Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Ymmärrän pointin, mutta edelleen häiritsee kun tuot omia mieltymyksiä faktoina esille. Tiedostan että samalla rahalla saa enemmän muualla Suomessa, mutta se koskee kaikkia asumismuotoja eikä sille mitään voi jos esim. ystäväpiiri, työura tai muu on lukittu Helsingin seutuun eikä sieltä halua pois.

Esim. minua ei kuitenkaan henkilökohtaisesti häiritse naapuritalojen lähellä oleminen yhtään, niin en ymmärrä että tämä nyt ei sitten ole jostain syystä oikeaa omakotiasumista. Täällä on juurikin se oma rauha ettei kenellekään muulle tarvitse perustella päätöksiä, ne asiat saa hoitaa itse mitkä haluaa, autopaikalla ei ole tuntemattoman auto kiinni omassa yms.
Sitähän minä sinulle yritin myös kertoa, että ei (edes) sieltä Helsingin seudulta mihinkään pois tarvitse lähteä, kun mittaa tekemistä ajassa matkan sijaan. Sinulla tuskin on piha pelkkää soraa ja asfalttia, mutta varmaan olet nähnyt näitäkin omakotitaloja? Mitä pienempi tontti, niin sen useammin näkee pk- seudulla. Ei tuossa hommassa ole omakotiasumisen kanssa muuta tekemistä kuin kiinteistön omistusmuoto. Hyvin äänieristetty kerrostalokämppä olisi todennäköisesti kivempi vaihtoehto. (Iso) pihahan se omakotitalon suurimman eron tekee muihin asumismuotoihin.
 
Sitähän minä sinulle yritin myös kertoa, että ei (edes) sieltä Helsingin seudulta mihinkään pois tarvitse lähteä, kun mittaa tekemistä ajassa matkan sijaan. Sinulla tuskin on piha pelkkää soraa ja asfalttia, mutta varmaan olet nähnyt näitäkin omakotitaloja? Mitä pienempi tontti, niin sen useammin näkee pk- seudulla. Ei tuossa hommassa ole omakotiasumisen kanssa muuta tekemistä kuin kiinteistön omistusmuoto. Hyvin äänieristetty kerrostalokämppä olisi todennäköisesti kivempi vaihtoehto. (Iso) pihahan se omakotitalon suurimman eron tekee muihin asumismuotoihin.
Nämä on juuri niitä makuasioita. Iso piha on suunnilleen vihoviimeinen asia mikä minua kiinnostaisi omakotitalossa. Nyt asun siis rivarissa, mutta katselimme nykyistä hommatessa myös näitä postimerkkiin painettuja omakotitaloja.
 
Sitähän minä sinulle yritin myös kertoa, että ei (edes) sieltä Helsingin seudulta mihinkään pois tarvitse lähteä, kun mittaa tekemistä ajassa matkan sijaan. Sinulla tuskin on piha pelkkää soraa ja asfalttia, mutta varmaan olet nähnyt näitäkin omakotitaloja? Mitä pienempi tontti, niin sen useammin näkee pk- seudulla. Ei tuossa hommassa ole omakotiasumisen kanssa muuta tekemistä kuin kiinteistön omistusmuoto. Hyvin äänieristetty kerrostalokämppä olisi todennäköisesti kivempi vaihtoehto. (Iso) pihahan se omakotitalon suurimman eron tekee muihin asumismuotoihin.

Ja minä yritin sanoa, että on muitakin asioita kuin se piha :) Voisin asua omakotitalossa vaikka olisi pelkkää soraa ympärillä, kun ne muut hyvät puolet menevät edelle muista asumismuodoista. Täysin makuasia, ei fakta, eikä tee yhtään vähemmän omakotiasumista vaikka ei olisi suurta puutarhaa ympärillä.
 
Ja minä yritin sanoa, että on muitakin asioita kuin se piha :) Voisin asua omakotitalossa vaikka olisi pelkkää soraa ympärillä, kun ne muut hyvät puolet menevät edelle muista asumismuodoista. Täysin makuasia, ei fakta, eikä tee yhtään vähemmän omakotiasumista vaikka ei olisi suurta puutarhaa ympärillä.
Sä haluat asua omakotitalossa, mutta et halua tehdä tyypillisiä omakotitalon juttuja johon se isohko piha on käytännössä pakko olla. Vähän kuin sanoisit pelaavasi tennistä, kun pelkästään pompottelet mailalla palloa. Ihan vapaasti saat asua ja nauttia postimerkkitontilla ahtaasti, mutta minulle tuo on varsinaisen omakotiasumisen larppaamista.
 
Kesti hetki löytää taulukkoa ja tietoa tuosta rakennustyypistä ja miksi juuri kerrostaloissa halutaan isompia asuntoja kun taas muissa tahdottaisiin pienempiä, eli:

1698341967402.png


Näyttää siis että halutaan pienempiä (omakoti sekä rivi)taloja kuin 71m2 mutta isompia (kerros)taloja kuin 55,5m2.

Otaksuttavasti siis suuri enemmistö kansasta haluaisi asua kesimäärin 60m2 omakoti/rivi/kerrostalossa.. mielenkiintoista. Lähtien siis tästä: " — Suomalaiset toivovat nykyistä pienempiä omakoti- ja rivitaloasuntoja, mutta suurempia kerrostaloasuntoja "
 
Ei se silti sitä muuta, että käytännössä larppaat omakotiasumista postimerkillä. Ei tuollaisella täyteen ahdetulla tontilla oikeasti voi puhua omakotiasumisesta vaan kyseessä on jonkunmoinen kokoelma erillistaloja, jossa on koko ajan naapureiden silmän alla (tai vaihtoehtoisesti aidatussa häkissä).
Ei kannata nyt kuitenkaan sekoittaa määritelmiä omakotitalo ja erillistalo keskenään puhuttaessa tontin koosta, koska eroahan niissä on vain omistusmuoto. Erillistalo voi olla siis ihan yhtä väljästi tai tiiviisti rakennettu kuin omakotitalokin.
 
Sä haluat asua omakotitalossa, mutta et halua tehdä tyypillisiä omakotitalon juttuja johon se isohko piha on käytännössä pakko olla. Vähän kuin sanoisit pelaavasi tennistä, kun pelkästään pompottelet mailalla palloa. Ihan vapaasti saat asua ja nauttia postimerkkitontilla ahtaasti, mutta minulle tuo on varsinaisen omakotiasumisen larppaamista.
Meille esimerkiksi omakoti- tai erillistalon tärkein ominaisuus oli seinänaapurittomuus eli ei ole vieressä seinän takana valittavaa naapuria, jos itse tykkää katsella leffoja illalla vähän kovemmilla volyymein. Muissa asuinmuodoissa kun se naapuri on aina jollakin seinustalla olemassa.
 
Nämä on juuri niitä makuasioita. Iso piha on suunnilleen vihoviimeinen asia mikä minua kiinnostaisi omakotitalossa. Nyt asun siis rivarissa, mutta katselimme nykyistä hommatessa myös näitä postimerkkiin painettuja omakotitaloja.
Lapsuudenkodissa oli iso piha, lähes 5000 neliötä. Mutta se oli mäntymetsää eli edes nurmikkoa ei ollut leikattavaksi. Sellaisen haluaisin vielä itsellekin joskus. Polttopuut omalta tontilta mutta ei tarvetta ruokonleikkurille tai haravalle.
 
Turha on maku asioista kiistellä. . Jos ei tykkää pihatöistä ostaa pienemmällä tontilla olevan ja toisinpäin. Voihan sitä ostaa vaikka sitten mökin lisäksi jossa voi puuhastella pihassa kaikkea mahdollista.
 
Turha on maku asioista kiistellä. . Jos ei tykkää pihatöistä ostaa pienemmällä tontilla olevan ja toisinpäin. Voihan sitä ostaa vaikka sitten mökin lisäksi jossa voi puuhastella pihassa kaikkea mahdollista.

Näin se menee, mutta hauska silti kiistellä kun yksi nimimerkki on laittanut koko termistön uusiksi omiin mieltymyksiin perustuen.
 
Itsellä sattuu olemaan 2400 m2 tontti yhdellä rajanaapurilla taajaman rajalla ja vieressä omaa maata vajaa 80 hehtaaria mutta olennaista itselle on se että ei ole taloyhtiötä eikä seinänaapureita, ei puutarhanhoito tms. Eli postimerkkitonttikin kävisi kunhan rakennuslupa rittää.
 
Kuinka huono valinta on omakotitalo kunnan vuokratontilla ja elinkustannusindeksiin sidotuilla korotuksilla? Onko yhtään vähemmän huono, jos vuokra-aikaa on vielä vuosikymmeniä jäljellä?
Itse olen 20+ vuotta asunut kaupungin vuokratontilla olevassa ok-talossa. En sitä ostohetkellä kokenut ongelmaksi ja kyllä tällä alueella säännöllisesti talot ovat vaihtaneet omistajaa. Ei siis ole kaikille ongelma vaikka tämänkin keskustelun perusteella joillekin on. Vuokrasopimus juuri vanheni ja uusittiin 30+30 vuotiseksi. Toki hinta samalla nousi kohtuuttoman paljon, mutta tulkitsen niin, että olen sen 20v nauttinut naurettavan halvasta vuokrasta.

Vuokratontista ei myöskään mene kiinteistöveroa, joka vähän tasaa.
Tämä hyvä havainto uhkasi hautautua, niin nostan esiin.

Kuten täälläkin on toistuvasti korostettu, asunnon markkina-arvoon vaikuttaa eniten sijainti, sijainti ja sijainti. Toki itse asunnon toteutuksen pitää miellyttää sinua itseäsi. Älä tee muiden ihmisten mielipiteistä itsellesi ongelmia!
 
  • Tykkää
Reactions: svm
Ei kannata nyt kuitenkaan sekoittaa määritelmiä omakotitalo ja erillistalo keskenään puhuttaessa tontin koosta, koska eroahan niissä on vain omistusmuoto. Erillistalo voi olla siis ihan yhtä väljästi tai tiiviisti rakennettu kuin omakotitalokin.
Huonosti valittu termi, hain siis rinnastusta rivitaloon, olisi pitänyt puhua erillisistä taloista. Ts. ero rivariin lähinnä pieni pätkä maata + omat ulkoseinät. Toki on tainnut jotkut innovatiiviset välittäjät myydä yhteenrakennettujakin omakotitaloina. En osaa sanoa saisiko esim. autokatoksella toisissaan kiinni olevia myydä oikeasti omakotitaloina vai pitäisikö olla joku ketjutalo tai hifistely rivari.
Meille esimerkiksi omakoti- tai erillistalon tärkein ominaisuus oli seinänaapurittomuus eli ei ole vieressä seinän takana valittavaa naapuria, jos itse tykkää katsella leffoja illalla vähän kovemmilla volyymein. Muissa asuinmuodoissa kun se naapuri on aina jollakin seinustalla olemassa.
Jotenkin tästä tuli mieleen se oikeuteen joutunut espoolaisnainen, kun oman kotinsa rauhassa puuhasteli kaikennäköistä. Näissä on kyllä se hyvä puoli, että yleensä jonkun kämpän saa ostettua selkkauksen jälkeen tavallista halvemmalla.

Näin se menee, mutta hauska silti kiistellä kun yksi nimimerkki on laittanut koko termistön uusiksi omiin mieltymyksiin perustuen.
Mielenkiintoinen tapa puhua itsestä kolmannessa persoonassa ;) Nämä postimerkit edustavat aika uutta kehityssuuntausta, kun pk-seudun maa on loppu (tm).
 
Tosta kun vaikka katsoo Kuurinniittyä satelliittinäkymästä, niin ihan kivasti on metsään, eli Espoon keskuspuistoon rajoittuvia tontteja. Vastaavia alueita kyllä löytyy, mutta eihän kaikki voi noin tietenkään olla.
Tuosta vaan puuttuu kuvan keskeltä mm. tuleva iso yhteiskuntarakentamiseen varattu alue. Puustoa jää muutaman puun verran väliin. Keskuspuiston puolen muutamat talot lienevät toistaiseksi turvassa. Hintaahan noilla taisi olla melkoisesti, muistelen että noita tontteja katselin aikanaan.
 
Jotenkin tästä tuli mieleen se oikeuteen joutunut espoolaisnainen, kun oman kotinsa rauhassa puuhasteli kaikennäköistä. Näissä on kyllä se hyvä puoli, että yleensä jonkun kämpän saa ostettua selkkauksen jälkeen tavallista halvemmalla.
En kyllä ymmärrä tästä lauseesta nyt mitään kun kuulostaa jotenkin todella kaukaa haetulta.
 
Sitä vaan, että postimerkillä ei aina onnistu oma tupa, oma lupa.
Tuollaiset vähintään 10 hehtaarin tontit on aika harvassa pk-seudulla, jos haluaa edelleen, että lähimmät palvelut ei ole kymmenien minuuttien ajomatkan päässä. Ei jollain hehtaarinkaan tontilla voi tehdä mitä haluaa kun naapuri on edelleen liian lähellä, jos vaikka haluaisi rällätä kunnolla peltoautolla.

Mä en vaan ymmärrä mikä pakkomielle on väittää tuosta postimerkkitontista, kun ei kaikki sitä isoa tonttia edes halua. Voi hyvin riittää kun on pihalla paikat omille autoille ja terassi kesänviettoa varten eikä naapurit suoraan seinän takana. Ei kaikki halua sitä isoa tonttia itselleen, jos sitä tilaa ei mihinkään tarvitse.
 
Sitä vaan, että postimerkillä ei aina onnistu oma tupa, oma lupa.
Ensimmäisenä keväänä nykyisessä kodissani olimme laittamassa laituria vesille. Naapurin rouva oli menossa uimaan alasti, kysyi että ei kai haittaa jos käy alasti uimassa, kun ei ole tottunut käyttämään uikkareita kotirannassa. Katsoimme vaimoni kanssa toisiamme ja olimme että ei kyllä haittaa.

Espoossa toki ihmiset pahoittavat mielensä huomattavasti helpommin.
 
Kai ihmiset tiedostaa realiteettejä ja mieluummi asuu keskimäärin "noin" kuin hoitaa esim. 300 metrisen tien aurauksen ja järjestää lapset yli 10km päähän päiväkotiin.

Haja-asutustontteja on kyllä säännöllisesti saatavilla kohtuulliseen hintaankin kaikkialla paitsi ehkä pääkaupunkiseudulla, mutta kun rupeaa selvittämään sitä mitä kunnallistekniikka, tien tekeminen yms. yhteensä tulee maksamaan niin jää usein rakentamatta kun vaihtoehtona on kunnan asfaltti ja putket 10m etuovesta.
Haja-asutusalueelle kunnallistekniikkaa ei tule vaan tehdään porakaivo + suodatuskenttä + umpisäiliö. Kunnallistekniikka on vain kaava-alueilla ja joillakin teiden varsilla, jotka yhdistävät taajamia. Joissakin kylissä on vesiosuuskunta joka on kaikkein paskin ratkaisu. Todella kallis osakkaille.

Oma kunnallistekniikka eli porakaivo + umpisäiliö halvempi kuin kunnan piiloverotettu kunnallistekniikka pitkän päälle ja ei tarvitse miettiä miten paljon vettä kuluu.

Tien aurauksen saa muuten yhdellä puhelinsoitolla koko talveksi paikalliselta yrittäjältä.
 
Viimeksi muokattu:

Tässä esimerkki itselle aivan vihoviimeisestä järjestelystä pääkaupunkiseudulta. Kolme paritaloa ja yksi erillistalo (vai pitäisikö olla omakotitalo koska kiinteistömuoto :D) eli seitsemän kotia kiinteistömuotoisena hallinnanjakosopimuksella! Yhteiset autokatokset, roskakatos, piha-alueet yms. mutta ei esimerkiksi mahdollisuutta järjestää lumitöitä huoltoyhtiön tehtäväksi laskutuksella koska ei ole taloyhtiötä. Miten tällaisen järjestelyn saa toimimaan niin ettei tuohon seitsemän asuntokunnan porukkaan osu hankalia tapauksia? Ilmakuvaa kun katsoo niin on tuolta autokatoksen perukoilta melkoisesti lumitöitä tehtävänä.

Varmaan tässäkin keinot löytyy niin kauan kun koko porukka on yhteistyökykyistä mutta riski ongelmiin tässä kokoluokassa lienee huomattavasti suurempi kuin yhtiömuotoisessa?
 
Tuosta vaan puuttuu kuvan keskeltä mm. tuleva iso yhteiskuntarakentamiseen varattu alue. Puustoa jää muutaman puun verran väliin. Keskuspuiston puolen muutamat talot lienevät toistaiseksi turvassa. Hintaahan noilla taisi olla melkoisesti, muistelen että noita tontteja katselin aikanaan.
Joo tarkkana saa olla ostaessa, kaavaan on hyvä tutustua. Mutta on tollaisia paikkoja ympäri Espoota jonkinverran, se siis oli mun idea postauksessa. Ja siis tarkoitan metsään rajoittuvia tontteja.
 
Selittäkääs taas tyhmälle, miksi asuntolainassa lyhennyksen osuus muuttuu vaikka maksu eräpysyy samana. Esim nyt viimeiset kolme maksuerää oli n. 854e mutta lyhennyksen osuudet vaihtelivat 87,92e, 164.01e ja 123,67e ts. koron osuus maksuerästä on vaihdellut korontarkistusten välissä. Vai onko tää joku nordean paskavammainen merkintätapa? Mitään tasalyhennystä ei siis ole käytössä. Ja tämä on nyt toisen korontarkistuksen jälkeen näkynyt näin, ensimmäisen korontarkistuksen jälkeiset neljä erää ovat kaikki menneet aika samalla linjalla eli ihan loogisesti parin euron vaihtelua itse lyhennyksen osuudessa mutta en nyt tosiaan keksi miksi tuo itse lyhennys muuttuisi noin radikaalisti maksuerän pysyessä samana
 
Selittäkääs taas tyhmälle, miksi asuntolainassa lyhennyksen osuus muuttuu vaikka maksu eräpysyy samana. Esim nyt viimeiset kolme maksuerää oli n. 854e mutta lyhennyksen osuudet vaihtelivat 87,92e, 164.01e ja 123,67e ts. koron osuus maksuerästä on vaihdellut korontarkistusten välissä. Vai onko tää joku nordean paskavammainen merkintätapa? Mitään tasalyhennystä ei siis ole käytössä
Eikös tuo ihan päiväkohtaisesti mene. Eli 29 päivän kuukaudessa maksat vähemmän korkoja kuin 30 päivän kuukaudessa.
 
Eikös tuo ihan päiväkohtaisesti mene. Eli 29 päivän kuukaudessa maksat vähemmän korkoja kuin 30 päivän kuukaudessa.

Mielestäsi se päivän ero kuukauden pituudessa vaikuttaisi lyhennyksen osuuteen jopa tuplaten sen?

Edit: onkohan tuossa ollut korontarkistus juuri kesken kuukauden josta tulee tuo 87e ja 164e erien suurempi ero. Näyttäisi olevan sama homma nyt taas tässä kuussa että lyhennyksen osuus on pienempi kuin olettaisi ja koron tarkistus ollut taas
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäsi se päivän ero kuukauden pituudessa vaikuttaisi lyhennyksen osuuteen jopa tuplaten sen?

Edit: onkohan tuossa ollut korontarkistus juuri kesken kuukauden josta tulee tuo 87e ja 164e erien suurempi ero. Näyttäisi olevan sama homma nyt taas tässä kuussa että lyhennyksen osuus on pienempi kuin olettaisi ja koron tarkistus ollut taas
Tuosta se todennäköisesti johtuu, kun eivät tiedä korkoa etukäteen kuun maksuerää laskettaessa, joten se korjataan jälkikäteen seuraavassa kuussa.
 
Kesti hetki löytää taulukkoa ja tietoa tuosta rakennustyypistä ja miksi juuri kerrostaloissa halutaan isompia asuntoja kun taas muissa tahdottaisiin pienempiä, eli:

1698341967402.png


Näyttää siis että halutaan pienempiä (omakoti sekä rivi)taloja kuin 71m2 mutta isompia (kerros)taloja kuin 55,5m2.

Otaksuttavasti siis suuri enemmistö kansasta haluaisi asua kesimäärin 60m2 omakoti/rivi/kerrostalossa.. mielenkiintoista. Lähtien siis tästä: " — Suomalaiset toivovat nykyistä pienempiä omakoti- ja rivitaloasuntoja, mutta suurempia kerrostaloasuntoja "

Kerrostalot lähtivät pienenemään finanssikriisin 2009 jälkeen kun grynderit alkoivat pilkkoa asuntoja pienempiin osiin. Varmaan myös osasyy oli tiukentuneet energiamääräykset joiden neliöhintoja nostavat kustannukset ratkaistiin tekemällä pienempiä asuntoja.

Tämä kehitys ei ole katkennut vaan jatkunut näihin päiviin asti. 42 neliön kolmiota myydään parhaillaan Vantaalla. Asumisväljyys oli jo ennen tuota pienennyskehitystä Länsi-Euroopan pienimpiä ja Itä-Euroopan tasolla.
 
Kerrostalot lähtivät pienenemään finanssikriisin 2009 jälkeen kun grynderit alkoivat pilkkoa asuntoja pienempiin osiin. Varmaan myös osasyy oli tiukentuneet energiamääräykset joiden neliöhintoja nostavat kustannukset ratkaistiin tekemällä pienempiä asuntoja.

Tämä kehitys ei ole katkennut vaan jatkunut näihin päiviin asti. 42 neliön kolmiota myydään parhaillaan Vantaalla. Asumisväljyys oli jo ennen tuota pienennyskehitystä Länsi-Euroopan pienimpiä ja Itä-Euroopan tasolla.
Itsellä on reilu 50 neliöinen kaksio. Sitä summittaisesti mittailemalla en ymmärrä mihin hittoon sinne saisi vielä yhden huoneen tungettua.. :D
 
Itsellä on reilu 50 neliöinen kaksio. Sitä summittaisesti mittailemalla en ymmärrä mihin hittoon sinne saisi vielä yhden huoneen tungettua.. :D

Unohdit, että pitäisi niistää vielä 8m2 pois. Sen takia siellä onkin niitä, että olkkarin sohvalta katsellaan kun einari lämpenee uunissa ja sitä rataa. Makkari on kooltaan mallia sama kuin sänky, ehkä siinä voi seistä vieressä...

Urbaani moderni ihminen käy kotosalla vain nukkumassa muuten hän viettää aikaansa laadukkaiden ja monipuolisten palvelujen syleilyssä. Kaikki nämä wanhat isot epätehokkaat neliöt huitsin nevadassa hylätään ja puretaan: Jarmo Saarela myy yksiötään 24 000 eurolla, mutta ketään ei kiinnosta – katso koneesta, paljonko omassa kunnassasi on tyhjiä asuntoja
 
Asuntokaupat tehty ja tätä viestiketjua seuranneena ajattelin, että jotakuta saattaa kiinnostaa saadut tarjoukset ja mihin päädyttiin. Lainan määrä siis n. 230 000 EUR ja asunto-osake kasvukeskuksessa.

Pankkien tarjoamat marginaalit 3kk Euriborille:
OmaSp 0,78
Nordea 0,67
Danske 0,55
Op 0,6
POP 0,55
SP 0,4

Laina otettiin lopulta Säästöpankista, vaikka Nordean kanssa yritettiin neuvotella loppuun asti (molemmat Nordean asiakkaita). Meidän kohdalla tärkeänä tekijänä oli tuo Garantia vakuus, koska meillä ei ollut omia säästöjä vielä tarpeeksi, eikä myöskään haluttu pyytää vakuuksia perheeltä. Garantiassa tarvitsi siis maksaa vain tuo 5400 EUR kertamaksu. Nordea väitti, että heillä ei muka tällaista ostettua vakuus mahdollisuutta ollut, vaan olisi pakko ollut laittaa vähintään tuo 5% omarahoitusosuus + lisävakuudet. Noh vähän nousee pankki vaihdon yhteydessä palvelumaksut, mutta muuten tyytyväinen lopputulokseen. Varsinkin kun säästyy tuolta varainsiirtoveron muutokselta. Säästöpankki oli myös ainut jolta sai 30 vuoden laina-ajan.
 
Ihan hyvin toimittu. Etenkin tuon maksullisen vakuuden ottaminen on asiallinen ratkaisu: itseäkin aina vanhempia tavatessa miellyttää ajatus siitä, ettei heillä ole mitään kiinni asuntokuvioissani. Mukavaa asumista!
 
Kerrostalot lähtivät pienenemään finanssikriisin 2009 jälkeen kun grynderit alkoivat pilkkoa asuntoja pienempiin osiin. Varmaan myös osasyy oli tiukentuneet energiamääräykset joiden neliöhintoja nostavat kustannukset ratkaistiin tekemällä pienempiä asuntoja.

Tämä kehitys ei ole katkennut vaan jatkunut näihin päiviin asti. 42 neliön kolmiota myydään parhaillaan Vantaalla. Asumisväljyys oli jo ennen tuota pienennyskehitystä Länsi-Euroopan pienimpiä ja Itä-Euroopan tasolla.

Toihan on siisti. Asumisväljyyshän ei liity huoneiden määrään. Jos haluaa neliömetrejä niin ostaa neliömetrejä. Hienoa että löytyy hieman jotain muutakin kuin mikä kattaa 99% tarjonnasta.
 
Viimeksi muokattu:
Screenshot_20231028_081712_Instagram.jpg
Huvikseen tuli katsottua kun tuli vastaan, että on tämä nykyään varsinaista kikkailua.
112m2 5h+k, hinta sinänsä Ok. Mutta päälle tonttivastike n. 800€/kk tai vajaa 200k€ lunastus.
Sinänsä ihan normaalia ja iso hinnanalennus.

Mutta esitteestä löytyi hauska:
Markkinoidaan että maalämmöllä lämpiää, MUTTA.
Maalämpölaitteiston omistaa ja ylläpitää "Toimittaja". Energiamaksu 64,90€/MWh plus vajaa 400€/kk ylläpitomaksua. Ja kaiken lisäksi taloyhtiö maksaa maalämmön käyttämän sähkön.
:rofl:
 
Screenshot_20231028_081712_Instagram.jpg
Huvikseen tuli katsottua kun tuli vastaan, että on tämä nykyään varsinaista kikkailua.
112m2 5h+k, hinta sinänsä Ok. Mutta päälle tonttivastike n. 800€/kk tai vajaa 200k€ lunastus.
Sinänsä ihan normaalia ja iso hinnanalennus.

Mutta esitteestä löytyi hauska:
Markkinoidaan että maalämmöllä lämpiää, MUTTA.
Maalämpölaitteiston omistaa ja ylläpitää "Toimittaja". Energiamaksu 64,90€/MWh plus vajaa 400€/kk ylläpitomaksua. Ja kaiken lisäksi taloyhtiö maksaa maalämmön käyttämän sähkön.
:rofl:

Kai perusmaksu on koko taloyhtiön yhteinen mutta on se osuus diiliä että taloyhtiö maksaa sähkön on kyllä aika hölmö. Periaatteessa toimittaja voi tolla diilillä lämmittää vedet vaikka suoralla sähköllä ja ottaa siitä preemion välistä.
 
Tämä kehitys ei ole katkennut vaan jatkunut näihin päiviin asti. 42 neliön kolmiota myydään parhaillaan Vantaalla. Asumisväljyys oli jo ennen tuota pienennyskehitystä Länsi-Euroopan pienimpiä ja Itä-Euroopan tasolla.
Me asuttiin Suomeen takaisinmuuton jälkeen väliaikaisesti 56m2 kolmiossa, joka oli yllättävän toimiva ja "tilava" nelihenkiselle perheelle. Tuostakin tilasta sauna ja jumalaton kylppäri (määräykset) vei suureen osan.
 
Me asuttiin Suomeen takaisinmuuton jälkeen väliaikaisesti 56m2 kolmiossa, joka oli yllättävän toimiva ja "tilava" nelihenkiselle perheelle. Tuostakin tilasta sauna ja jumalaton kylppäri (määräykset) vei suureen osan.
No ei kauan mennyt että alkoi huutelu "hyvin pärjää pienemmässäkin".

Näinhän tässä aina käy. Kerrotaan mediassa vaikka 15 neliön asunnosta ja alkaa kilpalaulanta "on sitä pienemmässäkin asuttu ja sotien jälkeen kokonaisia perheitä asui vielä pienemmässä".

Suomalaiset kun on sukupolvi toisensa jälkeen opetettu tyytymään vähään ei siittä hetkessä irti päästä.
 
No ei kauan mennyt että alkoi huutelu "hyvin pärjää pienemmässäkin".

Näinhän tässä aina käy. Kerrotaan mediassa vaikka 15 neliön asunnosta ja alkaa kilpalaulanta "on sitä pienemmässäkin asuttu ja sotien jälkeen kokonaisia perheitä asui vielä pienemmässä".

Suomalaiset kun on sukupolvi toisensa jälkeen opetettu tyytymään vähään ei siittä hetkessä irti päästä.
Jos väkisin haluaa lukea ja ymmärtää väärin niin sille ei mahda mitään. Tuo on vain hölmö yleistys, että pienet kolmiot on aina perseestä, vaikka ne voivat toimia varsin hyvin tietyissä tilanteissa. Uudehko ~55m2 kolmio voi olla pohjaltaan paljon järkevämpi ja "tilavampi" kuin joku 70-luvun ~70m2 kolmio, joissa usein on paljon turhia hukkaneliöitä. Ihan esimerkkinä joku pariskunta voi mieluummin ottaa sen ~50m2 kolmion kuin kaksion, jotta saa helpommin kämppään tehtyä etätyöpisteen tai kaksi.
 
Toki jos se pohja on ns. perseestä eli ehkä paljon hukkaneliöitä, sellaista tilaa mille ei itse keksi/löydä mitään käyttöä tai ratkaisuja mitä vaan henkilökohtaisesti vihaa.

Oli sitten kyse vaikka isosta eteisestä (tai jopa erillisestä verannasta + eteisestä omakotitalossa mikä oli lapsuuden kodissani) vs tuulikaappi minkä yhdelle seinälle saa kengät toiselle takit, sateenvarjot sun muut ulkokamat. Kodinhoitohuoneesta mille sinkku harvemmin löytää järkevää käyttöä vs suihkun & vessan yhteydessä oleva pesukone (sitten jossain eteisessä pieni siivouskomero tai imuri on jossain lattialla ja pyykit kuivataan missä kuivataan).

Unohtamatta omaa inhokkiani todella korkea katto parin tai jopa kolmen kerroksen asunnossa minkä kruunaa tietysti järkyttävän korkeat lasit mitkä on ollut pakko tunkea siihen seinään lattiasta kattoon saakka ylhäällä joku ledivalo sekä verhot joita ei pääse millään ilveellä korjaamaan, vaihtamaan tai tekemään mitään itse koska alle on sjoitettu portaikko millä pääsee ylös toiseen kerrokseen ja kolmannesta on mukava "näköala" alas koska eihän sitä kaunista tilaa nyt voi katkaista tai käyttää mitenkään hyödyllisesti sehän tuhoaisi arkkitehdin luovuuden.

Henkilökohtaisesti olen onnistunut asumaan niin sinkkuna kuin parisuhteessakin 40m2 yksiössä, 60m2 kaksiossa kuin päälle 80m2 kolmiossakin ja jotenkin siinä aina sopeutuu vaikka ei jälkikäteen ehkä tulekaan ikävä niitä asuntoja. Ehkä sitä samalla lailla sopeutuisi alle 15m2 yksiöön, alle 28m2 kaksioon tai johonkin alle 40m2 kolmioon.

Kyse on enempi siitä mihin sopeutuu ja yleensä kun tulee ikää enempi myös se mukavuuden halu kasvaa ylöspäin kun joihinkin asioihin tottuu. Myönnän että myös sen mukana olevan rojun ja roinan määrä tuppaa kasvamaan mitä "ilman ei vaan voi olla". Eli ihminen helposti sopeutuu ainakin ylöspäin asioihin mitkä helpottavat elämää.

Vaikka järkevästi ajatellen sitä ehkä pärjäisi pelkällä kännykällä vs pöytäkoneet ja läppärit tai pelkällä kindlellä vs useampi kirjahylly ja sadat kirjat puhumattakaan pesukoneesta (vs vanhemmilla pyykin peseminen kerran viikossa tai parissa pyykit bussissa tai kävellen mukana "mukavasti"), astianpesukoneesta (vs käsin tiskaaminen), suihkusta, pesutilasta ja erillisestä saunasta (pahimmillaan pelkkä kylmä vesi ja uimahallissa voi aina käydä peseytymässä) unohtamatta nukkumista jossain parvella yhdistetyn oleskelutilan ja WC:n yläpuolella jääkaapin sekä pienen pöydän sijaitessa nurkissa kaiken ollessa yhtä ja samaa tilaa erillisen yhteiskeittiön ja suihkun sijaitessa käytävällä alle 6m2 asumisihmeessä.

Nyt kun on kuitenkin kaikki siihen on tyytyväinen eikä tahtoisi vaihtaa pois vaikka joku Marie Kondo niin sanoisi kirjassaan.
 
Postimerkin kokoinen tontti ja omakotitalo lienee ainoa vaihtoehto henkilölle, joka a) ei ole poskettoman rikas b) haluaa asua tiiviisti asutulla alueella ja c) haluaa remontoida omaa asuntoa ja koskea muuhunkin kuin asunnon sisäpintoihin.

Mitä tulee asuntojen kokokeskusteluun, niin ihmetystä aiheuttaneet tutkimustulokset luultavasti juontavat juurensa siitä, että valtaosa myytävänä olevista omakotitaloista on perhekokoisia, kun taas valtaosa rivi- ja kerrostaloista on pariskunnan ja korkeintaan yhden lapsen kokoisia.
 
No ei kauan mennyt että alkoi huutelu "hyvin pärjää pienemmässäkin".

Näinhän tässä aina käy. Kerrotaan mediassa vaikka 15 neliön asunnosta ja alkaa kilpalaulanta "on sitä pienemmässäkin asuttu ja sotien jälkeen kokonaisia perheitä asui vielä pienemmässä".

Suomalaiset kun on sukupolvi toisensa jälkeen opetettu tyytymään vähään ei siittä hetkessä irti päästä.
Niin saahan sitä välittää, että voisi asua vaikka sillan alla. Harva siellä asuva kuitenkaan siitä oikeasti tykkää. Itse asunut pienissä asunnoissa aikanaan ja nykyään vähän isommassa asunnossa. 178m2 ja siinä 3mh, loput sitten muuta. Olis tästä kyllä vaikea neljällä ihmisellä pienempään muuttaa, kun on tottunut siihen että on kuitenkin ihan reilusti tilaa.
 
Tuo on täysin subjektiivinen kokemus. Itse useamman omakotitalon rakennusprojektin läpikäyneenä ja yhtä moneen kertaan kerrostaloon evakkoon rakennusajaksi muuttaneena meidän perheellä ei ilmennyt mitään ongelmaa puolet pienemmissä tiloissa selviämisessä. Kerrostalossa ja kaupungissa tilapäisesti asuminen tuottivat enemmän haasteita, kuin itse asuintilojen koko.
Kyllä mekin selvittäisiin pienessä kämpässä. Ei kai siinä. Vaan nyt kun on 220m2 neljälle hengelle, niin kyllä asumismukavuus kärsisi todella pljon jossain alle 100m2 rivarissa. Asuttin mekin rakennusaika 90m2 asunnossa ja selvittiin. Takas en kyllä menisi kuin pakon edessä…

Nyt on paljon yksityisyyttä, iso 30m kotiteatterihuone, jonne voi vetäytyä rauhaan muilta. Kaksi kylppäriä, omassa master bedroomissa oma, hyvät etätyötilat kahdelle, jne.
 
Kyllä mekin selvittäisiin pienessä kämpässä. Ei kai siinä. Vaan nyt kun on 220m2 neljälle hengelle, niin kyllä asumismukavuus kärsisi todella pljon jossain alle 100m2 rivarissa. Asuttin mekin rakennusaika 90m2 asunnossa ja selvittiin. Takas en kyllä menisi kuin pakon edessä…

Nyt on paljon yksityisyyttä, iso 30m kotiteatterihuone, jonne voi vetäytyä rauhaan muilta. Kaksi kylppäriä, omassa master bedroomissa oma, hyvät etätyötilat kahdelle, jne.

Nykyinen malli jossa uusi omakotitalo on iso jos siinä on 140 neliötä eikä 100-120 on kyllä vähän erikoinen. Itse olen edelleen sitä mieltä että jos mitään erityisvarusteltuja Spa-osastoja ei tee lisäneliöihin, niin normaalit lisäneliöt simppelissä pohjassa eivät maksa edes tonnia per neliö lisää ja kun talon rakentaminen kuitenkin maksaa 300 000€ + tontti vaikka olisi kuinka pieni niin miksi sitten siinä kohtaa säästää? Ylimäärinen huone on kiva, oli sitten kotiteatteri, tomisto tai vaikka varastotilaa. Tanelia komppaan siinä että jos 2- kerroksisen talon potentiaalisista neliöistä käyttää puolet siihen että on iso 6 metriä korkea olohuone niin se on ehkä vähän tyhmää. :)
 
Tuo on täysin subjektiivinen kokemus. Itse useamman omakotitalon rakennusprojektin läpikäyneenä ja yhtä moneen kertaan kerrostaloon evakkoon rakennusajaksi muuttaneena meidän perheellä ei ilmennyt mitään ongelmaa puolet pienemmissä tiloissa selviämisessä. Kerrostalossa ja kaupungissa tilapäisesti asuminen tuottivat enemmän haasteita, kuin itse asuintilojen koko.
Todellakin, täysin subjektiivinen kokemus.

Pointti olikin enemmän se, että on helppo sanoa, että sitä pärjää vaikka poterossa 4 henkisen perheen kanssa, mutta harva sinne haluaa.

Uskon, että suurin osa stadissa asuvista voisi ottaa isomman asunnon naapurista jos joku vaihtaisi päikseen.
 
On se aika gamechanger kun on tilaa. Menisi kyllä aikansa sopeutua pienempään kun on tottunut siihen että on tilaa (en tarkoita turhia neliöitä).

Eniten harmittaisi luopua omasta toimistosta, joka samalla toimii tietenkin myös peliluolana jossa saa olla rauhassa jos siltä tuntuu.

Jos on varaa suurempaan ja talo on energiatehokas, en näe mitää syytä asua pienemmässä.

Jos olisi enemmän rahaa, voisi tämän lisäksi olla joku pienempi kämppä keskustassakin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 718
Viestejä
5 103 989
Jäsenet
81 699
Uusin jäsen
rasvakeitin666

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom