Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Itsekin katselen käytännössä pelkästään omalla tontilla olevia kämppiä, mutta jokuhan noita vuora tontillakin olevia ostaa :D
Tuo on vahvasti paikkakuntakohtaista. Omalta kylältä ei kukaan huolisi vuokratonttia kun kaupunki on tonttien hinnan määrittänyt 2€/m2 ja tarjouksista lähtee koko 2000m2 tontti satkulla tjsp ;)
Mutta kuten yllä sanoinkin kun kysyntää riittää tonttia on tyhmää edes myydä :D -> Josta päästään siihen että joillain alueilla vuokraus on ainoa tapa saada tontti :(
 
Onko styrox eriste betonilaatan alla OK myös 90-luvun taloissa? Puhun nyt yksilaattaisesta rakenteesta (tiivistetty sora-styrox-betoni-lattiapäällyste).

Vai onko se vaan kiinni tuosta sorasta, onko kunnon kapillaarikatkosoraa vai liian hienoa?

Tuli vaan tällainen otsikko vastaan (maksumuurin takana valitettavasti)
"Maanvaraisen betonilaatan alla ei saa käyttää styroksia"

 
Onko styrox eriste betonilaatan alla OK myös 90-luvun taloissa? Puhun nyt yksilaattaisesta rakenteesta (tiivistetty sora-styrox-betoni-lattiapäällyste).

Vai onko se vaan kiinni tuosta sorasta, onko kunnon kapillaarikatkosoraa vai liian hienoa?

Tuli vaan tällainen otsikko vastaan (maksumuurin takana valitettavasti)
"Maanvaraisen betonilaatan alla ei saa käyttää styroksia"

En nyt muista, missä vaiheessa tuo kiellettiin. Mutta taisi olla niin, että asbestiakin saattoi löytää vielä 1995 valmistuneista taloista. Kapillaarisoran koostumuksesta lienee mahdoton sanoa ilman tarkempia tutkimuksia ja ei kai se tae ole, etteikö sieltä maasta kuitenkin voi nousta jonkin verran kosteutta, joka vuosikymmenien aikana tiivistyy tuohon avosoluiseen styroksiin. Yksi merkittävä seikka yleensä on se, onko salaojien toiminnasta pidetty huolta. Ne kun menevät tukkeeseen, niin kosteus nousee paljon helpommin sinne alapohjaan, vaikka muuten rakenteet olisi tehty asianmukaisesti. Vähän sama homma kuin hyvin tehty koneellinen ilmanvaihto, jonka ylläpitoa laiminlyöty.
 
Ei kai styroksia tuossa kielletty ole. Toki on parempiakin (ja kalliimpia) tuotteita kuten tuo DI mainostaakin. Myös routasuojauksessa käytetään yleisesti styroksia vaikka samalla lailla se siinä voi vettyä ja jokainen ymmärtää miten sen lämmöneristyskyvylle silloin käy.

Edit: Juuri tänään piikkasin 50 vuotta vanhaa lattiaa auki viemärin lisäyksessä, ei todellakaan ollut käytetty sisäpuolisessa täytössä kapillaarisoraa vaan ihan filleriä saven päällä, fillerin päällä muovi ja muovin päällä styrox. Filleri niin märkää että sillä olisi ollut hyvä leikkiä: Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku, kuten lapset hiekkalaatikolla. Muovin päällä styrox oli ihan kuivaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai styroksia tuossa kielletty ole. Toki on parempiakin (ja kalliimpia) tuotteita kuten tuo DI mainostaakin. Myös routasuojauksessa käytetään yleisesti styroksia vaikka samalla lailla se siinä voi vettyä ja jokainen ymmärtää miten sen lämmöneristyskyvylle silloin käy.

Edit: Juuri tänään piikkasin 50 vuotta vanhaa lattiaa auki viemärin lisäyksessä, ei todellakaan ollut käytetty sisäpuolisessa täytössä kapillaarisoraa vaan ihan filleriä saven päällä, fillerin päällä muovi ja muovin päällä styrox. Filleri niin märkää että sillä olisi ollut hyvä leikkiä: Älä tule paha kakku, tule hyvä kakku, kuten lapset hiekkalaatikolla. Muovin päällä styrox oli ihan kuivaa.
Mitäs jos ei ole muovia ennen styroxia? Ei ainakaan rakennepiirustuksessa olisi yhdessä 1990 rakennetussa talossa. Salaojat alkuperäiset. Talo toki pienen mäen päälle rakennettu.
 
Mitäs jos ei ole muovia ennen styroxia? Ei ainakaan rakennepiirustuksessa olisi yhdessä 1990 rakennetussa talossa. Salaojat alkuperäiset. Talo toki pienen mäen päälle rakennettu.
Siellä voi olla muovi tai sit ei vaikka rakennekuvissa ei mitään merkintää olisikaan. Tosi yleistä kumminkin on että se muovi on sinne laitettu.

Ennen vuosituhannen vaihdosta on kovin paikkakuntakohtaista millä sisätäyttö on tehty eli minkälaista materiaalia on ollut tarjolla. Jos alueella on hyviä ns sorakenttiä niin täytöt on tehty sellaisella, jos filleriä ollut tarjolla niin sellaisella. Jos luonnonmateriaalia ei ole ollut saatavilla niin sitten on murskattu kalliota. Murskaus kumminkin kalliimpaa kuin se, että vain kuokkii kauhakuormaajalla kuorma-auton lavalle.

Hienompiaineiseen kerrokseen kun on ollut huomattavasti helpompi asennella viemärit ja suorittaa tasaukset styroksille.

Täällä vasta 2000 luvulla on siirrytty mursketäyttöihin kun a) hiekkamontut on ehtyneet b) rakennusmääräykset kapillaarikatkoista on tarkentuneet.

Lähtökohtaisesti talo kukkulalla on se paras mahdollinen luonnolinen sijainti, niihin ne talot on alunperinkin rakennettu kun vesi ohjautuu luonnollisesti poispäin. 1900-luvun alussa ei kukaan rakentanut savimonttuun tupaansa :D

1990-luvulla on siirrytty hyvin pitkälti kaksoislaatasta alapuolelta eristettyyn yksöisvaluun (maanvaraiseen laattaan), mutta styroksi siellä laatan alla on 99.9% varmuudella. On hyvin erikoinen tapaus jos talon alle on suulakepuristettu (finnfoam) laitettu. Se yleistyi ensin ns katurakentamisessa (viemäri/vesijohto ym tekniikan eristäminen), jossa sen erinomainen puristuslujuus ja vettymättömyys on selkeä etuasema ja sille kalliimmalle hinnalle sai ns vastinetta.

Valtaosa taloista on rakennettu aikakausiensa ns tyyppirakenteilla niin tavanomaisesta rakentamistyylistä poikkeavat on harvinaisia. Joko hyvässä tai pahassa.
 
En tiedä kuuluuko tähän topicciin mutta kerron silti.
Asunto ostettiin marraskuussa (rivitalo).
Teetettiin kuntotarkastus ja kaikki ok.
Nyt jälkikäteen huomattiin että laattoja irti saumoista sekä pohjasta (kopisee).
Saumat auenneet selvästi.

Voiko juttua vetää johonki vai laitettava vain kättä housuun koska kukaan ei huomannut ennen ostoa?
 
En tiedä kuuluuko tähän topicciin mutta kerron silti.
Asunto ostettiin marraskuussa (rivitalo).
Teetettiin kuntotarkastus ja kaikki ok.
Nyt jälkikäteen huomattiin että laattoja irti saumoista sekä pohjasta (kopisee).
Saumat auenneet selvästi.

Voiko juttua vetää johonki vai laitettava vain kättä housuun koska kukaan ei huomannut ennen ostoa?
Mistä huoneesta? Jos kylppäristä niin kuuluisko se taloyhtiölle?
 
En tiedä kuuluuko tähän topicciin mutta kerron silti.
Asunto ostettiin marraskuussa (rivitalo).
Teetettiin kuntotarkastus ja kaikki ok.
Nyt jälkikäteen huomattiin että laattoja irti saumoista sekä pohjasta (kopisee).
Saumat auenneet selvästi.

Voiko juttua vetää johonki vai laitettava vain kättä housuun koska kukaan ei huomannut ennen ostoa?
Osakkaalle kuuluu pintamateriaalit. Onko alkuperäiset laatat vai edellisen omistajan jäljiltä? Olisiko jopa voinut itse tehdä ns. päin vittua jos paljonkin on kopoa? Mutuna veikkaisin että siinä tapauksessa sulla on mahdollisuuksia saadakin jotain hyvitystä. Kuntotarkastajilla ei ainakaan ole vastuuta mistään.
 
Osakkaalle kuuluu pintamateriaalit. Onko alkuperäiset laatat vai edellisen omistajan jäljiltä? Olisiko jopa voinut itse tehdä ns. päin vittua jos paljonkin on kopoa? Mutuna veikkaisin että siinä tapauksessa sulla on mahdollisuuksia saadakin jotain hyvitystä. Kuntotarkastajilla ei ainakaan ole vastuuta mistään.
Edellinen osakas laittanut.

Nykyään hyvinkin tuttu kaveri. En tiedä onko kauhean mulkkua lähtee pyyteleen korvauksia. Toisaalta kylpyhuone vaati omasta mielestä hieman omaan silmään päivitystä. MM tehdä lattiakaivo saunaan sekä käsinpesu altaalle.

Ja tässä onneksi se, että tuttu kohta jäämässä eläkkeelle ja lupasi jeesata remontissa sen verran että saa edukkaammin tehtyä. (Hän siis tekee päivätöikseen vesieristyksiä sekä laatoituksia). Joten menee sitten tuo lattia siinä samassa, eli summasummaarum samapatuo?

Mutta lähinnä tuli vain mieleen että mitä tekisi tässä tilanteessa😅

EDIT: tiedän siis kuka laatat on laittanut kaverille. Hänen tuttunsa ja veikkaan että ilman kuitta, onko osuutta asiaan?
 
Viimeksi muokattu:
Mut onko esim ok laittaa myyjälle saumoista video ja kuinka kopo lattia on? Ja kysyä onko innostusta tulla vastaan jollain tapaa?
Tai että tällein osakekauppojen jälkeen ihan validi kysymys..
 
Viimeksi muokattu:
Mut onko esim ok laittaa myyjälle saumoista video ja kuinka kopo lattia on? Ja kysyä onko innostusta tulla vastaan jollain tapaa?
Tai että tällein osakekauppojen jälkeen ihan validi kysymys..
Valituksella tuskin on ainakaan kovin hyviä menestymismahdollisuuksia virallista reittiä, koska tuollainen on selvästi nähtävillä ja kopot koettavissa asuntoon tutustuessa. Menee aika lailla myyjän hyväntekeväisyyden piikkiin, jos jotain hyvittää.
 
Kiitti, ihan hyvin havainnllistaa tosiaan. Tonttivuokra nousee kyllä vuosittain, mutta lähtötaso on varmaan ollut niin olematon että summat on maltillisia.

Itsekin katselen käytännössä pelkästään omalla tontilla olevia kämppiä, mutta jokuhan noita vuora tontillakin olevia ostaa :D Tämä asunto nyt tuli vähän poikkeuksellisesti muutenkin omistukseen niin tontti oli mikä oli.

Ehkä siinä 2030-2034 olisi hyvä saada kämppä viimeistään myytyä. Nyt vaan odottelemaan jäätävää hintapiikkiä...
Mä ostin kymmenkunta vuotta sitten Helsingistä kerrostaloasunnon, jossa oli vuokratontti, ja vuokrasopimus voimassa vuoteen 2040 asti. Mielessä oli tuo, että kannattaa myydä ajoissa. Noh, ei siellä sitten tullut asuttua kuin viitisen vuotta, mutta varmaan juuri joskus 2030:n jälkeen olisi varmaan tullut hinku muuttaa, ettei jäisi musta pekka käteen. Aika kovia hintoja on usein pyydetty hyvillä alueilla olevista asunnoista, joissa vuokrasopimus on menossa uusiksi viiden vuoden sisällä. Tai nykytilannetta en tiedä, mutta muutama vuosi sitten ainakin.
 
Onko kokemusta asuntolainan saamisesta kämppään missä on tontilla metsää? 4 ha tontti josta n.3 ha metsää ja loput ns pihaa. Omasta pankista kysellyt tarjousta ja siellä meinattiin että pitää lohkoa metsä pois ja myydä erikseen. Siihen ei saa asuntolainaa. Aika hullun kuuloista. Ostaa nyt metsä 20k€ lohkomiskuluineen ja siihen vielä asuntolainan omarahoitukset ym Päälle. Siihen ne säästöt sitten sujahtikin.

Onko käytännöt muuttuneet? Ei esim. Veljelläni ollut mitään ongelmia vastaavan kiinteistön kanssa 5v takaperin.
 
Onko kokemusta asuntolainan saamisesta kämppään missä on tontilla metsää? 4 ha tontti josta n.3 ha metsää ja loput ns pihaa. Omasta pankista kysellyt tarjousta ja siellä meinattiin että pitää lohkoa metsä pois ja myydä erikseen. Siihen ei saa asuntolainaa. Aika hullun kuuloista. Ostaa nyt metsä 20k€ lohkomiskuluineen ja siihen vielä asuntolainan omarahoitukset ym Päälle. Siihen ne säästöt sitten sujahtikin.

Onko käytännöt muuttuneet? Ei esim. Veljelläni ollut mitään ongelmia vastaavan kiinteistön kanssa 5v takaperin.
Eivät sitten ehdottaneet asuntolainan ja sijoituslainan yhdistelmää? Asuntolainaa tosiaan metsän ostamiseen ei taida oikein saada, mutta kyllä sen pitäisi vakuutena kelvata osittain sijoituslainaan. Tosin haastavaksi voi tulla, jos ei ole mitään muita vakuuksia tai tarpeeksi laittaa käteistä osaksi ostoa.

Voi olla tosiaan käytännöt muuttuneet, noita asuntolainoja kun nykyään kontrolloidaan tarkemmin.
 
Mulla toki pienempi tontti, noin 2h josta valtaosa metsää. Ei meillä ainakaan tullut puhettakaan mistään lohkomisesta vaan kokonaisuutena käsiteltiin.
 
Onko kokemusta asuntolainan saamisesta kämppään missä on tontilla metsää? 4 ha tontti josta n.3 ha metsää ja loput ns pihaa. Omasta pankista kysellyt tarjousta ja siellä meinattiin että pitää lohkoa metsä pois ja myydä erikseen. Siihen ei saa asuntolainaa. Aika hullun kuuloista. Ostaa nyt metsä 20k€ lohkomiskuluineen ja siihen vielä asuntolainan omarahoitukset ym Päälle. Siihen ne säästöt sitten sujahtikin.

Onko käytännöt muuttuneet? Ei esim. Veljelläni ollut mitään ongelmia vastaavan kiinteistön kanssa 5v takaperin.
Velipoika osti taannoin vastaavan kokonaisuuden niin jo silloin pankki rajasi metsän ulos ns asuntolainasta (siihen oli ihan ensiasunnon ostajan verovapausrajaus 1ha maksimi koko tontille). Tuskin sikäli tilanne mihinkään varsinaisesti on muuttunut vaikka enää ensiasunnon ostajan verovapautta ei olekaan -> Pankki jos noudattaa ohjeita niin metsä ei voi olla asuntolainaa. Metsän osuuteen pitää olla omat vakuutensa.

Mielestäni sitä metsän osuutta nyt on tyhmää pilkkoa pois kokonaisuudesta mutta vaatinee enempi omaa rahaa ja vakuuksia sellaisen hankkiminen.
 
Asuntolainan nosto lähestyy. Pankki teki selväksi, että vaihto 12 kk -> 3 kk euriborille maksaa sen 200 €, kun on lainapaperit jo tehty. Kristallipalloa ei varmaan kellään ole, mutta miten tekisitte samassa tilanteessa?

Onko tässä tullitilanteessa nyt mahdollisuus, että talouskasvu hidastuu ja korot laskee sitä myötä vai pikemminkin nouseeko inflaatio tullikulujen seurauksesta ja korot sitä myötä vai jotain muuta?

12 kk on toki näillä paikkeilla aika maltillinen, joten ei varmaan siihenkään sitominen nyt näiksi epävarmoiksi kuukausiksi eteenpäin olisi aivan typerin mahdollinen vaihtoehto.

Tuo pankin nihkeys toki herättää ajatuksen, että olisiko siellä uumoiltu korkojen tulevan rytinällä alas.. mene ja tiedä.
 
Asuntolainan nosto lähestyy. Pankki teki selväksi, että vaihto 12 kk -> 3 kk euriborille maksaa sen 200 €, kun on lainapaperit jo tehty. Kristallipalloa ei varmaan kellään ole, mutta miten tekisitte samassa tilanteessa?

Onko tässä tullitilanteessa nyt mahdollisuus, että talouskasvu hidastuu ja korot laskee sitä myötä vai pikemminkin nouseeko inflaatio tullikulujen seurauksesta ja korot sitä myötä vai jotain muuta?

12 kk on toki näillä paikkeilla aika maltillinen, joten ei varmaan siihenkään sitominen nyt näiksi epävarmoiksi kuukausiksi eteenpäin olisi aivan typerin mahdollinen vaihtoehto.

Tuo pankin nihkeys toki herättää ajatuksen, että olisiko siellä uumoiltu korkojen tulevan rytinällä alas.. mene ja tiedä.
Kenelläkään ei ole kristallipalloa. 3kk euriboria harva sai ennen kuin korkojen nousun myötä se palasi takaisin pankkien tarjoamiin vaihtoehtoihin. En yllättyisi, jos sama nihkeys sen suhteen yleistyisi taas, kun korkotaso vakiintuu.

Pitkällä tähtäimellä 3kk korko on tullut historiallisesti halvimmaksi. Ainoa hinta on ollut käytännössä siinä, jos korot ovat nousseet rivakasti, niin tarkistuspäivä tulee nopeammin vastaan, eli lainarahan hinta nousee nopeammin. Mutta se 12 kk antaa lähinnä enemmän valmistautumisaikaa, mutta vastaavasti kun korot lähtevät laskuun, maksat pidempään korkeampaa korkoa. Jos kyseessä on asuntolaina, joka lähtökohtaisesti on sen 25 vuotta, niin siihen mahtuu kaikenlaista korkotasoa, oli euribor mikä tahansa. Eli teoriassa olisi hyvä suunnitella arki siten, että se kestää kaikenlaiset korkoliikkeet. Se on sitten oma preferenssi tai "vakuutus" jos haluaa varmistaa tietyn korkotason aina 12 kuukaudeksi eteenpäin, vaikka se tulisikin maksamaan enemmän.

Halvinta on pidemmällä aikajänteellä maksaa laina nopeammin pois kuin mitä on suunnitelma.
 
Meillä menee 2-3 viikon päästä kauppakirja allekirjoitukseen, joten samoja pohdintoja. Enemmänkin tosin olen pohtinut 5v kiinteän koron ja Euriborin välillä jos tässä korot kerkeää tippumaan sopivasti. Lainatarjouksessa kiinteä korko olisi ollut 3% ja Euriborilla marginaalin kanssa 2,8 %. Jos kiinteä korko tippuisi vielä lähelle 2,7 % niin se voisi olla jo varteenotettava, mutta ei taida keretä ennen nostoa. Tosin jos EKP on mahdollisesti leikkaamassa korkoa kolme kertaa tämän vuoden aikana niin silloin ei muutenkaan kannattaisi. Nykyisellään korot tuskin tulee kovasti nousemaan, enemmänkin laskupainetta.

Ennen tätä tariffisotkua Euriboria ennustettiin laskevan alimmilleen 2 % pintaan ja lähtemään 2026-2027 pieneen nousuun.

En ole kysynyt paljonko OP:lla maksaa kesken lainakauden koron muutos, mutta lainan nostohetkellä 12/6/3 kk Euribor valinta ei ainakaan muuttanut marginaalia ja sen sai itse vapaasti valita.
 
Edellinen osakas laittanut.

Nykyään hyvinkin tuttu kaveri. En tiedä onko kauhean mulkkua lähtee pyyteleen korvauksia. Toisaalta kylpyhuone vaati omasta mielestä hieman omaan silmään päivitystä. MM tehdä lattiakaivo saunaan sekä käsinpesu altaalle.

Ja tässä onneksi se, että tuttu kohta jäämässä eläkkeelle ja lupasi jeesata remontissa sen verran että saa edukkaammin tehtyä. (Hän siis tekee päivätöikseen vesieristyksiä sekä laatoituksia). Joten menee sitten tuo lattia siinä samassa, eli summasummaarum samapatuo?

Mutta lähinnä tuli vain mieleen että mitä tekisi tässä tilanteessa😅

EDIT: tiedän siis kuka laatat on laittanut kaverille. Hänen tuttunsa ja veikkaan että ilman kuitta, onko osuutta asiaan?
Se, että taloyhtiössä osakas teettää kylpyhuoneremonttinsa pimeänä ilman kuittia, tarkoittaa sitä että kyseinen osakas on remontistaan täysimääräisesti vastuussa. Eli jos/kun sieltä kosteusvaurio paljastuu syyksi, että laatat irtoilee, niin taloyhtiö voi vaatia kuivatus/vesieristyskulut täysimääräisesti tältä osakkaalta, joka ilman lupaa on remonttinsa toteuttanut. Osakkaan vahingonkorvausvastuu taloyhtiölle kestää 10 vuotta. Nyt, jos aloitat remontin, ja teet niinkuin kuuluu, eli teet muutostyöilmoituksen taloyhtiölle, he voivat kieltää sinua käyttämästä tätä eläkkeläistä laatoittajaa ihan jo siitäkin syystä, että hänellä todennäköisesti ei ole voimassa olevia vastuuvakuutuksia yms. Taloyhtiö saa määrittää ainakin vedeneristystöiden osalta vaatimustason, ja periaatteessa tekijänkin, koska vesieristeet kuuluvat talon rakenteisiin, ja täten taloyhtiön vastuulle. Omakotitaloissa jokainen saa tehdä remonttinsa juuri niin, ja niin päin persettä kuin haluaa, mutta siinäkin tapauksessa tekijä on 5 vuotta kauppojen jälkeen aiheuttamastaan vahingosta/rakennusvirheistä vastuussa.
 
Se, että taloyhtiössä osakas teettää kylpyhuoneremonttinsa pimeänä ilman kuittia, tarkoittaa sitä että kyseinen osakas on remontistaan täysimääräisesti vastuussa. Eli jos/kun sieltä kosteusvaurio paljastuu syyksi, että laatat irtoilee, niin taloyhtiö voi vaatia kuivatus/vesieristyskulut täysimääräisesti tältä osakkaalta, joka ilman lupaa on remonttinsa toteuttanut. Osakkaan vahingonkorvausvastuu taloyhtiölle kestää 10 vuotta. Nyt, jos aloitat remontin, ja teet niinkuin kuuluu, eli teet muutostyöilmoituksen taloyhtiölle, he voivat kieltää sinua käyttämästä tätä eläkkeläistä laatoittajaa ihan jo siitäkin syystä, että hänellä todennäköisesti ei ole voimassa olevia vastuuvakuutuksia yms. Taloyhtiö saa määrittää ainakin vedeneristystöiden osalta vaatimustason, ja periaatteessa tekijänkin, koska vesieristeet kuuluvat talon rakenteisiin, ja täten taloyhtiön vastuulle. Omakotitaloissa jokainen saa tehdä remonttinsa juuri niin, ja niin päin persettä kuin haluaa, mutta siinäkin tapauksessa tekijä on 5 vuotta kauppojen jälkeen aiheuttamastaan vahingosta/rakennusvirheistä vastuussa.
Hän siis tekee tänä päivänäkin vielä hommia, sekä omistaa vedeneristysertifikaatit yms eli siltä osin kyllä hommat kunnossa.
 
Onko se vuokratontti välttämättä aina edes huono asia? Sanotaan että tontinvuokra per neliö on 2,5 euroa ja vuokrasopimusta jäljellä 50-vuotta. Asunto maksaa 1000e neliö vähemmän kuin tontin ostamalla, jolloin 2,5% lainakorolla maksat reilu 2 euroa kuukautta kohti vähemmän korkoa lainalle pienemmän lainan ansiosta. Lisäksi ei tarvitse maksaa tontista kiinteistöveroa, joka on nykyään noin euron asuinneliö karkeasti ainakin pk-seudulla.

Toki tämä on vain esimerkki ja tontinvuokra nousee nykysissä sopimuksissa inflaation mukana, mutta niin nousee kiinteistöverotkin.
 
Onko se vuokratontti välttämättä aina edes huono asia? Sanotaan että tontinvuokra per neliö on 2,5 euroa ja vuokrasopimusta jäljellä 50-vuotta. Asunto maksaa 1000e neliö vähemmän kuin tontin ostamalla, jolloin 2,5% lainakorolla maksat reilu 2 euroa kuukautta kohti vähemmän korkoa lainalle pienemmän lainan ansiosta. Lisäksi ei tarvitse maksaa tontista kiinteistöveroa, joka on nykyään noin euron asuinneliö karkeasti ainakin pk-seudulla.

Toki tämä on vain esimerkki ja tontinvuokra nousee nykysissä sopimuksissa inflaation mukana, mutta niin nousee kiinteistöverotkin.

Ei se autom. ole, mutta kannattaa lukea ne korotusehdot siitä tonttisopparista. Niitä kun ei taida missään ilmoituksessa ja esitteessä vakiona olla?

 
Hän siis tekee tänä päivänäkin vielä hommia, sekä omistaa vedeneristysertifikaatit yms eli siltä osin kyllä hommat kunnossa.

Jos lähtökohtana olisi että et tuntisi ennestään edellistä omistajaa tai remontin tekijää, niin kyllähän tässä kuuluisi tehdä asuntokaupan reklamaatio ja vaatia hinnanalennusta. Näin periaatteessa kuuluisi menetellä nytkin, mutta tuttavuussuhde ymmärrettävästi sotkee asiaa.
Tekninen käyttöikä vesieristyksen kanssa tehdylle laatoitukselle on noin 20-40 vuotta, joten kuulostaa että jotain on mennyt remontissa pieleen. Voi olla että on materiaaleissa ollut vikaa, jolloin valmistaja vastaa niistä. Mielenkiintoista mitä laattojen alta tosin vielä löytyy, voi olla isompi savotta edessä kuin pelkkä laatoitus.

Taloyhtiöissä yhtiö vastaa vesieristeeseen asti, siitä eteenpäin vastuu kuuluu osakkaalle. Taloyhtiön vastuunjakotaulukko | Kotikatu kiinteistöpalvelut

Itse käytin asianajaja Petri Järvensivua kun piti reklamoida omasta asuntokaupasta. Tuntee hyvin asiansa ja osaisi varmasti tähänkin suorilta vastata kannattaako lähteä reklamoimaan, lisäksi lakikulut menevät oikeusturvavakuutukseen mikäli sellainen löytyy.
 
Jos lähtökohtana olisi että et tuntisi ennestään edellistä omistajaa tai remontin tekijää, niin kyllähän tässä kuuluisi tehdä asuntokaupan reklamaatio ja vaatia hinnanalennusta. Näin periaatteessa kuuluisi menetellä nytkin, mutta tuttavuussuhde ymmärrettävästi sotkee asiaa.
Tekninen käyttöikä vesieristyksen kanssa tehdylle laatoitukselle on noin 20-40 vuotta, joten kuulostaa että jotain on mennyt remontissa pieleen. Voi olla että on materiaaleissa ollut vikaa, jolloin valmistaja vastaa niistä. Mielenkiintoista mitä laattojen alta tosin vielä löytyy, voi olla isompi savotta edessä kuin pelkkä laatoitus.

Taloyhtiöissä yhtiö vastaa vesieristeeseen asti, siitä eteenpäin vastuu kuuluu osakkaalle. Taloyhtiön vastuunjakotaulukko | Kotikatu kiinteistöpalvelut

Itse käytin asianajaja Petri Järvensivua kun piti reklamoida omasta asuntokaupasta. Tuntee hyvin asiansa ja osaisi varmasti tähänkin suorilta vastata kannattaako lähteä reklamoimaan, lisäksi lakikulut menevät oikeusturvavakuutukseen mikäli sellainen löytyy.
Kannattaako mun lähteä purkamaan nyt laatoituksia, kun remppa olisi edessä ja jos jotain tulee eteen niin sit olla johonkin yhteydessä?
 
Kannattaako mun lähteä purkamaan nyt laatoituksia, kun remppa olisi edessä ja jos jotain tulee eteen niin sit olla johonkin yhteydessä?
Tämä nyt ei liity ketjun aiheeseen enää mitenkään, mutta jos ja kun sieltä kosteusvaurio löytyy, sinun pitää ilmoittaa taloyhtiölle/isännöitsijälle, koska talon rakenteet kuuluvat taloyhtiön vastuulle. Ilman muutostyöilmoitusta et saa purkutöihin alkaa, koska laattoja irroittaessa vesieriste (jälleen kerran, taloyhtiön vastuulla) hajoaa väkisinkin. Suosittelen vahvasti perehtymään taloyhtiön vastuun jakoon.
 
Onko se vuokratontti välttämättä aina edes huono asia? Sanotaan että tontinvuokra per neliö on 2,5 euroa ja vuokrasopimusta jäljellä 50-vuotta. Asunto maksaa 1000e neliö vähemmän kuin tontin ostamalla, jolloin 2,5% lainakorolla maksat reilu 2 euroa kuukautta kohti vähemmän korkoa lainalle pienemmän lainan ansiosta. Lisäksi ei tarvitse maksaa tontista kiinteistöveroa, joka on nykyään noin euron asuinneliö karkeasti ainakin pk-seudulla.

Toki tämä on vain esimerkki ja tontinvuokra nousee nykysissä sopimuksissa inflaation mukana, mutta niin nousee kiinteistöverotkin.
Eihän se aina välittömästi tarkoita, että vuokratontti olisi huono vaihtoehto, mutta käytännössä hyvin usein se sitä on. Sen mitä olen 10 vuotta seurannut pk-seudulla kiinteistöjen ja osakkeiden (erillistalot) hinnoittelua niin hyvin usein "vastaavat" asunnot vuokratontilla ja omalla tontilla on hinnoiteltu samanhintaiseksi tai hyvin lähelle toisiaan. Toisin sanoen se vuokratontti ei näykään asunnon pyyntihinnassa vaan siitä yritetään saada sama hinta kuin vieressä olevasta asunnosta omalla tontilla. Pk-seudulla, kun sen tontin osuus voi olla mitä tahansa 100-500k€ väliltä niin sen osuus kokonaisuudesta on merkittävä. Etenkin osakkeiden kohdalla tuntuu, ettei ostajat aina ymmärrä mitä vuokratontilla oleva kohde oikeasti tarkoittaa ja sitten homma menee vielä hankalammaksi kun osa maksaa osuutensa pois tontista.
 
Kannattaako mun lähteä purkamaan nyt laatoituksia, kun remppa olisi edessä ja jos jotain tulee eteen niin sit olla johonkin yhteydessä?
Ei. Suosittelisin kysymään ensin isännöitsijältä mitä on mieltä koko asiasta ennen kun tekee mitään, ja kuten yllä sanottu, nämä vaativat aina sen muutostyöluvan kun itse näihin ryhtyy. Jos remppaan on pakko ryhtyä edellisen osakkaan virheen johdosta niin sitten konsultoida lakiapua.
 
Tämä nyt ei liity ketjun aiheeseen enää mitenkään, mutta jos ja kun sieltä kosteusvaurio löytyy, sinun pitää ilmoittaa taloyhtiölle/isännöitsijälle, koska talon rakenteet kuuluvat taloyhtiön vastuulle.

Ja jos kosteusvaurio löytyy, niin koko remontti menee taloyhtiön piikkiin. Laattoja ja kaikkea myöden.. Ellei taloyhtiö pysty jotenkin osoittamaan, että kosteusvaurio johtuu virheestä edellisessä remontissa ja sitä myötä alkaisi vaatimaan kuluja edelliseltä omistajalta.
 
Jokin tässä haiskahtaa huijaukselle. Arvailuja miten se huijaus toteutetaan?

"HUOM! Maksutapana käy vain pankkitilisiirto, tai mahdollisesti pankkitilisiirto/käteinen (enintään muutama tuhat). Eli lainan hakeminen pankista ei sovi."

Muutamia vaihtoehtoja mitkä tulee mieleen, jotka jäisi pankin edustajalle heti kiinni:
- Ennakkomaksu "käsirahana" jonka jälkeen kadotaan kuin pieru saharaan
- Asuntoon ei oikeasti omistusoikeutta ja myydään tekaistuin paperein
- Sukitus tehty 2020 ja siitä jäänyt laina, mutta julkisivuremontista ei? Olisiko lainaosuus vielä jyvittämättä tai jotain muuta hämärää julkisivuremonttiin liittyen
- Unohdetaan tuoda ilmi että asunto-osakkeet ovat jonkin hlökohtaisen lainan vakuutena

Näyttäisi olevan oikotiellä myös, mutta "Christianin" myymänä: 58 m² Mutkatie 3, 15550 Lahti, Nastola Kerrostalo Kaksio ...
 
Jokin tässä haiskahtaa huijaukselle. Arvailuja miten se huijaus toteutetaan?

Nastola fb sivulla näköjään asian puintia

Nimetön.jpg
 
Yhtiöstä näyttää kaksi asuntoa olevan myynnissä eikä kummankaan tiedoista löydy isännöitsijää edes. Aloittaisin alkuun isännöitsijätodistuksen kysymisellä. Siitä selviää jo melko paljon.
 
Voi vetää turhan paljon haaveilijoita puoleensa tuollainen ilmoitus. Mutta ei varmaan tuollakaan tavalla mee kaupaksi, pitäisi ottaa välittäjä jos itselle on liian hankalaa esitellä kämppää.
 
Kilpailutin asuntolainat. Nykyään on 0.44% marginaali 12kk euriborilla. Danske tarjosi 150k lainalle 0.37% marginaalia 12kk euriborilla. Kun kysyin 3kk euriborilla, marginaali olis 0.45%. Kumpi pitkässä juoksussa järkevämpi?
 
Kilpailutin asuntolainat. Nykyään on 0.44% marginaali 12kk euriborilla. Danske tarjosi 150k lainalle 0.37% marginaalia 12kk euriborilla. Kun kysyin 3kk euriborilla, marginaali olis 0.45%. Kumpi pitkässä juoksussa järkevämpi?
Lyhyempi, koska marginaalia on yleensä aika helppo puristaa vähän myöhemmin alemmas. Lyhyempää viitekorkoa ei sen sijaan välttämättä saa millään.
 
Kilpailutin asuntolainat. Nykyään on 0.44% marginaali 12kk euriborilla. Danske tarjosi 150k lainalle 0.37% marginaalia 12kk euriborilla. Kun kysyin 3kk euriborilla, marginaali olis 0.45%. Kumpi pitkässä juoksussa järkevämpi?

Kenelläkään ei ole kristallopalloa käytössä joten vastauksen saat vasta laina-ajan jälkeen.
Historiaan peilaten 3kk Euribor on ollut viimeistä paria vuotta lukuunottamatta aina pitkän päälle vähän halvempi kuin 12kk, mutta jos 3kk euriborissa joutuu ottamaan marginaalissa takkiin niin säästöpotentiaali on varmaan aika pieni.

Voi myös kokeilla edellä vinkattua keinoa ottaa ensin se lyhyempi korko isommalla marginaalilla ja yrittää neuvotella/kiristää/uhkailla sitä myöhemmin alaspäin. Se voi joko onnistua tai olla onnistumatta. Lyhyttä euriboria ei välttämättä taas jossain vaiheessa tarjoilla mutta eipä sitä tiedä vaikka se marginaalien yleinen tasokin lähtis jossain vaiheessa nousemaan.
 
Kilpailutin asuntolainat. Nykyään on 0.44% marginaali 12kk euriborilla. Danske tarjosi 150k lainalle 0.37% marginaalia 12kk euriborilla. Kun kysyin 3kk euriborilla, marginaali olis 0.45%. Kumpi pitkässä juoksussa järkevämpi?
Oletko kysynyt OP:lta?

Pk-seudun asunto-osakkeeseen otettiin juuri laina. Euriborilla marginaali oli 0,425 mutta jos otti alkuun kiinteän koron niin marginaali tippui 0,375. Euriborin sai valita 12/6/3kk kummassakin ilman, että marginaali olisi muuttunut. Toki lainasumma pk-seudun ensiasunnon tasoa eli melko iso...

Me päädyttiin juuri 3v kiinteään korkoon ~2,9% ja sen jälkeen 3kk euribor ja marginaali 0,375%. 5v kiinteää korko olisi myös ollut mahdollinen, mutta 3v tuntui paremmalta kompromissiltä ottaen huomioon Trumpin sekoilut ja korko-odotukset.

Ensi viikolla lainan nosto, mutta kiinteä ei kuulemma tule paljoa muuttumaan vaikka EKP laskisi 0,25 ohjauskorkoa.
 
Sen viitekoronhan voi vaihtaa lainanottamisen jälkeen? Toki maksaa jotain extraa kun näin tekee.

Voi, ehkä, ja se joko vaikuttaa tai ei vaikuta marginaaliin myös silloin ja maksaa jotain tai sitten ei. Pankin ei ole pakko suostua muuttamaan viitekorkoa mutta monesti ne suostuu ettei asiakas siirrä koko lainaa pois jos haluaa sitä vaihtaa.

Asia erikseen on tarjotaanko ajanhetkenä x lainkaan 3kk viitekorkoa muille kuin oikeasti ”premium-asiakkaille”, muutama vuosi sitten useimmat pankit vastasivat suurimmalle osalle asiakkkaista 3kk euroborin pyyntöön sori mutta ei onnistu.

Omalla kokemuksella Danskella ei onnistu ilman marginaalin rukkausta, OP joustavampi.


Anekdoottina mainittakoon että omalla kohdalla 12kk -> 3kk muutos onnistui Danskella ilman vaikutusta marginaaliin (0,42%) reilu vuosi sitten. Pankin setä sanoi kyllä että jos olis ollut alhaisempi marginaali niin olis pitänyt nostaa samalla mutta tällä tasolla vielä onnistui ilman nostamista. Tästä voinee päätellä, että 12kk viitekorolla olis mahdollista saada ehkä tingattua pikkuisen alhaisempi marginaali. Tai sitten ei, kysymällä ehkä selviäis.
 
Voi, ehkä, ja se joko vaikuttaa tai ei vaikuta marginaaliin myös silloin ja maksaa jotain tai sitten ei. Pankin ei ole pakko suostua muuttamaan viitekorkoa mutta monesti ne suostuu ettei asiakas siirrä koko lainaa pois jos haluaa sitä vaihtaa.

Asia erikseen on tarjotaanko ajanhetkenä x lainkaan 3kk viitekorkoa muille kuin oikeasti ”premium-asiakkaille”, muutama vuosi sitten useimmat pankit vastasivat suurimmalle osalle asiakkkaista 3kk euroborin pyyntöön sori mutta ei onnistu.




Anekdoottina mainittakoon että omalla kohdalla 12kk -> 3kk muutos onnistui Danskella ilman vaikutusta marginaaliin (0,42%) reilu vuosi sitten. Pankin setä sanoi kyllä että jos olis ollut alhaisempi marginaali niin olis pitänyt nostaa samalla mutta tällä tasolla vielä onnistui ilman nostamista. Tästä voinee päätellä, että 12kk viitekorolla olis mahdollista saada ehkä tingattua pikkuisen alhaisempi marginaali. Tai sitten ei, kysymällä ehkä selviäis.

Me rukattiin just helmikuussa Danskella korontarkistuksen yhteydessä 12kk -> 3kk. Hintaa tuolle tuli 100€, ei vaikutusta marginaaliin (0, 4).
Ok, lienee heilläkin sitten tapauskohtaista ja omalla kohdalla tosiaan nykyinen marginaali on vielä näistä mainituista jonkin verran alempi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
274 783
Viestejä
4 733 364
Jäsenet
77 230
Uusin jäsen
Kaukokettunen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom