Miten pankit suhtautuu asuntolainan hakemiseen jo omistamaansa asuntoon? Mietinässä lapsuudenkodin ostaminen vanhemmilta, ja heillä ei ole (vielä) tarvetta koko kauppasummalle. Mietin yhtenä vaihtoehtona sitä, että vanhemmat myöntäisivät "asuntolainaa" alhaisella/nollakorolla. Tämä mahdollistaisi lainan lyhentämisen normaalia aggressiivisemmin ensimmäisten vuosien aikana. Tarkoitus olisi "kilpailuttaa" (eli siirtää) laina pankkiin myöhemmin, noin 5 vuoden sisällä kaupasta. Onko tällainen menettely mahdollista/laillista, vai tuleeko jotain ongelmia pankin kanssa?
Kuulostaa mielenkiintoiselta tapaukselta, ja näillä tiedoilla ei ehkä kovin paljon voi spekuloida onnistumista tai järkevyyttä. Mutta pari huomiota mitä tuli ekana mieleen, oletuksena että tässä on kyseessä kiinteistö jossain kehä-3:n ulkopuolella:
* Onko kauppa varmasti paras tapa edetä? Eli lahjaverotus, perintöverotus, näitä kannattaa vähän pohtia riippuen vanhempien iästä ja tulevaisuudensuunnitelmista.
* Ylläolevaan viitaten, verottaja hyväksyy kauppahinnaksi 75% käyvästä arvosta (ilman että siitä tulee lahja), eli sillä saa kikkailtua jo aika paljon, ehkä oli tiedossakin...
* Hallintaoikeuden pidättämisellä saa vielä mukavasti veroalennusta, varsinkin jos vanhemmat ovat vielä nuorehkoja
Teoriassa (ja voin olla väärässä) kiinteistökauppa on kauppa siinä missä muukin - maksuaikataulun voi määritellä ihan miten haluaa, jos molemminpuolinen luottamus on 100%. Jos itse ostaisin vanhempieni talon arvoltaan vaikka 100k, ja vanhemmille kävisi maksuksi 76k oikeassa rahassa (eli verottaja ok), niin sopisimme vaikka 500 euron kuukausimaksun 12 vuodelle 8 kuukaudelle, ilman korkoa (mutta sopimus paperille allekirjoituksineen). Jos tarkoitus on muuttaa asuntoon heti, niin omistusoikeus pitäisi siirtyä ensimmäisestä maksusta tai jostain pienestä käsirahasta. (En nyt tosiaan tiedä onko kiinteistökaupassa jotain rajoitusta maksuaikataululle, korjatkaa toki jos on - välittäjät ja pankit eivät tällaiseen touhuun lähtisi missään nimessä, liikaa riskejä jos osapuolille tulee riitaa.)
Mutta ehkä periaatetasolla pitäisi miettiä, onko järkeä siirtää rahaa "ylenevään polveen". Melkein tuntuisi fiksummalta, että menee vuokralle vanhempien omistamaan taloon, ja asettaa vuokran fiksuksi. Toki jos oikeasti on tarkoitus A) pitää koti ikuisesti suvussa, B) asua siellä nyt monta vuotta, niin eipä se ostaminenkaan sen ihmeempää.
Jos oletetut korot ovat alle 5000€ , niin siitä ei tarvitse maksaa veroa. Kannattaa kuitenkin verottajalle ilmoittaa, että tämmöistä etua on saanut.
Ja tämä 5000€ raja on kolmelta vuodelta, niin oletuksena joudut maksamaan veroja näistä, mutta se on pientä .. Esim. 15000€ korkolahjalle vero on 900€.
Ei lainalle tarvitse laittaa korkoa, kunhan on uskottava maksusuunnitelma (eli allekirjoitettu sopimus käytännössä). Eikä silloin tästä tarvitse verottajallekaan sen kummemmin ilmoitella, toki itse kiinteistön kauppa tai muu pitää ilmoittaa.
Muuten samaa mieltä että vaiheittainen siirtäminen kuulostaisi fiksuimmalta ratkaisulta ilman pankkien ja verottajan väliintuloa. Käytännön toteutuksesta en tiedä, kuinka helposti kiinteistön omistussuhteiden muutoksia voi tehdä vrt. maksusuunnitelma/aikatauluttaminen, mutta tähän varmasti joku osaa sanoa varmempaa. Huoneistotietojärjestelmän kanssa tämä varmaan on aika helppoa kerrostalohuoneistoille nykyään. Edit: Mjoo MML varmaan ottaa omansa vaiheittaisesta siirtämisestä.
