Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[renee]

Jos sokkeli nousee korkeammalle kuin oven alareuna (ja siis lattiataso) niin kyllä minä tuota valesokkeliksi kutsuisin. Se miten riskialtis rakenne kyseessä on onkin sitten eri asia...

Ei tosta kuvasta voi päätellä onko kyseessä valesokkeli, mutta jos talo on rakennettu 70-80-luvulla, niin riski on suuri, koska kyseinen rakentamismenetelmä oli silloin hyväksytty ja yleinen. Itse asun 2016 valmistuneessa rivitalossa, joka näyttää sokkelin osalta ihan samalta, mutta kyseessä ei luonnollisesti ole valesokkeli.

 

[Zigh]

Jos sokkeli nousee korkeammalle kuin oven alareuna (ja siis lattiataso) niin kyllä minä tuota valesokkeliksi kutsuisin. Se miten riskialtis rakenne kyseessä on onkin sitten eri asia...

Ei sitä voi tuosta kuvasta mitenkään varmaksi päätellä jo lähtien ihan siitä, että rungon materiaaliakaan kysyjä ei kertonut. Yllä tuli jo hyvä esimerkkikuva.

On vähän typerää että foorumilla huudellaan heti valesokkelia vaikka tiedot ovat täysin puutteelliset ja joku saattaa tämän vuoksi skipata kohteen vaikkei siinä mitään vikaa olisi.

 

[Teräsmiäs]

Ei sitä voi tuosta kuvasta mitenkään varmaksi päätellä jo lähtien ihan siitä, että rungon materiaaliakaan kysyjä ei kertonut. Yllä tuli jo hyvä esimerkkikuva.

On vähän typerää että foorumilla huudellaan heti valesokkelia vaikka tiedot ovat täysin puutteelliset ja joku saattaa tämän vuoksi skipata kohteen vaikkei siinä mitään vikaa olisi.

Valesokkeli on riskirakenne piste.

Valesokkeleita on tosiaan korjattu ja jos dokumentoinnit on hyvät niin silloinhan riskirakennetta ei ole.

Mutta se, että haluaako sellaista ostaa ja jos muuhun ei ole varaa niin paskamainen tilanne.

 

[Zigh]

Valesokkeli on riskirakenne piste.

Väitinkö jossain että valesokkeli ei olisi riskirakenne?

Kysymys oli siitä onko kuvassa valesokkeli vai ei.

 

[Teräsmiäs]

Väitinkö jossain että valesokkeli ei olisi riskirakenne?

Kysymys oli siitä onko kuvassa valesokkeli vai ei.

Et enkä väittänyt että sanoit niin. Totesin sen, joka on monelle ihmiselle itsestäänselvyys.

Kuvan perusteella vaan nyt näyttää olevan valesokkeli kuitenkin mutta sen saa varmasti selvitetty välittäjältä (joka varmasti kiertelee ja kaartelee asiasta).

 

[PornReindeer]

Et enkä väittänyt että sanoit niin. Totesin sen, joka on monelle ihmiselle itsestäänselvyys.

Kuvan perusteella vaan nyt näyttää olevan valesokkeli kuitenkin mutta sen saa varmasti selvitetty välittäjältä (joka varmasti kiertelee ja kaartelee asiasta).

Tätä itsekin; kuvan perusteella näyttää valesokkelilta, mutta riskin suuruuden arviointi vaatii lisätietoja.
Vähän kuin vesijälki sisäkatossa, pitäisin riskinä kunnes toisin todistettu.

 

[elmo]

Jos sokkeli nousee korkeammalle kuin oven alareuna (ja siis lattiataso) niin kyllä minä tuota valesokkeliksi kutsuisin. Se miten riskialtis rakenne kyseessä on onkin sitten eri asia...

Tällä linjalla olisin myös. Teknisesti tuo ylempikin kuva on valesokkeli, mutta onhan siinä riskit huomattavan eri kun seinälinja ei laske maanpinnan alapuolelle. Jos laskee niin suosiolla seuraava jos ei niin sitten voi käyttää aikaa rakenteiden kunnon selvitykseen.

 

[JRan]

Äh, ei se auta kuin laittaa vuokralla oleva sijoitusasunto vissiin myyntiin. Kylläpä oli epäonnistunut ostos (onnistus siis jos pitäisin pitkään, mutta nyt ei).

Millä kuviolla olit uutta asuntoa ostamassa? Oma vai sijoitusasunto kyseessä?

Mistä tulee vakuusvaje ja millaisista summista puhutaan, myös alueella on kummasti merkitystä? Pankki ei varmasti myönnä lainaa ilman vakuutta, mutta mietin vaan että millaisesta tapauksesta on kyse?

 

[maustevoi]

Millä kuviolla olit uutta asuntoa ostamassa? Oma vai sijoitusasunto kyseessä?

Mistä tulee vakuusvaje ja millaisista summista puhutaan, myös alueella on kummasti merkitystä? Pankki ei varmasti myönnä lainaa ilman vakuutta, mutta mietin vaan että millaisesta tapauksesta on kyse?

Alue on ihan ok.
Hinnat alkaa olla jo niin kovia, että tulee vakuusvaje kun omat rahat harmikseni kiinni seinissä ja markkinakin suli alta myyntiä silmällä pitäen (ts. myynti on tappiollinen suorite eikä järkevää ).
380 000e lainasumma omistusasuntoon.
85% voi tämä kyseinen pankki vaan lainoittaa, kun meillä on aikaisemmin omistettu asunto ts. ei olla ensiasunnon ostajia.. taitaa mennä ihan sääntöjen mukaan siis. Siitä kun laskumies laskee, niin 380 000*75% vakuuttaa itsensä 285 000e asti. Varainsiirtoveroon - joka pitää maksaa kaupanteon yhteydessä - livahtaa 15200e.
Toki asunnon vaihtajina olemme velvoitettuja maksamaan 15% kauppahinnasta (+varainsiirto) heti alkuunsa, ts. 57 000e + 15 200e, ts. 72 200 euroa heti alkuunsa.
Koska omaa rahaa on laitettava 15% (nekin revittynä selkänahasta), niin asunnon lainamäärä 323 000e. Vakuusvaje on 323k-285k = 38 000e.
Tuon saa ostettua kiinni, tuon 38 000e, hintaan 1100e. Päälle lainannostokulut 1500e.

Mutta edelleen pitää löytää se alkuvaiheeseen tarvittava 72 200euroa. Tuollaista summaa ei "niin vain löydy", kun on tullut hölmöyksissään sijoitusasuntoja ostettua 30% omarahoituksella ts. rahat ovat kiinni seinissä. Myynti olisi vaihtoehto, mutta typerä sijoituksellinen ratkaisu varsinkin tässä markkinassa - kun muuta syydä myydä ei olisi, kuin isomman asunnon vaihto.

Jos nyt kärjistetään, niin saadaan kyllä sellaiset 40 000e suunnilleen kohtuudella järjestymään, mutta silti puuttuu 32 200e.

Kyse ei siis ole maksukyvystä, vaan maksaminen onnistuisi kyllä. Mutta nämä vakuusvajeet on kyllä rasittavia, kun ei voi edes rahalla ostaa kiinni vaikka haluaisi.

Mutta siis omia mokia - itsepä se sijoitusasunto tuli hommattua.. Lähinnä vaan mietin, että onko tähän olemassa mitään kiertotietä mistä en ole kuullut, vai pitääkö meidän todella myydä nuo vuokralla olevat sijoitusasunnot joidenkin tuhansien eurojen tappiolla ostohintaan nähden.

EDIT: Täytyy kyllä sanoa, että kyllä perhetausta auttaa joitakin paljon. Meillä molempien vanhemmat tosi arkoja rahan kanssa ja vielä muuttotappioseuduilta, ja vakuuksia eivät halua antaa tai ei oikeastaan olekaan antaa. Tosi vaikeaa on ollut hyvätuloisenakin pariskuntana asuntoa hankkia tai rakentamista harkita, kun vakuudet sakkaa "vaikka tuloja on". EI kiinnostaisi kahta tai kolmea vuotta vain säästää sen takia, että saa jotkut itsestäänselvät vakuudet kasaan.. Sen sijaan tuttavapariskuntia on päässyt pienemmilläkin tuloilla rakentamaan kalliimpiakin hankkeita, kun perheeltä ovat saaneet vakuuksia..
Mutta joo, kuten sanoin, itsepä teimme sen virheen että sijoitusasunnon ennen isoa omistusasuntoa hommasimme.

 

[JRan]

Alue on ihan ok.
Hinnat alkaa olla jo niin kovia, että tulee vakuusvaje kun omat rahat harmikseni kiinni seinissä ja markkinakin suli alta myyntiä silmällä pitäen (ts. myynti on tappiollinen suorite eikä järkevää ).
380 000e lainasumma omistusasuntoon.
85% voi tämä kyseinen pankki vaan lainoittaa, kun meillä on aikaisemmin omistettu asunto ts. ei olla ensiasunnon ostajia.. taitaa mennä ihan sääntöjen mukaan siis. Siitä kun laskumies laskee, niin 380 000*75% vakuuttaa itsensä 285 000e asti. Varainsiirtoveroon - joka pitää maksaa kaupanteon yhteydessä - livahtaa 15200e.
Toki asunnon vaihtajina olemme velvoitettuja maksamaan 15% kauppahinnasta (+varainsiirto) heti alkuunsa, ts. 57 000e + 15 200e, ts. 72 200 euroa heti alkuunsa.
Koska omaa rahaa on laitettava 15% (nekin revittynä selkänahasta), niin asunnon lainamäärä 323 000e. Vakuusvaje on 323k-285k = 38 000e.
Tuon saa ostettua kiinni, tuon 38 000e, hintaan 1100e. Päälle lainannostokulut 1500e.

Mutta edelleen pitää löytää se alkuvaiheeseen tarvittava 72 200euroa. Tuollaista summaa ei "niin vain löydy", kun on tullut hölmöyksissään sijoitusasuntoja ostettua 30% omarahoituksella ts. rahat ovat kiinni seinissä. Myynti olisi vaihtoehto, mutta typerä sijoituksellinen ratkaisu varsinkin tässä markkinassa - kun muuta syydä myydä ei olisi, kuin isomman asunnon vaihto.

Jos nyt kärjistetään, niin saadaan kyllä sellaiset 40 000e suunnilleen kohtuudella järjestymään, mutta silti puuttuu 32 200e.

Kyse ei siis ole maksukyvystä, vaan maksaminen onnistuisi kyllä. Mutta nämä vakuusvajeet on kyllä rasittavia, kun ei voi edes rahalla ostaa kiinni vaikka haluaisi.

Mutta siis omia mokia - itsepä se sijoitusasunto tuli hommattua.. Lähinnä vaan mietin, että onko tähän olemassa mitään kiertotietä mistä en ole kuullut, vai pitääkö meidän todella myydä nuo vuokralla olevat sijoitusasunnot joidenkin tuhansien eurojen tappiolla ostohintaan nähden.

EDIT: Täytyy kyllä sanoa, että kyllä perhetausta auttaa joitakin paljon. Meillä molempien vanhemmat tosi arkoja rahan kanssa ja vielä muuttotappioseuduilta, ja vakuuksia eivät halua antaa tai ei oikeastaan olekaan antaa. Tosi vaikeaa on ollut hyvätuloisenakin pariskuntana asuntoa hankkia tai rakentamista harkita, kun vakuudet sakkaa "vaikka tuloja on". EI kiinnostaisi kahta tai kolmea vuotta vain säästää sen takia, että saa jotkut itsestäänselvät vakuudet kasaan.. Sen sijaan tuttavapariskuntia on päässyt pienemmilläkin tuloilla rakentamaan kalliimpiakin hankkeita, kun perheeltä ovat saaneet vakuuksia..
Mutta joo, kuten sanoin, itsepä teimme sen virheen että sijoitusasunnon ennen isoa omistusasuntoa hommasimme.

Tämä selittää. Ajattelin että niistä sijoitusasunnoista olisi saanut vakuutta, mutta eihän se toki onnistu, jos ne ovat tuoreita tapauksia. Eli tavallaan vakuudet on kunnossa, mutta omarahoitusosuudesta puuttuu rahaa. Ei tohon oikein jää muuta vaihtoehtoa, kuin laina jostain muualta, kuin pankista (tai voi se sieltäkin olla, joku mikä ei tarvitse vakuutta). Toki korot niissä on muuta kuin mukavat. Olisiko ollut mahdollista lainata tämä 72k€ suoraan rahana lähipiiriltä, vaikka vuodeksi tai pariksi? Jos siis tekee ihan velkakirjan ja maksusuunnitelman? Tämä aika pankista lyhennysvapaata.

 

[BigBen]

Hurjaksi on mennyt (joidenkin) pankkien touhu. Mökkilaina 50 tonnia ja vakuuksia vaativat lähes 3x lainasumman edestä antaakseen lainaa.

Ei ilmeiseti ole tuosta vakuuksien määrästä olettaen kummoinen mökki? Yleisesti ottaen mökin vakuusarvo oli ainakin viime syksynä, kun itse olimme ostamassa mökkiä, 60 - 75 % mökin arvosta.

 

[phetu]

Ei tosta kuvasta voi päätellä onko kyseessä valesokkeli, mutta jos talo on rakennettu 70-80-luvulla, niin riski on suuri, koska kyseinen rakentamismenetelmä oli silloin hyväksytty ja yleinen. Itse asun 2016 valmistuneessa rivitalossa, joka näyttää sokkelin osalta ihan samalta, mutta kyseessä ei luonnollisesti ole valesokkeli.

Ja olet tarkastanut rakennekuvista ettei näin ole vai perustuuko tämä päätelmä mihin?

 

[renee]

Ja olet tarkastanut rakennekuvista ettei näin ole vai perustuuko tämä päätelmä mihin?

Päätelmä perustuu siihen, että valesokkelirakenne on kielletty, ts. oli jo 2016. Jos en ihan väärin muista, niin 90-luvulla jo kielletty. Melko 100% varmasti uskaltaa sanoa, että 2000-luvulla hyväksytyssä rakennuksessa ei ole valesokkelia ja 90-luvullakin rakennustapaa välteltiin, koska sen riskit jo tiedettiin.

Tai no itse asiassa tiedän myös sen vuoksi, että olen nähnyt kun rakennusta on rakennettu ja tiedän hyvinkin tarkkaan missä maan tasa todellisuudessa on (se ei siis ole lähellekään sillä tasolla, jossa ns. pihakivetys/oven alareuna on, eli talon runkorakenne on hyvinkin reilusti maan pinnan yläpuolella, vaikka sokkeli meneekin joku 30 cm yli oven alareunan).

 

[phetu]

Päätelmä perustuu siihen, että valesokkelirakenne on kielletty, ts. oli jo 2016. Jos en ihan väärin muista, niin 90-luvulla jo kielletty. Melko 100% varmasti uskaltaa sanoa, että 2000-luvulla hyväksytyssä rakennuksessa ei ole valesokkelia ja 90-luvullakin rakennustapaa välteltiin, koska sen riskit jo tiedettiin.

Tai no itse asiassa tiedän myös sen vuoksi, että olen nähnyt kun rakennusta on rakennettu ja tiedän hyvinkin tarkkaan missä maan tasa todellisuudessa on (se ei siis ole lähellekään sillä tasolla, jossa ns. pihakivetys/oven alareuna on, eli talon runkorakenne on hyvinkin reilusti maan pinnan yläpuolella, vaikka sokkeli meneekin joku 30 cm yli oven alareunan).

En kyllä tällaista kieltoa ainakaan googlella löytänyt, missä suoraan kielletään nimenomaan valesokkelin käyttäminen.

No eikös se silloin juuri ole valesokkeli? Vai lasketko valesokkelin rakenteeksi vain sen yhden 70-luvun toteutusmallin? Siellä sisäpuolellakaan tuskin on saumaa seinässä siinä 30 cm korkeudella missä kipsilevy vaihtuu betoniin?

Tiedän myös 100 % varmuudella, että vielä näin 2023 vuonnakin tehdään rivitaloja, joissa sokkeli (ulkoreunan puolikas) nousee oven alareunaa ylemmäs, sen päällä on seinän kantava runko ja sitten huoneiston sisäpuolella 5cm koolaukset ja kipsilevytykset menevät sinne lattian tasoon saakka ohi sen sokkelin ja rakennusvalvonnan määräyksestä pihakivetyksetkin tuodaan siihen oven alareunan tasoon koska esteettömyys. Toteutus nyt ei ole 100 %:sesti sama mitä ihmiset kammoksuvat, mutta valesokkeli se kuitenkin on tekniseltä toteutukseltaan.

Pointtina nyt vaan se, että ilman rakennekuvia ei noista pysty sanomaan millään varmuudella onko se millainen rakenne, ellei sitten ole seisonut vieressä katsomassa rakennusta päivittäin.

 

[renee]

En kyllä tällaista kieltoa ainakaan googlella löytänyt, missä suoraan kielletään nimenomaan valesokkelin käyttäminen.

No eikös se silloin juuri ole valesokkeli? Vai lasketko valesokkelin rakenteeksi vain sen yhden 70-luvun toteutusmallin? Siellä sisäpuolellakaan tuskin on saumaa seinässä siinä 30 cm korkeudella missä kipsilevy vaihtuu betoniin?

Tiedän myös 100 % varmuudella, että vielä näin 2023 vuonnakin tehdään rivitaloja, joissa sokkeli (ulkoreunan puolikas) nousee oven alareunaa ylemmäs, sen päällä on seinän kantava runko ja sitten huoneiston sisäpuolella 5cm koolaukset ja kipsilevytykset menevät sinne lattian tasoon saakka ohi sen sokkelin ja rakennusvalvonnan määräyksestä pihakivetyksetkin tuodaan siihen oven alareunan tasoon koska esteettömyys. Toteutus nyt ei ole 100 %:sesti sama mitä ihmiset kammoksuvat, mutta valesokkeli se kuitenkin on tekniseltä toteutukseltaan.

Pointtina nyt vaan se, että ilman rakennekuvia ei noista pysty sanomaan millään varmuudella onko se millainen rakenne, ellei sitten ole seisonut vieressä katsomassa rakennusta päivittäin.

Taitaa olla määrittelykysymys, mikä on valesokkeli, mutta jos kansankielessä puhutaan valesokkelista, niin sillä yleisesti tarkoitetaan sellaista valesokkelia, joka on riskirakenne, eli toisin sanoen rakennuksen runko on kosteusrasituksessa sen vuoksi, että sokkeli on "valheellinen" ja todellisuudessa rakennuksen runko "lepää" kosteusrasituksessa maanpinnan tasalla.

Löysin sitä historiaa myös siitä, miten valesokkelin käyttö kiellettiin käytännössä näemmä vasta vuonna 1998.

Ympäristöministeriön Rakentamismääräyksissä C 2, Kosteus vuodelta 1998, jotka korvasivat vuoden 1975 määräykset, annettiin ohjeita maanvastaisesta alapohjasta: ulkopuolen maanpinnan ja lattian yläpinnan välinen korkeusero tuli olla vähintään 30 cm. RT-korttien ohjeissa 1950-luvulla tuo vastaava korkeus oli enintään 30 cm.

Rakentamismääräyksissä 1998 suositellaan myös, että ulkoseinän (verhouksen) alareunan tulisi olla vähintään 30 cm viereisen maanpinnan yläpuolella. Sitten on tärkeä suositus, jonka mukaan "sokkelin päällä olevan puurunkoisen seinän alaohjauspuun tulee olla kokonaan sen ulkopuolella olevan toimivan tuuletusvälin kohdalla niin, ettei mikään rakenneosa estä aluspuun kuivumista tuuletustilaan". Lisäksi alaohjauspuun tulee olla betonilaatan yläpuolella eikä puuta saa jäädä ainakaan betonivalun sisään. Käytännössä tämä suositus esti valesokkelin käytön.

https://rakennustarkkailija.files.wordpress.com/2018/11/valesokkelin-historiaa-osa-2_kor-26-3-2020.pdf

 

[kajakkivajakki]

Taitaa olla määrittelykysymys, mikä on valesokkeli, mutta jos kansankielessä puhutaan valesokkelista, niin sillä yleisesti tarkoitetaan sellaista valesokkelia, joka on riskirakenne, eli toisin sanoen rakennuksen runko on kosteusrasituksessa sen vuoksi, että sokkeli on "valheellinen" ja todellisuudessa rakennuksen runko on kosteusrasituksessa maaperän suhteen.

Eiköhän tuo ole ihan hyvä määritelmä. Valesokkeli on sellainen rakenne, jossa se näkyvä sokkeli ei ole osa rakennuksen kantavaa rakennetta kuten normaali sokkeli vaan sen tarkoitus on nostaa ulkoverhous (Puu, tiili jne) maanpintaa korkeammalle.

Mistä tämä keskustelu lähti (tälläkertaa) niin tuo 70 luvun rakennuksen kuva. Oikeasti kuvasta ei pysty sanomaan onko kyseessä se nykyisin rakennusvirheeksi luettava rakenne, mutta rakentamisajankohta huomioiden se on hyvin todennäköistä.

Eli sikäli kritiikki valesokkeliksi huutelusta on ihan perusteltua, kuvan perusteella ilman rakennekuvia rakennusta ei voi tuomita varmasti sellaiseksi.

Alla vielä rakentamattoman autotallin leikkauskuvan palanen, tuossakin oviaukkojen vieressä on kivijalka on noin 15 senttiä korkeammalla kuin kynnys:

 

[phetu]

Taitaa olla määrittelykysymys, mikä on valesokkeli, mutta jos kansankielessä puhutaan valesokkelista, niin sillä yleisesti tarkoitetaan sellaista valesokkelia, joka on riskirakenne, eli toisin sanoen rakennuksen runko on kosteusrasituksessa sen vuoksi, että sokkeli on "valheellinen" ja todellisuudessa rakennuksen runko "lepää" kosteusrasituksessa maanpinnan tasalla.

Löysin sitä historiaa myös siitä, miten valesokkelin käyttö kiellettiin käytännössä näemmä vasta vuonna 1998.

Ympäristöministeriön Rakentamismääräyksissä C 2, Kosteus vuodelta 1998, jotka korvasivat vuoden 1975 määräykset, annettiin ohjeita maanvastaisesta alapohjasta: ulkopuolen maanpinnan ja lattian yläpinnan välinen korkeusero tuli olla vähintään 30 cm. RT-korttien ohjeissa 1950-luvulla tuo vastaava korkeus oli enintään 30 cm.

Rakentamismääräyksissä 1998 suositellaan myös, että ulkoseinän (verhouksen) alareunan tulisi olla vähintään 30 cm viereisen maanpinnan yläpuolella. Sitten on tärkeä suositus, jonka mukaan "sokkelin päällä olevan puurunkoisen seinän alaohjauspuun tulee olla kokonaan sen ulkopuolella olevan toimivan tuuletusvälin kohdalla niin, ettei mikään rakenneosa estä aluspuun kuivumista tuuletustilaan". Lisäksi alaohjauspuun tulee olla betonilaatan yläpuolella eikä puuta saa jäädä ainakaan betonivalun sisään. Käytännössä tämä suositus esti valesokkelin käytön.

https://rakennustarkkailija.files.wordpress.com/2018/11/valesokkelin-historiaa-osa-2_kor-26-3-2020.pdf

Spoileri: offtopic

Lainauksesi viittaama RakMK C2 1998 on kumottu nykyään ja uudesta en ainakaan nopeasti edes löydä mitään viittauksia mihin se alapuu pitäisi asettaa tai muita millä se varsinainen rakenne olisi kielletty.
Joka tapauksessa, olkoot sen valesokkelin määritelmä ihan mikä vaan, niin nykyisessä C2:sessa lukee myös näin "Perusmuurissa voi olla paikallisesti perusteltua poiketa velvoittavasta 0,3 metrin mitasta esimerkiksi rinteeseen rakennettaessa, otettaessa huomioon liikuntaesteisyys tai tarkoituksenmukaisuus esimerkiksi teollisuus- ja uimahalleissa" eli esimerkkinä kajakkivajakki laittamassa leikkauksessa, voisi olla ihan perusteltua nostaa maanpinta lattian tasoon esteettömyyden vuoksi, jolloin jos tuossakin olisi sisäpuolinen eristys alas saakka, niin mahdollisuus kosteusvauriolle teorissa on olemassa. Tälläisiä on myös rakennettu ja suunnitelmat on olleet ihan rakennusvalvonnan leimaamia.

Toki tuollaisen rakenteen korjaaminen nyt on huomattavasti helpompaa kuin kastunut kantavarunko mutta anyway.

Pointtina tosiaan oli vain se, ettei noista oikein voi tehdä mitään oikeita johtopäätöksiä vuosiluvun taikka miltä se näyttää perusteella, vaan jos on ostamassa taloa missä epäilee tuollaista eikä rakenneavaukset tule kyseeseen niin vähintään pyytää nähtäväksi ne leikkaukset joista näkee sen oikean toteutuksen. Tai jos ei rakentamisesta oikein ymmärrä taikka kiinnosta, niin kääntää suoraan katseen muualle.

 

[renee]

Euribor-korot ovat nousseet hieman varkain pankkipaniikin dropin jälkeen. 12kk euribor on nyt 3,723 %. Koronnosto-odotukset ovat ehkä hieman taas kasvaneet ja ensi kuun EKP-kokouksessa odotetaan 0,25%-yks. nostoa, mutta 0,5 ei ole täysin poissuljettu, vaikkakin ehkä epätodennäköinen.

 

[ZherlockHolm]

Euribor-korot ovat nousseet hieman varkain pankkipaniikin dropin jälkeen. 12kk euribor on nyt 3,723 %. Koronnosto-odotukset ovat ehkä hieman taas kasvaneet ja ensi kuun EKP-kokouksessa odotetaan 0,25%-yks. nostoa, mutta 0,5 ei ole täysin poissuljettu, vaikkakin ehkä epätodennäköinen.

droppi tehtiin varmaan sen takia koska korkoa oli niin nopeasti nostettu lyhyen ajan sisällä että oli välillä vähän rauhoittaa tilannetta... Itse veikkaan toukokuussa tuota 0,5% nostoa ja siinä sitten ollaan syksyyn ja seurataan tilannetta...

 

[ssg]

Ollaan hommaamassa asuntoa ja todettiin että PK-seudulta ei saa järkevään hintaan sellaista joka parantaisi elämänlaatua vs nykyinen vuokra-asunto. Ainoa hyöty olisi sitten että asunto on oma. Päädyttiin sitten katsomaan asuntoja lähikaupungeista joissa on ratayhteys kuten Lahti, Kouvola, Kerava yms. Olemme jo tulleet sinuksi sen kanssa että asunto ei tule olemaan sijoituskohde ja siitä ei välttämättä tule saamaan edes omiaan takaisin.

Suurin kysymys on ehkä, onko mitään järkeä ostaa asunto jossa on sähkölämmitys, ilp ja takka? Energiatodistuksessakin todettu että ei ole mitään kustannustehokasta tapaa parantaa energiatehokkuutta. Aivan helkutin harvassa sellaiset joissa olisi vesikiertolämmitys ja saisi asennettua sitten maalämmön tai vesiilmapumpun. Yhden sellaisen joka täyttää muut kriteerit jossa on öljylämmitys jonka voisi vaihtaa muuhun olemme löytäneet.

Tuo mikä on muuten ollut paras on D energialuokan 197 E-luvulla. Sähköä on mennyt 22000kWh ja puita päälle 6 neliötä eli 7800kWh. Toteutunut ostoenergia siis 29800kWh ja laskennallinen olisi 31663kWh/vuosi. Kuulostaa omaan korvaan melko hurjilta lukemilta.

 

[Ethos]

Ollaan hommaamassa asuntoa ja todettiin että PK-seudulta ei saa järkevään hintaan sellaista joka parantaisi elämänlaatua vs nykyinen vuokra-asunto. Anoa hyöty olisi sitten että asunto on oma. Päädyttiin sitten katsomaan asuntoja lähikaupungeista joissa on ratayhteys kuten Lahti, Kouvola yms. Olemme jo tulleet sinuksi sen kanssa että asunto ei tule olemaan sijoituskohde ja siitä ei välttämättä tule saamaan edes omiaan takaisin.

Suurin kysymys on ehkä, onko mitään järkeä ostaa asunto jossa on sähkölämmitys, ilp ja takka? Energiatodistuksessakin todettu että ei ole mitään kustannustehokasta tapaa parantaa energiatehokkuutta. Aivan helkutin harvassa sellaiset joissa olisi vesikiertolämmitys ja saisi asennettua sitten maalämmön tai vesiilmapumpun. Yhden sellaisen joka täyttää muut kriteerit jossa on öljylämmitys jonka voisi vaihtaa muuhun olemme löytäneet.

Itsellä myös menossa sähkö vs öljy mihin vaihtaa maalämpö tai ilmavesilämpöpumppu. Muutama hyvä sähkölämmitteinen talo tullu vastaan, mutta viime hetkillä vielä höllätty tarjouksen suhteen juurikin sähkölämmityksen takia. Vaikka sähkö halpenisi huomattavasti niin silti maalämpö tulee halvemmaksi vaikka takaisinmaksu piteneekin.

 

[ssg]

Itsellä myös menossa sähkö vs öljy mihin vaihtaa maalämpö tai ilmavesilämpöpumppu. Muutama hyvä sähkölämmitteinen talo tullu vastaan, mutta viime hetkillä vielä höllätty tarjouksen suhteen juurikin sähkölämmityksen takia. Vaikka sähkö halpenisi huomattavasti niin silti maalämpö tulee halvemmaksi vaikka takaisinmaksu piteneekin.

Katsoin tuota aluetta ja siellä on taloissa jotka ovat samansuuntaisesti aurinkopaneeleita, ehkä niillä voisi vähän saada jotain aikaiseksi. Pitää tutkia mihin suuntaan niiden pitää oikeasti osoittaa että saa hyötyä ja saako tuohon niitä mitenkään sen suuntaisesti.

 

[pokkus]

Suurin kysymys on ehkä, onko mitään järkeä ostaa asunto jossa on sähkölämmitys, ilp ja takka?

Ei. Etenkin vähänkin vanhemmissa (+10 vuotta) taloissa en edes miettisi.

 

[Taneli-]

Suurin kysymys on ehkä, onko mitään järkeä ostaa asunto jossa on sähkölämmitys, ilp ja takka? Energiatodistuksessakin todettu että ei ole mitään kustannustehokasta tapaa parantaa energiatehokkuutta. Aivan helkutin harvassa sellaiset joissa olisi vesikiertolämmitys ja saisi asennettua sitten maalämmön tai vesiilmapumpun. Yhden sellaisen joka täyttää muut kriteerit jossa on öljylämmitys jonka voisi vaihtaa muuhun olemme löytäneet.

Tuo mikä on muuten ollut paras on D energialuokan 197 E-luvulla. Sähköä on mennyt 22000kWh ja puita päälle 6 neliötä eli 7800kWh. Toteutunut ostoenergia siis 29800kWh ja laskennallinen olisi 31663kWh/vuosi. Kuulostaa omaan korvaan melko hurjilta lukemilta.

Itse en ostaisi, vaikka tuo ehkä juuri ja juuri täyttää päästövähennystavoitteet nyt:
"Asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä asteikolla A–G "

En silti uskaltaisi luottaa siihen että tulevaisuudessa säädöksiä ei tiukenneta tai että sähkön hinta takuu varmasti tulee pysymään aiemmin totutussa "alle 5 senttiä kWh ja 0€/kk 24kk" sopimuksissa. Vaikka tässä uutisessa povataankin että hinnat tulevat mahdollisesti olemaan 5-6sentin välillä.

 

[korpijääkäri]

Ollaan hommaamassa asuntoa ja todettiin että PK-seudulta ei saa järkevään hintaan sellaista joka parantaisi elämänlaatua vs nykyinen vuokra-asunto. Ainoa hyöty olisi sitten että asunto on oma. Päädyttiin sitten katsomaan asuntoja lähikaupungeista joissa on ratayhteys kuten Lahti, Kouvola, Kerava yms. Olemme jo tulleet sinuksi sen kanssa että asunto ei tule olemaan sijoituskohde ja siitä ei välttämättä tule saamaan edes omiaan takaisin.

Suurin kysymys on ehkä, onko mitään järkeä ostaa asunto jossa on sähkölämmitys, ilp ja takka? Energiatodistuksessakin todettu että ei ole mitään kustannustehokasta tapaa parantaa energiatehokkuutta. Aivan helkutin harvassa sellaiset joissa olisi vesikiertolämmitys ja saisi asennettua sitten maalämmön tai vesiilmapumpun. Yhden sellaisen joka täyttää muut kriteerit jossa on öljylämmitys jonka voisi vaihtaa muuhun olemme löytäneet.

Tuo mikä on muuten ollut paras on D energialuokan 197 E-luvulla. Sähköä on mennyt 22000kWh ja puita päälle 6 neliötä eli 7800kWh. Toteutunut ostoenergia siis 29800kWh ja laskennallinen olisi 31663kWh/vuosi. Kuulostaa omaan korvaan melko hurjilta lukemilta.

Tuossa saa aika kivasti maksaa sähköstä tulevina vuosina sen sijaan kannattaa harkita hieman kalliimpaa taloa esim. maalämmöllä, pilpillä ja tai takka/leivinuunilla. Tuollaisten sähkönkulutusten hinnoilla lyhentää jo melkoista lainaa.

 

[breez]

Ei. Etenkin vähänkin vanhemmissa (+10 vuotta) taloissa en edes miettisi.

Onko nuo talot sitten arvottomia?

 

[Taneli-]

Onko nuo talot sitten arvottomia?

Kaikilla taloilla on jotain arvoa, jos ei muuta niin se tontti. Mutta ongelmaksi saattaa muodostua esim. remontit ja muu tulevaisuudessa jos pankit eivät anna lainaa.

Eli tilanne voi pahimmillaan mennä siihen että asuntoja ei korjata ja niihin tulee jopa asumiskieltoa mutta silti EU:n säädösten takia niissä täytyisi tehdä energiaremonttia = se on todella ikävä yhtälö henkilölle jolla voi olla vielä asuntolainaakin eikä kukaan halua sitten ostaa tuollaista asuntoa mihin pahimmillaan tarvisi purkaa kaikki ja rakentaa uudestaan.

Lisäksi vaikka halukas ostaja löytyisi voi ongelmaksi muodostua se että vanhassa omakotitalossa (varsinkin jos se sijaitsee hieman syrjemmällä = muuttotappio alueella) ostajalla voi olla vaikka 200k lainalupaus mutta kun hän päättääkin että ostaisi esim. 150k omakotitalon sitä lainaa ei saa. Jos hän päätyisi sen sijaan kasvukeskuksessa sijaitsevaan kerrostaloon asia olisi OK ja lainaa saisi sen 200k.

Ihan pirkanmaan alueella jopa ns. kaupunkialueillakin on nähty (esim. viime talvea edeltävä aika) todella paljon vanhoja rintamamiestaloja joita olisi saanut todella halvalla. Ongelma tietysti se että 100% sähkölämmitys ja pahimmillaan vielä vuokratontti vaikka muuten olisi houkutteleva kohde ulkona olevalla alkuperäisellä puusaunalla, hyvällä paikalla, isolla tontilla, omalla puuvajalla, hyvät omenapuut ja marjapensaat jne.

 

[Grez]

Ei kai siinä mitään jos hinta on linjassa. Jos esim. talo maksaa 80 000 euroa vähemmän kuin vastaava maalämmöllä ja siihen saisi 40 000 eurolla laitettua maalämmön, niin en näe mitään estettä ostolle.

 

[Taneli-]

Puhutaanko tässä nyt omakotitaloista vai oletko samaa mieltä esimerkiksi rivitaloasunnosta?

Nyt täytyy muistaa myös tämä kohta tekstistä:
"31663kWh/vuosi". ok, jos tuon laskee vaikka 5sentillä saadaan ihan maltillinen 1583,15€/vuodessa + siirtomaksut. Mutta jos lasketaan vaikka 40 sentillä hinta on jo 12 665,2€/vuodessa + siirto.

Tietysti jos sinulla menee nyt 600€/vuodessa sähkölaskuun 5sentin maksuilla se tarkoittaisi 4 800€ 40 sentin sopimuksella mikä ei olisi niin paha.

 

[Grez]

Minusta 40 sentin hinnalla laskeminen (ainakaan muutamaa kuukautta pidempään) on suunnilleen yhtä realistista kuin 10% lainakoroilla laskeminen. Mutta joo, onhan nää tietysti mahdollisia.

40 senttiä voi olla jollekin realismia korkeiden siirtomaksujen vuoksi, mutta silloin se ei ole "nyt 5 senttiä".

 

[Lars_A]

Ollaan hommaamassa asuntoa ja todettiin että PK-seudulta ei saa järkevään hintaan sellaista joka parantaisi elämänlaatua vs nykyinen vuokra-asunto. Ainoa hyöty olisi sitten että asunto on oma. Päädyttiin sitten katsomaan asuntoja lähikaupungeista joissa on ratayhteys kuten Lahti, Kouvola, Kerava yms. Olemme jo tulleet sinuksi sen kanssa että asunto ei tule olemaan sijoituskohde ja siitä ei välttämättä tule saamaan edes omiaan takaisin.

Suurin kysymys on ehkä, onko mitään järkeä ostaa asunto jossa on sähkölämmitys, ilp ja takka? Energiatodistuksessakin todettu että ei ole mitään kustannustehokasta tapaa parantaa energiatehokkuutta. Aivan helkutin harvassa sellaiset joissa olisi vesikiertolämmitys ja saisi asennettua sitten maalämmön tai vesiilmapumpun. Yhden sellaisen joka täyttää muut kriteerit jossa on öljylämmitys jonka voisi vaihtaa muuhun olemme löytäneet.

Tuo mikä on muuten ollut paras on D energialuokan 197 E-luvulla. Sähköä on mennyt 22000kWh ja puita päälle 6 neliötä eli 7800kWh. Toteutunut ostoenergia siis 29800kWh ja laskennallinen olisi 31663kWh/vuosi. Kuulostaa omaan korvaan melko hurjilta lukemilta.

Just ostettiin pk-seudulta noilla spekseillä eli sähkö, takka ja ilp - omakotitalo ja kulutus ollut noin 22000kwh vuodessa.

Paneelia katolle tai lisää ilp jos ahdistaa

 

[ssg]

Itse en ostaisi, vaikka tuo ehkä juuri ja juuri täyttää päästövähennystavoitteet nyt:
"Asuinrakennusten olisi saavutettava vähintään energiatehokkuusluokka E vuoteen 2030 mennessä ja energiatehokkuusluokka D vuoteen 2033 mennessä asteikolla A–G "

En silti uskaltaisi luottaa siihen että tulevaisuudessa säädöksiä ei tiukenneta tai että sähkön hinta takuu varmasti tulee pysymään aiemmin totutussa "alle 5 senttiä kWh ja 0€/kk 24kk" sopimuksissa. Vaikka tässä uutisessa povataankin että hinnat tulevat mahdollisesti olemaan 5-6sentin välillä.

Tiedossa oli tuo 2030 E-luokka mutta oli mennyt ihan täysin ohi 2033 D.

En tuosta artikkelista löytänyt mitä käy jos asunto ei täytä energialuokitusta. Lisää veroja, asuinkielto, sakkoja?

 

[Taneli-]

En tuosta artikkelista löytänyt mitä käy jos asunto ei täytä energialuokitusta. Lisää veroja, asuinkielto, sakkoja?

"
Selvityspyyntö saattaa lähteä

Ara selaa asuntoilmoituksia ja lähettää omistajille selvityspyynnön, jos pientalolla ei ole voimassa olevaa energiatodistusta. Jonkin verran ostajat, kiinteistönvälittäjät ja naapurit soittelevat.


Jos myyjät eivät vastaa Aran tietopyyntöihin, se lähettää kehotuksen ja lopulta varoituksen. Aralla on mahdollisuus asettaa pientalojen omistajille uhkasakko. Sakon suuruutta ei ole määritelty, koska siihen ei ole jouduttu vielä turvautumaan.


”Yleensä ihmiset ymmärtävät varoitusvaiheessa, että pääsee helpommalla, kun teettää energiatodistuksen.”
"
+
"
Kun energiatodistus on laadittu, asiantuntija syöttää tiedot Aran järjestelmään. Energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta.
"

Tiedä sitten mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Eli jos se on määräys (kuten sekin että tarvisi olla energiatodistus kun asuntoa myydään tai se valmistuu) ja siitä voi saada sakkoa jos todistusta ei ole (ja todistus on maksimissaan 10v voimassa meillä nyt 2018 vuoden C mikä on laadittu kuitenkin 16.12.2022 eli onko se voimassa sitten vuoteen 2032 vai vuoteen 2028 en tiedä) otaksun että siitä voi myös saada sakkoa jos omistaa (itse tai perikunta mihin kuuluu) kiinteistön missä ei ole energiatodistusta, vaikka kyseessä olisi vanha navetta tms.. (" Muiden kuin asuinrakennusten ja julkisten rakennusten olisi saavutettava vastaavat luokitukset vuoteen 2027 ja vuoteen 2030 mennessä.") niin kait siitäkin tulee sitten sakkoa kunnes sellaisen todistuksen hankkii ja sitä päivittää aina 10v välein sekä huolehtia että vaikka kämpässä ei edes asuttaisi se joko puretaan tai sitten tehdään väkisin siitä vähintään D-luokkaa?

Pientalon myyjälle voi pian rapsahtaa uhkasakko, jos satoja euroja maksavaa energiatodistusta ei ole | Rakennuslehti

Kaikki pientalojen myyjät eivät edelleenkään hanki energiatodistusta, vaikka se on lain mukaan pakollinen.

www.rakennuslehti.fi

Tässä on varoittelua asian tiimoilta mitä saattaa seurata:

EU-direktiivi uhkaa ajaa yli kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin

Suomen Omakotiliitto ja Kiinteistöliitto ovat huolissaan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kohtalosta ensi viikolla olevassa EU-parlamentin täysistunnossa. Molemmat järjestöt ovat vaikuttaneet Euroopan kiinteistöomistajien liiton, UIPI:n, kautta myös suoraan EU-päätöksentekoon.

www.omakotiliitto.fi

 

[Taneli-]

Juuri tämän takia en tällä hetkellä enää edes harkitsisi mitään suoralla sähkölämmityksellä olevaa kiinteistöä ellei hinta ole huomattavasti yleistä hintatasoa alempi.

Tämä, varsinkin koska monesti tuo suorasähkö EI ole helposti konvertoitavissa esim. maalämpöön koska siinä EI ole vesikiertoisia pattereita. Eli jos miettii tuota käytännössä Suomen tulevaisuutta nopeammin kuin pankkilainan siitä asunnosta ehtii maksaa se on teoriassa öljylämmitteinen (mutta kannattaa tarkistaa onko maalämpö mahdollista), toki paras olisi maalämmöllä jo oleva asunto.

En nyt muista oliko tässä ketjussa mutta aikoinaan mongoliassa vaikuttanut suurmies (tai häneltä lainattu nimimerkki) taisi todeta hinnoista luokkaa: maksaa ehkä 40k+ tehdä maalämpö ja ehkä 25k tjsp. lisää jos haluaa vetää lattialämmityksen (mikä on tietysti parempi) omakotitaloon. Mutta jos jo valmiiksi on olemassa öljylämmitys luultavasti (yleensä) on vesikiertoinen patteristo ja jos saa ARA tukea (sekä se kiinteistö on rivi tai kerrostalossa) hinta ei ole järkyttävän kallista öljystä maalämpöön (omalla kohdalla alle 100m2 rivitalo kiinteistössä hinta oli alle 4500€) kun ARA rahoitusta tuli se 50% kuluista.

Tietysti jos jo on se suorasähkö lämmitys erilaiset ilmalämpöpumput voivat tulla todella paljon (1500-2500€ vs maalämpö) halvemmaksi joten se ainakin antaa ensiapua ja tarvitsee toivoa että sillä saa riittävän energiatehokkuuden. Suomessa kun ei onnistu niin helposti kuin joissakin EU:n maissa tuo tarkastettavien kohteiden "mukautus" (esim. tietyissä maissa saattoi etukäteen tulla ilmoitus mihin EU:n tarkastaja tulee ja sinne tuli sitten jo useamman kerran tarkastettua ja laskettua karjaa tilalle, mikä oli ko. maassa ihan tiedettyä ja "yleisesti hyväksyttyä" että saatiin maksimi määrä tukea ja homma toimi. Suomessa ei puhettakaan tälläisestä).

 

[pasi-ipa]

Sähkölämmitystä on ihan turha pelätä. Energiaa on käytännössä olemassa rajaton määrä, ja tulevaisuudessa sen valjastaminen tulee olemaan vain tehokkaampaa ja siten halvempaa. Pitkällä aikavälillä, kymmenien vuosien horisontilla, sähkön hinta tulee laskemaan.

 

[Lars_A]

Sähkön hinta ei tässä asiassa ole se ongelma tulevina vuosina, jos perehdyit tuohon artikkeliin.

Eiköhän sitä sähkön enegiakerrointa korjata taas lisää, johan se juuri laskettiin 1,7 -> 1,2 jolloin ongelma poistuu maagisesti kun pudotetaan se vaikka 0,7

 

[korpijääkäri]

Sähkölämmitystä on ihan turha pelätä. Energiaa on käytännössä olemassa rajaton määrä, ja tulevaisuudessa sen valjastaminen tulee olemaan vain tehokkaampaa ja siten halvempaa. Pitkällä aikavälillä, kymmenien vuosien horisontilla, sähkön hinta tulee laskemaan.

"Rajaton määrä" kyllä sitä energian käyttöä pyritään ihan eu:n tasolla vähentämään. Vaikka ok-talon energian kulutus on vain pisara meressä pitäisi oikeasti miettiä asiaa ja pyrkiä sähkölämmitteisistä taloista kokonaan eroon esimerkiksi pitkällä siirtymä ajalla.

Energiatehokkuusdirektiivin sopu voi vaarantaa suomalaisen yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistymisen

valtioneuvosto.fi

"Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on vähennettävä yhteisesti EU-tason energiankulutusta niin, että se on 11,7 prosenttia alempi vuonna 2030 kuin mitä vuonna 2020 tehdyssä kulutusennusteessa arvioitiin. EU-tason energian loppukulutuksen vähentämistavoite on jäsenvaltioille jyvitettynä sitova. Direktiivin mukaan energian loppukäyttö saa vuonna 2030 olla Suomessa enintään 241 TWh. Tämä on noin 50 TWh nykyistä vähemmän."

Tuo direktiivi itsessään on tosin täysin järjetön.

 

[Angus_McGyver]

En tarkemmin perehtynyt tähän energiansäästödirektiiviin mutta kai se sisältää myös pykälän liittyen etelä-eurooppalaisten talojen ja asuntojen viilentämiseen sähköenergiaa käyttäen?

 

[null0]

Nyt täytyy muistaa myös tämä kohta tekstistä:
"31663kWh/vuosi". ok, jos tuon laskee vaikka 5sentillä saadaan ihan maltillinen 1583,15€/vuodessa + siirtomaksut. Mutta jos lasketaan vaikka 40 sentillä hinta on jo 12 665,2€/vuodessa + siirto.

Vie se maalämpökin sähköä. Kaksi kerroksinen 120m2 okt kahdella ilpillä ei oikeasti edes järisyttävästi enempää vie sähköä kuin vastaava maalämmöllä.Toki tämä aina riippuu kohteesta.

 

[Taneli-]

En tarkemmin perehtynyt tähän energiansäästödirektiiviin mutta kai se sisältää myös pykälän liittyen etelä-eurooppalaisten talojen ja asuntojen viilentämiseen sähköenergiaa käyttäen?

Käsittääkseni se ongelma tulee jo siitä että nuo standardit eivät ole samat eri maissa. Eli Suomessa se on todella tarkasti ja hyvin tehty mutta sanotaan nyt hatusta vaikka jossain Italiassa jos vertaa Suomalaiseen 2018 vuoden C arvoon se Italian on huomattavasti huonompi. Mutta näillä kait mennään koska jos kaikki ottaisivat ne standardit esim. sieltä Italiasta ei Suomessa tarvisi tehdä ns. "mitään" koska lähes kaikki jopa 60-luvulla rakennetut olisivat paljon paremmassa kunnossa (miten Italian asunto vuosimallia 2022 toimii testissä -25C 1kk vs Suomalainen asunto vuosimallia 1960).

Vie se maalämpökin sähköä. Kaksi kerroksinen 120m2 okt kahdella ilpillä ei oikeasti edes järisyttävästi enempää vie sähköä kuin vastaava maalämmöllä.Toki tämä aina riippuu kohteesta.

Totta, ei se maalämpö ilmaista energiaa ole. Mutta se todistus kun oli luokkaa F2013 kun lämmönlähde oli öljy vs C2018 kun lämmönlähde on maalämpö. En tiedä olisiko tullut ARA tukea tai olisiko energiatodistus noussut tarpeeksi jos tänne rivariin olisi pelkillä ilmanlämpöpumpuilla toteutettu tuo lämmitysjärjestelmän vaihto.

Pahimmillaan olisi sitten jouduttu tekemään ns. "turhaa" remonttia ilman oikeaa syytä että olisi saanut energiatodistusta paremmaksi 2030 ja ehkä vielä 2033 uudestaan. Toki tänne on myös vaihdettu ikkunat (80-luvulta hyppäys 2020 eli melkoinen parannus) mutta olisi ärsyttävää tehdä remontteja esim. ovet ja joku ulkosivu sekä katto ja lisätä eristeitä vaan jotain energiatodistusta varten ja kysellä vähän kuin aasi Shrekissä "joko ollaan siellä?"

 

[ssg]

Tää on kyllä melko mielenkiintoinen tilanne. 2000-2015 rakennetuissa on todella usein sähkölämmitys, usein lattialämmitys. Sitten taas 80-luvulla ja vanhemmissa on luultavasti ollut öljy alunperin ja niihin on sitten vaihdetu ilmavesi tai maalämpö ja täten ovat energialuokaltaan parempia. 2018 ja siitä ylöspäin onkin sitten yleensä todella hyvä energialuokka kun määräykset muuttuivat tuolloin.

2000-luvun alkuun rakennetuissa näyttäisi olevan todella paljon sellasia jotka täyttävät kaikki muut kriteerit paitsi lämmitysmuotoa. On kyllä hankalaa. Katsoin sen verran että sähkölämmitteisestä on mahdollista vaihtaa vesikiertoiseen esim. maalämpö tai useammin ilmavesilämpö, mutta todellisia rahallisai hyötyjä noista ei taida saada, mutta niillä varmaan sitten joskus jos talo ei täytä jotaitan vaatimuksia sen sais luultavasti ainankin täyttämään ne.

Sähkön hinta ei tosiaan itseä huolestuta, vaan nimenomaan nämä tulevat vaatimukset. En sitten tiedä talo joka on nyt D-luokan keskivaiheill vahvasti, mitä se on 2033. Tämän kohteen joka meitä eniten kiinnostaisi energiatodistus vanhenee 08.02.2033, jos D-luokan vaatimus astuu voimaan 1.1.2033 niin tuo olisi vielä säännösten mukainen, ellei sitten vaadita että pitää tehdä uusi energialuokitus uusilla säännöillä. Olisipa kristallipallo.

 

[Taneli-]

Olisipa kristallipallo.

Itse ennustan että niitä tullaan kiristämään sitten tulevaisuudessa kun se saadaan aloitettua. Tosin miten paljon ja missä vaiheessa todetaan ettei se vaan ole mahdollista koska ei vanhasta ikinä tulla tekemään täysin uutta.

Eli uusien täytyisi olla päästöttömiä 2026-2028 mennessä. Mutta miettien tätä kohtaa: " Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä muutetaan, jotta kasvihuonekaasupäästöt ja energiankulutus vähenisivät merkittävästi EU:n rakennusalalla vuoteen 2030 mennessä ja sektorista tulisi ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä"
Eli mitä sitten tulee vanhojen rakennusten energiatehokkuusluokan pyynnöksi 2050 mennessä jos 2030 tulee ekat kiristykset ja 2033 seuraavat? Kun pakko tuossa on myös realismi pitää mukana, ei vanhoista voida tehdä päästöttömiä tai määrittää kaikkia asuinrakennuksia muistomerkeiksi (jolloin niitä ei tarvisi muuttaa).

 

[Nik97]

Satu on myynyt maaseudun unelmakotia yli kaksi vuotta – ostajia vaivaa sama ongelma Satu on myynyt maaseudun unelmakotia yli kaksi vuotta – ostajia vaivaa sama ongelma

Onko ongelmana vaan sijainti, sijainti ja vielä kerran sijainti? X)

 

[renee]

Satu on myynyt maaseudun unelmakotia yli kaksi vuotta – ostajia vaivaa sama ongelma Satu on myynyt maaseudun unelmakotia yli kaksi vuotta – ostajia vaivaa sama ongelma

Onko ongelmana vaan sijainti, sijainti ja vielä kerran sijainti? X)

Hinta. Kaikki menee kaupaksi, kun hinta on oikea (se voi olla jopa negatiivinen esim. jollain golf- tai lomaosakkeella). Tämä johtaa toki siihen, että uutta ei kannata rakentaa syrjäseudulle kuin loppuelämän kodiksi, koska myydessä ei saa omiaan takaisin.

 

[ssg]

Satu on myynyt maaseudun unelmakotia yli kaksi vuotta – ostajia vaivaa sama ongelma Satu on myynyt maaseudun unelmakotia yli kaksi vuotta – ostajia vaivaa sama ongelma

Onko ongelmana vaan sijainti, sijainti ja vielä kerran sijainti? X)

Omakotitalo, Pieksämäki, , 219 000 €, 184 m²

Olohuone / sali, k, 4 mh, s, kph, khh, wc, kell.var, 2 kuistia, ullakko. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

Juu ei. katsokaa sijainti ja hinta. Me ollaan katsottu asuntoja tosiaan Lahti, Kerava, Kouvola ja muut radan varrella olevat kaupungit. Sieltä saa kivempia kohtuullisen isolla pihalla samaan hintaan 10 minuutin päästä asemasta joka tekee PK-seudulla töissä käymisen realistiseksi, jossa realistisesti suurinosa työpaikoista on, jos toimistolla ei tarvitse käydä montaa kertaa kuukaudessa.

 

[zepi]

Juuri tämän takia en tällä hetkellä enää edes harkitsisi mitään suoralla sähkölämmityksellä olevaa kiinteistöä ellei hinta ole huomattavasti yleistä hintatasoa alempi.

Riippuu ihan kiinteistöstä. Jos esim talossa on vesikiertoinen varaava suora sähkö ja tontilla on tilaa lämpökaivolle, niin MLP:n saa päivitettyä varsin siedettävällä rahalla ja suorasta sähköstä ei ole mitään haittaa kunhan se vaan näkyy sopivasti hinnassa.

 

[Nik97]

Omakotitalo, Pieksämäki, , 219 000 €, 184 m²

Olohuone / sali, k, 4 mh, s, kph, khh, wc, kell.var, 2 kuistia, ullakko. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

Juu ei. katsokaa sijainti ja hinta. Me ollaan katsottu asuntoja tosiaan Lahti, Kerava, Kouvola ja muut radan varrella olevat kaupungit. Sieltä saa kivempia kohtuullisen isolla pihalla samaan hintaan 10 minuutin päästä asemasta joka tekee PK-seudulla töissä käymisen realistiseksi, jossa realistisesti suurinosa työpaikoista on, jos toimistolla ei tarvitse käydä montaa kertaa kuukaudessa.

Ok. Nojoo ei ihan ole linjassa. Ulkoa talo näyttää vanhemmalta kuin oikeasti on, sisältä ihan ok. Mutta onhan tuo melkoisen korvessa. Montakohan kertaa hintaa on yritetty tarkistaa..

 

[renee]

Ok. Nojoo ei ihan ole linjassa. Ulkoa talo näyttää vanhemmalta kuin oikeasti on, sisältä ihan ok. Mutta onhan tuo melkoisen korvessa. Montakohan kertaa hintaa on yritetty tarkistaa..

Ton rakentminen ei ilmaista ole ollut, eli omiaan varmaan yritetään saada pois. Tontilla ei ole juuri arvoa. Sinänsä vähän väärin sanoa, että talo ei mene kaupaksi, kun ostotarjouskin on jätetty - jonka myyjä hylkäsi. On niin niche-markkina tuollainen > 200 ke OKT syrjäseudulla (ellei selvä lomakohdealue), että hankalaa on.

 

[ChatGPT]

Ulkoa talo näyttää vanhemmalta kuin oikeasti on

Ei varmasti ole 2015 valmistunut tuo talo. Jotain 50-60 -luvun peruja alkuaan. Varmaan joku täysremontin valmistumisvuosi + laajennuksen valmistuminen tms isketty valmistumisvuodeksi, tai joku muu harhautus.

Tämäkin vielä. Jotenkin en usko että 2015 vuonna valmistuneelle talolle ei löytyisi rakennuslupa/lopputarkastus -tietoja.
Kaavoitustiedot
Rakennuslupa ja lopputarkastus laajennuksen/muutoksen osalta 31.7.2020 / ok. Alkuperäisiä ei ole.

Satu vielä kertoo: "Saahan tänne maalämmönkin jos haluaa. Me ei haluttu silloin laittaa, Satu kertoo."
Joo, saa varmasti. Maksaa vaan ihan saatanasti kun tuo möksä on suorasähkölämmitteinen, eli siinä saapi vähän vedellä vesikiertoiselle lämmitykselle putkea jotta saa maalämmölle valmiudet.

 

[maustevoi]

Miten muuten saa talon myyntitappion vähentää verotuksessa? Voiko miten ja millä ehdoin, ja mitä rajotteita? Tässä pohdin, että jos tulisi 20 000e myyntitappiota + 15 000e myyntitappiota lisää varainsiirtoverosta eli yhteensä 35k, niin miten saa niitä sitten verotuksessa hyödyntää? Saako esim. pääomatuloista vähentää jne. Ennakkoon selvittelen siis.