Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[repairman]

Se nuohoojahan kannattaa tilata vaikka omaan piikkiin paikalle, jos talon ostoa harkitsee. Saa erittäin edulisen ja puolueettoman mielipiteen tulisijojen ja piippujen kunnosta. Toki kannattaa sitten itse olla paikan päällä samaan aikaan.

 

[Taneli-]

Sen vuoksi esimerkiksi kylpyhuoneremontista jonkinlainen asiakirja auttaa paikkaamaan sitä aukkoa omissa tiedoissa sekä luottamaan siihen, ettei myyjä ole yrittänyt säästää väärässä paikassa.

Jos katsoo tuota aiempaa linkkiäsi niin siinä mainitaan esim:
"
Mikä on tarinan opetus?
- Kun asuntoa ollaan katsomassa, kannattaisi ostajan ottaa selvää, miten remontti on tehty. Eli kannattaa pyytää myyjältä papereita siitä, mitä tilaan on tehty ja kuka sen on tehnyt. Taloyhtiöltä kannattaa kysyä, onko osakas aikoinaan ilmoittanut remontista sille ja onko isännöitsijä käynyt tarkistamassa, että kaikki on asianmukaisesti tehty.
"

Minusta tuota ei kannata lukea kuin ns. piru raamattua. Eli ei nyt kaikesta ole eikä olisi edes järkevää laittaa papereita. Muuten ollaan tilanteessa missä on järjetön nivaska paperia ja kuittia lähikaupan ikkunantiivisteistä, kärpäspapereista ja muurahaisloukuista alkaen ja päivämääristä kun niitä on lisätty sekä ehkä kirjallinen isännöitsijän todistus että luvalla on tehty kaikkea mutta koska sitä tekemistä on joka kuukausi ei sitä kukaan jaksa käydä tarkistamassa.

Mutta jos esim. saunasta osataan sanoa että kaikki paneelit, valot sekä lauteet uusittu 2015, alkuperäistä kosteuseristystä ei rikottu eikä siihen koskettu. Ovi vaihdettiin puisesta lasiseen karmeineen. Kiuas ja kaakelit (lattia) jätettiin sellaiseksi kuin olivat <= tuosta pystyy itse katsomalla näkemään tarkemmin millaiset paneelit, laudepuut, valot, värit jne. on käytössä.

Vastaan: sauna on uusittu lähes kokonaan 2015 <= mitä tarkoittaa lähes kokonaan?

Tai: Sauna remontoitu 2015 <= tuosta saa käsityksen että kaikki putkitöitä myöden on tehty uusiksi, pinnat vedetty kutakuinkin sementtiin saakka auki jne.

Tuosta voi tietysti tehdä lisäkysymyksiä kuten sisältääkö tuo pesuhuoneen vai pelkän saunan, koska silikonitiivisteet on viimeksi uusittu jne. Silloin voi käydä ilmi lisätietoja kuten "ai joo, suihkuverhot ja suihkun päät uusittiiin myös silloin 2015" tai "2020 uusittiin viimeksi silikonisaumat pesuhuoneessa".

 

[pokkus]

Siis miten tuo dokumentointi parantaa asioita, jotka voi itse todeta? Jos seinä on maalattu, niin näkyyhän se siitä seinästä onko kunnossa vai ei. Jos nuohousta hysterisoi, niin tilaa sen nuohoojan. Rännien puhdistustarpeen näkee kun katsoo sinne ränniin. Lämpöpumppu toimii tai ei. Huolto ei anna takeita tulevasta. Jos kylmäainetta on jouduttu lisäämään, niin kertoo taas siitä, että ongelmia on pikemminkin odotettavissa tulevaisuudessa. jne.

Kiinteistöstä ostotarjousta tehtäessä ainakin omalla kohdalla se korjaushistoria suoraan vaikutti tarjouksen suuruuteen. Aika moni asia on sellainen, jota ei voi näytöllä nähdä vaan se pitää ostajalle osata kertoa. Jos myyjällä ei ole näyttää minkäänlaista tietoa tämänlaisista toimenpiteistä niin oletus on se, että niitä ei ole tehty ja ne tulee "piakkoin" itselle maksettavaksi.

 

[pokkus]

Olen sitten vissiin vähän pimeä kun tässä talossa on 5v sitten tehty kylpyhuoneremontti (tosin ihan visuaalisista syistä) enkä kysynyt enkä vieläkään ole kysellyt dokumenttien perään kyseistä rempasta. Kun ei vaan ole mitään valittamista, työjälki on hyvä, vesieristys on tehty (näkee kaivosta, jonka tarkastajikin totesi), ilmanvaihto pelaa. TOSIN, kerran ryömiessäni lauteiden alla näin pilkottavan seinänostossa eriväristä laattaa joten olettaisin ainakin lattian olevan laatoitettu vanhan päälle, noh eipä tästä paniikkia syntynyt kun se on ihan hyväksyttävä toimenpide ja kopoja laattoja ei ole. Edit: no sen verran myyjältä kysyin että onko löylyautomaatin putket samaa putkea ilman liitoksia paneelin takana, on kuulemma.

Nyt kun ei tiedä kylppärin ikää, niin mahdotonta sanoa, mutta lähtökohtaisesti väärä paikka säästää kovan kosteusrasituksen tilassa tuollainen päällelaatoitus. Se on just sitä, että tehdään halvalla myyvän näköinen kohde ja jätetään mahdolliset murheet uuden omistajan huoleksi. Tekninen käyttöikä menee kuitenkin sen alkuperäisen laatoituksen mukaan. Jos oltaisiin tehty pohjia myöten homma niin tekninen käyttöikä olisi paljon pidempi.

Vähän vastaava tapaus yhdellä omalla kiinteistönäytöllä, jolla ikää oli yli 20 vuotta. Kylppärissä oli juuri tehty hieno lattialaatoitus. Välittäjä sanoi työn tehdyksi ammattiliikkeen toimesta. Asiasta kuitenkin selvisi, että työn oli tehnyt omistaja itse ja suoraan vanhan muovimaton päälle, joka ei ole suositeltava asennustapa nykyisin. Kyseessä oli siis pelkkä myyntiehostus pelkkien laattojen hinnalla. Eipä tätä missään kerrottu eli asiaa yritettiin piilotella ja selvitystyö jäi ostajalle. Myyntiesitteessa kuitenkin mainostettiin juuri tehtyä uutta laatoitusta.

Tämä on se haaste kiinteistöissä ja miksei osakkeissakin, että suuri osa ostajista arvioi kämpän vain sen näkyvän perusteella vaikka tärkeämpää pitkässä juoksussa on nähdä ne asiat mitkä ei ole suoraan silmällä nähtävissä.

 

[Nik97]

Nyt kun ei tiedä kylppärin ikää, niin mahdotonta sanoa, mutta lähtökohtaisesti väärä paikka säästää kovan kosteusrasituksen tilassa tuollainen päällelaatoitus. Se on just sitä, että tehdään halvalla myyvän näköinen kohde ja jätetään mahdolliset murheet uuden omistajan huoleksi. Tekninen käyttöikä menee kuitenkin sen alkuperäisen laatoituksen mukaan. Jos oltaisiin tehty pohjia myöten homma niin tekninen käyttöikä olisi paljon pidempi.

Vähän vastaava tapaus yhdellä omalla kiinteistönäytöllä, jolla ikää oli yli 20 vuotta. Kylppärissä oli juuri tehty hieno lattialaatoitus. Välittäjä sanoi työn tehdyksi ammattiliikkeen toimesta. Asiasta kuitenkin selvisi, että työn oli tehnyt omistaja itse ja suoraan vanhan muovimaton päälle, joka ei ole suositeltava asennustapa nykyisin. Kyseessä oli siis pelkkä myyntiehostus pelkkien laattojen hinnalla. Eipä tätä missään kerrottu eli asiaa yritettiin piilotella ja selvitystyö jäi ostajalle. Myyntiesitteessa kuitenkin mainostettiin juuri tehtyä uutta laatoitusta.

Tämä on se haaste kiinteistöissä ja miksei osakkeissakin, että suuri osa ostajista arvioi kämpän vain sen näkyvän perusteella vaikka tärkeämpää pitkässä juoksussa on nähdä ne asiat mitkä ei ole suoraan silmällä nähtävissä.

2008 rakennettu talo joten uskoisin alkuperäisen laatoituksen olevan siltä ajalta. Miksi rikkoa toimiva vesieristys? Miksi jokaisessa remontissa pitäisi aina mennä sen kalliimman kautta ja vieläpä viesteistäsi saa sen käsityksen että myyjän pitää aina hoitaa kaikki kuntoon juuri siten miten itse olisit tehnyt?

 

[JRan]

2008 rakennettu talo joten uskoisin alkuperäisen laatoituksen olevan siltä ajalta. Miksi rikkoa toimiva vesieristys? Miksi jokaisessa remontissa pitäisi aina mennä sen kalliimman kautta ja vieläpä viesteistäsi saa sen käsityksen että myyjän pitää aina hoitaa kaikki kuntoon juuri siten miten itse olisit tehnyt?

On tämä kuitenkin asunnon ostajalle oleellinen tieto. On tosiaan kummasti eroa, että onko laatoitettu päälle vai tehty ihan kunnolla. Mitäs jos ostaja haluaisikin itse vaihtaa ne laatat mustista valkoisiin? Siinä seuraava kerros laattaa päälle tietämättä? Muutaman vuoden päästä myydessä ostajat jo konttaa sisään, kun on sen verran matala kylppäri, että ei mahdu seisomaan.

 

[Nik97]

On tämä kuitenkin asunnon ostajalle oleellinen tieto. On tosiaan kummasti eroa, että onko laatoitettu päälle vai tehty ihan kunnolla. Mitäs jos ostaja haluaisikin itse vaihtaa ne laatat mustista valkoisiin? Siinä seuraava kerros laattaa päälle tietämättä? Muutaman vuoden päästä myydessä ostajat jo konttaa sisään, kun on sen verran matala kylppäri, että ei mahdu seisomaan.

Noh tämähän ei ole faktaa että onko kylppärissäni kaksoislaatoitus mut niin sieltä paneelin alta pilkisti erivärinen laatta niin vahva oletus on että päälle on laatoitettu mutta ei mulla moittimista ole. Remonttia en ole tekemässä ja sitten kun olen niin runkoon asti puran kyllä. Mutta nyt ollaan ihan tyytyväisiä ulkonäköönkin ja luulisin vesieristyksenkin toimivan, ainakaan mitään näkyvää ei ole niin en suotta tilaa mitään tutkimuksia jossa poraillaan reikiä varsinkaan kun tekkifoorumilla kauhisteltiin kun on kylppäri suurinpiirtein pilalle tehty.

 

[pokkus]

2008 rakennettu talo joten uskoisin alkuperäisen laatoituksen olevan siltä ajalta. Miksi rikkoa toimiva vesieristys? Miksi jokaisessa remontissa pitäisi aina mennä sen kalliimman kautta ja vieläpä viesteistäsi saa sen käsityksen että myyjän pitää aina hoitaa kaikki kuntoon juuri siten miten itse olisit tehnyt?

Tarkemmin tietämättä millainen se alkuperäinen toteutus on, niin se saattaa olla jo teknisen käyttöikänsä ehtoopuolella eli vaikka esteettisesti näyttää edelleen hyvältä niin kannattaa ainakin miettiä mikä se kunto on siellä laatan alapuolella alkuperäisessä laatoituksessa. Todennäköisesti siellä on kuitenkin vedeneristemassa, jonka kestoikä on huomattavasti parempi.

Sustera on kiinteistön elinkaaren asiantuntija - Sustera

Raksystems, Green Building Partners, EcoReal, KnowTek sekä Suomen radonhallinta ovat nyt Sustera Finland ja osa Sustera Groupia.

raksystems.fi

 

[Honzo]

Kyllä 2008 tehdyn märkätilan tekninen käyttöikä on 25 vuotta ja oikeasti se kestänee helposti 30v+

Tärkeämpää on tilan kuivaus. Meillä ainakin aina lastalla kuivataan lattia ja lattialämmitys hoitaa loput aika nopeaan. Vielä 600x600mm laatat ja 4mm saumat. Saumoissa aquella, joka on vesitiivis.

Aquella Saumausaine

Aquella saumausaine on kotimainen artesaanisauma-aine. Sementtipohjainen, kvartsihiekkatäytteinen keraamisten laattojen saumausaine laadukkaaseen laatoittamiseen märkä- ja kuivatiloissa.

sulinoy.fi

Vaikea ymmärtää miksi jotain vesieristeitä ryhtyisin kovin äkkiä uusimaan. Eristeenä meillä Ardex 8+9.


Ainakin 80- tehtiin märkätiloja ilman vedeneristystä ihan harkkopinnalle… itsekin aikanaan tällaisessa asuin lapsuudessa ja vanhemmat möivät talon 25v+ iässä remontoimattomana. Eikä märkätilat mitenkään lahonneet. Käsittääkseni ostaja kyllä teki täysrempan sittemmin. Päälle päin oli ihan käyttökelpoinen kylppäri vielä. Helpompi se tossa muuton aikana on rempata kuin itse asuessa. Toki jos nyt 40v asuu samassa asunnossa, niin varmaan siinä sen kylppärirempankin tekee. Itse varmaan jossain 20v kohdalla miettisin.

 

[Angus_McGyver]

Upea homma hei, mutta pointti oli se, että siinä missä omakotitaloon soitat asentajan paikalle ja tökkäät pumpun seinään ja se on siinä.
Osakkeissa saat täyttää sen seittemän sataa lipuketta ja yhtiökokousta ja periaatepäätöstä ja lupaa ja lippua ja lopputulos voi olla että ei saa asentaa.

Itse asun ~50 huoneiston kerrostalossa ja kun viime kesänä autonlataushommat tuli ajankohtaiseksi, ei tarvinnut muuta kuin lähettää yksi sähköposti isännöintitoimistoon että seuraavaan kokoukseen tälläinen asia listalle. Kokouksen jälkeen tuli viesti että tekninen selvitys on tehty ja latauspisteen saa asentaa omakustanteisesti. Omaa aikaa meni ehkä 10min. Toki voi olla että hyvä tuuri sinänsä että hallituksessa istuu nähtävästi tolkun miehiä eikä änkyröitä.

 

[psxgamer]

En olisi kyllä vielä jokin aikaa sitten uskonut, että Helsingissä tarjotaan 4-huoneen perheasunnoista radan varrella ja omalla tontilla 10% alennuksia.
JM kodit on kuitenkin noita alennuksia ensin yksiöistä ja kaksioista ja nyt neliöistä tarjonnut. Kauppa ei näyttäisi tästä huolimatta käyvän mitä varauksia katsoo:

JM-kodit – Myytävät asunnot ja uudiskohteet

www.jmoy.fi

 

[N1kkel]

Kyllä näissä asuntolainakuvioissa on ensiasunnon ostajalle niin monta muuttujaa että huhhuh...lainatyyppi, marginaali, laina-aika, pitkä vai lyhyt viitekorko yms. ja sitten päälle se asunnon valinta.

Tarjous minkä sain oli 0,449 %+ 3kk euribor. Kai se on ihan ok, kun kyse olisi vieläpä korkotukilainasta eli 3,8 % ylittävästä valtio maksaa 70 %.

 

[Letuk]

Kyllä näissä asuntolainakuvioissa on ensiasunnon ostajalle niin monta muuttujaa että huhhuh...lainatyyppi, marginaali, laina-aika, pitkä vai lyhyt viitekorko yms. ja sitten päälle se asunnon valinta.

Tarjous minkä sain oli 0,449 %+ 3kk euribor. Kai se on ihan ok, kun kyse olisi vieläpä korkotukilainasta eli 3,8 % ylittävästä valtio maksaa 70 %.

Marginaali: 0,4xx, laina-aika: asp max 25v, 3kk euribor. ASP korkotuki maksetaan kerran vuodessa lyhennyksenä.?
Nordea ja OP poistanut järjestelypalkkion/toimitusmaksun: Asuntolainat | Nordea ja OP poistavat useiden satojen eurojen suuruisia maksuja ensiasunnon ostajilta
OP lta saa bonuksia joilla maksaa tilinhoitomaksut ja vakuutuksia.

 

[Sakkez]

Marginaali: 0,4xx, laina-aika: asp max 25v, 3kk euribor. ASP korkotuki maksetaan kerran vuodessa lyhennyksenä.?
Nordea ja OP poistanut järjestelypalkkion/toimitusmaksun: Asuntolainat | Nordea ja OP poistavat useiden satojen eurojen suuruisia maksuja ensiasunnon ostajilta
OP lta saa bonuksia joilla maksaa tilinhoitomaksut ja vakuutuksia.

Itsellä OP ja korkotuki näkyy ihan kokonaiskorossa. Lisälainassa korko nyt 4,6 ja korkotuetussa 4,0.

 

[Angus_McGyver]

Marginaalihan riippuu lainan ottajasta ja lainan määrästä. Esim ei taida ihan 0.4x saada johonkin satkun kaksioon tai maalaisrivarinpätkään, ellei ottaja lyö isoa käsirahaa tai omista vakuuksia (ensiasunnonostaja harvoin omistaa). Eri asia jos maksukykyä löytyy ja otetaan jotain 250+ t€ lainoja kasvukeskuksien hyviltä alueilta niin toki se näkyy marginaalin määrässä. Tässä mielessä tuntuu hassulta että usein neuvotaan mikä on "sopiva" marginaali ja mikä aivan liikaa mainitsematta yllä mainittuja muuttujia.

 

[vasu]

Itselläkin rupeaa olemaan ensiasunnon osto ajankohtaista. Alustava tarjous saatu OP:n laskurista 12kk euribor 0,71 marginaalilla. ASP-lainasta on kyse.
Melko korkealtahan tuo marginaali tuntuu, mutta ensi viikolla on ensimmäinen varsinainen neuvottelu ihmisen kanssa, jossa varmasti saa sitä hilattua alas.
Myös Nordealle on laput vetämässä, mutta siellä ei kone arponut marginaaleja.
Tarkoitus olisi joku perus kaksio ostaa Jyväskylästä 70k-90k lainalla.

 

[DroiAn]

Hankkiiko asunnon myyjä/välittäjä normaalisti rasitustodistuksen ja kiinteistörekisteriotteen aina valmiiksi ja toimittaa nämä ostajalle? Ettei tarvitse itse maanmittauslaitoksen sivuilta hakea (maksullinen palvelu)?

Vai oletetaanko että ostaja hankkii nämä tiedot itse (ilmeisesti kiinteistötunnuksella nämä saisi), vähän kuin auton historiatietojenkin osalla? Toki monesta itseäni kiinnostaneesta talosta olen nämä tiedot saanut, mutten läheskään kaikista.

Toki luulisi että välittäjä nämä tiedot tarvitsee jo ennen kuin kohde laitetaan myyntiin, jolloin tiedot olisivat ostajaa vartenkin jo valmiina.

 

[tommiq]

Hankkiiko asunnon myyjä/välittäjä normaalisti rasitustodistuksen ja kiinteistörekisteriotteen aina valmiiksi ja toimittaa nämä ostajalle? Ettei tarvitse itse maanmittauslaitoksen sivuilta hakea (maksullinen palvelu)?

Vai oletetaanko että ostaja hankkii nämä tiedot itse (ilmeisesti kiinteistötunnuksella nämä saisi), vähän kuin auton historiatietojenkin osalla? Toki monesta itseäni kiinnostaneesta talosta olen nämä tiedot saanut, mutten läheskään kaikista.

Toki luulisi että välittäjä nämä tiedot tarvitsee jo ennen kuin kohde laitetaan myyntiin, jolloin tiedot olisivat ostajaa vartenkin jo valmiina.

Kyllä normaalisti hankkii koska ne saattavat kiinnostaa ostajaa ennen ostotarjouksen laatimista ja ainakin itse olen tottunut niitä vaatimaan ennen kuin tarjoan mitään. Selvittäisin kuitenkin ennen kuin allekirjoittaa toimeksiantosopimuksen, että kuuluvatko asiakirjapalkkiot välityspalkkioon vai tuleeko se sitten vielä palkkion päälle. Yleensä ne taitavat olla erillisenä.

 

[Mikkos]

Kannattaa olla sitten tarkkana näiden "korkokattojen" sun muiden kanssa. Niissä voi olla ikäviä pykäliä tai "vahinkoja" sovittaessa joten paperit kannattaa lukea entistä TARKEMMIN.

Jessikka Aro otti korkokaton ja sai OP:ltä lupauksen – Sitten tililtä alkoi lähteä aivan ihmeellisiä summia

OP Ryhmä myöntää, että ”asiakasviestinnässä on ollut virheellistä tietoa korkokaton toiminnasta”.

www.iltalehti.fi

 

[FireCube]

Kannattaa olla sitten tarkkana näiden "korkokattojen" sun muiden kanssa. Niissä voi olla ikäviä pykäliä tai "vahinkoja" sovittaessa joten paperit kannattaa lukea entistä TARKEMMIN.

Jessikka Aro otti korkokaton ja sai OP:ltä lupauksen – Sitten tililtä alkoi lähteä aivan ihmeellisiä summia

OP Ryhmä myöntää, että ”asiakasviestinnässä on ollut virheellistä tietoa korkokaton toiminnasta”.

www.iltalehti.fi

Mulla sama tilanne Dansken lainan kanssa ja ihmettelin myös samaa asiaa, mutta ihan oikein tuo toimii. Korkokatto esim. 10v mutta koko laina-aika 25v. Koron muuttuessa korkokaton aikana, lasketaan lyhennys+korko koko laina-ajalle. Korko on kyllä suojattu, mutta lyhentää joutunee hieman enemmän, kun oletetaan että korko on sama koko lainan ajan.

 

[Mikkos]

Täytyy kyllä sanoa että vaikka aika perillä itse noista laina-asioista olenkin, niin toi tuli täytenä yllätyksenä.
Itse harkitsin nimenomaan korkokattoa sen takia että voi luottaa siihen että maksettava summa ei nouse kuukausittain yli x:n että tulot riittää maksamiseen. Vituikshans se olis menny ja samassa kusessa olis loppupeleissä ollut kuin normaalin euriborin kanssakin.

 

[Jevuli]

Omassa lainassa jätimme katot juurikin tuosta syystä ottamatta. Katto olisi kiinnostanut lähinnä vakuutena ettei kuukausierä voi nousta liian suureksi, mutta koska laskukaava toimii noin niin tuntuu turhalta. Kyllähän siinä pitkässä juoksussa saattaa säästää, kun vähemmän maksaa korkoa ja enemmän lyhentää lainaa korkojen ollessa korkealla. Ei se kuitenkaan ihan ole sellainen vakuutus mitä pankit koittavat mainostaa

 

[edup]

Omassa lainassa jätimme katot juurikin tuosta syystä ottamatta. Katto olisi kiinnostanut lähinnä vakuutena ettei kuukausierä voi nousta liian suureksi, mutta koska laskukaava toimii noin niin tuntuu turhalta. Kyllähän siinä pitkässä juoksussa saattaa säästää, kun vähemmän maksaa korkoa ja enemmän lyhentää lainaa korkojen ollessa korkealla. Ei se kuitenkaan ihan ole sellainen vakuutus mitä pankit koittavat mainostaa

Jos haluaa, että kuukausierä pysyy vakiona, niin ei siihen korkokattoa tarvita, vaan riittää että ottaa kiinteän tasaerän takaisinmaksutavaksi. Takaisinmaksuaika vain sitten joustaa korkotason mukaisesti.

Korkokaton voi sitten ottaa tai olla ottamatta, jos haluaa lisäksi lukita korkotason jonkin tietyn lukeman alapuolelle.

 

[Mikkos]

Jos haluaa, että kuukausierä pysyy vakiona, niin ei siihen korkokattoa tarvita, vaan riittää että ottaa kiinteän tasaerän takaisinmaksutavaksi. Takaisinmaksuaika vain sitten joustaa korkotason mukaisesti.

Korkokaton voi sitten ottaa tai olla ottamatta, jos haluaa lisäksi lukita korkotason jonkin tietyn lukeman alapuolelle.

Mutta tässä tapauksessa olikin kyse korkokatosta ja annuititeetin eroista. Monet ottaa korkokaton jotta halutaan lukita kuukaudessa maksettava määrä euriborista riippumatta. Eli kuukausittainen maksettava summa ei nousisi koska korkokatto mutta nyt se kuitenkin nousee korkokatosta huolimatta.

 

[edup]

Mutta tässä tapauksessa olikin kyse korkokatosta ja annuititeetin eroista. Monet ottaa korkokaton jotta halutaan lukita kuukaudessa maksettava määrä euriborista riippumatta. Eli kuukausittainen maksettava summa ei nousisi koska korkokatto mutta nyt se kuitenkin nousee korkokatosta huolimatta.

Toki, ja joku haluaa kaksipaikkaisen Porschen jotta voi viedä lapsensa kouluun. Ehkä onnistuu, ehkä ei, mutta ei yleensä ole oikea väline tavoitteeseen nähden.

Jos tärkeintä on kuukausierän muuttumattomuus, niin takaisinmaksutapa kannattaa valita sen mukaisesti. Osalla takaisinmaksutavoista korkokaton ottaminen toki estää myös kuukausierän muutoksen, muttei kaikilla.

Se että OP on sössinyt markkinoinnissaan on sitten tästä vielä erillinen asia, ja toivottavasti saa näpeilleen asiasta.

 

[Mikkos]

Toki, ja joku haluaa kaksipaikkaisen Porschen jotta voi viedä lapsensa kouluun. Ehkä onnistuu, ehkä ei, mutta ei yleensä ole oikea väline tavoitteeseen nähden.

Jos tärkeintä on kuukausierän muuttumattomuus, niin takaisinmaksutapa kannattaa valita sen mukaisesti. Osalla takaisinmaksutavoista korkokaton ottaminen toki estää myös kuukausierän muutoksen, muttei kaikilla.

Se että OP on sössinyt markkinoinnissaan on sitten tästä vielä erillinen asia, ja toivottavasti saa näpeilleen asiasta.

Jep ja juuri siksi siitä kirjoitin että tarkkana pitää olla että korkokatossakin on monia vahtoehtoja ja pitää olla tarkkana.

 

[antti-x]

Joo OP on sössinyt viestinnän kun on korostanut maksuerän muuttumattomuutta. Eikä se tosiaan pankille olisi mitenkään maagisen vaikeaa että mikäli tarjoavat maksueräkattoa niin sitten siinä on maksueräkatto ja kun korkoputki päättyy niin sitten se maksuerä vaan pomppaa enemmän (jos korot ovat edelleen ylhäällä) tai maksuaika pitenee.

Virheellistä viestintää.

 

[PornReindeer]

Ei minulla näy kyllä mitään muutosta maksuerässä kun korontarkistus oli heinäkuussa
Viime vuonna näkyi, koska kaksi vuotta sitten ei ollut Euribor12 vielä korkokatossa (eli korkoni muuttui viime vuonna)
OP:n "muuttuva annuiteetti" näyttää lainani tiedoissa.

Jos sinulla on kiinteä lyhennys+muuttuvat korot niin eihän eihän nyk. korkotasolla ole mitään vaikutusta 15 vuoden päästä? Toki nyt menee enemmän rahaa korkoihin, mutta lyhennys menee samalla tahdilla koko ajan. Vai haetaanko uutisessa sitä, että maksuerä voi muuttua kunnes korkokattoon osutaan?

 

[antti-x]

Ei minulla näy kyllä mitään muutosta maksuerässä kun korontarkistus oli heinäkuussa
Viime vuonna näkyi, koska kaksi vuotta sitten ei ollut Euribor12 vielä korkokatossa (eli korkoni muuttui viime vuonna)
OP:n "muuttuva annuiteetti" näyttää lainani tiedoissa.

Jos sinulla on kiinteä lyhennys+muuttuvat korot niin eihän eihän nyk. korkotasolla ole mitään vaikutusta 15 vuoden päästä? Toki nyt menee enemmän rahaa korkoihin, mutta lyhennys menee samalla tahdilla koko ajan. Vai haetaanko uutisessa sitä, että maksuerä voi muuttua kunnes korkokattoon osutaan?

Muuttuva annuiteetti laskee tasa-erät siihen asti että laina on kokonaan maksettu ja senhetkisen markkinakoron mukaan (muilta kuin kokorkokattojakson osalta). Esim. jos lainaa on merkittävästi jäljellä 10 vuoden päästä kun korkokatto katkeaa niin korkojen noustessa pankin automaattinen järjestelmä on laskenut että se vaikuttaa niin että korkokaton katketessa pitää olla enemmän lainaa maksettuna että kokonaismaksuerä pysyy tasaisena.

 

[PornReindeer]

Muuttuva annuiteetti laskee tasa-erät siihen asti että laina on kokonaan maksettu ja senhetkisen markkinakoron mukaan (muilta kuin kokorkokattojakson osalta). Esim. jos lainaa on merkittävästi jäljellä 10 vuoden päästä kun korkokatto katkeaa niin korkojen noustessa pankin automaattinen järjestelmä on laskenut että se vaikuttaa niin että korkokaton katketessa pitää olla enemmän lainaa maksettuna että kokonaismaksuerä pysyy tasaisena.

Mitkä tasaerät? Lyhennys ja laina-aika pysyvät vakiona, maksuerän suuruuteen vaikuttaa korkotaso. Nyt kun minulla on korkokatto tapissa niin mikään ei muutu (ellei korot tipu takaisin sinne lähelle nollaa...)

 

[antti-x]

Mitkä tasaerät? Lyhennys ja laina-aika pysyvät vakiona, maksuerän suuruuteen vaikuttaa korkotaso. Nyt kun minulla on korkokatto tapissa niin mikään ei muutu (ellei korot tipu takaisin sinne lähelle nollaa...)

Väännetään nyt rautalangasta: Muuttuva annuiteetti pyrkii laskemaan lainan niin että esim 300 000€ on maksettu 30 vuodessa ja joka kuukausi sama summa korkoa+lyhennystä. Siis joka kuukausi 30 vuoden ajan vaikka korkokatto on paljon lyhyempi. Korkokattojaksoa on esimerkissä ekat 10 vuotta. Tällöin lainaa on laskennallisesti jäljellä jonkin verran yli 200 000€ silloin 10 vuoden päästä. Jos korot on marginaaleineen laskelmissa 2% silloin 10 vuoden päästä vs korot 5% silloin 10 vuoden päästä vaikuttaa merkittävästi siihen mitä se kokonaiserä silloin 10 vuoden päästä on. Annuiteetin laskuri siis nopeuttaa markkinakorkokojen noustessa lyhennystahtia korkokattoaikana, jotta silloin 10 vuoden päästä olisi vähemmän lainaa jäljellä ja maksuerät pysyisi tasaisena. Koska se on muuttuvan annuiteetin pointti, sama erä laina-ajan loppuun.

Jos korkokatto on koko laina-ajalle, se on sitten eri asia eikä erät nouse kun katto on saavutettu.

 

[PornReindeer]

Väännetään nyt rautalangasta: Muuttuva annuiteetti pyrkii laskemaan lainan niin että esim 300 000€ on maksettu 30 vuodessa ja joka kuukausi sama summa korkoa+lyhennystä. Siis joka kuukausi 30 vuoden ajan vaikka korkokatto on paljon lyhyempi. Korkokattojaksoa on esimerkissä ekat 10 vuotta. Tällöin lainaa on laskennallisesti jäljellä jonkin verran yli 200 000€ silloin 10 vuoden päästä. Jos korot on marginaaleineen laskelmissa 2% silloin 10 vuoden päästä vs korot 5% silloin 10 vuoden päästä vaikuttaa merkittävästi siihen mitä se kokonaiserä silloin 10 vuoden päästä on. Annuiteetin laskuri siis nopeuttaa markkinakorkokojen noustessa lyhennystahtia korkokattoaikana, jotta silloin 10 vuoden päästä olisi vähemmän lainaa jäljellä ja maksuerät pysyisi tasaisena. Koska se on muuttuvan annuiteetin pointti, sama erä laina-ajan loppuun.

Jos korkokatto on koko laina-ajalle, se on sitten eri asia eikä erät nouse kun katto on saavutettu.

Muuttuva annuiteetti ja muut lainan lyhennystavat

Tässä artikkelissa kerromme mikä on muuttuva annuiteetti, ja mitä muita asuntolainan lyhennystapoja on.

www.op.fi

Muuttuva annuiteetti

Muuttuvassa annuiteetissa maksat asuntolainaa samansuuruisina maksuerinä, kunnes viitekorko muuttuu. Lyhennyksen ja koron keskinäinen suhde maksuerässä muuttuu lainan viitekoron muuttuessa. Laina-aika pysyy samana.

Esimerkiksi jos lainan viitekorko on 12 kuukauden euribor, tarkistetaan lainan viitekoron arvo kerran vuodessa, jolloin myös maksueräsi voi nousta tai laskea.

Laina-aika pysyy samana
Maksuerä muuttuu, kun viitekorko muuttuu

Niin tosiaan minulla ei tosiaan ole erä muuttunut kun ollaan korkosuojauksen tapissa

 

[antti-x]

Muuttuva annuiteetti ja muut lainan lyhennystavat

Tässä artikkelissa kerromme mikä on muuttuva annuiteetti, ja mitä muita asuntolainan lyhennystapoja on.

www.op.fi

Muuttuva annuiteetti

Muuttuvassa annuiteetissa maksat asuntolainaa samansuuruisina maksuerinä, kunnes viitekorko muuttuu. Lyhennyksen ja koron keskinäinen suhde maksuerässä muuttuu lainan viitekoron muuttuessa. Laina-aika pysyy samana.

Esimerkiksi jos lainan viitekorko on 12 kuukauden euribor, tarkistetaan lainan viitekoron arvo kerran vuodessa, jolloin myös maksueräsi voi nousta tai laskea.

Laina-aika pysyy samana
Maksuerä muuttuu, kun viitekorko muuttuu

Niin juuri kuten tuossa alleviivattuna, maksuerä voi muuttua kun viitekorko (euribor yleensä) muuttuu vaikka olisi korkokatto. Korkokatto ei ole sama asia kuin viitekorko.

 

[antti-x]

Eikö tuo olisi pankille huono bisnes? Tuollainen laina kannattaisi irtisanoa heti suojauksen päätyttyä.

Siis jos marginaali on edelleen kilpailukykyinen ja on varaa maksaa se laina niin miksi irtisanoa siihen kohtaan, ei se sen kalliimmaksi tule kuin joku muukaan siinä kohtaa kun katto loppuu. Ja ei pankille siitä korkokattoaikana tule juurikaan tappiota, hiukan vähemmän tulee lyhennyksiä mutta siinäpä se. Jos korot ovat matalalla tai rahatilanne kehittynyt parempaan, katon lopun jälkeinen aika ei ole ongelma myöskään lainan ottajalle.

 

[mustajoki]

Mulla sama tilanne Dansken lainan kanssa ja ihmettelin myös samaa asiaa, mutta ihan oikein tuo toimii. Korkokatto esim. 10v mutta koko laina-aika 25v. Koron muuttuessa korkokaton aikana, lasketaan lyhennys+korko koko laina-ajalle. Korko on kyllä suojattu, mutta lyhentää joutunee hieman enemmän, kun oletetaan että korko on sama koko lainan ajan.

Nordean korkokatto annuiteettilainassa ei tuollaista mielestäni huomioi. Ainakin nykykorkokattokoron mukaan laskettu kuukausierä on niin lähellä tililtä lähtevää kuukausittaista summaa netti-asuntolainalaskurien mukaan (laina-aika tasavuosiksi pyöristettynä).

 

[mustajoki]

En olisi kyllä vielä jokin aikaa sitten uskonut, että Helsingissä tarjotaan 4-huoneen perheasunnoista radan varrella ja omalla tontilla 10% alennuksia.
JM kodit on kuitenkin noita alennuksia ensin yksiöistä ja kaksioista ja nyt neliöistä tarjonnut. Kauppa ei näyttäisi tästä huolimatta käyvän mitä varauksia katsoo:

JM-kodit – Myytävät asunnot ja uudiskohteet

www.jmoy.fi

Hartelalla näyttäisi myös olevan kampanja "jopa 17.5% asunnon velattomasta hinnasta" osassa valmistuneita asuntoja, esimerkiksi allaolevassa Hitas-kohteessa(!) pikasämpläyksellä näyttäisi olevan 12.5% alennukset.

Asunto Oy Helsingin Sivellin

Hitas-kohde Asunto Oy Helsingin Sivellin rakentuu tuhansien työpaikkojen ja hyvien yhteyksien päähän Helsingin Pitäjänmäkeen. Tutustu Hartelan asuntoihin!

www.hartela.fi

 

[Eldmor]

Hartelalla näyttäisi myös olevan kampanja "jopa 17.5% asunnon velattomasta hinnasta" osassa valmistuneita asuntoja, esimerkiksi allaolevassa Hitas-kohteessa(!) pikasämpläyksellä näyttäisi olevan 12.5% alennukset.

Kyllähän niitä alennuksia voi antaa, kun lähtöhinnat ovat aivan poskettomat.

Esimerkiksi Leppävaaran laitamilta annetaan kolmioista 15% alennusta (JM-kodit – Myytävät asunnot ja uudiskohteet), mutta lähtöneliohinta on 5810-8147 €/m^2 valinnaisella vuokratontilla (tontin lunastushinta noin 34 k€). Eli siis aivan naurettavan kalliita asuntoja, joten onhan sitä hintaakin varaa laskea.

Itsekin aikoinaan mietin asuntoa tuosta Pitäjänmäen Hitas-kohteesta, mutta neliöhinta ei silloin kiinnostanut. Nyt alennusten myötä olisi ihan mielenkiintoinen kohde (hinnaltaan, ei asuntojen pohjilta/materiaaleilta), mutta ehdin ostaa uudiskohteen halvemmalla muualta. Lisäksi vuokratontti on aina vähän no-go itselle.

 

[mustajoki]

Kyllähän niitä alennuksia voi antaa, kun lähtöhinnat ovat aivan poskettomat.

Esimerkiksi Leppävaaran laitamilta annetaan kolmioista 15% alennusta (JM-kodit – Myytävät asunnot ja uudiskohteet), mutta lähtöneliohinta on 5810-8147 €/m^2 valinnaisella vuokratontilla (tontin lunastushinta noin 34 k€). Eli siis aivan naurettavan kalliita asuntoja, joten onhan sitä hintaakin varaa laskea.

Itsekin aikoinaan mietin asuntoa tuosta Pitäjänmäen Hitas-kohteesta, mutta neliöhinta ei silloin kiinnostanut. Nyt alennusten myötä olisi ihan mielenkiintoinen kohde (hinnaltaan, ei asuntojen pohjilta/materiaaleilta), mutta ehdin ostaa uudiskohteen halvemmalla muualta. Lisäksi vuokratontti on aina vähän no-go itselle.

Juu, euroillahan sitä asuntoja ostetaan eikä alennusprosenteilla. Kuitenkin nimenomaan Hitas-kohteissa pitäisi käsittääkseni olla jokin hintarajoite niissä lähtöhinnoissakin. Ainakin teoriassa.

En siis väitä että tuo Hitas olisi nyt jotenkin mainio tarjous, mutta tuntuu että osa rakennusliikkeistä on nyt ottanut ensiasunnonostajien deadlinen + varainsiirtoveroalennuksen tarjoaman aikaikkunan tosissaan ja pyrkii aktiivisesti eroon valmistuvien asuntojen massasta. Joku YIT:n kaltainen jätti taas ei ainakaan julkisesti tunnu olevan millään lailla aktiivinen, vaikka valmistuvia ja muuttovalmiita asuntoja on heillä(kin) paljon myytävänä.

 

[Awelonian]

Puuosien huoltomaalaus, salaojien tarkastus / kuvaus / korjaus, viemäreiden huuhtelu / putsaus, IV-kanavien nuohous, märkätilojen kosteustarkastus, silikonien uusinta, tuulettuvan alapohjan kunto / tuuletus, radon arvojen varmistus ja mahdolliset toimenpiteet sen parantamiseksi. Valitettavan monta noin kymmenvuotiasta taloa tuli käytyä läpi tässä viimeisen 5 vuoden aikana, jossa monia pikkujuttuja jätetty kokonaan tekemättä mikä taas kielii siitä, että jos niitä pieniä asioita ei korjata niin ei varmasti ole myöskään niitä isompia asioita viitsitty laittaa kuntoon tai edes tiedetty tarkastaa.

Nämä ovat perusjuttuja omakotitalossa, enkä itse ainakaan mitään ihmeen exceleitä pidä aiheesta. Toihan on sama kuin pitäisi exceliä jostain imuroinnista ja pihan nurmikonleikkuusta.

 

[Awelonian]

Voi tulla joillekkin yllätyksenä, mutta kirjallinen omakotitalon huoltokirja on pakollinen. Sen puuttuminen voi johtaa nykyisin kiinteistökaupan vaikeutumiseen tai purkautumiseen. Sinänsä huvittavaa, että jotain kymppitonnin kotteron huoltokirjaa syynätään ja vaaditaan esiin kovemmalla kädellä kuin monen sadan tonnin kiinteistön.

En ole kertaakaan nähnyt missään mitään omakotitalon huoltokirjaa tai sellaista olisi edes esitetty. Omassa okt:ssa joka tuli rakennettua, teen ne asiat mitä perus okt-ylläpitoon kuuluu. Toki aiheesta löytyy kuitit jos olen käyttänyt ulkoista palvelua (esim. IV-kanavien putsaus yms.), muttei niitä mihinkään excelöidä kuitenkaan. En myöskään esim. excelöi 12€ sutia, 5,5€ silikonia, 0,78€ naulat ja listojen uusimiset yms. asioita. Joku excelöinninkin nyt vääntää jossain vartissa, jos joku anaalitarkka sellaisen haluaa. Itsellä luotto jonkun omaan exceliin niin omakotitaloissa kuin autoissakin tasan nolla, koska siitä ei ole mitään varmuutta tai todistetta onko asioita edes tehty. Luotan ennemmin juuri noihin kuitteihin ja muihin.

 

[Taneli-]

Lisäksi vuokratontti on aina vähän no-go itselle.

Tätä olen itsekin aina & välillä ihmetellyt. Kun hintaeroa ei näytä olevan oli se tontti sitten oma tai vuokralla. Toki kasvukeskusten aivan ydinkeskustassa sen tajuaa kun ei ole vaihtoehtoja (paitsi asua muualla) mutta monesti hieman syrjemmällä mutta jopa kuitenkin ihan "kasvukolmion" alueella näkee jopa vierekkäin olevia käytännössä indenttisiä rivi, kerros ja omakotitaloja joissa on samat hinnat vaikka toisessa on oma ja toisessa vuokratontti.

Sitten aina jostain löytyy henkilöitä jotka kertovat iloisesti että "ainahan sen voi myydä ennenkuin vuokra nousee" tms. Mikä ei välttämättä ole niin itsestään selvä tai kivuton prosessi. Tai ehkä se on jos ei hinnasta välitä, yleensä kyllä asunnosta / osakkeesta pääsee aina eroon, jos ei muuten niin maksamalla ostajalle hieman rahaa että suostuu ottamaan vastaan.

 

[pokkus]

Nämä ovat perusjuttuja omakotitalossa, enkä itse ainakaan mitään ihmeen exceleitä pidä aiheesta. Toihan on sama kuin pitäisi exceliä jostain imuroinnista ja pihan nurmikonleikkuusta.

Perusjuttuja, joita kuitenkaan osa kiinteistönomistajista ei tajua tehdä ja ovat huuli pyöreänä sellaisista kysyttäessä.

 

[Awelonian]

Perusjuttuja, joita kuitenkaan osa kiinteistönomistajista ei tajua tehdä ja ovat huuli pyöreänä sellaisista kysyttäessä.

Valitettavasti näinkin varmasti on. Osallehan tulee auton huollossakin ihan vaikka pyörien suuntauskin "uutena asiana" vastaan.

Itsellä ei ole tapana teetättää tuollaisia perusmuotoisia kiinteistön ylläpitotöitä ulkopuolisilla. En usko, että monella muullakaan löytyy kuitteja kaksi kertaa vuodessa tehtävistä hajulukkojen ja sadevesijärjestelmien puhdistuksista.

Onneksi itselläni on, koska en jaksa kuluttaa aikaa esim. ränniputsauksiin, kattopesuun, ikkunoiden pesemiseen, silikonien vaihtamiseen yms. vaan maksan ammattilaiselle siitä rahaa ja hän tekee sen mun puolesta. Tällöin on myös selkeä todiste, eikä pelkkä sana "joo oonmä tehnyt" ja vaikka kuinka olet sitä mieltä, että tuon asian huomaa jos niitä ei ole tehtynä, niin onnea jälkikäteen jollekin oikeusteitse korvauksia hakemaan hajulukkojen puhdistuksen laiminlyönnistä. Itse kun olen ihminen, joka ennemmin maksaa jollekin, kun säätää itse. Perustallaaja ei oman ymmärrykseni mukaan ole mikään kauhean osaava tai tietävä ihminen ja menee siitä mistä aita on matalin käytännössä aina. Kuten sanoin, niin joku auton oma roplaus "joo ite vaihdoin kaikki jarrulevyt" on enemmänkin sitten sitä, että halvalla osit halvimmat ja teki välttämättömimmät.

 

[pokkus]

Tärkeämpää on tilan kuivaus. Meillä ainakin aina lastalla kuivataan lattia ja lattialämmitys hoitaa loput aika nopeaan. Vielä 600x600mm laatat ja 4mm saumat. Saumoissa aquella, joka on vesitiivis.

Kosteuteen ja vesieristykseen ei lattian kuivauksella lastalla tai (mukavuus)lattialämmityksellä ole mitään tekemistä. Saumatkin vuotavat aina eikä edes silikoni ole vedenpitävä eikä niiden tarvitsekaan olla. Ne kosteusongelmat voi tulla myös rakenteista, maaperästä, hajonneesta putkesta seinän sisällä jne. eli ei ne aina tule sieltä suihkun puolelta.

 

[Awelonian]

Välittäjä kehui, että tällä on merkittävä vaikutus kaupanteon sujuvuuteen valmiiksi tehdyn kuntotarkastuksen lisäksi.

Välittäjä kehuu mitä ja mistä vaan, kunhan saa rahat taskuun ja aina se oma kauppa on "välittäjän kehuma ja paras mahdollinen ikinä tähänastisella uralla".

 

[pokkus]

Sen takia olisikin ilo käytettyä kiinteistöä ostaessa, kun ojennettaisiin huoltokirja josta käy ilmi tehdyt toimenpiteet sen sijaan että sössötetään jotain omasta ulkomuistista mitä on ehkä tehty joskus 90-luvulla.

Itse edellisen kiinteistön myydessäni luovutin laatimani huoltokirjan ostajalle. Välittäjä kehui, että tällä on merkittävä vaikutus kaupanteon sujuvuuteen valmiiksi tehdyn kuntotarkastuksen lisäksi.

Tätä olen yrittänyt tässä tuoda esille, mutta moni kiinteistönomistaja täällä vaan vänkää, että hankala ostaja kyseessä, joka tuollaisia dokumentteja kyselee.

 

[BongisKhan]

Voi tulla joillekkin yllätyksenä, mutta kirjallinen omakotitalon huoltokirja on pakollinen. Sen puuttuminen voi johtaa nykyisin kiinteistökaupan vaikeutumiseen tai purkautumiseen. Sinänsä huvittavaa, että jotain kymppitonnin kotteron huoltokirjaa syynätään ja vaaditaan esiin kovemmalla kädellä kuin monen sadan tonnin kiinteistön.

Tosin vain vuoden 2010 jälkeen valmistuineille kämpille, sen olemassaoloa tai ylläpitoa ei (loppukatselmuksen jälkeen) mitenkään valvota, eikä sen puuttumisesta seuraa mitään. Sarjastamme "polkupyöräilijän kypäräpakko".

Tätä olen yrittänyt tässä tuoda esille, mutta moni kiinteistönomistaja täällä vaan vänkää, että hankala ostaja kyseessä, joka tuollaisia dokumentteja kyselee.

Niinno, lähtökohtaisesti pidän kodistani huolta ja pidän kyllä ihan itseäni varten kirjaa yhtään merkittävämmistä toimenpiteistä tai remonteista, mutta kun ottaa huomioon kuinka pitkät ja raskaat vastuut talon myyjällä nykyään on, miettisin kyllä hyvin tarkkaan jollekin pilkunviilaaja-autistille myymistä. Heillä kun ei usein tunnu olevan oikein ymmärrystä siitä, että talot on kuluvia asioita vaikka niistä kuinka pidettäisiin huolta, eikä kiinnostaisi vittuakaan lähteä tuollaisen tyypin kanssa jälkikäteen vänkäämään.

 

[Honzo]

Kosteuteen ja vesieristykseen ei lattian kuivauksella lastalla tai (mukavuus)lattialämmityksellä ole mitään tekemistä. Saumatkin vuotavat aina eikä edes silikoni ole vedenpitävä eikä niiden tarvitsekaan olla. Ne kosteusongelmat voi tulla myös rakenteista, maaperästä, hajonneesta putkesta seinän sisällä jne. eli ei ne aina tule sieltä suihkun puolelta.

Turha näistä on sun kanssa vängätä. Kaikki toi mitä kirjoitit on päivänselvää mulle. Olen kyllä laatoittanutkin itse (en nykykämppää kyllä) ja ymmärrän rakentamisesta ja rakenteista paljon.

Kukaan kuntotarkastaja ei mitään hajonnutta vesieristettä totea, jos ei ole oikeasti vahvaa epäilystä vuodosta, koska se vaatii rakenteen rikkomisen. Tai kerropa miten meidän kylppäristä vaikka laattojen alle näkee (laatat valetun maanvaraisen laatan päällä) onko sinne mennyt kosteutta? Toki rikkomalla vesieristeen vaikka poraamalla saumasta, mutta miksi? Ja pintakosteusmittaukset ovat kylla aikalailla turhia.

Meillä esim. on seinien sisällä kaikki vesiputket, 600x600mm sadesuihkut integroituna katoon, piiloasennetut suihkuhanat jne. Mutta kaikki piiloputket on tehty niin, että mahdolliset vuodot tulevat ilmi lattian rajaan vedetyn vuodonilmaisinputken kautta. Tai siis kaikki liitokset ovat vedenpitävän RST-kotelon sisällä, josta menee putki lattianrajaan pukuhuoneessa, eli vesi ei jää seinän sisään. Vastaavasti kaikkien jakotukkien alla. Liitoksistahan ne vuodot tulevat, eipä PEX-putki keskeltä vuoda. Ja kaikki vesiputkethan muutenkin kulkevat suojaputkessa ja mahdolliset vuodot ohjataan näkyviin.

Lattialämitys on valussa laattojen alla, eikä mikään mukavuuslattialämmitys.

Ja edelleen talo on korkealla kalliolla paksun sorapedin päällä ympäroivaa maastoa ylempänä ja ympäri taloa on sepeliä todella leveästi + kaikki harkkoseinät ensin bitumi ja sitten patolevyt ja styroksit. Ymmärrän, että kaikilla ei näin ole, mutta mulla on vahvat perustelu, miksi meidän taloon ei vain yksinkertaisesti voi tulla ulkopuolista kosteutta. Meidän salaojat tuskin ovat vettä koskaan nähneetkään.

Taloja on erilaisia ja rakennuspaikkoja erilaisia. Jonnekin suomonttuun kun rakennat, niin kaivat kyllä verta nenästäsi ja tarkkana saa olla. Meillä kun kaikki ulko- ja väliseinät on kivirakenteisia (valuharkkotalo), niin eipä siellä mitään lahoavia rakenteitakaan ole.

 

[pokkus]

Turha näistä on sun kanssa vängätä. Kaikki toi mitä kirjoitit on päivänselvää mulle. Olen kyllä laatoittanutkin itse (en nykykämppää kyllä) ja ymmärrän rakentamisesta ja rakenteista paljon.

Ehkä vain ihmetyttää miksi tuoda päivänselviä asioita esille, joilla kuitenkaan ole mitään merkitystä sen kosteuden kanssa. Kova vakuutteluntarve silti, että omassa ei voi olla mitään vikaa ja 100% varma, ettei voi tullakaan, koska itse vierestä seurannut. Titanicin piti olla myös uppoamaton... Ehkä se liiallinen luotto oman asunnon viattomuuten onkin se suurin heikkous.

 

[Aksjdjjk]

Osa ihmisistä on jatkuvassa ylivirittyneisyystilassa kuka minkäkin trauman tai lapsuuden kaltoinkohtelun tai persoonan herkkyyden vuoksi. Se sitten saattaa oireilla yleistyneenä ahdistuneisuutena, unettomuutena, paniikkikohtauksina, tai esim jatkuvalla (epärealistisella) huolestuneisuudella talon terveyden suhteen.
Mikäli tällaiseen on taipumusta niin on varmasti hyvä idea ihan oman fight or flight reaktion tyynnyttämiseksi tehdä laajat selvittelyt talon terveyden suhteen.
Jos taas on resilienssiä eikä yöunet mene vaikkei joka rakenteen ajankohtaista tilaa tiedä niin ei yhtä välttämätöntä.
Pitkään jatkuva stressi on vaarallista, kannattaa välttää sitä itselle sopivilla konsteilla