Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[j-o-r-e]

Itsellä on 25v lainassa tasaerä lyhennys ja tehty 0-korko aikaan. Olen lisälyhennyksin lyhennelly suurinpiirtein "oikeaan" tahtiin lainaa. Etuna tossa on, jos tulee akuutti rahapula, voi lisälyhennykset jättää tekemättä. Ne tulevat vastaan vasta lainan lopussa, jos ei aiemmin saa korjattua tilannetta. Tällä hetkellä ei lyhennysvapaakaan ole kovin järkevä, kun suurin osa tasaerästä menee korkoihin, itae lyhennys on pieni.

 

[Telaketju88]

Kulujen ennustettavuuden pystyy saamaan valitsemalla lainaan "kiinteä tasaerä" -lyhennystavan.. En vaan voi käsittää, että nykyään valtaosa ottaa näitä "annuiteetti" tai "tasaerälyhennyksiä" lainan lyhennystavaksi. Noilla lyhennystavoilla oma kotitalous laitetaan älyttömän riskialttiiksi.

Aika karkea yleistys. Moni ottaa myös sen verran lainaa, että pystyy sen hoitamaan jos korot nousevat radikaalisti.

 

[jonesky12345]

Kulujen ennustettavuuden pystyy saamaan valitsemalla lainaan "kiinteä tasaerä" -lyhennystavan.. En vaan voi käsittää, että nykyään valtaosa ottaa näitä "annuiteetti" tai "tasaerälyhennyksiä" lainan lyhennystavaksi. Noilla lyhennystavoilla oma kotitalous laitetaan älyttömän riskialttiiksi.

Mikä tossa on riskialtista? Itse otin tasalyhenteisen lainan ihan vaan sen takia, että omien laskelmieni (6% stressitesti) sekä pankin laskelmien osalta päädyttiin siihen, että maksukykyä lainan osalta on ja toisaalta lainaa tulee maksettua korkokuluiltaan mahdollisimman tehokkaasti pois. Toki vaihtoehtona voisi olla muuttuva annuiteetti, koska kiinteää tasaerälainaa ei kyllä jollain 25v laina-ajalla kauhean herkästi saa, koska korkojen nousu aika äkkiä ajaa siihen, ettei laina lyhene lainkaan.

Tolla muuttuvalla annuiteetilla jäisi toki alussa hieman enemmän rahaa vaikkapa laittaa sitten sijoituksiin, mutta vaikka mulla onkin selkeä kuukausisäästösuunnitelma osakemarkkinoille, niin epäilisin silti, että ylimääräinen vapaa kassavirta ainakin osaltaan tuhlaantuisi myös tarpeettomaan kulutukseen. Näin tuon ratkaisun aika helpoksi, koska oma urapolku oli aikalailla suoraan opiskeluajan duuneista käsiraha säästämällä kiinni omistusasuntoon heti kun valmistuin ja duunit vakinaistuivat, jolloin lopputuloksena oli se, että radikaali tulotason nousu ei yhtäkkiä näy pankkitilillä vaan menee lainalyhennyksiin.

Pitää muistaa, että noita lainoja on varmaankin useimmissa tapauksissa mahdollista neuvotella pankinkin kanssa uudelleen, jos tulee jotain elämäntilanteen muutoksia esim lomautuksia, hetkellistä työttömyyttä jne. Ei se pankin intresseissä ole kuitenkaan, että pakkomyydään vakuutena oleva kämppä heti kun laina meinaa defaultata, vaan saada korkotuottoja siten, että pankin riski säilyy matalana. Pankillehan se on periaatteessa se ja sama, lyhennetäänkö lainaa ollenkaan, kunhan korot kilisee heille, jos kämppä lähtökohtaisesti on maksettu riittävän isolla käsirahalla ettei vakuusarvon kanssa ole riskiä.

 

[pokkus]

Kulujen ennustettavuuden pystyy saamaan valitsemalla lainaan "kiinteä tasaerä" -lyhennystavan.. En vaan voi käsittää, että nykyään valtaosa ottaa näitä "annuiteetti" tai "tasaerälyhennyksiä" lainan lyhennystavaksi. Noilla lyhennystavoilla oma kotitalous laitetaan älyttömän riskialttiiksi.

Meillä on 30 vuoden muuttuva annuiteettilaina (maksimilaina-aika, jonka oma pankki antoi) ja omasta mielestä se nimenomaan antoi parhaan turvan oman talouden kannalta ja pienimmillä riskeillä. Tuolla tavoin kuukausierän sai kaikista pienimmäksi, jolloin rahaa jää muuhun käyttöön halutessaan esim. sijoituksiin laitettavaksi, jotka tuottavat tällä hetkellä enemmän kuin mikä on lainan kokonaiskorko. Jopa täysin riskittömät määräaikaistalletukset tuottavat enemmän tällä hetkellä. Sitten tuohon asuntolainaan on helppo tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, vaikka joka kuukausi, jos kuussa jää enemmän käteen käytettäväksi. Me ollaan tehty pari kertaa vuodessa isompi lyhennys niin pysyy korkomenotkin järkevinä lyhennykseen nähden.

Tiivistettynä siis, että mahdollisimman pienestä kuukausierästä on aina helppo lyhentää enemmän, mutta jo valmiiksi suuresta kuukausierästä on paljon hankalampi maksaa vähemmän. Valmiiksi pieni kuukausierä antaa siis joustoa ihan automaattisesti omaan kuukausibudjettiin, kun taas valmiiksi iso kuukausierä kiristää budjettia joka kuukausi.

 

[jonesky12345]

Meillä on 30 vuoden muuttuva annuiteettilaina (maksimilaina-aika, jonka oma pankki antoi) ja omasta mielestä se nimenomaan antoi parhaan turvan oman talouden kannalta ja pienimmillä riskeillä. Tuolla tavoin kuukausierän sai kaikista pienimmäksi, jolloin rahaa jää muuhun käyttöön halutessaan esim. sijoituksiin laitettavaksi, jotka tuottavat tällä hetkellä enemmän kuin mikä on lainan kokonaiskorko. Jopa täysin riskittömät määräaikaistalletukset tuottavat enemmän tällä hetkellä. Sitten tuohon asuntolainaan on helppo tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, vaikka joka kuukausi, jos kuussa jää enemmän käteen käytettäväksi. Me ollaan tehty pari kertaa vuodessa isompi lyhennys niin pysyy korkomenotkin järkevinä lyhennykseen nähden.

Tiivistettynä siis, että mahdollisimman pienestä kuukausierästä on aina helppo lyhentää enemmän, mutta jo valmiiksi suuresta kuukausierästä on paljon hankalampi maksaa vähemmän. Valmiiksi pieni kuukausierä antaa siis joustoa ihan automaattisesti omaan kuukausibudjettiin, kun taas valmiiksi iso kuukausierä kiristää budjettia joka kuukausi.

Tää on ihan hyvä näkemys aiheeseen ja toi jonniv ei taida oikein tajuta, että tää muuttuva annuiteetti on käytännössä nykypäivän kiinteä tasaerä. Toi kiinteä tasaerähän on aiemmin ollutkin ihan tyypillinen, mutta aika tappiinsa vedetyt lainat ja valmiiksi pitkät laina-ajat + finanssialan sääntelyhän tohon on vaikuttanut että tota annuiteettia säädetään ton korkotason mukaan.

Tokihan sellasia lainamuotoja taitaa saada, missä on ns kiinteä tasaerä ja loppuerä sitten puolestaan kasvaa tai vähenee sen mukaan miten korot elää ja noissa betsataan käytännössä siihen, että jos siellä olisi vakka alkuunsa jostain 250k€ lainasta loppuerää joku vaikkapa 25 kiloa huonolla tuurilla niin sen saa sitten uudella rahoitusjärjestelyllä hoidettua kuntoon, koska velaton kämppä toimii kuitenkin siinä vakuutena.

Noissa annuiteettilainoissa tosissaan saadaan se kuukausierä keskimäärin painettua alussa pienemmäksi, mikä sikälis on kyllä ihan hyvä vaihtoehto, että siinä voidaan betsata myös sen talouden kevenemiseen tulotason nousun mukana tulevaan jolloin tyypillisesti nuoremmalla lainanottajalla on enemmän käyttöpääomia muihin asioihin.

 

[Nik97]

En mä oikein tajua mikä idea on väkisin yrittää pitää kiinni samasta elintasosta työttömänä kuin ollessa työelämässä? Sitä vartenhan sitä työtä tehdään ja palkkaa saadaan että elintasoa saadaan nostettua ja ehkä saadaan jotain arjen luksusta. Ei se sitä tarkoita että kaikki on tiukalla jos elintasoa joutuu alentamaan jos työt lähtee alta. Jos ansiosidonnainen ei riitä kattamaan edes asuntolainan kuukausierää niin sitten toki on mitoitettu laina överiksi ja pelkillä palkkatuloillakin luulisi olevan jo tarpeeksi hankalaa että hälytyskellojen pitäisi soida

 

[Jituska]

Me otettiin tasalyennys eli lyhennys + korko nolla korkoaiksan, nimen omaan suojaamaan koron nousuja vastaan, kun laina lyhenee nopeammin.

Kun korot nousi, vaihdettiin annuiteettiin ja lyhennettiin laina-aikaa, että laina kuitenkin lyhenisi mutta kk pysyisi maltillisena.

Nyt houkuttaisi kiinteä tasa-erä, kun laskeviin korkoihin laina lyhenisi vielä nopeammin kk erän pysyessä samana. Mutta jäi sitten tekemättä. Koska voi sitä halutessaan sitten lyhennellä enemmän.

 

[Iså]

-20 keväällä nollakorkoaikaan juuri ennen koronaa oli op:llä tarjolla kiinteä korko 2,2% + marginaali, 250 000e 25v lainaan. Jos olisivat tarjonneet 1,6% + marginaali niin olisin varmaan ottanut.

12kk euribori ja muuttuva annuiteetti otettiin. 2023 muutin 12kk -> 3kk kun sai samaan 250e muutoshintaan muutettua myös sijoituskämpän lainan lyhempään korkoon. Luulen että euriborit laskevat alle 2% 1-2 vuoden päästä koska euroopassa menee niin surkeasti taloudella.

 

[jonniv]

Tää on ihan hyvä näkemys aiheeseen ja toi jonniv ei taida oikein tajuta, että tää muuttuva annuiteetti on käytännössä nykypäivän kiinteä tasaerä. Toi kiinteä tasaerähän on aiemmin ollutkin ihan tyypillinen, mutta aika tappiinsa vedetyt lainat ja valmiiksi pitkät laina-ajat + finanssialan sääntelyhän tohon on vaikuttanut että tota annuiteettia säädetään ton korkotason mukaan.

Pääsääntöisesti pankit ovat siirtyneet muuttuvan annuiteetin tarjoamiseen, koska sen kanssa on helpompi myydä/perustella asiakkaalle erilaisia korkosuojia ja korkokattoja. Ja nämä juuri ovat erityisen tuottoisia lisätuotteita pankille.. Kiinteän tasaerän rinnalle on vaikempi myydä näitä lisätuotteita.

Uuden asuntolainan mediaanikoko on n. 100-120 tonnia riippuen onko kyseessä ensiasunnon vai asunnonvaihtajan laina. Eli "tappiinsa vedetyt lainat" koskevat vain pientä osaa. Näihin mediaanilainoihin kiinteä tasaerä olisi monille parempi, mutta annuiteetti+korkosuoja on pankille parempi vaihtoehto.

Noissa annuiteettilainoissa tosissaan saadaan se kuukausierä keskimäärin painettua alussa pienemmäksi, mikä sikälis on kyllä ihan hyvä vaihtoehto, että siinä voidaan betsata myös sen talouden kevenemiseen tulotason nousun mukana tulevaan jolloin tyypillisesti nuoremmalla lainanottajalla on enemmän käyttöpääomia muihin asioihin.

Ja viime vuosina korkojen noustessa "nuoren lainanottajan enemmät käyttöpääomat" ovat menneet lainan hoitokuluihin. Kiinteällä tasaerällä olisi voinut jatkaa käyttöpääoman laittamista muihin asioihin.

Kiinteällä tasaerälläkin voi kuitenkin tehdä lisälyhennyksiä oman mielen mukaan, mutta muuten kuukausittainen hoitokulu pysyy koko ajan samana.

 

[eGe]

Kiinteää tasaerälainaa ei saa kuin 18-20v maksuajalle hieman pankista riippuen. Nykyisillä asuntojen hinnoilla tuollainen maksuaika ei ole millään muotoa realistinen muuten, kuin jos on ottamassa jo alkuunsakin todella pientä lainaa tuloihin suhteutettuna. Ylempänä tokaistu "tarjotaan heille jotka eivät sitä tarvitsisi" on mielestäni aika osuvasti todettu. Toisena ongelmana on sitten sekin, että jos tuo kiinteä tasaerä on muodostettu jonain todella matalan koron aikana, ei laina lyhene korkojen noustessa oikeastaan yhtään ja se se vasta kalliiksi tuleekin.

Kaikkinensa fiksumpaa (minun mielestäni) on ottaa annuiteetti, ja mitoittaa oman budjettinsa suoraan hieman isomman koron mukaiselle erälle. Tuolloin laina lyhenee jatkuvasti sovitussa aikataulussa, ja matalien korkojen aikana ehtii kerryttää itselleen rahallista puskuria mikä voi olla yksittäisissä piikeissä ihan hyödyllistä. Kuukausittainen rahavirta palkkanauhasta voi silti olla merkittävästi matalampi lainanmaksua kohti suurimman osan laina-ajasta.

 

[j-o-r-e]

Tokihan sellasia lainamuotoja taitaa saada, missä on ns kiinteä tasaerä ja loppuerä sitten puolestaan kasvaa tai vähenee sen mukaan miten korot elää ja noissa betsataan käytännössä siihen, että jos siellä olisi vakka alkuunsa jostain 250k€ lainasta loppuerää joku vaikkapa 25 kiloa huonolla tuurilla niin sen saa sitten uudella rahoitusjärjestelyllä hoidettua kuntoon, koska velaton kämppä toimii kuitenkin siinä vakuutena.

Näin mä oon itse ajatellu oman lainani. Jos s käy niin etten jostain syystä saa maksettua kaikkia pois 25 vuodessa, toiminnee lähes velaton kämppä hybin vakuutena pieneen "jatko lainaan".

 

[jonniv]

Kiinteää tasaerälainaa ei saa kuin 18-20v maksuajalle hieman pankista riippuen. Nykyisillä asuntojen hinnoilla tuollainen maksuaika ei ole millään muotoa realistinen muuten, kuin jos on ottamassa jo alkuunsakin todella pientä lainaa tuloihin suhteutettuna.

Juuri pari vuotta sitten otin 23v lainan kiinteä tasaerä -lyhennystavalla.

Asuntojen reaalihinnat ei ole käytännössä noussut yhtään viimeisen 20 vuoden aikana. Ei kannata yleistää jotain pääkaupunkiseudun hintoja koskemaan koko Suomea.

Mediaani-asuntolaina on vähän yli satatonnia. Esimerkiksi 120 tonnin laina, 3% korko, laina-aika 20v, lyhennys 666€/kk. Ei mitenkään epärealistista.

 

[antti-x]

Itse olen vieroksunut pitkiä lainoja kun ajatus siitä että on eläkkeelläkin vielä velkaa tuntuu ahdistavalta. Nyt olen kuitenkin pikkuhiljaa päässyt siitä irti ja tajunnut että jos se ei vaikuta negatiivisesti mihinkään ehtohin tai marginaaliin ja on vapaasti lyhennettävissä niin paljon kuin haluaa, kannattaa aina ottaa mahdollisimman pitkä laina. Se vaatii tiettyä itsekuria maksaa nopeammin pois ilman että on pakko, mutta jos pikkuhiljaa maksaa lyhennyksiä pois etukäteen niin että on vaikka 3 vuotta mahdollista maksaa pelkät korot tarvittaessa, niin onhan se aika hyvä puskuri. Ja sitten maksaa omaan vapaaseen tahtiin lainan loppuun. 30v lainan voi maksaa 10 vuodessa mutta tuo vapautta kun ei ole pakko.

Jos ottaakin lainan alkuun suojauksia niin on hyvä varmistaa että suojausten jälkeen se käyttäytyy vapaasti lyhennysten yms. suhteen.

 

[eGe]

Juuri pari vuotta sitten otin 23v lainan kiinteä tasaerä -lyhennystavalla.

Asuntojen reaalihinnat ei ole käytännössä noussut yhtään viimeisen 20 vuoden aikana. Ei kannata yleistää jotain pääkaupunkiseudun hintoja koskemaan koko Suomea.

Mediaani-asuntolaina on vähän yli satatonnia. Esimerkiksi 120 tonnin laina, 3% korko, laina-aika 20v, lyhennys 666€/kk. Ei mitenkään epärealistista.

Itse kyselin viime vuonna useammasta eri pankista kiinteää tasaerää ja 18v oli järjestäen suurin mitä tarjottiin, ja olikohan OP vai Nordea poikkeuksena jossa pystyi venyttämään 20 vuoteen. Ilmeisesti ajatuksena on se, että korkojen noustessa maksuaika venähtää herkästi pidemmäksi joten lähtötilanteessa ei voida tarjota mitään tolkuttoman pitkää laina-aikaa. Se 23v mukaan mitoitettu laina nollakorkoaikana ottaa nykyisellä korkotasolla itseasiassa jo yli 30 vuotta maksaa pois (nopeasti laskuriin heitetty 120ke ja 0.5% vs. 3.3% korko) siinä missä 20v mukaan mitoitettu on venähtänyt tasan 30 vuoteen. Tietysti jos ei haittaa maksaa pelkkää korkoa ja lainasta ei tarvitse ikinä päästä eroon niin kai tuokin on ihan kelvollinen kuvio. Itse en ehkä ihan täysin ymmärrä sitä hehkutusta, kun "taloudellinen turva" tulee käytännössä todella kalliiksi tällä tavalla. Ja tietysti nyt korkojen käydessä hieman korkeammalla sitä päätyisi vain lukitsemaan itsensä turhan isoon maksuerään eikä korkotason laskusta hyötyisi varsinaisesti mitenkään mutta tietysti laina lyhenisi matalampien korkojen aikana hyvää tahtia. Seinistä on kuitenkin vaikeaa nyhtäistä euroja muuhun käyttöön esim. ylläriremonttia varten joten en näe hirveästi itseisarvoa asuntolainan pikaisella pois maksamisella.

Mitä asuntojen hintatasoon tulee niin hihasta ravistettuna väittäisin niiden heijastavan vahvasti myös alueellista palkkatasoa. Pääkaupunkiseudulla kämpät maksavat sen mitä maksavat, koska sieltä löytyy myös maksukykyä sille hintatasolle (eli pyydetään koska voidaan). Täytyisi siis pystyä yhdistämään asuntolainojen suuruus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin jotta noista luvuista olisi hirveästi hyötyä.

Itse olen vieroksunut pitkiä lainoja kun ajatus siitä että on eläkkeelläkin vielä velkaa tuntuu ahdistavalta. Nyt olen kuitenkin pikkuhiljaa päässyt siitä irti ja tajunnut että jos se ei vaikuta negatiivisesti mihinkään ehtohin tai marginaaliin ja on vapaasti lyhennettävissä niin paljon kuin haluaa, kannattaa aina ottaa mahdollisimman pitkä laina. Se vaatii tiettyä itsekuria maksaa nopeammin pois ilman että on pakko, mutta jos pikkuhiljaa maksaa lyhennyksiä pois etukäteen niin että on vaikka 3 vuotta mahdollista maksaa pelkät korot tarvittaessa, niin onhan se aika hyvä puskuri. Ja sitten maksaa omaan vapaaseen tahtiin lainan loppuun. 30v lainan voi maksaa 10 vuodessa mutta tuo vapautta kun ei ole pakko.

Jos ottaakin lainan alkuun suojauksia niin on hyvä varmistaa että suojausten jälkeen se käyttäytyy vapaasti lyhennysten yms. suhteen.

Jep, tämä on minunkin mielestä hyvä tapa sisäistää. Se on sitten itsestä kiinni, että haluaako sitä lainaa lyhennellä maksimivauhtia vai pistääkö esim. indeksirahastoihin sen kk-erien erotuksen mutta olennaista on mitoittaa menorakenne jo suoraan isommalle kuukausierälle jolloin korkotason vaihtelu ei varsinaisesti näy eikä tunnu missään. Pitkään vuokralla asuneena en oikein muutenkaan miellä asuntolainaa mitenkään ikävänä mörkönä vaan se on samanlainen kuukausittainen menoerä asumisesta kuin vuokrakin. Pitkällä tähtäimellä on sitten ihan sama, että onko seinät maksettu velattomiksi 50v vai 60v mennessä kunhan se päivä vain joskus koittaa ja siihenhän annuiteetti on vallan toimiva ratkaisu.

 

[jonniv]

Itse kyselin viime vuonna useammasta eri pankista kiinteää tasaerää ja 18v oli järjestäen suurin mitä tarjottiin, ja olikohan OP vai Nordea poikkeuksena jossa pystyi venyttämään 20 vuoteen.

Lainaa kysyessä taktiikka kannattaa tietysti aina olla sellainen, että kysyy ensin vain "lainatarjouksen summalle X".. Sitten tarjouksen saatuaan ilmoittaa, että suostun ottamaan tämän lainan näillä muutoksilla (joista kiinteä tasaerä yksi muutos).

Se 23v mukaan mitoitettu laina nollakorkoaikana ottaa nykyisellä korkotasolla itseasiassa jo yli 30 vuotta maksaa pois (nopeasti laskuriin heitetty 120ke ja 0.5% vs. 3.3% korko) siinä missä 20v mukaan mitoitettu on venähtänyt tasan 30 vuoteen. Tietysti jos ei haittaa maksaa pelkkää korkoa ja lainasta ei tarvitse ikinä päästä eroon niin kai tuokin on ihan kelvollinen kuvio. Itse en ehkä ihan täysin ymmärrä sitä hehkutusta, kun "taloudellinen turva" tulee käytännössä todella kalliiksi tällä tavalla. Ja tietysti nyt korkojen käydessä hieman korkeammalla sitä päätyisi vain lukitsemaan itsensä turhan isoon maksuerään eikä korkotason laskusta hyötyisi varsinaisesti mitenkään mutta tietysti laina lyhenisi matalampien korkojen aikana hyvää tahtia. Seinistä on kuitenkin vaikeaa nyhtäistä euroja muuhun käyttöön esim. ylläriremonttia varten joten en näe hirveästi itseisarvoa asuntolainan pikaisella pois maksamisella.

Eikös nuo tummennetulla olevat kohdat ole vähän ristiriidassa? Eli oletko sitä mieltä, että lainaa kannattaa maksaa nopeasti pois vai ei? Ja edelleen, jos kiinteällä tasaerällä laina-aika karkaa nin pitkäksi että alkaa ahdistaa, niin aina voi oman mielen mukaan tehdä lisälyhennyksiä jos haluaa.

Mitä asuntojen hintatasoon tulee niin hihasta ravistettuna väittäisin niiden heijastavan vahvasti myös alueellista palkkatasoa. Pääkaupunkiseudulla kämpät maksavat sen mitä maksavat, koska sieltä löytyy myös maksukykyä sille hintatasolle (eli pyydetään koska voidaan). Täytyisi siis pystyä yhdistämään asuntolainojen suuruus suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin jotta noista luvuista olisi hirveästi hyötyä.

Kyllä myös velkaantumiasteet ovat kovimpia pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudulla vanha osakehuoneisto maksaa keskimäärin 4292 €/neliö.. Muualla Suomessa 1868 €/neliö. On tietysti ihan päivän selvää että palkkatasoissa ei ole noin suurta eroa. Tämä vertailu toki koskee vaan tavallisia pulliasia, jotka palkkatuloillaan ja lainalla rahoittavat asumistaan.

 

[dropadrop]

Juurikin näin. En sit tiedä olenko itse liian varovainen / pelaanko liian varman päälle mutta jonkin asuntolainan takia en itseäni kuseen halua / aio hommata. Vähän sama kuin jotkin törkeän hintaiset autolainat - ei niin mitään järkeä. Jos ei ole varaa niin sit katsotaan halvempaa. Ysärin laman lapsi.

No jälkeenpäinhän voi aina viisastella kun vastauksen tietää. Ekan asunnon kohdalla me otettiin varman päälle ja laskettiin just että toinen voisi jäädä työttömäksi - ja jäikin. Koska asiat oli mietitty hyvin se ei ollut ongelma vaan mahdollisti kouluttautumisen uudelle alalle.

Uuteen kämppään ei tarvittu kuin 100k lainaa. Nyt otettiin vain tonnin tasalyhennys ja lainan kesto riippuu koroista, ehkä 8-10v jäljellä. Tämä lyhennys olisi vaimon palkalla vaikea, mut sitten voisi pahimmassa tilanteessa realisoida sijoituksia tai myydä auto (mitä ei oikeasti tarvita).

 

[eGe]

Lainaa kysyessä taktiikka kannattaa tietysti aina olla sellainen, että kysyy ensin vain "lainatarjouksen summalle X".. Sitten tarjouksen saatuaan ilmoittaa, että suostun ottamaan tämän lainan näillä muutoksilla (joista kiinteä tasaerä yksi muutos).

Ja tähän pankin virkailija voi todeta, että keskustelut taisivatkin olla sitten tässä. Tietysti jos omaisuutta on riittävästi jotta ei tarvitse tavisten kanssa asioida niin neuvotteluasemat ovat hyvin erilaiset.

Eikös nuo tummennetulla olevat kohdat ole vähän ristiriidassa? Eli oletko sitä mieltä, että lainaa kannattaa maksaa nopeasti pois vai ei? Ja edelleen, jos kiinteällä tasaerällä laina-aika karkaa nin pitkäksi että alkaa ahdistaa, niin aina voi oman mielen mukaan tehdä lisälyhennyksiä jos haluaa.

Minun mielestäni lainaa ei kannata maksaa nopeasti pois, jos siitä ei tarvitse maksaa mitään posketonta korkoa. 4% korkokin on vielä sellainen, että en pitäisi mitään erityisempää kiirettä takaisinmaksun suhteen, kunhan vain joskus saa lainan kuitattua pois. Kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ajattele samoin, ja silloin erilaiset tuotteet sopivat eri näkemyksiin. Eli kuten totesin, jos lainan takaisinmaksulla ei ole mitään väliä vaan maksueriä kohtelee 100% vuokran kaltaisena menona niin tuollaiset kiinteän tasaerälainan tyyliset kikkailut lienevät ihan hyvä valinta, kun ne onnistuu ajoittamaan oikein (eli saa painettua erän pieneksi). Tänä päivänä kiinteä tasaerä lyhennysmuotona on kassavirran näkökulmasta huomattavasti raskaampi ratkaisu ja siinä sykkii ihan turhanpäiten lainaa pois jolloin suhteessa turhan iso osuus tuloista uppoaa seiniin eikä johonkin helpommin likvidoitavaan säästömuotoon. Se useasti kiinteän tasaerän kohdalla todettu "taloudellinen turva" on aika kallis ratkaisu, kun saman asian saa ajettua pitkällä annuiteettilla ja fiksulla taloudenhoidolla jolloin jättää itselleen myös enemmän ovia auki tulevaisuuteen.

Kyllä myös velkaantumiasteet ovat kovimpia pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseudulla vanha osakehuoneisto maksaa keskimäärin 4292 €/neliö.. Muualla Suomessa 1868 €/neliö. On tietysti ihan päivän selvää että palkkatasoissa ei ole noin suurta eroa. Tämä vertailu toki koskee vaan tavallisia pulliasia, jotka palkkatuloillaan ja lainalla rahoittavat asumistaan.

Et ole sinänsä väärässä mutta haluan kuitenkin vielä huomauttaa, että Suomessa on muitakin kalliita sijainteja kuin pelkkä pääkaupunkiseutu. Käytännössä kaikki isommat kaupunkiseudut ovat kalliimpia ostaa omaa asuntoa, kuin täysin perähikiällä oleva mummonmökki. Tokihan PKS on ihan omalla tasollaan hinnoittelussa mutta ei Tampere tai Turkukaan mitään ilmaisia paikkoja ole enää ostaa omaa asuntoa. 120ke budjetilla löytää kyllä vaihtelevan tasoisia koirankoppeja mutta pidemmän päälle tuo budu täytyy vähintään tuplata, jos haluaa yhtään mitään häävimpää asumusta itselleen. Tai ainakin itse hiljattain pari asunnonhakukierrosta suorittaneena huomasin tilastojen kertovat hyvin erilaista kuvaa, kuin se todellinen tarjonta mistä pitäisi seuloa oikeasti elämiseen soveltuvaa osoitetta itselleen. Yksittäisenä numerona voi lähinnä arvella, että pk-seudulla ei ole enää mitään vanhoja halpoja omakotitaloja tai isoja kerrostaloasuntoja tarjolla. Neliöhinta on kuitenkin hyvin erilainen 120ke 20m2 yksiössä ja 120ke 50m2 kaksiossa.

 

[jonesky12345]

Itse olen vieroksunut pitkiä lainoja kun ajatus siitä että on eläkkeelläkin vielä velkaa tuntuu ahdistavalta. Nyt olen kuitenkin pikkuhiljaa päässyt siitä irti ja tajunnut että jos se ei vaikuta negatiivisesti mihinkään ehtohin tai marginaaliin ja on vapaasti lyhennettävissä niin paljon kuin haluaa, kannattaa aina ottaa mahdollisimman pitkä laina. Se vaatii tiettyä itsekuria maksaa nopeammin pois ilman että on pakko, mutta jos pikkuhiljaa maksaa lyhennyksiä pois etukäteen niin että on vaikka 3 vuotta mahdollista maksaa pelkät korot tarvittaessa, niin onhan se aika hyvä puskuri. Ja sitten maksaa omaan vapaaseen tahtiin lainan loppuun. 30v lainan voi maksaa 10 vuodessa mutta tuo vapautta kun ei ole pakko.

Jos ottaakin lainan alkuun suojauksia niin on hyvä varmistaa että suojausten jälkeen se käyttäytyy vapaasti lyhennysten yms. suhteen.

Sanoisin karkealla yleistyksellä, että ne henkilöt jotka pysähtyvät aidosti miettimään esimerkiksi asuntolainan laina-ajan korkokustannuksia ja takaisinmaksuajan nopeuden järkevyyttä ovat todennäköisemmin myös niitä, keillä rahaa menee muuten sijoituksiin.

Jos vaihtoehtona on nopeampi maksutahti asuntolainalle vs sijoittaminen niin silloin aika nopeasti käy selväksi, että lainaa ei kannata ennakkoon maksella pois, vaan suunnata pörssiin. Ylimääränen lyhennys tuo korkotuottoa vastaavan tuoton, mutta tuotot pörssissä ovat yleisesti keskimäärin suurempia.

 

[dropadrop]

asuntolainalle vs sijoittaminen niin silloin aika nopeasti käy selväksi, että lainaa ei kannata ennakkoon maksella pois, vaan suunnata pörssiin.

Kuitenkin aloittelevia sijoittajia neuvotaan ”sijoittamaan vain sen mitä on varaa menettää”.

Jossain vaiheessa toi sitten unohdetaan ja ajatellaan ettei sillä velalla ole nolla-korko aikaan niin väliä.

Tokihan keskuspankeilla on edelleen ollut kovia paineita pitää korot alhaalla ja talouskasvua yllä.
Samaan aikaan on ihan validi riski siihen, että työttömyys, velkojen korkojen nousu, asunnon arvon ja sijoitusten arvon laskut korreloivat keskenään. Tuossa tilanteessa se jolla ei ole paljoa velkaa nukkuu varmasti yönsä paremmin. Mä olen kerran saanut asunnon velat maksettua ja se tuntui tosi hyvältä, vähän kuin olisi koko ajan lomalla.

 

[Taneli-]

Sanoisin karkealla yleistyksellä, että ne henkilöt jotka pysähtyvät aidosti miettimään esimerkiksi asuntolainan laina-ajan korkokustannuksia ja takaisinmaksuajan nopeuden järkevyyttä ovat todennäköisemmin myös niitä, keillä rahaa menee muuten sijoituksiin.

Jos vaihtoehtona on nopeampi maksutahti asuntolainalle vs sijoittaminen niin silloin aika nopeasti käy selväksi, että lainaa ei kannata ennakkoon maksella pois, vaan suunnata pörssiin. Ylimääränen lyhennys tuo korkotuottoa vastaavan tuoton, mutta tuotot pörssissä ovat yleisesti keskimäärin suurempia.

Toisaalta voisi samanlaisena karkeana yleistyksenä sanoa että ne jotka ottavat asuntolainaa ottavat sitä satoja tuhansia ja heidän lyhennyksensä lasketaan lähempänä tai päälle tuhannessa eurossa per kuukausi.

Eli monesti nuo karkeat yleistykset eivät läheskään aina pidä paikkaansa.

Mitä tällä nopealla yleistyksellä pyrin tuomaan esille on se että moni voi (myös ns. kasvukeskuksen lähellä vaikka ei varmasti ihan Helsinki-Turku-Tampere kaupunkien sisällä) ostaa jopa alle 100k kämppää mihin ottaa sen 25v lainan mikä on esim. noin 50-70k ja silti tehdä sitä laskelmaa eri korkojen vaikutuksesta ja onko järkevämpää maksaa vuokraa esim. 900€ vs asumiskustannuksia (mikä sisältää vastikkeen & lainan lyhennykset) mitkä voivat olla pienemmät kuin vuokra paremman laatuisessa ostetussa kämpässä.

Tällöin myös (vaikka perusidea on sinänsä sama) ei tunnukaan äkisti niin pahalta ajatus "jos korot joskus nousevat miinuksilta lyhennän kerralla reippaasti lainaa" koska se kerralla reippaasti on huomattavasti pienempi summa kuin esim. puolen miljoonan lainassa vs 50k laina.

Tietysti myös mainitsemasi periaate ainakin teoriassa pätee, mutta siinä on eroa sijoittaako kuukaudessa osakkeisiin (vaikka sanotaan nyt 5 vuoden aikana minkä jälkeen tulisi se "korot nousevat, pitäisikö lanaa lyhentää" ajatus) satasen vai tonnin (eli onko sinulla 5v päästä 6 000€ + mahdolliset nousut salkussa vai 60 000€ + mahdolliset nousut).

Tuo 6000€ olisi kuitenkin noin 10%+ otetusta alkuperäisestä lainasta.. kun jossain 500k lainassa jos tahtoisi päästä vastaavaan puskuriin sitä rahaa pitäisikin olla joku 60k jemmassa...

EDIT: itselläni oli kohta 11v sitten kun laina otettiin 6 numeroinen summa sitä, nyt 5 numeroinen ja kun korot nousivat tein ylimääräisen lyhennyksen minkä ansiosta ei 6kk euriborilla tarvitse mitenkään järkyttävästi lyhennellä tälläkään hetkellä. Toki on myös jotain sijoituksia mutta silti minusta on järkevää pitää myös puskuria mistä voi tarvittaessa maksella jotain ylimääräisiä menoja tai tehdä lyhennyksiä jos tarvetta tulee.

 

[Oksa]

Tosi monelle suomalaiselle absoluuttinen lainan määrä on peikko joka heikentää elämänlaatua ja josta poispääsyä on tavoiteltava mahdollisimman nopeasti. Itse olen aina pyrkinyt ajattelemaan että kyseessä on kuukausittainen asumisen kulu. Asunnon ja talon ostossa olen pyrkinyt valitsemaan sijainnilta ja ominaisuuksilta sellaisen jossa tiedän myyntiajan olevan kohtuullinen missä tahansa taloustilanteessa joten tiedän myynnin olevan on mahdollinen jos oma taloustilanne joskus heikentyisi.

Kuusinumeroinen summa on velkaa tälläkin hetkellä mutta en edes muista milloin olisin lainan saldon käynyt viimeksi tarkistamassa kun se ei verkkopankin etusivulla näy. Laina-aika on pitkä ja pyrin sijoittamaan ylimääräisen rahan lyhennysten sijaan kuten muutama muukin näkyy tekevän.

 

[vemkki]

Meillä on 30 vuoden muuttuva annuiteettilaina (maksimilaina-aika, jonka oma pankki antoi) ja omasta mielestä se nimenomaan antoi parhaan turvan oman talouden kannalta ja pienimmillä riskeillä. Tuolla tavoin kuukausierän sai kaikista pienimmäksi, jolloin rahaa jää muuhun käyttöön halutessaan esim. sijoituksiin laitettavaksi, jotka tuottavat tällä hetkellä enemmän kuin mikä on lainan kokonaiskorko. Jopa täysin riskittömät määräaikaistalletukset tuottavat enemmän tällä hetkellä. Sitten tuohon asuntolainaan on helppo tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, vaikka joka kuukausi, jos kuussa jää enemmän käteen käytettäväksi. Me ollaan tehty pari kertaa vuodessa isompi lyhennys niin pysyy korkomenotkin järkevinä lyhennykseen nähden.

Tiivistettynä siis, että mahdollisimman pienestä kuukausierästä on aina helppo lyhentää enemmän, mutta jo valmiiksi suuresta kuukausierästä on paljon hankalampi maksaa vähemmän. Valmiiksi pieni kuukausierä antaa siis joustoa ihan automaattisesti omaan kuukausibudjettiin, kun taas valmiiksi iso kuukausierä kiristää budjettia joka kuukausi.

Toisaalta jos ei ole säästäväinen luonne, niin pakollisten menojen jälkeen ylijäävät tulot menevät helposti kulutukseen. Asuntolainaa maksamalla tulee "pakkosäästettyä".

 

[jkoljo]

Kyllä kiinteää tasaerää saa. Riippunee kyllä tilanteesta, pankista ja virkailijasta. Me otettiin vuosi sitten 25v kiinteä tasaerä 3kk euriborilla, ja nyt korkojen laskiessa lainan kokonaismaksuajan kehitys näyttää ihan hyvältä. Ajatus on kyllä tähänkin tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, kuten ollaan jo pari tehtykkin. Toki rahat tuottaisivat paremmin osakemarkkinoilla, mutta vapaus lainoista on arvokasta sekin.

 

[Mikkos]

Asunnon ja talon ostossa olen pyrkinyt valitsemaan sijainnilta ja ominaisuuksilta sellaisen jossa tiedän myyntiajan olevan kohtuullinen missä tahansa taloustilanteessa joten tiedän myynnin olevan on mahdollinen jos oma taloustilanne joskus heikentyisi.

Valintoja, valintoja..
Itse taas valitsin omakotitalon maalta jossa tilaa ja rauhallisuutta, mutta jälleenmyyntiarvo on varmasti melko nolla tai ainakin hyvä jos omat saa pois jos joskus myy. Mutta mielummin mä tän valitsen kuin kolmasosakokoisen kuution kaupungissa vaikka sillä olis ns. jälleenmyyntiarvoakin. Koska joistain ominaisuuksista pitää tinkiä eikä kaikkea voi saada niin valitsin omakotitalon, tilan ja rauhallisuuden jälleenmyyntiarvon edelle.

 

[BigBen]

Kyllä kiinteää tasaerää saa. Riippunee kyllä tilanteesta, pankista ja virkailijasta. Me otettiin vuosi sitten 25v kiinteä tasaerä 3kk euriborilla, ja nyt korkojen laskiessa lainan kokonaismaksuajan kehitys näyttää ihan hyvältä. Ajatus on kyllä tähänkin tehdä ylimääräisiä lyhennyksiä, kuten ollaan jo pari tehtykkin. Toki rahat tuottaisivat paremmin osakemarkkinoilla, mutta vapaus lainoista on arvokasta sekin.

Ja lainaa oli?

 

[jkoljo]

Ja lainaa oli?

Reilu parisataa

 

[BigBen]

Reilu parisataa

Joo, jännä homma. Meillä alunperin lainaa 224 000 €, kun ostettiin tämä nykyinen 2019. Ei millään onnistunut kiinteä tasaerä. Tarkoitus tässä elää loppuelämä, jos terveyttä ja töitä riittää. Olisi elämänlaatu ollut aikalailla erilaista, jos tuo kiinteä tasaerä onnistunut. Itselleni ainakin muuttaa tilannetta aikalailla, kun kk/erä nousee 50%. 800>1200.

 

[Ekaros]

Joo, jännä homma. Meillä alunperin lainaa 224 000 €, kun ostettiin tämä nykyinen 2019. Ei millään onnistunut kiinteä tasaerä. Tarkoitus tässä elää loppuelämä, jos terveyttä ja töitä riittää. Olisi elämänlaatu ollut aikalailla erilaista, jos tuo kiinteä tasaerä onnistunut. Itselleni ainakin muuttaa tilannetta aikalailla, kun kk/erä nousee 50%. 800>1200.

2019 korkotasolla tasaerä lienee ollut täysin mahdoton laskettava. Eli mikään korkojen nousu olisi räjäyttänyt lyhennykset joko pois tai liian pieniksi. Marginaalin jälkeinen korkotasohan tuosta on monikertaistunut. Negatiivisista koroista nykyiseen 3% ja aiempaan 4%.

 

[jonniv]

2019 korkotasolla tasaerä lienee ollut täysin mahdoton laskettava. Eli mikään korkojen nousu olisi räjäyttänyt lyhennykset joko pois tai liian pieniksi. Marginaalin jälkeinen korkotasohan tuosta on monikertaistunut. Negatiivisista koroista nykyiseen 3% ja aiempaan 4%.

No joo.. Ymmärrän toki, että 224 tonnin lainaan 800€/kk lyhennyksellä nollakorkoaikaan ei ole annettu kiinteää tasaerää.. Tuossa jo 3% korolla laina-aika hyppäisi yli 40 vuoteen.

 

[taski]

Tosi monelle suomalaiselle absoluuttinen lainan määrä on peikko joka heikentää elämänlaatua ja josta poispääsyä on tavoiteltava mahdollisimman nopeasti. Itse olen aina pyrkinyt ajattelemaan että kyseessä on kuukausittainen asumisen kulu. Asunnon ja talon ostossa olen pyrkinyt valitsemaan sijainnilta ja ominaisuuksilta sellaisen jossa tiedän myyntiajan olevan kohtuullinen missä tahansa taloustilanteessa joten tiedän myynnin olevan on mahdollinen jos oma taloustilanne joskus heikentyisi.

Kuusinumeroinen summa on velkaa tälläkin hetkellä mutta en edes muista milloin olisin lainan saldon käynyt viimeksi tarkistamassa kun se ei verkkopankin etusivulla näy. Laina-aika on pitkä ja pyrin sijoittamaan ylimääräisen rahan lyhennysten sijaan kuten muutama muukin näkyy tekevän.

Itselleni tuollaisella sijainnilla oleva kämppä olisi sellainen, etten näkisi velan ottamista sen arvoiseksi.

 

[jonesky12345]

Kuitenkin aloittelevia sijoittajia neuvotaan ”sijoittamaan vain sen mitä on varaa menettää”.

Jossain vaiheessa toi sitten unohdetaan ja ajatellaan ettei sillä velalla ole nolla-korko aikaan niin väliä.

Sanoisin, että mikään validi sijoitusneuvo ei ole aloitteleville se, että sijoita vain se mikä on varaa menettää. Aloitteleville neuvotaan hyvää hajautusta jollain indeksituotteella ja kerrotaan, mitkä riskit ja tuotto odotukset asiaan liittyvät.

Toisaalta voisi samanlaisena karkeana yleistyksenä sanoa että ne jotka ottavat asuntolainaa ottavat sitä satoja tuhansia ja heidän lyhennyksensä lasketaan lähempänä tai päälle tuhannessa eurossa per kuukausi.

Eli monesti nuo karkeat yleistykset eivät läheskään aina pidä paikkaansa.

Mitä tällä nopealla yleistyksellä pyrin tuomaan esille on se että moni voi (myös ns. kasvukeskuksen lähellä vaikka ei varmasti ihan Helsinki-Turku-Tampere kaupunkien sisällä) ostaa jopa alle 100k kämppää mihin ottaa sen 25v lainan mikä on esim. noin 50-70k ja silti tehdä sitä laskelmaa eri korkojen vaikutuksesta ja onko järkevämpää maksaa vuokraa esim. 900€ vs asumiskustannuksia (mikä sisältää vastikkeen & lainan lyhennykset) mitkä voivat olla pienemmät kuin vuokra paremman laatuisessa ostetussa kämpässä.

Tällöin myös (vaikka perusidea on sinänsä sama) ei tunnukaan äkisti niin pahalta ajatus "jos korot joskus nousevat miinuksilta lyhennän kerralla reippaasti lainaa" koska se kerralla reippaasti on huomattavasti pienempi summa kuin esim. puolen miljoonan lainassa vs 50k laina.

Tietysti myös mainitsemasi periaate ainakin teoriassa pätee, mutta siinä on eroa sijoittaako kuukaudessa osakkeisiin (vaikka sanotaan nyt 5 vuoden aikana minkä jälkeen tulisi se "korot nousevat, pitäisikö lanaa lyhentää" ajatus) satasen vai tonnin (eli onko sinulla 5v päästä 6 000€ + mahdolliset nousut salkussa vai 60 000€ + mahdolliset nousut).

Tuo 6000€ olisi kuitenkin noin 10%+ otetusta alkuperäisestä lainasta.. kun jossain 500k lainassa jos tahtoisi päästä vastaavaan puskuriin sitä rahaa pitäisikin olla joku 60k jemmassa...

EDIT: itselläni oli kohta 11v sitten kun laina otettiin 6 numeroinen summa sitä, nyt 5 numeroinen ja kun korot nousivat tein ylimääräisen lyhennyksen minkä ansiosta ei 6kk euriborilla tarvitse mitenkään järkyttävästi lyhennellä tälläkään hetkellä. Toki on myös jotain sijoituksia mutta silti minusta on järkevää pitää myös puskuria mistä voi tarvittaessa maksella jotain ylimääräisiä menoja tai tehdä lyhennyksiä jos tarvetta tulee.

En oikein seurannut ajatuksen punaista lankaa, jos tarkoitus oli nimenomaan vastata mun viestiin.

Ylimääräinen lainalyhennys vs ylimääräinen raha osakemarkkinoillehan on ihan puhtaasti tuotto-odotus kysymys. Jos nykymarkkinalla lyhentää asuntolainaa ekstraa esim 100€/kk niin sille satkulle saa sen korkotuoton mitä korkokehitys loppulainan ajalta tulee olemaan, tuo ylimääräinen lyhennys on siis lukittu lainakorkoon ja palautuu uudelleensijoitettavaksi vasta kun laina on maksettu pois. Silloinhan se, joka on osakkeisiin sijoittanut lyhentelee lainaa vielä X kuukautta, jolloin tällä ylimääräisellä käteenjäävällä osuudella voidaan alkaa kuromaan pesämunaeroa kiinni sijoittelemalla se x kuukautta se koko lainalyhennys osakkeisiin, kunnes laina-aika olisi lopussa.

Siinä voi sitten miettiä, että kumpi kannattaa. Ylimääräisen lainalyhennyksen kanssahan voi käydä myös se, että korot menee nollaan, jolloin tuottoa ei saa lainkaan. Itse näen vain järkevämpänä, että se ylimääräinen raha hakee tuottoa sieltä, mistä sitä enemmän saa jos vieläpä se omaisuuserä on sellainen, mistä sen pääoman voi likvidoida.

 

[stool]

Mielestäni myös tuo iänikuinen "sijoita vain se, mikä on varaa menettää" -viisaus on kyllä yleispätevänä ohjeena jokseenkin hölmö. Tai ainakin siinä on turhan pessimistinen kalskahdus ja sillä turhaan onnistutaan pelottelemaan aloittelevia sijiottajia. Johonkin vedonlyöntiin (tai yksittäisiin riskisijoituksiin) se varmaan onkin ihan osuva.

 

[Grez]

Joo, jännä homma. Meillä alunperin lainaa 224 000 €, kun ostettiin tämä nykyinen 2019. Ei millään onnistunut kiinteä tasaerä.

Veikkaan että ei onnistunut nimenomaan yhdistelmä kiinteä tasaerä ja 25 vuoden laina. Todennäköisesti kiinteä tasaerä olisi onnistunut ihan hyvin esim. 15 vuoden lainaan. Kiinteässä tasaerässä pitää korkojen ollessa matalassa olla mahdollisuus venyä paljonkin ajallisesti .

 

[Boulder]

Danskella oli aiemmin syksyllä kiinteällä tasaerällä enintään 18 vuoden takaisinmaksuaika lainaa nostettaessa. Sitten kun päädyin jatkamaan OP:lla, ehdotin asuntolainalle tuota maksuaikaa ja meni suoraan läpi. Ei tullut kysyttyä, mikä on maksimi kun vaikutus kk-erään alkaa olla jo selkeästi vähenevä.

 

[Kaktus]

Mitenhän pankki suhtautuu lainan lyhennykseen tasaerässä nyt kun korko nousi 1.2->4.8. Maksuerästä korko on nyt 300 ja lyhennys 200. Voivatko alkaa vaatimaan isompaa lyhennystä Kerkesin sen 6 vuotta maksaa lainaa ja nyt näyttää takaisinmaksuaikaa taas ~20v.

Näin puolitoista vuotta myöhemmin pankista soiteltiin ja alettiin ehdottelemaan kiinteän tasaerän vaihtoa muuttuvaan. Perusteena kokonais laina-ajan muuttuminen 27v ja valtiotakauksen maksimi on 25v. Kovasti kyselivät talon kunnosta josko valtiotakauksen osuuden voisi vaan kuitata pois heidän arvionsa asunnon arvosta perustuen.

Jokatapauksessa kuulema maksutapa pitäisi nyt muuttaa. Voisikohan tuossa yhteydessä saada vaikka marginaalia neuvoteltua pienemmäksi joka vähän tiputtaisi nousevaa lainaerää. Lainaa 78t, eli onneksi mistään aivan valtavasta noususta ei ole kyse, mutta aina se raha on jostain muusta pois.

 

[kajakkivajakki]

Eiköhän tuossa kannata nyt hakea toisilta pankeilta kilpailevat lainatarjoukset niin saa ajantasaisen tiedon juuri sinun mahdollisesta marginaalista.
Asuntoa nyt kumminkin maksettu vuosikausia niin lähtökohtaisesti asunnon vakuusarvo suhteessa tarvittavaan lainamäärään _pitäisi_ olla lainanottotilannetta parempi.

Tuossa nyt on vain sellainen "muuttuja" kun viestistäsi luettavissa että omakotitalosta kyse ja lainamäärästä johtuen arvio on, että ei sijaitse kasvukeskuksessa.
Lainanottohetkeen nähden asuntojen hinnat on kyykänneet suht isosti eli pahimmassa tapauksessa talon tämän hetken hinta-arvio on sukeltanut samalla alaspäin, jolloin vapautunutta vakuutta ei olekaan

Jokatapauksessa uusi 80000€ laina tuuheahkolla 1% marginaalilla tämän päivän 12kk euriborilla ei muuta maksuerää tuosta 500€ mihinkään:



Tosin korkojen nousu on tehnyt sen että alkuperäisen maksusuunnitelman mukaan laina olisi ollut maksettuna ~2036 ja nyt kun uusi laina samalla maksuerällä kestää tästä päivästä 18 vuotta eli velattomuus koittaisi vuonna ~2042.

 

[Oksa]

Valintoja, valintoja..
Itse taas valitsin omakotitalon maalta jossa tilaa ja rauhallisuutta, mutta jälleenmyyntiarvo on varmasti melko nolla tai ainakin hyvä jos omat saa pois jos joskus myy. Mutta mielummin mä tän valitsen kuin kolmasosakokoisen kuution kaupungissa vaikka sillä olis ns. jälleenmyyntiarvoakin. Koska joistain ominaisuuksista pitää tinkiä eikä kaikkea voi saada niin valitsin omakotitalon, tilan ja rauhallisuuden jälleenmyyntiarvon edelle.

Itselleni tuollaisella sijainnilla oleva kämppä olisi sellainen, etten näkisi velan ottamista sen arvoiseksi.

Molempiin vastaus että ymmärrän täysin ja myös oma valinta voisi olla tönö syrjäseudulla kaukana naapureista jos elämäntilanne olisi toinen. Nyt kun on jumahtanut pääkaupunkiseudulle niin ei ole kanttia aloittaa alusta jossain muualla

 

[BigBen]

Veikkaan että ei onnistunut nimenomaan yhdistelmä kiinteä tasaerä ja 25 vuoden laina. Todennäköisesti kiinteä tasaerä olisi onnistunut ihan hyvin esim. 15 vuoden lainaan. Kiinteässä tasaerässä pitää korkojen ollessa matalassa olla mahdollisuus venyä paljonkin ajallisesti .

No joo tässä oli aiemmin puhetta juuri noista pitemmistä laina-ajoista, ettei niihin tuota kiinteää tasaerää olisi saanut. Ei olisi paljon napannut ottaa tuollaista 1300 € / kk laina-erää 15 vuodeksi...

 

[Grez]

@BigBen Erona että silloin kun sinä otit lainan niin korot nollan paikkeilla ja jkoljon tapauksessa taas olivat 4% luokkaa ja näkymät että tulevat seuraavaksi laskemaan.

Eli jos olisit ottanut tasaerälainan niin vertailukelpoinen tilanne olisi ollut joku alle 15 vuoden laina eli sen 750 euroa suurempi kuukausierä (224 000 * 4% / 12)

 

[Taneli-]

Näin puolitoista vuotta myöhemmin pankista soiteltiin ja alettiin ehdottelemaan kiinteän tasaerän vaihtoa muuttuvaan. Perusteena kokonais laina-ajan muuttuminen 27v ja valtiotakauksen maksimi on 25v. Kovasti kyselivät talon kunnosta josko valtiotakauksen osuuden voisi vaan kuitata pois heidän arvionsa asunnon arvosta perustuen.

Jokatapauksessa kuulema maksutapa pitäisi nyt muuttaa. Voisikohan tuossa yhteydessä saada vaikka marginaalia neuvoteltua pienemmäksi joka vähän tiputtaisi nousevaa lainaerää. Lainaa 78t, eli onneksi mistään aivan valtavasta noususta ei ole kyse, mutta aina se raha on jostain muusta pois.

Outoa? Kai vastasit että toki käy kunhan saat kirjallisena suostumuksen että voit myös 1½ vuoden kuluttua yksipuoleisesti kertoa että haluat muuttaa sopimusta ja sen täytyy heille käydä vaikka teillä olisi aiempi kirjoitettu sopimus ja että myös saat silloin yksipuoleisesti valita millaiset ehdot uuteen sopimukseen tehdään?

Eli ei kai pankki voi neuvotella oma-aloitteisesti uutta sopimusta jo olemassa olevan sopimuksen sijaan ellei kyseinen pankki ole esim. mennyt konkurssiin ja uusi omistaja nyt ottaa yhteyttä?

 

[eGe]

Outoa? Kai vastasit että toki käy kunhan saat kirjallisena suostumuksen että voit myös 1½ vuoden kuluttua yksipuoleisesti kertoa että haluat muuttaa sopimusta ja sen täytyy heille käydä vaikka teillä olisi aiempi kirjoitettu sopimus ja että myös saat silloin yksipuoleisesti valita millaiset ehdot uuteen sopimukseen tehdään?

Eli ei kai pankki voi neuvotella oma-aloitteisesti uutta sopimusta jo olemassa olevan sopimuksen sijaan ellei kyseinen pankki ole esim. mennyt konkurssiin ja uusi omistaja nyt ottaa yhteyttä?

Kupletin juoni on tuo valtiontakaus lainassa. Jos lainan vakuutena olisi jotain muuta kelvollista omaisuutta, niin tuskinpa olisivat olleet yhteydessä. Tosin en sitten tiedä miten Finanssivalvonta nykyään ohjaa pankkien toimintaa, kun johan pisimmät laina-ajat lyhennettiin 35 vuodesta 30 vuoteen uusissa asuntolainoissa. Joutuvatko pankit soveltamaan tuota myös kiinteään tasaerälainaankin jossain vaiheessa?

 

[BongisKhan]

Mielestäni myös tuo iänikuinen "sijoita vain se, mikä on varaa menettää" -viisaus on kyllä yleispätevänä ohjeena jokseenkin hölmö. Tai ainakin siinä on turhan pessimistinen kalskahdus ja sillä turhaan onnistutaan pelottelemaan aloittelevia sijiottajia. Johonkin vedonlyöntiin (tai yksittäisiin riskisijoituksiin) se varmaan onkin ihan osuva.

Minä olen kyllä aina tulkinnut tuon koskemaan lähinnä suoraa osakekauppaa, jossa tosiaan on (ainakin yksittäisten lappujen osalta) ihan mahdollista menettää kaikki. Toisaalta sitten jos pysyy globaalisti hajautetuissa passiivi-indekseissä ja menettää silti kaiken, niin silloin koko globaali talous on niin helvetin jengalla, että tuo olisi varmaankin ihan pienimmästä päästä henkilökohtaisia ongelmia. Eipä siinä, onhan se passiivi-indeksienkin kanssa mahdollista töhöillä jos alkaa panikoimaan ja joka kerta myy sen syvimmän dipin kohdalla.

Ketjun aiheeseen; itsellä alunperin 170 kiloeuroa lainaa, maksimilaina-ajalla minkä sai, oisko 30 vai peräti 35 vuotta. Itsellä ns. ruotsalainen suhtautuminen asuntolainaan, eli maksimiaika, minimilyhennys, kaikki "ylimääräinen" sijoituksiin, vähintään muutama satanen joka kuukausi.

 

[dropadrop]

Mielestäni myös tuo iänikuinen "sijoita vain se, mikä on varaa menettää" -viisaus on kyllä yleispätevänä ohjeena jokseenkin hölmö. Tai ainakin siinä on turhan pessimistinen kalskahdus ja sillä turhaan onnistutaan pelottelemaan aloittelevia sijiottajia. Johonkin vedonlyöntiin (tai yksittäisiin riskisijoituksiin) se varmaan onkin ihan osuva.

En ole eri mieltä, ennemmin neuvoisin löytämään jonkun tasaisen rytmin jossa tietty määrä kuukaudessa menee sijoituksiin ja sen voi unohtaa.

En kuitenkaan ole sitäkään mieltä että minimi lainanlyhennyksiin ja sen kautta maksimi sijoituksiin on välttämättä kaikille paras vaihtoehto. Se kuitenkin kasvattaa riskiä joutua realisoimaan asunto huonona hetkenä (worst case scenario).

Sekä tapauksessa jossa yritetään maksaa velkoja nopeasti pois että siinä jossa maksimoidaan sijoitukset on kuitenkin ajatuksena säästää tulevaisuuteen. Ekassa vaihtoehdossa on aikaisemmin velaton, mutta sijoituksia sitten vähemmän. Tokassa saa enemmän korkoa korolle efektiä ja tietysti jos kaikki menee hyvin on sitten eläkkeellä paremmat tilanteet.

Yleensä kun olen jutellut kavereiden kanssa jotka maksimoivat sijoituksia he eivät ole erityisesti miettineet mikä voi mennä pieleen (pörssiromahdus yhdistettynä työpaikan menetykseen aikana jolloin omaisuuden realisointi ei ole hyvä idea), eikä heillä ole läheisten kohdalla esimerkkiä jolla olisi niin käynyt aikaisempien lamojen kohdalla.

Sitten kun on nähnyt kuinka pieleen voi mennä mä ainakin ajattelen että sijoittelen nyt vähemmän, ja kun asunto on maksettu kasvatan summia. Se varmistaa että asumiskustannukset ovat tulevaisuudessa pienet ja pahimmassakin tapauksessa joutuu miettimään lähinnä sijoitusten eikä asunnon realisointia. Tällä tavalla mun stressitasot on jo nyt paljon matalammat kun esim. tiedän vaimon pärjäävän vaikka mulle tapahtuisi jotain - ja vaikka tulevaisuudessa onkin vähemmän sijoituksia olen saanut rahankäytön optimoinnista syntyvää hyvää jaettua koko elämän mitalle enkä vaan pantattua tulevaisuuteen.

Ei tämäkään malli varmasti kaikille toimi, lähinnä tuon sen ajoittain esille koska tuota toista mallia hehkutetaan enemmän. Mä sijoitan näinkin melkein tonnin kuukaudessa, eli sitten kun asunto on maksettu se nousee pariin tonniin. Joka tapauksessa oletan, että eläkkeellä on enemmän kuin tarpeeksi säästöjä ja kenties talviasunto etelässä. Lähinnä haluan välttää oman ja vaimon vanhempien esimerkin jossa pitkään eläkkeellä olleilla on edelleen asuntolainaa koska edellisen laman kohdalla onnistuivat sähläämään pahasti.

 

[eGe]

Yleensä kun olen jutellut kavereiden kanssa jotka maksimoivat sijoituksia he eivät ole erityisesti miettineet mikä voi mennä pieleen (pörssiromahdus yhdistettynä työpaikan menetykseen aikana jolloin omaisuuden realisointi ei ole hyvä idea), eikä heillä ole läheisten kohdalla esimerkkiä jolla olisi niin käynyt aikaisempien lamojen kohdalla.

Sitten kun on nähnyt kuinka pieleen voi mennä mä ainakin ajattelen että sijoittelen nyt vähemmän, ja kun asunto on maksettu kasvatan summia. Se varmistaa että asumiskustannukset ovat tulevaisuudessa pienet ja pahimmassakin tapauksessa joutuu miettimään lähinnä sijoitusten eikä asunnon realisointia. Tällä tavalla mun stressitasot on jo nyt paljon matalammat kun esim. tiedän vaimon pärjäävän vaikka mulle tapahtuisi jotain - ja vaikka tulevaisuudessa onkin vähemmän sijoituksia olen saanut rahankäytön optimoinnista syntyvää hyvää jaettua koko elämän mitalle enkä vaan pantattua tulevaisuuteen.

Ei tämäkään malli varmasti kaikille toimi, lähinnä tuon sen ajoittain esille koska tuota toista mallia hehkutetaan enemmän. Mä sijoitan näinkin melkein tonnin kuukaudessa, eli sitten kun asunto on maksettu se nousee pariin tonniin. Joka tapauksessa oletan, että eläkkeellä on enemmän kuin tarpeeksi säästöjä ja kenties talviasunto etelässä. Lähinnä haluan välttää oman ja vaimon vanhempien esimerkin jossa pitkään eläkkeellä olleilla on edelleen asuntolainaa koska edellisen laman kohdalla onnistuivat sähläämään pahasti.

Viimeisen kappaleen pohjalta tämä kysymys ei ole varsinaisesti juuri sinulle, mutta itseäni aina kiinnostaa näissä skenarioinneissa kuulla perustelut lainan maksimimaksamisen paremmuudesta tuossa pörssiromahdus+duunipaikan menetys tilanteessa? Perinteisesti siis ihmiset jotka haluavat sykkiä tällä idealla lainansa mahdollisimman nopeasti pois joutuvat joka tapauksessa maksamaan sitä heittämällä yli kymmenen vuotta, ja kymmenen vuoden sykleissä noita nihkeitä tilanteita on tuntunut tulevan. Tällöin (lainaa nopeiten lyhennettäessä) kuitenkin ihan kaikki valuutta on upotettu sinne edelleen olemassa olevan lainan lyhentämiseen, ja mistään ei löydy pennin jeniä joustoa siihen työttömyyden varalle jotain lyhennysvapaata lukuunottamatta, ja silloinkin pitää maksaa kuitenkin korot. Sen sijaan vaikka indeksisijoituksissa tulisi jokin 30% tai ehkä jopa 50% droppi, olisi sinulla niitä sijoituksia kuitenkin edelleen olemassa ja sieltä löytyy realisoitavaa kuitenkin edes jonkin verran - ja tässäkin tapauksessa sen voi yhdistää siihen asuntolainan lyhennysvapaaseen. Tuntuu tosin varmasti aivan uskomattoman pahalle realisoida sijoituksia montussa mutta parempi kai sekin, kuin menettää koti maksukyvyttömänä, kun kuvitteli tekevänsä kaiken ns. oikein?

 

[Taneli-]

Viimeisen kappaleen pohjalta tämä kysymys ei ole varsinaisesti juuri sinulle, mutta itseäni aina kiinnostaa näissä skenarioinneissa kuulla perustelut lainan maksimimaksamisen paremmuudesta tuossa pörssiromahdus+duunipaikan menetys tilanteessa?

Tietysti tuo että elää ns. kädestä suuhun ja kaikki mitä irtoaa isketään lainan lyhentämiseen on.. ..miten sen nyt kauniisti sanoisi. Tyhmää.

Mutta on järkevää silloin kun esim. on ne nolla korot tms. "halpaa" kerätä puskuria ja laittaa säästöön hieman rahaa mitä voi käyttää sitten jos (ja kun) ne korot nousevat. TAI kun tulee "yllättävä" menoerä (ihan varmasti jokin hajoaa sen seuraavat keskimääräisen 25 vuoden aikana)

Esim. itse kun lainan otin taisi olla 2013 loppua ja aloin makselemaan sitä 2014 alusta kun virallisesti myös muutin uuteen kämppään => kun korot laskivat miinukselle laitoin rahaa hieman syrjään (sanotaan nyt esimerkkinä että jos alussa olisi pitänyt maksaa 1000€/kk lainan lyhennystä ja kun korot menivät miinukselle olisi selvinnyt enää 500€ laitoinkin 50% enempi kuin olisi tarvinut eli 750€ lainanlyhennys tilille <= mistä tuon laskukaavan mukaan tulisi 10 vuodessa 30 000€ mitä taas EI olisi järkevää pitää vaan tilillä makaamassa) ja kun ne korot taas nousivat pystyin tekemään hieman isomman lyhennyksen minkä ansiosta se summa mitä täytyy lyhentää on ihan siedettävä.

Kun kirjoitin "hieman rahaa" en tarkoita että keräisi satoja tuhansia puskuria vaan tuhansia tai kymmeniä tuhansia jos aikaa kertyy tarpeeksi (jolloin tietysti kannattaa jo miettiä pitäisikö osa siitä sijoittaa tai tuleeko jotain isompaa kuten maalämpöremontti [jolloin voisi ottaa yhtiölainaa tai uutta lainaa TAI käyttää sitä puskuria siihen mitä varten sitä on kerättykin] tms ettei se makaa vaan "tyhjän panttina" vaikka sainkin 1% koron myös miinukorkojen aikana HYPO:n asuntolainan maksunhoitotililtä).

Hieman asiaa liipaten, kun niin moni tekee aina laskelmia siitä miten olisi "paljon järkevämpää" asua vuokralla vai hankkia se asunto ottaen asuntolaina:

Kumpi kannattaa, omistus- vai vuokra-asunto? – Pankki teki esimerkkilaskelman

OP:n senioriekonomisti: ”Suuri velkavipu hyödyttää omistusasujaa hintojen noustessa.”

www.kauppalehti.fi

Toki juu, löytyy paikkoja missä sen asunnon arvo voi laskea nollaan tai jopa alle (kun kukaan ei suostu sitä ottamaan edes ilmaiseksi vastaan ja siitä joutuu silti viimeistään perikunta maksamaan juoksevia kuluja tai purkamisesta kuluja) mutta kuitenkin... ...jossain sitä täytyy asua ja yleensä se on halvempaa asua siinä omistamassaan asunnossa kuin vastaavan kokoisessa vuokralla.

 

[dropadrop]

Ehkä toi ”maksimimaksaminen” ei kuvaa omaa tilannetta täysin. Vaimon kanssa yhteensä nettotulot ovat n. 6500€/kk (valtaosa minulta) ja me lyhennetään 1000€/kk. Sillä tuolle tulee alle 10v maksuaika.

Noita voi sitten kukin pohtia mikä uhka on realistista ja mikä ei. Mun vanhemmat muuttivat ulkomaille just ennen dotcom pörssiromahdusta ja möivät kämppänsä. He saivat suhteellisen huonoja neuvoja rahojen sijoitukseen (osakkeisiin ja liikehuoneistoihin) jotka kaikki laskivat lähes arvottomiksi. Vaimon vanhemmilla tuli laman aikaan työttömyys, asunnon arvo tippui alle vakuusarvon ja pankki pakotti myymään (pilkkahintaan, eli jäi vaan velkaa). Jälkimmäisessä sijoitukset (jos niitä olisi ollut) olisivat varmasti auttaneet, tosin halvalla nekin olisi sitten myyty.

Joka tapauksessa velattomana pakolliset kulut ovat todella matalat. Viimeksi kun maksoin asunnon pois ei oikein tiennyt mitä sillä rahalla olisi tehnyt, ohjasin siis sijoituksiin. Tuossa tilanteessa on todella paljon joustavuutta, jos tilanne muuttuu (no meillä muuttui, vaihdoimme arvokkaampaan asuntoon ja tarvitsimme lähes 100k velkaa) vähentää vain sijoitusten määrää ja se on siinä. Tuo vapaus sopii mun luonteelle hyvin, toki mä en muutenkaan ole ikinä harrastanut velaksi ostamista (siis asunnon ohella).

 

[eGe]

Tietysti tuo että elää ns. kädestä suuhun ja kaikki mitä irtoaa isketään lainan lyhentämiseen on.. ..miten sen nyt kauniisti sanoisi. Tyhmää.

Mutta on järkevää silloin kun esim. on ne nolla korot tms. "halpaa" kerätä puskuria ja laittaa säästöön hieman rahaa mitä voi käyttää sitten jos (ja kun) ne korot nousevat. TAI kun tulee "yllättävä" menoerä (ihan varmasti jokin hajoaa sen seuraavat keskimääräisen 25 vuoden aikana)

Esim. itse kun lainan otin taisi olla 2013 loppua ja aloin makselemaan sitä 2014 alusta kun virallisesti myös muutin uuteen kämppään => kun korot laskivat miinukselle laitoin rahaa hieman syrjään (sanotaan nyt esimerkkinä että jos alussa olisi pitänyt maksaa 1000€/kk lainan lyhennystä ja kun korot menivät miinukselle olisi selvinnyt enää 500€ laitoinkin 50% enempi kuin olisi tarvinut eli 750€ lainanlyhennys tilille <= mistä tuon laskukaavan mukaan tulisi 10 vuodessa 30 000€ mitä taas EI olisi järkevää pitää vaan tilillä makaamassa) ja kun ne korot taas nousivat pystyin tekemään hieman isomman lyhennyksen minkä ansiosta se summa mitä täytyy lyhentää on ihan siedettävä.

Kun kirjoitin "hieman rahaa" en tarkoita että keräisi satoja tuhansia puskuria vaan tuhansia tai kymmeniä tuhansia jos aikaa kertyy tarpeeksi (jolloin tietysti kannattaa jo miettiä pitäisikö osa siitä sijoittaa tai tuleeko jotain isompaa kuten maalämpöremontti [jolloin voisi ottaa yhtiölainaa tai uutta lainaa TAI käyttää sitä puskuria siihen mitä varten sitä on kerättykin] tms ettei se makaa vaan "tyhjän panttina" vaikka sainkin 1% koron myös miinukorkojen aikana HYPO:n asuntolainan maksunhoitotililtä).

Näissähän on vain aina se, että laskennallisesti siinä lainan nopeassa lyhentämisessä ei ole oikein ikinä järkeä nykymaailman koroilla. Ihan erityisesti nollakorkojen aikana oli (laskennallisesti) vähän hölmöä työntää ylimääräistä rahaa lyhennyksiin, kun siitä ei saanut edes sitä pienenevän korko-osuuden hyötyä ollenkaan Tänä päivänä sille ylimääräiselle lyhennykselle saisi laskettua edes sen karkeasti 3% verottoman tuoton jos sitä mitenkään haluaisi perustella vaihtoehtona sijoituksille. En myöskään ymmärtänyt viime vuonna monien ratkaisua lyödä useita kymppitonneja kertalyhennyksenä lainoihinsa saadakseen marginaalisesti pienemmän kuukausierän, kun siitä useiden kymppitonnien potista olisi voinut nostella hetken aikaa pienempiä siivuja siihen hetkellisesti isomman kuukausierän maksamisen avuksi ja jättää kuitenkin loput puskuriksi taustalle. Sitten taas henkisellä kannalla ymmärrän, jos joku nukkuu yönsä paremmin maksamalla asuntolainaa nopeammin pois kunhan tosiaan pitää huolen myös pienen puskurin keräämisestä kuten totesitkin.

Noita voi sitten kukin pohtia mikä uhka on realistista ja mikä ei. Mun vanhemmat muuttivat ulkomaille just ennen dotcom pörssiromahdusta ja möivät kämppänsä. He saivat suhteellisen huonoja neuvoja rahojen sijoitukseen (osakkeisiin ja liikehuoneistoihin) jotka kaikki laskivat lähes arvottomiksi. Vaimon vanhemmilla tuli laman aikaan työttömyys, asunnon arvo tippui alle vakuusarvon ja pankki pakotti myymään (pilkkahintaan, eli jäi vaan velkaa). Jälkimmäisessä sijoitukset (jos niitä olisi ollut) olisivat varmasti auttaneet, tosin halvalla nekin olisi sitten myyty.

Tämähän ei vain oikein ole millään muotoa relevantti skenaario enää nykypäivään. Pankit eivät voi enää vaatia mystisesti lisävakuuksia olemassaoleviin asuntolainoihin (noh, poislukien ilmeisesti yllä mainittu valtion lainantakauksen skenaario eikä sekään ihan suoraan verrannollinen ole) ja sijoitustietämys ja -mahdollisuudet ovat aivan valtavasti paremmalla tolalla kuin 90-luvun lopussa. Tietysti kusettajia löytyy joka nurkalta mutta tällä foorumilla keskustelevien kesken on aika helppoa päätyä kansainvälisesti sisäistettyyn nyrkkisääntöön koskea pelkästään maailmanlaajuisesti hajautettuun matalakuluiseen indeksirahastoon ja unohtaa kaikki muu kikkailu pörssissä. Ysärillä tuulipukukansan sijoittaminen oli vielä melko lastenkengissä eikä indeksirahastoista tainnut olla hirveästi tietoakaan vaikka ne olivat sinänsä jo silloin vanha keksintö. Nyt ollaan muutamat pörssiromahdukset ehditty jo nähdä internetinkin aikakaudella ja viimeisin kuoppa koettiin vain muutama vuosi takaperin joten sinänsä kenellekään ei luulisi tulevan yllätyksenä kurssien heilahtelevan ajoittain myös alaspäin.

Tuo 90-luvun lama tuntuu olevan niin tiukkaan hakattuna ihmisten päähän, että ollaan jääty hieman elämäänkin sinne ysärille. Moni asia on mennyt reippaasti eteenpäin sittemmin ja samanlaista kyykyttämistä ei enää lainsäädännönkään puitteissa ole mahdollista tapahtua pankkien toimesta. Ihan jo pankkien vakavaraisuudenkin suhteen ollaan huomattavan paljon viisaampia kuin 90-luvun alussa tai vielä 2000-luvun lopulla joten ihan hirveän huolissaan ei enää osaa olla isompien pankkien touhuistakaan.

 

[latzka]

En myöskään ymmärtänyt viime vuonna monien ratkaisua lyödä useita kymppitonneja kertalyhennyksenä lainoihinsa saadakseen marginaalisesti pienemmän kuukausierän, kun siitä useiden kymppitonnien potista olisi voinut nostella hetken aikaa pienempiä siivuja siihen hetkellisesti isomman kuukausierän maksamisen avuksi ja jättää kuitenkin loput puskuriksi taustalle. Sitten taas henkisellä kannalla ymmärrän, jos joku nukkuu yönsä paremmin maksamalla asuntolainaa nopeammin pois kunhan tosiaan pitää huolen myös pienen puskurin keräämisestä kuten totesitkin.

Mikä tämä puskuri sitten käytännössä on? Kymppitonnien makuuttamisessa tilillä inflaation huidellessa 10 pinnassa ei ole mitään järkeä, eivätkä useimmat toivottavasti käytä sijoitussalkkuaan varakassana, josta rahaa nostellaan milloin mihinkin äkilliseen tarpeeseen. Sijoitukset puskurina on muutenkin typerä ajatus, sillä niidenkin arvo saattaa haihtua hetkessä paskan osuessa kunnolla tuulettimeen.

 

[stool]

Jos säännöllisesti laittaa kuukausittain vakiosumman maailmanlaajuisesti hajautettuun passiiviseen indeksirahastoon, niin kyllä siitä mielestäni kertyy hyvä puskuri. Näin ainakin itse olen toiminut, enkä ole kokenut tarpeelliseksi pitää isoa käteisjemmaa lisäksi. Enpä tiedä sitten mikä todennäköisyys on sille, että tämä puskuri haihtuisi hetkessä johnkin (verrattuna johonkin vaihtoehtoiseen puskuriin). Tai jos haihtuukin, niin onko se siinä tilanteessa ongelmista suurin.

 

[Harb]

Mikä tämä puskuri sitten käytännössä on? Kymppitonnien makuuttamisessa tilillä inflaation huidellessa 10 pinnassa ei ole mitään järkeä, eivätkä useimmat toivottavasti käytä sijoitussalkkuaan varakassana, josta rahaa nostellaan milloin mihinkin äkilliseen tarpeeseen. Sijoitukset puskurina on muutenkin typerä ajatus, sillä niidenkin arvo saattaa haihtua hetkessä paskan osuessa kunnolla tuulettimeen.

Mä käytän sijoituslainaa bufferina, eli vähennän sijoitustilini (jatkuvasti negatiivista) saldoa, kun jotakin pitää hankkia. Kaikki sisään tuleva raha menee sijoituksiin ja asuntolainaa asuntoon. Tietysti sitä käteistä aina jossain välissä myös on.

Se tekee budjetoinnista helppoa. On sijoituksia joiden tuotto on jotakin, sitten on velkoja joiden kustannus on jotain muuta. Ja sitten päätetään että otetaanko lisää velkaa jos halutaan jotain ostaa.

Mutta noihin sijoituksiin kuuluu sitten osakkeita, rahastoja, velkakirjoja ja tuotto-osuuksia joiden likviditeetti ja riskiprofiili vaihtelee, joten olen ihan tyytyväinen riskitasoon.

EDIT: Muotoilin uudestaan @Andan in validin pointin puitteissa.