Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[BongisKhan]

Tuo on tullut lakisääteiseksi vasta vuodesta 2010 eteenpäin. Mutta siis yleisesti:
"
Kuinka usein kuntoarvio ja PTS tulisi tehdä?





Kuntoarvio ja PTS on suositeltavaa tehdä noin viiden vuoden välein. Teettämällä tarkastus ajoissa ja riittävän usein, pysyy korjausten ennakointi ja hallinta kunnossa. Jos yhtiö on pidetty kunnossa, rakenteissa ei pääse tapahtumaan poikkeavaa vaurioitumista ja kunnossapito ja tulevat korjaukset ovat kevyempiä. Hyvin hoidettu taloyhtiö säilyttää myös arvonsa paremmin.
Jos kuntoarvio teetetään harvoin ja korjauksia jää väliin, edessä on yleensä raskaampia korjaustöitä kuin olisi järkevää. Tällöin tulevat remontit tekevät asunnosta vähemmän houkuttelevan verrattuna siihen tilanteeseen, että kunnossapitoa olisi tehty ajoissa.
Ostajat yleensä selvittävät yhtiön korjaushistorian ja PTS:n eli pitkän tähtäimen suunnitelman. Näiden on hyvä olla tasapainossa ja harkittuja. Hyvin laadittu kunnossapitotarvesuunnitelma auttaa ostajaa hahmottamaan taloudellisten satsausten ajankohdat jo mahdollisissa huoneiston oston lainaneuvotteluissa.
"

Tämähän EI tarkoita sitä että tehtäisiin 100% kuntotarkistus ja porattaisiin reikiä ja vedettäisiin kaakelit uusiksi jne jne. Vaan SUUNNITELMA siitä tarvitseeko jotain tehdä ja arvio missä vaiheessa ehkä jotain tarvitsee tehdä SEKÄ onko rakennuttaja tehnyt oikeasti niin hyvää jälkeä kuin lopputarkastuksen mukaan (mikä edes toivottavasti on tehty) olisi tehty. (PST on pitkän tähtäimen suunnitelma, se voi olla vaikka yksinkertaisimmillaan "säästän tonnin vuodessa joten 60 vuoden päästä minulla on 60k täydellistä putkiremonttia varten, sitä ennen tulee varmasti jotain"

Eikä tuo tarkoita sitä että pitäisi olla todella tarkat listat hintoineen, päivämäärineen jne kaikesta mitä tekee. Mutta onhan se nyt mukava jos voi edes summamutikassa todeta jotain "terassi on öljytty parin-kolmen vuoden välein" vs "23v asuttu, mitään ei ole tehty osta tästä hyvä kämppä".

Nyt menee kyllä vähän puurot ja vellit sekaisin. Lakisääteiseksi tuolloin 2010 tuli se, että As Oy:llä pitää olla laadittuna kunnossapitotarveselvitys, jonaka hallitus esitettää yhtiökokouksessa vuosittain seuraavaksi viideksi vuodeksi eteenpäin, mutta se ei todellakaan vaadi mitään kuntoarvioita tai PTS:iä, vaan voi perustua ihan täysin hallituksen omiin arvioihin. Nuo kuntoarviot ja PTS:t on sitten vaan RakSystemsin ym. tämän päälle luomaa bisnestä. Kyllähän noita toki voi ja kannattaakin teetättää, varsinkin jos on sellainen yhtiö missä yhtiön vastuulla on enemmänkin asioita ja minkäänlaista omaa tietotaitoa asioihin löydy, mutta lain puolesta riittää kuitenkin ihan oma hatusta vedetty arvio tyyliin:

2024 - kuvataan salaojat
2025 - 2028 ei tehdä mitään
2029 - maalataan aidat
jne.

Kukaan ei tosin mitenkään valvo tai vaadi että noita listattuja asioita oikeasti toteutetaan, mutta ne pitää vaan noin periaatteessa aina sielllä hallituksen pöytäkirjassa olla kirjattuna.

 

[bungle]

Kyllähän sitä tarvittaessa jonkinlaisen listan saisi aikaan, tosin tuskin olisi täysin kattava, eikä listan olemassaolo vaikuttaisi talon kuntoon suuntaan tai toiseen.

Sanopa muuta. Itselläni oli ensimmäiset pari vuotta suunnilleen, että jos joka päivä tekisi yhden parannuksen. Joskus sitten isompia. Ei tosiaan ole mitään exceliä tullut pidettyä. Parannuskohteita on edelleen varmaan satoja ja uusia tulee, kun edellisiä valmistuu. Mitään paniikinomaista tarvetta ei ole ollut tehdä mitään. Yksi tai kaksi suurta asiaa korkeintaan vuodessa. Viimeksi iski into vetää koko kämppään CAT-kaapelointi (tämä on luokkaa kohtuu pieni asia). Suurin osa tulee tehtyä itse, eikä itselläni ole mitään alan koulutusta.

 

[Nik97]

Voisiko nyt sitten joku valaista mitä OIKEAA hyötyä siitä on että joku "ammattilainen" tulee viiden vuoden välein pööpöilemään asuntoosi ja ihmettelemään ja mahdollisesti toteamaan että kaikki on ok ja silti häneltä jää mahdollisesti piiloviat näkemättä? Ja varmaan lähes tonnin ottaa ko hommasta kiitos. Täälläkin niin monesti haukutaan kaikki kuntotarkastajat niin nyt menee vähän ristiin että oikeen suositellaan niitä käyttämään viiden vuoden välein.

 

[antti-x]

Voisiko nyt sitten joku valaista mitä OIKEAA hyötyä siitä on että joku "ammattilainen" tulee viiden vuoden välein pööpöilemään asuntoosi ja ihmettelemään ja mahdollisesti toteamaan että kaikki on ok ja silti häneltä jää mahdollisesti piiloviat näkemättä? Ja varmaan lähes tonnin ottaa ko hommasta kiitos. Täälläkin niin monesti haukutaan kaikki kuntotarkastajat niin nyt menee vähän ristiin että oikeen suositellaan niitä käyttämään viiden vuoden välein.

Samaa itse mietin. Sitten sieltä tulee joku joka toteaa että tämä ja tämä jotka ehkä oli hyvää rakennustapaa 10-15 vuotta sitten ovat nykyään riskirakenteita ja menee vaan yöunet.

Jos lääkärit toteaa ettei kannata käydä varmuuden vuoksi koko vartalon magneettikuvassa kun luultavasti tulee lähinnä turhaa stressinaihetta niin millä logiikalla hätävarjelun liioitteleminen sopii paremmin asumiseen?

 

[Oksa]

Bensalenkkari pitää mieluummin korjaushistoriaa peltilehmästä kuin paljon arvokkaammasta asunnosta, surullista :/ Mutta kunnossapitohistoria tai PTS suunnitelma on ihan perusjuttuja yhtiöissä ja jos ostajaehdokas sellaista kysyy ja myyjä jättää sen takia myymättä niin melko lyhytnäköistä toimintaa myyjältä.

Taisi jo hirttää kiinni tämän väittelyn kanssa kun keksittiin nälvittävää ja mentiin henkilökohtaisuuksiin aiheesta joka ei ole ollut edes tässä ketjussa vaan nimimerkin kirjoituksista ylipäätään

 

[soup]

Itsekin mietin että pitäisikö nyt alkaa jotain tarkistuksia tekemään ja huoltokirjaa pitämään. Käytännössä lähes kaikki kaverit ja sukulaiset on OKT asujia. Näistä nopealla whatsappiryhmäkyselyllä tasan yksi (insinööri) pitää mitään talokirjaa.
Ei millään pahalla, mutta jos minun kämppää tulisi ostamaan tuollainen kaveri joka kyselee 8v sitten tehtyjen kiukaanvaihtojen dokumentoinnin perään, niin miettisin kahdesti haluanko tällaiselle kaverille myydä taloani ja ottaa siitä mahdollisesti vuosien riesan joidenkin merkityksettömien päähänpinttymien takia.

Jatkan huoletonta asumista ja en nyt taida kuitenkaan hienoista vinkeistä huolimatta alkaa kaivaa salaojia uusiksi ja vaihtamaan varmuuden vuoksi kattopeltejä 15v vanhaan kämppään

Minähän sain nykyistä taloa ostaessa tarjouksen läpi toiselta sijalta, syynä juurikin tämän toisen ostajan excel innokkuus. Oli kuulemma ruvennut rakentamaan ensimmäistä taulukkoa ostajan ja myyjän tulevista vastuualueista heti tarjouksen hyväksymisen jälkeen. Myyjää rupesi pelottamaan ja teki kaupat 5 000,- halvemmalla minun kanssa.

 

[pokkus]

Voisiko nyt sitten joku valaista mitä OIKEAA hyötyä siitä on että joku "ammattilainen" tulee viiden vuoden välein pööpöilemään asuntoosi ja ihmettelemään ja mahdollisesti toteamaan että kaikki on ok ja silti häneltä jää mahdollisesti piiloviat näkemättä?

Tämmöistä ei kai kukaan täällä ole väittänyt tai ainakaan minä en ole tuollaista väittänyt, että 5 vuoden välein jonkun pitäisi täysi tarkastus tulla kämppään tekemään. Kyse oli siitä, että mitä olisi kannattanut tehdä 12-vuotta vanhaan asuntoon ja yhtensä esimerkkinä heitin, että se 10-vuotistarkastus olisi kannattanut tehdä, jotta ne mahdolliset rakennusvirheet olisi saanut rakentajan maksettavaksi. Onneksi tässä tapauksessa se omistaja taisi olla ammattilainen, koska oli 100% varma, ettei mitään virheitä rakentamisen aikana ole voinut käydä.

Yleisesti tämä keskustelu kyllä vain vahvistaa sitä kuvaa, että omakotitaloasujat vaikuttaa olevan hyvin varmoja, että ne omat (vähät?) toimet ovat ainoat ylläpitoa tarvittavat toimet eikä niitä saa kyseenalaistaa. Tuntuu jopa aiheuttavan närkästystä, jos joskus tuleva ostajakandidaatti olisi kiinnostunut tietämään miten sitä kiinteistöä on ylläpidetty vai onko ylläpidetty mitenkään. Ns. hankala asiakas, kun haluaa varmistaa onko se "puolen miljoonan" hankinta hyvin pidetty vai ei.

 

[draco76]

Samaa itse mietin. Sitten sieltä tulee joku joka toteaa että tämä ja tämä jotka ehkä oli hyvää rakennustapaa 10-15 vuotta sitten ovat nykyään riskirakenteita ja menee vaan yöunet.

Jos lääkärit toteaa ettei kannata käydä varmuuden vuoksi koko vartalon magneettikuvassa kun luultavasti tulee lähinnä turhaa stressinaihetta niin millä logiikalla hätävarjelun liioitteleminen sopii paremmin asumiseen?

Tuo riippuu jo ihmisestä. Täytyy vain ottaa tieto oikein vastaan. Kyllä minusta on hyvä tietää riskirakenteet, oli kyse talosta taikka kropasta. DNA-testi antaa paljon riskejä, aivokuvaus antoin kanssa joitain anomalioita joilla ei ole merkitystä. Perusrakenne kuitenkin oikein.

Riskirakenteet paljastuvat tosin vähemmälläkin kuin tekemällä viiden vuoden välein tutkimus. Ei niitä niin usein paljastu lisää. Raha se tuossa on hyvä syy, miksi tehdä turhaan liiaan usein. Jos itse ei huolehdi, niin sitten ulkopuolinne apu on hyvä. Muutoin tekee kerran hyvin ja sen jälkeen pitää kirjaa kaikesta mitä on tehty ja milloin tekninen käyttöikä loppuu mistäkin. Viat kannattaa myös priorisoida tärkeysluokituksiin. Sitten jos meinaa myydä, niin tietää mitä on edessä ja voi korjata viat, jos se on taloudellisesti kannattavaa. Ostaja sitten tekee joka tapauksessa kuntotarkistuksen talolle.

Autoon jos vertaa, niin vietkö huoltoon tarkastettavaksi vai teetkö huollot itse ja seuraat auton kuntoa. Kehon suhteen taas työterveydessä tarkastetaan säännöllisesti kunto, veriarvoja kun harva voi itse tutkia.

Edit: Tarkastus ennen rakentajan vastuun loppumista kannattaa kuitenkin tehdä.

 

[pokkus]

Taisi jo hirttää kiinni tämän väittelyn kanssa kun keksittiin nälvittävää ja mentiin henkilökohtaisuuksiin aiheesta joka ei ole ollut edes tässä ketjussa vaan nimimerkin kirjoituksista ylipäätään

Viittasin ihan vain omaan aiempaan kommenttiini. Itse sorrut valitettavasti samaan asiaan mistä toista syytät :/

Eihän se kuntoon vaikutakaan, mutta mahdollisesti se vaikuttaa tuleeko tarjousta ollenkaan ja tarjouksen suuruuteen se voi hyvinkin vaikuttaa. Ihan sama kuin myyt autoa huoltokirjan kanssa tai ilman, että kumpi on houkuttelevampi vaihtoehto. Asunnossa helposti vain puhutaan 10 kertaa suuremmista summista.

Mutta kun itse viimeisen 5 vuoden aikana tullut käytyä katsomassa varmaan 30-40 kiinteistöä / yhtiön kohdetta niin keskimäärin ne kiinteistöt (omakotitalot) ovat olleet huonommin ylläpidettyjä. Tämä kesksutelu vähän antaa tukea sille miksi niin. Jos jonkunlaista taloraporttia pitäisi niin sen yllpitämisen vaiva olisi todella minimalistista. Ei siihen jokaista yksittäistä listakorjausta tarvitse mainita, mutta edes ne isoimmat muutokset ja korjaukset listaisi ylös niin saattaisi olla jopa apua ihan itselleen, kun miettii mitä on tehnyt ja milloin.

 

[Nik97]

Viittasin ihan vain omaan aiempaan kommenttiini. Itse sorrut valitettavasti samaan asiaan mistä toista syytät :/



Mutta kun itse viimeisen 5 vuoden aikana tullut käytyä katsomassa varmaan 30-40 kiinteistöä / yhtiön kohdetta niin keskimäärin ne kiinteistöt (omakotitalot) ovat olleet huonommin ylläpidettyjä. Tämä kesksutelu vähän antaa tukea sille miksi niin. Jos jonkunlaista taloraporttia pitäisi niin sen yllpitämisen vaiva olisi todella minimalistista. Ei siihen jokaista yksittäistä listakorjausta tarvitse mainita, mutta edes ne isoimmat muutokset ja korjaukset listaisi ylös niin saattaisi olla jopa apua ihan itselleen, kun miettii mitä on tehnyt ja milloin.

Millaisia ne katsomasi kiinteistöt sitten ovat ja mitä vuosilukua?

 

[antti-x]

Ulosmitatut kiinteistöt Salossa / Utmätta fastigheter i Salo, Salo | Huutokaupat.com

huutokaupat.com

Kuvien perusteella on remppa jäänyt vaiheeseen mutta perussiisti kiinteistö, jännä nähdä mikä tulee hinnaksi Kyseessä siis 200m2 talo salossa ja hinta nyt 5500€

 

[pokkus]

Millaisia ne katsomasi kiinteistöt sitten ovat ja mitä vuosilukua?

Kaikkea keskimäärin 2-25 vuoden ikäisiä. Muutamia vanhempia myös tullut käytyä näytössä katsomassa.

 

[Taneli-]

Kaikkea keskimäärin 2-25 vuoden ikäisiä. Muutamia vanhempia myös tullut käytyä näytössä katsomassa.

Ei nyt tietysti 2 vuotta vanhaan taloon vielä mitään korjaussuunnitelmaa tarvitse tehdä.

 

[Honzo]

Eipä meillä taida monikaan taloa rakentanut firma olla enää edes pystyssä.
-runkourakoitsija jäi eläkkeelle ja lopetti firman
-timpurit nyt oli tuntisoppareilla toiminimellä tjms.
-LVI firma on kyllä olemassa ja hyvin näyttää menevän (oltiin firman kolmen ekan asiakkaan joukossa)
-Sähkäri lopettanut
…
Eli eipä mitään takuuhommia olisi oikein edes mahdollista saada. Tämä taitaa aika monessa kivitalossa olla case. Näitä kun ei osteta tai ei ainakaan 10-15v sitten ostettu kuin tavaratoimituksena ja sitten kaikki tekijät hommattiin muualta. Ja rakennusalalla firmat ei aina ole kovin pitkäikäisiä ja usein ihan muutaman hengen pikkufirmoja.

 

[2112]

Yleisesti tämä keskustelu kyllä vain vahvistaa sitä kuvaa, että omakotitaloasujat vaikuttaa olevan hyvin varmoja, että ne omat (vähät?) toimet ovat ainoat ylläpitoa tarvittavat toimet eikä niitä saa kyseenalaistaa.

Omat havainnot ovat kyllä samanlaisia, ainakin osittain. Vastaan on tullut n. 15-20 vuotta vanhoja töllejä, joista yksi on todella siistissä kunnossa ja seuraavassa samanikäisessä taas vähän joka paikka repsottaa. En nyt mielestäni ole mikään Excel-natsi, mutta kyllä silti olettaisin, että siitä pari vuotta vanhasta kylppäriremontista on jotain dokumenttia olemassa. Tai että myyjä osaa sanoa nuohouksista tai lämpöpumppujen huollosta jotain muutakin kuin että "on kunnossa".

Tai sitten vika on itsessäni. Osa välittäjistäkään ei osaa puhua kuin ihanasta tapetista tai laadukkaista kodinkoneista. Jos olen kysynyt vaikka jostain sokkelin halkeamista, niin ihan ollaan huuli pyöreänä, että ei ole kukaan ennen tällaista kysynyt. Ja minä nyt tajuan rakennustekniikasta yhtä paljon kuin sika satelliitista. (Toki on myös ammattitaitoisia välittäjiä, jotka osaavat kertoa ihan oikeasti merkityksellistä tietoa, joka ainakin näin maallikon näkökulmasta vaikuttaa luotettavalta.)

 

[tietokonerikki]

Tämmöiset omakotitalot olen myös itse kiertänyt kaukaa, joilla on ikää 10-25 vuotta ja kysyessä remontti- / perusparannushistoriaa niin vastaukseksi saa lähes tyhjän juuri tehdyn excelin, jossa mainitaan lähinnä vuosittainen savupiipun nuohous eikä mitään muuta. Käytännössä mitään ennakoivaa huoltoa ei ole tehty ja asunnossa on vain asuttu ja todennäköisesti kaikki ne isommat jutut osuu sitten seuraavan omistajan harteille tehtäväksi. Ei vaan voi uskoa, että jos kiinteistöllä on reilusti yli 10 vuotta ikää ja sieltä ei mitään kunnostettavaa ole löytynyt, niin todennököisesti omistajaa ei joko kiinnosta tai ei tiedä yhtään mitä pitäisi edes tehdä ylläpitoa ajatellen. Hyvä kiinteistö erottuu hyvin dokumentoidusta huoltohistoriasta.

EiIhän huoltoa kannata tehdä, jos siihen ei ole tarvetta ja tarve riippuu hyvin paljon millä materiaaleilla rakennus on tehty. Hyvin usein ne ns. korjattavat asia näkee kun niitä
ostaessaan alkaa katsomaan. Ennakoivasti kannattaa ehkä tehdä sellaiset asiat, jotka on halpoja korjata jos niiden päällä olevat asiat uusiminen maksaa paljon. Mikäli ne pintarakenteet noutuu jostain syystä uusimaan.

Esimerkiksi viemärit lattian uusimisen yhteydessä. Asiallisesti tehtyy 25-vuotiaaseen taloon ei kovinkaan paljon tarvitse tuona aikana tehdä, jos hyväksyy luonnolisen pintojen vanhenemisen. Kuluminen on niin siitä asukkaasta ja materiaaleista kiinni. Sitten kun alkaa korjaamaan olisi hyvä miettiä, miten voin estää sen seuraavan korjauskerran aiheuttamaa rakenteiden turhaa rikkomista. Siinä talossaan saattaa asua itse vaikka 40-50 vuotta ja luulen sen uudenkin korjaustaitoisen ostajan arvostavan työnsä helpottamista. Vaikka tinkiikin hinnasta.

Vaikka olis paperi, että jotain on tehty se ei kerro onko tehty hyvin. Eli aina ostaja ostaa (uuttakin) jollain riskillä, että korjattavaa tulee. Pitempään kun asuu tulee varmasti.

Huoltokirja on kyllä muuten ihan hyvä olla eli esim. millä maaleilla/sävyillä on mitäkin maalannut ei niitä enää 40-vuoden päästä muista sekä merkata jonnekin ylös milloin
on IV-hormit putsannut ja tarvittavat suodattimet vaihtanut jne.

OK-taloissa monet tekevät paljon itse ja niistä ei saa mitään paperia.

 

[JerryKannu]

Varmasti sellaisia rivareitakin löytyy missä kaikki tehdään itse, mutta omassa tuttavapiirissä en ole sellaiseen törmännyt. Joku nurmikonleikkuu nyt ralkoilla meneekin, mutta alkaa nykyisin olla harvassa ihmiset joita kiinnostaa aamuseiskalta kolailla taloyhtiön parkkista että pääsee töihin...
Itse kun asuin vielä rivarissa niin mummot&papat valitteli miten on kallista ja ennen tehtiin kaikki itse, mutta yllättäen he eivät kuitenkaan halua tehdä niitä hommia. Siihen vielä ne joita ei kiinnosta niin koko homma kaatuu muutaman nohevan harteille jotka eivät tosiaan tuntipalkoille siitä pääse. Muille toki hyvä diili.

Juu, mutta tarkoitin että joukosta löytyy aina joku Touho joka alkaa syyttämään tai vaatimaan jotain koska kaikki eivät tee "osuuttaan".

Juuh. Aikoinaan omassa rivariyhtiössä nurtsinleikkuut ja lumenluonnit meni juurikin talkoilla, mutta aina kun mun nurtsivuoro oli (noin 1-2 kertaa kesään, yleiset alueet) eikä heti ehtinyt pariin päivään leikkaamaan jos oli vaikka mökillä juuri samaa asiaa tekemässä, mummelit pyöritteli siellä päitään miksei kummassa ole jo leikattu...

Samaten lumia en koskaan luonut parkkikselta koska ei tosiaan ollut ikinä tarvetta herätä niin aikaisin että olisin ollut ekana autolla lähdössä...Etäduunissa ollessa tuli kyllä kahvikuppi kädessä keittiöstä katseltua kun ne samat mummelit lykki lumia siellä parkkiksella...

Ehdotin sitten heti ensimmäisessä yhtiökokouksessa että otetaan huoltoyhtiö tekemään nuo paskaduunit, niin ei kukaan vastustanut ja hintakin oli aika kusi lumeen naamaa kohden.

Yhtiö oli kuitenkin pyörinyt tuolla talkoomalllilla lähemmäs 20 vuotta, että ihmettelin miksei aiemmin tuota oltu mietitty kun heitä selvästi nämä hommat kiristeli...

 

[Nik97]

silti olettaisin, että siitä pari vuotta vanhasta kylppäriremontista on jotain dokumenttia olemassa.

Olen sitten vissiin vähän pimeä kun tässä talossa on 5v sitten tehty kylpyhuoneremontti (tosin ihan visuaalisista syistä) enkä kysynyt enkä vieläkään ole kysellyt dokumenttien perään kyseistä rempasta. Kun ei vaan ole mitään valittamista, työjälki on hyvä, vesieristys on tehty (näkee kaivosta, jonka tarkastajikin totesi), ilmanvaihto pelaa. TOSIN, kerran ryömiessäni lauteiden alla näin pilkottavan seinänostossa eriväristä laattaa joten olettaisin ainakin lattian olevan laatoitettu vanhan päälle, noh eipä tästä paniikkia syntynyt kun se on ihan hyväksyttävä toimenpide ja kopoja laattoja ei ole. Edit: no sen verran myyjältä kysyin että onko löylyautomaatin putket samaa putkea ilman liitoksia paneelin takana, on kuulemma.

Lisäksi alakerran vessan kotelossa oli jossain vaiheessa ollut viemärivuoto, mutta se oli kuivattu ja korjattu vakuutusyhtiön valtuuttaman rakennusliikkeen puolesta joten sekin ok.

 

[repairman]

Omat havainnot ovat kyllä samanlaisia, ainakin osittain. Vastaan on tullut n. 15-20 vuotta vanhoja töllejä, joista yksi on todella siistissä kunnossa ja seuraavassa samanikäisessä taas vähän joka paikka repsottaa. En nyt mielestäni ole mikään Excel-natsi, mutta kyllä silti olettaisin, että siitä pari vuotta vanhasta kylppäriremontista on jotain dokumenttia olemassa. Tai että myyjä osaa sanoa nuohouksista tai lämpöpumppujen huollosta jotain muutakin kuin että "on kunnossa".

Tai sitten vika on itsessäni. Osa välittäjistäkään ei osaa puhua kuin ihanasta tapetista tai laadukkaista kodinkoneista. Jos olen kysynyt vaikka jostain sokkelin halkeamista, niin ihan ollaan huuli pyöreänä, että ei ole kukaan ennen tällaista kysynyt. Ja minä nyt tajuan rakennustekniikasta yhtä paljon kuin sika satelliitista. (Toki on myös ammattitaitoisia välittäjiä, jotka osaavat kertoa ihan oikeasti merkityksellistä tietoa, joka ainakin näin maallikon näkökulmasta vaikuttaa luotettavalta.)

Siis miten tuo dokumentointi parantaa asioita, jotka voi itse todeta? Jos seinä on maalattu, niin näkyyhän se siitä seinästä onko kunnossa vai ei. Jos nuohousta hysterisoi, niin tilaa sen nuohoojan. Rännien puhdistustarpeen näkee kun katsoo sinne ränniin. Lämpöpumppu toimii tai ei. Huolto ei anna takeita tulevasta. Jos kylmäainetta on jouduttu lisäämään, niin kertoo taas siitä, että ongelmia on pikemminkin odotettavissa tulevaisuudessa. jne.

Kivahan toki on, jos vaikka maalien värikoodit on listattuna, mutta lista kuukausittaisesta tarkastuksesta tyyliin "maalaus checked [OK]" ihan yhtä tyhjän kanssa.

Ehkä siitä excel-listasta joku saa jotain tyydytystä, mutta ennemmin kannattaisi miettiä kenelle okt-asuminen on paras ratkaisu ja kelle taas taloyhtiö, jossa huolto hommat pääasiassa hoituukin papereita pyörittämällä.

 

[kilroy1]

Juuh. Aikoinaan omassa rivariyhtiössä nurtsinleikkuut ja lumenluonnit meni juurikin talkoilla, mutta aina kun mun nurtsivuoro oli (noin 1-2 kertaa kesään, yleiset alueet) eikä heti ehtinyt pariin päivään leikkaamaan jos oli vaikka mökillä juuri samaa asiaa tekemässä, mummelit pyöritteli siellä päitään miksei kummassa ole jo leikattu...

Samaten lumia en koskaan luonut parkkikselta koska ei tosiaan ollut ikinä tarvetta herätä niin aikaisin että olisin ollut ekana autolla lähdössä...Etäduunissa ollessa tuli kyllä kahvikuppi kädessä keittiöstä katseltua kun ne samat mummelit lykki lumia siellä parkkiksella...

Ehdotin sitten heti ensimmäisessä yhtiökokouksessa että otetaan huoltoyhtiö tekemään nuo paskaduunit, niin ei kukaan vastustanut ja hintakin oli aika kusi lumeen naamaa kohden.

Yhtiö oli kuitenkin pyörinyt tuolla talkoomalllilla lähemmäs 20 vuotta, että ihmettelin miksei aiemmin tuota oltu mietitty kun heitä selvästi nämä hommat kiristeli...

Toimivuus on niin taloyhtiöstä ja asukkaista kiinni. Jos rt-yhtiössä on jotain hommia mitkä kuuluu yhdessä asukkaiden hoidettaviksi (nurmikot, lumet yms) niin kannattaa ehkä ennen asunnon ostaneista olla yhteydessä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan joka osaa suoraan sanoa miten hoidetaan.

Meidän yhtiössä (23 asuntoa) hoidettu niin että konelumityöt hoitaa ulkopuolinen firna, kustannus ehkä satasen/asunto/vuosi. Konelumityöt ovat parkkipaikka ja yleiset kulkukäytävät. Jokainen hoitaa asuntoonsa menevän polun, tai on hoitamatta.

Ruohonleikkuu hoidetaan talkoilla. Se leikkaa ketä häiritsee. Yhtiö hommaa ja huoltaa leikkurin ja ostaa bensat. Jotkut leikkaa isommalla innolla mitä toiset mutta aina yleiset alueet joku on leikannut. Joskus ehdotettu jotain vuoroviikko systeemia mutta kaatunut siihen että ketään ei voi pakottaa leikkaamaan. Yhtiössä muutama vuokra-asukas jotka eivät taatusti tee mitään vaikka kuinka laitettaisiin vuorot. Ei itseäkään kiinnosta mikään yleisten alueiden ruohonleikkuu, kohta 20v asunut enkä ole leikannut kuin pienen pläntin pari kertaa.. koko aikana.

 

[2112]

Olen sitten vissiin vähän pimeä kun tässä talossa on 5v sitten tehty kylpyhuoneremontti (tosin ihan visuaalisista syistä) enkä kysynyt enkä vieläkään ole kysellyt dokumenttien perään kyseistä rempasta.

No siihen varmasti vaikuttaa myös oma osaaminen. Omat tiedot kun esimerkiksi vesieristämisestä ovat hyvin hatarat, eikä itselläni muutenkaan oikein ole asiantuntemusta arvioida sitä, olisiko tuollainen remontti tehty oikein. Jos siis jostain papereista ilmenee vaikkapa eristyksen tehneen henkilön sertifikaattinumero tai yrityksen nimi, se antaa jonkinlaista turvallisuuden tunnetta siitä, että asia on ehkä tehty oikein. Tietenkään se ei ole mikään aukoton todiste ja mieluummin luottaisin omaan asiantuntemukseen, mutta sitä kun ei tällaisessa asiassa valitettavasti löydy.

Tässä nyt esimerkiksi yksi artikkeli, jossa asiasta ohjeistetaan (vähän vanha uutinen tosin):

Lakimies vastaa: Kylpyhuoneremontin vastuukysymykset

Katsojamme osti kaksion keravalaisesta taloyhtiöstä vuonna 2001. Asunnon kylpyhuone oli remontoitu kokonaisuudessaan vain vuotta aiemmin. Vajaan kahden vuoden kuluttuaasuntokaupasta kylpyhuoneen kynnyksellä oleva klinkkeri halkesi.

yle.fi

Myyjän pitää teettää remontti sellaisella rakennusliikkeellä, jossa voimassaolevat rakennusmääräykset tiedetään, jos myyjä ei niitä itse tiedä.
--
Kun asuntoa ollaan katsomassa, kannattaisi ostajan ottaa selvää, miten remontti on tehty. Eli kannattaa pyytää myyjältä papereita siitä, mitä tilaan on tehty ja kuka sen on tehnyt.

 

[2112]

Siis miten tuo dokumentointi parantaa asioita, jotka voi itse todeta?

En minä sitä dokumenttia toki edellytä kaikista ilmeisistä asioista. Mutta oma kykyni asioiden toteamiseen on varmasti heikompi, kuin monilla. Osaamista ei yksinkertaisesti ole. Sen vuoksi esimerkiksi kylpyhuoneremontista jonkinlainen asiakirja auttaa paikkaamaan sitä aukkoa omissa tiedoissa sekä luottamaan siihen, ettei myyjä ole yrittänyt säästää väärässä paikassa.

Jokaisesta tarkastuksesta ei siis tarvitse olla mitään "maalaus checked [OK]"-listausta. Mutta nuohous taitaa olla lakisääteinen homma, joten olettaisin, että siitä jokin merkintä on ylhäällä tai kuitti tallessa, jotta osaa itse tilata seuraavan oikeaan aikaan. Lämpöpumppujen huollosta varmaan riittää se, että myyjä osaa kertoa esim. suodattimien vaihtovälit suunnilleen. Kaikkea ei tarvitse olla Excelissä tai kuiteissa, myyjän oma muistikin riittää useimmissa tapauksissa ihan hyvin ja antaa vaikutelman siitä, että talo on yritetty pitää kunnossa. Mutta sitten kun itselläni on tullut vastaan näitä tilanteita, ettei myyjä muista edes sitä, mikä taho on tehnyt pari vuotta vanhan kylpyhuoneen, niin sellainen herättää kummastusta.

Ehkä siitä excel-listasta joku saa jotain tyydytystä, mutta ennemmin kannattaisi miettiä kenelle okt-asuminen on paras ratkaisu ja kelle taas taloyhtiö, jossa huolto hommat pääasiassa hoituukin papereita pyörittämällä.

Joo, se on kieltämättä ihan totta, että itse en oman osaamiseni vähäisyyden vuoksi ole mikään ihanteellinen OKT-asuja. Mutta jos omakotitalossa asuminen sopii vain sellaisille, jotka ovat vastaavassa jo aiemmin asuneet, niin aika moni talokauppakin jää toteutumatta. Jostain se kokemuksen kerryttäminen on aloitettava. Kun oma osaaminen on vielä puutteellista, niin isona apuna ensimmäistä omakotitaloa ostavalle voi olla avulias ja tunnollinen myyjä, joka osaa opastaa sen talon huoltoon ja kunnossapitoon. Tietenkään siinä ei ole tarkoitus mitään rakennusinsinööriä kouluttaa, mutta on ihan mukavaa, jos myyjä osaa kertoa ainakin perusasiat.

 

[soup]

Jokaisesta tarkastuksesta ei siis tarvitse olla mitään "maalaus checked [OK]"-listausta. Mutta nuohous taitaa olla lakisääteinen homma, joten olettaisin, että siitä jokin merkintä on ylhäällä tai kuitti tallessa, jotta osaa itse tilata seuraavan oikeaan aikaan. Lämpöpumppujen huollosta varmaan riittää se, että myyjä osaa kertoa esim. suodattimien vaihtovälit suunnilleen. Kaikkea ei tarvitse olla Excelissä tai kuiteissa, myyjän oma muistikin riittää useimmissa tapauksissa ihan hyvin ja antaa vaikutelman siitä, että talo on yritetty pitää kunnossa. Mutta sitten kun itselläni on tullut vastaan näitä tilanteita, ettei myyjä muista edes sitä, mikä taho on tehnyt pari vuotta vanhan kylpyhuoneen, niin sellainen herättää kummastusta.

Meidän nuohooja pistää ehdotusta nuohousajasta kun on sen aika, ei tarvitse itse muistaa mitään, oletan että sama pätee kutakuinkin kaikkiin nuohoojiin. Enkä siis tässäkään tapauksessa säästä mitään paperia, jos talo palaa niin tarvittaessa vakuutusyhtiölle voi kaivaa maksutositteen nettipankista.

 

[repairman]

Se nuohoojahan kannattaa tilata vaikka omaan piikkiin paikalle, jos talon ostoa harkitsee. Saa erittäin edulisen ja puolueettoman mielipiteen tulisijojen ja piippujen kunnosta. Toki kannattaa sitten itse olla paikan päällä samaan aikaan.

 

[Taneli-]

Sen vuoksi esimerkiksi kylpyhuoneremontista jonkinlainen asiakirja auttaa paikkaamaan sitä aukkoa omissa tiedoissa sekä luottamaan siihen, ettei myyjä ole yrittänyt säästää väärässä paikassa.

Jos katsoo tuota aiempaa linkkiäsi niin siinä mainitaan esim:
"
Mikä on tarinan opetus?
- Kun asuntoa ollaan katsomassa, kannattaisi ostajan ottaa selvää, miten remontti on tehty. Eli kannattaa pyytää myyjältä papereita siitä, mitä tilaan on tehty ja kuka sen on tehnyt. Taloyhtiöltä kannattaa kysyä, onko osakas aikoinaan ilmoittanut remontista sille ja onko isännöitsijä käynyt tarkistamassa, että kaikki on asianmukaisesti tehty.
"

Minusta tuota ei kannata lukea kuin ns. piru raamattua. Eli ei nyt kaikesta ole eikä olisi edes järkevää laittaa papereita. Muuten ollaan tilanteessa missä on järjetön nivaska paperia ja kuittia lähikaupan ikkunantiivisteistä, kärpäspapereista ja muurahaisloukuista alkaen ja päivämääristä kun niitä on lisätty sekä ehkä kirjallinen isännöitsijän todistus että luvalla on tehty kaikkea mutta koska sitä tekemistä on joka kuukausi ei sitä kukaan jaksa käydä tarkistamassa.

Mutta jos esim. saunasta osataan sanoa että kaikki paneelit, valot sekä lauteet uusittu 2015, alkuperäistä kosteuseristystä ei rikottu eikä siihen koskettu. Ovi vaihdettiin puisesta lasiseen karmeineen. Kiuas ja kaakelit (lattia) jätettiin sellaiseksi kuin olivat <= tuosta pystyy itse katsomalla näkemään tarkemmin millaiset paneelit, laudepuut, valot, värit jne. on käytössä.

Vastaan: sauna on uusittu lähes kokonaan 2015 <= mitä tarkoittaa lähes kokonaan?

Tai: Sauna remontoitu 2015 <= tuosta saa käsityksen että kaikki putkitöitä myöden on tehty uusiksi, pinnat vedetty kutakuinkin sementtiin saakka auki jne.

Tuosta voi tietysti tehdä lisäkysymyksiä kuten sisältääkö tuo pesuhuoneen vai pelkän saunan, koska silikonitiivisteet on viimeksi uusittu jne. Silloin voi käydä ilmi lisätietoja kuten "ai joo, suihkuverhot ja suihkun päät uusittiiin myös silloin 2015" tai "2020 uusittiin viimeksi silikonisaumat pesuhuoneessa".

 

[pokkus]

Siis miten tuo dokumentointi parantaa asioita, jotka voi itse todeta? Jos seinä on maalattu, niin näkyyhän se siitä seinästä onko kunnossa vai ei. Jos nuohousta hysterisoi, niin tilaa sen nuohoojan. Rännien puhdistustarpeen näkee kun katsoo sinne ränniin. Lämpöpumppu toimii tai ei. Huolto ei anna takeita tulevasta. Jos kylmäainetta on jouduttu lisäämään, niin kertoo taas siitä, että ongelmia on pikemminkin odotettavissa tulevaisuudessa. jne.

Kiinteistöstä ostotarjousta tehtäessä ainakin omalla kohdalla se korjaushistoria suoraan vaikutti tarjouksen suuruuteen. Aika moni asia on sellainen, jota ei voi näytöllä nähdä vaan se pitää ostajalle osata kertoa. Jos myyjällä ei ole näyttää minkäänlaista tietoa tämänlaisista toimenpiteistä niin oletus on se, että niitä ei ole tehty ja ne tulee "piakkoin" itselle maksettavaksi.

 

[pokkus]

Olen sitten vissiin vähän pimeä kun tässä talossa on 5v sitten tehty kylpyhuoneremontti (tosin ihan visuaalisista syistä) enkä kysynyt enkä vieläkään ole kysellyt dokumenttien perään kyseistä rempasta. Kun ei vaan ole mitään valittamista, työjälki on hyvä, vesieristys on tehty (näkee kaivosta, jonka tarkastajikin totesi), ilmanvaihto pelaa. TOSIN, kerran ryömiessäni lauteiden alla näin pilkottavan seinänostossa eriväristä laattaa joten olettaisin ainakin lattian olevan laatoitettu vanhan päälle, noh eipä tästä paniikkia syntynyt kun se on ihan hyväksyttävä toimenpide ja kopoja laattoja ei ole. Edit: no sen verran myyjältä kysyin että onko löylyautomaatin putket samaa putkea ilman liitoksia paneelin takana, on kuulemma.

Nyt kun ei tiedä kylppärin ikää, niin mahdotonta sanoa, mutta lähtökohtaisesti väärä paikka säästää kovan kosteusrasituksen tilassa tuollainen päällelaatoitus. Se on just sitä, että tehdään halvalla myyvän näköinen kohde ja jätetään mahdolliset murheet uuden omistajan huoleksi. Tekninen käyttöikä menee kuitenkin sen alkuperäisen laatoituksen mukaan. Jos oltaisiin tehty pohjia myöten homma niin tekninen käyttöikä olisi paljon pidempi.

Vähän vastaava tapaus yhdellä omalla kiinteistönäytöllä, jolla ikää oli yli 20 vuotta. Kylppärissä oli juuri tehty hieno lattialaatoitus. Välittäjä sanoi työn tehdyksi ammattiliikkeen toimesta. Asiasta kuitenkin selvisi, että työn oli tehnyt omistaja itse ja suoraan vanhan muovimaton päälle, joka ei ole suositeltava asennustapa nykyisin. Kyseessä oli siis pelkkä myyntiehostus pelkkien laattojen hinnalla. Eipä tätä missään kerrottu eli asiaa yritettiin piilotella ja selvitystyö jäi ostajalle. Myyntiesitteessa kuitenkin mainostettiin juuri tehtyä uutta laatoitusta.

Tämä on se haaste kiinteistöissä ja miksei osakkeissakin, että suuri osa ostajista arvioi kämpän vain sen näkyvän perusteella vaikka tärkeämpää pitkässä juoksussa on nähdä ne asiat mitkä ei ole suoraan silmällä nähtävissä.

 

[Nik97]

Nyt kun ei tiedä kylppärin ikää, niin mahdotonta sanoa, mutta lähtökohtaisesti väärä paikka säästää kovan kosteusrasituksen tilassa tuollainen päällelaatoitus. Se on just sitä, että tehdään halvalla myyvän näköinen kohde ja jätetään mahdolliset murheet uuden omistajan huoleksi. Tekninen käyttöikä menee kuitenkin sen alkuperäisen laatoituksen mukaan. Jos oltaisiin tehty pohjia myöten homma niin tekninen käyttöikä olisi paljon pidempi.

Vähän vastaava tapaus yhdellä omalla kiinteistönäytöllä, jolla ikää oli yli 20 vuotta. Kylppärissä oli juuri tehty hieno lattialaatoitus. Välittäjä sanoi työn tehdyksi ammattiliikkeen toimesta. Asiasta kuitenkin selvisi, että työn oli tehnyt omistaja itse ja suoraan vanhan muovimaton päälle, joka ei ole suositeltava asennustapa nykyisin. Kyseessä oli siis pelkkä myyntiehostus pelkkien laattojen hinnalla. Eipä tätä missään kerrottu eli asiaa yritettiin piilotella ja selvitystyö jäi ostajalle. Myyntiesitteessa kuitenkin mainostettiin juuri tehtyä uutta laatoitusta.

Tämä on se haaste kiinteistöissä ja miksei osakkeissakin, että suuri osa ostajista arvioi kämpän vain sen näkyvän perusteella vaikka tärkeämpää pitkässä juoksussa on nähdä ne asiat mitkä ei ole suoraan silmällä nähtävissä.

2008 rakennettu talo joten uskoisin alkuperäisen laatoituksen olevan siltä ajalta. Miksi rikkoa toimiva vesieristys? Miksi jokaisessa remontissa pitäisi aina mennä sen kalliimman kautta ja vieläpä viesteistäsi saa sen käsityksen että myyjän pitää aina hoitaa kaikki kuntoon juuri siten miten itse olisit tehnyt?

 

[JRan]

2008 rakennettu talo joten uskoisin alkuperäisen laatoituksen olevan siltä ajalta. Miksi rikkoa toimiva vesieristys? Miksi jokaisessa remontissa pitäisi aina mennä sen kalliimman kautta ja vieläpä viesteistäsi saa sen käsityksen että myyjän pitää aina hoitaa kaikki kuntoon juuri siten miten itse olisit tehnyt?

On tämä kuitenkin asunnon ostajalle oleellinen tieto. On tosiaan kummasti eroa, että onko laatoitettu päälle vai tehty ihan kunnolla. Mitäs jos ostaja haluaisikin itse vaihtaa ne laatat mustista valkoisiin? Siinä seuraava kerros laattaa päälle tietämättä? Muutaman vuoden päästä myydessä ostajat jo konttaa sisään, kun on sen verran matala kylppäri, että ei mahdu seisomaan.

 

[Nik97]

On tämä kuitenkin asunnon ostajalle oleellinen tieto. On tosiaan kummasti eroa, että onko laatoitettu päälle vai tehty ihan kunnolla. Mitäs jos ostaja haluaisikin itse vaihtaa ne laatat mustista valkoisiin? Siinä seuraava kerros laattaa päälle tietämättä? Muutaman vuoden päästä myydessä ostajat jo konttaa sisään, kun on sen verran matala kylppäri, että ei mahdu seisomaan.

Noh tämähän ei ole faktaa että onko kylppärissäni kaksoislaatoitus mut niin sieltä paneelin alta pilkisti erivärinen laatta niin vahva oletus on että päälle on laatoitettu mutta ei mulla moittimista ole. Remonttia en ole tekemässä ja sitten kun olen niin runkoon asti puran kyllä. Mutta nyt ollaan ihan tyytyväisiä ulkonäköönkin ja luulisin vesieristyksenkin toimivan, ainakaan mitään näkyvää ei ole niin en suotta tilaa mitään tutkimuksia jossa poraillaan reikiä varsinkaan kun tekkifoorumilla kauhisteltiin kun on kylppäri suurinpiirtein pilalle tehty.

 

[pokkus]

2008 rakennettu talo joten uskoisin alkuperäisen laatoituksen olevan siltä ajalta. Miksi rikkoa toimiva vesieristys? Miksi jokaisessa remontissa pitäisi aina mennä sen kalliimman kautta ja vieläpä viesteistäsi saa sen käsityksen että myyjän pitää aina hoitaa kaikki kuntoon juuri siten miten itse olisit tehnyt?

Tarkemmin tietämättä millainen se alkuperäinen toteutus on, niin se saattaa olla jo teknisen käyttöikänsä ehtoopuolella eli vaikka esteettisesti näyttää edelleen hyvältä niin kannattaa ainakin miettiä mikä se kunto on siellä laatan alapuolella alkuperäisessä laatoituksessa. Todennäköisesti siellä on kuitenkin vedeneristemassa, jonka kestoikä on huomattavasti parempi.

Mitkä ovat yleisimmät märkätilojen virheet? - Sustera

Märkätilojen virheet aiheuttavat kosteusvaurioita. Lue lisää kotien märkätilojen virheistä ja niiden ongelmista!

raksystems.fi

 

[Honzo]

Kyllä 2008 tehdyn märkätilan tekninen käyttöikä on 25 vuotta ja oikeasti se kestänee helposti 30v+

Tärkeämpää on tilan kuivaus. Meillä ainakin aina lastalla kuivataan lattia ja lattialämmitys hoitaa loput aika nopeaan. Vielä 600x600mm laatat ja 4mm saumat. Saumoissa aquella, joka on vesitiivis.

Aquella Saumausaine

Aquella saumausaine on kotimainen artesaanisauma-aine. Sementtipohjainen, kvartsihiekkatäytteinen keraamisten laattojen saumausaine laadukkaaseen laatoittamiseen märkä- ja kuivatiloissa.

sulinoy.fi

Vaikea ymmärtää miksi jotain vesieristeitä ryhtyisin kovin äkkiä uusimaan. Eristeenä meillä Ardex 8+9.


Ainakin 80- tehtiin märkätiloja ilman vedeneristystä ihan harkkopinnalle… itsekin aikanaan tällaisessa asuin lapsuudessa ja vanhemmat möivät talon 25v+ iässä remontoimattomana. Eikä märkätilat mitenkään lahonneet. Käsittääkseni ostaja kyllä teki täysrempan sittemmin. Päälle päin oli ihan käyttökelpoinen kylppäri vielä. Helpompi se tossa muuton aikana on rempata kuin itse asuessa. Toki jos nyt 40v asuu samassa asunnossa, niin varmaan siinä sen kylppärirempankin tekee. Itse varmaan jossain 20v kohdalla miettisin.

 

[Angus_McGyver]

Upea homma hei, mutta pointti oli se, että siinä missä omakotitaloon soitat asentajan paikalle ja tökkäät pumpun seinään ja se on siinä.
Osakkeissa saat täyttää sen seittemän sataa lipuketta ja yhtiökokousta ja periaatepäätöstä ja lupaa ja lippua ja lopputulos voi olla että ei saa asentaa.

Itse asun ~50 huoneiston kerrostalossa ja kun viime kesänä autonlataushommat tuli ajankohtaiseksi, ei tarvinnut muuta kuin lähettää yksi sähköposti isännöintitoimistoon että seuraavaan kokoukseen tälläinen asia listalle. Kokouksen jälkeen tuli viesti että tekninen selvitys on tehty ja latauspisteen saa asentaa omakustanteisesti. Omaa aikaa meni ehkä 10min. Toki voi olla että hyvä tuuri sinänsä että hallituksessa istuu nähtävästi tolkun miehiä eikä änkyröitä.

 

[psxgamer]

En olisi kyllä vielä jokin aikaa sitten uskonut, että Helsingissä tarjotaan 4-huoneen perheasunnoista radan varrella ja omalla tontilla 10% alennuksia.
JM kodit on kuitenkin noita alennuksia ensin yksiöistä ja kaksioista ja nyt neliöistä tarjonnut. Kauppa ei näyttäisi tästä huolimatta käyvän mitä varauksia katsoo:

JM-kodit – Myytävät asunnot ja uudiskohteet

www.jmoy.fi

 

[N1kkel]

Kyllä näissä asuntolainakuvioissa on ensiasunnon ostajalle niin monta muuttujaa että huhhuh...lainatyyppi, marginaali, laina-aika, pitkä vai lyhyt viitekorko yms. ja sitten päälle se asunnon valinta.

Tarjous minkä sain oli 0,449 %+ 3kk euribor. Kai se on ihan ok, kun kyse olisi vieläpä korkotukilainasta eli 3,8 % ylittävästä valtio maksaa 70 %.

 

[Letuk]

Kyllä näissä asuntolainakuvioissa on ensiasunnon ostajalle niin monta muuttujaa että huhhuh...lainatyyppi, marginaali, laina-aika, pitkä vai lyhyt viitekorko yms. ja sitten päälle se asunnon valinta.

Tarjous minkä sain oli 0,449 %+ 3kk euribor. Kai se on ihan ok, kun kyse olisi vieläpä korkotukilainasta eli 3,8 % ylittävästä valtio maksaa 70 %.

Marginaali: 0,4xx, laina-aika: asp max 25v, 3kk euribor. ASP korkotuki maksetaan kerran vuodessa lyhennyksenä.?
Nordea ja OP poistanut järjestelypalkkion/toimitusmaksun: Asuntolainat | Nordea ja OP poistavat useiden satojen eurojen suuruisia maksuja ensiasunnon ostajilta
OP lta saa bonuksia joilla maksaa tilinhoitomaksut ja vakuutuksia.

 

[Sakkez]

Marginaali: 0,4xx, laina-aika: asp max 25v, 3kk euribor. ASP korkotuki maksetaan kerran vuodessa lyhennyksenä.?
Nordea ja OP poistanut järjestelypalkkion/toimitusmaksun: Asuntolainat | Nordea ja OP poistavat useiden satojen eurojen suuruisia maksuja ensiasunnon ostajilta
OP lta saa bonuksia joilla maksaa tilinhoitomaksut ja vakuutuksia.

Itsellä OP ja korkotuki näkyy ihan kokonaiskorossa. Lisälainassa korko nyt 4,6 ja korkotuetussa 4,0.

 

[Angus_McGyver]

Marginaalihan riippuu lainan ottajasta ja lainan määrästä. Esim ei taida ihan 0.4x saada johonkin satkun kaksioon tai maalaisrivarinpätkään, ellei ottaja lyö isoa käsirahaa tai omista vakuuksia (ensiasunnonostaja harvoin omistaa). Eri asia jos maksukykyä löytyy ja otetaan jotain 250+ t€ lainoja kasvukeskuksien hyviltä alueilta niin toki se näkyy marginaalin määrässä. Tässä mielessä tuntuu hassulta että usein neuvotaan mikä on "sopiva" marginaali ja mikä aivan liikaa mainitsematta yllä mainittuja muuttujia.

 

[vasu]

Itselläkin rupeaa olemaan ensiasunnon osto ajankohtaista. Alustava tarjous saatu OP:n laskurista 12kk euribor 0,71 marginaalilla. ASP-lainasta on kyse.
Melko korkealtahan tuo marginaali tuntuu, mutta ensi viikolla on ensimmäinen varsinainen neuvottelu ihmisen kanssa, jossa varmasti saa sitä hilattua alas.
Myös Nordealle on laput vetämässä, mutta siellä ei kone arponut marginaaleja.
Tarkoitus olisi joku perus kaksio ostaa Jyväskylästä 70k-90k lainalla.

 

[DroiAn]

Hankkiiko asunnon myyjä/välittäjä normaalisti rasitustodistuksen ja kiinteistörekisteriotteen aina valmiiksi ja toimittaa nämä ostajalle? Ettei tarvitse itse maanmittauslaitoksen sivuilta hakea (maksullinen palvelu)?

Vai oletetaanko että ostaja hankkii nämä tiedot itse (ilmeisesti kiinteistötunnuksella nämä saisi), vähän kuin auton historiatietojenkin osalla? Toki monesta itseäni kiinnostaneesta talosta olen nämä tiedot saanut, mutten läheskään kaikista.

Toki luulisi että välittäjä nämä tiedot tarvitsee jo ennen kuin kohde laitetaan myyntiin, jolloin tiedot olisivat ostajaa vartenkin jo valmiina.

 

[tommiq]

Hankkiiko asunnon myyjä/välittäjä normaalisti rasitustodistuksen ja kiinteistörekisteriotteen aina valmiiksi ja toimittaa nämä ostajalle? Ettei tarvitse itse maanmittauslaitoksen sivuilta hakea (maksullinen palvelu)?

Vai oletetaanko että ostaja hankkii nämä tiedot itse (ilmeisesti kiinteistötunnuksella nämä saisi), vähän kuin auton historiatietojenkin osalla? Toki monesta itseäni kiinnostaneesta talosta olen nämä tiedot saanut, mutten läheskään kaikista.

Toki luulisi että välittäjä nämä tiedot tarvitsee jo ennen kuin kohde laitetaan myyntiin, jolloin tiedot olisivat ostajaa vartenkin jo valmiina.

Kyllä normaalisti hankkii koska ne saattavat kiinnostaa ostajaa ennen ostotarjouksen laatimista ja ainakin itse olen tottunut niitä vaatimaan ennen kuin tarjoan mitään. Selvittäisin kuitenkin ennen kuin allekirjoittaa toimeksiantosopimuksen, että kuuluvatko asiakirjapalkkiot välityspalkkioon vai tuleeko se sitten vielä palkkion päälle. Yleensä ne taitavat olla erillisenä.

 

[Mikkos]

Kannattaa olla sitten tarkkana näiden "korkokattojen" sun muiden kanssa. Niissä voi olla ikäviä pykäliä tai "vahinkoja" sovittaessa joten paperit kannattaa lukea entistä TARKEMMIN.

Jessikka Aro otti korkokaton ja sai OP:ltä lupauksen – Sitten tililtä alkoi lähteä aivan ihmeellisiä summia

OP Ryhmä myöntää, että ”asiakasviestinnässä on ollut virheellistä tietoa korkokaton toiminnasta”.

www.iltalehti.fi

 

[FireCube]

Kannattaa olla sitten tarkkana näiden "korkokattojen" sun muiden kanssa. Niissä voi olla ikäviä pykäliä tai "vahinkoja" sovittaessa joten paperit kannattaa lukea entistä TARKEMMIN.

Jessikka Aro otti korkokaton ja sai OP:ltä lupauksen – Sitten tililtä alkoi lähteä aivan ihmeellisiä summia

OP Ryhmä myöntää, että ”asiakasviestinnässä on ollut virheellistä tietoa korkokaton toiminnasta”.

www.iltalehti.fi

Mulla sama tilanne Dansken lainan kanssa ja ihmettelin myös samaa asiaa, mutta ihan oikein tuo toimii. Korkokatto esim. 10v mutta koko laina-aika 25v. Koron muuttuessa korkokaton aikana, lasketaan lyhennys+korko koko laina-ajalle. Korko on kyllä suojattu, mutta lyhentää joutunee hieman enemmän, kun oletetaan että korko on sama koko lainan ajan.

 

[Mikkos]

Täytyy kyllä sanoa että vaikka aika perillä itse noista laina-asioista olenkin, niin toi tuli täytenä yllätyksenä.
Itse harkitsin nimenomaan korkokattoa sen takia että voi luottaa siihen että maksettava summa ei nouse kuukausittain yli x:n että tulot riittää maksamiseen. Vituikshans se olis menny ja samassa kusessa olis loppupeleissä ollut kuin normaalin euriborin kanssakin.

 

[Jevuli]

Omassa lainassa jätimme katot juurikin tuosta syystä ottamatta. Katto olisi kiinnostanut lähinnä vakuutena ettei kuukausierä voi nousta liian suureksi, mutta koska laskukaava toimii noin niin tuntuu turhalta. Kyllähän siinä pitkässä juoksussa saattaa säästää, kun vähemmän maksaa korkoa ja enemmän lyhentää lainaa korkojen ollessa korkealla. Ei se kuitenkaan ihan ole sellainen vakuutus mitä pankit koittavat mainostaa

 

[edup]

Omassa lainassa jätimme katot juurikin tuosta syystä ottamatta. Katto olisi kiinnostanut lähinnä vakuutena ettei kuukausierä voi nousta liian suureksi, mutta koska laskukaava toimii noin niin tuntuu turhalta. Kyllähän siinä pitkässä juoksussa saattaa säästää, kun vähemmän maksaa korkoa ja enemmän lyhentää lainaa korkojen ollessa korkealla. Ei se kuitenkaan ihan ole sellainen vakuutus mitä pankit koittavat mainostaa

Jos haluaa, että kuukausierä pysyy vakiona, niin ei siihen korkokattoa tarvita, vaan riittää että ottaa kiinteän tasaerän takaisinmaksutavaksi. Takaisinmaksuaika vain sitten joustaa korkotason mukaisesti.

Korkokaton voi sitten ottaa tai olla ottamatta, jos haluaa lisäksi lukita korkotason jonkin tietyn lukeman alapuolelle.

 

[Mikkos]

Jos haluaa, että kuukausierä pysyy vakiona, niin ei siihen korkokattoa tarvita, vaan riittää että ottaa kiinteän tasaerän takaisinmaksutavaksi. Takaisinmaksuaika vain sitten joustaa korkotason mukaisesti.

Korkokaton voi sitten ottaa tai olla ottamatta, jos haluaa lisäksi lukita korkotason jonkin tietyn lukeman alapuolelle.

Mutta tässä tapauksessa olikin kyse korkokatosta ja annuititeetin eroista. Monet ottaa korkokaton jotta halutaan lukita kuukaudessa maksettava määrä euriborista riippumatta. Eli kuukausittainen maksettava summa ei nousisi koska korkokatto mutta nyt se kuitenkin nousee korkokatosta huolimatta.

 

[edup]

Mutta tässä tapauksessa olikin kyse korkokatosta ja annuititeetin eroista. Monet ottaa korkokaton jotta halutaan lukita kuukaudessa maksettava määrä euriborista riippumatta. Eli kuukausittainen maksettava summa ei nousisi koska korkokatto mutta nyt se kuitenkin nousee korkokatosta huolimatta.

Toki, ja joku haluaa kaksipaikkaisen Porschen jotta voi viedä lapsensa kouluun. Ehkä onnistuu, ehkä ei, mutta ei yleensä ole oikea väline tavoitteeseen nähden.

Jos tärkeintä on kuukausierän muuttumattomuus, niin takaisinmaksutapa kannattaa valita sen mukaisesti. Osalla takaisinmaksutavoista korkokaton ottaminen toki estää myös kuukausierän muutoksen, muttei kaikilla.

Se että OP on sössinyt markkinoinnissaan on sitten tästä vielä erillinen asia, ja toivottavasti saa näpeilleen asiasta.

 

[Mikkos]

Toki, ja joku haluaa kaksipaikkaisen Porschen jotta voi viedä lapsensa kouluun. Ehkä onnistuu, ehkä ei, mutta ei yleensä ole oikea väline tavoitteeseen nähden.

Jos tärkeintä on kuukausierän muuttumattomuus, niin takaisinmaksutapa kannattaa valita sen mukaisesti. Osalla takaisinmaksutavoista korkokaton ottaminen toki estää myös kuukausierän muutoksen, muttei kaikilla.

Se että OP on sössinyt markkinoinnissaan on sitten tästä vielä erillinen asia, ja toivottavasti saa näpeilleen asiasta.

Jep ja juuri siksi siitä kirjoitin että tarkkana pitää olla että korkokatossakin on monia vahtoehtoja ja pitää olla tarkkana.

 

[antti-x]

Joo OP on sössinyt viestinnän kun on korostanut maksuerän muuttumattomuutta. Eikä se tosiaan pankille olisi mitenkään maagisen vaikeaa että mikäli tarjoavat maksueräkattoa niin sitten siinä on maksueräkatto ja kun korkoputki päättyy niin sitten se maksuerä vaan pomppaa enemmän (jos korot ovat edelleen ylhäällä) tai maksuaika pitenee.

Virheellistä viestintää.