Millaisia ne katsomasi kiinteistöt sitten ovat ja mitä vuosilukua?
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Kuvien perusteella on remppa jäänyt vaiheeseen mutta perussiisti kiinteistö, jännä nähdä mikä tulee hinnaksi
Kyseessä siis 200m2 talo salossa ja hinta nyt 5500€
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 602
Kaikkea keskimäärin 2-25 vuoden ikäisiä. Muutamia vanhempia myös tullut käytyä näytössä katsomassa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 782
Ei nyt tietysti 2 vuotta vanhaan taloon vielä mitään korjaussuunnitelmaa tarvitse tehdä.
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 660
Eipä meillä taida monikaan taloa rakentanut firma olla enää edes pystyssä.
-runkourakoitsija jäi eläkkeelle ja lopetti firman
-timpurit nyt oli tuntisoppareilla toiminimellä tjms.
-LVI firma on kyllä olemassa ja hyvin näyttää menevän (oltiin firman kolmen ekan asiakkaan joukossa)
-Sähkäri lopettanut
…
Eli eipä mitään takuuhommia olisi oikein edes mahdollista saada. Tämä taitaa aika monessa kivitalossa olla case. Näitä kun ei osteta tai ei ainakaan 10-15v sitten ostettu kuin tavaratoimituksena ja sitten kaikki tekijät hommattiin muualta. Ja rakennusalalla firmat ei aina ole kovin pitkäikäisiä ja usein ihan muutaman hengen pikkufirmoja.
-runkourakoitsija jäi eläkkeelle ja lopetti firman
-timpurit nyt oli tuntisoppareilla toiminimellä tjms.
-LVI firma on kyllä olemassa ja hyvin näyttää menevän (oltiin firman kolmen ekan asiakkaan joukossa)
-Sähkäri lopettanut
…
Eli eipä mitään takuuhommia olisi oikein edes mahdollista saada. Tämä taitaa aika monessa kivitalossa olla case. Näitä kun ei osteta tai ei ainakaan 10-15v sitten ostettu kuin tavaratoimituksena ja sitten kaikki tekijät hommattiin muualta. Ja rakennusalalla firmat ei aina ole kovin pitkäikäisiä ja usein ihan muutaman hengen pikkufirmoja.
Omat havainnot ovat kyllä samanlaisia, ainakin osittain. Vastaan on tullut n. 15-20 vuotta vanhoja töllejä, joista yksi on todella siistissä kunnossa ja seuraavassa samanikäisessä taas vähän joka paikka repsottaa. En nyt mielestäni ole mikään Excel-natsi, mutta kyllä silti olettaisin, että siitä pari vuotta vanhasta kylppäriremontista on jotain dokumenttia olemassa. Tai että myyjä osaa sanoa nuohouksista tai lämpöpumppujen huollosta jotain muutakin kuin että "on kunnossa".
Tai sitten vika on itsessäni. Osa välittäjistäkään ei osaa puhua kuin ihanasta tapetista tai laadukkaista kodinkoneista. Jos olen kysynyt vaikka jostain sokkelin halkeamista, niin ihan ollaan huuli pyöreänä, että ei ole kukaan ennen tällaista kysynyt. Ja minä nyt tajuan rakennustekniikasta yhtä paljon kuin sika satelliitista. (Toki on myös ammattitaitoisia välittäjiä, jotka osaavat kertoa ihan oikeasti merkityksellistä tietoa, joka ainakin näin maallikon näkökulmasta vaikuttaa luotettavalta.)
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 683
EiIhän huoltoa kannata tehdä, jos siihen ei ole tarvetta ja tarve riippuu hyvin paljon millä materiaaleilla rakennus on tehty. Hyvin usein ne ns. korjattavat asia näkee kun niitä
ostaessaan alkaa katsomaan. Ennakoivasti kannattaa ehkä tehdä sellaiset asiat, jotka on halpoja korjata jos niiden päällä olevat asiat uusiminen maksaa paljon. Mikäli ne pintarakenteet noutuu jostain syystä uusimaan.
Esimerkiksi viemärit lattian uusimisen yhteydessä. Asiallisesti tehtyy 25-vuotiaaseen taloon ei kovinkaan paljon tarvitse tuona aikana tehdä, jos hyväksyy luonnolisen pintojen vanhenemisen. Kuluminen on niin siitä asukkaasta ja materiaaleista kiinni. Sitten kun alkaa korjaamaan olisi hyvä miettiä, miten voin estää sen seuraavan korjauskerran aiheuttamaa rakenteiden turhaa rikkomista. Siinä talossaan saattaa asua itse vaikka 40-50 vuotta
ja luulen sen uudenkin korjaustaitoisen ostajan arvostavan työnsä helpottamista. Vaikka tinkiikin hinnasta.Vaikka olis paperi, että jotain on tehty se ei kerro onko tehty hyvin. Eli aina ostaja ostaa (uuttakin) jollain riskillä, että korjattavaa tulee. Pitempään kun asuu tulee varmasti.
Huoltokirja on kyllä muuten ihan hyvä olla eli esim. millä maaleilla/sävyillä on mitäkin maalannut ei niitä enää 40-vuoden päästä muista sekä merkata jonnekin ylös milloin
on IV-hormit putsannut ja tarvittavat suodattimet vaihtanut jne.
OK-taloissa monet tekevät paljon itse ja niistä ei saa mitään paperia.
- Liittynyt
- 08.03.2022
- Viestejä
- 1 012
Juuh. Aikoinaan omassa rivariyhtiössä nurtsinleikkuut ja lumenluonnit meni juurikin talkoilla, mutta aina kun mun nurtsivuoro oli (noin 1-2 kertaa kesään, yleiset alueet) eikä heti ehtinyt pariin päivään leikkaamaan jos oli vaikka mökillä juuri samaa asiaa tekemässä, mummelit pyöritteli siellä päitään miksei kummassa ole jo leikattu...
Samaten lumia en koskaan luonut parkkikselta koska ei tosiaan ollut ikinä tarvetta herätä niin aikaisin että olisin ollut ekana autolla lähdössä...Etäduunissa ollessa tuli kyllä kahvikuppi kädessä keittiöstä katseltua kun ne samat mummelit lykki lumia siellä parkkiksella...
Ehdotin sitten heti ensimmäisessä yhtiökokouksessa että otetaan huoltoyhtiö tekemään nuo paskaduunit, niin ei kukaan vastustanut ja hintakin oli aika kusi lumeen naamaa kohden.
Yhtiö oli kuitenkin pyörinyt tuolla talkoomalllilla lähemmäs 20 vuotta, että ihmettelin miksei aiemmin tuota oltu mietitty kun heitä selvästi nämä hommat kiristeli...
Olen sitten vissiin vähän pimeä kun tässä talossa on 5v sitten tehty kylpyhuoneremontti (tosin ihan visuaalisista syistä) enkä kysynyt enkä vieläkään ole kysellyt dokumenttien perään kyseistä rempasta. Kun ei vaan ole mitään valittamista, työjälki on hyvä, vesieristys on tehty (näkee kaivosta, jonka tarkastajikin totesi), ilmanvaihto pelaa. TOSIN, kerran ryömiessäni lauteiden alla näin pilkottavan seinänostossa eriväristä laattaa joten olettaisin ainakin lattian olevan laatoitettu vanhan päälle, noh eipä tästä paniikkia syntynyt kun se on ihan hyväksyttävä toimenpide ja kopoja laattoja ei ole. Edit: no sen verran myyjältä kysyin että onko löylyautomaatin putket samaa putkea ilman liitoksia paneelin takana, on kuulemma.
Lisäksi alakerran vessan kotelossa oli jossain vaiheessa ollut viemärivuoto, mutta se oli kuivattu ja korjattu vakuutusyhtiön valtuuttaman rakennusliikkeen puolesta joten sekin ok.
Siis miten tuo dokumentointi parantaa asioita, jotka voi itse todeta? Jos seinä on maalattu, niin näkyyhän se siitä seinästä onko kunnossa vai ei. Jos nuohousta hysterisoi, niin tilaa sen nuohoojan. Rännien puhdistustarpeen näkee kun katsoo sinne ränniin. Lämpöpumppu toimii tai ei. Huolto ei anna takeita tulevasta. Jos kylmäainetta on jouduttu lisäämään, niin kertoo taas siitä, että ongelmia on pikemminkin odotettavissa tulevaisuudessa. jne.
Kivahan toki on, jos vaikka maalien värikoodit on listattuna, mutta lista kuukausittaisesta tarkastuksesta tyyliin "maalaus checked [OK]" ihan yhtä tyhjän kanssa.
Ehkä siitä excel-listasta joku saa jotain tyydytystä, mutta ennemmin kannattaisi miettiä kenelle okt-asuminen on paras ratkaisu ja kelle taas taloyhtiö, jossa huolto hommat pääasiassa hoituukin papereita pyörittämällä.
- Liittynyt
- 30.05.2018
- Viestejä
- 4 204
Toimivuus on niin taloyhtiöstä ja asukkaista kiinni. Jos rt-yhtiössä on jotain hommia mitkä kuuluu yhdessä asukkaiden hoidettaviksi (nurmikot, lumet yms) niin kannattaa ehkä ennen asunnon ostaneista olla yhteydessä taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan joka osaa suoraan sanoa miten hoidetaan.
Meidän yhtiössä (23 asuntoa) hoidettu niin että konelumityöt hoitaa ulkopuolinen firna, kustannus ehkä satasen/asunto/vuosi. Konelumityöt ovat parkkipaikka ja yleiset kulkukäytävät. Jokainen hoitaa asuntoonsa menevän polun, tai on hoitamatta.
Ruohonleikkuu hoidetaan talkoilla. Se leikkaa ketä häiritsee. Yhtiö hommaa ja huoltaa leikkurin ja ostaa bensat. Jotkut leikkaa isommalla innolla mitä toiset mutta aina yleiset alueet joku on leikannut. Joskus ehdotettu jotain vuoroviikko systeemia mutta kaatunut siihen että ketään ei voi pakottaa leikkaamaan. Yhtiössä muutama vuokra-asukas jotka eivät taatusti tee mitään vaikka kuinka laitettaisiin vuorot. Ei itseäkään kiinnosta mikään yleisten alueiden ruohonleikkuu, kohta 20v asunut enkä ole leikannut kuin pienen pläntin pari kertaa.. koko aikana.
No siihen varmasti vaikuttaa myös oma osaaminen. Omat tiedot kun esimerkiksi vesieristämisestä ovat hyvin hatarat, eikä itselläni muutenkaan oikein ole asiantuntemusta arvioida sitä, olisiko tuollainen remontti tehty oikein. Jos siis jostain papereista ilmenee vaikkapa eristyksen tehneen henkilön sertifikaattinumero tai yrityksen nimi, se antaa jonkinlaista turvallisuuden tunnetta siitä, että asia on ehkä tehty oikein. Tietenkään se ei ole mikään aukoton todiste ja mieluummin luottaisin omaan asiantuntemukseen, mutta sitä kun ei tällaisessa asiassa valitettavasti löydy.
Tässä nyt esimerkiksi yksi artikkeli, jossa asiasta ohjeistetaan (vähän vanha uutinen tosin):
En minä sitä dokumenttia toki edellytä kaikista ilmeisistä asioista. Mutta oma kykyni asioiden toteamiseen on varmasti heikompi, kuin monilla. Osaamista ei yksinkertaisesti ole. Sen vuoksi esimerkiksi kylpyhuoneremontista jonkinlainen asiakirja auttaa paikkaamaan sitä aukkoa omissa tiedoissa sekä luottamaan siihen, ettei myyjä ole yrittänyt säästää väärässä paikassa.
Jokaisesta tarkastuksesta ei siis tarvitse olla mitään "maalaus checked [OK]"-listausta. Mutta nuohous taitaa olla lakisääteinen homma, joten olettaisin, että siitä jokin merkintä on ylhäällä tai kuitti tallessa, jotta osaa itse tilata seuraavan oikeaan aikaan. Lämpöpumppujen huollosta varmaan riittää se, että myyjä osaa kertoa esim. suodattimien vaihtovälit suunnilleen. Kaikkea ei tarvitse olla Excelissä tai kuiteissa, myyjän oma muistikin riittää useimmissa tapauksissa ihan hyvin ja antaa vaikutelman siitä, että talo on yritetty pitää kunnossa. Mutta sitten kun itselläni on tullut vastaan näitä tilanteita, ettei myyjä muista edes sitä, mikä taho on tehnyt pari vuotta vanhan kylpyhuoneen, niin sellainen herättää kummastusta.
Joo, se on kieltämättä ihan totta, että itse en oman osaamiseni vähäisyyden vuoksi ole mikään ihanteellinen OKT-asuja. Mutta jos omakotitalossa asuminen sopii vain sellaisille, jotka ovat vastaavassa jo aiemmin asuneet, niin aika moni talokauppakin jää toteutumatta. Jostain se kokemuksen kerryttäminen on aloitettava. Kun oma osaaminen on vielä puutteellista, niin isona apuna ensimmäistä omakotitaloa ostavalle voi olla avulias ja tunnollinen myyjä, joka osaa opastaa sen talon huoltoon ja kunnossapitoon. Tietenkään siinä ei ole tarkoitus mitään rakennusinsinööriä kouluttaa, mutta on ihan mukavaa, jos myyjä osaa kertoa ainakin perusasiat.
Meidän nuohooja pistää ehdotusta nuohousajasta kun on sen aika, ei tarvitse itse muistaa mitään, oletan että sama pätee kutakuinkin kaikkiin nuohoojiin. Enkä siis tässäkään tapauksessa säästä mitään paperia, jos talo palaa niin tarvittaessa vakuutusyhtiölle voi kaivaa maksutositteen nettipankista.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 782
Jos katsoo tuota aiempaa linkkiäsi niin siinä mainitaan esim:
"
Mikä on tarinan opetus?
- Kun asuntoa ollaan katsomassa, kannattaisi ostajan ottaa selvää, miten remontti on tehty. Eli kannattaa pyytää myyjältä papereita siitä, mitä tilaan on tehty ja kuka sen on tehnyt. Taloyhtiöltä kannattaa kysyä, onko osakas aikoinaan ilmoittanut remontista sille ja onko isännöitsijä käynyt tarkistamassa, että kaikki on asianmukaisesti tehty.
"
Minusta tuota ei kannata lukea kuin ns. piru raamattua. Eli ei nyt kaikesta ole eikä olisi edes järkevää laittaa papereita. Muuten ollaan tilanteessa missä on järjetön nivaska paperia ja kuittia lähikaupan ikkunantiivisteistä, kärpäspapereista ja muurahaisloukuista alkaen ja päivämääristä kun niitä on lisätty sekä ehkä kirjallinen isännöitsijän todistus että luvalla on tehty kaikkea mutta koska sitä tekemistä on joka kuukausi ei sitä kukaan jaksa käydä tarkistamassa.
Mutta jos esim. saunasta osataan sanoa että kaikki paneelit, valot sekä lauteet uusittu 2015, alkuperäistä kosteuseristystä ei rikottu eikä siihen koskettu. Ovi vaihdettiin puisesta lasiseen karmeineen. Kiuas ja kaakelit (lattia) jätettiin sellaiseksi kuin olivat <= tuosta pystyy itse katsomalla näkemään tarkemmin millaiset paneelit, laudepuut, valot, värit jne. on käytössä.
Vastaan: sauna on uusittu lähes kokonaan 2015 <= mitä tarkoittaa lähes kokonaan?
Tai: Sauna remontoitu 2015 <= tuosta saa käsityksen että kaikki putkitöitä myöden on tehty uusiksi, pinnat vedetty kutakuinkin sementtiin saakka auki jne.
Tuosta voi tietysti tehdä lisäkysymyksiä kuten sisältääkö tuo pesuhuoneen vai pelkän saunan, koska silikonitiivisteet on viimeksi uusittu jne. Silloin voi käydä ilmi lisätietoja kuten "ai joo, suihkuverhot ja suihkun päät uusittiiin myös silloin 2015" tai "2020 uusittiin viimeksi silikonisaumat pesuhuoneessa".
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 602
Kiinteistöstä ostotarjousta tehtäessä ainakin omalla kohdalla se korjaushistoria suoraan vaikutti tarjouksen suuruuteen. Aika moni asia on sellainen, jota ei voi näytöllä nähdä vaan se pitää ostajalle osata kertoa. Jos myyjällä ei ole näyttää minkäänlaista tietoa tämänlaisista toimenpiteistä niin oletus on se, että niitä ei ole tehty ja ne tulee "piakkoin" itselle maksettavaksi.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 602
Nyt kun ei tiedä kylppärin ikää, niin mahdotonta sanoa, mutta lähtökohtaisesti väärä paikka säästää kovan kosteusrasituksen tilassa tuollainen päällelaatoitus. Se on just sitä, että tehdään halvalla myyvän näköinen kohde ja jätetään mahdolliset murheet uuden omistajan huoleksi. Tekninen käyttöikä menee kuitenkin sen alkuperäisen laatoituksen mukaan. Jos oltaisiin tehty pohjia myöten homma niin tekninen käyttöikä olisi paljon pidempi.
Vähän vastaava tapaus yhdellä omalla kiinteistönäytöllä, jolla ikää oli yli 20 vuotta. Kylppärissä oli juuri tehty hieno lattialaatoitus. Välittäjä sanoi työn tehdyksi ammattiliikkeen toimesta. Asiasta kuitenkin selvisi, että työn oli tehnyt omistaja itse ja suoraan vanhan muovimaton päälle, joka ei ole suositeltava asennustapa nykyisin. Kyseessä oli siis pelkkä myyntiehostus pelkkien laattojen hinnalla. Eipä tätä missään kerrottu eli asiaa yritettiin piilotella ja selvitystyö jäi ostajalle. Myyntiesitteessa kuitenkin mainostettiin juuri tehtyä uutta laatoitusta.
Tämä on se haaste kiinteistöissä ja miksei osakkeissakin, että suuri osa ostajista arvioi kämpän vain sen näkyvän perusteella vaikka tärkeämpää pitkässä juoksussa on nähdä ne asiat mitkä ei ole suoraan silmällä nähtävissä.
2008 rakennettu talo joten uskoisin alkuperäisen laatoituksen olevan siltä ajalta. Miksi rikkoa toimiva vesieristys? Miksi jokaisessa remontissa pitäisi aina mennä sen kalliimman kautta ja vieläpä viesteistäsi saa sen käsityksen että myyjän pitää aina hoitaa kaikki kuntoon juuri siten miten itse olisit tehnyt?
On tämä kuitenkin asunnon ostajalle oleellinen tieto. On tosiaan kummasti eroa, että onko laatoitettu päälle vai tehty ihan kunnolla. Mitäs jos ostaja haluaisikin itse vaihtaa ne laatat mustista valkoisiin? Siinä seuraava kerros laattaa päälle tietämättä? Muutaman vuoden päästä myydessä ostajat jo konttaa sisään, kun on sen verran matala kylppäri, että ei mahdu seisomaan.
Noh tämähän ei ole faktaa että onko kylppärissäni kaksoislaatoitus mut niin sieltä paneelin alta pilkisti erivärinen laatta niin vahva oletus on että päälle on laatoitettu mutta ei mulla moittimista ole. Remonttia en ole tekemässä ja sitten kun olen niin runkoon asti puran kyllä. Mutta nyt ollaan ihan tyytyväisiä ulkonäköönkin ja luulisin vesieristyksenkin toimivan, ainakaan mitään näkyvää ei ole niin en suotta tilaa mitään tutkimuksia jossa poraillaan reikiä varsinkaan kun tekkifoorumilla kauhisteltiin kun on kylppäri suurinpiirtein pilalle tehty.On tämä kuitenkin asunnon ostajalle oleellinen tieto. On tosiaan kummasti eroa, että onko laatoitettu päälle vai tehty ihan kunnolla. Mitäs jos ostaja haluaisikin itse vaihtaa ne laatat mustista valkoisiin? Siinä seuraava kerros laattaa päälle tietämättä? Muutaman vuoden päästä myydessä ostajat jo konttaa sisään, kun on sen verran matala kylppäri, että ei mahdu seisomaan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 602
Tarkemmin tietämättä millainen se alkuperäinen toteutus on, niin se saattaa olla jo teknisen käyttöikänsä ehtoopuolella eli vaikka esteettisesti näyttää edelleen hyvältä niin kannattaa ainakin miettiä mikä se kunto on siellä laatan alapuolella alkuperäisessä laatoituksessa. Todennäköisesti siellä on kuitenkin vedeneristemassa, jonka kestoikä on huomattavasti parempi.
Sustera on kiinteistön elinkaaren asiantuntija - Sustera
Raksystems, Green Building Partners, EcoReal, KnowTek sekä Suomen radonhallinta ovat nyt Sustera Finland ja osa Sustera Groupia.
raksystems.fi
- Liittynyt
- 06.02.2017
- Viestejä
- 3 660
Kyllä 2008 tehdyn märkätilan tekninen käyttöikä on 25 vuotta ja oikeasti se kestänee helposti 30v+
Tärkeämpää on tilan kuivaus. Meillä ainakin aina lastalla kuivataan lattia ja lattialämmitys hoitaa loput aika nopeaan. Vielä 600x600mm laatat ja 4mm saumat. Saumoissa aquella, joka on vesitiivis.
sulinoy.fi
Vaikea ymmärtää miksi jotain vesieristeitä ryhtyisin kovin äkkiä uusimaan. Eristeenä meillä Ardex 8+9.
Ainakin 80- tehtiin märkätiloja ilman vedeneristystä ihan harkkopinnalle… itsekin aikanaan tällaisessa asuin lapsuudessa ja vanhemmat möivät talon 25v+ iässä remontoimattomana. Eikä märkätilat mitenkään lahonneet. Käsittääkseni ostaja kyllä teki täysrempan sittemmin. Päälle päin oli ihan käyttökelpoinen kylppäri vielä. Helpompi se tossa muuton aikana on rempata kuin itse asuessa. Toki jos nyt 40v asuu samassa asunnossa, niin varmaan siinä sen kylppärirempankin tekee. Itse varmaan jossain 20v kohdalla miettisin.
Tärkeämpää on tilan kuivaus. Meillä ainakin aina lastalla kuivataan lattia ja lattialämmitys hoitaa loput aika nopeaan. Vielä 600x600mm laatat ja 4mm saumat. Saumoissa aquella, joka on vesitiivis.
Aquella Saumausaine
Aquella saumausaine on kotimainen artesaanisauma-aine. Sementtipohjainen, kvartsihiekkatäytteinen keraamisten laattojen saumausaine laadukkaaseen laatoittamiseen märkä- ja kuivatiloissa.
sulinoy.fi
Vaikea ymmärtää miksi jotain vesieristeitä ryhtyisin kovin äkkiä uusimaan. Eristeenä meillä Ardex 8+9.
Ainakin 80- tehtiin märkätiloja ilman vedeneristystä ihan harkkopinnalle… itsekin aikanaan tällaisessa asuin lapsuudessa ja vanhemmat möivät talon 25v+ iässä remontoimattomana. Eikä märkätilat mitenkään lahonneet. Käsittääkseni ostaja kyllä teki täysrempan sittemmin. Päälle päin oli ihan käyttökelpoinen kylppäri vielä. Helpompi se tossa muuton aikana on rempata kuin itse asuessa. Toki jos nyt 40v asuu samassa asunnossa, niin varmaan siinä sen kylppärirempankin tekee. Itse varmaan jossain 20v kohdalla miettisin.
- Liittynyt
- 08.03.2019
- Viestejä
- 143
Itse asun ~50 huoneiston kerrostalossa ja kun viime kesänä autonlataushommat tuli ajankohtaiseksi, ei tarvinnut muuta kuin lähettää yksi sähköposti isännöintitoimistoon että seuraavaan kokoukseen tälläinen asia listalle. Kokouksen jälkeen tuli viesti että tekninen selvitys on tehty ja latauspisteen saa asentaa omakustanteisesti. Omaa aikaa meni ehkä 10min. Toki voi olla että hyvä tuuri sinänsä että hallituksessa istuu nähtävästi tolkun miehiä eikä änkyröitä.
En olisi kyllä vielä jokin aikaa sitten uskonut, että Helsingissä tarjotaan 4-huoneen perheasunnoista radan varrella ja omalla tontilla 10% alennuksia.
JM kodit on kuitenkin noita alennuksia ensin yksiöistä ja kaksioista ja nyt neliöistä tarjonnut. Kauppa ei näyttäisi tästä huolimatta käyvän mitä varauksia katsoo:
www.jmoy.fi
JM kodit on kuitenkin noita alennuksia ensin yksiöistä ja kaksioista ja nyt neliöistä tarjonnut. Kauppa ei näyttäisi tästä huolimatta käyvän mitä varauksia katsoo:
JM-kodit – Myytävät asunnot ja uudiskohteet
www.jmoy.fi
Kyllä näissä asuntolainakuvioissa on ensiasunnon ostajalle niin monta muuttujaa että huhhuh...lainatyyppi, marginaali, laina-aika, pitkä vai lyhyt viitekorko yms. ja sitten päälle se asunnon valinta. 
Tarjous minkä sain oli 0,449 %+ 3kk euribor. Kai se on ihan ok, kun kyse olisi vieläpä korkotukilainasta eli 3,8 % ylittävästä valtio maksaa 70 %.
Tarjous minkä sain oli 0,449 %+ 3kk euribor. Kai se on ihan ok, kun kyse olisi vieläpä korkotukilainasta eli 3,8 % ylittävästä valtio maksaa 70 %.
Marginaali: 0,4xx, laina-aika: asp max 25v, 3kk euribor. ASP korkotuki maksetaan kerran vuodessa lyhennyksenä.?Kyllä näissä asuntolainakuvioissa on ensiasunnon ostajalle niin monta muuttujaa että huhhuh...lainatyyppi, marginaali, laina-aika, pitkä vai lyhyt viitekorko yms. ja sitten päälle se asunnon valinta.
Tarjous minkä sain oli 0,449 %+ 3kk euribor. Kai se on ihan ok, kun kyse olisi vieläpä korkotukilainasta eli 3,8 % ylittävästä valtio maksaa 70 %.
Nordea ja OP poistanut järjestelypalkkion/toimitusmaksun: Asuntolainat | Nordea ja OP poistavat useiden satojen eurojen suuruisia maksuja ensiasunnon ostajilta
OP lta saa bonuksia joilla maksaa tilinhoitomaksut ja vakuutuksia.
Viimeksi muokattu:
Itsellä OP ja korkotuki näkyy ihan kokonaiskorossa. Lisälainassa korko nyt 4,6 ja korkotuetussa 4,0.
- Liittynyt
- 08.03.2019
- Viestejä
- 143
Marginaalihan riippuu lainan ottajasta ja lainan määrästä. Esim ei taida ihan 0.4x saada johonkin satkun kaksioon tai maalaisrivarinpätkään, ellei ottaja lyö isoa käsirahaa tai omista vakuuksia (ensiasunnonostaja harvoin omistaa). Eri asia jos maksukykyä löytyy ja otetaan jotain 250+ t€ lainoja kasvukeskuksien hyviltä alueilta niin toki se näkyy marginaalin määrässä. Tässä mielessä tuntuu hassulta että usein neuvotaan mikä on "sopiva" marginaali ja mikä aivan liikaa mainitsematta yllä mainittuja muuttujia.
Viimeksi muokattu:
Itselläkin rupeaa olemaan ensiasunnon osto ajankohtaista. Alustava tarjous saatu OP:n laskurista 12kk euribor 0,71 marginaalilla. ASP-lainasta on kyse.
Melko korkealtahan tuo marginaali tuntuu, mutta ensi viikolla on ensimmäinen varsinainen neuvottelu ihmisen kanssa, jossa varmasti saa sitä hilattua alas.
Myös Nordealle on laput vetämässä, mutta siellä ei kone arponut marginaaleja.
Tarkoitus olisi joku perus kaksio ostaa Jyväskylästä 70k-90k lainalla.
Melko korkealtahan tuo marginaali tuntuu, mutta ensi viikolla on ensimmäinen varsinainen neuvottelu ihmisen kanssa, jossa varmasti saa sitä hilattua alas.
Myös Nordealle on laput vetämässä, mutta siellä ei kone arponut marginaaleja.
Tarkoitus olisi joku perus kaksio ostaa Jyväskylästä 70k-90k lainalla.
Hankkiiko asunnon myyjä/välittäjä normaalisti rasitustodistuksen ja kiinteistörekisteriotteen aina valmiiksi ja toimittaa nämä ostajalle? Ettei tarvitse itse maanmittauslaitoksen sivuilta hakea (maksullinen palvelu)?
Vai oletetaanko että ostaja hankkii nämä tiedot itse (ilmeisesti kiinteistötunnuksella nämä saisi), vähän kuin auton historiatietojenkin osalla? Toki monesta itseäni kiinnostaneesta talosta olen nämä tiedot saanut, mutten läheskään kaikista.
Toki luulisi että välittäjä nämä tiedot tarvitsee jo ennen kuin kohde laitetaan myyntiin, jolloin tiedot olisivat ostajaa vartenkin jo valmiina.
Vai oletetaanko että ostaja hankkii nämä tiedot itse (ilmeisesti kiinteistötunnuksella nämä saisi), vähän kuin auton historiatietojenkin osalla? Toki monesta itseäni kiinnostaneesta talosta olen nämä tiedot saanut, mutten läheskään kaikista.
Toki luulisi että välittäjä nämä tiedot tarvitsee jo ennen kuin kohde laitetaan myyntiin, jolloin tiedot olisivat ostajaa vartenkin jo valmiina.
- Liittynyt
- 16.10.2017
- Viestejä
- 225
Kyllä normaalisti hankkii koska ne saattavat kiinnostaa ostajaa ennen ostotarjouksen laatimista ja ainakin itse olen tottunut niitä vaatimaan ennen kuin tarjoan mitään. Selvittäisin kuitenkin ennen kuin allekirjoittaa toimeksiantosopimuksen, että kuuluvatko asiakirjapalkkiot välityspalkkioon vai tuleeko se sitten vielä palkkion päälle. Yleensä ne taitavat olla erillisenä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 569
Kannattaa olla sitten tarkkana näiden "korkokattojen" sun muiden kanssa. Niissä voi olla ikäviä pykäliä tai "vahinkoja" sovittaessa joten paperit kannattaa lukea entistä TARKEMMIN.
/img-s3.ilcdn.fi/2f31046f61cfad5a7b7a4741966f885eb008ce8b165ea47a65e515f60a6fad9d.jpg)
www.iltalehti.fi
Jessikka Aro otti korkokaton ja sai OP:ltä lupauksen – Sitten tililtä alkoi lähteä aivan ihmeellisiä summia
OP Ryhmä myöntää, että ”asiakasviestinnässä on ollut virheellistä tietoa korkokaton toiminnasta”.
www.iltalehti.fi
Mulla sama tilanne Dansken lainan kanssa ja ihmettelin myös samaa asiaa, mutta ihan oikein tuo toimii. Korkokatto esim. 10v mutta koko laina-aika 25v. Koron muuttuessa korkokaton aikana, lasketaan lyhennys+korko koko laina-ajalle. Korko on kyllä suojattu, mutta lyhentää joutunee hieman enemmän, kun oletetaan että korko on sama koko lainan ajan.Kannattaa olla sitten tarkkana näiden "korkokattojen" sun muiden kanssa. Niissä voi olla ikäviä pykäliä tai "vahinkoja" sovittaessa joten paperit kannattaa lukea entistä TARKEMMIN.
Jessikka Aro otti korkokaton ja sai OP:ltä lupauksen – Sitten tililtä alkoi lähteä aivan ihmeellisiä summia
OP Ryhmä myöntää, että ”asiakasviestinnässä on ollut virheellistä tietoa korkokaton toiminnasta”.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 569
Täytyy kyllä sanoa että vaikka aika perillä itse noista laina-asioista olenkin, niin toi tuli täytenä yllätyksenä.
Itse harkitsin nimenomaan korkokattoa sen takia että voi luottaa siihen että maksettava summa ei nouse kuukausittain yli x:n että tulot riittää maksamiseen. Vituikshans se olis menny ja samassa kusessa olis loppupeleissä ollut kuin normaalin euriborin kanssakin.
Itse harkitsin nimenomaan korkokattoa sen takia että voi luottaa siihen että maksettava summa ei nouse kuukausittain yli x:n että tulot riittää maksamiseen. Vituikshans se olis menny ja samassa kusessa olis loppupeleissä ollut kuin normaalin euriborin kanssakin.
Omassa lainassa jätimme katot juurikin tuosta syystä ottamatta. Katto olisi kiinnostanut lähinnä vakuutena ettei kuukausierä voi nousta liian suureksi, mutta koska laskukaava toimii noin niin tuntuu turhalta. Kyllähän siinä pitkässä juoksussa saattaa säästää, kun vähemmän maksaa korkoa ja enemmän lyhentää lainaa korkojen ollessa korkealla. Ei se kuitenkaan ihan ole sellainen vakuutus mitä pankit koittavat mainostaa
Jos haluaa, että kuukausierä pysyy vakiona, niin ei siihen korkokattoa tarvita, vaan riittää että ottaa kiinteän tasaerän takaisinmaksutavaksi. Takaisinmaksuaika vain sitten joustaa korkotason mukaisesti.
Korkokaton voi sitten ottaa tai olla ottamatta, jos haluaa lisäksi lukita korkotason jonkin tietyn lukeman alapuolelle.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 569
Mutta tässä tapauksessa olikin kyse korkokatosta ja annuititeetin eroista. Monet ottaa korkokaton jotta halutaan lukita kuukaudessa maksettava määrä euriborista riippumatta. Eli kuukausittainen maksettava summa ei nousisi koska korkokatto mutta nyt se kuitenkin nousee korkokatosta huolimatta.
Toki, ja joku haluaa kaksipaikkaisen Porschen jotta voi viedä lapsensa kouluun. Ehkä onnistuu, ehkä ei, mutta ei yleensä ole oikea väline tavoitteeseen nähden.
Jos tärkeintä on kuukausierän muuttumattomuus, niin takaisinmaksutapa kannattaa valita sen mukaisesti. Osalla takaisinmaksutavoista korkokaton ottaminen toki estää myös kuukausierän muutoksen, muttei kaikilla.
Se että OP on sössinyt markkinoinnissaan on sitten tästä vielä erillinen asia, ja toivottavasti saa näpeilleen asiasta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 569
Jep ja juuri siksi siitä kirjoitin että tarkkana pitää olla että korkokatossakin on monia vahtoehtoja ja pitää olla tarkkana.
Joo OP on sössinyt viestinnän kun on korostanut maksuerän muuttumattomuutta. Eikä se tosiaan pankille olisi mitenkään maagisen vaikeaa että mikäli tarjoavat maksueräkattoa niin sitten siinä on maksueräkatto ja kun korkoputki päättyy niin sitten se maksuerä vaan pomppaa enemmän (jos korot ovat edelleen ylhäällä) tai maksuaika pitenee.
Virheellistä viestintää.
Virheellistä viestintää.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 758
Ei minulla näy kyllä mitään muutosta maksuerässä kun korontarkistus oli heinäkuussa 
Viime vuonna näkyi, koska kaksi vuotta sitten ei ollut Euribor12 vielä korkokatossa (eli korkoni muuttui viime vuonna)
OP:n "muuttuva annuiteetti" näyttää lainani tiedoissa.
Jos sinulla on kiinteä lyhennys+muuttuvat korot niin eihän eihän nyk. korkotasolla ole mitään vaikutusta 15 vuoden päästä? Toki nyt menee enemmän rahaa korkoihin, mutta lyhennys menee samalla tahdilla koko ajan. Vai haetaanko uutisessa sitä, että maksuerä voi muuttua kunnes korkokattoon osutaan?
Viime vuonna näkyi, koska kaksi vuotta sitten ei ollut Euribor12 vielä korkokatossa (eli korkoni muuttui viime vuonna)
OP:n "muuttuva annuiteetti" näyttää lainani tiedoissa.
Jos sinulla on kiinteä lyhennys+muuttuvat korot niin eihän eihän nyk. korkotasolla ole mitään vaikutusta 15 vuoden päästä? Toki nyt menee enemmän rahaa korkoihin, mutta lyhennys menee samalla tahdilla koko ajan. Vai haetaanko uutisessa sitä, että maksuerä voi muuttua kunnes korkokattoon osutaan?
Ei minulla näy kyllä mitään muutosta maksuerässä kun korontarkistus oli heinäkuussa
Viime vuonna näkyi, koska kaksi vuotta sitten ei ollut Euribor12 vielä korkokatossa (eli korkoni muuttui viime vuonna)
OP:n "muuttuva annuiteetti" näyttää lainani tiedoissa.
Jos sinulla on kiinteä lyhennys+muuttuvat korot niin eihän eihän nyk. korkotasolla ole mitään vaikutusta 15 vuoden päästä? Toki nyt menee enemmän rahaa korkoihin, mutta lyhennys menee samalla tahdilla koko ajan. Vai haetaanko uutisessa sitä, että maksuerä voi muuttua kunnes korkokattoon osutaan?
Muuttuva annuiteetti laskee tasa-erät siihen asti että laina on kokonaan maksettu ja senhetkisen markkinakoron mukaan (muilta kuin kokorkokattojakson osalta). Esim. jos lainaa on merkittävästi jäljellä 10 vuoden päästä kun korkokatto katkeaa niin korkojen noustessa pankin automaattinen järjestelmä on laskenut että se vaikuttaa niin että korkokaton katketessa pitää olla enemmän lainaa maksettuna että kokonaismaksuerä pysyy tasaisena.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 758
Mitkä tasaerät? Lyhennys ja laina-aika pysyvät vakiona, maksuerän suuruuteen vaikuttaa korkotaso. Nyt kun minulla on korkokatto tapissa niin mikään ei muutu (ellei korot tipu takaisin sinne lähelle nollaa...)
Väännetään nyt rautalangasta: Muuttuva annuiteetti pyrkii laskemaan lainan niin että esim 300 000€ on maksettu 30 vuodessa ja joka kuukausi sama summa korkoa+lyhennystä. Siis joka kuukausi 30 vuoden ajan vaikka korkokatto on paljon lyhyempi. Korkokattojaksoa on esimerkissä ekat 10 vuotta. Tällöin lainaa on laskennallisesti jäljellä jonkin verran yli 200 000€ silloin 10 vuoden päästä. Jos korot on marginaaleineen laskelmissa 2% silloin 10 vuoden päästä vs korot 5% silloin 10 vuoden päästä vaikuttaa merkittävästi siihen mitä se kokonaiserä silloin 10 vuoden päästä on. Annuiteetin laskuri siis nopeuttaa markkinakorkokojen noustessa lyhennystahtia korkokattoaikana, jotta silloin 10 vuoden päästä olisi vähemmän lainaa jäljellä ja maksuerät pysyisi tasaisena. Koska se on muuttuvan annuiteetin pointti, sama erä laina-ajan loppuun.
Jos korkokatto on koko laina-ajalle, se on sitten eri asia eikä erät nouse kun katto on saavutettu.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 758
Muuttuva annuiteetti ja muut lainan lyhennystavat
Tässä artikkelissa kerromme mikä on muuttuva annuiteetti, ja mitä muita asuntolainan lyhennystapoja on.
www.op.fi
Niin tosiaan minulla ei tosiaan ole erä muuttunut kun ollaan korkosuojauksen tapissa
Muuttuva annuiteetti ja muut lainan lyhennystavat
Tässä artikkelissa kerromme mikä on muuttuva annuiteetti, ja mitä muita asuntolainan lyhennystapoja on.
Muuttuva annuiteetti
Muuttuvassa annuiteetissa maksat asuntolainaa samansuuruisina maksuerinä, kunnes viitekorko muuttuu. Lyhennyksen ja koron keskinäinen suhde maksuerässä muuttuu lainan viitekoron muuttuessa. Laina-aika pysyy samana.
Esimerkiksi jos lainan viitekorko on 12 kuukauden euribor, tarkistetaan lainan viitekoron arvo kerran vuodessa, jolloin myös maksueräsi voi nousta tai laskea.
Laina-aika pysyy samana
Maksuerä muuttuu, kun viitekorko muuttuu
Niin juuri kuten tuossa alleviivattuna, maksuerä voi muuttua kun viitekorko (euribor yleensä) muuttuu vaikka olisi korkokatto. Korkokatto ei ole sama asia kuin viitekorko.
Viimeksi muokattu:
Siis jos marginaali on edelleen kilpailukykyinen ja on varaa maksaa se laina niin miksi irtisanoa siihen kohtaan, ei se sen kalliimmaksi tule kuin joku muukaan siinä kohtaa kun katto loppuu. Ja ei pankille siitä korkokattoaikana tule juurikaan tappiota, hiukan vähemmän tulee lyhennyksiä mutta siinäpä se. Jos korot ovat matalalla tai rahatilanne kehittynyt parempaan, katon lopun jälkeinen aika ei ole ongelma myöskään lainan ottajalle.
Nordean korkokatto annuiteettilainassa ei tuollaista mielestäni huomioi. Ainakin nykykorkokattokoron mukaan laskettu kuukausierä on niin lähellä tililtä lähtevää kuukausittaista summaa netti-asuntolainalaskurien mukaan (laina-aika tasavuosiksi pyöristettynä).
Hartelalla näyttäisi myös olevan kampanja "jopa 17.5% asunnon velattomasta hinnasta" osassa valmistuneita asuntoja, esimerkiksi allaolevassa Hitas-kohteessa(!) pikasämpläyksellä näyttäisi olevan 12.5% alennukset.En olisi kyllä vielä jokin aikaa sitten uskonut, että Helsingissä tarjotaan 4-huoneen perheasunnoista radan varrella ja omalla tontilla 10% alennuksia.
JM kodit on kuitenkin noita alennuksia ensin yksiöistä ja kaksioista ja nyt neliöistä tarjonnut. Kauppa ei näyttäisi tästä huolimatta käyvän mitä varauksia katsoo:
JM-kodit – Myytävät asunnot ja uudiskohteet
Asunto Oy Helsingin Sivellin
Hitas-kohde Asunto Oy Helsingin Sivellin rakentuu tuhansien työpaikkojen ja hyvien yhteyksien päähän Helsingin Pitäjänmäkeen. Tutustu Hartelan asuntoihin!
www.hartela.fi
Uutiset
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce ja Studio 581.29 -ajurit
10.9.2025 18:30
-
Lenovo julkaisi toisen sukupolven Legion Go -tietokoneen käsikonsoliluokkaan ja muita uutuuksia
10.9.2025 17:03
-
Kiinalaistesti: Näytönohjaimen muistivalmistaja vaikuttaa suorituskykyyn
10.9.2025 01:28
-
Apple julkaisi uuden sukupolven Apple Watch -älykellot ja AirPods Pro 3 -kuulokkeet
9.9.2025 23:57
-
Apple esitteli uudet iPhonet – 5,6 mm paksu Air ja uudelleen muotoillut 17 Prot
9.9.2025 23:09
