehotti ottamaan yhteyttä Osuuspankkiin.

OP: Lainaa saisi, marginaali 1,5 %

S-Pankki: Lainaa saisi, marginaali 0,65 %

Aktia: Vakuusarvon selvittely kesken, alustava lupaus 0,5 % marginaali.


Jäi tästä koko keissistä hieman kakka maku suuhun sen suhteen, kuinka hankala omaa asuntoani on käyttää vakuutena. Lainasumma ei kuitenkaan ole suuren suuri, mutta jotenkin se tuntuu hiekoittavan asiakkuuden.

Kuntotarkastusvaatimuksen tavallaan ymmärrän, mutta tavallaan en. Lisäksi kun olen itse rakennusalalla ja tunnen paikalliset toimijat, tiedän etten saa yhtään mitään arvoa kyseisestä tutkimuksesta lainaneuvottelujen ulkopuolella.
Jäi vähän epäselväksi mitä siis halusit tehdä? Halusitko vaan kilpailuttaa nykyisten lainojen marginaalit vai oliko tarkoituksena ottaa lisää lainaa jotain hankintaa varten? Millaiset ne nykyiset marginaalit sitten ovat? Nordeaa ei ole listalla niin sieltä lainat varmaan nyt?
 
Tuli käytyä kierros läpi nykyisten lainojen kilpailutusta. Vaikeaa tuntuu olevan.

Palkkatulot noin 67 000 €/vuosi, pääomatuloja muutama satanen kuukaudessa.

Lainaa omasta kämpästä 50 k€ ja sijoitusasunnosta 110 k€. Lisäksi opintolainat ja autolaina yhteensä vajaa 50 k€. Ei minkäänlaista maksuhäiriöhistoriaa.

Oman kämpän arvo ehkä 100 k€ luokkaa ja sijoitusasunnon 130 k€.

Oma asunto on hyväkuntoinen, isolla rantatontilla oleva rintsikka ison kaupungin syrjäkylältä. Sijoitusasunto on rivitaloasunto kaupungista.

Säästöpankki: Vaatisi oman asunnon kuntotarkastuksen teon.

OmaSP: Vaatisi oman asunnon kuntotarkastuksen teon.

Danske Bank: Ei hyväksy syrjäkylän taloa vakuudeksi eikä halunnut jatkaa keskusteluita. Kehotti ottamaan yhteyttä Osuuspankkiin.

OP: Lainaa saisi, marginaali 1,5 %

S-Pankki: Lainaa saisi, marginaali 0,65 %

Aktia: Vakuusarvon selvittely kesken, alustava lupaus 0,5 % marginaali.


Jäi tästä koko keissistä hieman kakka maku suuhun sen suhteen, kuinka hankala omaa asuntoani on käyttää vakuutena. Lainasumma ei kuitenkaan ole suuren suuri, mutta jotenkin se tuntuu hiekoittavan asiakkuuden.

Kuntotarkastusvaatimuksen tavallaan ymmärrän, mutta tavallaan en. Lisäksi kun olen itse rakennusalalla ja tunnen paikalliset toimijat, tiedän etten saa yhtään mitään arvoa kyseisestä tutkimuksesta lainaneuvottelujen ulkopuolella.
Tuloista ei ole kiinni.

Sijoitusasunnon arvo 130 k€ tai ehkä 130 k€. Vaikka laskettaisiin 130:llä, niin vakuusarvo lienee (oma talo oli ison kaupungin syrjäkylässä, mutta tämä vain kaupungin -> ~70 %) 0,7 * 130 k = 91 k. Lainaa sijoitusasunnosta on jäljellä 110 k, joten siitä syntyy 110 k - 91 k = 19 k vakuusvaje, joka pitää korvata esim. oman talon avulla.

Talosta lainaa on 50 k. Kun siihen ynnätään 19 k vakuusvajetta sijoitusasunnosta, pitäisi talon kattaa 69 k lainaa. Syrjäkylän rintsikalle vakuusarvo lienee 65 %. Talon arvon pitäisi siis olla 69 k / 0,65 = 106,2 k. Arvioit itse talon arvon olevan ehkä 100 k. Sekin on vähemmän kuin 106,2 k, eli ymmärrän kuntotarkastusvaatimuksen, jos sillä saisi vakuusarvon nousemaan 70 %:Iin. Tällöin talon arvon pitäisi olla 69 k / 0,7 = 98,6 k.

Aika rajoilla mentäisiin silti, eikä 50 k opinto- ja autolainaa paranna tilannetta. Ei siis välttämättä ole mahdollista saada hyviä marginaalitarjouksia, ennenkuin saat lyhennettyä lainoja hiukan paremmalle mallille.
 
Olisi kiikarissa oikein siisti okt (80-luvun) jota remontoitu paljon. Ongelmana on, että sisällä on tehty muutostöitä kuten varaston muuttaminen khh:ksi, kylpyhuoneen laajennus (väliseinää siirretty jonkun verran eteenpäin) ja autotallin jakaminen ulkovarastoksi ja vaatehuoneeksi. Jotain muita pienempiä huonejaon muutoksia yms. myös tehty, mutta nuo tuskin ovat luvanvaraisia. Muutokset on tehty pääosin 2000-luvulla mutta näitä ei olla luvitettu, eli rakennusluvat puuttuu.

Uskaltaako tuollaiseen lähteä? Muutoksissa ei sinällään mitään vikaa ole ja jälki on laadukasta mutta mietityttää joutuuko tuossa maksumieheksi tulevaisuudessa jos syystä tai toisesta rakennuslupia pitäisi alkaa esim. Muiden muutostöiden ohessa löytymään? Mites sitten jokin ääritapaus laajasta vesivahingosta tai tulipalosta, voiko vakuutusyhtiö nostaa kädet ilmaan jos asuintilat eivät ole olleet piirrustusten mukaisia ja lupia ei löydy?
 
Jos oikein kovasti itse kiinnostaisi tuo kohde, niin koittaisin arvioida paljonko noiden laittaminen kuntoon jälkikäteen maksaisi ja mikä sen todennäköisyys olisi. Jos onnistumisen todennäköisyys olisi 100% niin sitten koittaisin saada kustannuksen huomioiduksi myyntihintaan.

Sinänsä noista autotallin osittainen muuttaminen asuintilaksi taitaisi aivan selvästi vaatia rakennusluvan. Noissa muisa riippunee siitä onko tehty merkittäviä muutoksia kantaviin rakenteisiin tai julkisivuun.
 
Viimeksi muokattu:
Uskaltaako tuollaiseen lähteä?

Se riippuu.
Jos tarkoitus ostaa "loppu elämän asunto", tiedostat mahdolliset ongelmat, luota myyjään ja (mikä tärkeintä) hinta on oikea niin miksi ei.

Mutta jos tarkoitus myydä jossain vaiheessa eteenpäin voi tulla ongelmia. Samaten tietysti kuten jo totesitkin kun rakennus luvat puuttuvat et ehkä saa vakuutusta TAI se vakuutus ei kata "mitään" koska he katsovat että heille on valehdeltu ja vakuutettu kohde ei olekaan sellainen kuin sen kerrottiin olevan.

Esim. itselläni on 80-luvun alun rivitalon pätkä, oikein tyytyväinen mutta jos suurennuslasilla katsoo esim. mitään salaojia tms. ei ole tehty. Tosin rakennettu sen verran kalliolle ja merenpinnan päälle ettei ole "Pirkanmaalle yleisiä" ongelmia (kts Tampereen keskusta kun sataa eikä myöskään Radon ongelmia mikä olisi toinen vaihtoehto ja yleistä esim. Pispalanharjulla missä lapsena/nuorena asuin)

Kannattaa siis miettiä hinnassa ja mitkä ovat yleiset ongelmat minkäkin ikäluokan asunnoissa. Toki paljon hyvääkin löytyy (kun asuin 40m2 yksiössä ja 60m2 kaksiossa nuorempana vuokralla niin nykyisin joku 18m2 yksiö ja joku 32m2 kaksio ovat "normaaleita" tai joidenkin mielestä jopa isoja kämppiä puhumattakaan jostain 42€ tai alle kolmioista. Vaikka mielipiteitä on monia en todellakaan kadu lähemmäs 100m2 kolmion hankintaa eikä tämä tunnu "turhalta painolastilta" kun erityisesti halusin oman saunan jne. Hyvät, pahat ja rumat neliöt - Minkä kokoinen sijoitusasunto kannattaa ostaa? - Sijoitusasunnot.com)
 
Viimeksi muokattu:
Miten pankit suhtautuu asuntolainan hakemiseen jo omistamaansa asuntoon? Mietinässä lapsuudenkodin ostaminen vanhemmilta, ja heillä ei ole (vielä) tarvetta koko kauppasummalle. Mietin yhtenä vaihtoehtona sitä, että vanhemmat myöntäisivät "asuntolainaa" alhaisella/nollakorolla. Tämä mahdollistaisi lainan lyhentämisen normaalia aggressiivisemmin ensimmäisten vuosien aikana. Tarkoitus olisi "kilpailuttaa" (eli siirtää) laina pankkiin myöhemmin, noin 5 vuoden sisällä kaupasta. Onko tällainen menettely mahdollista/laillista, vai tuleeko jotain ongelmia pankin kanssa?
 
Onko tällainen menettely mahdollista/laillista, vai tuleeko jotain ongelmia pankin kanssa?
Verottaja on ainoa jonka kanssa voi tulla ongelmia jos kauppa on sellainen etta se on verottajan mielesta se on enneminkin lahja.

Kun ihmiset kilpailuttavat pankkeja niin teknisesti se ei eroa tasta mitenkaan.
 
Verottaja on ainoa jonka kanssa voi tulla ongelmia jos kauppa on sellainen etta se on verottajan mielesta se on enneminkin lahja.

Kun ihmiset kilpailuttavat pankkeja niin teknisesti se ei eroa tasta mitenkaan.

Jos oletetut korot ovat alle 5000€ , niin siitä ei tarvitse maksaa veroa. Kannattaa kuitenkin verottajalle ilmoittaa, että tämmöistä etua on saanut.

Ja tämä 5000€ raja on kolmelta vuodelta, niin oletuksena joudut maksamaan veroja näistä, mutta se on pientä .. Esim. 15000€ korkolahjalle vero on 900€.

--

Itse tekisin vaan niin, että ostaisin 10% lapsuudenkodista. Sitten seuraavana vuonna toiset 10%, jne.. Jos maksat koko summan kerralla, ei tässä järjestelyssä pitäisi olla mitään ongelmaa. En ole kuitenkaan juristi, mutta noin minä siirtäisin asunnon pikkuhiljaa omistuukseeni, jos kysymys olisi minusta.
 
Jos oletetut korot ovat alle 5000€ , niin siitä ei tarvitse maksaa veroa. Kannattaa kuitenkin verottajalle ilmoittaa, että tämmöistä etua on saanut.
Muistelisin etta verottajan kanta on se etta nolla korko on ok mutta laina suunnitelma tulee olla realistinen. Jotenkin sellainen etta molempien tulisi oletettavasti olevan hengissa laina ajan loppuun. Eli 70-vuotiaat eivat saisi myontaa lainaa 20 vuoden maksuajalla.

Itse tekisin vaan niin, että ostaisin 10% lapsuudenkodista. Sitten seuraavana vuonna toiset 10%, jne.. Jos maksat koko summan kerralla, ei tässä järjestelyssä pitäisi olla mitään ongelmaa. En ole kuitenkaan juristi, mutta noin minä siirtäisin asunnon pikkuhiljaa omistuukseeni, jos kysymys olisi minusta.
Tasta taytyy nykyaan maksaa MML likimain 100 euroa per vuosi. Ja oma tyonsa tuosta on. Omasta mielestani ajan haaskausta kun ei verottajalla ole asiallisiin sopimuksiin nokan koputtamista ja Suomessa ihmisilla on laaja vapaus tehda sopimuksia.
 
Miten pankit suhtautuu asuntolainan hakemiseen jo omistamaansa asuntoon? Mietinässä lapsuudenkodin ostaminen vanhemmilta, ja heillä ei ole (vielä) tarvetta koko kauppasummalle. Mietin yhtenä vaihtoehtona sitä, että vanhemmat myöntäisivät "asuntolainaa" alhaisella/nollakorolla. Tämä mahdollistaisi lainan lyhentämisen normaalia aggressiivisemmin ensimmäisten vuosien aikana. Tarkoitus olisi "kilpailuttaa" (eli siirtää) laina pankkiin myöhemmin, noin 5 vuoden sisällä kaupasta. Onko tällainen menettely mahdollista/laillista, vai tuleeko jotain ongelmia pankin kanssa?
Kuulostaa mielenkiintoiselta tapaukselta, ja näillä tiedoilla ei ehkä kovin paljon voi spekuloida onnistumista tai järkevyyttä. Mutta pari huomiota mitä tuli ekana mieleen, oletuksena että tässä on kyseessä kiinteistö jossain kehä-3:n ulkopuolella:

* Onko kauppa varmasti paras tapa edetä? Eli lahjaverotus, perintöverotus, näitä kannattaa vähän pohtia riippuen vanhempien iästä ja tulevaisuudensuunnitelmista.
* Ylläolevaan viitaten, verottaja hyväksyy kauppahinnaksi 75% käyvästä arvosta (ilman että siitä tulee lahja), eli sillä saa kikkailtua jo aika paljon, ehkä oli tiedossakin...
* Hallintaoikeuden pidättämisellä saa vielä mukavasti veroalennusta, varsinkin jos vanhemmat ovat vielä nuorehkoja

Teoriassa (ja voin olla väärässä) kiinteistökauppa on kauppa siinä missä muukin - maksuaikataulun voi määritellä ihan miten haluaa, jos molemminpuolinen luottamus on 100%. Jos itse ostaisin vanhempieni talon arvoltaan vaikka 100k, ja vanhemmille kävisi maksuksi 76k oikeassa rahassa (eli verottaja ok), niin sopisimme vaikka 500 euron kuukausimaksun 12 vuodelle 8 kuukaudelle, ilman korkoa (mutta sopimus paperille allekirjoituksineen). Jos tarkoitus on muuttaa asuntoon heti, niin omistusoikeus pitäisi siirtyä ensimmäisestä maksusta tai jostain pienestä käsirahasta. (En nyt tosiaan tiedä onko kiinteistökaupassa jotain rajoitusta maksuaikataululle, korjatkaa toki jos on - välittäjät ja pankit eivät tällaiseen touhuun lähtisi missään nimessä, liikaa riskejä jos osapuolille tulee riitaa.)

Mutta ehkä periaatetasolla pitäisi miettiä, onko järkeä siirtää rahaa "ylenevään polveen". Melkein tuntuisi fiksummalta, että menee vuokralle vanhempien omistamaan taloon, ja asettaa vuokran fiksuksi. Toki jos oikeasti on tarkoitus A) pitää koti ikuisesti suvussa, B) asua siellä nyt monta vuotta, niin eipä se ostaminenkaan sen ihmeempää.

Jos oletetut korot ovat alle 5000€ , niin siitä ei tarvitse maksaa veroa. Kannattaa kuitenkin verottajalle ilmoittaa, että tämmöistä etua on saanut.

Ja tämä 5000€ raja on kolmelta vuodelta, niin oletuksena joudut maksamaan veroja näistä, mutta se on pientä .. Esim. 15000€ korkolahjalle vero on 900€.
Ei lainalle tarvitse laittaa korkoa, kunhan on uskottava maksusuunnitelma (eli allekirjoitettu sopimus käytännössä). Eikä silloin tästä tarvitse verottajallekaan sen kummemmin ilmoitella, toki itse kiinteistön kauppa tai muu pitää ilmoittaa.

Muuten samaa mieltä että vaiheittainen siirtäminen kuulostaisi fiksuimmalta ratkaisulta ilman pankkien ja verottajan väliintuloa. Käytännön toteutuksesta en tiedä, kuinka helposti kiinteistön omistussuhteiden muutoksia voi tehdä vrt. maksusuunnitelma/aikatauluttaminen, mutta tähän varmasti joku osaa sanoa varmempaa. Huoneistotietojärjestelmän kanssa tämä varmaan on aika helppoa kerrostalohuoneistoille nykyään. Edit: Mjoo MML varmaan ottaa omansa vaiheittaisesta siirtämisestä.
 
Kuulostaa mielenkiintoiselta tapaukselta, ja näillä tiedoilla ei ehkä kovin paljon voi spekuloida onnistumista tai järkevyyttä. Mutta pari huomiota mitä tuli ekana mieleen, oletuksena että tässä on kyseessä kiinteistö jossain kehä-3:n ulkopuolella:

* Onko kauppa varmasti paras tapa edetä? Eli lahjaverotus, perintöverotus, näitä kannattaa vähän pohtia riippuen vanhempien iästä ja tulevaisuudensuunnitelmista.
* Ylläolevaan viitaten, verottaja hyväksyy kauppahinnaksi 75% käyvästä arvosta (ilman että siitä tulee lahja), eli sillä saa kikkailtua jo aika paljon, ehkä oli tiedossakin...
* Hallintaoikeuden pidättämisellä saa vielä mukavasti veroalennusta, varsinkin jos vanhemmat ovat vielä nuorehkoja

Teoriassa (ja voin olla väärässä) kiinteistökauppa on kauppa siinä missä muukin - maksuaikataulun voi määritellä ihan miten haluaa, jos molemminpuolinen luottamus on 100%. Jos itse ostaisin vanhempieni talon arvoltaan vaikka 100k, ja vanhemmille kävisi maksuksi 76k oikeassa rahassa (eli verottaja ok), niin sopisimme vaikka 500 euron kuukausimaksun 12 vuodelle 8 kuukaudelle, ilman korkoa (mutta sopimus paperille allekirjoituksineen). Jos tarkoitus on muuttaa asuntoon heti, niin omistusoikeus pitäisi siirtyä ensimmäisestä maksusta tai jostain pienestä käsirahasta. (En nyt tosiaan tiedä onko kiinteistökaupassa jotain rajoitusta maksuaikataululle, korjatkaa toki jos on - välittäjät ja pankit eivät tällaiseen touhuun lähtisi missään nimessä, liikaa riskejä jos osapuolille tulee riitaa.)

Mutta ehkä periaatetasolla pitäisi miettiä, onko järkeä siirtää rahaa "ylenevään polveen". Melkein tuntuisi fiksummalta, että menee vuokralle vanhempien omistamaan taloon, ja asettaa vuokran fiksuksi. Toki jos oikeasti on tarkoitus A) pitää koti ikuisesti suvussa, B) asua siellä nyt monta vuotta, niin eipä se ostaminenkaan sen ihmeempää.


Ei lainalle tarvitse laittaa korkoa, kunhan on uskottava maksusuunnitelma (eli allekirjoitettu sopimus käytännössä). Eikä silloin tästä tarvitse verottajallekaan sen kummemmin ilmoitella, toki itse kiinteistön kauppa tai muu pitää ilmoittaa.

Muuten samaa mieltä että vaiheittainen siirtäminen kuulostaisi fiksuimmalta ratkaisulta ilman pankkien ja verottajan väliintuloa. Käytännön toteutuksesta en tiedä, kuinka helposti kiinteistön omistussuhteiden muutoksia voi tehdä vrt. maksusuunnitelma/aikatauluttaminen, mutta tähän varmasti joku osaa sanoa varmempaa. Huoneistotietojärjestelmän kanssa tämä varmaan on aika helppoa kerrostalohuoneistoille nykyään. Edit: Mjoo MML varmaan ottaa omansa vaiheittaisesta siirtämisestä.
Kyseessä 80-luvun omakotitalo kasvukaupungin lähiöstä, käypä arvo todennäköisesti hieman päälle 200k€ nykymarkkinatilanteessa. Kauppa on mielestäni järkevin vaihtoehto, koska perillisiä on useampi, ja vanhemmat eivät vielä edes eläkkeellä, joten ikävuosia voisi olettaa olevan n. 20v. Sinä aikana he voivat käyttää varoja elintason nostoon, ja lopulta perinnönjako on huomattavasti helpompaa, jos jaettavana on likvidiä varallisuutta kiinteistöjen sijaan.

Mietin alustavasti ~180k lainaa 20v maksuajalla, joista 5 ensimmäistä vuotta vanhemmille lyhentäen 1000€/kk = 60k€. Pankille siirto kun lainaa jäljellä n. 120k€. Hyvin karkeasti arvioiden OP:n lainalaskurilla, tällä järjestelyllä säästää lainanhoitokuluja ~30k€. Toki sisään voisi leipoa myös hieman markkinahintaa halvemman kauppahinnan, mikä tekee järjestelystä vielä kannattavampaa.

Taloon on myös tulossa lähiaikoina (~5v) katto- ja salaojaremontit, jotka hankaloittaa yhtälöä hieman.
 
Ei lainalle tarvitse laittaa korkoa, kunhan on uskottava maksusuunnitelma (eli allekirjoitettu sopimus käytännössä). Eikä silloin tästä tarvitse verottajallekaan sen kummemmin ilmoitella, toki itse kiinteistön kauppa tai muu pitää ilmoittaa.
Tosiaan lainalla ei tarvitse olla korkoa. Se mitä tuon ja uskottavan maksusuunnitelman lisäksi täytyy verottajan näkökulmasta olla on, että maksueriä myös oikeasti maksetaan. Eli jos niitä vaan kuittailtaisiin verovapailla lahjoilla, niin verottaja voisi katsoa kaupan lahjaksi ja koko järjestelyn pyrkimykseksi kiertää lahjaveroa.
 
Onko kellään tietoa miten kuukausierän korko lasketaan?

Tällä hetkellä marginaali+euribor on yhdessä lainassani 3,059%. Lainamäärä oli edellisen kuukauden alussa 77385,68 € ja siitä maksettiin 203,84 € korkoa.

En kuitenkaan ymmärrä miten tähän lukuun päädytään.
77385,68 € * (3,059% / 12) = 197,27 €
77385,68 € * (3,059% * (31d / 365d)) = 201.05 €
 
Onko kellään tietoa miten kuukausierän korko lasketaan?

Tällä hetkellä marginaali+euribor on yhdessä lainassani 3,059%. Lainamäärä oli edellisen kuukauden alussa 77385,68 € ja siitä maksettiin 203,84 € korkoa.

En kuitenkaan ymmärrä miten tähän lukuun päädytään.
77385,68 € * (3,059% / 12) = 197,27 €
77385,68 € * (3,059% * (31d / 365d)) = 201.05 €
Ainakin sentilleen täsmäisi koron määrä:
77385,68€ x (3,059% x (31/360d) = 203,84462€


Laskennassa käytetään perustana 360 päivän pituista vuotta.
 
Kyseessä 80-luvun omakotitalo kasvukaupungin lähiöstä, käypä arvo todennäköisesti hieman päälle 200k€ nykymarkkinatilanteessa. Kauppa on mielestäni järkevin vaihtoehto, koska perillisiä on useampi, ja vanhemmat eivät vielä edes eläkkeellä, joten ikävuosia voisi olettaa olevan n. 20v. Sinä aikana he voivat käyttää varoja elintason nostoon, ja lopulta perinnönjako on huomattavasti helpompaa, jos jaettavana on likvidiä varallisuutta kiinteistöjen sijaan.

Mietin alustavasti ~180k lainaa 20v maksuajalla, joista 5 ensimmäistä vuotta vanhemmille lyhentäen 1000€/kk = 60k€. Pankille siirto kun lainaa jäljellä n. 120k€. Hyvin karkeasti arvioiden OP:n lainalaskurilla, tällä järjestelyllä säästää lainanhoitokuluja ~30k€. Toki sisään voisi leipoa myös hieman markkinahintaa halvemman kauppahinnan, mikä tekee järjestelystä vielä kannattavampaa.

Taloon on myös tulossa lähiaikoina (~5v) katto- ja salaojaremontit, jotka hankaloittaa yhtälöä hieman.
Joo okei, selventää kyllä että kauppa lienee järkevin. Tässä tietenkin yhtenä vaihtoehtona on ihan kylmästi jutella pankin kanssa etukäteen, jos ei halua lähipankilta kysyä niin etsii kauempaa jonkun ja kysyy kuvion toimivuudesta. Eipä tässä muuta tule mieleen, en tiedä onko parempi siirtää omistusta vaiheittain vai tehdä maksusuunnitelmaan perustuva suunnitelma... Ehkä itse saattaisin tutkia ensimmäisenä vaihtoehdon, jossa sovitaan suoraan pelkästä X% osuudesta talosta, eli vaikka tuo 60 000 euroa joka on tarkoitus maksaa viiden vuoden aikana, ja tekee sille kerralla omistuksensiirron, mutta jättää maksut maksusuunnitelman varaan. Silloin jää vielä pelivaraa sen loppuhinnan kanssa ja voi tutkia pankkitilanteen sitten kun se tulee eteen/on aika toteuttaa loppukauppa pankin kanssa, eikä henkilökohtaisesti ole koko kauppahintaa vielä riesana, jos esim. elämäntilanne muuttuu jne. Ja jos pankki alkaa nikotella, niin voi sitten miettiä jättääkö suunnitelman sikseen vai toteuttaako saman homman loppuosalle. Eihän tässä tarvitse pankkia oikeastaan missään välissä, jos toteuttaa koko homman muutamassa osassa ja sopivilla maksusuunnitelmilla. (Kiinteistöjen omistussuhteiden rekisteröinnistä en osaa vinkata mitään, mutta onnistunee - MML ja netti auttavat.)

Tietenkin vielä yksi variaatio on tehdä kauppakirja, jossa ostaja sitoutuu ostamaan tuon X% Y summalla, ja ostaja voi halutessaan Z ajan päästä/sisällä lunastaa koko asunnon itselleen jos niin haluaa, mutta ei ole velvollinen näin tekemään. Tällä voi lukita kauppahinnan nykyiseen hintaan, jottei siitä tule mitään ongelmaa myöhemmin jos talon arvo nousee - mikä lienee toki epätodennäköistä, mutta ainahan nuo rempat voivat aiheuttaa muutoksia suuntaan tai toiseen. Voihan siihen kirjoittaa vaikka että hinta on tämä tai alempi (mutta ei korkeampi).

Ylläolevissa ei tarvitse murehtia mistään lainoista tai koroista, vaan ostajan kanssa on maksusuunnitelma, jota noudatetaan. Näkisin tässä järkeä sikäli, että jättää vaihtoehtoja tulevaisuuteen, eikä ainakaan tällä logiikalla aiheuta mitään negatiivista verrattuna alkuperäiseen ideaan. Viisi vuotta on pitkä aika ihmisen elämässä.

Kannattaa vielä varmistaa, että muut tulevat perijät ovat tietoisia kaupasta ja mahdollisesta kauppahinnan alennuksesta, niin ei sitten myöhemmin tule riitoja. Kaikille varmaan kiva jos lapsuudenkoti pysyy perheen piirissä, vaikka siitä ilosta vähän maksaakin (alennetussa hinnassa). Ja helpottaa tosiaan perinnönjakoa sitten myöhemmin huomattavasti.
 
Hallitus haluaa budjettiriihessä vauhdittaa asuntokauppoja:

Lyhyesti siis:
- Lainan enimmäisaika nousee 35 vuoteen
- Asuntolainan enimmäismääräkatto nousee 90% -> 95% asunnon arvosta.

Näillä muutoksilla siirrytään lähemmäs ns Ruotsinmallia eli asuntoa ei ole tarkoituskaan maksaa kokonaan omaksi vaan asutaan ns pankin vuokralaisena.

Lyhyellä aikavälillä tarkastelussa tällä muutoksella asuntolainan pituuteen jää uutta asuntoa ostettaessa joko enemmän rahaa käytettäväksi muuhun hömpötykseen tai sitten ostetaan vain kalliimpi asunto kun sellaisen pankki nyt myöntää.

Pitkällä aikavälillä taas pankille maksettavat korot nousevat suhteellisen radikaalisti, esim historiallisesti maltillisella 4% kokonaiskorolla(sis marginaalin) ja vaikka lähiö-omakotitalon 300000€ kauppahinnalla maksettava kokonaishinta:
25 vuotta -> Kuukausierä 1583,51€ -> Kokonaishinta 475053€
35 vuotta -> Kuukausierä 1328,32€ -> Kokonaishinta 557894€

Noin 250€ säästö kuukausierässä ja siitä johtuen pankki siis myöntää samoilla tuloilla isompia asuntolainoja.

Mitäs luulette mikä tulee olemaan seuraavista vaihtoehdoista se todennäköisin:

A) Pienemmän kuukausimaksun suomat käteisvarat sijoitetaan tuottavasti esim osakkeisiin
B) Samat rahat käytetään kulutushyödykkeisiin ym etelänlomiin, autohankintoihin jne
C) Asuntolaina otetaan maksimina eli laitetaan enemmän rahaa kiinni ns seiniin?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 893
Viestejä
5 055 210
Jäsenet
80 997
Uusin jäsen
Houzei

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom