Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Ei toimi se että kaikki jotka haluaisi asua asuu vain valtion omistamissa vuokrakämpissä.
Ei kaikkien tarvitsisikaan asua valtion omistamissa vuokra-asunnoissa. Asumistukin on TULONSIIRTO jonka poistuessa markkinat korjaavat tilanteen ja myös yksityisten vuokrat laskevat kun asumistuki ei nosta keinotekoisesti vuokria.
Millä korvaisit asumistuen? Köyhä opiskelija asuu kadulla vai?
Sä lähdet nyt oletuksesta että kun asumistuki poistuu, niin vuokrat eivät laske. Se on väärä oletus. Opiskelijoille tulisi rakentaa huomattavasti enemmän edullisia vuokrakämppiä joissa on varaa asua pienillä tuloilla. Jos yksityinen haluaa opiskelijoista asukkaita niin ovat vapaita laskemaan hintatasoa sovitulle tasolle.

Mitä ihmeen hyötyä on jos asuntohinnat laskevat? Mikä ihmeen voitto se olisi?
Ei siitä varmaan hyötyä olekkaan. Mutta sen sijaan keinotekoinen asuntojen "arvonnousu" asumistukien ja verovähennysten avulla pitäisi lopettaa.

Konstit ovat:

1) Enemmän edullisia valtion tukemia asuntoja/asuntoloita opiskelijoille
2) Enemmän edullisia valtion tukemia vuokra-asuntoja pienituloisille ilman uudelleen vuokrausmahdollisuutta (eli ei niinkuin nykyään tehdään että vuokrataan edullinen kaupungin kämppä ja vuokrataan se kalliimmalla muille)
3) Verovähennysoikeus pois omistuskämpistä (tai mielummin niin että verovähennystä saa vain silloin mikäli itse asuttaa kämppää. Jos ei asu, niin verovähennysoikeus pois). Verovähennysoikeiuden tulisi mahdollistaa myös pienituloisille oman asunnon ostamisen, eikä toimia keinotekoisena tulonsiirtoina valtiolta rikkaalle.
4) Asumistuet asteittain pois ja edullisia asuntoja pienituloisille
 
1) Enemmän edullisia valtion tukemia asuntoja/asuntoloita opiskelijoille
2) Enemmän edullisia valtion tukemia vuokra-asuntoja pienituloisille ilman uudelleen vuokrausmahdollisuutta (eli ei niinkuin nykyään tehdään että vuokrataan edullinen kaupungin kämppä ja vuokrataan se kalliimmalla muille)
4) Asumistuet asteittain pois ja edullisia asuntoja pienituloisille
Ei kannata tehdä asuntoja pelkästään pienituloisille. Tämä edistää slummiutumista. Järkevämpää on tukea pienituloisten asumista suoraan - tadaa, asumistuella! Tällöin ei muodostu erityisiä pienituloisten asuinalueita ja -taloja.
 
Ei kannata tehdä asuntoja pelkästään pienituloisille. Tämä edistää slummiutumista. Järkevämpää on tukea pienituloisten asumista suoraan - tadaa, asumistuella! Tällöin ei muodostu erityisiä pienituloisten asuinalueita ja -taloja.
Slummiutuminen tapahtuu joka tapauksessa lopulta, koska vuokrat kasvavat rajatta kun taas taikaseinän rahat eivät voi tehdä samaa. Ellei köyhimpiä sitten kyykytetä siltojen ja veneiden alle.

Ja pakkoko niihin valtion asuntoihin on ottaa vain pienituloisia? Onhan muutenkin maan tapa pistää ministeritkin asumaan ARA-asuntoihin, kunhan vain tulot tarkistetaan ennen ministeripalkkoja. Tehdään niitä asuntoja kerralla tarpeeksi.
 
Ei kannata tehdä asuntoja pelkästään pienituloisille. Tämä edistää slummiutumista. Järkevämpää on tukea pienituloisten asumista suoraan - tadaa, asumistuella! Tällöin ei muodostu erityisiä pienituloisten asuinalueita ja -taloja.

Sarkasmia? Toivon että oli. Suomen kaupungit on meinaa täynnä asumistuen varassa elävien asuntoja ja asuinalueita joita tulisi välttää kuin ruttoa jos on mitään kunnioitusta itseään kohtaan.
Vaikka korrelaatiosta ei saa puhua, niin hyvin usein asumistuen varassa asuvat ovat "kulttuurillisesti erilaisia" joten siinä yksi lisäsyy välttää näitä alueita.
 
Pitäisikö sama soveltaa osakemarkkinoillekkin mielestäsi? Et sinä firman x osakkeen omistajana tee mitään sen eteen että firma x menestyy eli täysin ansaitsematon etu. Eli osakkeiden arvonnousu kokonaisuudessaan yhteiskunnalle?
Normaalisti yritys tekee tuotteita/palveluita ja asiakkaat maksavat niistä.

Kiinteistösijoittajana minä taas en tee maata jonka päällä talo seisoo. Maan arvo riippuu lähes yksinomaan maanomistajasta (taloyhtiön hallituksesta) riippumattomista asioista, kun taas liikeyrityksen tuotto riippuu lähes yksinomaan yrityksen toiminnasta jota ohjaa omistajien valitsema hallitus.

Ts. Kun Björn Wahlroos ohjaa Sammon hallituksesta Nordean toimintaa omistustensa avulla, hän ihan oikeasti vaikuttaa päätöksillään siihen paljonko Nordea jatkossa tekee voittoja.

Kun minä kiinteistösijoittajana omistan 2000m2 jostain korvesta ja joku muu rakentaa viereen kaupungin ja tontini jää keskuspuiston viereen, en minä ole mitenkään edesauttanut sen maan arvon moninkertaistumista, vaan arvon ovat luoneet kaikki muut.
 
Slummiutuminen tapahtuu joka tapauksessa lopulta, koska vuokrat kasvavat rajatta kun taas taikaseinän rahat eivät voi tehdä samaa. Ellei köyhimpiä sitten kyykytetä siltojen ja veneiden alle.
Eivät vuokrat kasva rajatta, vaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Maksukykyisiä ja -haluisia vuokralaisia on rajallisesti. Se on ihan sama, että kuka asunnot omistaa. Jos asuntoja on tarpeeksi kysyntään nähden, vuokrat ovat kohtuullisia, koska kiskurivuokrilla on vaikea löytää vuokralaista. Jos asuntoja on liian vähän, vuokrat nousevat. Se on toki totta, että huonoilla paikoilla vuokra-asunnot ovat joka tapauksessa halvempia, koska ihmiset eivät halua asua siellä, jos vaihtoehtoja on. Siksi huonoille paikoille ei kannata rakentaa, jos vaihtoehtoja on.
 
Eivät vuokrat kasva rajatta, vaan kysynnän ja tarjonnan mukaan. Maksukykyisiä ja -haluisia vuokralaisia on rajallisesti. Se on ihan sama, että kuka asunnot omistaa. Jos asuntoja on tarpeeksi kysyntään nähden, vuokrat ovat kohtuullisia, koska kiskurivuokrilla on vaikea löytää vuokralaista. Jos asuntoja on liian vähän, vuokrat nousevat.
Täydellisillä markkinoilla ehkä. Mutta, kuten tavallista, "Ei toimi Suomessa". Asuntoja ei ole tarpeeksi, joten vuokrat nousevat, eivätkä nousevat vuokrat kannusta vuokratason laskuun riittävään uudistuotantoon, koska se söisi omia voittoja, koska valtio maksaa joka tapauksessa.
 
Täydellisillä markkinoilla ehkä. Mutta, kuten tavallista, "Ei toimi Suomessa". Asuntoja ei ole tarpeeksi, joten vuokrat nousevat, eivätkä nousevat vuokrat kannusta vuokratason laskuun riittävään uudistuotantoon, koska se söisi omia voittoja, koska valtio maksaa joka tapauksessa.
Kyllä asuntotuotantoa ollaan lisäämässä kasvukeskuksissa, mutta pitäisi toki lisätä enemmänkin. Jos rakennetaan läjäpäin vuokrakasarmeja, niin niiden kanssa törmätään ennen pitkää ongelmiin. Kasvun rajoitteena on tällä hetkellä usein kaavoitus, koska kaavoitusputkesta ei tule tarpeeksi nopeasti kaavoitettuja asuinalueita. Isot rakennusfirmat tietysti miettivät tarkkaan, että minne kannattaa rakentaa ja miten paljon. Siitä tulee ongelma, jos jokin isohko alue annetaan yhdelle isolle rakennusfirmalle.
 
Jos rakennetaan läjäpäin vuokrakasarmeja, niin niiden kanssa törmätään ennen pitkää ongelmiin.
Ja kun ei rakenneta, niin törmätään myös ongelmiin, mutta niistä tulee köyhien ongelmia, joten ne eivät hetkauta ketään. Joten jatketaan asumistueksi kutsuttua tulonsiirtoa pääoman suuntaan ainakin siihen asti, että talviasuttavat asuntovaunut yleistyvät asumismuotona.
 
Ja kun ei rakenneta, niin törmätään myös ongelmiin, mutta niistä tulee köyhien ongelmia, joten ne eivät hetkauta ketään. Joten jatketaan asumistueksi kutsuttua tulonsiirtoa pääoman suuntaan ainakin siihen asti, että talviasuttavat asuntovaunut yleistyvät asumismuotona.
Kun nyt tuota asumistukea niin hehkutat asuntosijoittajien rikastumistapana, niin kannattaa katsella vuokra-asuntojen tuottoprosentteja. On vaikea päästä yli 5 prosentin vuokratuottoon, koska asuntojen hinnat ovat niin kalliita. Muuttotappiokunnissa kyllä onnistuu, kunnes sitten pamahtaa ensimmäiset isommat rempat ja homma kusee...
 
Kun nyt tuota asumistukea niin hehkutat asuntosijoittajien rikastumistapana, niin kannattaa katsella vuokra-asuntojen tuottoprosentteja. On vaikea päästä yli 5 prosentin vuokratuottoon, koska asuntojen hinnat ovat niin kalliita. Muuttotappiokunnissa kyllä onnistuu, kunnes sitten pamahtaa ensimmäiset isommat rempat ja homma kusee...
Niinpä niin, asuntosijoittajan on vaikea päästä yli 5 prosentin vuokratuottoon. Toisaalta sen vuokralaisen voi olla vaikea ostaa ruokaa vuokranmaksun jälkeen.

Minun puolestani vuokralordi saa rauhassa pyytää niin paljon vuokraa kuin haluaa, mutta valtion ei pidä maksaa sitä. Toisaalta vuokralaisen ei pidä joutua siksi sillan alle. Siksi tarvitaan valtion omistamia edullisia asuntoja, mieluiten kaikille. Kaikki muu on sivuseikkaa ja pääoman juhlaa.
 
No ei se vuokranantajan homma nyt pelkkää juhlaa ole. Ei voi olla varma, että nykyinen korkotaso säilyy ikuisesti. Jos korot nousevat, niin suurella velkavivulla pelaava asuntosijoittaja on ongelmissa. Vuokrat eivät nouse enempää kuin mihin ihmisillä on varaa. Helsingissäkin on paikkoja, joissa asunnosta ei saa kovin korkeaa vuokratuottoa asunnon hintaan nähden, ja sijoittaminen perustuukin siihen, että toivotaan asunnon arvon nousevan tulevaisuudessa.

Sitten on tietty vielä riski, että kohdalle sattuu urpo vuokralainen, joka ei maksa vuokria tai rikkoo paikkoja.
Totta, vähän isompaa kuvaa katsoessa asunnot sijoitusmuotona tuottaa riskeihin nähden aika vähän.

Vuokralaisen ruoanostamisongelmaan vaikuttaa enemmän kämppien hinta eli asuntojen vähyys siellä missä ihmiset tahtoo asua kuin 2%-yks lisää vuokratuotossa.
 
Minun puolestani vuokralordi saa rauhassa pyytää niin paljon vuokraa kuin haluaa, mutta valtion ei pidä maksaa sitä. Toisaalta vuokralaisen ei pidä joutua siksi sillan alle. Siksi tarvitaan valtion omistamia edullisia asuntoja, mieluiten kaikille. Kaikki muu on sivuseikkaa ja pääoman juhlaa.
On asiassa vaihtoehtoja. Jos ihmisillä ei ole varaa asuntoihin paikassa X, he muuttavat syrjemmälle tai asuvat ahtaammin.

Jos asunto/taloyhtiö on markkinatasoon nähden alihinnoiteltu, eikä ole tulorajoja, niin sitten kyse on Helsingin HITASin tapaisesta arpajaisista, joissa joitakin lykästää ja joitakin ei, koska halpoja asuntoja ei riitä kaikille.

Sitten taas jos valtio rupeaisi kiukulla puskemaan halpistaloja ja vuokraamaan niitä nollakatteella, niin enpä tiedä, että onko sekään asuntomarkkinoiden kannalta ihan terve tilanne, jos ei ihan sosialismiin haluta. Pääkaupunkiseudulla tuo ei edes onnistu, koska kaavoitus on rajoittava tekijä.
 
On asiassa vaihtoehtoja. Jos ihmisillä ei ole varaa asuntoihin paikassa X, he muuttavat syrjemmälle tai asuvat ahtaammin.
Siksihän näemmekin paljon muuttoliikettä pois kasvukeskuksista. Paitsi ettemme näekään.

Jos asunto/taloyhtiö on markkinatasoon nähden alihinnoiteltu, eikä ole tulorajoja, niin sitten kyse on Helsingin HITASin tapaisesta arpajaisista, joissa joitakin lykästää ja joitakin ei, koska halpoja asuntoja ei riitä kaikille.
Arpajaisongelma ratkeaisi rakentamalla niitä asuntoja tarpeeksi. Jos asuntosijoittajat (ja muut vähävaraiset ihmispolot o_O) haluavat asua niissä puoli-ilmaiseksi, niin mikäs siinä, sillä näitä asuntoja riittäisi myös niille, jotka eivät halua maksaa asuntosijoittajien pyytämiä vuokria.

Sitten taas jos valtio rupeaisi kiukulla puskemaan halpistaloja ja vuokraamaan niitä nollakatteella, niin enpä tiedä, että onko sekään asuntomarkkinoiden kannalta ihan terve tilanne, jos ei ihan sosialismiin haluta.
Jos valtion rakennuttamien taloyhtiöiden talous olisi kunnossa (asukkailta "vuokrana" kerätty vastike siis jossain määrin vastaisi tulevia korjauskustannuksia), niin sehän olisi kaukana nollakatteesta, koska säästettäisiin se pari miljardia vuodessa asumistuissa. Sosialismiin vetoaminen näinkin hyvin toimivien asuntomarkkinoiden tapauksessa on melkeinpä natsikortin pelaamista vastaava teko, mutta varsin ymmärrettävä rimanalitus kansanosalta, jonka tulorakennetta tämä uhkaisi.
 
Jos valtion rakennuttamien taloyhtiöiden talous olisi kunnossa (asukkailta "vuokrana" kerätty vastike siis jossain määrin vastaisi tulevia korjauskustannuksia), niin sehän olisi kaukana nollakatteesta, koska säästettäisiin se pari miljardia vuodessa asumistuissa. Sosialismiin vetoaminen näinkin hyvin toimivien asuntomarkkinoiden tapauksessa on melkeinpä natsikortin pelaamista vastaava teko, mutta varsin ymmärrettävä rimanalitus kansanosalta, jonka tulorakennetta tämä uhkaisi.
Asuntojen nopeaa lisärakentamista rajoittaa lähinnä raha. Mitä vähemän tuottoja ne tuottavat, sitä vähemmän niitä on varaa rakentaa. Ja jos rakennetaan kovin vähän, se ei pudota hintoja tarpeeksi.
 
Kyllä minä ainakin olisin ihan tyytyväinen jos maan arvonnousu leikattaisiin yhteiskunnalle. Itse asuntojen arvothan eivät juuri nouse, vaan nimenomaan se maa siellä alla.

Et sinä asunnon omistajana tee mitään sen eteen, että kaupunki rakentaa vierelle uuden metroaseman ja asuntosi arvo räjähtää taivaisiin. Täysin ansaitsematon etu.

Ja valtion ei pidä sotkeutua soppaan muuten kuin vapauttamalla kiinteistöveron säätäminen kunnallistasolle. Kunnat sitä rakentamista rajoittavat kaavoituspolitiikallaan ja niiltä taas usein loppuu raha kunnalistekniikan rakentamiseen kun maapohjaveroa ei saa nostaa tarpeeksi ylös.

T: parin asunnon asuntosijoittaja, jolla juurikin sijoitusasunto 50m päässä rakenteilla olevan metroaseman ovelta.

Kyllä, hyödynnän epäoikeudenmukaisuutta, mutta ymmärrän sen olemassaolon ja olisin valmis luopumaan ansiottomista tienauksista.
Todennäköisesti olet ainakin osittain niin jalomielinen koska sinulla on työpaikka josta pidät tai on ainakin ok täysi aikainen työpaikka.

Kerronpa sinulle asian. Vuosia olen tehnyt nyt töitä osa-aikaisessa työpaikassa jolla ei ole mitään tekemistä minun koulutukseni kanssa.

Ei siinä kaikki en kerro mitä teen mutta sen firman arvomailmaa jne poliittista suntautumista minä en todellakaan edusta. Aika huvittavaa kun koetan edustaa firmaa jonka arvoista en ole samaa mieltä. Annan esimerkin jos pacifisti menisi asetehtaalle töihin luuletko että hän olisi tyytyväinen?

Nykyinen surkea osa-aikainen työ ottaa päähän ja olen kyllä käynyt taas työhaastattelussa (ok koko aikainen työpaikka) tällä viikolla ja arvaan että tulee EI vastaus.

Raha merkitsee enemmän mitä vanhemmaksi tulet jos kaipaat vapautta ja minä kaipaan jo nyt vapautta työstä ja vapautta ostaa mitä haluan vaikka olen vuosikymmeniä eläkeiästä.

En ole nuori 18-29 vuotias. Tässä musikkimakuani... Venäjäkin on kapitalistinen:


Kyllä rahaa vetää tietynlaiset naiset ainaa puoleesi jos sinulla on riittävästi sitä ja olen Suomen Vuokranantajat liiton jäsen. En ole rikas miljonääri mutta vuorenvarmasti varakkaampi kuin keskiverto suomalainen. En ole siis Suomen Vuokranantajat liiton sisällä mikään high ranking member. Se sanottuna jos ajattelee että keskiverto jäsen siellä vuokraa vain 1 tai 2 asuntoa siellä koska on uskomattoman paljon jäseniä jotka vuokraa vain 1 asunnon muille niin minä vuokraan sentään 3 asuntoa muille. Se ei ole paljoa se myönnetään monet sen jäsenet nauravat minulle jos väitän että se on paljoa, mutta se on yli sen keskiarvon siellä.

Minun asunnot ovat pieniä jota vuokraan mutta ovat kyllä myös pääkaupunki seudulla. En väitä että olen varakkaampi kuin sinä voi olla että esim asuntosi ovat isommat kuin minun asunnot. Se sanottuna kyse ei ole kilpailusta meidän välillä. Kyse on että haluan lopettaa työn tekemisen jos en saa sellaista työtä mitä väkisin teen vain rahan takia.
 
Viimeksi muokattu:
Jos valtion rakennuttamien taloyhtiöiden talous olisi kunnossa (asukkailta "vuokrana" kerätty vastike siis jossain määrin vastaisi tulevia korjauskustannuksia), niin sehän olisi kaukana nollakatteesta, koska säästettäisiin se pari miljardia vuodessa asumistuissa. Sosialismiin vetoaminen näinkin hyvin toimivien asuntomarkkinoiden tapauksessa on melkeinpä natsikortin pelaamista vastaava teko, mutta varsin ymmärrettävä rimanalitus kansanosalta, jonka tulorakennetta tämä uhkaisi.
No pitää nyt muistaa, että jos esim. valtio alkaa rakentaa vuokra-asuntoja, niin niitä varten pitää ottaa velkaa. 5 prosentin vuokratuotolla takaisinmaksuaika on 20 vuotta. Jos nyt ravistetaan hihasta vaikka 10 000 asuntoa, hinnat vaikka 150 000e/kpl, niin se maksaa puolitoista miljardia. Suomessa rakennetaan vuodessa 20-40 tuhatta asuntoa, ja jos asuntokantaa pitäisi kasvattaa valtion piikkiin reilusti, niin käytännössä varmaan pitäisi ottaa tuota velkaa tuon verran tai enemmän aika monta vuotta putkeen.

Tuossa sosialismijutussa ajatukseni oli lähinnä se, että yleensä hommat menevät jollakin tavalla pieleen, jos valtio alkaa liikaa sekaantua asioihin, jotka markkinatalous hoitaa paremmin, koska bisnestaidot ovat usein vähän niin ja näin. Valtion tapauksessa ongelmana on ainakin se, että se on aika kaukana kuntatasolta. Kunnilla itsellään on aika paljon erinäistä asuntotuotantoa, mutta kunnat eivät voi ottaa määrättömästi velkaa, ja kaavoittamisessa on se ongelma, että uusia asuntoja kaavoitettaessa ja uutta infraa rakentaessa takaisinmaksuaika on vuosikymmeniä. Esim. Helsingillä on liian velkaantumisen välttämiseksi investointikatto.
 
No pitää nyt muistaa, että jos esim. valtio alkaa rakentaa vuokra-asuntoja, niin niitä varten pitää ottaa velkaa. 5 prosentin vuokratuotolla takaisinmaksuaika on 20 vuotta. Jos nyt ravistetaan hihasta vaikka 10 000 asuntoa, hinnat vaikka 150 000e/kpl, niin se maksaa puolitoista miljardia.
Mutta tässä ajattelet jälleen kuin tuottoa tavoitteleva asuntosijoittaja etkä kuin säästöä tavoitteleva valtio. Kelan mukaan keskimääräinen (eli ei edes se pahin vaihtoehto) yleinen asumistuki oli edellisvuonna 4 042 euroa per ruokakunta. Täten ne 10 000 asuntoa tekisivät jo vuodessa vähintään (koska tuilla on tapana nousta) 40 miljoonaa säästöä (toki pelkästään tuolla asuntojen takaisinmaksuaika lähes 40 vuotta, mutta valtioilla on harvoin kiire; toisaalta rakennuslaadusta riippuen se 40 vuotta voi ikävästi olla talon tekninen käyttöikä, joten tässä saattaisi sittenkin tulla persnettoa). Tiedä vaikka jonkun näihin asuntoihin muuttavan palkkaluokkakin sattuisi nousemaan suhteellisen lähelle kasvukeskusta muutettuaan.
Muutenkin 150 000 euron nettohintalappu per asunto (ainakin, jos puhutaan alle 40 neliön yksiöistä) vaikuttaa suolaiselta, kun kuitenkaan ei voida puhua mistään luksusasunnosta merinäköalalla puiston vieressä. Ja eiköhän valtio saisi rakentaa verottomana, ja jos ei saisikaan, niin keräisi ALV:t itse.
Tosin unohdin täysin tuon mainitsemasi infran, joka tietysti vaikuttaa kokonaishintaan. Sekä sen velan korkokulut, jotka todennäköisesti eivät hipoisi enää nollaa.

Ihan hyviä numeroita. Kieltämättä näyttää siltä, ettei ainakaan ensimmäisiin kymmeneen tuhanteen asuntoon voi päästää pelkästään vähävaraisia asuntosijoittajia.

Tuossa sosialismijutussa ajatukseni oli lähinnä se, että yleensä hommat menevät jollakin tavalla pieleen, jos valtio alkaa liikaa sekaantua asioihin, jotka markkinatalous hoitaa paremmin, koska bisnestaidot ovat usein vähän niin ja näin.
Tämä pitää paikkansa. Valitettavasti vuokra-asuntomarkkinoilla markkinatalous ei hoida asioita paremmin, koska täällä kylmässä pohjolassa ihmisillä on pakko olla lämmin koti eikä sellaista käytännössä saa enää hartiavoimin rakentaa edes omaan metsään. Asia on täysin erilainen, mikäli ilmastonmuutos alkaa mahdollistaa täälläkin asumisen palmun alla.

Kunnilla itsellään on aika paljon erinäistä asuntotuotantoa, mutta kunnat eivät voi ottaa määrättömästi velkaa, ja kaavoittamisessa on se ongelma, että uusia asuntoja kaavoitettaessa ja uutta infraa rakentaessa takaisinmaksuaika on vuosikymmeniä. Esim. Helsingillä on liian velkaantumisen välttämiseksi investointikatto.
Ja näyttää olevan melko matala sellainen.
Tuotanto-ohjelmatavoite (1130 asuntoa) ei toteutunut. -- Vuonna 2015 alkoi 871 asunnon rakentaminen. Näistä 476 oli vuokra-asuntoja, 280 asumisoikeusasuntoja ja 115 hitas-omistusasuntoja.
http://www.att.hel.fi/sites/default/files/toimintakertomus/att-toimintakertomus2015.pdf, sivu 21.
 
Asiaton käytös: trollaus
Paljon vasemmistoliittokannattajia tässä threadissa ja epärealistista keskustelua.

Miksi täällä ei postata tyylin mikä on hyvä lainakorko? Onko esim 0,9%+12kk eurobor ok lainakorko jos puhutaan sijoituslainasta? Onko 0.8%+12kk eurobor ok lainakorko jos omaan käyttöön asunto ostetaan?

Vasemmistoliitto ajattelee varmaan että kapitalistit ovat pahoja? Sanoisin että käytännössä 99% eivät ole niin pahoja kuin tässä laulussa:
 
Viimeksi muokattu:
Itselle tyydyin hyvillä mielin 1.0 + euribor 12kk korkoon.. laina iso tuloihin nähden ja omaa rahaa minimit niin siksi 1% ihan ok omasta mielestä
Minusta se kuulostaa ihan ok lainalta. Ei ole superhyvä Suomen ennätys luokaa mutta ei myöskään huono laina.
 
Justiinsa oli iltiksessä juttua, että uusien lainojen keskimarginaali tällä hetkellä 0,97% varianssin ollessa vähäriskisten asiakkaiden 0,6% ja suuremman riskin asiakkaisen jopa 1,5% välillä.

Eli prosentin marginaalin saava voi mieltää olevansa aika keskivertoasiakas.

Lainakisa kovenee: 5 pankkia alensi marginaaliaan
 
Itselle tyydyin hyvillä mielin 1.0 + euribor 12kk korkoon.. laina iso tuloihin nähden ja omaa rahaa minimit niin siksi 1% ihan ok omasta mielestä
Tuohon marginaaliin vaikuttaa se alue josta asuntoa haet, kasvukeskuksissa on selkeästi pienemmät marginaalit kuin muualla suomessa.
Itse kartoitin marginaalia 5% omarahoituksella sekä 25% rahoituksella, marginaaliero oli 0.15% luokkaa joten tyydyin asunnossa korkeampaan marginaaliin nykykoroilla, 0.75% uudiskohteelle. Eiköhän tuon säästyneen pääoman saa tuottamaan paremminkin... ja paskat, ostin auton :D

Sijoituslainassa tuntui tampereella marginaalit pyörivän siinä 0.7-0.9%. 0.8% tuli otettua 30% omarahoitteeseen omasta pankista.
 
Tuohon marginaaliin vaikuttaa se alue josta asuntoa haet, kasvukeskuksissa on selkeästi pienemmät marginaalit kuin muualla suomessa.
Itse kartoitin marginaalia 5% omarahoituksella sekä 25% rahoituksella, marginaaliero oli 0.15% luokkaa joten tyydyin asunnossa korkeampaan marginaaliin nykykoroilla, 0.75% uudiskohteelle. Eiköhän tuon säästyneen pääoman saa tuottamaan paremminkin... ja paskat, ostin auton :D

Sijoituslainassa tuntui tampereella marginaalit pyörivän siinä 0.7-0.9%. 0.8% tuli otettua 30% omarahoitteeseen omasta pankista.
Olen kysynyt 6 eri pankista ja en suostu kertoo mistä sain parhaan tarjouksen mutta tarjoavat 0.9%+12kk eurobor sijoituasuntolainaksi jos ostan lisää tai sitten vain siirrän nykyset pari lainaa siihen pankkiin. En asu lähelläkään Tamperetta ja asuntoni eivät ole siellä. Tampere on mielenkiintoinen hehe Tesomaa kiinnosti hinnaltaan mutta sitten sain tietää että Tesomaa on slummi alue Tampereella taitaa olla Tampereen pahin alue. Tampereella on toki hyviä alueita mutta siellä asunnot maksavat enemmän.

30% omarahoittamista? Onpas paljon. On minulla rahaa tilillä > 15% mutta minun ostoksessa käytän noin 5% oma rahaa ja sitten se 2% vero maksan kun ei ole eka asunto.

Mikä ihmeen järkeä käyttää oma rahaa paljon jos sitten tietysti ei ole niin että pakko käyttää koska pankki ei myönnä niin paljon lainaa.

Suhteessa että käytän niin vähän omaa rahaa olen tyytyväinen tarjoukseeni. En ole päättänyt vielä jos ostan se on yleinen lainalupaus mutta yhtä tiettyä asuntoa harkitsen jos ostan.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin kuitenkin nuo asiat sopii kuvaan joka olen saanut Tampereesta... tarinoita on paljon ja uskottavuus ei aina ole ihan niin super hyvä. Tutkimuksen mukaan sijoituslainat normaalisti Suomessa on 1-1.5% ja tuo tutkimus kattaa koko Suomen mukaanlukien Helsinki, Tampere, Turku jne. Omat asuntolainat no sieltä voi löytyä enemmän näitä alle 1%.
 
Viimeksi muokattu:
Justiinsa oli iltiksessä juttua, että uusien lainojen keskimarginaali tällä hetkellä 0,97% varianssin ollessa vähäriskisten asiakkaiden 0,6% ja suuremman riskin asiakkaisen jopa 1,5% välillä.

Eli prosentin marginaalin saava voi mieltää olevansa aika keskivertoasiakas.
Yes uskon tämän asian.... mutta sijoitusasuntolaina marginaali on hieman korkeampi kuin normaali asuntolaina. Tuo tutkimus varmaan sisältää myös sijoitusasuntolainat mutta ne ei pitäisi olla ihan matalimassa päässä.
 
Viimeksi muokattu:
30% omarahoittamista? Onpas paljon. On minulla rahaa tilillä > 15% mutta minun ostoksessa käytän noin 5% oma rahaa ja sitten se 2% vero maksan kun ei ole eka asunto.

Mikä ihmeen järkeä käyttää oma rahaa paljon jos sitten tietysti ei ole niin että pakko käyttää koska pankki ei myönnä niin paljon lainaa.

Niin siis, ensiasuntoon otin 5% omarahoituksella, ja sijoitusasuntoon 30% omarahoituksella. En nyt oikein ymmärrä mitä haet takaa? Pankki ottaa vakuuksiin asunnon osalta vain 70% sen hinnasta joten jostakin se loppuosuus on napsastava (ei käytettävissä muita vakuuksia), eli, itselläni oli likvidiä omaisuuttaa vaihtaa rahaksi joten näin tein. Asunto on valmiiksi vuokrattuna joten nykyisellä vuokralla-vastike-korot-lyhennys-verot pääsen -30e summaan. Tämä on mielestäni oikein passeli ratkaisu ja excelissä se tärkein eli, sijoitetun pääoman tuotto-% on oikein makoisa!
Nimenomaan tässä haetaan tuottoa sille sijoitetulle pääomalle, yli 10% on ihan ok. Pörssistä saa vakaata 4-6% reit osakkeista joten asunnoissa on päästävä reilusti ylitse, mahdollisten remonttien ja tyhjien kuukausien takia. Joten omassa tähtäimessä se ROE on siellä 15% nurkilla johon ei tuo omarahoitusosuus enää vaikuttakkaan, jännää eikö?

Tosiaan kun vakuudet tahi omarahoitus (mieluiten rahoitus) on kunnossa niin kyllä noissa sijoitusasunnoissa painellaan nykyhetkessä marginaalien osalla siellä alle 0.8% luokassa
 
Viimeksi muokattu:
Niin siis, ensiasuntoon otin 5% omarahoituksella, ja sijoitusasuntoon 30% omarahoituksella. En nyt oikein ymmärrä mitä haet takaa? Pankki ottaa vakuuksiin asunnon osalta vain 70% sen hinnasta joten jostakin se loppuosuus on napsastava (ei käytettävissä muita vakuuksia), eli, itselläni oli likvidiä omaisuuttaa vaihtaa rahaksi joten näin tein. Asunto on valmiiksi vuokrattuna joten nykyisellä vuokralla-vastike-korot-lyhennys-verot pääsen -30e summaan. Tämä on mielestäni oikein passeli ratkaisu ja excelissä se tärkein eli, sijoitetun pääoman tuotto-% on oikein makoisa!

Tosiaan kun vakuudet tahi omarahoitus (mieluiten rahoitus) on kunnossa niin kyllä noissa sijoitusasunnoissa painellaan nykyhetkessä marginaalien osalla siellä alle 0.8% luokassa
Ehkä juuri sinun ystäväpiirisissä marginaalit on noin.

Noh mitä ajan takaa? Kun korot ovat alhaisia voi rahat tuottaa rahaa ja jos korot nousee rajusti niin sitten toki voi tehdä ylimääräisen lainalyhennyksen.

Kyllä rahaa voi tuotaa rahaa ilman että se on asunnossa kiinni. Velan koroista saa myös verovähennystä.

Minun haaste eivät ole takuun antaminen lainaneuvotteluissa ja se on todella helppoa minulle jos takuun perusteella ottaisin lainaa voin saada 0% omalla rahalla todella paljon asunto lainaa. Haaste minulle on tulot-menot lainaneuvotteluissa.

Sinulla on ilmeisesti päinvastoin haastena takuu joka ei ole minulle haaste. Koska sinulla ei ole takuuta antaa riittävästi joudut käyttää enemään rahaa sen ymmärrän.

Minulla on ennestään 1200 euroa/kuukausi sijoitus asunto lainalyhennyksiä jos ostan vielä sijoitusasunnon niin se kuukausi lyhennys nousee...

Sinun ja minun ongelmat ovat kuin päivä ja yö siis täysin erilaisia ongelmia.
 
Viimeksi muokattu:
Paljon vasemmistoliittokannattajia tässä threadissa ja epärealistista keskustelua.

Miksi täällä ei postata tyylin mikä on hyvä lainakorko? Onko esim 0,9%+12kk eurobor ok lainakorko jos puhutaan sijoituslainasta? Onko 0.8%+12kk eurobor ok lainakorko jos omaan käyttöön asunto ostetaan?

Vasemmistoliitto ajattelee varmaan että kapitalistit ovat pahoja? Sanoisin että käytännössä 99% eivät ole niin pahoja kuin tässä laulussa:


@Stargate2017 nuo videot eivät liity mitenkään keskusteluun, eikä muutenkaan tarvitse kommentoida käsityksiäsi muista keskustelijoista. Olet jo muissa ketjuissa hämmentänyt huomautuksen arvoisesti, joten nyt tulee varoitus.
 
Mutta tässä ajattelet jälleen kuin tuottoa tavoitteleva asuntosijoittaja etkä kuin säästöä tavoitteleva valtio. Kelan mukaan keskimääräinen (eli ei edes se pahin vaihtoehto) yleinen asumistuki oli edellisvuonna 4 042 euroa per ruokakunta. Täten ne 10 000 asuntoa tekisivät jo vuodessa vähintään (koska tuilla on tapana nousta) 40 miljoonaa säästöä (toki pelkästään tuolla asuntojen takaisinmaksuaika lähes 40 vuotta, mutta valtioilla on harvoin kiire; toisaalta rakennuslaadusta riippuen se 40 vuotta voi ikävästi olla talon tekninen käyttöikä, joten tässä saattaisi sittenkin tulla persnettoa). Tiedä vaikka jonkun näihin asuntoihin muuttavan palkkaluokkakin sattuisi nousemaan suhteellisen lähelle kasvukeskusta muutettuaan.
Tässä on nyt se ajatusharha, että kuvittelet, että asumistukea tarvittaisiin nolla euroa valtion rakentamiin asuntoihin. Ei uusien asuntojen rakentaminen ole halpaa, joten eivät vuokratkaan voi olla hyvin alhaisia. 20 vuotta on järkevä takaisinmaksuaika, koska 20 vuoden jälkeen asuntoihin alkaa tulla jo korjauskustannuksia. 40 vuoden ikään mennessä taloon on tehty jo paljon remontteja. Sitten taas jos lähdetään siitä, että talot rakennetaan vain muutamaksi kymmeneksi vuodeksi ja sitten puretaan, niin tuloksena on 70-luvun tyyliin roskaa ja slummiutumista. Roskaa voi syntyä muutenkin, mutta ei siihen kannata erikseen pyrkiä.

Muutenkin 150 000 euron nettohintalappu per asunto (ainakin, jos puhutaan alle 40 neliön yksiöistä) vaikuttaa suolaiselta, kun kuitenkaan ei voida puhua mistään luksusasunnosta merinäköalalla puiston vieressä.
Ei kai ajatuksena ole rakentaa yksiökasarmeja? Kokeilin laittaa Oikotien hakuun uudiskohteet, ja hintalapuksi 150 000 euroa. Yli 50 neliön kerrostaloasuntoja löytyi tuolla hinnalla 90 kappaletta koko Suomesta, paikkakuntina kaiken maailman Tyrnävää ja Pyhäjokea (tosin myös Oulusta löytyi). Näistäkin suuri osa oli liiketiloja. 50 neliötä on mielestäni aika hyvä keskiarvo uusille asunnoille, koska taloissa pitää olla myös perheasuntoja. Opiskelija-asuntolat ovat asia erikseen.

Asuntojen hintoihin vaikuttaa myös tonttien hinta. Kunnan ei kannata luovuttaa tonttia alihintaan edes valtiolle, koska kunnan oma talous kärsii tästä.
 
Mikä lyhennystapa kannattaisi asuntolainaan ottaa?

Riippuu siitä, mitä arvostaa. Yleisimmistä:
  • Annuiteetti eli tasaerä sopii hyvin lainanottajalle, joka haluaa tietää lainan takaisinmaksuajan tarkalleen etukäteen ja jonka maksukyky kestää mahdollisen korkojen nousun.
  • Tasalyhennys on hyvä vaihtoehto, jos haluaa saada lainanlyhennyksen nopeaan vauhtiin heti alusta alkaen. Tämä lainan lyhennystapa on erityisesti suurilla lainoilla usein edullisempi kuin annuiteettilyhennys
  • Kiinteä tasaerä kannattaa valita silloin, jos haluaa tietää maksuerien suuruuden tarkalleen myös tulevaisuudessa, eikä niinkään välitä laina-ajan pituudesta.
Lähde: Annuiteetti, tasalyhennys vai kiinteä tasaerä? | Kulutusluottovertailu
 
Kiinteä tasaerä oli oma valinta aikoinaan. Kuukausittaisten kulujen ennakointi on siinä helpointa, koska ne pysyvät aina samana. Laina-ajan pituutta voi kontrolloida aina ylimääräisillä lyhennyksillä, jos niin haluaa.
 
Juu eiköhän tuo ole paras itselle myös. Saako tuon kiinteän tasaerän aina jos haluaa vai onko tapaus kohtaista pankin näkökulmasta?
 
Juu eiköhän tuo ole paras itselle myös. Saako tuon kiinteän tasaerän aina jos haluaa vai onko tapaus kohtaista pankin näkökulmasta?

Ei pitäisi olla ongelmaa sen suhteen. Lähinnä maksuerän suuruus on se mistä keskustellaan ja sitä en laittaisi liian isoksi, koska tosiaan ylimääräiset lyhennykset ovat aina mahdollisia.
 
Itse pidin aikoinaan annuiteettia kätevimpänä, koska en halunnut laina-ajan lyhenevän mahdollisten ylimääräisten lyhennysten takia.

Annuiteetissa kuukausierät pienenevät kun suoritetaan lisämaksuja.

Kiinteä tasaerä ei välttämättä onnistu pisimmillä laina-ajoilla, koska mahdolliset korkojen nousut voivat nostaa pelkät korkomenot sellaisiksi, että laina-aika alkaa lähestyä ääretöntä.

En tiedä saako suomessa jo 30v lainoja, mutta 25v pitäisi onnistua.
 
Tuo on hyvä pointti myös. Tarkoitus on kyllä tehdä lisälyhennyksiä, niin mukavaa kun seuraava kuukausierä on pienempi.
 
Tuo on hyvä pointti myös. Tarkoitus on kyllä tehdä lisälyhennyksiä, niin mukavaa kun seuraava kuukausierä on pienempi.
Totta. Pankista on myös mukavampaa niistää parempaa korkoa, koska korko lasketaan jäljellä olevalle lainasummalle. Koska laina-aika ei lyhene, lainaa on maksamatta enemmän ja pankki saa niistettyä korkeampaa korkoa lisälyhennyksistäsi huolimatta.
 
Tuo on hyvä pointti myös. Tarkoitus on kyllä tehdä lisälyhennyksiä, niin mukavaa kun seuraava kuukausierä on pienempi.
Kannattaa myös muistaa, että jos teet 200k annuiteettilainaan tonnin ylimääräisen lyhennyksen, niin eipä se kuukausierä putoa kuin eurolla/parilla.
 
Jos ostettavassa asunnossa on tällä hetkellä vuokralainen, niin kuinka pitkä irtisanomisaika siinä yleensä on? 3kk, 6kk? Ja jos sopimus on määräaikainen, niin saako vuokralainen olla siinä sen määräajan loppuun vaikka se olisi esim. vuoden?

Mitenkäs tällaisessa tapauksessa vuokran korottaminen? Esim. siltä vuodelta pyytäisikin vaikka 50€/kk isompaa vuokraa?
 
Jos ostettavassa asunnossa on tällä hetkellä vuokralainen, niin kuinka pitkä irtisanomisaika siinä yleensä on? 3kk, 6kk? Ja jos sopimus on määräaikainen, niin saako vuokralainen olla siinä sen määräajan loppuun vaikka se olisi esim. vuoden?

Mitenkäs tällaisessa tapauksessa vuokran korottaminen? Esim. siltä vuodelta pyytäisikin vaikka 50€/kk isompaa vuokraa?

Vuokranantajan irtisanoessa vuokrasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jos huoneiston vuokrasuhde on välittömästi ennen irtisanomista kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden, ja muussa tapauksessa kolme kuukautta (vuokranantajan irtisanomisaika).

Vuokraa et saa korottaa kesken määräaikaisen sopimuksen, korotuksia säädellään muutenkin huoneenvuokralaissa, esim. näin

Jos vuokraa joudutaan vapaarahoitteisissa vuokrasuhteissa korottamaan muutoin kuin sopimuksessa mainitulla menettelyllä, on neuvottelut aloitettava vähintään 6 kuukautta ennen aiottua korotusta. Korotusten tulee olla kohtuullisia ja korotetun vuokran tulee vastata huoneiston vuokra-arvoa. Korotukset eivät saa vuosittain ylittää 15 prosenttia muutoin kuin tilanteissa, joissa kiinteistössä tehdään merkittäviä kiinteistön ja huoneiston vuokra-arvoa kohottavia korjauksia. Jos osapuolet ovat neuvottelujen tuloksena päässeet sopimukseen vuokrankorotuksesta, on siitä hyvä tehdä kirjallinen sopimus. Samalla tulee sopia ja kirjata tasokorotuksen jälkeen tehtävien vuosittaisten vuokrankorotusten peruste, ajankohta ja määrä.

Vuokraturvalla on aika hyvät tietopankit, kannattaa selata: Tietopankit
 
Juu eiköhän tuo ole paras itselle myös. Saako tuon kiinteän tasaerän aina jos haluaa vai onko tapaus kohtaista pankin näkökulmasta?
Pidempiin lainoihin lienee vaikea saada tasaerää, koska korkojen noustessa maksuaika venähtäisi liikaa. Ei kai sillä muuten luulisi olevan pankille väliä.
 
Annuiteetti eli tasaerä, kuten keskustelun avanneessa postauksessa puhutaan.
 
Annuiteetti eli tasaerä, kuten keskustelun avanneessa postauksessa puhutaan.
Tämä tasaerä maksimi mikä myönnetään riippuu myös konttorista ja asiakkaasta ja pankista.

Esim. Nordea kuten sanoit usein 25 vuotta.
Taloyhtiö lainat usein 20-25 vuotta riippumatta mikä pankki.
Danske Bank 18 vuotta.
Helsinki OP 15 vuotta.
Turku OP 20 vuotta.
Onhan niitä vaikka kuinka monta pankkia mutta kysykää itse mitä he myöntävät.

Tämä nyt siis elokuu/syyskuussa 2017 olen kysynyt asiaa heiltä.
Lopuksi voisi kysyä itseltään onko 25 vuoden laina aika niin järkevää? Minusta se ei ole mikään taloudellinen voitto tai kehumisen arvoista vaikka aina voi tehdä ylimääräisiä lainalyhennyksiä ja korjata asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
Oliko varmasti tasaerä eikä tasalyhennys (missä lyhennyksen määrä pysyy samana. korot muuttuu)?
Minun sijoitusasunto lainat ovat tällaisia tasaerä lainoja, mutta niin että saa tehdä ylimääräisiä lainalyhennyksiä. Tasaerä lainassa kuukausimaksu ei nouse jos korot nousee vaan lainaaika pitenee jos korot nousee.

Moni myös varsinkin jos asunto on omaan käyttöön pytää pankilta että hei haluan lyhyemmän laina ajan esim. 8-15 vuotta.

Minä en ole ikinä ottanut mitään 25 vuoden lainoja ja ei innosta sellaiset lainat.
 
Viimeksi muokattu:
Myönnetäänkö tällaisia pitkiä tasa lyhenteisiä annuiteetti lainoja sijoitus asuntoihin lappeen Rannassakin?
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 471
Viestejä
4 497 585
Jäsenet
74 212
Uusin jäsen
floppana

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom