Asunnon ostaminen ja asuntolaina

No nyt se op vihdoin vastasi ja "maksoi" lainani loppuun. Jotenkin sitä olisi kaivannut että tulis edes joku ilmoitus että asunto on nyt sun kokonaan tai jotain infoo panttikirjoista tai jostain mut kai se vaan näin koruttomasti menee. Pitää kysellä sieltä pankista jos ne puolet panttikirjoista siirtää omiin nimii vai onko se järkevää?
Ei kannata. Ihan turha kuluerä siirtää niitä, kun se ei vaikuta mihinkään.
 
Itse kun lainani maksoin pois, lähinnä pelkäsin että menetänkö ilmaiset luottokortit yms etuudet, mutta onneksi mikään ei muuttunut.
 
No nyt se op vihdoin vastasi ja "maksoi" lainani loppuun. Jotenkin sitä olisi kaivannut että tulis edes joku ilmoitus että asunto on nyt sun kokonaan tai jotain infoo panttikirjoista tai jostain mut kai se vaan näin koruttomasti menee. Pitää kysellä sieltä pankista jos ne puolet panttikirjoista siirtää omiin nimii vai onko se järkevää?
Omien kokemusten perusteella pankit eivät ole missään yhteydessä asiakkaaseen sen jälkeen kun laina on maksettu pois. Myös lainan vakuutena olleet osakekirjat tms. jäävät pankin haltuun, jos niitä ei erikseen kysele takaisin. Tämä ei ole itselleni ollut ongelma, koska pankki on näin tarjonnut ilmaista arvopaperisäilytystä :) Toki nyt kun esim. asunto-osakkeet sähköistyvät, niin sillä ei ole tulevaisuudessa enää merkitystä.
 
Kysyin nykyiseen asuntolainaani koronvaihtoa lyhyempään korkoon tulevana korontarkistuspäivänä toukokuun alussa, nykyinen korko 12kk euribor+0,4 marginaali. Tarjosivat koron vaihtoa, vaihtoehdoilla 6kk, 3kk tai 1kk euribor, 100 euron muutosmaksulla. Marginaali pysyisi samana. Tuo 1kk vaihtoehto yllätti. Mietin että vaikka korot voi vielä tässä tulevaisuudessa nousta, niin kannattaisiko noista ottaa tuo 1kk euribor, kun kerran se nyt olisi mahdollista valita. Laina-aikaa jäljellä 24 vuotta ja pankki Danske.
 
Kysyin nykyiseen asuntolainaani koronvaihtoa lyhyempään korkoon tulevana korontarkistuspäivänä toukokuun alussa, nykyinen korko 12kk euribor+0,4 marginaali. Tarjosivat koron vaihtoa, vaihtoehdoilla 6kk, 3kk tai 1kk euribor, 100 euron muutosmaksulla. Marginaali pysyisi samana. Tuo 1kk vaihtoehto yllätti. Mietin että vaikka korot voi vielä tässä tulevaisuudessa nousta, niin kannattaisiko noista ottaa tuo 1kk euribor, kun kerran se nyt olisi mahdollista valita. Laina-aikaa jäljellä 24 vuotta ja pankki Danske.

Älä laita tällästä.

Just kauheella vaivalla kilpailutettu pankit asenteella, että 1kk ei ole mahdollista.

Tottakai 1kk kehiin jos vielä jättävät marginaalinkin rauhaan niin todellinen nobrainer 24v laina-ajalla vielä...
 
Kysyin nykyiseen asuntolainaani koronvaihtoa lyhyempään korkoon tulevana korontarkistuspäivänä toukokuun alussa, nykyinen korko 12kk euribor+0,4 marginaali. Tarjosivat koron vaihtoa, vaihtoehdoilla 6kk, 3kk tai 1kk euribor, 100 euron muutosmaksulla. Marginaali pysyisi samana. Tuo 1kk vaihtoehto yllätti. Mietin että vaikka korot voi vielä tässä tulevaisuudessa nousta, niin kannattaisiko noista ottaa tuo 1kk euribor, kun kerran se nyt olisi mahdollista valita. Laina-aikaa jäljellä 24 vuotta ja pankki Danske.
Todellakin 1kk kiinni. :thumbsup: Oletuksena että kuukausittainen korontarkistus ei muuten haittaa. Vaihtaisin itse heti.
 
Kysyin nykyiseen asuntolainaani koronvaihtoa lyhyempään korkoon tulevana korontarkistuspäivänä toukokuun alussa, nykyinen korko 12kk euribor+0,4 marginaali. Tarjosivat koron vaihtoa, vaihtoehdoilla 6kk, 3kk tai 1kk euribor, 100 euron muutosmaksulla. Marginaali pysyisi samana. Tuo 1kk vaihtoehto yllätti. Mietin että vaikka korot voi vielä tässä tulevaisuudessa nousta, niin kannattaisiko noista ottaa tuo 1kk euribor, kun kerran se nyt olisi mahdollista valita. Laina-aikaa jäljellä 24 vuotta ja pankki Danske.

Pakko sen verran kysyä että kuinka paljon lainaa jäljellä ja onko asunto on-seudulta?
 
Kysyin nykyiseen asuntolainaani koronvaihtoa lyhyempään korkoon tulevana korontarkistuspäivänä toukokuun alussa, nykyinen korko 12kk euribor+0,4 marginaali. Tarjosivat koron vaihtoa, vaihtoehdoilla 6kk, 3kk tai 1kk euribor, 100 euron muutosmaksulla. Marginaali pysyisi samana. Tuo 1kk vaihtoehto yllätti. Mietin että vaikka korot voi vielä tässä tulevaisuudessa nousta, niin kannattaisiko noista ottaa tuo 1kk euribor, kun kerran se nyt olisi mahdollista valita. Laina-aikaa jäljellä 24 vuotta ja pankki Danske.

Eikä tästä ole kuin 4 kk, kun Danske ei suostunut tarjoamaan edes 6 kk Euriboria. Niin ne ajat muuttuvat.
 
Kysyin nykyiseen asuntolainaani koronvaihtoa lyhyempään korkoon tulevana korontarkistuspäivänä toukokuun alussa, nykyinen korko 12kk euribor+0,4 marginaali. Tarjosivat koron vaihtoa, vaihtoehdoilla 6kk, 3kk tai 1kk euribor, 100 euron muutosmaksulla. Marginaali pysyisi samana. Tuo 1kk vaihtoehto yllätti. Mietin että vaikka korot voi vielä tässä tulevaisuudessa nousta, niin kannattaisiko noista ottaa tuo 1kk euribor, kun kerran se nyt olisi mahdollista valita. Laina-aikaa jäljellä 24 vuotta ja pankki Danske.
Todellakin 1kk euribor noilla ehdoilla lukkoon. Voihan sen myöhemmin vaihtaa jos jostain syystä tullaan koroissa takaisin nollaan ja haluaa lukita sen nollan pidemmäksi aikaa. Muuten 1kk on oikeastaan aina halvempi.
 
Loppukesästä ja alkusyksystä taidetaan perinteisesti myydä eniten, kun perheet pyrkivät muuttamaan koulujen alun aikaan.
 
Loppukesästä ja alkusyksystä taidetaan perinteisesti myydä eniten, kun perheet pyrkivät muuttamaan koulujen alun aikaan.
Niin normaali tilanteessa. Nythän ollaan kaukana siitä.. Monet lapsiperheet ja asunnon omistajat on asuntonsa loukussa.
 
Niin normaali tilanteessa. Nythän ollaan kaukana siitä.. Monet lapsiperheet ja asunnon omistajat on asuntonsa loukussa.
Vastahan tuossa uutisoitiin, että ero myyntimäärissä helmi- ja maaliskuun välillä oli suurin viiteen vuoteen, joten normaalista syklistä tuskin poiketaan tänäkään vuonna. Reilu 3 % korko ei sekään ole mikään poikkeustilanne, minkä vuoksi asuntokauppa loppuisi.

Jos siitä asunnostaan luulee saavansa vuoden takaisen hinnan, niin sitten varmaan on jonkinlaisessa itseaiheutetussa loukussa.

Perheasuntojen omistajien tuskin tarvitsee muutenkaan hikoilla, sillä hyviä sellaisia tuntuu ainakin pk-seudulla olevan aina liian vähän. Yleensä asuntoa vaihdetaan suurempaan, jolloin hintojen liikkuminen alas tiputtaa sen isomman hintaa enemmän. Kämppä ostetaan euroilla prosenttien sijaan.
 
Viimeksi muokattu:
Niin normaali tilanteessa. Nythän ollaan kaukana siitä.. Monet lapsiperheet ja asunnon omistajat on asuntonsa loukussa.

Toisaalta eiköhän se ole jo hetken ollut noin? Eli se kalliilla rahalla pykätty kämppä on menettänyt arvoaan ja oikeastaan suurin osa Suomen asunnoista on muuttotappio alueilla joten näiden omistajat ovat "asuntonsa loukussa" elleivät myy halvemmalla tai pahimmillaan maksa romutusta jos edes joku seurakunta tms. ei suostu ottamaan vastaan sitä asuntoa.

(OK, tässä esimerkin tapauksessa myyjä teki päälle 70 000€ tappiota ja myi sitten asuntonsa mitä seurakunta ei suostunut ottamaan vastaan 30 000€ hintaan.. ..maksaen edelleen asuntolainaa vaikka asuntoa ei enää ole:
)
 

Kun rakennuskustannukset on noussu 7,5% vuodessa, niin niitä uusia ei lähdetä rakentamaan myytäväksi tappiolla. Jos niitä ei rakenneta, nousee vanhojen hinnat kun tarjonta pienenee. Ja sitten taas uudet alkaa olla sopuhintaisia verrattuna vanhoihin.

Eli rakennuskustannusten nousu tukee asuntojen hintoja.

Tämä siis kasvukeskuksissa.
 
Kuitenkin mulla on sekä kavereita, että työkavereita jotka eivät ole saaneet pääkaupunkiseudun asuntojaan kaupaksi ja poistaneet ne myynnistä. Ehkä toiveena on, että kauppa vilkastuisi kesää kohden, mutta ite epäilen hintojen edelleen putoavan. Ei tilanne varmaan vakava ole, mutta ei kovin hyväkään. Toki hyvä perheasunto halutulla paikalla menee edelleen kaupaksi, mut 90% ei välttämättä täytä kaikkia 3’a kriteeriä.
 

Danske ennustaa aiempaa pienempää laskua asuntojen hinnoille ja suurempaa nousua ensi vuodelle sekä 12 kk euriborin yltävän kesällä 4,2 %:iin. Viimeisen toteutumiseen on tällä hetkellä hankala uskoa tai sitten EKP saa olla toukokuussa hyvin kovapuheinen (ja noston oltava 50 bp).
 

Danske ennustaa aiempaa pienempää laskua asuntojen hinnoille ja suurempaa nousua ensi vuodelle sekä 12 kk euriborin yltävän kesällä 4,2 %:iin. Viimeisen toteutumiseen on tällä hetkellä hankala uskoa tai sitten EKP saa olla toukokuussa hyvin kovapuheinen (ja noston oltava 50 bp).
Yllätys että myyjät ja pankit povaa asuntojen hinnan nousua.... En itse näe mitään syytä miksi hinnat nousisi ovathan ne aivan tähtitieteellisiä ainakin pk seudulla...
 
Asuntolainasta seuraava ehkä "tyhmä" kysymys, johon en ole löytänyt vielä selitystä:

Minulla on sijoitusasuntoon 200 k laina, viitekorkona 6 kk euribor, lyhennystapana annuiteetti. Laina on toistaiseksi lyhennysvapaalla, joten pääoma on pysynyt samana.

Mistä johtuu kuukausittain vaihtuva koron maksettava määrä, vaikka itse viitekoron tarkastus on 6kk välein? Näin maallikkona ajattelisin että koron osuus pysyy samana aina seuraavaan lainan viitekoron tarkastuspäivään asti, mutta selvästikään näin ei ole käytännössä. Osaako joku paremmin asioista perillä oleva kertoa miksi tilanne on näin?
 
Ja esim heinäkuun lyhennyksessä maksetaan kesäkuun korko, joka sekin voi hämätä jos vilkaisee vaan pelkkää kuukautta ja kalenteria.
 
Ja esim heinäkuun lyhennyksessä maksetaan kesäkuun korko, joka sekin voi hämätä jos vilkaisee vaan pelkkää kuukautta ja kalenteria.

Hmm, itse kyllä maksoin helmikuussa ihan täyden koron, vaikka laina nostettiin 30.1. Tiedä sitten onko lyhennyspäivästä kiinni. Täällä se on kuun viimeinen.

on se näin. Helmikuun korko on joka vuosi selkeesti pienempi esim. Ja näin se menee joka kuukausi…

Joo, päivien määrä varmasti vaikuttaa, mutta en siis ole keksinyt millä kaavalla.

Edit. Tosiaan, jos tammikuun 2 päivää lisätään helmikuuhun, niin silloin päiväkohtaiset korot helmikuun ja maaliskuun osalta ovat hyvin lähellä toisiaan, joten sen perusteella olisi vain päivien määrän muutos mikä vaikuttaa, eikä sen kummempaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on helmikuun ja maaliskuun summat käytännössä koron osalta samat, nyt huhtikuussa 60 euron pomppu korkokuluissa. Seuraava korontarkistus vasta kesäkuussa. Aika erikoista että pari päivää voisi noin paljon vaikuttaa (n. 10 prosenttia korosta).
 
Koron osuus muodostuu laskulle koron, korkopäivien ja lainapääoman mukaan. OP:lla lasku vahvistuu 5-6 päivää ennen eräpäivää, sitä ennen koron määrä on arvio.
Jos tekee ylimääräisen lyhennyksen vahvistumisen jälkeen niin summasta menee ensin nuo seuraavat korot, vaikka esim. OP-mobiili muuta väittääkin.
 
Korko lasketaan 360 päivän vuodella. Vaikka maksupäivä on sovittu olemaan esim. kuukauden viides päivä, niin jos 5. päivä on arkipyhä/ viikonloppu niin maksupäivä on oikeasti vasta seuraava pankkipäivä. Siksi välillä maksupäivä voi olla 6. tai 7. päivä (vain erikoistapauksissa kuten pääsiäisen tai joulun aikaan maksupäivä voi siirtyä max 4pv eteenpäin sovitusta päivästä). Lainan korkomäärä lasketaan seuraavalla kaavalla:

Lainan pääoma * kokonaiskorko / 360 * ( kuinka monta päivää maksupäivillä on väliä)

Tuosta seuraa, että jos pääoma ja kokonaiskorko ovat isohkoja, muutamankin päivän heitto tuntuu.

Taulukkolaskennalla voi testata. Esimerkkinä lainan pääoma 200 000 € ja kokonaiskorko (euribor+marginaali) vaikka 3,5%. Päivämääriksi ensin 5.2.2024 ja 5.3.2024 (molemmat arkipäiviä, lyhin mahdollinen aikaväli)
200000*0,035/360*(DAYS360("05.02.24";"05.03.24";1)+1) = 602,78€

Jos on sama lainamäärä ja sama korko, mutta päivämäärät ovat 5.3.2025 ja 7.4.2025, tulee
200000*0,035/360*(DAYS360("05.03.25";"07.04.25";1)+1) = 641,67€

Tuossa noin 40€ eroa ja tosiaan jos lainasummat tai korko ovat isompia, erotkin ovat vielä isompia. (Tuo DAYS360-kaava on Libreofficesta ja tuolla tavalla se käyttää päivien määrän laskuun eurooppalaista kaavaa, mutta siihen perehtyminen menee jo raskaasti off-topicin puolelle).

Lohdutuksena alemman esimerkin tapauksessa seuraavassa lyhennyksessä, joka olisi 5.5.2025, korkoa kertyy lyhyemmän ajan kun päiviä on välissä vähemmän. Näin se menee joka vuosi, pidempiä koronmaksujaksoja seuraa lyhyempi jakso.
 
Vuosi sitten otettu 280k laina, maksimi 25v laina-ajalla, 5v korkokatto, ja nyt kun oli koron tarkistuspäivä, niin lainan korko nousi 2.09% -> 2.1%, ja olin tyytyväinen, kunnes näin, että kuukausierä nousi silti 330e. Syynä nähtävästi se, että koko loppu laina-ajalle lasketaan korko nykyhetken mukaan, niin nyt pitää maksaa itse pääomaa reilusti enemmän, jotta laina-aika pysyy samana myös korkokaton päätyttyä. Toimiiko korkokatto tosiaan näin? Itse olin siinä käsityksessä, että kuukausierä olisi voinut pompata vasta korkokattoajan päätyttyä, mutta nythän me maksetaan jo ennakkoon siltä varalta jos korot onkin 4v päästä samat. Googlaamalla en löytänyt mistään tarkempaa esimerkkiä miten tämä käytännössä toimii
 
Viimeksi muokattu:
Vuosi sitten otettu 280k laina, maksimi 25v laina-ajalla, 5v korkokatto, ja nyt kun oli koron tarkistuspäivä, niin lainan korko nousi 2.09% -> 2.1%, ja olin tyytyväinen, kunnes näin, että kuukausierä nousi silti 330e. Syynä nähtävästi se, että koko loppu laina-ajalle lasketaan korko nykyhetken mukaan, niin nyt pitää maksaa itse pääomaa reilusti enemmän, jotta laina-aika pysyy samana myös korkokaton päätyttyä. Toimiiko korkokatto tosiaan näin? Itse olin siinä käsityksessä, että kuukausierä olisi voinut pompata vasta korkokattoajan päätyttyä, mutta nythän me maksetaan jo ennakkoon siltä varalta jos korot onkin 4v päästä samat. Googlaamalla en löytänyt mistään tarkempaa
Noinhan se toimii, korkokatto rajaa voimassaoloaikanaan koron osuutta kuukausierässä, mutta lyhennyksen määrä muuttuu korontarkistuspäivän korkotason perusteella.
 
Noinhan se toimii, korkokatto rajaa voimassaoloaikanaan koron osuutta kuukausierässä, mutta lyhennyksen määrä muuttuu korontarkistuspäivän korkotason perusteella.
Tätä pohdiskelin joku viikko sitten. Annuiteettilainan ominaisuus, ei niinkään korkokaton. Toisella lyhennystavalla näin ei tapahtuisi.
 
Eikö tämä näytä valesokkelilta? Talo rakennettu 70-luvulla. Uskaltaako ihminen ostaa valesokkelilla varustetun talon? Vähintään pitäisi kuntotarkastus tehty? Ilmeisesti ei ole tehty salaojaremonttia.
Screenshot-20230410-183913-Chrome.jpg
 
Vinkkejä, miten saada pankki hyväksymään vakuusvaje? Ei älytön, mutta kuitenkin huomattava.
Ja saako varainsiirtoveroon lainaa?
 
Vinkkejä, miten saada pankki hyväksymään vakuusvaje? Ei älytön, mutta kuitenkin huomattava.
Ja saako varainsiirtoveroon lainaa?
Miksi pankin pitäisi hyväksyä vakuusvaje? Vakuudet kuntoon, ni ei ole ongelmia.
Osa pankeista saattaa laskea lainasummaan varainsiirtoveron jostain syystä mukaan. Tai ainakin kiinteistökaupoissa, koska en ole ainakaan osakkeissa tuohon törmännyt aikaisemmin.
 
Eikö tämä näytä valesokkelilta? Talo rakennettu 70-luvulla. Uskaltaako ihminen ostaa valesokkelilla varustetun talon? Vähintään pitäisi kuntotarkastus tehty? Ilmeisesti ei ole tehty salaojaremonttia.
Screenshot-20230410-183913-Chrome.jpg
Jätä väliin ja osta uudempi vähemmmän riskisemmällä rakenteella oleva jos et ymmärrä rakennustekniikan päälle ja mitä tuollaisen tarkastaminen vaatii.
 
Uskaltaako ihminen ostaa valesokkelilla varustetun talon?
Vaikuttaahan tuohon valesokkelin riskien realisoitumiseen muutkin seikat kuin se itse sokkelirakenne. Esim talon sijainti ympäristöön nähden, ympäröivän maaperän laatu, salaojitukset ja niiden huolto/ylläpito jne. Esim soraharjun päällä olevassa hyvin salaojitetussa valesokkelitalossa riskit on pienemmät kuin maakuopassa savimaalla sijaitsevassa talossa jossa on salaojat tukkeutuneet ja väärin asennettu.

Joku noita aina ostaa, mutta lyhyesti sanottuna itse en uskaltaisi. Riski on aina olemassa ja valesokkeleiden + mahdollisten jo syntyneiden kosteusvaurioiden korjaaminen kallista ja aikaavievää puuhaa.
 
Vinkkejä, miten saada pankki hyväksymään vakuusvaje? Ei älytön, mutta kuitenkin huomattava.
Ja saako varainsiirtoveroon lainaa?
Vaikeaksi menee tuo kuvio. Eipä se auta kuin kysellä useammasta pankista lainaa.

Varainsiirtoveroon tuskin saat lainaa, ettei enimmäisluototussuhde ylity.
 
Vaikeaksi menee tuo kuvio. Eipä se auta kuin kysellä useammasta pankista lainaa.

Varainsiirtoveroon tuskin saat lainaa, ettei enimmäisluototussuhde ylity.
Äh, ei se auta kuin laittaa vuokralla oleva sijoitusasunto vissiin myyntiin. Kylläpä oli epäonnistunut ostos (onnistus siis jos pitäisin pitkään, mutta nyt ei).
 
Omaan asuntolainaan tuli Garantian sijasta OP:n oma Luottotakaus Valtiontakaus asuntolainaan ja asuntolainan takaus
Jonkin verran jäi vakuusvajetta, mutta pankki otti sen kontolleen, koska heidän riskinsä sen vajeen osalta lienee melko marginaalinen, koska kyseessä uudiskohde jne.
Edit: Kommenttina alle mainittuun, että tosiaan Garantiaan voi olla hankala saada vakuusvajetta leivottua mukaan, mutta pankin oman kanssa löytynee enemmän neuvotteluvaraa. Nordealla taitaa kulkea nimellä OmaTakaus.
 
Viimeksi muokattu:
Oletin että nää pankin/garantian vakuudet oli jo pohdittuna jos vakuusvajetta edelleen on. Toki kannattaa kysyä.
 
Eikö tämä näytä valesokkelilta? Talo rakennettu 70-luvulla. Uskaltaako ihminen ostaa valesokkelilla varustetun talon? Vähintään pitäisi kuntotarkastus tehty? Ilmeisesti ei ole tehty salaojaremonttia.
Screenshot-20230410-183913-Chrome.jpg
Ei pysty tästä kuvasta näkemään onko valesokkeli. Missä on maan pinta ja mikä on seinärakenne?
 
Ei pysty tästä kuvasta näkemään onko valesokkeli. Missä on maan pinta ja mikä on seinärakenne?

Jeps tässä vaikka parit kuvat vanhoista RT korteista missä aika perustavaa laatua olevat erot. Molemmissa oviaukko voi näyttää tuolta.

5_rt-817-11_1957-1a_1.jpg



10_rakennamme-omakotilaton_2_1968.jpg
 
Omaan asuntolainaan tuli Garantian sijasta OP:n oma Luottotakaus Valtiontakaus asuntolainaan ja asuntolainan takaus
Jonkin verran jäi vakuusvajetta, mutta pankki otti sen kontolleen, koska heidän riskinsä sen vajeen osalta lienee melko marginaalinen, koska kyseessä uudiskohde jne.
Edit: Kommenttina alle mainittuun, että tosiaan Garantiaan voi olla hankala saada vakuusvajetta leivottua mukaan, mutta pankin oman kanssa löytynee enemmän neuvotteluvaraa. Nordealla taitaa kulkea nimellä OmaTakaus.
Meillä oli tuo aikaisemmin, oli selvästi halvempi kuin Garantia, nykyiseen piti ottaa Garantia kun kuulemma tuota ei enää saanut (pari vuotta sitten). Vaihdettiin siis kämppää ilman vanhan myyntiä ensin niin oli uudessakin vakuusvajetta...
Ei pysty tästä kuvasta näkemään onko valesokkeli. Missä on maan pinta ja mikä on seinärakenne?
Jos sokkeli nousee korkeammalle kuin oven alareuna (ja siis lattiataso) niin kyllä minä tuota valesokkeliksi kutsuisin. Se miten riskialtis rakenne kyseessä on onkin sitten eri asia...
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
295 893
Viestejä
5 055 251
Jäsenet
80 998
Uusin jäsen
Houzei

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom