Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Taneli-]

Ryhdyin tässä miettimään, että olisikohan asuntolainaan mahdollista neuvotella sellainen marginaali, joka päivittyisi automaagisesti sen mukaan, kun 12kk euribor nousee positiiviseksi.

En usko että ihan tuollaista on mutta esim. 10 vuoden Korkokatto on mahdollinen ja sellaista tarjotaankin. Tosin ne ovat luokkaa 3% korko tms. mikä menee minusta luokkaan "ei niin edullinen". Eli jos otat vaikka 200k lainaa 10v laina-ajalla ja siihen korkokaton.

 

[pkuitune]

Kyllä kyllä, korkokatoista olenkin jo ollut tietoinen, mutta ne eivät oikein houkuttele, koska niillä voidaan suojata nimenomaan lainan kymmenen ensimmäistä vuotta

Minusta nyt negatiivisen viitekoron aikaan arvottu marginaali pitäisi pystyä tarkistamaan siinä vaiheessa, kun viitekorko on rutkasti plussan puolella. Peilaan tätä ajatusta siihen, että aikanaan viitekoron pyöriessä 2-3% hujakoilla marginaalit taisivat olla luokkaa 0,2-0,4%. Korjata saa toki, jos joku on asiasta eri mieltä.

 

[Marius]

Minusta nyt negatiivisen viitekoron aikaan arvottu marginaali pitäisi pystyä tarkistamaan siinä vaiheessa, kun viitekorko on rutkasti plussan puolella. Peilaan tätä ajatusta siihen, että aikanaan viitekoron pyöriessä 2-3% hujakoilla marginaalit taisivat olla luokkaa 0,2-0,4%. Korjata saa toki, jos joku on asiasta eri mieltä.

En usko, että pankit on halukkaita pienentämään automaattisesti marginaalia korkojen noustua. Varmasti parempi bisnes korjata marginaalia vain niiden osalta, jotka muuttuneessa tilanteessa hoksaavat kilpailuttaa lainansa.

Tämä vain mutua, kerrohan ihmeessä, jos joku pankki tuon suostuu lainaehtoihin noin kirjaamaan.

 

[Mechanical Man]

En usko, että pankit on halukkaita pienentämään automaattisesti marginaalia korkojen noustua. Varmasti parempi bisnes korjata marginaalia vain niiden osalta, jotka muuttuneessa tilanteessa hoksaavat kilpailuttaa lainansa.

Tämä vain mutua, kerrohan ihmeessä, jos joku pankki tuon suostuu lainaehtoihin noin kirjaamaan.

Eikai kukaan mistään automaatista puhunutkaan. Tyhmä se on joka maksaa, eikä ikinä kilpailuta.

 

[Marius]

Eikai kukaan mistään automaatista puhunutkaan. Tyhmä se on joka maksaa, eikä ikinä kilpailuta.

Okei, tulkitsin varmaankin alla olevan viestin väärin.

Ryhdyin tässä miettimään, että olisikohan asuntolainaan mahdollista neuvotella sellainen marginaali, joka päivittyisi automaagisesti sen mukaan, kun 12kk euribor nousee positiiviseksi.

 

[Mechanical Man]

Okei, tulkitsin varmaankin alla olevan viestin väärin.

Siteerasit tätä viestiä, että :

Kyllä kyllä, korkokatoista olenkin jo ollut tietoinen, mutta ne eivät oikein houkuttele, koska niillä voidaan suojata nimenomaan lainan kymmenen ensimmäistä vuotta

Minusta nyt negatiivisen viitekoron aikaan arvottu marginaali pitäisi pystyä tarkistamaan siinä vaiheessa, kun viitekorko on rutkasti plussan puolella. Peilaan tätä ajatusta siihen, että aikanaan viitekoron pyöriessä 2-3% hujakoilla marginaalit taisivat olla luokkaa 0,2-0,4%. Korjata saa toki, jos joku on asiasta eri mieltä.

 

[Kvarkki]

Fortumilla on omaan asuinpaikkaan tarjolla laskuri, josta tuota voi arvioida. Taisin mä jäädä jonkun 100 euroa 30 vuoden päästä voitolle Ei oo tulossa perseilypaneelit.

e: Solar - Fortum

 

[kjns]

Mitä mieltä aurinkopaneeleista sähkön säästön suhteen?

16 kpl Naps Saana 300W aurinkopaneeleita ja asennustyö yht. 11000€ sis. ALV.

Tuttujen puolesta kyselen kun itseä hiukan hirvitti tuo. Joku myyntimies oli käynyt heille noita puhumassa ja esittämässä miten paljon se säästää sähkölaskussa vuosien kuluessa.

Kysyn siksi tässä ketjussa, koska tuo maksu lisättäisiin niiden nykyiseen asuntolainaan.

Joskus noita itsekin mietin, mutta jäi kyllä hankkimatta kun tuntui olevan vähän +/- hommaa kotitalouden mittakaavassa. Takaisinmaksuajat tuntuvat kovin pitkiltä, ja laitteiston tekninen käyttöikä ei vissiin paljoa yli vuosikymmentä arvion mukaan ole, niin heti kun vermeet on maksettu omaksi niin joudutkin uusimaan ainakin ison osan järjestelmästä.

Lisäksi aurinkoenergian huonoin puoli Suomessa on se, että sitä saa kaikkein vähiten silloin kun sähköä vaikkapa tällaisessa sähkölämmitteisessä okt:ssa kuluu eniten, eli sydäntalvella iltaisin työpäivän jälkeen.

Järkevimmältä tuntuisi jos tuota sähköä voisi käyttää johonkin varaavaan laitteeseen, esim, varaavaan lattialämmitykseen, lämminvesivaraajaan jne jotta niiden kulutusta saisi tuolla katettua. Kesällä taas voi käyttää sitä sähköä ilmastointikoneen pyörittämiseen ja viilennykseen jos sellainen on olemassa.

 

[Kvarkki]

Ei oikein helmikuussa sähkön hinnan olessa tapissa lohduta, kun viime vuoden heinäkuussa oli lattia lämmin ja lämminvesivaraaja täys, kun sähkö oli lähes ilmaista. Kuluttaja voinee myydä sähköä sähköyhtiölle päin, en tiedä miten toimii nykyään käytännössä. Jos toimii. Saatava hinta ja myytävä määrä ovat kuitenkin niin onnettomia, että ihan yhtä tyhjän kanssa.

e: Siinä sinnepäin esimerkki pienessä sähkölämmitystalossa. Fortumin laskurista.

 

[zepi]

Sähköautollahan noista saa hyötyä kun voi säästää tuhansia kilowattitunteja vuodessa nimenomaan siirtomaksuissa.

Sähköenergiahan on melkein ilmaista, mutta se siirto on kallista.

Jos jotain model 3 teslaa tai renault zoea makuuttaa autotallissa kesäisin, niin sen verran paneelia voi olla katolla, että saa päiväsaikaan sen yksivaihesyötön katettua omalla paneelilla. Muuten en keksi hirveästi hyötyä.

Taino, jos haluaa uima-allasta pitää, niin ylijäämäsähköillä voi lämmitellä sitä vettä joka lisää varmasti käyttömukavuutta kesäkuun alkupuolen, heinäkuun lopun ja elokuun iltoina.

 

[kjns]

25v vermeillä takuu.

Ja varaavaan lattialämmitykseen ja lämminvesivaraajaan kuulemma menisikin ja ylimääräinen myyntiin, mitä en oikein tajunnut?

Olettaen, että laitteiden myyjä ja valmistaja ovat vielä pystyssä. Siinä mielessä laitteet kannattaisi kuluttajana ostaa ehkä sähköyhtiöltä eikä pieneltä paneelimyyjältä, sähköyhtiöt tuskin menevät konkkaan tai lopettavat toimintaansa kuten pieni jobbari voi tehdä, kiinalaisista paneelivalmistajista puhumattakaan.

Sähköliittyä toimii kahteen suuntaan, ja sähköyhtiölle voi ylijäämäsähköä myydä, mutta siitä ei mahdottomasti tuottoja saa kuten kvarkin kuvista näkee.

 

[pkuitune]

Ryhdyin tässä miettimään, että olisikohan asuntolainaan mahdollista neuvotella sellainen marginaali, joka päivittyisi automaagisesti sen mukaan, kun 12kk euribor nousee positiiviseksi. Tällä hetkellä pienin tarjottu marginaali on 0,7 %, mikä on nyt negatiivisen viitekoron tapauksessa ihan ok, mutta sitten kun aikanaan euribor kenties nousee vaikka 1 %:iin, niin tuo 0,7% marginaali on siihen suhteutettuna helvetinmoinen. Onko tässä tapauksessa muita vaihtoehtoja kuin kilpailuttaa laina uudestaan?

Itse itselle vastaten:

Op:n näkemys asiaan oli, että sopimuksiin tuollaisia ei kirjata, vaan marginaali on aina kiinteä. On velallisen vastuulla ottaa marginaalin muutos puheeksi silloin, kun tilanne sitä velallisen mielestä vaatii.

Saman keskustelun tohinassa sain painettua koroksi 0,75% + Euribor 12kk Että eiköhän mun/meidän asiakkuus Op:ssä jatku, jahka vain takauskuviot saadaan kuntoon. Nordea tarjosi 0,7% marginaalia, mutta Op:n puolesta puhuu niiden paljon parjattu bonusjärjestelmänsä. Olen ihan tyytyväinen kilpailutukseen kun ekat tarjoukset olivat marginaalin puolesta 0,95% kieppeillä.

 

[jinx1980]

Mitä mieltä aurinkopaneeleista sähkön säästön suhteen?

16 kpl Naps Saana 300W aurinkopaneeleita ja asennustyö yht. 11000€ sis. ALV.

eli tuosta nimellishyötyduhteesta 25% niin saadaan paneelin todellinen max nettotuotto, 1,2kW kokopaketille? Nykysähkön hinnalla n. 10c/h eli takaisinmaksuaika 24/7/365 tuotolla "vain" 12,5v. Vuorokaudesta pimeää keskimäärin puolet -> 25v ja 4 kuukautta vuodesta paneeli ei tuota mitään -> 36 vuotta takaisinmaksuaika, melko "lyhyt" vai onko tuo 300W mukamas nettoa kun yleensä ilmoitetaan teoreettinen, eihän tuo häkkyrä saati edes talo pysy pystyssä ko. aikaa...

Vaihtoehtoiskustannus minimissään lainakorko-korkovähennys, arvataan keskimäärin 2% laina-ajalle, tekee 220e/vuosi jolla saa muuten noin 2200kwh "ilmaista sähköä" per vuosi,
todellinen vaihtoehtoiskustannus olisi joku 6% tuottava sijoitus eli 660€/vuosi (paneelin pitäisi tuottaa 1,2kw/h 24/7 275 päivää vuodesta yllä olleella 8,33c/kwh arviolla jotta investointi säästäisi euroakaan rahaa). 11k€:sta toki saanee jonkinkokoisen kotitalousvähennyksen eli se vähän pienentää tuon vaihtoehtoiskustannuksen hyötyä.

Nopeasti arvioiden tuossa on ~2/3 osaa liikaa hintaa että hommassa olisi taloudellisesti mitään mieltä...

 

[zepi]

300w paneeli tarkoittaa sitä, että suorassa auringonpaisteessa tuotto on 300W. Siinä luvussa on jo hyötysuhteet laskettu mukaan.

 

[jinx1980]

300w paneeli tarkoittaa sitä, että suorassa auringonpaisteessa tuotto on 300W. Siinä luvussa on jo hyötysuhteet laskettu mukaan.

Tuolla on vastaavalle 44W paneelille annettu reunaehdoksi myös paneelin lämpötila jotta tuo 44W toteutuu
http://www.taloon.com/aurinkopaneeli-naps-np44gk-44-w-540x670x34-mm/S-8011808/dp

Asiasta mitään ymmärtämättä voisin arvata että 1kw/m^2 (jota näytetään käyttävän eräänlaisena hihavakiona auringon huippusäteilylle) säteilyssä paneelin lämpötila ei tuossa sekuntia kauempaa pysy ja tuo 44W jää täten heti haaveeksi eli tuota nimellistehoa ei voine saavuttaa kuin laboratoriossa hetkellisesti, joten todellisen hyötysuhteen pitää olla jotain muuta kuin 100% vaikka paneelisaisi 24/7 tuon 1kw säteilyn...

Tuo mun arvaama/muistama 25% tuli tämänkaltaisesta
Tehokkaimmankin aurinkopaneelin hyötysuhde on vain 22 prosenttia – Miksei paneeleista irtoa enempää?

Tämmöisiä ei taida ihan heti
kuluttajamarkkinoille tulla (tuollakin mainittu tuotantokustannus == sähkön nykyhinta Suomessa)
Aurinkokennojen hyötysuhde nousi uuteen ennätykseen – himoittu raja ylittyi

Tuolla 5kw järjestelmällä etelässä väitetään saavan alle 5000kwh kesäkuukautena 650kwh. Tuo 5kw lienee tuota 300W:tä vastaava arvo. 5x24x365==43800. 4533/43800==10,3%. Kesällä 660/43800/12==18%.
Aurinkolaskuri | Areva Solar

Eli tuo 300W luku on tuon pohjalta joku sellainen josta ei enää mitään 25% nettoa kuulu vähentää, mutta esim tuo paneelin lämpeäminem pitää huomioida joka sitten pudottaa hyötysuhdetta jonkin verran mutta tuskin hirveästi.

Tuo 5kw setti olisi noin 450€/vuosi eli 24 vuotta silläkin tulee 11k€:n takaisinmaksuajaksi, ilmeisesti arvioin tuon tuottopuolen laskuissa liian optimistisesti kun hyötysuhteessä oli suurehko fiba ja silti lopputulos edes jollain hehtaarilla. Ja tämäkin vaatii että sähköä ei tartte missään vaiheessa myydä ulos...

 

[Nomber]

@Nomber Mites sait tiputettua 1% -> 0,8%? Sanoit vaan että voitasko tarkistella? Vai ilmoititko pankkiin kilpailijan tarjouksen?

Kysyin muilta pankeista ja lopuksi laitoin op:lle että sain tämmöstä muualta, vaihdanko pankkia vai tippuuko marginaali. Kaiken tein netissä, muutama puhelinsoitto tuli kyllä.

 

[yberkurko]

Tässä nyt jännäilen päädynkö asuntovelalliseksi. Tarjous tuli tehtyä yhdestä kämpästä (ei edes hirveästi alle pyynnin) ja nyt vaan tärinöitä ootellessa. Mikäli myönteistä pukkaa täytyy varmaan pankilta kysellä uusi tarjous, kun ei ihan niin suurta velkaa tähän tulisi, kuin mille tarjouksen kysyin. Marginaalia tarjosi OP 0,75% silloin (145k€ ASP-lainalle).

 

[FireFly Renaissance]

eli tuosta nimellishyötyduhteesta 25% niin saadaan paneelin todellinen max nettotuotto, 1,2kW kokopaketille?

Mistä sä tuon 25% repäsit? Kyllä se paneeli suorassa auringonpaisteessa tuottaa ihan sen 300W tai hyvin lähelle.

Suoraa auringonpaistetta on vain tarjolla kovin vähän ja hyvin epätasaisesti tässä maassa.

 

[Jump]

Onko porukalla kokemuksia lainasta, joka otetaan tontin hankintaan?

Tarkoitus olisi tarjota eräästä tontista, mutta ennen tarjousta pitäisi saada hieman rahoitusta. Tarkoitus on ostaa ensin tontti ja rakentaa tontille talo hieman myöhemmin. Lainaneuvottelut on sovittu perjantaille, mutta etukäteen kiinnostaisi tietenkin minkälaista marginaalia tonttilainaan voi odottaa esim. suhteessa asuntolainan?

Kyse on alkuun tietenkin suhteellisen pienestä lainasta, koska taloa ei olla rakentamassa vielä. Ennen kuin rakentaminen alkaa pitää tietenkin nykyinen asunto myydä ensin pois, jotta lainaa tarvitsee ottaa mahdollisimman vähän. Tarkkaa aikataulua ei ole mietitty vielä. Toisaalta nykyisen asunnon lainakin on maksettu kokonaan pois muutaman vuoden päästä.

Tänne on unohtunut päivittää tämän tarinan päätös... Laina tuli otettua lopulta S-pankista, mutta kovin hyvää kuvaa ko. pankista ei taaskaan jäänyt. Pankki vaihtuu hyvin todennäköisesti sitten kun rakentaminen alkaa, mutta se on taas toinen tarina.

Tontin hankintaan ainakin S-pankki suhtautui samalla tavalla kun asunnon hankintaan. Tarkoittaa sitä että marginaaliksi tuli 0,9% ja vakuusarvo on suunnilleen sama kun asunnolla. Yllätyksenä tuli että jos tonttia olisi halunnut käyttää lainan vakuutena niin lainhuudot yms. olisi pitänyt hoitaa S-pankin kautta ja tästä pankki olisi ryöstänyt asiakkaalta mielestäni kohtuuttoman summan. Tämä tuli esille myös vähän turhan myöhään ja emme oikein ymmärtäneet homman ideaa, koska tontista oli valmiiksi panttikirjatkin, jotka pankki olisi tienkin saanut kaupan teon yhteydessä. Onneksi nykyinen asunto on kohta maksettu ja se kelpasi vakuudeksi ja siinä säästyi taas rahaa.

Yhteenvetona sanoisin että tontti ei hirveästi pankkia kiinnostanut. Ehkä se olisi kiinnostanut enemmän jos sitä olisi käytetty vakuutena.

 

[Talkkari]

Kävin tänään katsomassa kerrostalokaksiota, jonka yhteydessä myydään väkisin autokatos- ja 4,5 neliön varasto-osake. Tuo varasto on vähän vähän turha kun asuntoon kuuluu kuitenkin häkkivarasto. Voiko tuon varaston myydä tai jälleen vuokrata ongelmitta myös jollekin täysin ulkopuoliselle? Onko tällaisesta vuokraamisesta kenelläkään kokemuksia. Noita Tavaratiloja yms. tuntuu olevan kokoajan rakenteilla, joten luulisi kysyntää olevan. Varastoon on kuitenkin omat avaimetkin.

Osakkeet myydään erillään, joten tarjouksessahan nuo pitää eritellä. Kuulemma myyjälle ihan sama kunhan kokonaishinnasta päästään sopuun. Mitenköhän nuo kannattaa hinnoitella tarjoukseen. Asunnosta minun ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, koska olen ensiasunnon ostaja, mutta noista muista vissiin pitää. Näin ollen kannattaisi tarjota tyyliin 150 000 + 1 + 1. Myydessä vaan taitaa tulla turhaan pääomatuloja jos niitä ei enää myykään eurolla.

 

[Jump]

Kävin tänään katsomassa kerrostalokaksiota, jonka yhteydessä myydään väkisin autokatos- ja 4,5 neliön varasto-osake. Tuo varasto on vähän vähän turha kun asuntoon kuuluu kuitenkin häkkivarasto. Voiko tuon varaston myydä tai jälleen vuokrata ongelmitta myös jollekin täysin ulkopuoliselle? Onko tällaisesta vuokraamisesta kenelläkään kokemuksia. Noita Tavaratiloja yms. tuntuu olevan kokoajan rakenteilla, joten luulisi kysyntää olevan. Varastoon on kuitenkin omat avaimetkin.

Osakkeet myydään erillään, joten tarjouksessahan nuo pitää eritellä. Kuulemma myyjälle ihan sama kunhan kokonaishinnasta päästään sopuun. Mitenköhän nuo kannattaa hinnoitella tarjoukseen. Asunnosta minun ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, koska olen ensiasunnon ostaja, mutta noista muista vissiin pitää. Näin ollen kannattaisi tarjota tyyliin 150 000 + 1 + 1. Myydessä vaan taitaa tulla turhaan pääomatuloja jos niitä ei enää myykään eurolla.

Tuosta erillisestä varastosta kannattaa selvittää ainakin vastike ja se millä kertoimella vastiketta maksetaan. Voi olla että varaston omistaja osallistuu tuleviin remontteihin turhan suurella osuudella, jos kerroin on esim. kaksi.

Miten varastoon on käynti? Jos käynti on kokonaan oman ulko-oven kautta, eikä taloyhtiön muiden yhteisten tilojen kautta on vuokraaminen silloin hieman helpompaa. Tosin varasto tuskin on katutasossa? Jos ei ole, niin sekin vaikeuttaa varmaan varaston käytettävyyttä ulkopuolisen silmin ja vuokraaminen voi sitä kautta olla vaikeampaa.

 

[Talkkari]

Tuosta erillisestä varastosta kannattaa selvittää ainakin vastike ja se millä kertoimella vastiketta maksetaan. Voi olla että varaston omistaja osallistuu tuleviin remontteihin turhan suurella osuudella, jos kerroin on esim. kaksi.

Miten varastoon on käynti? Jos käynti on kokonaan oman ulko-oven kautta, eikä taloyhtiön muiden yhteisten tilojen kautta on vuokraaminen silloin hieman helpompaa. Tosin varasto tuskin on katutasossa? Jos ei ole, niin sekin vaikeuttaa varmaan varaston käytettävyyttä ulkopuolisen silmin ja vuokraaminen voi sitä kautta olla vaikeampaa.

Varaston vastike on 25.5 e/kk. 4.5 m² * varastovastike 1,7e/kk + pääomavastike 4 e/kk. Tuollaiseen pääomavastikkeeseenkaan en ole ennen törmännyt. Yhtiöjärjestyksessä määrätään, että vastikekerroin varastoille on 0.5.

Varasto on tosiaan kellarissa, mutta varaston avaimilla pitäisi päästä ulko-ovesta.

 

[Jump]

Varaston vastike on 25.5 e/kk. 4.5 m² * varastovastike 1,7e/kk + pääomavastike 4 e/kk. Tuollaiseen pääomavastikkeeseenkaan en ole ennen törmännyt. Yhtiöjärjestyksessä määrätään, että vastikekerroin varastoille on 0.5.

Varasto on tosiaan kellarissa, mutta varaston avaimilla pitäisi päästä ulko-ovesta.

Pääomavastike tarkoittaa käsittääkseni rahoitusvastiketta ja sillä lyhennetään yhtiölainaa. Tuolla varastolla on siis osuus yhtiölainasta. Vastikekerroin 0,5 kuulostaa hyvältä.

Kellarissa olevan varaston käytössä on omat haasteensa kuten varmasti itsekin tiedät ja tämä voi hankaloittaa vuokraamista. Onko samassa kellaritilassa muita varastoja? Pääseekö kellarilasta muihin tiloihin? Tässä tulee vastaan se asia että yleensä taloyhtiön kellaritiloihin ei haluta ylimääräisiä kulkijoita.

Näiden tietojen pohjalta en ehkä ostaisi varastoa. Toki varasto ja sinne johtava kulkureitti pitäisi nähdä itse ja arvioida. Jos samassa kiinteistössä on liiketiloja ja joku niiden omistajista tai vuokralaisista tarvitsisi lisää tilaa niin tuon voisi saada vuokralle. Muuten vuokraaminen voi olla hankalaa, koska tavaroiden vienti ja haku varastosta on ilmeisen työlästä.

 

[paasi]

Täysin vastaava tilanne, paitsi lainaa puolet vähemmän. Asiaa harkittuani totesin, että ei kannata. Joutuu vaihtamaan euriborin huonompaan 12kk ja lainaan tulee ehto, että negatiivista euriboria ei vähennetä marginaalista. Tällä hetkellä siis 6kk euribor ja kokonaiskorko jotain 0,93 eli pitäisi saada aika hyvä tarjous, että kannattaa.

Ainakin Danske on muokannut marginaalia koskematta viitekoron pituuteen ja negatiivisuuteen.

 

[pkuitune]

Mitenhän yleistä mahtaa olla se, että sama henkilö häärää taloyhtiön perustajajäsenenä eli rakennuttajana, talon rakentajana sekä taloyhtiön isännöitsijänä? Tämä on ilmeisesti kohtuu yleistä vielä siinä vaiheessa, kun kaikki taloyhtiön asunnot eivät ole vielä menneet kaupaksi. Tästä seuraa kuitenkin jatkokysymys: miten yleistä mahtaa olla se, että edellä mainitun asetelman vallitessa rakentaja kierrättää talon rakentamismenot taloyhtiön kautta minimoidakseen omat riskinsä esim. budjetin ylittymisen suhteen? Tämäkin lienee vielä melko yleistä, mistä päästään viimeiseen jatkokysymykseen: miten yleistä mahtaa olla se, että alle 2 vuotta vanhalla taloyhtiöllä on yli kymmenen maksuhäiriömerkintää yllä kuvaillun suhmuroinnin seurauksena? Ja millaiset vaikutukset näillä maksuhäiriöillä on niihin henkilöihin, jotka kyseisessä taloyhtiössä asuvat?

Itselläni tuli edellä kuvatun kaltainen asunto vastaan. Asunto oli ulkoisesti 10+/10 eli erittäin haluttava, mutta näiden maksuhäiriökuvioiden selvittyä niskavillat nousivat sen verran pahasti pystyyn, että vetäydyin kaupasta. Tarjouksenkin olin jo tyhmyyksissäni ja sinisilmäisyyttäni ehtinyt jättämään

 

[D5GT]

Taloyhtiöllä, kuten ei muillakaan pitäisi olla maksuhäiriömerkintöjä - kertoo huonosta asioiden hoidosta ja jotain saman tyyppisiä kukkasia saataa tulla vasta myöhemmin ilmi. Sama henkilö voi toki hoitaa kaiken, mutta silloin hän pystyy tekemään käytännössä mitä tahansa. Asunto-oy voi olla rakennuttajakin, jäähän se lopulta vastaamaan rakennusvirheistä yms. kun takuuaika on loppunut. 2 v on käytännössä uudiskohteen takuuaika, sen jälkeen asunto-osakeyhtiön tulee osoittaa, että rakentaja on tehnyt tuottamuksellisen virheen...

Vaikeampi kysymys on, että oletko valmis osakkaana - mahdollisesti ainoana maksukyisenä ottamaan riskin rakennusbudjetin paikkansapitävyydestä.

 

[pkuitune]

Tässä tapauksessa kyse on kuitenkin siitä, että talon rakentaja on teetättänyt rakentamiseen liittyviä töitä taloyhtiön piikkiin, jotta minimoisi omat riskinsä ja välttyisi muun muassa näiltä maksuhäiriömerkinnöiltä. No joo, onhan sekin omalla tavallaan huonoa taloudenpitoa. Kaiken huippu oli kyllä Terveystalolta saatu lasku, joka oli mennyt ulosottoon. Ei pitäisi mielestäni asunto-osakeyhtiöllä olla mitään syytä käyttää yksityisen lääkärifirman palveluita.

Ja tässä tapauksessahan en ollut valmis ottamaan sitä riskiä kontolleni, joten peruutin tarjoukseni ja annan tuon läjän mennä jollekulle toiselle.

 

[amzn]

Ja tässä tapauksessahan en ollut valmis ottamaan sitä riskiä kontolleni, joten peruutin tarjoukseni ja annan tuon läjän mennä jollekulle toiselle.

Menetitkö käsirahan/vakiokorvauksen(4%)? Tosin kyseessä vain pienet oppirahat siihen verrattuna, mitä "läpimätä" taloyhtiön talous voi pahimmillaan lompakkoa rasittaa.

 

[pkuitune]

Menetitkö käsirahan/vakiokorvauksen(4%)? Tosin kyseessä vain pienet oppirahat siihen verrattuna, mitä "läpimätä" taloyhtiön talous voi pahimmillaan lompakkoa rasittaa.

En menettänyt mitään. Kauppaa ei tehty kiinteistönvälittäjän välityksellä, ja minä olen ensiasunnon ostaja, joten en osannut/muistanut määritellä ostotarjouksessani mitään siihen liittyen, miten menetellään, jos jompikumpi kaupan osapuolista vetäytyy tarjouksen hyväksyminen jälkeen kaupasta. Myöskään käsirahaa ei käytetty. Myyjä hyväksyi tarjouksen alkuperäisessä muodossaan, mikä taisi olla minun onneni.

Toisaalta järkeilin asian päässäni myös niin, että myyjä on tässä tapauksessa pimittänyt ostajilta sellaista tietoa, joka olennaisesti vaikuttaisi ostajan ostopäätöksen muodostumiseen tahi ostajan tarjoamaan kauppahintaan. Tämä voisi olla riittävä peruste tarjouksen perumiseen ilman seuraamuksia, mutta varmuutta tästä ei kuitenkaan ole.

 

[Outrider]

105k€ lainalle lupasi Nordea 0,75% marginaali + 12kk euribor. Ei liene ihan huono?

 

[pkuitune]

105k€ lainalle lupasi Nordea 0,75% marginaali + 12kk euribor. Ei liene ihan huono?

Riippunee ihan siitä, mimmoiset nettotulot on, paljonko on pistää omaa rahaa kiinni asuntoon ja millaiset vakuudet/takaajat lainalla mahdollisesti on. Meillä tarjottiin Nordealta 0,7% marginaalia 260 k€ lainaan, mutta meillä ei ole yhtään omaa rahaa pistää asuntoon kiinni. Jos olisi, niin uskoisin marginaalin olevan vielä tätäkin alhaisempi.

 

[Outrider]

Riippunee ihan siitä, mimmoiset nettotulot on, paljonko on pistää omaa rahaa kiinni asuntoon ja millaiset vakuudet/takaajat lainalla mahdollisesti on. Meillä tarjottiin Nordealta 0,7% marginaalia 260 k€ lainaan, mutta meillä ei ole yhtään omaa rahaa pistää asuntoon kiinni. Jos olisi, niin uskoisin marginaalin olevan vielä tätäkin alhaisempi.

Lähes 20% kauppahinnasta on laittaa omaa rahaa. Lisäksi ASP-lainasta kyse eli valtion takaus.

 

[pkuitune]

Lähes 20% kauppahinnasta on laittaa omaa rahaa. Lisäksi ASP-lainasta kyse eli valtion takaus.

Minun nähdäkseni siis ihan hyvät asetelmat lainan saamiseen. Näkisin asetelmat jopa parempana kuin itselläni, mutta siitä huolimatta saimme hitusen pienemmällä marginaalilla tarjouksen.

 

[kjns]

En menettänyt mitään. Kauppaa ei tehty kiinteistönvälittäjän välityksellä, ja minä olen ensiasunnon ostaja, joten en osannut/muistanut määritellä ostotarjouksessani mitään siihen liittyen, miten menetellään, jos jompikumpi kaupan osapuolista vetäytyy tarjouksen hyväksyminen jälkeen kaupasta. Myöskään käsirahaa ei käytetty. Myyjä hyväksyi tarjouksen alkuperäisessä muodossaan, mikä taisi olla minun onneni.

Toisaalta järkeilin asian päässäni myös niin, että myyjä on tässä tapauksessa pimittänyt ostajilta sellaista tietoa, joka olennaisesti vaikuttaisi ostajan ostopäätöksen muodostumiseen tahi ostajan tarjoamaan kauppahintaan. Tämä voisi olla riittävä peruste tarjouksen perumiseen ilman seuraamuksia, mutta varmuutta tästä ei kuitenkaan ole.

Se, ettei sopimussakkoa ole määritetty ei poista mahdollisuutta joutua maksamaan korvauksia, koska tarjous on sitova ja perääntymisestä myyjäosapuolella on oikeus saada korvaus. Tällöin tosin tulee korvattavaksi yleisesti myyjälle vetäytymisestä aiheutuneet vahingot. Oliko tarjouksessa määritelty muita ehtoja mihin voisit vedota? Mikäli myyjä alkaa venkuroimaan korvauksista, on sinun ehkä paras vedota tuohon tietojen pimittämiseen, ja vedota siihen, ettet olisi missään nimessä tehnyt tarjousta jos olisit tiennyt taloyhtiön maksuvaikeuksista. Tuskin hekään tuosta jaksavat raastupaan lähteä tappelemaan, koska tarjouksessa ei ollut sopimussakkoa määritelty niin noiden vahinkojenkin toteennäyttäminen on melko haastava operaatio jos meinaavat rahaa sinulta saada...

Mikäli asunto-osakkeen tai kiinteistön kaupan määrämuodon täyttävässä hyväksytyssä ostotarjouksessa ei ole käsiraha- tai vakiokorvausehtoa, se voi osoittautua ostajan kannalta hyvinkin ankaraksi. Pääsääntönä tällöin on, että ostajan on vetäytyessään maksettava myyjälle kaikki sopimusrikkomuksesta myyjälle aiheutuneet vahingot. Summa voi yksittäistapauksessa nousta hyvinkin suureksi.

Asunto-osakkeen ja kiinteistön ostotarjousmenettely – Kiinteistölakimiehet

 

[zepi]

Lähes 20% kauppahinnasta on laittaa omaa rahaa. Lisäksi ASP-lainasta kyse eli valtion takaus.

Riippuu kyllä myös asunnon sijainnista.

Hinnasta päätellen kyse ei ole mistään kuumasta muuttovoittoalueesta -> riskit pankille ovat isommat kuin jossain Helsingin kantakaupungissa.

 

[pkuitune]

Nähtävästi juu. Löysin itsekin googlettelulla linkkaamasi kirjoituksen. Muistelen aikaisemmin löytäneeni myös sellaisia kirjoituksia, joissa ollaan eri mieltä siitä, miten menetellä tilanteissa, joissa käsiraha- tai vakiokorvausehtoa ei ole määritelty.

Lisäksi mietin sitä, että millainen ostotarjous täyttää tämän linkkaamassasi kirjoituksessa mainitun "asunto-osakkeen kaupan määrämuodon"? Ostotarjous oli sisällöltään hyvin suppea ja se jätettiin sähköpostitse. Katsoin mallia netistä löytyvistä ostotarjouspohjista ja tyydyin omassani toteamaan, että kaikista näistä ostotarjouspohjista löytyvistä seikoista sovitaan erikseen myyjän kanssa ennen kaupantekoa. Näihin seikkoihin lukeutuu käsiraha- ja vakiokorvausehtojen lisäksi mm. vastikkeiden maksu, maksutapa, asunnon hallinnan siirtyminen ym.

 

[yberkurko]

Minun nähdäkseni siis ihan hyvät asetelmat lainan saamiseen. Näkisin asetelmat jopa parempana kuin itselläni, mutta siitä huolimatta saimme hitusen pienemmällä marginaalilla tarjouksen.

Paremmat tulot, paremmiksi katsotut uranäkymät ehkä, tai pärstä miellytti enemmän. Mistä noita tietää.
Yksi mikä varmaan myös vaikuttaa on se onko yksin vai kaksin lainaa ottamassa; riskin totaaliselle maksukyvyttömyydelle kaiketi laskevat olevan puolta pienempi kahdella maksajalla. Yksin kun lainatarjouksia kyselin oli 0,75% juurikin se marginaali mitä tarjosivat pienen tinkaamisen jälkeen, vaikka rapeat 21% asunnon arvosta on asp säästöinä menossa asuntoon ja muita säästöjä jää melko kelvollisesti pahojen päivien varalle yms. Silti systeri poikaystävineen sai paremman tarjouksen 0,7%, vaikkei niillä ollut juuri minimiä enempää asp säästöjä ja muita säästöjä ei oikeastaan laisinkaan. Eivät ole mitään suurituloisia, niinkuin en minäkään; melko perus duunareita.
@zepi Alueina mulla Vanha-Vuosaari (Helsinki) ja systerillä Rajakylä (Vantaa), joten tuossakaan @Outrider:illa ei välttämättä ole muuttotappioalueista kyse Toki ei ihan ryöstöhintaisista paraatipaikoistakaan. (Riippuu paljon kämpän koostakin hinta ; yksiön saisi jo melko hintavaltakin alueelta, näin pikaisesti laskien)

Vaan eipä noilla promillen kymmenyksillä hirveästi merkitystä ole, kun ei ne miljoonia kuitenkaan myöntäisi

 

[GreatBusta]

Paremmat tulot, paremmiksi katsotut uranäkymät ehkä, tai pärstä miellytti enemmän. Mistä noita tietää.
Yksi mikä varmaan myös vaikuttaa on se onko yksin vai kaksin lainaa ottamassa; riskin totaaliselle maksukyvyttömyydelle kaiketi laskevat olevan puolta pienempi kahdella maksajalla. Yksin kun lainatarjouksia kyselin oli 0,75% juurikin se marginaali mitä tarjosivat pienen tinkaamisen jälkeen, vaikka rapeat 21% asunnon arvosta on asp säästöinä menossa asuntoon ja muita säästöjä jää melko kelvollisesti pahojen päivien varalle yms. Silti systeri poikaystävineen sai paremman tarjouksen 0,7%, vaikkei niillä ollut juuri minimiä enempää asp säästöjä ja muita säästöjä ei oikeastaan laisinkaan. Eivät ole mitään suurituloisia, niinkuin en minäkään; melko perus duunareita.
@zepi Alueina mulla Vanha-Vuosaari (Helsinki) ja systerillä Rajakylä (Vantaa), joten tuossakaan @Outrider:illa ei välttämättä ole muuttotappioalueista kyse Toki ei ihan ryöstöhintaisista paraatipaikoistakaan. (Riippuu paljon kämpän koostakin hinta ; yksiön saisi jo melko hintavaltakin alueelta, näin pikaisesti laskien)

Vaan eipä noilla promillen kymmenyksillä hirveästi merkitystä ole, kun ei ne miljoonia kuitenkaan myöntäisi

Mistä hintavammalta alueelta saa (pk-seudulla) reilulla 130k yksiön. Hikiseen juuri jostain vanhasta lähiöstä. Alle sadalla tuhannella on kaksi asuntoa(!!) myynnissä Helsingissä ja niihin on molempiin tulossa putkiremontti. Eli käytännössä alle 100000 ei Helsingistä saa asuntoa. Mutta onhan niitä muitakin kaupunkeja Suomessa olemassa..

 

[yberkurko]

Mistä hintavammalta alueelta saa (pk-seudulla) reilulla 130k yksiön. Hikiseen juuri jostain vanhasta lähiöstä. Alle sadalla tuhannella on kaksi asuntoa(!!) myynnissä Helsingissä ja niihin on molempiin tulossa putkiremontti. Eli käytännössä alle 100000 ei Helsingistä saa asuntoa. Mutta onhan niitä muitakin kaupunkeja Suomessa olemassa..

Kaikki on suhteellista. En tarkoittanutkaan Helsingin mittakaavassa hintavaa aluetta vaan Suomen mittakaavassa. Helsinki (ja PK-seutu suurelta osin) vain sattuu olemaan hinnoiteltu niin paljolti muuta Suomea korkeammin. Löytyy niitä yksiöitä kuitenkin Helsinki, Espoo, Vantaa rajauksella liki 300 myynnissä max 130k€ hintaan; vantaalta näyttäisi joitain uudiskohteitakin saavan. Mielestäni yli 4k€/neliö (4k/m2 saisi siis 32,5m2 130k€:llä ) on jo melko hintavaa, varsinkin vanhasta.
Kannattaa myös muistaa, ettei vanhoissa asunnoissa varsinkaan pyyntihinta ole kuin myyjän toive ja yleensä tinkivaraakin on (pois lukien kaikkein halutuimmat kohteet, mutta niissä näyttää käytössä olevan monesti tämä tarjouskauppa...)

edit. Niin eihän missään myöskään oltu sanottu että puhe olisi velattomasta hinnasta, vaikka ostohinta olisi sen 130 000. En tosin jättäisi yhtiövelkaa maksamatta itse, mutta monet kaiketi jättävät.

 

[Tekila]

Onko täällä kenelläkään Aktiasta asuntolainaa? Onko teillä lähtenyt pois lainan korkotiedot ja kuukausierien erittelyt verkkopankista? Mulla lukee vain "korkotiedot saat konttorista".
Kiinnostaa kun kiviä lähteä konttoriin hakemaan tietoa miten lainan kuukausierä muodostuu ja tämä pitäisi vielä tehdä kolmen kuukauden välein.

 

[SweeneyTodd]

Onko täällä kenelläkään Aktiasta asuntolainaa? Onko teillä lähtenyt pois lainan korkotiedot ja kuukausierien erittelyt verkkopankista? Mulla lukee vain "korkotiedot saat konttorista".

On Aktiassa ja minusta tiedot näkyy ihan normaalisti. Tietysti, jos tarkennat vähän mitä kohtaa tarkoitat, niin voin tarkistaa. Katsoin lainan tiedot ja maksusuunnitelman.

 

[Tekila]

On Aktiassa ja minusta tiedot näkyy ihan normaalisti. Tietysti, jos tarkennat vähän mitä kohtaa tarkoitat, niin voin tarkistaa. Katsoin lainan tiedot ja maksusuunnitelman.

Laina kohdasta kun klikkaa lainaa, aukeaa lainan tiedot ja sitten välilehdellä oli ne erät.
Nyt ei ole verkkopankkia tässä auki, jos tämä ei riitä niin kaivan pankkitunnarit ja kerron tarkemmin.

Mulla oli iäisyyden se "pankin täytyy tuntea asiakkaansa" -kysely, johon vastasin ehkä kolmesti ennen kuin se lähti pois ilmoituksista. Kävi mielessä olisiko tää tapa saada käymään konttorilla, kun en ole tahtonut sopia käyntiä pankkiin. Puheluissa ei tosin olla puhuttu kun pankkipalveluiden läpi käynnistä.

Aktialla minulla ei ole muuta kun laina, ei muita palveluita käytössä.

 

[SweeneyTodd]

Laina kohdasta kun klikkaa lainaa, aukeaa lainan tiedot ja sitten välilehdellä oli ne erät.

Juu, nuo välilehdet on nimetty lainan tiedot ja maksusuunnitelma eli näkyvät minulla ihan normaalisti.

 

[Tekila]

Juu, nuo välilehdet on nimetty lainan tiedot ja maksusuunnitelma eli näkyvät minulla ihan normaalisti.

Kiitos vahvistuksesta. Eli tämä lienee vaan Aktian hienovarainen vinkki tulla käymään konttorilla...

 

[A.n.t.t.i]

Ostimme heinäkuussa n. 10 v. vanhan rivarikolmion Espoosta. OP ja Nordea tarjosivat molemmat 0.600 marginaalia. Omarahoitus ja vakuudet (asunto) olivat kunnossa. Otin OP:n, josta oli edellinenkin asuntolaina (2v. sitten ostettu ensiasunto, 0.9 marginaali) Marginaalit ovat tulleet kyllä alas ja ainakin PK-seudulla.

 

[mike]

Onko täällä kenelläkään Aktiasta asuntolainaa? Onko teillä lähtenyt pois lainan korkotiedot ja kuukausierien erittelyt verkkopankista? Mulla lukee vain "korkotiedot saat konttorista".
Kiinnostaa kun kiviä lähteä konttoriin hakemaan tietoa miten lainan kuukausierä muodostuu ja tämä pitäisi vielä tehdä kolmen kuukauden välein.

Ihmettelin itse samaa ja kysyin asiasta. Kuulemma on jotain teknistä ongelmaa ja virheelliset tiedot on piilotettu, ettei tulisi ihmettelyitä vääristä tiedoista. Siksi siellä lukee tuo "korkotiedot saat konttorista" Tiedä sitten, miksei siihen voitu suoraan laittaa että on jotain teknisiä ongelmia...

 

[Tekila]

Ihmettelin itse samaa ja kysyin asiasta. Kuulemma on jotain teknistä ongelmaa ja virheelliset tiedot on piilotettu, ettei tulisi ihmettelyitä vääristä tiedoista. Siksi siellä lukee tuo "korkotiedot saat konttorista" Tiedä sitten, miksei siihen voitu suoraan laittaa että on jotain teknisiä ongelmia...

Soitin tänään Aktiaan ja ei sieltä kyllä mitään järkevää vastaukseksi saanut. Olisi voinut laittaa vaikka verkkopankin viestinä että se on rikki ja korjaillaan kun keritään.

 

[vemkki]

Ostimme heinäkuussa n. 10 v. vanhan rivarikolmion Espoosta. OP ja Nordea tarjosivat molemmat 0.600 marginaalia. Omarahoitus ja vakuudet (asunto) olivat kunnossa. Otin OP:n, josta oli edellinenkin asuntolaina (2v. sitten ostettu ensiasunto, 0.9 marginaali) Marginaalit ovat tulleet kyllä alas ja ainakin PK-seudulla.

Edellyttikö tuo jotain kuukausisäästösopimuksen tekemistä tai muiden oheistuotteiden ottamista?

 

[jarp]

Osaisikohan joku valaista asiaa, kun kävi askarruttamaan? Eli ollaan tehty kaupat kiinteistöstä ja käyn tässä läpi vielä kaikkia papereita ennen allekirjoitusta. Lainhuutotodistuksesta pitäisi varmistaa, että myyjä tosiaan omistaa kiinteistön, mutta en ymmärrä lainhuutotodistusta täysin..

Eli lainhuutotodistuksessa on myyjälle myönnetty kaksi lainhuutoa. Ensimmäinen lainhuuto on tehty, kun talo on rakennettu kiinteistölle, saanto -kohdassa lukee "Kauppa" ja omistajia on yksi, eli myyjä, MUTTA omistusosuudeksi on merkitty 1/2. Tämän jälkeen on 5v päästä tehty toinen lainhuuto, saannilla "Ositus" ja omistajia taas yksi, eli myyjä, ja jälleen omistusosuudeksi on mekritty 1/2.

Eli mitä tässä on tapahtunut, eli onko 1/2 + 1/2 yhteensä 2/2 eli omistaako myyjä kiinteistön? Vai pelaako joku vilunkia? Minulla ei ole syytä epäillä tätä, koska kohdetta välittää tunnettu välittäjä, mutta haluaisin ymmärtää mitä lainhuutotodistus tarkoittaa. Kuka on omistanut aluksi toisen puolen, jos myyjä on omistanut vain 1/2, eikä toista omistajaa ole merkitty? Miksi myöhempi ositus?

Tätähän voisi tietenkin kysyä välittäjältä, mutta kokeillaan ensin täältä...

Kiits!

 

[Svaiski]

Osaisikohan joku valaista asiaa, kun kävi askarruttamaan? Eli ollaan tehty kaupat kiinteistöstä ja käyn tässä läpi vielä kaikkia papereita ennen allekirjoitusta. Lainhuutotodistuksesta pitäisi varmistaa, että myyjä tosiaan omistaa kiinteistön, mutta en ymmärrä lainhuutotodistusta täysin..

Eli lainhuutotodistuksessa on myyjälle myönnetty kaksi lainhuutoa. Ensimmäinen lainhuuto on tehty, kun talo on rakennettu kiinteistölle, saanto -kohdassa lukee "Kauppa" ja omistajia on yksi, eli myyjä, MUTTA omistusosuudeksi on merkitty 1/2. Tämän jälkeen on 5v päästä tehty toinen lainhuuto, saannilla "Ositus" ja omistajia taas yksi, eli myyjä, ja jälleen omistusosuudeksi on mekritty 1/2.

Eli mitä tässä on tapahtunut, eli onko 1/2 + 1/2 yhteensä 2/2 eli omistaako myyjä kiinteistön? Vai pelaako joku vilunkia? Minulla ei ole syytä epäillä tätä, koska kohdetta välittää tunnettu välittäjä, mutta haluaisin ymmärtää mitä lainhuutotodistus tarkoittaa. Kuka on omistanut aluksi toisen puolen, jos myyjä on omistanut vain 1/2, eikä toista omistajaa ole merkitty? Miksi myöhempi ositus?

Tätähän voisi tietenkin kysyä välittäjältä, mutta kokeillaan ensin täältä...

Kiits!

Olisiko entinen puoliso omistanut toisen puolikkaan? Tullut jossain vaiheessa ero ja kiinteistöön jäänyt puoliso on ostanut itselle toisenkin osuuden. Kysy välittäjältä tai pankista josta lainaa olet ottamassa, kyllä ne sieltä kertovat mitä tuo tarkoittaa.