Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[ZherlockHolm]

Päätoimittajalta | Tuhansien pääkaupunkiseutulaisten arki romahtaa, vaikka pankit eivät sitä vielä myönnäkään

Pk-seudun asukkaiden arki romahtaa, kirjoittaa päätoimittaja Karri Kannala.

www.helsinginuutiset.fi

Yli 180 asuntoa omistava kiinteistökonkari sanoo suorat sanat markkinamyräkästä: ”Innostus meni yli”

Voiko asuntomarkkinoiden myllerrys vaikuttaa työvoimapulaan ja nuorten aikuisten perhesuunnitelmiin? Saton merkittävä omistaja Erkka Valkila sekä ekonomistit Anni Marttinen ja Juho Kostiainen puntaroivat kiinteistökriisin seurauksia.

www.kauppalehti.fi

..

Kohta alkaa hakkaamaan pas*a kunnolla tuulettimeen..

 

[ravallo]

Päätoimittajalta | Tuhansien pääkaupunkiseutulaisten arki romahtaa, vaikka pankit eivät sitä vielä myönnäkään

Pk-seudun asukkaiden arki romahtaa, kirjoittaa päätoimittaja Karri Kannala.

www.helsinginuutiset.fi

No jaa, nyt toisaalta näkee sen että kun pankkeja ollaan painostettu tekemään lainanhakijoille stressitestejä ja ylipäänsä parantamaan riskienhallintaa, niin kyllä se vaan tällaisissa tilanteissa maksaa takaisin. Jos on tehty taloudelle fiksut stressitestit 6% korkotasolle, niin kyllä nelonen pitääkin sietää, vaikka muut kulut vähän nousevatkin. Ja jos puhe on PKS ja tuollaisista 300-500k lainoista, niin yleensä myös tulotasot ovat sellaiset etteivät välttämättömyyskustannukset yleensä ole niin merkittävä siivu vapaasta tulosta että niiden inflaatio vielä keikuttaisi venettä. Lähinnä sitten voi olla että toinen auto pitää laittaa lihoiksi tai Thaimaanreissu perua. Ja sohva pitää ostaa Ikeasta eikä Vepsäläiseltä.

Tietenkin mitä tiukempi tilanne niin sitä helpommin kippaa jos tulee henkilökohtaisia ongelmia, avioero tai fudut.

Ne oikeasti paskat tilanteet on sellaisia että keskuspankki menettää korkokontrollin, iskee pankkikriisi ja samanaikainen lama. Siinä vaiheessa kun kiinteistöjen arvot syöksyy ja rahoitusvaikeuksissa olevat pankit alkavat kalastelemaan lisävakuuksia niin ollaan pikahississä matkalla helvettiin. Onneksi ei ole sitä saatanan Markkaa enää.

 

[renee]

Päätoimittajalta | Tuhansien pääkaupunkiseutulaisten arki romahtaa, vaikka pankit eivät sitä vielä myönnäkään

Pk-seudun asukkaiden arki romahtaa, kirjoittaa päätoimittaja Karri Kannala.

www.helsinginuutiset.fi

Yli 180 asuntoa omistava kiinteistökonkari sanoo suorat sanat markkinamyräkästä: ”Innostus meni yli”

Voiko asuntomarkkinoiden myllerrys vaikuttaa työvoimapulaan ja nuorten aikuisten perhesuunnitelmiin? Saton merkittävä omistaja Erkka Valkila sekä ekonomistit Anni Marttinen ja Juho Kostiainen puntaroivat kiinteistökriisin seurauksia.

www.kauppalehti.fi

..

Toi pankkien denialismi on silmiinpistävää. Jos kotitalouden käytettävissä olevat tulot vähenevät nettona reilulla tonnilla kuukaudessa, niin se tulee aiheuttamaan ongelmia, vaikka siitä "juuri ja juuri" selvitään ilman ulosottoa. Tällä hetkellä kukaan ei odota korkojen painuvan lähelle nollaa vuosikausiin, joten kyse ei ole hetken piikistä (toki sekin on yksi mahdollinen skenario).

Pääkaupunkiseudun rankasti velkavivutettu sijoitusasuntobisnes on tässä loppumetreillä perustunut halpaan rahaan, eli ns. nollakorkoon, ja asuntojen hintojen nousuodotuksiin. Vuokratuotto on ollut jotain 3,5% ja asuntojen hintojen tuotto-odotus about sama, eli 3,5%. Tämä on tehnyt bisneksestä tuottavaa, kun rahaa on saanut ilmaiseksi. Enää ei saa ja asuntojen hintojen tuotto-odotus on kääntynyt pakkaselle.

 

[Lars_A]

Aikalailla tilanteen normalisoituminen tämä on - nollakorkojen aika oli poikkeusaikaa joka on nyt ohi ja nyt palataan normaalitilanteeseen missä korot on >0%

IMF pitkänajan skenaarioissa on todennäköisempää että korot laskee / pysyy samana kuin että nousee.

Interest Rates Likely to Return Toward Pre-Pandemic Levels When Inflation is Tamed

How close will depend on the persistence of public debt, on how climate policies are financed and on the extent of deglobalization

www.imf.org

Overall, our analysis suggests that recent increases in real interest rates are likely to be temporary. When inflation is brought back under control, advanced economies’ central banks are likely to ease monetary policy and bring real interest rates back towards pre-pandemic levels. How close to those levels will depend on whether alternative scenarios involving persistently higher government debt and deficits, or financial fragmentation materialize. In large emerging markets, conservative projections of future demographic and productivity trends suggest a gradual convergence towards advanced economies’ real interest rates.

 

[ravallo]

Toi pankkien denialismi on silmiinpistävää. Jos kotitalouden käytettävissä olevat tulot vähenevät nettona reilulla tonnilla kuukaudessa, niin se tulee aiheuttamaan ongelmia, vaikka siitä "juuri ja juuri" selvitään ilman ulosottoa. Tällä hetkellä kukaan ei odota korkojen painuvan lähelle nollaa vuosikausiin, joten kyse ei ole hetken piikistä (toki sekin on yksi mahdollinen skenario).

Jos ei kestä kutosta niin laina on ihan väärin perustein otettu ja myönnetty. Kulutusta joutuu tietenkin karsimaan, mutta sehän koko koronnoston pointti onkin. En usko että se kaikkein nihkein ryhmä tällä hetkellä on nuo PKS isojen lainojen ottajat, vaan muiden alueiden pieni- ja keskituloiset. Nykyisessä inflaatioympäristössä on aika iso ero siinä jakautuuko se lainakulujen jälkeen käteenjäävä osuus pakollisten ja ei-pakollisten menojen välillä 20/80 vai 80/20.

Pääkaupunkiseudun rankasti velkavivutettu sijoitusasuntobisnes on tässä loppumetreillä perustunut halpaan rahaan, eli ns. nollakorkoon, ja asuntojen hintojen nousuodotuksiin. Vuokratuotto on ollut jotain 3,5% ja asuntojen hintojen tuotto-odotus about sama, eli 3,5%. Tämä on tehnyt bisneksestä tuottavaa, kun rahaa on saanut ilmaiseksi. Enää ei saa ja asuntojen hintojen tuotto-odotus on kääntynyt pakkaselle.

Se mikä oikeasti pelottaisi tässä tilanteessa olisi jos kämppä olisi hankittu taloyhtiöstä jossa on helvetisti yhtiölainaa ja paljon asuntosijoittajia. Ei tarvi kovin montaa defaulttia kun tuollainen pino kaatuu kokonaan.

 

[maustevoi]

Joo, kyllä meilläkin lähti taloudesta rahaa korkojen noustessa, mikä olisi normaalitilassa mennyt kulutukseen tms.
Toki myös sinänsä myös sijoittamiseen käytetty raha väheni.

Sen ymmärrän, että raha mikä ei mene kulutukseen (ravintoloihin, työn ostamiseen tms. johonkin), on suoraan "yleistaloudesta" ja jonkun toisen työpaikasta isossa paikassa pois, mutta tapahtuuko kellekkään mitään, jos "isolla joukolla" ei vaan ole varaa enää sijoittaa osakkeisiin?

Mitä siis tapahtuu, jos 1000 000 suomalaista ei enää sijoita osakkeisiin (vaikka vaan holdaa - mutta ei kuitenkaan myy). Kuka menettää ? Eikai osakkeiden arvokaan laske, jos kukaan ei myy? Mutta menettääkö joku, jos kukaan ei osta?

 

[ZherlockHolm]

Aikalailla tilanteen normalisoituminen tämä on - nollakorkojen aika oli poikkeusaikaa joka on nyt ohi ja nyt palataan normaalitilanteeseen missä korot on >0%

IMF pitkänajan skenaarioissa on todennäköisempää että korot laskee / pysyy samana kuin että nousee.

Interest Rates Likely to Return Toward Pre-Pandemic Levels When Inflation is Tamed

How close will depend on the persistence of public debt, on how climate policies are financed and on the extent of deglobalization

www.imf.org

Overall, our analysis suggests that recent increases in real interest rates are likely to be temporary. When inflation is brought back under control, advanced economies’ central banks are likely to ease monetary policy and bring real interest rates back towards pre-pandemic levels. How close to those levels will depend on whether alternative scenarios involving persistently higher government debt and deficits, or financial fragmentation materialize. In large emerging markets, conservative projections of future demographic and productivity trends suggest a gradual convergence towards advanced economies’ real interest rates.

Itse veikkaan että korko nostetaan tämän vuoden loppuun mennessä 4,5-5% lukemiin ja ensi vuosi pidetään 5-6 lukemissa jos ei paikat hajoa. Sitten lasketaan 2,5-4% lukemiin vuonna 2025 jos tilanne sallii... Nollakorkoon ei palata vuosiin...

 

[renee]

Joo, kyllä meilläkin lähti taloudesta rahaa korkojen noustessa, mikä olisi normaalitilassa mennyt kulutukseen tms.
Toki myös sinänsä myös sijoittamiseen käytetty raha väheni.

Sen ymmärrän, että raha mikä ei mene kulutukseen (ravintoloihin, työn ostamiseen tms. johonkin), on suoraan "yleistaloudesta" ja jonkun toisen työpaikasta isossa paikassa pois, mutta tapahtuuko kellekkään mitään, jos "isolla joukolla" ei vaan ole varaa enää sijoittaa osakkeisiin?

Mitä siis tapahtuu, jos 1000 000 suomalaista ei enää sijoita osakkeisiin (vaikka vaan holdaa - mutta ei kuitenkaan myy). Kuka menettää ? Eikai osakkeiden arvokaan laske, jos kukaan ei myy? Mutta menettääkö joku, jos kukaan ei osta?

Periaatteessa suurin vaikutus tulee kai siitä, että kun kotitalouksien varallisuus kertyy hitaammin tai peräti laskee, niin myös kulutushalut vähenevät samassa suhteessa. Ei uskalleta ottaa lainaa (tai ei saada) niin paljon kuin aiemmin eikä muutenkaan tehdä hankintoja tai käytetä palveluja samassa määrin, vaikka siihen sinänsä olisi varaa, eli tulot riittäisivät kattamaan menot.

 

[latzka]

Toi pankkien denialismi on silmiinpistävää. Jos kotitalouden käytettävissä olevat tulot vähenevät nettona reilulla tonnilla kuukaudessa, niin se tulee aiheuttamaan ongelmia, vaikka siitä "juuri ja juuri" selvitään ilman ulosottoa. Tällä hetkellä kukaan ei odota korkojen painuvan lähelle nollaa vuosikausiin, joten kyse ei ole hetken piikistä (toki sekin on yksi mahdollinen skenario).

Puoli miljoonaa lainaa nyt ei ole pk-seudullakaan mikään ihan normaali tilanne. Tiedän yhden perheen, jolla moinen lainasumma on, mutta yhteenlasketut bruttotulotkin on pitkälle toistakymmentätuhatta kuussa. Tyypillinen lainasumma etelässäkin on aika paljon vaatimattomampi.

 

[renee]

Puoli miljoonaa lainaa nyt ei ole pk-seudullakaan mikään ihan normaali tilanne. Tiedän yhden perheen, jolla moinen lainasumma on, mutta yhteenlasketut bruttotulotkin on pitkälle toistakymmentätuhatta kuussa. Tyypillinen lainasumma etelässäkin on aika paljon vaatimattomampi.

Ei oo joo normaali määrä, keskimääräinen viime vuonna otettu uusi laina Helsingissä oli 230 000 e. Onhan sekin toki paljon ja suurimmat lainat keskittyvät nuorille lapsiperheille, joilla on suuren asunnon tarve ja joille ei ole vielä ehtinyt kertyä niin paljon omaisuutta, jolloin lainaa pitää ottaa prosentuaalisesti merkittävä osuus asunnon hinnasta.

OP: Keskimääräinen asuntolaina oli Porvoossa viime vuonna kooltaan 140 000 euroa – lainoja haettiin tammi-helmikuussa merkittävästi loppuvuotta enemmän

Asumisen kustannusten nousu näkyy OP Uusimaan toimialueen kunnissa eri tavoin: pääkaupunkiseudulla lainanhoitorasitus on merkittävästi korkeampi, kun taas muissa Uudenmaan kunnissa alempi kuin Suomessa keskimäärin.

www.uusimaa.fi

 

[Tatuks]

Onneks otin korkokaton omaan asuntolainaan. Muistan kun nollakorkovuosina jatkuvasti kuuli "Ei ne korot mihinkään nouse" "Ai tykkäät maksaa turhasta?".

No nyt aika lailla tasan 300€ korkojen osuus jonkun 700€ sijasta. Maksanut itsensä aika nopeasti takaisin.

 

[weetabix]

Ongelma noissa on se, että pitää tosiaan osua sopivaan kohtaan jos aikoo tehdä "voittoa". Toki kyse on ennemmin vakuutuksesta, jolloin suurin osa "häviää" vaikka joku yksittäinen asiakas "voittaisi".

Yleensä niissä myös reaalinen korko pitää nousta aika paljon rajan yli, että siitä saa riittävästi hyötyä. Vielä kun lainan korkokulut ovat korkeimmillaan lainan alussa niin käytännössä pari vuotta alhaisemmalla korolla alussa on erittäin merkittävä jolloin korkokatosta maksaa suhteessa eniten. Näin siis tilanteessa jossa laina-aika on maltillisen lyhyt.

 

[shams]

Itse veikkaan että korko nostetaan tämän vuoden loppuun mennessä 4,5-5% lukemiin ja ensi vuosi pidetään 5-6 lukemissa jos ei paikat hajoa. Sitten lasketaan 2,5-4% lukemiin vuonna 2025 jos tilanne sallii... Nollakorkoon ei palata vuosiin...

Perinteisesti inflaation pitäminen tietyllä tasolla vaatii sitä vastaavan korkotason*. Eli kun päästään vihdoin EKP:n 2% tavoitteeseen niin viitekoron pitäisi olla siitä eteenpäin myös 2%. Eli pidemmällä aikavälillä laskuvaraa nykytasosta on sen prosentin verran. 12kk Euriborissa laskuvaraa on toki enemmän, kun nykytasoon on jo leivottu sisään kaksi tulevaa koronnostoa (0.5% ja 0.25%). Se miten kauan tuohon 2% inflaatioon pääseminen kestää on sitten avoin kysymys, veikkaan 2025 lopussa.

* luin siis tuollaisen väittämän jostain, ei hajuakaan pitääkö paikkansa

 

[latzka]

Onneks otin korkokaton omaan asuntolainaan. Muistan kun nollakorkovuosina jatkuvasti kuuli "Ei ne korot mihinkään nouse" "Ai tykkäät maksaa turhasta?".

No nyt aika lailla tasan 300€ korkojen osuus jonkun 700€ sijasta. Maksanut itsensä aika nopeasti takaisin.

Riippuu toki omista tuloista, menoista ja lainamääristä, mutta onhan se katosta maksamisen sijaan mahdollista myös säästää sivuun hyvinä aikoina ja lyhentää sitten ylimääräistä, jos haluaa pitää asumiseen liittyvät menot pienempinä. Aina kannattaisi jonkinlainen puskuri kuitenkin olla.

 

[Taneli-]

Päätoimittajalta | Tuhansien pääkaupunkiseutulaisten arki romahtaa, vaikka pankit eivät sitä vielä myönnäkään

Pk-seudun asukkaiden arki romahtaa, kirjoittaa päätoimittaja Karri Kannala.

www.helsinginuutiset.fi

Et nyt hirveästi pohjustanut viestiäsi, joku ilkeämpi voisi jopa vinkata moderaattoreille ja väittää että et kertonut mitään vaan pelkästään laitoit linkkejä.

Mutta oikeasti:
"
Pääkaupunkiseudulla noin 100 - 130 neliöisen rivi-, erillis- tai omakotitalon velkasumma lainaa nostettaessa on tyypillisesti 400 000 - 500 000 euroa, kun se muualla Suomessa on 200 000 - 250 000 euroa. 12 kuukauden euriborkorolla eroa 250 000 ja 500 000 euron korkokuluissa on per kuukausi nykykorolla laskettuna noin 781 euroa plus mahdollinen vaihteluväli marginaalissa. Vuodessa tuo ero korkokulussa on siis noin 9370 euroa, mikä pitää löytyä nettona, eli bruttona ansaita pitää huomattavasti suurempi summa.
"

Eiköhän se ole peiliin katsomisen paikka JOS on ottanut niin suuren lainan että se 6% korolla laskettu stressitesti ei riitä nyt kun korot vihdoin nousevat.

Itse ihan suoraan laskin että:
- Helsinkiin en todellakaan muuta (aivan liian kallista ja työt ovat muualla).
- Tampereen ydinkeskustan kämpät satoja tuhansia ja jopa reuna-alueella olevat paikat maksavat helposti 100 000€+ enemmän kuin lähikunnasta MISTÄ pääsee esim. bussilla nopeammin Tampereen keskustorille kuin sieltä reunamilta joten:
- Ostin "läheltä" mutta en keskimmäisen suuren kasvukaupungin alueelta ydinkeskustasta (silti kasvukunnasta ja kaupungista) asunnon. Helsingin keskustaan verrattuna varmaan päälle puolenmiljoona säästöä (001000 Helsinki) samaten Tampereen reuna-alueilta säästöä päälle 100k ja Tampereen keskustan alueelta ( 33100 Tampere) useamman sata tuhatta euroa.

 

[B12]

No se on pääkaupunki ja haluttua seutua. Siksi asuntojen hinnatkin ovat Suomen huipputasoa. Lontoossa on vielä kalliimpaa, jos se jotakin lohduttaa. Jos Helsingiss on pakko asua, pitää löytää keinot maksaa ne kustannukset. Eipä siinä mutakaan voi. lainasummat ovat niin valtavia, että muutaman prosesntin korkojen nousu kaataa korttitalon normaali palkansaajalla.

 

[B12]

Lohduttaako se pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden pienempi lainapääoma, kun asunnoilla ei varsinkaan kehyskuntien ulkopuolella ole juuri minkäänlaista arvoa?

No ainakin omasta mielestä kivempi olla ja elää velattomassa 200k€ talossa kuin 500k€ talossa, jossa velkaa jäljellä 400k€. Ei minua ainakaan lohduta kuinka arvokas talo on, jos lainaa ei pysty enää maksamaan omasta palkastaan.

 

[Taneli-]

Lohduttaako se pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden pienempi lainapääoma, kun asunnoilla ei varsinkaan kehyskuntien ulkopuolella ole juuri minkäänlaista arvoa?

Jossain on pakko asua eikä se vuokrallakaan ole ilmaista. Pitkään ei kavereiden tai vanhempienkaan kärsivällisyys riitä jos tuolla verukkaalle yrittäisi asua koko elämänsä heidän kanssaan.

Mutta no, en tiedä miten ns. "ihan korvessa" tai Helsinki-Tampere-Turku kasvukeskusten ulkopuolella. Kyllä siellä vielä asuntoja saa myytyä ja niillä on jotain arvoa, tosin on paikkoja missä se arvo alkaa olla nolla ja mihin ei saa lainaa että varsinkaan uutta asuntoa alkaisi rakentamaan.

Se tarvitsee vain alkaa laskemaan jos meinaa hankkia asuntoa missä arvo tulee laskemaan pahimmillaan sinne nollaan ja tietää että eroon ei pääse kuin maksamalla purkamisen ja sittenkin joutuu vielä maksamaan tontista lopun elämäänsä jotain rahaa että paljonko tulee sitten pidemmän päälle maksamaan vuokralla asuminen vs. sen asunnon ostaminen.

Paras tilanne olisi tietysti jos onnistuisi saamaan sellaisen asunnon että vaikka (hyvin luultavasti) ei saisi ns. "omiaan takaisin" saisi edes sen ostohinnan myöhemmin myydessä. Silloin olisi maksanut vain korot pankille sekä erilaiset vastike/ylläpito/korjauskulut asumiseta mikä monessa tapauksessa on parempi hyöty kuin vuokralla asuessa.

Eikä noita pitäisi muutenkaan suoraan laskea samalla lailla kuin tilillä makaavaa rahaa tai osakesalkkua mikä tuottaa jatkuvasti tietyn määrän osinkoa joka vuosi. Eli minusta jos säilyttää "oman arvonsa" olen enemmän kuin tyytyväinen. Se helposti kuitenkin monelle on jopa pienempi summa asuntoon kuin mitä elämänsä aikana käyttää esim. autojen ostelemiseen ja kunnostamiseen sekä niiden verojen makseluun (eikä niistä yleensä, toki joskus, saa voittoa kun ne myy eteenpäin ja uuden hankkii).

Lisänä tietysti ainakin itselleni "lean fire" tyyppinen elämä toimii helpommin kun on oma asunto ja menoja on huomattavasti vähemmän kuin mitä vuokralla asuen olisi. Toki se tarkoittaa ensin asuntolainan maksamista mutta askel kerrallaan...

 

[Boulder]

En minä ainakaan ole omaa kotia ostanut sijoituskohteeksi. Tästä saisi varmaan saman 200 k€ kuin aikanaan ostaessa, mutta remontteihin on palanut paljon rahaa. Toisaalta tarkoitus olisi asua tässä niin kauan kun jalat kantaa

 

[latzka]

Lohduttaako se pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden pienempi lainapääoma, kun asunnoilla ei varsinkaan kehyskuntien ulkopuolella ole juuri minkäänlaista arvoa?

Miten sitä lainapääomaa voi olla arvottomasta asunnosta?

 

[Nik97]

Lohduttaako se pääkaupunkiseudun ulkopuolisten alueiden pienempi lainapääoma, kun asunnoilla ei varsinkaan kehyskuntien ulkopuolella ole juuri minkäänlaista arvoa?

Missä niitä ilmaisia taloja on?

 

[dropadrop]

Ei oo joo normaali määrä, keskimääräinen viime vuonna otettu uusi laina Helsingissä oli 230 000 e. Onhan sekin toki paljon ja suurimmat lainat keskittyvät nuorille lapsiperheille, joilla on suuren asunnon tarve ja joille ei ole vielä ehtinyt kertyä niin paljon omaisuutta, jolloin lainaa pitää ottaa prosentuaalisesti merkittävä osuus asunnon hinnasta.

OP: Keskimääräinen asuntolaina oli Porvoossa viime vuonna kooltaan 140 000 euroa – lainoja haettiin tammi-helmikuussa merkittävästi loppuvuotta enemmän

Asumisen kustannusten nousu näkyy OP Uusimaan toimialueen kunnissa eri tavoin: pääkaupunkiseudulla lainanhoitorasitus on merkittävästi korkeampi, kun taas muissa Uudenmaan kunnissa alempi kuin Suomessa keskimäärin.

www.uusimaa.fi

Eikä toi 230k kerro vielä ollenkaan mitä on kyky maksaa.

Muistelen taannoin lukeneeni artikkelia jossa nimenomaan katsottiin kuinka suuri osa lainanottajista oli lähellä tiuota ”olen ongelmissa jos 6%” rajaa eikä se ollut hirveän suuri (eli velan koko suhteessa tuloihin).

Esim. Meillä oli 200k laina, mutta päätettiin maksaa vähän enemmän pois etukäteen, jäi 150k. Lainalupauksen olisi saanut 450k, mutta ei haluttu olla niin veloissa. Olisko se 200k ollut paljon? Ei ainakaan huomattu juurikaan korkojen nousua, mutta vähän vähemmän menee sijoituksiin.

 

[brainsurgery]

Hesarin juttu tästä mitä itsekin olen ounastellut: Korot | Korkojen nousu kurittaa suomalaisia moninkertaisesti muuhun Eurooppaan verrattuna

Nyt kun ollaan yhteisellä euroalueella ja EKP määrää korot, suomalaiset ottavat muuta eurooppaa nopeammin kuokkaan kun meillä asuntolainakorot on sidottu vaihtuviin korkoihin ja muualla Euroopassa yleensä pitkiin kiinteisiin korkoihin.

Suomalaisten kotitalouksien maksamat lainakorot ovat reilun vuoden aikana nousseet yli kolminkertaisesti euroalueen keskiarvoon verrattuna.

 

[Andan]

Hesarin juttu tästä mitä itsekin olen ounastellut: Korot | Korkojen nousu kurittaa suomalaisia moninkertaisesti muuhun Eurooppaan verrattuna

Nyt kun ollaan yhteisellä euroalueella ja EKP määrää korot, suomalaiset ottavat muuta eurooppaa nopeammin kuokkaan kun meillä asuntolainakorot on sidottu vaihtuviin korkoihin ja muualla Euroopassa yleensä pitkiin kiinteisiin korkoihin.

Suomalaisten kotitalouksien maksamat lainakorot ovat reilun vuoden aikana nousseet yli kolminkertaisesti euroalueen keskiarvoon verrattuna.

Tuosta muuten hyvin näkee myös käyrän lopussa sen, että muualla euroalueella alkaa kasvaa allergia kiinteäkorkoisiin, koska niitä ei enää halvalla saa. Eli kyllähän nuo korkeat korot valuvat muuallekin uusiin lainoihin ja vaihtuvakorkoisten osuus tulee kasvamaan myös muualla euroalueella. Mutta iskua noista korkokuluista tulee tietysti muualle hitaammin, riippuen kuinka kiinteäkorkoisia kyseiset asuntolainat ovat. (ajalliset rajoitteet jne.)

 

[renee]

Perinteisesti inflaation pitäminen tietyllä tasolla vaatii sitä vastaavan korkotason*. Eli kun päästään vihdoin EKP:n 2% tavoitteeseen niin viitekoron pitäisi olla siitä eteenpäin myös 2%. Eli pidemmällä aikavälillä laskuvaraa nykytasosta on sen prosentin verran. 12kk Euriborissa laskuvaraa on toki enemmän, kun nykytasoon on jo leivottu sisään kaksi tulevaa koronnostoa (0.5% ja 0.25%). Se miten kauan tuohon 2% inflaatioon pääseminen kestää on sitten avoin kysymys, veikkaan 2025 lopussa.

* luin siis tuollaisen väittämän jostain, ei hajuakaan pitääkö paikkansa

Normaali korkotaso vaihtelee vastaajan mukaan, mutta konsensus lienee jossain välillä 0-1 %-yks. yli inflaation, eli kun inflaatio on 2% tavoitelukemissa, niin silloin normaali korkotaso olisi 2-3%.

Mikä on talouden normaali korkotaso?

Suomeen on ehtinyt kasvaa asuntovelallisten sukupolvi, joka ei ole koskaan maksanut tuntuvaa viitekorkoa. Moni kysyykin, mikä on talouden normaali korkotaso finanssikriisin jälkeisessä maailmassa, kirjoittaa pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki.

danskebank.fi

 

[mpkk2]

Hesarin juttu tästä mitä itsekin olen ounastellut: Korot | Korkojen nousu kurittaa suomalaisia moninkertaisesti muuhun Eurooppaan verrattuna

Nyt kun ollaan yhteisellä euroalueella ja EKP määrää korot, suomalaiset ottavat muuta eurooppaa nopeammin kuokkaan kun meillä asuntolainakorot on sidottu vaihtuviin korkoihin ja muualla Euroopassa yleensä pitkiin kiinteisiin korkoihin.

Suomalaisten kotitalouksien maksamat lainakorot ovat reilun vuoden aikana nousseet yli kolminkertaisesti euroalueen keskiarvoon verrattuna.

EKP ohjaa euroalueen korkoja ja täten vaikuttaa Euribor korkoihin, mutta kyllä se on Suomalainen lainan ottaja joka sanoo mihin sidottuun korkoon se lainansa ottaa. On ollut mahdollisuus ottaa kiinteisiin korkoihin tai Suomalaisen pankin omaan Prime korkoon jonka määrittelee Suomalainen pankki itse kuten haluaa.

Palataan kuvaajaan ja vaihtuvakorkoisiin vs muiden maiden kuluttajien kiinteät korot. Olen kuullut että muissa maissa otetaan asuntolaina kiinteällä korolla, mutta se uudelleen lainoitetaan 5v välein. Eli kyseessä voi olla kiinteäkorkoinen ”bullet”-laina joka maksetaan pois kokonaan uudelleen lainoituksen yhteydessä. Amerikasta ja UK:sta tuttu systeemi.

Vuonna 2008 pankkikriisissä ensimmäisten ongelmien ja totaalisen katastrofin välissä oli noin 6kk aikajana. Nyt kun maaliskuussa alkoi tapahtumaan voisin kuvitella ongelmia näkyvän syyskuu-lokakuu kohdilla.

Pankkien kokonaistilanteen ja syklin loppumisesta näin ensimmäisen merkin kun Nalle Wahlroos ilmoitti Sampo:n vähentävän omistustaan Nordeassa. Seuraava merkki oli Sampo:n ilmoitus jakautua ja kolmas merkki se että kun muista pankeista alkoi saamaan korkoa tilin saldolle jo 6kk sitten Nordea piti korot nollissa.

Mutta vaikea sitä on kuluttajan ja asuntovelallisen varautua sekä toimia kun se laina otetaan 18-25 vuodeksi mahtuu tuohon hyviä aikoja myydä asunto ja huonoja aikoja. Asua jossain on pakko ja elämäntilanteet sekä tarpeet muuttuu. Jollekin jää aina se Pekka käteen ja toisille helppo elämä.

 

[shams]

Jenkeissä "refinancing" on lähes pyhänä pidetty oikeus, eli korkojen laskiessa otetaan uusi laina alemmalla kiinteällä korolla ja maksetaan vanha kalliimpi laina pois. Käytännössä kukaan ei pidä samaa kiinteää korkoa koko laina-aikaa, tai edes suurinta osaa siitä.

 

[latzka]

Hesarin juttu tästä mitä itsekin olen ounastellut: Korot | Korkojen nousu kurittaa suomalaisia moninkertaisesti muuhun Eurooppaan verrattuna

Nyt kun ollaan yhteisellä euroalueella ja EKP määrää korot, suomalaiset ottavat muuta eurooppaa nopeammin kuokkaan kun meillä asuntolainakorot on sidottu vaihtuviin korkoihin ja muualla Euroopassa yleensä pitkiin kiinteisiin korkoihin.

Suomalaisten kotitalouksien maksamat lainakorot ovat reilun vuoden aikana nousseet yli kolminkertaisesti euroalueen keskiarvoon verrattuna.

Toki muu Eurooppa on vastaavasti maksellut mahdollisesti moninkertaista korkoa läpi nollakorkokauden. Kiinteä korko on vähän kuin korkokatto, antaa tietynlaista ennakoitavuutta ja siitä voi päästä hyötymään, jos siihen sitoutuu korkojen ollessa matalalla.

 

[Vesiperä]

Taidetaan olla suomalaisina ainoat maailmassa jotka ressaa ja huolehtii ja kärsii lainanmaksujen kanssa. Muut elää ja lie järjestelee lainansa sille mallille että kerkeävät kuolla ennen isompia lainanmaksuja. Ns. Ruotsinmalli.

Suomalaisille on elämän suurimpia kunnia-asioita hoitaa asuntolaina pois, sitten voi kuolla kaiken saavuttaneena. "Enpähän jääny kellekkään velkaa".

Kyllä, on itselläkin lainaa vielä pitkästi päälle toistasataatuhatta.

 

[renee]

Jenkeissä "refinancing" on lähes pyhänä pidetty oikeus, eli korkojen laskiessa otetaan uusi laina alemmalla kiintellä korolla ja maksetaan vanha kalliimpi laina pois. Käytännössä kukaan ei pidä samaa kiinteää korkoa koko laina-aikaa, tai edes suurinta osaa siitä.

Joutuvatko maksamaan "sakkoja" kiinteäkorkoisen lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta? Tuskin, koska silloinhan vaihtoetu katoaisi. Suomessa kiinteät korot eivät koskaan ole saavuttaneet suurta suosiota, koska niihin on leivottu mukaan "sakkomaksu" lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta.

Mitenköhän lie Euroopassa ylipäätään?

 

[latzka]

Normaali korkotaso vaihtelee vastaajan mukaan, mutta konsensus lienee jossain välillä 0-1 %-yks. yli inflaation, eli kun inflaatio on 2% tavoitelukemissa, niin silloin normaali korkotaso olisi 2-3%.

Mikä on talouden normaali korkotaso?

Suomeen on ehtinyt kasvaa asuntovelallisten sukupolvi, joka ei ole koskaan maksanut tuntuvaa viitekorkoa. Moni kysyykin, mikä on talouden normaali korkotaso finanssikriisin jälkeisessä maailmassa, kirjoittaa pääekonomistimme Pasi Kuoppamäki.

danskebank.fi

Vaikuttaa siihen korkopolitiikkaan nyt pari muutakin muuttujaa kuin inflaatio. Esimerkiksi nollakasvu puhumattakaan nyt negatiivisesta.

 

[renee]

Vaikuttaa siihen korkopolitiikkaan nyt pari muutakin muuttujaa kuin inflaatio. Esimerkiksi nollakasvu puhumattakaan nyt negatiivisesta.

Tietysti näin. Tosin tämä juuri päättynyt 10 vuoden nollakorkoaika on jälkikäteen saanut melkoista kritiikkiä ja siihen ei haluta enää palata, eli jos taloutta yritetään kroonisesti piristää nollakoroilla, niin se johtaa lopulta siihen, että keskuspankit painavat rahaa ja jossain kohtaa tulee noutaja. Keskuspankit joutuvat painamaan rahaa, koska tosiasiallisesti mikään markkinavetoinen taho ei lainaa rahaa nollakorolla, joten käy niin, että keskuspankit joutuvat ostamaan "kaikki" lainat. Tämän seurauksia sitten maksellaan nyt

 

[Taneli-]

Taidetaan olla suomalaisina ainoat maailmassa jotka ressaa ja huolehtii ja kärsii lainanmaksujen kanssa. Muut elää ja lie järjestelee lainansa sille mallille että kerkeävät kuolla ennen isompia lainanmaksuja. Ns. Ruotsinmalli.

Suomalaisille on elämän suurimpia kunnia-asioita hoitaa asuntolaina pois, sitten voi kuolla kaiken saavuttaneena. "Enpähän jääny kellekkään velkaa".

Kyllä, on itselläkin lainaa vielä pitkästi päälle toistasataatuhatta.

Toisaalta onhan niitä ollut jo ennen nollakorkoja jotka lähes suoraan nauravat kun kuulevat että joku asuu pidempään kuin kolme vuotta asunnossa tai oikeasti lyhentää sitä lainaa yhtään. Eli moni on elänyt todella pitkään siten että on ottanut lainan, ostanut uuden osakkeen ja maksanut vain korkoja, sitten myynyt (voitolla) sen osakkeen, ottanut uuden vähän isomman lainan uuteen juuri valmistuvaan taloon ja toistanut tuota sykliä "hamaan tappiin saakka".

Tosin nyt tuo voi aiheuttaa sitten itkua ja hammasten kiristystä kun ei ehkä saakaan sitä asuntoa myytyä (ainakaan voitolla) ja pitääkin ehkä jäädä asumaan siihen ja oikeasti alkaa maksamaan ensin sitä lainaa ja sitten vielä yhtiölainaakin (tietysti ne kaikki lyhennysvapaat on jo käytetty). Mihin monella eivät ne tulot kertakaikkiaan riitä, eivät edes nollakorkojen aikana mutta varsinkaan nyt plussakoroilla. Koska talous on mitoitettu siten että maksetaan vaan niitä korkoja ja muutetaan viimeistään 3 vuoden, vähintään 2 vuoden välein.

 

[ZherlockHolm]

Tuhannet suomalaiset sijoittivat asuntorahastoihin, joita markkinoitiin ”helppona tapana”: Näin kehnosti niiden tuotoille on käynyt

Asuntorahastoja on markkinoitu helppona tapana aloittaa asuntosijoittaminen. Nyt niiden tuotot kärsivät asuntomarkkinoiden alamäestä.

www.talouselama.fi

Nyt siirrytään pikkuhiljaa kohtaan 6. eli: Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.

 

[latzka]

Tuhannet suomalaiset sijoittivat asuntorahastoihin, joita markkinoitiin ”helppona tapana”: Näin kehnosti niiden tuotoille on käynyt

Asuntorahastoja on markkinoitu helppona tapana aloittaa asuntosijoittaminen. Nyt niiden tuotot kärsivät asuntomarkkinoiden alamäestä.

www.talouselama.fi

Nyt siirrytään pikkuhiljaa kohtaan 6. eli: Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.

Pakko kysyä, että onko tämä pasta alun perin teikäläisen kynästä vai napattu vaan kiva teksti talteen jostain. Jos omaa, niin kiitettävää sinnikkyyttä kyllä tuutata sitä vuosikausia suunnilleen jokaiselle jäljellä olevalle keskustelupalstalle.

 

[pasi-ipa]

Taidetaan olla suomalaisina ainoat maailmassa jotka ressaa ja huolehtii ja kärsii lainanmaksujen kanssa.

Australialaiset vaihtuvakorkoisine lainoineen ovat samassa veneessä. Valitus näkyy vaikkapa monissa redditin aussitaloussubeissa.

 

[brainsurgery]

20 vuotta tullut maksettua asuntolainoja ja 25+ vuotta jäljellä, joten eipä jaksa stressata asuntolainan maksusta enää niin hirveästi.

Pointtina tuossa Hesarin kirjoituksessa on, että korkojen nousu alkaa Suomen taloudessa näkyä nopeammin kuin muualla johtuen noista muuttuvakorkoisista asuntolainoista. Tästä syystä (ainakin omasta mielestäni) on tässä tapauksessa huono asia, että ohjauskorko määräytyy koko EU-alueen laajuisesti vaikka olosuhteet esim. lainakorkojen kanssa ovat lähes ääripäissä.

 

[latzka]

Joutuvatko maksamaan "sakkoja" kiinteäkorkoisen lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta? Tuskin, koska silloinhan vaihtoetu katoaisi. Suomessa kiinteät korot eivät koskaan ole saavuttaneet suurta suosiota, koska niihin on leivottu mukaan "sakkomaksu" lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta.

Mitenköhän lie Euroopassa ylipäätään?

Kyllähän tuo refinancing keskimäärin aika arvokkaaksi tulee erilaisten maksujen muodossa. Tuossa joku laskurikin näemmä:

Mortgage refinance cost calculator | How much does it cost | U.S. Bank

Our mortgage refinance cost calculator helps you determine the cost to refinance your mortgage. Learn how much it costs to refinance with U.S. Bank.

www.usbank.com

Tosin summan ilmeisesti voi nakata lainapääoman jatkoksi.

 

[null0]

Tuhannet suomalaiset sijoittivat asuntorahastoihin, joita markkinoitiin ”helppona tapana”: Näin kehnosti niiden tuotoille on käynyt

Asuntorahastoja on markkinoitu helppona tapana aloittaa asuntosijoittaminen. Nyt niiden tuotot kärsivät asuntomarkkinoiden alamäestä.

www.talouselama.fi

Nyt siirrytään pikkuhiljaa kohtaan 6. eli: Paniikki nousee asuntorahastoissa. Asuntorahastoille tulvii myyntipyyntöjä. Rahastoilla ei ole mahdollisuutta maksaa osuuksia pois. Rahastot ovat pakotettu myymään asuntoja, jotka on ostettu kalliilla ja usein oman pankin sidosryhmien kautta.

Nyt on ostajan markkinat.

 

[ZherlockHolm]

Nyt on ostajan markkinat.

2-3 vuoden päästä on.

Nythän korkojen nousu alkaa viimeistään vaikuttamaan kunnolla ja taantuma.

 

[null0]

2-3 vuoden päästä on.

Kerma kaavittu kakun päältä.

Nythän korkojen nousu alkaa viimeistään vaikuttamaan kunnolla ja taantuma.

Voi tässä vielä pudottelua tapahtua, mutta ostajat on jo pidemmän aikaa olleet varovaisia ja se varovaisuus väistyy nopeasti kun tilanne muuttuu. Oma veikkaus on, että 2-3 vuoden päästä on aivan liian myöhäistä.

 

[ZherlockHolm]

Kerma kaavittu kakun päältä.

Voi tässä vielä pudottelua tapahtua, mutta ostajat on jo pidemmän aikaa olleet varovaisia ja se varovaisuus väistyy nopeasti kun tilanne muuttuu. Oma veikkaus on, että 2-3 vuoden päästä on aivan liian myöhäistä.

Niin kukaan ei tiedä varmasti mitä 3 vuoden päästä tapahtuu ja kuinka korkealla korot on. Onko maailmassa maailmanlaajuinen sota yms..
Mitä jos sota laajenee ja kääntää inflaation vielä nousuun? EKP:n olisi pakko reagoida siihen viemällä korkoja ylemmäs tästäkin aika paljon..

 

[latzka]

Niin kukaan ei tiedä varmasti mitä 3 vuoden päästä tapahtuu ja kuinka korkealla korot on. Onko maailmassa maailmanlaajuinen sota yms..
Mitä jos sota laajenee ja kääntää inflaation vielä nousuun? EKP:n olisi pakko reagoida siihen viemällä korkoja ylemmäs tästäkin aika paljon..

Maailmanlaajuisen sodan tapauksessa ns. välttämättömien tarpeiden hintojen ohjailuun saatettaisiin käyttää hieman toisenlaisia mekanismeja kuin EKP:n ohjauskorkoa.

 

[shams]

Siinä vaiheessa kun ilmahälytykset soi ja miehet on rintamalla niin jollain lainakoroilla ei ole paskankaan merkitystä. Rahat käytetään ruokaan, jos sitä on edes saatavilla, ja muut laskut jää maksamatta.

 

[Boulder]

Itse näen asuntolainan pois maksamisen järkevyyden lähinnä siinä, että kassavirtaa vapautuu melkoinen määrä kaikkeen muuhun. Venyttämällä laina-aikaa maksimiin aina kun mahdollista, maksaa todella suuren määrän korkoja vuosien mittaan jos ei puhuta nollakorkoajasta, joka on aina poikkeustilanne. Mieluummin käytän tuon säästyvän rahan itseeni tai sijoitan siitä osan. Pitää kuitenkin huomioida, että elinkustannuksista suuri osa tulee asumisen kuluista ja aikanaan eläkkeelle siirtyessä, putoaa tulotaso luokkaan 50-60% palkkatulosta.

 

[Taneli-]

Itse näen asuntolainan pois maksamisen järkevyyden lähinnä siinä, että kassavirtaa vapautuu melkoinen määrä kaikkeen muuhun. Venyttämällä laina-aikaa maksimiin aina kun mahdollista, maksaa todella suuren määrän korkoja vuosien mittaan jos ei puhuta nollakorkoajasta, joka on aina poikkeustilanne. Mieluummin käytän tuon säästyvän rahan itseeni tai sijoitan siitä osan. Pitää kuitenkin huomioida, että elinkustannuksista suuri osa tulee asumisen kuluista ja aikanaan eläkkeelle siirtyessä, putoaa tulotaso luokkaan 50-60% palkkatulosta.

Yleisesti ottaen olen samaa mieltä, on kyse ollut autoista tai mistä tahansa muusta en ole koskaan elämäni aikana ottanut lainaa (tosin yhden kännykän hankin osamaksulla aikoinaan N73) mutta yleisellä tasolla miettien asunto maksaa vain niin paljon että koin asuntolainan ottamisen paitsi helpommaksi myös huomattavasti nopeammaksi kuin asua koko se aika vuokralla mikä olisi kulunut pääoman keräämiseen millä olisin asunnon ostanut ns. käteisellä.

Toki siitä olen samaa mieltä että jos vaikka "normaalisti" maksaisi vuoraa sen 1000€/kk tai vaihtoehtoisesti maksaisi lainaa ja lyhennystä sen 800€/kk ja 200 vastiketta (eli saman kuin vuokraakin) niin maksamalla tuon lainan loppuun jää itselle käytettäväksi se noin 800€ enemmän kuussa kaikkeen muuhun. Lisäksi tietysti kuten totesit koron määrä kasvaa suhteessa suureksi mitä pidemmän aikaa sitä lainaa makselee.

 

[renee]

Velattomuus vapauttaa, eli voi olla ainakin henkisesti hyvä asia, vaikka ei käytännön rahankäyttöön tai elämiseen ylipäätään juuri vaikuttaisikaan. Tämä toki paljon yksilöstä kiinni, kaikkia velka ei haittaa niin paljon kuin toisia.

Itsellä saattaisi olla melko lyhyellä tähtäimellä sellainen tilanne ensimmäistä kertaa todella pitkään aikaan, että velkaa ei olisi penniäkään (pois lukien jotain luottokortin limiittiä). Kyllähän se erittäin mahtavalta tuntuisi nyt ajateltuna, mutta yleensä on käynyt niin, että velattomuus ei kuitenkaan kauan kestä ja siihen velkarasitukseen on tavallaan tottunut. Juuri kun luulee olevansa velaton, niin melko varmasti maksettavaksi tulee jotain taloyhtiölainaa tms. tai sitten haluaa ehdottomasti tuhlata johonkin turhuuteen

 

[John Doe]

2-3 vuoden päästä on.

Oma veikkaus on, että 2-3 vuoden päästä kämpästä saa maksaa 5-10% enemmän kuin nyt. Inflaatio on jo rauhoittumaan päin ja ensi vuonna aletaan nähdä laskevia ohjauskorkoja.

 

[B12]

Velattomuus vapauttaa, eli voi olla ainakin henkisesti hyvä asia, vaikka ei käytännön rahankäyttöön tai elämiseen ylipäätään juuri vaikuttaisikaan. Tämä toki paljon yksilöstä kiinni, kaikkia velka ei haittaa niin paljon kuin toisia.

Velattomalla on vapautta eniten silloin, kun kakka osuu tuulettimeen. Velka ei haittaa, jos ne pystyy hoitamaan ja elämässä ei satu isoja katastrofeja.

Ero on siinä, että kakan osuessa tuulettimeen (työttömyys, sairastuminen, ero, ison lainan iso korkojen nousu tai muu vastaava iso mullistus) on paljon enemmän joustovaraa taloudessa. Jos lainat tapissa, osamaksut ja muut luotot painavat päälle, kuukausimenoissa on paljon "pohjakuormaa" jota et voi jättää maksamatta. Sitten tulee tilanne, että tulot eivät enää riitä pakollisten menojen maksuun ja on alettava realisoimaan joskus hyvinkin huonoilla ehdoilla. Monella velaksi elävällä plus "kaikki menee mitä tulee" on juuri tällainen tilanne.

 

[null0]

Oma veikkaus on, että 2-3 vuoden päästä kämpästä saa maksaa 5-10% enemmän kuin nyt. Inflaatio on jo rauhoittumaan päin ja ensi vuonna aletaan nähdä laskevia ohjauskorkoja.

Jep, ja kyllähän se inflaatio alkaa näkymään myös asuntojen hinnassa siinä vaiheessa kun ei ole enää koronnostopainetta. Rakennuskustannukset ovat nousseet aika reippaasti.