Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[David ":DA" Imodium]

Onkohan se epätodennäköistä löytää paritalo kahdelle perheelle niin, että koko huusholli olis samaan aikaan myynnissä ja asunnot olis oikeasti erillisiä?

Ei oo pk-seudulla osunuut silmään yhtäkään viimeisen kahden vuoden aikana. Yhdestä kolmen talon rivarista vapautuu juuri nyt molemmat päätyasunnot.

 

[SweeneyTodd]

Onkohan se epätodennäköistä löytää paritalo kahdelle perheelle niin, että koko huusholli olis samaan aikaan myynnissä ja asunnot olis oikeasti erillisiä?

Uudistuotantona välillä löytyy, mutta muuten varmaan melko epätodennäköistä. Rakennuttakaa itse mieleinen paritalo?

 

[Svaiski]

Onkohan se epätodennäköistä löytää paritalo kahdelle perheelle niin, että koko huusholli olis samaan aikaan myynnissä ja asunnot olis oikeasti erillisiä?

Yhden tällaisen olen nähnyt Keski-Suomessa mitä nyt 1,5v olen asuntoja seurannut. Sekin oli vähän syrjässä ja 80-luvun tuotoksia. Taitaa jostain syystä olla suositumpaa tehdä yksi yhteinen seinä, kuin laittaa esim autokatoksista talot toisiinsa kiinni. Jos kaksi perhettä on aikeissa mennä samaan niin rakentaminen voi olla järkevä vaihtoehto.

 

[A.n.t.t.i]

Edellyttikö tuo jotain kuukausisäästösopimuksen tekemistä tai muiden oheistuotteiden ottamista?

Ei edellyttänyt, kova oli tietysti tyrkytys, mutta nuo ehdot sai ilmankin oheistuotteita.

Lisäyksenä vielä, että myös Danske näyttää antavan 0.600 marginaaliin ainakin PK-seudulla lainaa nuorehkoille ja ns. "akateemisissa toimistotöissä' oleville, jos jotkut haluavat referenssiä. Eli 0.6-0.7 väliin pitäis saada hyvinkin neuvoteltua.

 

[JHMK]

Mitä mieltä olette kannattaako kiinteä korko / korkokatto, vai ottaako riskillä tavallisen 12kk euribor lainan?

Ensiasuntoa ostamassa, ja paljon väännetty asiasta perheen/sukulaisten kesken. Itse olen sitä mieltä että ei kannattaisi, sisko taas sanoo että "nyt se vasta kannattaa kun saa noin halvan koron".
Ero on kuitenkin 1.1% vs 2.6% luokkaa

Niin ja perse kestää kyllä 6% koronkin, mut sisko maalailee kauhukuvia seinälle ysärin 15% koroista

 

[RDennis]

Mitä mieltä olette kannattaako kiinteä korko / korkokatto, vai ottaako riskillä tavallisen 12kk euribor lainan?

Ensiasuntoa ostamassa, ja paljon väännetty asiasta perheen/sukulaisten kesken. Itse olen sitä mieltä että ei kannattaisi, sisko taas sanoo että "nyt se vasta kannattaa kun saa noin halvan koron".
Ero on kuitenkin 1.1% vs 2.6% luokkaa

Niin ja perse kestää kyllä 6% koronkin, mut sisko maalailee kauhukuvia seinälle ysärin 15% koroista

No lähtökohtahan on että myyjä (pankki) laskee voittavansa jos saavat sinulle kiinteän koron kaupattua.

Jos korot nousisivat joskus taas 15% luokkaan niin luulen että siinä olis nykyisellä velkaantumisasteella pankit nurin kuin dominopalikat. Mielestäni ihan järjetöntä varautua moiseen. Siis yksityisenä ihmisenä.

 

[Tilipitappitippitappi]

Juuri tuo yllämainittu on hyvä pointti. Pankki siis tekee bisnestä, eli rahaa mahdollisimman paljon lainanottajan kustannuksella. Nykyisin tämä tapahtuu myymällä kaikenmaailman turvia. Esimerkki tästä on se kun minulle lähetettiin pankista kirje joku vuosi sitten, jossa luvattiin kiinteä korko 1,9% 3 vuodeksi, jonka jälkeen paluu takaisin alkuperäiseen. Luin kirjeen ja heitin roskiin. Meni joku viikko, niin soitettiin ja tarjottiin lopulta 1,7% kiinteää 5 vuodeksi. Totesin, että minä olen huonompi näissä talousasioissa kuin pankkinne ammattilaiset ja jätin tarttumatta tarjoukseen. Kohta se viisi vuotta mennyt ja kovasti näyttää siltä, että ne ammattilaiset oli oikeassa tietäessään että korot ei nouse

 

[vemkki]

Niin ja perse kestää kyllä 6% koronkin, mut sisko maalailee kauhukuvia seinälle ysärin 15% koroista

Ei tule kyllä 15 prosentin korkoja niin kauan kuin eurossa ollaan. Lisäksi kiinteä korko tai korkokatto on yleensä lainassa vain joitakin vuosia. Yleensä talouden näkymät ovat sitä epäselvemmät, mitä pitemmälle tulevaisuuteen katsotaan, mutta sille ajalle ei sitten enää ole sitä korkokattoa...

 

[Marius]

Ei tule kyllä 15 prosentin korkoja niin kauan kuin eurossa ollaan. Lisäksi kiinteä korko tai korkokatto on yleensä lainassa vain joitakin vuosia. Yleensä talouden näkymät ovat sitä epäselvemmät, mitä pitemmälle tulevaisuuteen katsotaan, mutta sille ajalle ei sitten enää ole sitä korkokattoa...

Ja jos on ASP-lainaa mukana niin siinähän on korkojen osalta vastaantuloa, kun riittävästi korot nousee. Tai näin muistelen, olikohan ajallisesti jotain rajoitusta. Mikä lie kysyjän tilanne ASPin osalta? @JHMK

 

[JHMK]

Ja jos on ASP-lainaa mukana niin siinähän on korkojen osalta vastaantuloa, kun riittävästi korot nousee. Tai näin muistelen, olikohan ajallisesti jotain rajoitusta. Mikä lie kysyjän tilanne ASPin osalta? @JHMK

Ei ole ASPia. Laina on jo hyväksytty mut paperihommissa kestää niin vielä muutaman päivän kerkeäis muuttaa mieltään korkokaton suhteen.

Työttömyys ja sairausturvan 14€/kk otin jo.

 

[FireFly Renaissance]

Kosteusmittaus ehdoksi, tuntuu olevan alan käytäntö nykyään eikä se kauheita maksa. Kuntotarkastuksia tehdään yleensä omakotitaloille tai sitten kokonaisille yhtiöille kun halutaan kartoittaa remontteja.

Minkäslaisista kosteusmittauksesta nyt puhutaan, yhtä tyhjän kanssa olevasta huuhaapintamittauksesta vai oikeasta kosteusmittauksesta? Luulisi, että taloyhtiö ei ole kovin innokas siihen, että kylppäreihin porataan turhaan reikiä. Ominpäinhän tuota ei saa yhtiössä mennä tekemään (teettämään), etenkään kosteissa ja eristetyissä tiloissa.

 

[yberkurko]

Ja jos on ASP-lainaa mukana niin siinähän on korkojen osalta vastaantuloa, kun riittävästi korot nousee. Tai näin muistelen, olikohan ajallisesti jotain rajoitusta. Mikä lie kysyjän tilanne ASPin osalta? @JHMK

10-vuotta lainan otosta taitaa olla ainakin nyt se valtion ASP korkoapu vai mikälie. Oli kai 3,8%yks. ylittävästä koron osasta 70% valtion pussista. Siitä hyvä, ettei maksa mitään extraa ja saahan siihen asp-lainaan valtion takauksenkin ilmaiseksi tarvitessaan.

En muita korkokattoja suosittelisi, ellei talous ole niin tiukalla, että koko korttitalo luhistuisi vaikkapa 5-6% koroilla. Silloin voi olla turvallisinta maksaa tuo luokkaa 1-1,5%yks ylikorko tällä hetkellä pankin katosta.

 

[maikol]

Korkokaton osalta voisi olla jotain järkeä jos tarjottava ajankohta olisi esim. nykyhetki + 10-20v ja prosentit se mitä nyt yleisesti tarjotaan. Nyt kuitenkin ajankohta on ollut nykyhetkestä max 5v-7v eteenpäin niin en näe oikein järkevänä vaihtoehtona.

 

[Kaiser Soze]

HS: Asiantuntijoilta musertava arvio 1970–80-lukujen rivitaloista Suomessa – ”Olemme melkoisen pommin edessä”

Olemme melkoisen pommin edessä näiden rivitalojen ja saman aikakauden pientalojen kanssa, asiantuntija sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa. (KUVA: Sanna Mansikkamäki)

Julkaistu: 18.8. 13:52

• Jaa18
• Twiittaa
• Sähköposti

Riskirakenteet
Osaa 1970- ja 1980-luvuilla rakennetuissa rivitaloasuinnoista ei kannata edes korjata, Helsingin Sanomat kertoo.

Lähes kaikissa 1970-luvun rakennustavoilla tehdyissä rivi- ja pientaloissa on riskirakenteita ja tyyppivirheitä, jotka tulisi korjata, kertoo Helsingin SanomilleFCG:n Rakennusterveys- ja sisäilmasto -toimialan johtaja Juhani Pirinen.

Aikakauden rivitalojen riskirakenteet ovat moninaisia.

Ongelmia on myös 1980-luvulla rakennetuissa rivitaloissa ja pientaloissa.

Monet 1970- ja 1980-lukujen rivitaloista ovat siitä rajoilla, kannattaako niitä edes lähtemään korjaamaan, sanoo Helsingin Sanomille Kosteus- ja Hometalkoiden hankevetäjä, Savora Oy:n Pertti Heikkinen.

Usein myös korjataan väärin.

– Olemme melkoisen pommin edessä näiden rivitalojen ja saman aikakauden pientalojen kanssa, Heikkinen sanoo.

Ilta-Sanomat on kertonut 1970-luvun rakentamisen ongelmista aikaisemminkin. Asiantuntijat muistuttavat, että aina on rakennettu sekä hyvin että huonosti. Yleisesti ottaen surkein ajankohta on silti helppo poimia.

– 1970-luku, jolloin rakennettiin isoja lähiöitä, on selkeästi kehnoin, kommentoi aiemmin Ilta-Sanomille asiantuntijapalveluita tarjoavan Talokeskus Yhtiöiden kunnossapitopäällikkö Jari Halonen.

1970-luvun riskirakenteisiin kuuluu muun muassa valesokkeli, joka yleistyi 1960-1970-luvuilla.

– Selkeä menneisyyden virhe olivat myös 1970-luvulla tulleet tasakatot. Tasakatto on Suomen ilmastossa huomattavasti haastavampi kuin vinokatto. Se tuli kansainvälisten muotivirtausten mukana, silloin pyrittiin hakemaan sellaista muotokieltä. Ehkä nykyään osataan tehdä tasakattojakin rakenteellisesti turvallisesti, arkkitehti Tiltu Nurminen kertoi Ilta-Sanomille aiemmin.

Alapohjarakenteissa ongelmia
Helsingin Sanomien haastatteleman Pirisen mukaan 1970-luvun rivitalojen pahimmat ongelmat liittyvät alapohjarakenteisiin.

Lämmöneriste alettiin laittaa betonilaatan alle vasta 1980-luvulla.

1970-luvun rivitaloissa on usein maata vasten roskavalulaatta tai kantava laatta, lämmöneristeet laatan päällä ja sisäpuolella toinen laatta tai puurakenne, Helsingin Sanomat kirjoittaa.

Nämä rakenteet ovat hankalia ja kalliita korjata, HS kertoo.

 

[Eliasta Pani Karhu]

Mitenkähän tässä kannattee alkaa asunnon ostamisen noviisina hommaa katselemaan. On iskenyt pieni asuntokuume, mutta pohjat ovat vähän huonot. Tässä kuitenkin tällä hetkellä menee asumismenoihin (aso- kämppä) melkein 1500€ kuussa, niin tuntuu hullulta että tätä jatkaa loppuelämää, vaan ehkä mielummin lähtisi sijoittelemaan asuntoon kokonaisvaltaisempaan maksamiseen.

Ei vain yhtään osaa arvioida, mitä pankki sanoo lainan suhteen. Olemme alle keskituloisia (tulot alle 70k€ vuodoessa), mutta muuten täysin velattomia. Säästöjä ei juuri ole, mitä nyt vähän tätä asolainaa makseltu jotka saa sitten takaisin. ASP- tilikin niin uusi, ettei siellä ole juuri mitään.

Kai sitä pitänee lähtä alustavasti omalta pankilta kyselemään että millaista pystyisivät tarjoamaan. Kämpän hinta kun minimissään näyttäisi olevan 225 - 275k€ joten ihan pienestä summasta ei ole kysymys.

 

[Zelll]

Eiköhän se kannata säästää asp-tilille se 10% ja sitten vasta lähteä asuntokaupoille?

 

[Eliasta Pani Karhu]

Eiköhän se kannata säästää asp-tilille se 10% ja sitten vasta lähteä asuntokaupoille?

Joo se voi olla, menee vaan aikansa kun nämä asumiskulut PK- seudulla ovat niin naurettavat. Tuolla aspin säästöllä kyllä saisi hyvät pohjat kun valtiontakauskin tulee.

 

[vemkki]

Joo se voi olla, menee vaan aikansa kun nämä asumiskulut PK- seudulla ovat niin naurettavat. Tuolla aspin säästöllä kyllä saisi hyvät pohjat kun valtiontakauskin tulee.

1500 kuussa asumismenoihin nykyisellään kuulostaa kyllä aika paljolta, paitsi jos on lapsia. Ehkä säästämisen ajaksi voisi vähän "downgreidata" asumistasoa?

 

[Eliasta Pani Karhu]

1500 kuussa asumismenoihin nykyisellään kuulostaa kyllä aika paljolta, paitsi jos on lapsia. Ehkä säästämisen ajaksi voisi vähän "downgreidata" asumistasoa?

Ei sitä älyttömänä voi downgreidata täällä PK- seudulla, paitsi sitten jos muuttaa johonkin halpaan lähiöön kerrostaloon ja se nyt ei oikeasti ole edes vaihtoehto. Vuokrataso on ihan älytön, kolmio 70m2 ylöspäin ja vuokra lähtee 1000€/kk ja ylöspäin.

Nyt kuitenkin aso- kämpäs 1100€/kk menee kämpä perusmaksuun ja lainaan 400€/kk. Jos vaihtaisi vähän pienempään vuokrakämppään, sen vuokrataso kuitenkin on siinä reilu 1k€.

Yksi lapsi löytyy.

Mutta joo pitää vähän katsella, onhan tässä tietty se että jos asuiski aso- kämpäs sinne eläkkeeseen asti (tai ainakin lähelle) niin olisi ainakin kunnon kämppä ja älyttömän hyvä asuinalue.

Mutta jotenkin vain se oma kämppäkin houkuttaa. Hinnat vain älyttömiä.

 

[vemkki]

Nyt kuitenkin aso- kämpäs 1100€/kk menee kämpä perusmaksuun ja lainaan 400€/kk. Jos vaihtaisi vähän pienempään vuokrakämppään, sen vuokrataso kuitenkin on siinä reilu 1k€.

Nojoo, ei tuo nyt kuulosta pahalta. ASO-kämpän lainanmaksuhan menee käytännössä säästöön suurelta osin, koska korkotaso on niin matala. Käytännössä teillä siis joka tapauksessa menee säästöön 300-350 euroa kuussa.

Mutta joo pitää vähän katsella, onhan tässä tietty se että jos asuiski aso- kämpäs sinne eläkkeeseen asti (tai ainakin lähelle) niin olisi ainakin kunnon kämppä ja älyttömän hyvä asuinalue.

Mutta jotenkin vain se oma kämppäkin houkuttaa. Hinnat vain älyttömiä.

Kyllä Helsingissä kannattaa omistaa kämppä. Itse tein sen virheen, että asuin vuodesta 2001 vuoteen 2009 ASO-kämpässä, ja nyt harmittaa hukkaanheitetyt rahat. Olisi pitänyt luopua ASOsta paljon aikaisemmin. ASO-kämpässä nousi vastike tuona aikana aika reippaaseen tahtiin. Tosin kun ASO-laina oli maksettu pois, niin siitä sai sitten hyvän pesämunan omistusasunton ostamiseen.

 

[Eliasta Pani Karhu]

Nojoo, ei tuo nyt kuulosta pahalta. ASO-kämpän lainanmaksuhan menee käytännössä säästöön suurelta osin, koska korkotaso on niin matala. Käytännössä teillä siis joka tapauksessa menee säästöön 300-350 euroa kuussa.


Kyllä Helsingissä kannattaa omistaa kämppä. Itse tein sen virheen, että asuin vuodesta 2001 vuoteen 2009 ASO-kämpässä, ja nyt harmittaa hukkaanheitetyt rahat. Olisi pitänyt luopua ASOsta paljon aikaisemmin. ASO-kämpässä nousi vastike tuona aikana aika reippaaseen tahtiin. Tosin kun ASO-laina oli maksettu pois, niin siitä sai sitten hyvän pesämunan omistusasunton ostamiseen.

Joo sitä tässä vähän miettii, tosin meillä ei ole pääasia asua Helsingissä, kunhan PK- seutu ja hyvät julkiset kulkuyhteydet. Mut onhan noiden kämppien hintataso melkoinen. Varsinkin kun haemme vielä rivitaloa. Hieman halvemmalla pääsisi jos ostaisi 70-80- luvulla tehdyn kämpän, mutta niistä sitten pelkää että missä on oiottu ja mitä pommeja vielä tiedossa..

Tässä ei ole (vielä) noussut vastike juurikaan, tosin vasta pari vuotta asuttu. Asuinpaikka on niin mahtava, että ympäristöstä toivoisi kämpän löytyvän, mutta todennäköisyys sille on aika pieni.

Tietty sitä hieman pelkää myös mahdollista työttömyyttäkin, jos sellainen iskisi (itsellä ihan mahdollinen, puolisolla sentään töitä riittänee niin pitkään kuin voi tehdä).

Voi tosin olla että kun tämä alue on tällainen, sitä vain jää tähän. Näitä kämppiä kun ei mitenkään voi itselle lunastaa. Vituttaa se vain maksella ylimääräistä aika helvetisti kuussa, kun kuitenkin voisi maksaa lainaa sillä samalla takaisin..

 

[yberkurko]

Vituttaa se vain maksella ylimääräistä aika helvetisti kuussa, kun kuitenkin voisi maksaa lainaa sillä samalla takaisin..

Kannattaa kuitenkin kysäistä pankilta mitä mieltä ovat asuntolainan suhteen. Taitaisi olla jollain 25v maksuajalla kuitenkin lainan lyhennykset korkoineen+ yhtiövastike samaa luokkaa tai halvempi, kuin tuo ason 1100€/kk (ainakin silloin varmasti riittää, jos ottaa sen 400€ asolainan mukaan laskuun). Menisi paljon enemmän vain omaan säästöön.
Kaipa siitä asumisoikeusmaksusta myös jotain saa takaisin jo vaikkei ole täysin maksettu?

 

[Eliasta Pani Karhu]

Kannattaa kuitenkin kysäistä pankilta mitä mieltä ovat asuntolainan suhteen. Taitaisi olla jollain 25v maksuajalla kuitenkin lainan hoito+ yhtiövastike samaa luokkaa tai halvempi, kuin tuo ason 1100€/kk (ainakin silloin varmasti riittää, jos ottaa sen 400€ asolainan mukaan maksuun).
Kaipa siitä asumisoikeusmaksusta myös jotain saa takaisin jo vaikkei ole täysin maksettu?

Joo kyllä mä varmaan huomenna pistän pankille yhteydenottoa ja katselen mitä sanovat. Tottahan tuo että noi kulut mitkä nyt ovat, ei lainanmaksu mitenkään tulisi tuon vertaa olemaan.

Aika vähän ollaan maksettu tuota, kun tässä on ollut melko säästötalkoot lapsen syntymän myötä, mutta nyt tilanne taas eri. Pitää tosiaan pistää kyselyä, vaikka tuota omaa pohjaa ei liene ole sitten kuin 10k€ tms :I

Eipä se mistään ole pois ainakaan kun kyselee.

 

[Oravamedian käpy]

Katselin PK seudun ensi vuonna valmistuvia uudiskohteita. 30 neliön kerrostaloyksiöstä nyhdetään 100k myyntihinta ja siihen päälle 800 euron "vastike", joista yli 700 euroa koostuu pelkistä rahoituskuluista. Siihen päälle netti, sähkö, vesi ym. kulut. Keskimääräiset asumiskulut 1500 euroa / kk. Tavalliselta keskituloiselta ei moisia summia irtoa, joten herää kysymys mille kohderyhmälle Suomen uudisasuntotuotanto on suunnattu?
PS. Ei ollut edes Helsingin kohteita..

 

[Kaiser Soze]

Katselin PK seudun ensi vuonna valmistuvia uudiskohteita. 30 neliön kerrostaloyksiöstä nyhdetään 100k myyntihinta ja siihen päälle 800 euron "vastike", joista yli 700 euroa koostuu pelkistä rahoituskuluista. Siihen päälle netti, sähkö, vesi ym. kulut. Keskimääräiset asumiskulut 1500 euroa / kk. Tavalliselta keskituloiselta ei moisia summia irtoa, joten herää kysymys mille kohderyhmälle Suomen uudisasuntotuotanto on suunnattu?
PS. Ei ollut edes Helsingin kohteita..

Voit maksaa koko paskan pois kerralla jollon ei todellakaan jää mitään 1,5k€ kuluja.

Toi on hyvä diili sijoittajalle jos saa maksaa rahotukset ilman korkoja pois.

 

[JHMK]

Katselin PK seudun ensi vuonna valmistuvia uudiskohteita. 30 neliön kerrostaloyksiöstä nyhdetään 100k myyntihinta ja siihen päälle 800 euron "vastike", joista yli 700 euroa koostuu pelkistä rahoituskuluista. Siihen päälle netti, sähkö, vesi ym. kulut. Keskimääräiset asumiskulut 1500 euroa / kk. Tavalliselta keskituloiselta ei moisia summia irtoa, joten herää kysymys mille kohderyhmälle Suomen uudisasuntotuotanto on suunnattu?
PS. Ei ollut edes Helsingin kohteita..

Eikai kukaan uudiskohtena valmistuvaa 30 neliön yksiötä ostakaan itselleen kodiksi. Nuo menee kaikki sijoitusasunnoiksi tms.

Ne jotka itselle laittaa ostaa samalla rahalla 10v vanhemman kaksion.

Itse olen juuri viimeistelemässä kauppoja Oulussa 100k€ 59 neliön 2004 valmistuneesta huippukuntoisesta hyvin rakennetusta kerrostalosta palvelujen vierestä (lähiöstä toki, ei keskustasta). Vastike 160€, ei rahoituskuluja.
Mitä hesestä saisi tällä 100klla? koirankopin?

 

[Kaiser Soze]

Eikai kukaan uudiskohtena valmistuvaa 30 neliön yksiötä ostakaan itselleen kodiksi. Nuo menee kaikki sijoitusasunnoiksi tms.

Ne jotka itselle laittaa ostaa samalla rahalla 10v vanhemman kaksion.

Itse olen juuri viimeistelemässä kauppoja Oulussa 100k€ 59 neliön 2004 valmistuneesta huippukuntoisesta hyvin rakennetusta kerrostalosta palvelujen vierestä (lähiöstä toki, ei keskustasta). Vastike 160€, ei rahoituskuluja.
Mitä hesestä saisi tällä 100klla? koirankopin?

100k:lla ei mistään. Kirjoittaja sekoittaa nyt myyntihinnan ja velattoman hinnan. Uudiskohteissa on ainakin täällä aina mahdollisuus ostaa ilman noita lainoja ja maksaa sit rahoitusvastiketta pois.

 

[GuntherPrien]

Katselin PK seudun ensi vuonna valmistuvia uudiskohteita. 30 neliön kerrostaloyksiöstä nyhdetään 100k myyntihinta ja siihen päälle 800 euron "vastike", joista yli 700 euroa koostuu pelkistä rahoituskuluista. Siihen päälle netti, sähkö, vesi ym. kulut. Keskimääräiset asumiskulut 1500 euroa / kk. Tavalliselta keskituloiselta ei moisia summia irtoa, joten herää kysymys mille kohderyhmälle Suomen uudisasuntotuotanto on suunnattu?
PS. Ei ollut edes Helsingin kohteita..

Ehkäpä hesarin juttu viime marraskuulta hieman avaa:
Asuntosijoittaja saa verokikalla valtiolta puhdasta rahaa – laskelma näyttää, miten yksiön ostolla voi tienata 40 000 euroa

Asuntosijoittaja saa verokikalla valtiolta puhdasta rahaa – laskelma näyttää, miten yksiön ostolla voi tienata 40 000 euroa
Uuden asunnon hinnasta valtaosa voi olla yhtiölainaa. Sijoittaja saa vähentää lainan lyhennykset vuokratuloista ja hyötyä tuhansia euroja vuodessa.

Tikkurilan Hernekujalle on rakenteilla uusi kerrostalo. (KUVA: SINI-MARJA NISKA, OIKOTIE.FI)
Kalle Silfverberg HS, Mikko Kortelainen Rakennuslehti
Julkaistu: 25.11.2016 12:04 , Päivitetty:26.11.2016 8:04



ASUNTOSIJOITTAJA voi hankkia asunnon uudesta kerrostalosta kymmeniä tuhansia euroja halvemmalla kuin taloon itse muuttava omistaja. Tämän mahdollistaa eräs verotuksen ominaisuus, joka ei ole laajasti tunnettu sijoittajapiirien ulkopuolella.

Asian ydin on, että rahoitusvastikkeen voi vähentää pääomatulojen verotuksessa. Monissa uudiskohteissa on hyvin suuri yhtiölainaosuus. Myyntihinta saattaa olla vain neljänneksen tai kolmanneksen asunnon velattomasta hinnasta.

Näin ollen ostaja pääsee kiinni asuntoon suhteellisen pienellä summalla. Loput hinnasta maksetaan sen jälkeen rahoitusvastikkeen muodossa, ei esimerkiksi tavallisen pankkilainan lyhennyksinä.

Kun rahoitusvastikkeen vähentää, asunnosta saadusta vuokratulosta joutuu maksamaan hyvin vähän veroa. Valtio siis käytännössä tukee sijoittajan asunto-ostosta. Asiasta on kirjoitettu lähinnä muutamissa sijoitusblogeissa.

Otetaan laskuesimerkki
Vantaan Tikkurilassa on myynnissä 32 neliön yksiö vuonna 2018 valmistuvassa talossa.

Asunnon velaton hinta on 198 780 euroa ja myyntihinta 70 924 euroa. Yhtiölainaosuus on siis 127 856 euroa.



Sitä voi alkaa lyhentää 424 euron kuukausittaisella rahoitusvastikkeella. Tässä tapauksessa sen voi vähentää verotuksessa, kuten myös 128 euron hoitovastikkeen. Vähennettävää on siis yhteensä 552 euroa kuukaudessa.

Jos asuntoon saa vuokrattua 700 eurolla, verotettava tulo on vain 148euroa kuukaudessa.

Tilanteen voi ilmaista toisinkin. Koska vähennyskelponen yhtiölaina on noin 128 000 euroa ja pääomatulojen vero on 30–34 prosenttia, verottaja maksaa sijoituksesta 38 000–42 000 euroa.

Mitä tämä tarkoittaa?
Käytännössä tilanne vastaa sitä, että sijoitusasuntoa varten otetun pankkilainan lyhennykset saisi vähentää verotuksessa. (Todellisuudessa tällaisesta lainasta saa vähentää vain korot ja sivukulut.)

Tavallinen, asuntoon itse muuttava ostaja ei vastaavaa etua saa. Rahoitusvastiketta ei asukas voi vähentää.

JOTTA sijoittajat saisivat vähennyksen, maksetut rahoitusvastikkeet pitää käsitellä tulona taloyhtiön kirjanpidossa. Toinen vaihtoehto on, että ne rahastoitaisiin.

Sijoittajat suosivat ymmärrettävistä syistä ensimmäistä vaihtoehtoa. Uusissa kohteissa tämä menettely on lähes säännönmukaisesti käytössä, kertoo Kiinteistötahkolan kirjanpitäjä Mikko Pulkki Helsingistä.

”Asuntosijoittajat kysyvät sitä aika paljon – viimeisin vuoden aikana on kysytty yhä enemmän ja enemmän”, sanoo rakennusyhtiö SRV:n myyntipäällikkö Niina Koivisto. Hän myy laskuesimerkkinä käytettyä Tikkurilan asuntoa.

Varsin tavallista on myös, että rahoitusvastike pitää ensimmäisinä vuosina sisällään vain korot. Yhtiölainan lyhentäminen alkaa vasta sen jälkeen.

”Siinä saa aika kivaa vuokratuottoa ensimmäisille vuosille. Jotkut sijoittajat odottelevat 2–5 vuotta ja sen jälkeen joko myyvät asunnon ja kuittaavat arvonnousun tai alkavat lyhentää yhtiölainaa.”

Verohyödyn kääntöpuoli tulee esiin, jos sijoitusasunto myydään. Silloin sellaisia yhtiölainan lyhennyksiä, jotka on jo vähennetty verotuloista, ei voi käyttää verotettavan myyntivoiton pienentämiseen. Tosin moni sijoittaja hankkii asuntoja pitkäaikaseen omistukseen, jolloin korkeampaa myyntivoittoveroa ei tule.

SIJOITTAJIEN kova kiinnostus uusiin asuntoihin näkyy myös myyntiluvuissa. Uudet asunnot ovat lisänneet selvästi osuuttaan pääkaupunkiseudun asuntokaupassa. Nyt jo lähes joka neljäs asuntokauppa tehdään uudesta asunnosta. Osuus on kasvanut muutamassa vuodessa yli kymmenellä prosenttiyksiköllä.

Yksi keskeinen syy uusien asuntojen suosioon on sijoittajien suuri kiinnostus asuntoihin. Erilaiset sijoittajat ostavat merkittävän osan myös tavalliseen myyntiin tulevista asunnoista, vaikka iso osa rahastojen tekemistä kaupoista tehdään kokonaisina kohteina ohi asuntokauppatilastojen.

”Kaikki alle 40-neliöiset asunnot myydään nopeasti”, sanoo SRV:n Koivisto.

Sijoittajat suosivat talojen halvimpia asuntoja, koska niistä saa parhaan tuoton.

”Alimmat kerrokset myydään ensimmäisenä, ehkä ihan ensimmäisenä kakkoskerros.”

Sijoittajan näkökulmasta uusien asuntojen etuna on helppous, koska isoja remontteja ei ole. Hyväkuntoiseen asuntoon voi myös olla helpompi saada vuokralainen ja vuokra on todennäköisesti korkeampi kuin vanhassa asunnossa.

UUSIEN asuntojen suosio on vaikuttaa vanhojen asuntojen myyntiin: pääkaupunkiseudulla käytettyjen asuntojen kauppa on pudonnut selvästi 2000-luvun huipusta. Asiasta kerrotaan tarkemmin Rakennuslehden jutussa.

”Kun ostajia on rajoitetusti, uusien asuntojen kauppa vähentää käytettyjen asuntojen kauppaa”, Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Jukka Malila sanoo.

Rakentamisen suhdanteet vaihtelevat. Taantumassa kuluttajat ovat Malilan mukaan nykyistä varovaisempia ja ostavat edullisempia asuntoja. Vilkkaan asuntorakentamisen taustalla ovat asuntosijoittamista suosivat asumisen tukitoimet, Valila sanoo.

”Vuokralaiset saavat niin hyvät tuet, että asuntoihin sijoittaminen on järkevää. Uusien asuntojen rooli asuntokaupassa pysyy, jos tukijärjestelmiin ei tehdä isoja muutoksia.”

Valtiovarainministeriö: Verotus on ”yleisen logiikan mukainen”
ASUNTOJEN rahoitusvastikkeiden vähentäminen verotuksessa ei perustu mihinkään erilliseen säädökseen.

”Se mene verojärjestelmän yleisen logiikan mukaisesti”, sanoo valtiovarainministeriön (VM) vero-osaston hallitusneuvos Panu Pykönen.

”Tuloista voidaan vähentää tulonhankkimisen kulut.”

Nykyinen käytäntö, jossa rahoitusvastikkeet luetaan tulonhankkimisen kuluiksi, perustuu korkeimman hallinto-oikeuden ennakkoratkaisuihin. Verohallinto toimii ennakkoratkaisuista syntyneen käytännön mukaan.

VM:STÄ myönnetään, että sijoittajat hyötyvät nykytilanteesta.

”Tietenkin nykykäytäntö on sijoittajalle edullinen, todella edullinen”, Pykönen sanoo.

Hän huomauttaa, että rahoitusvastikkeeseen sisältyvät kulut olisivat joka tapauksessa vähennyskelpoisia, kun asunnon myy. Jos kulut on jo vähennetty vuokratuloista, muodostuu luovutusvoittoverosta suurempi.

Edullisuus perustuu ennen kaikkea siihen, että kulut voi vähentää heti kun vuokratuloja syntyy. Näin rahaa vapautuu muuhun sijoituskäyttöön. Jos asuntoa ei myy ollenkaan, verotus iskee vasta perinnön yhteydessä.

SIJOITTAJIEN verotuksen muuttaminen on poliittinen kysymys, Pykönen sanoo.

”Jos tätä haluttaisiin muuttaa, se olisi ilman muuta lainsäädäntöasia.”

Tällä hetkellä muutoksia rahoitusvastikkeiden verokohteluun ei ole vireillä VM:ssä.

ASUNTOKAUPAN verotukseen tehtiin merkittävä muutos vuonna 2013, kun varainsiirtoveron maksuperusteita muutettiin. Tähänkin liittyivät suuret yhtiölainat ja pienet myyntihinnat.

Aiemmin 1,6 prosentin varainsiirtoveroa maksettiin vain myyntihinnasta. Muutoksen myötä vero nousi 2 prosenttiin ja sitä alettiin periä asunnon koko velattomasta hinnasta.

Uuden asunnon hinta nousi veromuutoksen takia tuhansilla euroilla, Helsingin seudulla jopa yli kymmenellä tuhannella eurolla.

Korjaus 25.11. klo 14.34: Esimerkkinä käytetty talo valmistuu vuonna 2018, ei keväällä 2017. Korjaus 25.11. klo 17.10: Esimerkissä korjattu virhe vastikkeiden yhteenlaskussa.

 

[zepi]

Eikai kukaan uudiskohtena valmistuvaa 30 neliön yksiötä ostakaan itselleen kodiksi. Nuo menee kaikki sijoitusasunnoiksi tms.

Ne jotka itselle laittaa ostaa samalla rahalla 10v vanhemman kaksion.

Itse olen juuri viimeistelemässä kauppoja Oulussa 100k€ 59 neliön 2004 valmistuneesta huippukuntoisesta hyvin rakennetusta kerrostalosta palvelujen vierestä (lähiöstä toki, ei keskustasta). Vastike 160€, ei rahoituskuluja.
Mitä hesestä saisi tällä 100klla? koirankopin?

Kyllä noita ostetaan omaksi kodiksi. Esim. kun otsin itselleni kämpän ydinkeskustasta, oli myyjä juuri vaihtamassa 120v uudempaan asuntoon...

Jos olet joku tuollainen vähän paremmin tienaava 25-30v it-koodari ilman pysyvää parisuhdetta, tulot 4500e/kk ja tykkää rampata kaljalla ja käy kotona lähinnä nukkumassa, niin miksi ihmeessä ostaisi jotain isompaa kämppää siivottavaksi?

100k:lla saa Helsingin ydinkeskustasta parkkipaikan tai varastokopin. Lähiöistä ei useamman parkkipaikan.

Ylipäätään nuo ilmoitetut lukemat ovat merkityksettömät ilman lisätietoja. Paljonko yhtiölainaa on? 8000e ja 700e/kk rahoitusvastikkeella se on maksettu vuodessa? Vai 70000e ja maksettu kymmenessä vuodessa?

 

[plösöpulla]

Ehkäpä hesarin juttu viime marraskuulta hieman avaa:
Asuntosijoittaja saa verokikalla valtiolta puhdasta rahaa – laskelma näyttää, miten yksiön ostolla voi tienata 40 000 euroa

Tässä toki huomioitava se, että asuntoa realisoitaessa hankintahinta on vain se maksettu kauppahinta - rahoitusvastike, joka on vähennetty jo vuokratuloista ei ole osa asunnon hankintahintaa.

Jos asunnon myy 200 000 eurolla, on hankintahinta se n. 75 000 euroa ja voitto 125 000 euroa, josta tulee maksaa pääomatulovero.

Itse kyllä leikitellyt ajatuksella että ostaisin uudiskohteen, asuisin siinä kaksi vuotta ja sitten laittaisin sen vuokralle. Tällöinhän sen suurimman veroedun saa, kun rahoitusvastikkeen voi vähentää vuokratuloista mutta luovutusvoitto on veroton, koska vakituinen asunto.

 

[yberkurko]

Tässä toki huomioitava se, että asuntoa realisoitaessa hankintahinta on vain se maksettu kauppahinta - rahoitusvastike, joka on vähennetty jo vuokratuloista ei ole osa asunnon hankintahintaa.

Jos asunnon myy 200 000 eurolla, on hankintahinta se n. 75 000 euroa ja voitto 125 000 euroa, josta tulee maksaa pääomatulovero.

Itse kyllä leikitellyt ajatuksella että ostaisin uudiskohteen, asuisin siinä kaksi vuotta ja sitten laittaisin sen vuokralle. Tällöinhän sen suurimman veroedun saa, kun rahoitusvastikkeen voi vähentää vuokratuloista mutta luovutusvoitto on veroton, koska vakituinen asunto.

Samahan se kai on missä vaiheessa sen 2v asuu, mutta alussa voisi olla kiva juurikin, kun monessa ekat 2v ei lyhennetä yhtiölainaa edes

 

[Nomber]

Samahan se kai on missä vaiheessa sen 2v asuu, mutta alussa voisi olla kiva juurikin, kun monessa ekat 2v ei lyhennetä yhtiölainaa edes

Itselläni kanssa ollut mielessä että ostaisi uuden asunnon ja asuisi siinä sen 2 vuotta itse. Laittaisin tämän nykyisen siksi aikaa vuokralle ja sitten kun 2v on täynnä niin muuttaisin takaisin tähän ja vuokraisin tuon uuden. Saisi hyvän veroedun tuossa jos sitten joskus eläkeiän kynnyksellä myisi tuon sijoituskämpän pois ilman myyntivoittoveroja niin voisi mahdollisesti jäädä eläkkeellekkin vähän aikaisemmin. Tai vaihtoehtoisesti vain pitäisi kämpän vuokralla niin saisi tuloja.

 

[D5GT]

En tiedä miten lähellä eläkkeesi on, mutta en löisi vetoa, että tuo verovapaa myyntietu on enää silloin käytössä. karu totuus on, että minullakin oli yhden onnsituneen sijoitusasunnon myynnin kohdalla halvempaa muuttaa kirjat sinne 2 vuodeksi, vaikka käytännössä se oli tyhjillään.... Mutta, jos asunnossa aidosti asuu ja mielellään, niin miksi ei, ei siinä mitään menetä.

Verot on loppupeleissä kivoja, silloin on ollut tulojakin.

Asumisen kustannuksiin pitää laskea myös liikkumiseen menevä vapaa-aika ja liikkumisen hinta... Aika moni ison asunnon ja toisen hyvän auton lähellä ja kaukana olevan asunnon hankintahinnan erotuksella hankkinut, miettii nyt millä niiden entisten uusien autojen korvaajat hankkisi, kun käyttökin maksaa jo maltaita, sama pätee myös bussi ja junalippuihinkin. Toki meidän akikkien tarpeet ja toiveet ovat yksilöllisiä.

 

[Kuningashillo^2]

Pakko avautua vähän.

On kyllä turhauttavaa touhua tämä talon etsintä. Tuntuu olevan ihan liian monessa kohteessa kaikenlaista pikku "kivaa" joka sitten käy ilmi vasta näyttöön mennessä (jos sielläkään). Yksi näytti todella mukavalta kuvissa ja pintoja oli luonnehdittu hyviksi - todellisuus oli sitten lähemmässä tarkastelussa ihan jotain muuta. Toisesta löytyi talon alle rakennettu kylmäkoneella varustettu kellari, josta maalit olivat hilseilleet kauttaaltaan irti (satavarmasti kosteutta). Tämä oli vielä ohitettu kuntokartoituksessa, koska kyse ei kuulemma ollut asuintilasta. En edes aloita koiran syömistä huoneista ym. vastaavasta, jotka ilmeisesti ovat "normaalia kulumista". Näitä on ollut useammassa talossa.

Pari viikkoa sitten olin menossa katsomaan taloa sovittuun näyttöön ja edellisenä iltana välittäjä soitti ja ilmoitti, että myyjä on päättänyt vuokrata talon. Että sellainen pieni 3kk irtisanomisaika olisi. En sitten vaivautunut paikalle.

Kävin äskettäin vaihteeksi katsomassa vähän tuoreempaa tapausta, josta kävi ilmi vasta paikan päällä ettei loppukatselmusta ollut tehty ja sen saamikseksi läpi olisi pitänyt teettää kohtuullisen hinnakkaita lisätöitä (ainakin jos ei tee itse). Tässä ajattelin vielä, että kaipa ne voisi tehdä itse ja tarjosin sitten 6% alle pyynnin, koska talo oli muuten siisti. Ei saanut paljon vastakaikua. Uskomatonta sinänsä koska tämäkin talo on ilmeisesti ollut myynnissä talvesta ja menin kohtuu lähelle pyyntiä ilmeisistä puutteista huolimatta. Ja tämä ei ole missään myyjän markkinoiden Etelä-Suomen kasvukeskuksessa...

Noh, etsintä jatkukoon. Kaipa sitä jossain vaiheessa osuu kohdalle kohde, joka on siisti ja ilman yllätyksiä. Pikku hiljaa alkaa tosin rakennuttaminenkin houkutella enemmän ja enemmän.

 

[Mikkos]

Pakko avautua vähän.

On kyllä turhauttavaa touhua tämä talon etsintä. Tuntuu olevan ihan liian monessa kohteessa kaikenlaista pikku "kivaa" joka sitten käy ilmi vasta näyttöön mennessä (jos sielläkään). Yksi näytti todella mukavalta kuvissa ja pintoja oli luonnehdittu hyviksi - todellisuus oli sitten lähemmässä tarkastelussa ihan jotain muuta. Toisesta löytyi talon alle rakennettu kylmäkoneella varustettu kellari, josta maalit olivat hilseilleet kauttaaltaan irti (satavarmasti kosteutta). Tämä oli vielä ohitettu kuntokartoituksessa, koska kyse ei kuulemma ollut asuintilasta. En edes aloita koiran syömistä huoneista ym. vastaavasta, jotka ilmeisesti ovat "normaalia kulumista". Näitä on ollut useammassa talossa.

Pari viikkoa sitten olin menossa katsomaan taloa sovittuun näyttöön ja edellisenä iltana välittäjä soitti ja ilmoitti, että myyjä on päättänyt vuokrata talon. Että sellainen pieni 3kk irtisanomisaika olisi. En sitten vaivautunut paikalle.

Kävin äskettäin vaihteeksi katsomassa vähän tuoreempaa tapausta, josta kävi ilmi vasta paikan päällä ettei loppukatselmusta ollut tehty ja sen saamikseksi läpi olisi pitänyt teettää kohtuullisen hinnakkaita lisätöitä (ainakin jos ei tee itse). Tässä ajattelin vielä, että kaipa ne voisi tehdä itse ja tarjosin sitten 6% alle pyynnin, koska talo oli muuten siisti. Ei saanut paljon vastakaikua. Uskomatonta sinänsä koska tämäkin talo on ilmeisesti ollut myynnissä talvesta ja menin kohtuu lähelle pyyntiä ilmeisistä puutteista huolimatta. Ja tämä ei ole missään myyjän markkinoiden Etelä-Suomen kasvukeskuksessa...

Noh, etsintä jatkukoon. Kaipa sitä jossain vaiheessa osuu kohdalle kohde, joka on siisti ja ilman yllätyksiä. Pikku hiljaa alkaa tosin rakennuttaminenkin houkutella enemmän ja enemmän.

Eiköhän se oo niin että rahalla saa ja hevosella pääsee näissä asuntoasioissakin.

 

[Kuningashillo^2]

Eiköhän se oo niin että rahalla saa ja hevosella pääsee näissä asuntoasioissakin.

Näinhän se taitaa olla. En minä tosin ole ihan hinnat alkaen taloja katsellutkaan (täällä päin remontoimattomia tai osin remontoituja 70/80-luvun mörskiä saa 100ke:lla, sitten toinen mokoma mennee seinien pitämiseen pystyssä) vaan pistänyt pääasiallisen hintahaarukan kuitenkin sinne hieman 200ke suuremmalle puolelle. Toki halpoja talojahan nämäkin vielä ovat. Ei tosin perse kestä myöskään mitään 300-400ke investointeja.

Eniten näissä rassaa joka tapauksessa ilmoituksista unohdetut "yllärit".

 

[beltone]

Tässä on nyt kesän miettinyt muuttaisko k-talosta(90m2) pienempään rivariin, boklokiin tai asoon. K-talo on rakennettu joskus -70luvulla, eli putkiremppaa odotellessa. Asuntolainaata olisi vielä vuoteen 2023(450€/kk).
Mitä näkemyksiä tekkiläisillä olisi tähän tilanteeseen?
E: onko kokemusta tai kuulopuhetta boklokin asunnoista? Mainostavat olevansa edullisempia kuin vastaavat asunnot.

 

[iippoo]

Meinasin uudelleen kilpailuttaa hieman reilun 100k asuntolainan "lopun" pääkaupunkiseudulla. Onko herrasväellä tiukkaa faktaa mistä pankeista irtoa tällä hetkellä parhaat marginaalit jne?

 

[Benji]

E: onko kokemusta tai kuulopuhetta boklokin asunnoista? Mainostavat olevansa edullisempia kuin vastaavat asunnot.

Ei nyt varsinainen kokemus Boklokista, mutta käytiinpä tuossa taannoin katsomassa yhtä rivakohdetta Vantaan Nikinmäessä. Ihan kivaa ideaa oli yhteisöllisen pihapiirin muodostamisesta ja kivasta taloyhtiösaunasta. Kyllä se säästäminen tosin tuntui siinä, että 58,5 m2 kolmion huoneet olivat kyllä todella pikkuisia. Kovasti tässä kohteessa houkutteli asumiskustannukset, jotka oil saatu painettua todella alas maalämmön avulla. Juttelin naapureiden kanssa ja sanoivat, että talvella kylppärin lattia on todella kylmä. Tässä kohtaa tuli epäilyä laadusta.. vähän jäi jotenkin sellainen heppoinen laatufiilis, mikä taitaa tosin päteä mihin tahansa uudehkoon kohteeseen tänä päivänä.

 

[Dr. Who]

Kannattaa kuitenkin kysäistä pankilta mitä mieltä ovat asuntolainan suhteen. Taitaisi olla jollain 25v maksuajalla kuitenkin lainan lyhennykset korkoineen+ yhtiövastike samaa luokkaa tai halvempi, kuin tuo ason 1100€/kk (ainakin silloin varmasti riittää, jos ottaa sen 400€ asolainan mukaan laskuun). Menisi paljon enemmän vain omaan säästöön.
Kaipa siitä asumisoikeusmaksusta myös jotain saa takaisin jo vaikkei ole täysin maksettu?

Mulla 130k€ lainaa ja maksan 900-950€/kk. Sisältää yhtiövastikeen missä vesi+autopaikka sekä itse lainan. Asuntona kerrostalosta 70neliöinen kolmio vantaa. En ikinä menis vuokralle tai ASO:n kun omankin saa.

 

[Zelll]

Mulla 130k€ lainaa ja maksan 900-950€/kk. Sisältää yhtiövastikeen missä vesi+autopaikka sekä itse lainan. Asuntona kerrostalosta 70neliöinen kolmio vantaa. En ikinä menis vuokralle tai ASO:n kun omankin saa.

Aika paljon maksat asumisesta. Tuohon vielä tulevat remontit 70 neliön edestä.
Tietty vielä yksin asut noin isossa asunnossa?

 

[zepi]

950e on minusta varsin vähän kun siihen sisältyy lyhennyskin. Iso osta tuosta on puhtaasti rahan säästöön laittoa.

 

[Dr. Who]

Aika paljon maksat asumisesta. Tuohon vielä tulevat remontit 70 neliön edestä.
Tietty vielä yksin asut noin isossa asunnossa?

Ööh, kaikki remontit tehty jo (61-rakennettu), totta kai mä yksin asun kun en jaksa ruveta muuttamaan kun eukon kanssa meni kattilat jakoon niin jäin tähän asumaan kerta se nyt on ihan sama menenkö vuokralle 800€/kk (35neliötä) vai jään tähän 950€/kk (70neliötä).

 

[Dr. Who]

950e on minusta varsin vähän kun siihen sisältyy lyhennyskin. Iso osta tuosta on puhtaasti rahan säästöön laittoa.

Tämä!

Paljonhan mulla on tilaa, mutta mitäs sitten, keittiö on rempattu mun toimesta kokonaan uudestaan 5v sitten, putkiremontti tehty 6v sitten edellisen omistajan aikaan.

 

[zepi]

Jos tuosta nyt nopeasti arvioisi, niin 70 neliön kämpässä:
300e/kk vastike + vesi
110e/kk korko
540e lyhennys

Eli käytännössä asumiskulut vähän yli 400e + kuluminen ja reilu 500e menee väkisin säästöön kuussa. Tietty kai sitä olisi kivempi säästää vähemmän, mutta asuntolainojen korkojen ollessa nykytasolla on vaikea keksiä halvempaakaan asumistapaa.

Paljon tuo on siinä tapauksessa jos tulot ovat pienet. Jos on edes lähellä suomalaisia medianituloja ja ei ole lapsia, niin tee lainkaan tiukkaa.

 

[Dr. Who]

Jos tuosta nyt nopeasti arvioisi, niin 70 neliön kämpässä:
300e/kk vastike + vesi
110e/kk korko
540e lyhennys

Eli käytännössä asumiskulut vähän yli 400e + kuluminen ja reilu 500e menee väkisin säästöön kuussa. Tietty kai sitä olisi kivempi säästää vähemmän, mutta asuntolainojen korkojen ollessa nykytasolla on vaikea keksiä halvempaakaan asumistapaa.

Paljon tuo on siinä tapauksessa jos tulot ovat pienet. Jos on edes lähellä suomalaisia medianituloja ja ei ole lapsia, niin tee lainkaan tiukkaa.

Tällä korko tasolla ei mitään järkeä lähteä vaihtaamaan pienempään asuntoon, asuu nyt muutaman vuoden vielä tuossa jos sit seuraavan kanssa muuttaa jonnekkin muualle.

 

[demas]

950e on minusta varsin vähän kun siihen sisältyy lyhennyskin. Iso osta tuosta on puhtaasti rahan säästöön laittoa.

Kyllä tuo mun mielestä on ihan ok hinta pääkaupunkiseudulla. Siis ilman mitään tarkempia tietoja niin ihan "ookoo" hinta olisi vuokrakämpästäkin. Mutta vielä kun on lyhennys mukana niin mun mielestä halpa. Eikä todellakaan kannata pienempään muuttaa..ellei ole pakko.

 

[make_k]

Avioero tilanne, yhteinen asuntolaina ja 50/50 talo. Olisin halukas ostamaan puolison ulos talosta ja pitää sen itsellä. Lainaa ei ole ehditty maksaa kuin muutama hassu tonni. Meneekö tämä nyt niin, että mikäli talon arvoksi oletetaan sama kuin ostaessa niin minun pitää ottaa uusi sen suuruinen laina jolla ostan periaatteessa kummatkin ulos? Miksi se menee noin, minähän omistan jo puolet ja minulla on puoleen laina?

 

[micko]

Etköhän voi myös ottaa loppupuoliskoon toisen asuntolainan ja maksella kahta lainaa pois. Kunhan vakuudet ja tulot kelpaa pankille...

 

[Dr. Who]

Avioero tilanne, yhteinen asuntolaina ja 50/50 talo. Olisin halukas ostamaan puolison ulos talosta ja pitää sen itsellä. Lainaa ei ole ehditty maksaa kuin muutama hassu tonni. Meneekö tämä nyt niin, että mikäli talon arvoksi oletetaan sama kuin ostaessa niin minun pitää ottaa uusi sen suuruinen laina jolla ostan periaatteessa kummatkin ulos? Miksi se menee noin, minähän omistan jo puolet ja minulla on puoleen laina?

Mulla exän 50% osuus lainasta siirtyi mun nimiin ilman mitään muita muutoksia lainan ehtoihin ja maksoin exälle nimellisen summan minkä välittäjä (tuttu) antoi kun kävi arvioimassa kämpän arvoa.

Mulla oli hyvä tuuri kun julkisivuremontti juuri päällä niin myyntihinta olisi ollut mitätön ja välittäjä tuttu mitä exä ei tiennyt joten maksoin exälle pari tonnia ja kämppä nyt mun. [emoji23]