Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[AeshmA]

Eikait ASPssa varsinaisesti lainamäärää ole rajattu? Otat maksimit asp-lainana ja loput lisälainana. Aika toki on rajoitetu tuohon 25v. Meillä oli ainakin diilinä että asp laina ja lisälaina ja sit vielä omat rahat päälle kattamaan puuttuvat.

Onhan se käytännössä rajattu, jos itse lainan maksimäärä menee kunnan mukaan ja lisälaina on maksimissaan 60 000€, eli Helsingissä maksimi olisi 215+60 (?) ASP-säästäminen ja ASP-laina - Valtiokonttori
"Valtiontakauksen voi saada ASP-korkotukilainan lisäksi myös niin sanotulle ASP-lisälainalle. Kummassakin lainassa takaus voi olla enintään 25 prosenttia lainasta. ASP-korkotukilainalle takaus on maksuton, mutta lisälainan osalta takaus on maksullinen. Asuntokohtainen takauksen enimmäismäärä on 60 000 euroa."

Toisaalla puhutaan 50 000€ maksimimäärästä ASP-lisälainalle, mutta liekö vanhentunutta tietoa, kun valtio on noita hieman viime vuosina säätänyt.
Lisäksi lisälaina on vain osittain valtiontakauksen piirissä, joten pitää olla omia vakuuksia siihen laittaa lisäksi (en tiedä onko mahdollista ottaa pankin omaa tai Garantiaa halutessaan näihin).

 

[edup]

Onhan se käytännössä rajattu, jos itse lainan maksimäärä menee kunnan mukaan ja lisälaina on maksimissaan 60 000€, eli Helsingissä maksimi olisi 215+60 (?) ASP-säästäminen ja ASP-laina - Valtiokonttori
"Valtiontakauksen voi saada ASP-korkotukilainan lisäksi myös niin sanotulle ASP-lisälainalle. Kummassakin lainassa takaus voi olla enintään 25 prosenttia lainasta. ASP-korkotukilainalle takaus on maksuton, mutta lisälainan osalta takaus on maksullinen. Asuntokohtainen takauksen enimmäismäärä on 60 000 euroa."

Toisaalla puhutaan 50 000€ maksimimäärästä ASP-lisälainalle, mutta liekö vanhentunutta tietoa, kun valtio on noita hieman viime vuosina säätänyt.
Lisäksi lisälaina on vain osittain valtiontakauksen piirissä, joten pitää olla omia vakuuksia siihen laittaa lisäksi (en tiedä onko mahdollista ottaa pankin omaa tai Garantiaa halutessaan näihin).

Niin, siis valtiontakauksen maksimimäärä on 60 000 euroa. Sen lisäksi sinulla voi tietenkin olla iso joukko muita takauksia/vakuuksia, jos valtiontakaukset loppuu kesken.

 

[AeshmA]

Niin, siis valtiontakauksen maksimimäärä on 60 000 euroa. Sen lisäksi sinulla voi tietenkin olla iso joukko muita takauksia/vakuuksia, jos valtiontakaukset loppuu kesken.

Meinasinkin päivittää viestiä, että varmaan omilla takauksilla saisi toki lisälainaa enemmänkin, mutta jos tuohon ei ole mahdollista ostaa pankin omaa tai Garantian takausta, niin lieneekö monella ASP-lainaa hyödyntävillä moisia.
Valtio kun kuitenkin nosti noita määriä, helpotti pariskuntien ASP-lainojen ottoa ja oli kai suunnitelmisssa vielä (ensi vuonna?) korottaa määriä entisestään, niin eiköhän ensi-asunnon ostajat noilla tosin jo hyvin pärjää.
Tarvittaessa kuitenkin voi siis ottaa ASP:n sijasta normaalin lainan, johon saa sitten ainakin varmasti pankin/Garantian takausta ostettua.

 

[Nakkeri]

Onhan se käytännössä rajattu, jos itse lainan maksimäärä menee kunnan mukaan ja lisälaina on maksimissaan 60 000€, eli Helsingissä maksimi olisi 215+60 (?) ASP-säästäminen ja ASP-laina - Valtiokonttori
"Valtiontakauksen voi saada ASP-korkotukilainan lisäksi myös niin sanotulle ASP-lisälainalle. Kummassakin lainassa takaus voi olla enintään 25 prosenttia lainasta. ASP-korkotukilainalle takaus on maksuton, mutta lisälainan osalta takaus on maksullinen. Asuntokohtainen takauksen enimmäismäärä on 60 000 euroa."

Toisaalla puhutaan 50 000€ maksimimäärästä ASP-lisälainalle, mutta liekö vanhentunutta tietoa, kun valtio on noita hieman viime vuosina säätänyt.
Lisäksi lisälaina on vain osittain valtiontakauksen piirissä, joten pitää olla omia vakuuksia siihen laittaa lisäksi (en tiedä onko mahdollista ottaa pankin omaa tai Garantiaa halutessaan näihin).

Itse otin juuri ASP-lainan 55 000€ lisälainalla OP:lta.

 

[elmo]

Kertokaas fiksummat kun yritän tavata as oy:n tilinpäätöstä läpi mitkä on lukuja joihin kannattaa kiinnittää huomiota? Näkyisikö esim. vastikerästit jotenkin (hoito tai rahoitus)? Vai tiliöidäänkö aina kaikki about 1 = 1 ja silti siellä voi olla isännöinnissä jotain karhuja menossa, mutta niihin lukuihin ei pääse tuolta käsiksi? Yhtiöllä kirjoilla yhden osakkeen vuokratulot, jotta onko tuo automaagisesti haltuunotettu vai onko normaalia, että yhtiöllä omia asuntoja?

Yhtenä vuotena huolto ja käyttömenot melkein 2x budjetoidun. Tiedän, että tuolloin asennettu iloq tsydeemit, mutta eikös sen pitäisi olla jossain muulla rivillä ja samana vuonna putkiremppa jotta eikös sen kulut nyt kuitenkin ole kaikki myös omalla rivillä vai vuotaako putkiremppa euroja normaalisti myös huolto ja käyttömenoihin.

Putkirempan lainan kohdalla tavattu: " Lainaosuussuoritukset on tilinpäätöksessä tuloutettu ja rahastoitu ja pääomavastikkeet tuloutettu."

Toinen pienempi laina: "Lainaosuussuoritukset on tilinpäätöksessä tuloutettu ja pääomavastikkeet tuloutettu."

Onkohan tossa nyt vaan joku kirjoitusvirhe vai mitä ihmettä toi eka lause tarkoittaa.

Tietenkin häiritsin välittäjää myös näillä tyhmillä kysymyksillä, mutta oletan, että kiinnostus on jotain vitutuksen ja negatiivisen puolella kun ostaja on kiinnostunut mihin rahansa lyö kun varmaan vähän totuttu tapettien värin ihasteluun...

 

[pyki]

Kertokaas fiksummat kun yritän tavata as oy:n tilinpäätöstä läpi mitkä on lukuja joihin kannattaa kiinnittää huomiota? Näkyisikö esim. vastikerästit jotenkin (hoito tai rahoitus)? Vai tiliöidäänkö aina kaikki about 1 = 1 ja silti siellä voi olla isännöinnissä jotain karhuja menossa, mutta niihin lukuihin ei pääse tuolta käsiksi? Yhtiöllä kirjoilla yhden osakkeen vuokratulot, jotta onko tuo automaagisesti haltuunotettu vai onko normaalia, että yhtiöllä omia asuntoja?

Yhtenä vuotena huolto ja käyttömenot melkein 2x budjetoidun. Tiedän, että tuolloin asennettu iloq tsydeemit, mutta eikös sen pitäisi olla jossain muulla rivillä ja samana vuonna putkiremppa jotta eikös sen kulut nyt kuitenkin ole kaikki myös omalla rivillä vai vuotaako putkiremppa euroja normaalisti myös huolto ja käyttömenoihin.

Putkirempan lainan kohdalla tavattu: " Lainaosuussuoritukset on tilinpäätöksessä tuloutettu ja rahastoitu ja pääomavastikkeet tuloutettu."

Toinen pienempi laina: "Lainaosuussuoritukset on tilinpäätöksessä tuloutettu ja pääomavastikkeet tuloutettu."

Onkohan tossa nyt vaan joku kirjoitusvirhe vai mitä ihmettä toi eka lause tarkoittaa.

Tietenkin häiritsin välittäjää myös näillä tyhmillä kysymyksillä, mutta oletan, että kiinnostus on jotain vitutuksen ja negatiivisen puolella kun ostaja on kiinnostunut mihin rahansa lyö kun varmaan vähän totuttu tapettien värin ihasteluun...

Taseen vastaavissa jos pyörii isoja summia lyhytaikaisissa saamisissa (täällä vastikesaamiset) ja kassa on kuralla (alle kolmen kuukauden hoitovastikkeita vastaava summa rahoissa ja pankkisaamisissa) niin huolestuisin jo vähän.

Haltuunotoista pitäisi olla toimintakertomuksessa maininta joko tilikauden olennaisissa tapahtumissa tai omana kohtanaan. Vuokratuloja voi tulla myös yhtiön omistamista huoneistoista eikä ole ollenkaan tavatonta että yhtiö näitä omistaa.

Tuommoinen iLoqin asennus on yleensä perustasoa parantava urakka jolloin ne aktivoitaisiin taseeseen. Yleensä omilla riveillään että urakan kustannuksia on helpompi seurata. Putkirempasta ei pitäisi vuotaa kuluja muualle tai en ainakaan keksi miksi vuotaisi.

Tavallisin ratkaisu on rahastoida lainaosuussuoritukset ja tulouttaa pääomavastikkeet. On kuitenkin mahdollista että on päätetty osittaisesta tulouttamisesta myös lainaosuussuoritusten suhteen mutta tästä pitäisi olla maininta toimintakertomuksessa tai yhtiökokouksen pöytäkirjassa. Mikäli tuolla tuloutetaan myös lainaosuussuorituksia niin sitten täytyy olla poistopohjaa taseessa.

 

[Jabstatic]

Kertokaas fiksummat kun yritän tavata as oy:n tilinpäätöstä läpi mitkä on lukuja joihin kannattaa kiinnittää huomiota? Näkyisikö esim. vastikerästit jotenkin (hoito tai rahoitus)? Vai tiliöidäänkö aina kaikki about 1 = 1 ja silti siellä voi olla isännöinnissä jotain karhuja menossa, mutta niihin lukuihin ei pääse tuolta käsiksi? Yhtiöllä kirjoilla yhden osakkeen vuokratulot, jotta onko tuo automaagisesti haltuunotettu vai onko normaalia, että yhtiöllä omia asuntoja?

Yhtenä vuotena huolto ja käyttömenot melkein 2x budjetoidun. Tiedän, että tuolloin asennettu iloq tsydeemit, mutta eikös sen pitäisi olla jossain muulla rivillä ja samana vuonna putkiremppa jotta eikös sen kulut nyt kuitenkin ole kaikki myös omalla rivillä vai vuotaako putkiremppa euroja normaalisti myös huolto ja käyttömenoihin.

Putkirempan lainan kohdalla tavattu: " Lainaosuussuoritukset on tilinpäätöksessä tuloutettu ja rahastoitu ja pääomavastikkeet tuloutettu."

Toinen pienempi laina: "Lainaosuussuoritukset on tilinpäätöksessä tuloutettu ja pääomavastikkeet tuloutettu."

Onkohan tossa nyt vaan joku kirjoitusvirhe vai mitä ihmettä toi eka lause tarkoittaa.

Tietenkin häiritsin välittäjää myös näillä tyhmillä kysymyksillä, mutta oletan, että kiinnostus on jotain vitutuksen ja negatiivisen puolella kun ostaja on kiinnostunut mihin rahansa lyö kun varmaan vähän totuttu tapettien värin ihasteluun...

Rästissä olevat maksut näkyy taseessa vaihtuvien vastaavien osiossa kohdassa "Saamiset kiinteistön tuotoista". Taloyhtiön koosta riippuen näitä voi olla muutamia tuhansia euroja, ihan normaalistikin.
Taloyhtiöillä on usein omia asuntoja, etenkin jos on vanhempi yhtiö. Näillä oli järjestään asunto talonmiestä varten, eikä kaikkia niitä ole vielä myyty. Toimintakertomuksen alussa on usein yhtiön perustiedot, jossa saattaa olla mainittu yhtiön omistamat huoneistot. Myös yhtiöjärjestyksessä on yleensä mainittu yhtiön omistamat merkittävämmät tilat.

Jos urakkaa ei ole aktivoitu taseeseen, se näkyy tuloslaskelmassa kuluna. Joku lukituksen uudistaminen saattaa hyvin olla jätetty tulokseen. Eikä ole mitään erillistä paikkaa urakoille - jos ne on tuloutettu, ne näkyy hoitokuluissa. Putkiremppa on jo sitä luokkaa, että siitä ainakin osa on varmasti aktivoitu, mutta siitäkin saattaa olla kuluja jätetty tuloslaskelmaan. Ei ole mikään katastrofi, jos yhtenä vuonna näkyy iso tappio.

Lainaosuussuorituksista on mahdollista rahastoida vain osa (kunhan se on sama osuus kaikille). Sitä tuo ensimmäinen lause varmaan tarkoittaa. Saattaa kyllä olla ihan kirjoitusvirhekin.

Yleisesti sanoisin, että maallikon kannattaa lukea tilinpäätöksestä vain toimintakertomus. Siinä pitäisi olla selitettynä kaikki olennainen taloyhtiön menosta.

 

[kilroy1]

Ja jos lisätietoja yhtiöstä haluaa niin soitto isännöitsijälle, jossain tapauksessa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Näiltä saa aika hyvin vastauksen ja tietoa. Se välittäjä ei noista yleensä tiedä mitään.

 

[kjns]

Päivitellään nyt tänne sen verran, että en ole jaksanut lähteä kilpailuttamaan lainaa uusiksi tällä hetkellä koska Danske lupasi viitekoron muutoksen 12kk -> 3kk ilman vaikutusta marginaaliin ja alle satasen muutoskululla. Mennään nyt ainakin tällä hetkellä sillä sitten.

Korjataan tätä vielä sen verran, että ei tartte edes maksaa mitään kun laitetaan muutos voimaan korkokauden muutokseen. Pointsit tästä Danskelle

 

[elmo]

Ja jos lisätietoja yhtiöstä haluaa niin soitto isännöitsijälle, jossain tapauksessa taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Näiltä saa aika hyvin vastauksen ja tietoa. Se välittäjä ei noista yleensä tiedä mitään.

Joo pitää nyt vähän työllistää välittäjää, että joutuis jotain tekemään leipänsä eteen

Asia vois olla eri jos tietäisi, että nämä on menossa just kohta pian, mutta olleet myynnissä jo toista vuotta niin mikäs tässä ostajan kengissä. Kun välittäjäkin joutuu tekemään jonkun verran työtä, että saa sen tarjouksen ja jos muuten ollut hiljaista niin voi yrittää puhua myyjälle jotain muutakin kuin tiputtaa vaan meilin inboxiin.

Yhden kohteen ostin tolta välittäjältä pari vuotta sitten ja sai vielä kauppakirja luonnoksenkin jälkeen kysellä, että saiskos nää dokumentit mitä mainittu, että ostaja tutustunut. Samoin sitä ennen kysellyt ihan perus isännöitsijän todistusta parista kohteesta eikä ole koskaan palannut astialle. Hänen kuvat on äärettömän huonoja ja todella monesta kohteesta puuttuu pohjakuvat. Toki kun markkinat olleet mitä olleet niin varmaan on kaikki mennyt kaupaksi ja jos joku vähän työllistää niin voi jättää vastaamatta, kyllä ne aina jollekkulle hävinneet. Että sen puolesta vähän hampaankolossa...

 

[kilroy1]

Se hyvä puoli asuntokaupan hyytymisessä on että nämä sysipaskat välittäjät (toivottavasti) katoavat markkinoilta.. sen verran paljon kuullut tarinoita välittäjistä joiden kohdalla el voi kuin ihmetellä miten ovat saaneet yhtään mitään kaupaksi.

Omalle kohdalle ei ole osunut kuin semi-paskoja.. erilaista aspa/myyntityötä ikäni tehneenä ei voi kuin ihmetellä jos välittäjää ei kiinnosta millään tavalla ihan kurantin myyntikohteen saaminen välitettäväksi. Välittäjä joka sen sai myyntiin soitteli useamman kerran perään mikä on tilanne (kuolinpesä), arvioi hinnan n.10% korkeammaksi kuin tämä semipaska ja sai kohteen myytyä nopeasti. Ei pyyntihinnalla mutta korkeammalla hinnalla minkä kilpailija olisi laittanut lähtöhinnaksi.

 

[bluedrool]

Nyt otettu perheelle noin 500k lainaa Op:stä, 3kk euribor + 0,4% marginaali. Loppusuoralla oli myös Danske samoilla spekseillä, mutta laskettiin OP:n olevan 600-700 euroa (riippuen vakuutuksista) halvempi vuodessa pääasiassa bonuksista johtuen. Merkittävä ero siis. Danskelta tarjottiin enemmän palveluita, mutta ei ollut niille tarvetta. Millään ei saanu alle 3kk euriboria. Osakekirjan siirtämisestä sähköiseen järjestelmään veloitettiin 358 euroa.

En nyt hirveästi avaa taloudellista tilannetta, mutta edellinen kämppä jää vuokralle ja sitä käytettiin tämänkin lainan vakuutena. Uusi kämppä on kerrostaloasunto Helsingistä.

Ihan tyytyväinen tähän asuntolainakierrokseen ja asuntolaina saatiin mielestäni hyvillä ehdoilla. Lähinnä helpottunu olo, kun voi viimein laittaa haut pois Oikotieltä, Etuovesta, Torilta ja Facebookista. Viimesen 1,5 vuotta olen ollut vähän sellasessa hälytysvalmiudessa, että on aina valmis reagoimaan uusiin ilmoituksiin. Esimerkiksi yksi hyvä meni kahdessa tunnissa nenän edestä. Pitkän päälle tommonen käy stressamaaan.

 

[leffo]

"Keskimääräinen markkinointiaika oli kesäkuussa Turussa 73 päivää, Helsingissä, Vantaalla ja Oulussa noin 90 päivää. Vanhojen asuntojen markkinointiajat pitenivät viime vuodesta kaikissa suurissa kaupungeissa."

Oma käsitys on Turun tilanteesta että sekä vanhemmat, että uudemmista isommat ja kaikkein pienemmät(alle 30) menee jotenkuten kaupaksi. (uudisasuntoja en ole katsonut mutta veikkaan ettei niitä juuri kukaan uskalla ostaa)

Tai tälläisiä artikkeleita.

Rakennusalalla raju syöksy – näin se näkyy asuntokaupassa ja hinnoissa

Jos halutunlaisia uudisasuntoja ei vuoden tai parin päästä löydy, ketjut pitenevät ja myös vanhojen asuntojen kauppoja kaatuu.

www.is.fi

"Rakennusalalla raju syöksy – näin se näkyy asuntokaupassa ja hinnoissa"

Joo näin se oikeasti näkyy. Mä katsoin kun noita ilmoituksia alkoi tulemaan elokuussa että vau, jotkut wannabe-myyjät oikeasti yrittävät myydä sitä kämppäänsä. Siis tuo yksittäinen avoinna oleva ilmoitus on "tarjouskauppa". Yksityisen "tarjouskauppa" josta ei voi oikeasti tietää mitään koska se ilmoittaja päättää mitä siinä lukee. Ne oikeat tarjouskaupat ovat vain välittäjillä, tai maksetuilla ilmoituksilla. Noi muut oli siis keskimäärin 15k tiputuksia n. 200k kämpissä. Tuolla kuvalla oli tarkoitus näyttää kuinka noita hintailmoituksia suorastaan satoi elokuussa, ja siihen se sitten jäikin. Kesä-ja heinäkuun hinnanmuutokset tuntui olevan pieniä korjauksia uudehkoon ilmoitukseen.

Ja yksikään noista ei ole edelleenkään myyty, heh, koska elokuuhun noi pitkälti jäi. Kaiken lisäksi tuo oikotien "hinta muuttunut" ei oikeasti ole sellaisista joiden hinta on muuttunut. Ne tulee vain sellaisista joiden hinta on LASKENUT. Tuo nimenomainen leikkitarjouskauppa, sen hinta on myöhemmin noussut, mutta koska hinnannousuista ei tule ilmoituksia, niin tuo on ainoa tuosta.

Spoileri: muutokset

Tälläinen vahti mulla on. Muistaakseni kesä- ja heinäkuun ilmoitusten osalta katselin aiemmin että suurin osa ei ollut mennyt mihinkään elokuussa. Monet sellaiset ilmoitukset jotka olivat alle 30 neliötä, olivat ainakin poistuneet. Mun mielestä niin omituinen tilanne, kämppiä kyllä listataan aktiivisesti muttei yritetä myydä. 127 aktiivista kohdetta.

Vahdin nimi	Turku
Ilmoitustyyppi	Myytävät asunnot
Rakennusvuosi	2010 - 2021
Sijainti	Turku
Hinta	Alle 240 000,00 €
Pinta-ala	20,0 m² - 50,0 m²

Näin uutta asuntoa en ole mielestäni koskaan nähnyt ulosottohuutokaupassa. Olen lähinnä katsellut Varsinais-Suomen ja Uudenmaan kohteita, välillä myös Pirkanmaan sen jälkeen kun huomasin miten erikoisesti Tampereella on kokoon nähden rakennettu.

Ulosmitattu uudehko kerrostalokolmio 79,5 m2 Kaarinan Piikkiössä/ Utmätt relativt ny höghustrea 79,5 m2 i Pikis, S:T Karins, Kaarina | Huutokaupat.com

huutokaupat.com

Entisen Piikkiön keskustassa, kerrostalokolmio 79,5 m2, vastikerästejä 3k, lainaa 120k, rakennusvuosi 2018. Rahoitusvastike tonnin, hoitovastike 310

Luultavasti(*) kai alunperin kaikki omistuskämpiksi rakennettu kun pienin asunto on 47 neliötä.

*Mä en kyllä tietäisi, voiko noin kaukaa joitain kaksioita alunperin ostaa vuokrattavaksi. Vähän luulisi ettei. Mutta luulisin että tuollaisessa kohteessa silti yhtiön talous on aika vakaa vaikka yksittäisten osakkaiden talous olisi heikolla.

Vähän sillee jännä että noinkin isossa asunnossa on jätetty(?) noin paljon yhtiölainaa. Oliskohan alunperin ollut jotain luokkaa 200k asunto. Hankala osoite kun samaa osoitetta jakaa monta eri yhtiötä. Siis yhtiölaina on aina ollut selvästi kalliimpi kuin henkilökohtainen laina pelkästään marginaalin osalta, nykyisessä tilanteessa varmaan selvästi enemmän.

 

[JRan]

Vähän sillee jännä että noinkin isossa asunnossa on jätetty(?) noin paljon yhtiölainaa. Oliskohan alunperin ollut jotain luokkaa 200k asunto. Hankala osoite kun samaa osoitetta jakaa monta eri yhtiötä. Siis yhtiölaina on aina ollut selvästi kalliimpi kuin henkilökohtainen laina pelkästään marginaalin osalta, nykyisessä tilanteessa varmaan selvästi enemmän.

Eiköhän tämä ole jo lähdössä ostettu systeemillä, että pankista ei ole saatu rahoitusta.

Toi marginaali on ollut ennenvanhaan kyllä aina halvempi yhtiölainoissa, kuin henk.koht. lainoissa. Verovähennykset oli syy miksi ennen silti lainat otettiin pankista, sijoitusasunnot sitten taas erikseen. Nykyään riskisuhde on kääntynyt ylösalaisin joten pankit myöntävät yksityishenkilölle mieluummin halpaa lainaa, kuin taloyhtiölle.

 

[leffo]

Eiköhän tämä ole jo lähdössä ostettu systeemillä, että pankista ei ole saatu rahoitusta.

Kukas silloin olisi ulosmittausta tuon asunnon nykyiselle omistajalle esittänyt. Taloyhtiöllähän on vasta 3 kuukauden vastikerästit tuosta asunnosta, tai siis elokuussa eli nyt varmaan 4. Tyypillisestihän vanhojen asuntojen kohdalla monesti ne asunnot on otettu taloyhtiön haltuun, koska hoitovastikkeet on olleet vuosikausia maksamatta. Mä olen oikein ihmetellyt joskus miten pitkiä rästejä noi taloyhtiöt sietää, tai joutuu odottelemaan että asioita saadaan eteenpäin.

2018 valmistunut, jos oletetaan että 2 ekaa vuotta oli tämä tyypillinen lyhennysvapaa osuus, niin tuosta olisi pari vuotta maksettu lyhennyksiä, jotka siis eivät juuri ole ehtineet sitä yhtiölainaa lyhentämään. Alkuperäinen velkainen myyntihinta siis 70k-100k luokkaa. Jollain olisi alunperin ollut tuon verran rahaa, mutta sitten ei tässä ja enää 1300 euron vastikkeisiin tuloja, että ottaa mieluiten henkilökohtaisen "konkurssin" kun ulosottohuutokaupassa kuitenkin menettää aina.

Hmm joku pariskunta, ja tuo alkuperäinen myyntihinta kuitattu jollain kulutusluotoilla. Joku sellainen voisi olla, niiden toisenlaisen korot sitten tuohon päälle. Jotain vähän epätyypillistä tuossa minusta on, mutta vaikea uskoa juuri sellaista että jollain yksilöllä tai kahdella ihmisellä olisi ollut oikeaa rahaa alunperin siihen myyntihintaan, ja sitten kaikki kaatuu niskaan.


"Toi marginaali on ollut ennenvanhaan kyllä aina halvempi yhtiölainoissa, kuin henk.koht. lainoissa."

Puhutko tosiaan uudisasunnoista ja niiden rakennusaikaisista rahoituslainoista, vai vanhojen taloyhtiöiden korjauslainoista? Ihmisten ilmoilla ne vanhat yhtiöt kun ovat aika vakavaraisia lainanottajia niin kuulostaa ihan järkevältä että ne saavat edullisella marginaalilla korjauslainaa. Myönnetään etten ole varsinaisia numeroita koskaan nähnyt, mutta jos rakennusvaiheessa taloyhtiöt saisi halvempaa lainaa niin armon vuonna 2023 juuri kukaan ei ottaisi henkilökohtaista lainaa kun noita verovähennysoikeuksia koroista ei enää ole. Oman lainan etu olisi enää vain pidempi maksuaika.

 

[JRan]

Niin siis varmaan osa lainasta on pankilta tai mistä onkaan, joka on vienyt asian eteenpäin.

Puhutko tosiaan uudisasunnoista ja niiden rakennusaikaisista rahoituslainoista, vai vanhojen taloyhtiöiden korjauslainoista? Ihmisten ilmoilla ne vanhat yhtiöt kun ovat aika vakavaraisia lainanottajia niin kuulostaa ihan järkevältä että ne saavat edullisella marginaalilla korjauslainaa. Myönnetään etten ole varsinaisia numeroita koskaan nähnyt, mutta jos rakennusvaiheessa taloyhtiöt saisi halvempaa lainaa niin armon vuonna 2023 juuri kukaan ei ottaisi henkilökohtaista lainaa kun noita verovähennysoikeuksia koroista ei enää ole. Oman lainan etu olisi enää vain pidempi maksuaika.

Viittasin tässä siis aikaan 15-20 vuotta taaksepäin ja uudisasuntoihin. Nykyään tosiaan taloyhtiöt ei saa enää halpaa lainaa, koska riskit on ihan todelliset, jopa niillä vanhoilla yhtiöillä. Aiemmin nämä riskit oli paljon pienemmät jopa uusilla yhtiöillä juuri siksi, että kukaan ei pitänyt yhtiölainaa käytännössä yhtään, verovähennysten takia.

 

[Arttu]

Iso kivi vierähti täällä hartioilta kun saatiin oma kolmio myytyä ihan hyvään hintaan - onneksi ostettiin asunto juuri ennen koronaa joten tämä hintojen putoaminen ei lopulta vaikuttanut.

Selvittelin jo ennen myyntiä hiukan että kuinka ASP-lainan siirtäminen uuteen asuntoon onnistuu - tästä todella vähän puhutaan missään kun ASP on kuitenkin ensiasunnon ostajalle tarkoitettu, mutta ASP-lainan todellakin saa siirtää seuraavaan asuntoon. Danske sanoi että 2v sisällä uusi asunto täytyy ostaa ja ASP:n laina-aikaa ei voi pidentää.

Onko jollain jotain kokemusta tuosta ASP-lainan siirtämisestä?

 

[tommiq]

Iso kivi vierähti täällä hartioilta kun saatiin oma kolmio myytyä ihan hyvään hintaan - onneksi ostettiin asunto juuri ennen koronaa joten tämä hintojen putoaminen ei lopulta vaikuttanut.

Selvittelin jo ennen myyntiä hiukan että kuinka ASP-lainan siirtäminen uuteen asuntoon onnistuu - tästä todella vähän puhutaan missään kun ASP on kuitenkin ensiasunnon ostajalle tarkoitettu, mutta ASP-lainan todellakin saa siirtää seuraavaan asuntoon. Danske sanoi että 2v sisällä uusi asunto täytyy ostaa ja ASP:n laina-aikaa ei voi pidentää.

Onko jollain jotain kokemusta tuosta ASP-lainan siirtämisestä?

On ja näin tein myös itsekin. Meillä oli rivarikolmiossa asp-laina + lisälaina, lisälaina maksettiin pois kaupanteossa ja kaupasta saadut varat odottavat tilillä uuden asunnon kauppaa (toteutuu tällä viikolla). ASP-laina pysyy voimassa ja siirtyy mukana. Uuteen asuntoon tuli maksettavaksi valtiontakauspalkkio, muuten takauksiin riitti uusi asunto. Uudessa asunnossa on siis kaksi lainaa- tuo siirtynyt ASP-laina ja uusi muhkea lisälaina.

ASP-lainan siirtoetuna on tuo korkokatto, joka on siis 10 vuotta voimassa ja meillä on jäljellä sitä vielä viisi.

 

[P3ltsi]

Danske sanoi että 2v sisällä uusi asunto täytyy ostaa ja ASP:n laina-aikaa ei voi pidentää

Vaatiko tämä jotain erillistä korvamerkkausta maksuvaiheessa vanhalle lainalle?

Oma laina (ei ASP) maksettu pois viime vuoden joukuussa ja siinä oli edullista korkoputkea parin vuoden takaa jonka ottaisin enemmän kuin mielelläni taas käyttöön.

 

[Arttu]

On ja näin tein myös itsekin. Meillä oli rivarikolmiossa asp-laina + lisälaina, lisälaina maksettiin pois kaupanteossa ja kaupasta saadut varat odottavat tilillä uuden asunnon kauppaa (toteutuu tällä viikolla). ASP-laina pysyy voimassa ja siirtyy mukana. Uuteen asuntoon tuli maksettavaksi valtiontakauspalkkio, muuten takauksiin riitti uusi asunto. Uudessa asunnossa on siis kaksi lainaa- tuo siirtynyt ASP-laina ja uusi muhkea lisälaina.

ASP-lainan siirtoetuna on tuo korkokatto, joka on siis 10 vuotta voimassa ja meillä on jäljellä sitä vielä viisi.

Tuliko tuossa mitään muita kuluja ASP:n siirtämisessä kuin tuo valtiontakauspalkkio? Kiinnostaa siis ennen kaikkea mitä tuolle ASP-lainalle tapahtuu käytännössä kun edellinen asunto on myyty, mutta uutta ei vielä ole?

Vaatiko tämä jotain erillistä korvamerkkausta maksuvaiheessa vanhalle lainalle?

Oma laina (ei ASP) maksettu pois viime vuoden joukuussa ja siinä oli edullista korkoputkea parin vuoden takaa jonka ottaisin enemmän kuin mielelläni taas käyttöön.

En tiedä käytäntöä vielä eikä pankin virkailijakaan osannut sanoa tarkemmin kun ei hoida kaupantekoja - tänään vain ilmoitin pankkiin että asunto myyty ja haluan tuon ASP-lainan siirtää sitten tulevaisuuden asuntoon. Eli pankki tietää tilanteen ja välittäjä voi nyt edistää kaupantekoa.

 

[pollux]

Huhtikuussa yritin vaihtaa koron 3kk euriboriksi. Oma pankki totesi, "Joo, ei pysty. Me haluamme tarjota asiakkaillemme ennakoitavuutta lainakuluihinsa." ym.

Kokeilin nyt uudestaan samaa keskustelua, ja 3kk onnistui ilman marginaalin korotusta välittömästi. Go figure.

 

[renee]

Huhtikuussa yritin vaihtaa koron 3kk euriboriksi. Oma pankki totesi, "Joo, ei pysty. Me haluamme tarjota asiakkaillemme ennakoitavuutta lainakuluihinsa." ym.

Kokeilin nyt uudestaan samaa keskustelua, ja 3kk onnistui ilman marginaalin korotusta välittömästi. Go figure.

Uskoisin, että pankit mielummin myisivät 12kk euriboria edelleen, mutta 3kk euriboria on jo "pakko" tarjota, koska pankkien välinen kilpailutilanne on kiristynyt.

 

[mahonen]

Huhtikuussa yritin vaihtaa koron 3kk euriboriksi. Oma pankki totesi, "Joo, ei pysty. Me haluamme tarjota asiakkaillemme ennakoitavuutta lainakuluihinsa." ym.

Kokeilin nyt uudestaan samaa keskustelua, ja 3kk onnistui ilman marginaalin korotusta välittömästi. Go figure.

Vähän sama. Taisi kyllä olla vuosi sitten kun kysyin. Nyt onnistuikin sitten ilman että marginaaliin tuli muutoksia.

 

[tommiq]

Tuliko tuossa mitään muita kuluja ASP:n siirtämisessä kuin tuo valtiontakauspalkkio? Kiinnostaa siis ennen kaikkea mitä tuolle ASP-lainalle tapahtuu käytännössä kun edellinen asunto on myyty, mutta uutta ei vielä ole?


En tiedä käytäntöä vielä eikä pankin virkailijakaan osannut sanoa tarkemmin kun ei hoida kaupantekoja - tänään vain ilmoitin pankkiin että asunto myyty ja haluan tuon ASP-lainan siirtää sitten tulevaisuuden asuntoon. Eli pankki tietää tilanteen ja välittäjä voi nyt edistää kaupantekoa.

Saattaa olla pankkikohtaisia eroja mutta meillä ei tullut lisäkuluja siirtoon. Siellä tuo laina möllöttää kaupan jälkeen ja lyhennykset sekä korot näyttää juoksevan ihan normaalisti. Se pitää erikseen sanoa kun lainaa haetaan että haluaa siirtää asp-lainan, ei sitä vaihtoehtoa meille tarjottu ennen kuin itse toin asian esille. Virkailija sitten laski vielä erikseen sen mikä olisi lainan kokonaiskustannukset ja mitä takauksia tarvitaan jos otetaan kokonaan uusi laina vs. jos siirretään aspi. Tuo korkokatto siellä oli oikeastaan ainut isompi merkittävä tekijä. Valtiontakaus tuli myös halvemmaksi kuin muut takausvaihtoehdot.

 

[hypodermic]

Jokohan tällä viikolla porhaltaa 3kk euribor päälle 4%. Ero 12kk euriboriin sen kun kapenee. Heinäkuussa tuli vaihdettua 3kk euriboriin eli vajaan kk päästä olisi seuraava korontarkistus. Noh, mistäpä näitä varmaksi kukaan tietää ja ainakin pitkässä juoksussa lyhyt euribor pitäisi (ja pitäisi) olla edukkaampi. Johan tuo vaihto toki on tähänkin mennessä tainnut ainakin maksaa takaisin sen pankin veloittaman 200e muutosmaksun.

 

[renee]

Jokohan tällä viikolla porhaltaa 3kk euribor päälle 4%. Ero 12kk euriboriin sen kun kapenee. Heinäkuussa tuli vaihdettua 3kk euriboriin eli vajaan kk päästä olisi seuraava korontarkistus. Noh, mistäpä näitä varmaksi kukaan tietää ja ainakin pitkässä juoksussa lyhyt euribor pitäisi (ja pitäisi) olla edukkaampi. Johan tuo vaihto toki on tähänkin mennessä tainnut ainakin maksaa takaisin sen pankin veloittaman 200e muutosmaksun.

Teoriassa (ja käytännössä) lyhyempi korko on pääasiassa aina hieman edullisempi kuin pitempi saman päivän noteerauksessa, joten pitkällä aikavälillä lyhyempi korko tulee suurella todennäköisyydellä edullisemmaksi kuin pitempi.

Mitä tulee noihin nykyisiin korkotasoihin, niin eiköhän tuo 4% mene rikki kaikissa lyhyissäkin koroissa, jos ohjauskorko pysyy tällä tasolla pitempään. Teoriassa nykyisellä EKP:n ohjauskorkotasolla (liikepankkien talletuskorko) 4% pitäisi olla alaraja näissä kaikkein lyhyimmissä koroissa. Tämä johtuu siitä, että EKP maksaa 4,00 % korkoa pankeille, jos ne tallettavat keskuspankkiin rahaa, joten sen verran pankit saavat ns. varmaa korkotuloa. Lyhyet korot eivät kuitenkaan ole vielä ylittäneet 4% tasoa, koska euriborit määritellään sen perusteella, millä hinnalla pankit todellisuudessa saavat rahaa markkinoilta. Eli "löysää" rahaa on niin paljon liikenteessä, että pankit saavat sitä alemmalla korkotasolla kuin ns. lattiakorkotaso.

Tässä jutussa vähän selvitetty kuviota: Sijoittaminen | Christine Lagardella on ongelma: Euriborit eivät tottele EKP:tä.

 

[elmo]

Teoriassa (ja käytännössä) pitempi korko on pääasiassa aina hieman edullisempi kuin lyhyempi saman päivän noteerauksessa, joten pitkällä aikavälillä pitempi korko tulee suurella todennäköisyydellä edullisemmaksi kuin lyhyempi.

Hyvä ninjaeditti

Meinasinkin jo tulla kirjoittamaan, että varmaan kirjoitusvirhe vaikka toistuikin monta kertaa koko lauseessa, että olikin ajatusvirhe minkä huomasit heti.

e: Ja tosiaan vaikka ero pienenee (tais olla luokkaa 0,5% tai enemmänkin tässä välissä) niin se on historian valossa (3kk vs. 12kk) ollut keskimäärin 0,25% ja kun otetaan 100k laina 20v ajalle niin tolla erotuksella säästää rapiat 2000€. Samat lainalaisuudet noiden määräytymisessä vielä toimii niin syytä olettaa, että historia toistaa itseään vielä seuraavat 20v.

 

[Pesari]

edit väärä ketju.

 

[elmo]

Kertokaas fiksummat kun yritän tavata as oy:n tilinpäätöstä läpi mitkä on lukuja joihin kannattaa kiinnittää huomiota? Näkyisikö esim. vastikerästit jotenkin (hoito tai rahoitus)? Vai tiliöidäänkö aina kaikki about 1 = 1 ja silti siellä voi olla isännöinnissä jotain karhuja menossa, mutta niihin lukuihin ei pääse tuolta käsiksi? Yhtiöllä kirjoilla yhden osakkeen vuokratulot, jotta onko tuo automaagisesti haltuunotettu vai onko normaalia, että yhtiöllä omia asuntoja?

Yhtenä vuotena huolto ja käyttömenot melkein 2x budjetoidun. Tiedän, että tuolloin asennettu iloq tsydeemit, mutta eikös sen pitäisi olla jossain muulla rivillä ja samana vuonna putkiremppa jotta eikös sen kulut nyt kuitenkin ole kaikki myös omalla rivillä vai vuotaako putkiremppa euroja normaalisti myös huolto ja käyttömenoihin.

Putkirempan lainan kohdalla tavattu: " Lainaosuussuoritukset on tilinpäätöksessä tuloutettu ja rahastoitu ja pääomavastikkeet tuloutettu."

Toinen pienempi laina: "Lainaosuussuoritukset on tilinpäätöksessä tuloutettu ja pääomavastikkeet tuloutettu."

Onkohan tossa nyt vaan joku kirjoitusvirhe vai mitä ihmettä toi eka lause tarkoittaa.

Tietenkin häiritsin välittäjää myös näillä tyhmillä kysymyksillä, mutta oletan, että kiinnostus on jotain vitutuksen ja negatiivisen puolella kun ostaja on kiinnostunut mihin rahansa lyö kun varmaan vähän totuttu tapettien värin ihasteluun...

Sain näihin nyt vastaukset ja muuten ok. Tuo mikä oli lihavoitu:

" Lainaosuus oli mahdollista maksaa ennen lainan nostoa kokonaisuudessaan pois ja silloin laina tuloutettiin. Samana vuonna kuitenkin maksettiin myöhemmin lainaosuuksia pois ja ne rahastoitiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Näin samalle vuodelle tuli kahta eri tapaa sekä tulouttamista, että rahastoimista. Mikäli maksaa nyt putkiremontin lainaosuutensa pois, niin se rahastoidaan. "

Tässä nyt ei tietenkään vastata miten kuukausittaiset lyhennykset menee eli joudunko sitä kysymään uudestaan? Vai meneekö ne samalla tavalla kuin jos maksaa lainaosuuden pois eli rahastoidaan = ei saa vähentää heti. Arvonnousun sijaan odotan arvonlaskua niin tälläinen mahdollisesti myydessä verovähennyshyödyn kuittaava tapa laskee kyllä kuukausittaisen netto kassavirran pakkaselle ja sitä myöden mielenkiinnonkin.

 

[Jabstatic]

Tässä nyt ei tietenkään vastata miten kuukausittaiset lyhennykset menee eli joudunko sitä kysymään uudestaan? Vai meneekö ne samalla tavalla kuin jos maksaa lainaosuuden pois eli rahastoidaan = ei saa vähentää heti. Arvonnousun sijaan odotan arvonlaskua niin tälläinen mahdollisesti myydessä verovähennyshyödyn kuittaava tapa laskee kyllä kuukausittaisen netto kassavirran pakkaselle ja sitä myöden mielenkiinnonkin.

Ei mene, kuukausittaisia pääomavastikkeita ja lainaosuussuorituksia voi käsitellä eri tavoin kirjanpidossa, ja niin usein tehdäänkin nykyään. Nimenomaan niin, että lainaosuussuoritukset rahastoidaan ja pääomavastikkeet tuloutetaan.

Kun siellä on aiemmin tuloutettu pääomavastikkeet, niin todennäköisesti toimitaan jatkossakin. Mutta periaatteessa rahastointipäätös tehdään tilikausi kerrallaan yhtiökokouksessa.

Lainaosuussuorituksia siis ovat ne, kun osakkaat maksavat lainaosuuksiaan kerralla pois. Nämä usein rahastoidaan, koska summat saattavat olla sen verran suuria, että ne tuloksi kirjattuna aiheuttaisivat sellaisen katastrofin, että taloyhtiö joutuu maksamaan tuloveroa.
Kuukausittaiset pääomavastikkeet ovat ennakoitavissa, joten niiden osalta voi harrastaa verosuunnittelua etukäteen.

 

[N1kkel]

Olikos olemassa joku sivusto tai palvelu, jolla saa kilpailutettua asuntolainatarjouksia? Onko kokemuksia esim. Etua.fi sivusta?

 

[Senseye]

Olikos olemassa joku sivusto tai palvelu, jolla saa kilpailutettua asuntolainatarjouksia? Onko kokemuksia esim. Etua.fi sivusta?

Uskoisin että tuommoisien sivujen kautta et hääviä tarjousta saa. Suoraan pankkeihin yhteys ja kiristäminen toisen pankin paremmalla tarjouksella.

 

[Hekoheko]

Mää sain pari vuotta sitten 0,3 marginaalitarjouksen, kun kilpailutin jonkun sivuston kautta olemassa olevan lainan. Sen avulla sain tiputettua nykysessä pankissa marginaalia, vaikka kovasti olisivat halunneet tarjouksen antaneet minut asiakkaakseen. Sanoivat jopa että olisi voinut tippua tuostakin alemmas. En vain halunnut lopulta vaihtaa pankkia muiden palveluiden takia vaikka niukasti ehkä olisi halvemmaksi tullutkin.

 

[tommiq]

Kiitos kommenteista, tosi hyvää keskustelua Suhtautuukohan pankit nuivasti ajatukseen, että ostetaan uudella lainalla uusi asunto, ja jos vanha ei menekään kaupaksi niin sitten vanha laina lyhennysvapaalle kunnes kaupat on siitä tehty? Tämä olisi sellainen yhtälö jossa talous pysyisi kasassa kahdellakin asunnolla. Sillä kuitenkin maksaisi useamman kuukauden korkoja vrt. sopimussakkoon joka on isompi riski koska asunto pitäisi saada todella rivakasti myytyä. Sitten jos kovin alkaa happanemaan markkinoilla niin pistää vuokralle.

Jokseenkin alan itse kallistua tuohon riskin ottamiseen ostajan näkökulmasta eli ehdotonta tarjousta hieman pyyntihintaa alempana. Pitää tuolta välittäjältä haistella hieman myyjän tilannetta ja sen mukaan pelata ja sovitella esimerkiksi kauppa- ja luovutuspäivää mahd. myöhäiseksi jolloin saisi lisää myyntiaikaa omalle asunnolle.

Updatet oman asunnon myynnin kanssa: ei jätetty tarjousta tästä "unelma-asunnosta", mutta myytiin vanha asunto _viikossa_ 4k alle pyynnin (saatiin sama hinta kuin 5 v. sitten maksettiin itse) ja tästä viikko eteenpäin niin löytyi se kuuluisa "parempi" josta tehtiin kaupat 14k pyyntihinnan alle. Me laitettiin ostotarjouksen ehdoksi oman asunnon myynti ja myyjä ei saa jatkaa kaupankäyntiä ja he sen hyväksyivät, olihan meidän oman asunnon kauppa jo tässä vaiheessa vain odottamassa teknisiä muodollisuuksia, mm. kosteusmittausta ja kauppakirjan laatimista/allekirjoitusta sekä kohteen maksua.

Nämä kaupat menivät siis limittäin meidän kohdalla ja ehdottomasti oikea päätös noin oman mielenterveyden kannalta on myydä ensiksi oma pois ja sitten katsella uusi tilalle. Kyllähän tuossa stressikäyrät hetkittäin nousi mutta hyvää kannattaa aina odotella!

Hyväkuntoiset, tämän vuosituhannen rivarinpätkät ja hyvänä pidetyt uudehkot omakotitalot hyvällä sijainnilla näyttää käyvän vielä hyvin kaupaksi.

 

[Blondie]

Korjataan tätä vielä sen verran, että ei tartte edes maksaa mitään kun laitetaan muutos voimaan korkokauden muutokseen. Pointsit tästä Danskelle

Jahas... meillä oli DB:n kanssa lainaneuvottelut tuossa toissa viikolla kun korontarkistus (12kk euribor) tulee vastaan ensi kuun lopussa ja kun korot sen kun vaan nousee, niin mietittiin mitä tehdä.
Alkaa kokonaiskuukausierä kasvaa niin mahdottomaksi, että kohta syödään pelkkää tonnikalaa ja makaronia. Vaihto 3kk olisi kyllä ollut mahdollista, mutta marginaali olisi noussut. Samalla olisivat ottaneet muutoskuluja 200€ eli hyöty olisi ollut +-0.

 

[Lucas34]

Uudiskohteissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Sen verran voin sanoa kaikista isoista rakennuttajista, että yhtäkään ei kiinnosta takuuasiat enään rakennuksen nousun jälkeen ja pienien kohdalla parempi toivoa, että mitään virheitä ei löydy. Se on sitten ihan tuurissaan minkälaisia pommeja sieltä paljastuu ja korjataanko ne viikossa, kuukaudessa vai vuodessa. Tossa katselin yhtä yhtiötä asuntoa etsiessä, josta oli kolme asuntoa myynnissä. Taloyhtiö ottamassa 150000e lainaa rakennuttajan virheiden korjauksiin . Toki aikalailla standardien mukaan elementtitaloja valmistetaan, mutta valinnoilla voidaan saada isojakin takuukorjauksia aikaan.

Melkein veikkaisin, että tonttiosuuden lunastaminen ei tuo koko osuutta myyntihintaan. Sama esim. putkiremonttilainojen yhteydessä.

Millaisia vikoja on, kun taloyhtiö joutuu ottamaan 150 000e lainan korjauksiin? Milloin talo valmistui?

 

[kjns]

Jahas... meillä oli DB:n kanssa lainaneuvottelut tuossa toissa viikolla kun korontarkistus (12kk euribor) tulee vastaan ensi kuun lopussa ja kun korot sen kun vaan nousee, niin mietittiin mitä tehdä.
Alkaa kokonaiskuukausierä kasvaa niin mahdottomaksi, että kohta syödään pelkkää tonnikalaa ja makaronia. Vaihto 3kk olisi kyllä ollut mahdollista, mutta marginaali olisi noussut. Samalla olisivat ottaneet muutoskuluja 200€ eli hyöty olisi ollut +-0.

Asiakaskohtaisiahan nämä monesti taitaa olla vaikuttaako marginaaliin vai ei. Meillekin tosiaan muutoskulua ensin sanottiin mutta sitten kun puhelimessa käytiin homma läpi lainaneuvottelijan kanssa niin sanoikin että ei mene maksua kun tehdään korkokauden muutokseen.

En sitten tiedä vaikuttaako nämä meidän Akava-asiakkuudet jotenkin asiaan kun sen ansiosta tippui marginaalikin aikanaan lainassa ja lainan sai heti kättelyssä ilman nostokuluja…

 

[Blondie]

Asiakaskohtaisiahan nämä monesti taitaa olla vaikuttaako marginaaliin vai ei. Meillekin tosiaan muutoskulua ensin sanottiin mutta sitten kun puhelimessa käytiin homma läpi lainaneuvottelijan kanssa niin sanoikin että ei mene maksua kun tehdään korkokauden muutokseen.

En sitten tiedä vaikuttaako nämä meidän Akava-asiakkuudet jotenkin asiaan kun sen ansiosta tippui marginaalikin aikanaan lainassa ja lainan sai heti kättelyssä ilman nostokuluja…

Onhan nämä aina asiakaskohtaisia mutta silti vähän ihmetyttää. Itse olen TEKin jäsen, en nyt muista saatiinko tota kautta jotain etuja aikanaan kun otettiin laina.

 

[kjns]

Onhan nämä aina asiakaskohtaisia mutta silti vähän ihmetyttää. Itse olen TEKin jäsen, en nyt muista saatiinko tota kautta jotain etuja aikanaan kun otettiin laina.

Viime vuonna kun kyselin viitekoron muutosta niin ei ollut ollenkaan mahdollista meille, vaikka täällä jotkut oli muutoksia saaneet, tänä vuonna sitten näin…

Noi Akava-härdellit piti jotenkin avata erikseen sinne Danskelle että ne tuli voimaan. Sopimuksissa kyllä lukee jos ne on käytössä, esim meillä erikseen Akava-marginaali ja tavallinen lainatarjouksessa/lainakirjassa. Muistaakseni verkkopankissakin näkyy jossain.

Tuolta saa lisätietoja:

Tutustu akavalaisten etuihin

Akavan jäsenliiton jäsenenä ja opiskelijajäsenenä nautit tuntuvista eduista. Hyödynnä etusi ja säästä.

danskebank.fi

 

[JRan]

Millaisia vikoja on, kun taloyhtiö joutuu ottamaan 150 000e lainan korjauksiin? Milloin talo valmistui?

Näytti olevan 2016 vuoden viesti mitä lainasit, mutta tilanne kuulostaa todella erikoiselta. Rakennuttaja korjaa vikalistan mukaan kaikki silloin 2 vuoden kohdalla (viimeistään). Sen jälkeen vielä jatkuu 8 vuoden vastuu virheistä, joten ei kyllä uusissa yhtiössä pitäisi mitään lainaa tarvita.

Edit: Ainoa syy voisi olla rakennuttajan konkurssi.

 

[kibe]

Näytti olevan 2016 vuoden viesti mitä lainasit, mutta tilanne kuulostaa todella erikoiselta. Rakennuttaja korjaa vikalistan mukaan kaikki silloin 2 vuoden kohdalla (viimeistään). Sen jälkeen vielä jatkuu 8 vuoden vastuu virheistä, joten ei kyllä uusissa yhtiössä pitäisi mitään lainaa tarvita.

Edit: Ainoa syy voisi olla rakennuttajan konkurssi.

En oikeastaan enää muista tarkemmin. Rakennusaikainen vakuus ainakin oli jo vapautettu ja taloyhtiö/rakennuttaja lähtivät oikeuteen virheistä. Virhe on monesti rakentamisessa kiistanalainen asia. Virhe saattaa olla olemassa, mutta onko se rakennuttajan syy, se on eri asia. Taloyhtiö lähti korjaamaan virheitä ainakin tuossa omaan laskuun. Vastuu taitaa tällä hetkellä olla hyvinkin epävakaa. Pienemmät kuprut suurin osa rakennuttajista korjaa, mutta tuollaiset tuhansien (pieniä) ja kymmenien tai satojen tuhansien rakennusvirheet alkavat jo kaataa keskisuuria yrityksiä. Tässä alkaa myös näkymään keskeneräiseksi jääneitä taloyhtiöitä yhä enemmän.

 

[JRan]

En oikeastaan enää muista tarkemmin. Rakennusaikainen vakuus ainakin oli jo vapautettu ja taloyhtiö/rakennuttaja lähtivät oikeuteen virheistä. Virhe on monesti rakentamisessa kiistanalainen asia. Virhe saattaa olla olemassa, mutta onko se rakennuttajan syy, se on eri asia. Taloyhtiö lähti korjaamaan virheitä ainakin tuossa omaan laskuun. Vastuu taitaa tällä hetkellä olla hyvinkin epävakaa. Pienemmät kuprut suurin osa rakennuttajista korjaa, mutta tuollaiset tuhansien (pieniä) ja kymmenien tai satojen tuhansien rakennusvirheet alkavat jo kaataa keskisuuria yrityksiä. Tässä alkaa myös näkymään keskeneräiseksi jääneitä taloyhtiöitä yhä enemmän.

Tämä selittää, siis että on saatu aikaan oikeuteen asti menevä riita.

Mutta juu nykyään alkaa ne isot pörssiyhtiötkin olla helisemässä, että saa edes ne kohteet valmiiksi, kun kukaan ei osta niitä asuntoja. Tai pienetkään takuukorjaukset tehtyä, kun edelleen 2 vuoden jälkeen saattaa olla pahimmillaan 1/3-1/2 asunnoista myymättä.

Itse muutaman kerran asioista vääntäneenä muistan vieläkin, että mikä savotta se on saada kaikki korjattua edes omassa asunnossa. Periaatteessa esim. SRV on pari kertaa korjannut kaikki mukisematta (hommiin lukeutunut uudet saunan lauteet, uudet keittiötasot, uusi kiuas jne.), mutta sitten taas esim. Pohjolarakennuksen kanssa sai taistella ihan kunnolla, vaikka kyseessä saattoi olla oikeasti pieniä hommia, kuten pesukoneen asennus uudelleen, jotta letku ei ole niin solmussa, että ottaa vettä.

 

[leffo]

(Viesti lähti alunperin vahingossa keskeneräisenä kun näköjään joku enter tai shift+enter lähettää sen. Nyt viimeistelty.)

Tuli vastaan vähän erikoinen tapaus. Nää uudehkot kämpät joissa on tälläinen ei-kunnan omistama tontti ja siitä sitten asuntokohtaisesti tonttivastike. Tässä siis ei mitään uutta tai ihmeellistä, mutta tässä yhtiö on päättänyt lunastaa nää loput tonttiosuudet.

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/turku/17379529

Yhtiökokous 13.4.2023 valtuutti hallituksen ottamaan Turun Seudun Osuuspankista noin 1,3 miljoonan euron suuruisen lainan ja lunastamaan LähiTapiola Tontit I Ky:ltä vielä lunastamatta olevat määräosat myyjän omistamasta Turun kaupungin VIII kaupunginosan korttelin 38 tontista numero 5.

Tähän osakkeeseen kohdistuva lainaosuus tulee olemaan 26 912,87€, joka jyvitetään lokakuussa 2023. Tontinlunastusvastike ajalle 1.10-31.12.2023 on 291,98 ja ajalla 1.1.-30.6.2024 194,56 €. Hallitus on valtuutettu tarvittaessa perimään yhden kuukauden ylimääräiset hoitovastikkeet ajalla 1.7.2023-30.6.2024. Ostaja vastaa omistusoikeuden rekisteröintikustannuksista, osakekirjan mitätöinnistä aiheutuvista mahdollisista kustannuksista sekä mahdollisesta hakemusmaksun korotuksesta.

Eli, miksi ihmeessä yhtiö on päättänyt noin? Siis mun ymmärtääkseni noiden vuokratonttien kulut on täysin niiden osakkaiden vastuulla jotka eivät ole sitä tontinosuutta lunastaneet? Mun ymmärryksellä tuossa ei yhtiöllä ole mitään hyötyä. Mä ymmärrän että ehkä nämä osakkaat joita asia koskee, voivat nähdä jotain hyötyä, jos se lunastushinnan ja tonttivuokravastikkeen suhde on muuttunut tässä kaikessa viimeisen parin vuoden jutuissa. Joskus olen laskenut että se lunastushinta on jotain 20 vuoden vuokran verran.

Mutta miksi muut osakkaat lähtisivät tuota tukemaan edes päätöstasolla, kun jokainen yksittäinen osakas on voinut sen tontin joka tapauksessa oman osakkeen kohdalta lunastaa?

Nää on sinänsä hienoja nää monet tuollaiset kohteet. Tuo on ilmoitettu 20.7 alunperin 156 000 hinnalla, nyt hintaa tiputettu tuon 8000 hiljattain josta tuota katselin. Samassa talossa pari neliötä isompi kohde, josta ei ole tullut sen puoleen hinnanalennusilmoitusta kun itse ilmoitustakaan sitten sen 20.6 jolloin laitoin tuon vahdin vetämään. Eli siellä tuo on möllöttänyt sellaisenaan ainakin 3 kuukautta. Siinä ei myöskään ole vaivauduttu mainitsemaan tuota tulevaa muutosta, vaikka päätös on tehty jo huhtikuussa!

28,5 m² Michailowinkatu 9 C, 20100 Turku Kerrostalo Yksiö...

Katso 11 kuvaa tästä 145000 €, 1h, kt, lp, 28.5 m² Asunnot vuo...

asunnot.oikotie.fi

 

[Zufushiki]

Nordea tarjosi mulle asuntolainan korkopäivitystä 12kk -> 3kk 250e kertamaksu ja marginaali nousee 0,1. Nordea primeen olisi saanut ilman marginaalimuutosta.

Täällä myös kyselty muutosta 12kk -> 3kk nordealta. Missä tällä hetkellä laina 100k€. Marginaali 0.55 nousisi 0.7 ja 250€ muutosmaksu.

Tarjous myös OP:lta josta saisi 3kk euriborin 0.5 marginaalilla ja sitte vielä ne kuuluisat bonukset päälle.

Tekisi mieli kyllä vaihtaa OP:hen. Mutta tuo nordean joustoluotto systeemi on kyllä todella helppo. Lykkäät lisää lyhennystä jos haluat ja jos haluat maksaa vain korot niin muutat erää. Kokemusta ei OP:n lainasta kuinka siellä toimii.

 

[JRan]

(Viesti lähti alunperin vahingossa keskeneräisenä kun näköjään joku enter tai shift+enter lähettää sen. Nyt viimeistelty.)

Tuli vastaan vähän erikoinen tapaus. Nää uudehkot kämpät joissa on tälläinen ei-kunnan omistama tontti ja siitä sitten asuntokohtaisesti tonttivastike. Tässä siis ei mitään uutta tai ihmeellistä, mutta tässä yhtiö on päättänyt lunastaa nää loput tonttiosuudet.

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/turku/17379529

Eli, miksi ihmeessä yhtiö on päättänyt noin? Siis mun ymmärtääkseni noiden vuokratonttien kulut on täysin niiden osakkaiden vastuulla jotka eivät ole sitä tontinosuutta lunastaneet? Mun ymmärryksellä tuossa ei yhtiöllä ole mitään hyötyä. Mä ymmärrän että ehkä nämä osakkaat joita asia koskee, voivat nähdä jotain hyötyä, jos se lunastushinnan ja tonttivuokravastikkeen suhde on muuttunut tässä kaikessa viimeisen parin vuoden jutuissa. Joskus olen laskenut että se lunastushinta on jotain 20 vuoden vuokran verran.

Mutta miksi muut osakkaat lähtisivät tuota tukemaan edes päätöstasolla, kun jokainen yksittäinen osakas on voinut sen tontin joka tapauksessa oman osakkeen kohdalta lunastaa?

Nää on sinänsä hienoja nää monet tuollaiset kohteet. Tuo on ilmoitettu 20.7 alunperin 156 000 hinnalla, nyt hintaa tiputettu tuon 8000 hiljattain josta tuota katselin. Samassa talossa pari neliötä isompi kohde, josta ei ole tullut sen puoleen hinnanalennusilmoitusta kun itse ilmoitustakaan sitten sen 20.6 jolloin laitoin tuon vahdin vetämään. Eli siellä tuo on möllöttänyt sellaisenaan ainakin 3 kuukautta. Siinä ei myöskään ole vaivauduttu mainitsemaan tuota tulevaa muutosta, vaikka päätös on tehty jo huhtikuussa!

28,5 m² Michailowinkatu 9 C, 20100 Turku Kerrostalo Yksiö...

Katso 11 kuvaa tästä 145000 €, 1h, kt, lp, 28.5 m² Asunnot vuo...

asunnot.oikotie.fi

On kyllä todella erikoisen kuuloinen viritys. Tää pitäisi varmaan kysyä ihan hallituksen puheenjohtajalta (tai muulta kokoukseen osallistuneelta), että miksi tämmöinen tehdään.

Ainoa mikä itsellä tulee mieleen on se, että taloyhtiön osakkaat on päättänyt ryhtyä vuokranantajiksi (ja/tai tonttikauppiaiksi). Eli luotto siihen, että asunnot menee kaupaksi on kova. Nyt jos siis ostat asunnon, niin maksat tästä yhtiölle vuokraa tai sitten lunastat tämän taloyhtiöltä heidän määräämäänsä hintaan. Tai ehkä tällä on ajateltu kuollettaa tätä vuokrakulua, jonka yhtiö varmaan maksaa ulkopuoliselle per kuukausi myymättömistä asunnoista.

Joskus yhdessä yhtiössä tehtiin vähän vastaava, jossa olin osakkaana. Silloin kyseessä oli autokatospaikat, joista rakennuttaja halusi päästä eroon. Nämä myytiin taloyhtiölle suht halvalla (verrattuna alkuperäiseen myyntihintaan), jonka jälkeen yhtiö taisi vuokrata niitä.

 

[JaySon]

Täällä myös kyselty muutosta 12kk -> 3kk nordealta. Missä tällä hetkellä laina 100k€. Marginaali 0.55 nousisi 0.7 ja 250€ muutosmaksu.

Tarjous myös OP:lta josta saisi 3kk euriborin 0.5 marginaalilla ja sitte vielä ne kuuluisat bonukset päälle.

Tekisi mieli kyllä vaihtaa OP:hen. Mutta tuo nordean joustoluotto systeemi on kyllä todella helppo. Lykkäät lisää lyhennystä jos haluat ja jos haluat maksaa vain korot niin muutat erää. Kokemusta ei OP:n lainasta kuinka siellä toimii.

Käsitykseni mukaan OP:lla toimi vastaavan kaltainen homma, täällä ketjussakin on siitä jokin aika puhuttu. Kandee tsekkaa ja jos ok niin pankki vaihtoon, en todellakaan maksaisi tuota marginaalin korotusta euriborin vaihdosta tässä kohden. Periaatteestakaan.

 

[Nik97]

Täällä porukalla näköjään halutaan nostaa marginaalia viitekoron muutoksesta + se 200-250€ maksu. Itsellä meni niin että vaativat muutoksesta 200€ kulun vaikuttamatta marginaaliin mutta jos pysytään 12kk euriborissa niin suostuivat alentamaan marginaalia 0,15%, ilman mitään maksuja tietysti. Pysyttiin vielä tuossa 12kk euriborissa. Toki meillä nyt hivenen korkeampi marginaali kuin mitä täällä nähtävästi porukalla on mutta ei siitä sen enempää.

 

[BigBen]

Täällä myös kyselty muutosta 12kk -> 3kk nordealta. Missä tällä hetkellä laina 100k€. Marginaali 0.55 nousisi 0.7 ja 250€ muutosmaksu.

Tarjous myös OP:lta josta saisi 3kk euriborin 0.5 marginaalilla ja sitte vielä ne kuuluisat bonukset päälle.

Tekisi mieli kyllä vaihtaa OP:hen. Mutta tuo nordean joustoluotto systeemi on kyllä todella helppo. Lykkäät lisää lyhennystä jos haluat ja jos haluat maksaa vain korot niin muutat erää. Kokemusta ei OP:n lainasta kuinka siellä toimii.

OP:lla todella nihkeä systeemi, tästä ihan hiljattain kokemusta. Kysyin OPlta, olisiko asuntolainaa mahdollista uudelleenjärjestää, jotta saisi pienemmän kk/erän. Vastasivat, että sieltä verkkopankin kautta joutuu hakemaan muutosta lainaan. Haettiin sitten muutosta, että kk/erä muutettaisiin 1200 > 1000. Virkailija soitti ja kertoi, että jos nyt tehdään tuo kk/erän muutos vuodeksi, ei enää koskaan voida tehdä mitään muutosta lainaan. Myöskään lyhennysvapaata ei enää tulevaisuudessa saisi, jos joskus tulisi vaikka työttömyyttä yms. Puhelinneuvottelussa käytiin myös kaikki menot ja tulot läpi, aivan samalla tavalla kuin olisi haettu uutta lainaa. Emäntä olisi vielä joutunut toimittamaan tulos ja taselaskelmat, koska on yrittäjä. Päätettiin sitten jättää koko homma sikseen, kun menisi niin vaikeaksi. Haetaan varmaan Nordeasta asuntolainaa seuravana. Meillä ollut OPlla asiakkuus vuodesta 2008 ja se nyt pääpankkina. Maksuhistoriaa löytyy edllisestä asuntolainasta, joka ennätettiin maksaa lähes kokonaan. Tätä nykyistä asuntolainaa maksettu vuodesta 2019 lähtien. Jotenkin itseäni hieman yllätti pankin asenne. Mökkilaina sitten on taas ollut Nordeassa tästä vuodesta lähtien. Joustoa en ole vielä käyttänyt, mutta ajatuksen tasolla tykkään siitä, että jos tulee tiukempaa pystyn kuukausittaista maksuerää muuttamaan.

 

[jokke]

Itse sain Nordealta kinuttua muutoksen 12kk -> 3kk ilman muutosmaksua ja marginaalintarkistusta. Marginaali oli jo suht alhaalla 0,3x tasolla.

 

[kolistelija]

Danske otti satasen 12 kk - 3 kk vaihdosta. Kilpailutus sai nyt jääd tällä kertaa, koska osa vakuuksista pitää irrottaa mahdollisimman pian ja omassa taskussa ei riitä rahkeet vakuusvajeen täyttämiseen.