Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Ei varmasti mutta.. se että jos siellä on joku wc:n hanan putkisto hiljalleen vuosien ajan vuotanut eikä ole huolehdittu silloin on ihan oikein että vastuu on sillä joka ei ole huolehtinut. Toivotaan ettei ole vakavampaa jospa siellä olisi vain liimaus matosta pettänyt.
Oliko kuprulla jo kun kävivät näytöllä? Jos kyllä niin olettaisin että menee ostajan selonottovelvollisuuden alle jos kerran oli oireet jo silloin havaittavissa.
Lisäksi: teetettiinkö kuntotarkastus? Itse ostajana vaatisin sitä.
Tuota meinasin myös kysyä. Ja että onko välittäjää ns. auttamassa?
Kyllä oli itse aikeissa toteuttaa myös osakekantaiseen, vaikka lopulta päädyttiinkin kiinteistö ostamaan. Meille jäi käteen myös paljon kämpän ylläpitoon liittyvää nippelitietoa tarkastuksessa. Toki osakeyhtiökantainen lanaa vastuuta sinne yhtiöön päin (ja vastaavasti voi päätyä makselemaan muiden vikoja vastikkeiden muodossa jos niikseen tulee), mutta ainakin ostajana pitäisi olla hyvin perillä mitkä kaikki asunnon kokonaisuudet on asukkaan vastuulla ja mitkä yhtiön.
Välittäjä aivan varmasti ei sitä suosittele tai vaadi, koska aiheuttaa usein lisätöitä hänelle ja lisäkuluja myyjille, koska tarkastus vaaditaan usein jaettavan kaupan osapuolien kesken
Meidän keississä teki myös kaupasta ehdollisen.
Lisäyksenä vielä, että toki tuo asumisen muoto (kerrostalo vs rivari/paritalo) vaikuttaa paljon tarkastuksen tarpeeseen. Osakekantaisessa etuna myös että useammista identtisistä asunnoista tuppaa löytymään ne valuviat, jotka selvinnee menneinä korjauksina tai korjaustarpeina yhtiön tiedoista.
Tarkoitatko siis välittäjää?
Joo eihän sitä näin kannata tehdä. Ehdottomasti ostaja ja myyjä molemmat mukana. Yleensä voidaan myös yhdessä päättää/hyväksyä tarkastaja ettei ole naapurin pena tai viereisen yrityksen tuttu.
Yleistä se kuulemma on siltikin, ja monessa talossa ne oli ennakkoon laadittunakin kun kohteita kierreltiin. Hauskasti kuitenkin ostopäätös kohdistui meilläkin taloon johon kuntotarkastus tehtiin kulut puolittaen vasta hyväksytyn tarjouksen jälkeen, ja ihan fiksulta se minunkin mielestäni tuntui. Hyödyllistä tietoa valuu ihan puolivahingossakin, kun paikkoja käydään läpi ja tuleepahan itsekin vielä katseltua uudemman kerran tyhmiä kysellen paikat läpi.
Ei ole uusi käytäntö, mutta yleistynyt. Uudemmissa kohteissa ostajat helpommin siirtyvät toiseen kohteeseen jos tarkastuksessa on havaittu jotain suurempaa (nyt lienee uudemmissa ostajan markkinat).
Juuri näin, eli välittäjä siihen piti kirjoitella.
) mutta mitä ajatuksia herättää yhtiöjärjestyksessä mainittu kohta:
Tuoltahan se kuulostaa. Aika erikoinen klausaali.Kaverin puolesta kyselen.. (tällä kertaa ihan ihan oikeasti
Korjaus ja kunnossapitovastuu
Osakkeenomistaja on velvollinen pitämään kunnossa hallitsemansa huoneiston kylpyhuoneena tai WC/Pesutilana käytettävän tilan vesi- ja kosteuseristykset.
Kyseessä Asunto-osakeyhtiö, +100 huoneistoinen kerrostalo tampereen keskustasta.
Eikös nyt pääsääntöisesti vesi ja kosteuseristykset (ja putket ja muutkin kalusteet) yleensä kuulu yhtiön vastuulle?
Tarkoittaako yhtiöjärjestyksen kohta nyt käytännössä sitä että jos kylpyhuoneessa vuotaa jotain rakenteisiin tms niin kulut ja vastuut on yksin osakkaalla (koska pintojen alla olevista eristyksistä ei ole pidettu huolta)?
Tarkoittaa varmaan myös sitä että naapurien kylpuhuoneremontteihin ei yhtiö ota osaa, joten vastikkeissa ei tarvi niitä maksella.
Mäkin jotenkin (ilman perusteluja) ajattelen about samoin. Eli vaikka sanamuotona onkin kirjattu vähän hassusti tuo "velvollinen pitämään kunnossa hallitsemansa huoneiston kylpyhuoneena tai WC/Pesutilana käytettävän tilan vesi- ja kosteuseristykset" niin eiköhän se tarkoita sitä kunnossapitoa siinä mielessä että pitää saumat ja pinnat kunnossa, ei hajota mitään ja jos jotain epäilyksiä puutteista ja vioista niin tieto viedään eteenpäin. Tämä mutuna siis mut olis kiva kuulla @halenism jos tuo tarkentuu että mitä tarkoittaa.
Pitämään kunnossa = kunnossapito = korjaukset, perusparannus = osakas vastuussa kylppäristään kokonaisuudessaan yksin. Ei tuota minusta voi oikein mitenkään muuten ymmärtää ellei ole jossain kohtaa tarkennettu enemmän sisältöä. Silikonisaumat kun ei ole osa vesieristystä vaan niillä on pelkkä visuaalinen merkitys rakojen peittämiseen.
Ei ne poikki mene.
Näin sitä huomaa miten pihalla on ja miten parikin kuukautta voi tilannetta muuttaa. Onneksi otin osin laiskuuttani aikalisän ja jatkoin 3kk:lla ajatuksella että vaihdankin vasta 12/2024 pidempään. Syyskuun korontarkistuspäivän oli 3,5 vs 2,9 3kk ja 12kk ja nyt mennään 3,1 vs 2,6.
Ei mitenkään rajua verrattuna nousuun. Tästä näkee, miten jyrkistä nousuista on "aina" tultu kovaa alas ja vissiin aina edellisen lattian alapuolelle (menneisyys ei silti välttämättä ole tae jne.):
Aika vahvasti oli kyllä tiedossa, että laskeviin korkoihin 3kk on lähtökohtaisesti halvempi mutta vaatii tietysti hieman luottoa tulevaan ottaa ottohetkellä korkeampi korko luottaen sen edullisuuteen pidemmällä ajanjaksolla. Vaihtelu on toki suurempaa, joka voi välillä johtaa jopa korkeampaankin korkoon.
Mutta kestääkö sitten jotenkin paremmin harvemmin tapahtuvaa heiluntariskiä pitemmässä? Ns. sammakon keittäminen tai mahdollinen kuumaan veteen heitto?
Nordealla käsittääkseni onnistuu vaihtaa korontarkistuspäivän ulkopuolellakin parin sadan maksulla. Laita viestiä mobiilipankin kautta ja kysy. Ja jätä siihen 3kk euriboriin
Keski-Euroopassa nämä on yleisesti hoidettu vastuuvakuutuksilla. Mullakin on 10M kuluihin asti venyvä vastuuvakuutus joka korvaa vahinkoja joita esim. kiinteistölle voi mun töppäilyjen takia muodostua.
www.is.fi
Karulta kuulostaa kyllä nämä tilastot. Nyt alkaa sitten "päitä putoilemaan", kun korkojen nousu ja hintojen nousu alkaa näkymään. Sitähän tässäkin ketjussa arvailtiin ja pohdittiin silloin sodan alkamisen jälkeen. Nämä on toki aina pitkiä prosesseja, että jonkun koti päätyy sinne pakkohuutokauppaan. Eli voisi kuvitella, että lisää on tulossa, vaikka toki nyt korot laskee hurjaa vauhtia. Helpotus korkojen kanssa alkaa näkyä vasta reilun vuoden viiveellä ja silloinkin esimerkiksi se 2% taso voi olla liikaa. 90-prosentilla** on se 12kk euribor käytössä ja pahimmillaan laskevista koroista päästään "nauttimaan" ensi kesänä/syksynä. Pankit myy enää 12kk eb:tä uusiin lainoihin, koska sehän on nyt näennäisesti halvin ja helppo perustella lainan ottajalle.Netissä huutokaupataan nyt tavallisia, siistejä koteja – syy surullinen
Ulosoton kautta huutokaupattavista asunnoista saa usein niin vähän rahaa, että koti lähtee, mutta velat jäävät.
Ei nämä uutiset kyllä omaa uskoa markkinoiden elpymisestä vakuuta, vaikka kuinka olisivat tehty vain mahdollisimman monen klikkauksen saamiseksi.
Tässä taitaa olla lause, jonka väittämistä 100 % on virheellisiä.
Osaatko sanoa, että millä tasolla se on? En nyt tosiaan halua mitään io-tech kirjoittelijoiden näkemystä.
Nordean muutoslomake ei ainakaan tarjoa 3kk euriboria, ainoastaan 12kk tai prime.
Näin se toimii. Pankit myy aina tietysti sitä mikä on heille edullisinta. Nousevaan korkoon lyhyet korot on pankille tuottoisimmat ja laskevaan korkoon ne onkin ne huonoimmat. Myyntispiikki muuttuu toki aina tilanteen mukaan. Molemmat on hyvinkin helppo perustella sille "tavalliselle" asiakkaalle, joka yrittää ymmärtää käsitteitä, kuten viitekorko, marginaali tai sen lainavakuutuksen ehtoja.
Tämän melko uuden artikkelin mukaan heinäkuussa OP:n uusista lainoista 65 % sidottiin 12 kk Euriboriin. Danskella yli 80 %.
Kappas, näin ne ajat näköjään muuttuu. Onneksi tuli otettua 1,5 vuotta sitten 3kk, sillä on jo säästetty jonnin verran rahaa.
Silloin 0-korko aikaan sitä 3kk tai 6kk eb:tä ei myöntänyt mikään pankki ilman kunnon vääntöä. Sitten taas, kun korot nousi, niin kuka vaan sai minkä vaan 1-12kk väliltä. Eli tavallaan se tilasto pitäisi saada 20 vuoden ajalta ja uskon, että tämä tilasto kertoisi meille jotain 9 alkavaa prosenttilukua.
