Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[latzka]

Ollaan mahdollisesti ostamassa lähiaikoina omakotitaloa ja olen ymmärtänyt tähän liittyvän erinäisiä ostajalle lankeavia kuluja kuten puolet kuntotarkistuksen hinnasta, lainhuuto, kaupanvahvistajan maksu jne.

Olisiko jollain kertoa esimerkkinä paljonko noista kustannuksista on kokonaisuudessaan kertynyt maksettavaa pl. varainsiirtovero? Tuntuu olevan vaikea löytää mitään selkeää listaa hintoineen paljonko rahaa saa prosessiin upottaa.

Meillä kuntotarkistuksen oli teettänyt myyjä jo ennen kuin käytiin näytöllä ja se taitaa olla jonkin verran yleisempää kuin maksaa puoliksi. Tässä markkinatilanteessa luulisi myyjän saavan maksajaksi aika helpolla, ellei kyseessä ole joku äärimmäisen haluttu kohde. Tarkastus nyt maksanee keskikokoiseen taloon tonnin tai pari tekijästä ja kohteesta riippuen.

Lainhuudatus taitaa olla n. 150 euroa, jos tekee itse netissä. Pankki voi sen tehdä myös, mutta haluavat siitä varmasti vähintään samankokoisen palvelumaksun lisäksi. Kaupanvahvistaja taisi olla 120 euroa ja se laitetaan yleensä puoliksi eli maksettavaa 60 euroa.

 

[Taneli-]

Tuosta kuntotarkistuksesta:
Monesti se laitetaan puoliksi siksi että vaikka taloon olisi tehty äskettäin sellainen ostaja haluaa olla itse mukana = joten se "täytyy tehdä" jolloin hän yleensä maksaa puolet siitä. Eli moni ei hyväksy edes luokkaa edellisen ostajaehdokkaan kanssa tehtyä tarkistusta vaan haluaa itse valita sen yrityksen joka tarkistuksen tekee (millä voi olla "varma" ettei vaan myyjän kaveri tee paperia edes käymättä paikalla) sekä olla itse (+ ehkä jotain asiasta tietävän kaverin kera) paikalla.

Toki hinta voi nousta jos oikeasti aletaan reikiä tekemään ja näytepaloja ottamaan mutta yleensä siinä sitten ostaja tekee jonkun sopimuksen myyjän kanssa (luokkaa, haluan tehdä kunnon tutkimuksen kylpyhuoneesta, jos mitään ei löydy ostan asunnon, jos löytyy kaupat puretaan). Ideana että hän joka tapauksessa tekee remonttia (uusii kaakelit ja muita pintoja) joten pintojen hajoaminen ei haittaa ja siten vasta saa oikeasti varmaa tulosta. Se että pesutiloissa ollaan kosteusmittarin kanssa yleensä antaa aina saman "kosteutta on mutta johtuu luultavasti suihkusta, mitään varmaa ei voida sanoa" tuloksen.

 

[vwmies]

Ollaan mahdollisesti ostamassa lähiaikoina omakotitaloa ja olen ymmärtänyt tähän liittyvän erinäisiä ostajalle lankeavia kuluja kuten puolet kuntotarkistuksen hinnasta, lainhuuto, kaupanvahvistajan maksu jne.

Olisiko jollain kertoa esimerkkinä paljonko noista kustannuksista on kokonaisuudessaan kertynyt maksettavaa pl. varainsiirtovero? Tuntuu olevan vaikea löytää mitään selkeää listaa hintoineen paljonko rahaa saa prosessiin upottaa.

Sori aivan kaikkea en muista, mutta pankilta tuli tosiaan järjestelymaksu johon sisältyi se lainhuuto. Se taisi olla lainan koosta jotenkin riippuvainen, kun se pieneni huomattavasti alkuperäisestä arviosta ollen joitakin satasia loppujen lopulta (600?).

Kuntotarkastus riippuu sen tekevästä firmasta, kohteen sijainnista, koosta ja tehdyistä tutkimuksista. Meillä oli luokkaa 1800 e 180m2 asunnossa, ja tarkistus kesti 3 - 3,5 h muistaakseni. Se meni tosiaan puoliksi eli maksettavaa tuli n. 900e.

 

[Taneli-]

Nyt näkyy sitten jo uutisissa että jotkut myyvät asuntonsa kalliiden sähkölaskujen takia.

Juha myy asuntonsa kalliiden sähkölaskujen takia – ”Ensimmäinen kerta, kun tunnen itseni petetyksi 30 vuoden asiakkuuden aikana”

Monilla sähkölasku nielee suuren osan käytettävissä olevista varoista, ilmenee Taloussanomien kyselystä. Kalliista sähkösopimuksista tuntuu olevan lisäksi hyvin vaikea päästä eroon.

www.is.fi

Tosin mitä ei otsikossa sanota käy ilmi sitten lukemalla. Eli ei varmaan kovin huonosti ole asiat kun miehellä on useampiakin asuntoja joten tiedä sitten onko oikeasti tuo kallis sähkölasku se myymisen syy:
"
Hyvösen mukaan sähkölasku liikkuu korotukset huomioon ottaen noin 370 eurossa kuukaudessa. Kymmenen vuotta sitten liikuttiin noin 75 eurossa.

– Tein kahteen vapaa-ajan kiinteistöön sopimukset, ja joudun ehkä rajoittamaan ympäri vuoden asuttavan kiinteistön käyttöä.

Sähkösopimuksen vaihtaminen onnistuu kuluitta vasta vuoden päästä, Hyvönen kertoo.

Toinen mökeistä on tullut perintönä ja on lasten käytössä. Toinen saarimökki on sähkölämmitteinen ja talviasuttava, ja siinä Hyvönen on käytännössä asunut kelirikkoaikaa lukuun ottamatta.

Naantalissa olevan omistusasunnon hän on pannut suurten sähkölaskujen takia myyntiin.
"

Eli ainakin kolme asuntoa mistä yhdessä asuu lapset (jotka varmaan myös maksavat kulut siitä?), toisessa hän itse minkä laittoi myyntiin ja kolmas on saaressa joku mökki mikä on myös talviasuttava. Eli kun 10 vuotta sitten lasku oli kutakuinkin 75€ ja nyt 370€ on "pakko" pistää yksi asunnoista myyntiin...

 

[renee]

Nyt näkyy sitten jo uutisissa että jotkut myyvät asuntonsa kalliiden sähkölaskujen takia.

Juha myy asuntonsa kalliiden sähkölaskujen takia – ”Ensimmäinen kerta, kun tunnen itseni petetyksi 30 vuoden asiakkuuden aikana”

Monilla sähkölasku nielee suuren osan käytettävissä olevista varoista, ilmenee Taloussanomien kyselystä. Kalliista sähkösopimuksista tuntuu olevan lisäksi hyvin vaikea päästä eroon.

www.is.fi

Tosin mitä ei otsikossa sanota käy ilmi sitten lukemalla. Eli ei varmaan kovin huonosti ole asiat kun miehellä on useampiakin asuntoja joten tiedä sitten onko oikeasti tuo kallis sähkölasku se myymisen syy:
"
Hyvösen mukaan sähkölasku liikkuu korotukset huomioon ottaen noin 370 eurossa kuukaudessa. Kymmenen vuotta sitten liikuttiin noin 75 eurossa.

– Tein kahteen vapaa-ajan kiinteistöön sopimukset, ja joudun ehkä rajoittamaan ympäri vuoden asuttavan kiinteistön käyttöä.

Sähkösopimuksen vaihtaminen onnistuu kuluitta vasta vuoden päästä, Hyvönen kertoo.

Toinen mökeistä on tullut perintönä ja on lasten käytössä. Toinen saarimökki on sähkölämmitteinen ja talviasuttava, ja siinä Hyvönen on käytännössä asunut kelirikkoaikaa lukuun ottamatta.

Naantalissa olevan omistusasunnon hän on pannut suurten sähkölaskujen takia myyntiin.
"

Eli ainakin kolme asuntoa mistä yhdessä asuu lapset (jotka varmaan myös maksavat kulut siitä?), toisessa hän itse minkä laittoi myyntiin ja kolmas on saaressa joku mökki mikä on myös talviasuttava. Eli kun 10 vuotta sitten lasku oli kutakuinkin 75€ ja nyt 370€ on "pakko" pistää yksi asunnoista myyntiin...

Jos ei ole suuria tuloja, mutta omaisuutta, niin noin voi tietysti käydä. Pitää muistaa, että kiinteistöjä sai kasvukeskuksienkin liepeiltä ihan ilmaiseksi vaikkapa 70-80-luvuilla, joten ns. salavarakkaita on aika paljon.

 

[JRan]

Nyt näkyy sitten jo uutisissa että jotkut myyvät asuntonsa kalliiden sähkölaskujen takia.

Juha myy asuntonsa kalliiden sähkölaskujen takia – ”Ensimmäinen kerta, kun tunnen itseni petetyksi 30 vuoden asiakkuuden aikana”

Monilla sähkölasku nielee suuren osan käytettävissä olevista varoista, ilmenee Taloussanomien kyselystä. Kalliista sähkösopimuksista tuntuu olevan lisäksi hyvin vaikea päästä eroon.

www.is.fi

Tosin mitä ei otsikossa sanota käy ilmi sitten lukemalla. Eli ei varmaan kovin huonosti ole asiat kun miehellä on useampiakin asuntoja joten tiedä sitten onko oikeasti tuo kallis sähkölasku se myymisen syy:
"
Hyvösen mukaan sähkölasku liikkuu korotukset huomioon ottaen noin 370 eurossa kuukaudessa. Kymmenen vuotta sitten liikuttiin noin 75 eurossa.

– Tein kahteen vapaa-ajan kiinteistöön sopimukset, ja joudun ehkä rajoittamaan ympäri vuoden asuttavan kiinteistön käyttöä.

Sähkösopimuksen vaihtaminen onnistuu kuluitta vasta vuoden päästä, Hyvönen kertoo.

Toinen mökeistä on tullut perintönä ja on lasten käytössä. Toinen saarimökki on sähkölämmitteinen ja talviasuttava, ja siinä Hyvönen on käytännössä asunut kelirikkoaikaa lukuun ottamatta.

Naantalissa olevan omistusasunnon hän on pannut suurten sähkölaskujen takia myyntiin.
"

Eli ainakin kolme asuntoa mistä yhdessä asuu lapset (jotka varmaan myös maksavat kulut siitä?), toisessa hän itse minkä laittoi myyntiin ja kolmas on saaressa joku mökki mikä on myös talviasuttava. Eli kun 10 vuotta sitten lasku oli kutakuinkin 75€ ja nyt 370€ on "pakko" pistää yksi asunnoista myyntiin...

Niin kaipa tässä voisi tämänkin jutun perusteella mennä sille tasolle, että hallituksen pitää tehdä jotain kun joku maksaa vähemmän korkoa lainasta kuin minä. Tai tankkasin auton eilen ja tänään saakin halvemmalla bensaa. Tai ruokakaupassa oli eilen kalliimpaa kuin tänään. Tai mitä ikinä. Kyllähän kuluttajallakin pitää olla vastuu jos päättää tehdä huonon sopimuksen.

Viime kesänä ja syksynä varoiteltiin kalliista määräaikaisista sähkösopimuksista ja silti 130000 kotitaloutta sellaisen otti. On kyllä ihan älytöntä, että joku lukitsi itselleen 30-50 senttiä / kWh hinnan. En halua edes kuvitella millainen kombo on nousevat korot ja kallis sähkösopimus niille jotka jo vuosi sitten oli ongelmissa sähkölaskujensa kanssa.

Itse opetellut viime kuukaudet käyttämään pörssisähköä (kun vanha 2v määräaikainen soppari 4,2s/kWh loppui) ja sillä pääsee kyllä oikein hyviin tuloksiin. Tuntuu että sähkön käyttö on jopa lisääntynyt per kuukausi, mutta hinta/laskut ei ole juurikaan muuttunut. Kaiken kun ajoittaa oikein, niin ei kyllä kannata edes näillä (sähkö vs puu) hinnoilla takkaa juurikaan poltella. Toki asiaa auttaa nykytekniikka, jolla pystyy ajastamaan kaiken minuutin tarkasti, jolloin pystyy hyödyntämään kaikki halvat tunnit. Sähköä saattaa kuitenkin saada 1-4 sentillä monta tuntia vuorokaudessa parhaimmillaan. Silloin ei tunnu pahalta jos kulutus pomppaa sinne 10-15 kW/h tuntumaan muutamaksi tunniksi. Sitten taas lähelle nollaa, kun hinta nousee tietyn rajan yli.

 

[ZherlockHolm]

MT: Pk-seudulla joka kolmas kiinnostunut muuttamisesta maalle | Verkkouutiset

MT: Pk-seudulla joka kolmas kiinnostunut muuttamisesta maalle | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Taas uusi varoitus todella kovista koronnostoista – Bloomberg: ”Täysin mahdoton sanoa, mille tasolle korot nousevat”

”Jos inflaatiotavoitteen saavuttaminen vaatii rajoittavampaa korkotasoa, me nostamme korkoa tarpeeksi rajoittavalle tasolle”, italialainen keskuspankkiiri sanoo.

www.uusisuomi.fi

..

Uusien asuntojen kauppa romahti Espoossa – "Järkyttävän alhainen", kiinteistövälitysketjun pomo kommentoi pysäyttävää tasalukua

Uudiskohteita valmistuu lähivuosina tuhansia, mutta niiden kauppamäärät ovat romahtaneet.

www.lansivayla.fi

Syksyllä ja ensi vuonna romahtaa kiinteistöjen hinnat ja kovaa....

Espooseen valmistumassa tänä ja ensi vuoden aikana noin 10 000 asuntoa.....

 

[BongisKhan]

MT: Pk-seudulla joka kolmas kiinnostunut muuttamisesta maalle | Verkkouutiset

MT: Pk-seudulla joka kolmas kiinnostunut muuttamisesta maalle | Verkkouutiset

www.verkkouutiset.fi

Taas uusi varoitus todella kovista koronnostoista – Bloomberg: ”Täysin mahdoton sanoa, mille tasolle korot nousevat”

”Jos inflaatiotavoitteen saavuttaminen vaatii rajoittavampaa korkotasoa, me nostamme korkoa tarpeeksi rajoittavalle tasolle”, italialainen keskuspankkiiri sanoo.

www.uusisuomi.fi

..

Uusien asuntojen kauppa romahti Espoossa – "Järkyttävän alhainen", kiinteistövälitysketjun pomo kommentoi pysäyttävää tasalukua

Uudiskohteita valmistuu lähivuosina tuhansia, mutta niiden kauppamäärät ovat romahtaneet.

www.lansivayla.fi

Syksyllä ja ensi vuonna romahtaa kiinteistöjen hinnat ja kovaa....

Espooseen valmistumassa tänä ja ensi vuoden aikana noin 10 000 asuntoa.....

Tuohon päälle vielä Helsingin kaupungin pyrkimykset hankkiutua eroon keskiluokkaisista perheistä...

 

[ZherlockHolm]

Tuohon päälle vielä Helsingin kaupungin pyrkimykset hankkiutua eroon keskiluokkaisista perheistä...

Vielä kun saataisi ajettua työttömät pk seudun vuokra kämpistä muualle suomeen niin saataisi puhkaistua kunnolla pk seudun kallis asuminen...

 

[renee]

On kyllä hurja ero asuntolainojen korkotyypeissä euroalueella. Suomessa vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on lähes 100% ja euroalueella pyöritään parinkymmenen prossan korvilla. Toki Suomessakin käytetään erilaisia korkosuojauksia (korkokatto, korkoputki jne.), joten ihan näin selvä ero ei käytännössä ole.

Korot | Korkojen nousu osuu Suomeen nopeammin ja kovemmin kuin muualla, arvioi Nordean pääanalyytikko

Korkojen nousu näkyy suomalaisten kukkaroissa ja valtion korkomenoissa nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Syynä ovat korkovalinnat, sanoo Nordean Jan von Gerich.

www.hs.fi

 

[JRan]

On kyllä hurja ero asuntolainojen korkotyypeissä euroalueella. Suomessa vaihtuvakorkoisten lainojen osuus on lähes 100% ja euroalueella pyöritään parinkymmenen prossan korvilla. Toki Suomessakin käytetään erilaisia korkosuojauksia (korkokatto, korkoputki jne.), joten ihan näin selvä ero ei käytännössä ole.

Korot | Korkojen nousu osuu Suomeen nopeammin ja kovemmin kuin muualla, arvioi Nordean pääanalyytikko

Korkojen nousu näkyy suomalaisten kukkaroissa ja valtion korkomenoissa nopeammin kuin euroalueella keskimäärin. Syynä ovat korkovalinnat, sanoo Nordean Jan von Gerich.

www.hs.fi

On kyllä kieltämättä hurja ero. Seuraavaksi tässä päästään sitten taas nostamaan muiden euromaiden pankkeja suosta, jos on tullut myönnettyä liian optimistisesti niitä kiinteitä korkoja ja heillä itsellä kuitenkin ulkoa hankittu raha kallistuu. Toki ei tämä tietenkään näinkään yksiselitteistä ole, koska nämä kiinteät korot on tietysti paketoitu sijoitusinstrumenteiksi ja myyty sijoittajille (Ameriikan tyylillä) ja sitä kautta pankit suojautunut korkojen nousulta. Tervetuloa uusi finanssikriisi, kun heikoin lenkki jossain välissä kyykkää. Jenkeissähän ne oli maksukyvyttömät ja luottokelvottomat asunnon ostajat, joille saatiin kivasti lainoja myönnettyä.

 

[latzka]

Kysyntäinflaatiosta ainakaan Suomessa tuskin tarvitsee huolehtia:

Suomi vajosi taantumaan – vienti luisuu alaspäin, eikä ihmisillä ole varaa kuluttaa

Tilastokeskuksen luvut vahvistavat, että kaikkien rahat eivät tahdo riittää ruokaan. Myönteistä on se, että työn tuottavuus on ollut Suomessa kasvussa.

www.iltalehti.fi

 

[renee]

Kysyntäinflaatiosta ainakaan Suomessa tuskin tarvitsee huolehtia:

Suomi vajosi taantumaan – vienti luisuu alaspäin, eikä ihmisillä ole varaa kuluttaa

Tilastokeskuksen luvut vahvistavat, että kaikkien rahat eivät tahdo riittää ruokaan. Myönteistä on se, että työn tuottavuus on ollut Suomessa kasvussa.

www.iltalehti.fi

Meidän kannaltamme valitettavasti korkotaso määräytyy pääasiassa suurien euromaiden inflaatiolukujen perusteella. Tokkopa kellään on ihan hirveästi ylimääräistä, mutta toisaalta valtiot ovat tukeneet inflaatiokriisissä kärsiviä kansalaisiaan kohtuu avokätisesti, mikä ei tietysti ole hyvä asia inflaation kannalta.

 

[latzka]

Meidän kannaltamme valitettavasti korkotaso määräytyy pääasiassa suurien euromaiden inflaatiolukujen perusteella. Tokkopa kellään on ihan hirveästi ylimääräistä, mutta toisaalta valtiot ovat tukeneet inflaatiokriisissä kärsiviä kansalaisiaan kohtuu avokätisesti, mikä ei tietysti ole hyvä asia inflaation kannalta.

Jos tänäänkin tulleita lukuja katselee, niin helmikuussa euroalueella etenkin ruoan hinta puski inflaatiota ylös. Keskuspankkien korkopolitiikalla on siihen aika rajallinen vaikutus, sillä syömisestä ei ole kovin helppo karsia.

 

[meridian]

Ylipäätään oon miettinyt, että jos hintojen nousu ei johdu siitä, että jengillä on "liikaa rahaa" vaan välttämättömyyksien kuten polttoaineen, energian ja ruoan kallistumisesta niin mahtaako koronnostot inflaatiota kovin tehokkaasti taittaa.

Toki on mahdollista, ettei keskuspankeilla muutakaan työkalua tähän ole ja se koronnosto hillitsee edes vähän kulutusta ja inflaatiota. Varmaan joku asiaan paremmin vihkiytynyt osaa tämän paremmin selittää.

 

[iltanen]

Ylipäätään oon miettinyt, että jos hintojen nousu ei johdu siitä, että jengillä on "liikaa rahaa" vaan välttämättömyyksien kuten polttoaineen, energian ja ruoan kallistumisesta niin mahtaako koronnostot inflaatiota kovin tehokkaasti taittaa.

Toki on mahdollista, ettei keskuspankeilla muutakaan työkalua tähän ole ja se koronnosto hillitsee edes vähän kulutusta ja inflaatiota. Varmaan joku asiaan paremmin vihkiytynyt osaa tämän paremmin selittää.

On kyllä tosiaan ihmeellinen konsepti tämä korkojen nosto inflaation/hintojen noustessa. Korot nousevat, kun keskivertopalkansaajalle jää (palkankorotusten jälkeenkin) vähemmän kulutettavissa olevaa rahaa. Pianko taas pienentynyttä kysyntää aletaan elvyttämään...

Kuinka paljon ennen koronmääräytymispäivää pitäisi saada sovittua pankin kanssa euriborin kuukausimäärän vaihdosta? Riittääkö ihan vaikka viikko tai vähemmän?

 

[renee]

Korkojen nostolla hillitään erityisesti yritysten pöhinää, sieltähän se nopea vaikutus lopulta tulee, jos tulee. Vaikka toki kuluttajienkin merkitys on äärimmäisen tärkeä, mutta kuluttaja kuluttaa etenkin noita välttämättömyystarvikkeita hyvin pitkälti maksoi mitä maksoi -periaatteella. Yritys kun lyö lapun luukulle tai potkii puolet pois, niin se näkyy nopeasti yrityksen käyttämien raaka-aineiden ja palvelujen kysynnässä ja se lähes varmasti heijastuu hintoihin, etenkin esim. energian.

 

[Vaateri]

Miettikääpä Viron tilannetta. Virossa inflaatio on viimevuonna ollut yli 20 prosenttia joka kuukausi toukokuusta lähtien ja elokuussa se oli peräti 25, 2 prosenttia. Saa nähdä miten EKP pystyy hallitsemaan taloutta ja korkopolitiikkaa niin, etteivät seuraukset muodostu joillekkin maille kohtuuttomiksi.

Jos inflaatio lähtee nousuun hyvin pienistä lukemista, niin se on oikeastaan sama kuinka monta kertaa se on yli 20 % vuoden aikana kun se on sinne kerran noussut, sillä verrokkilukema on kuitenkin 12 kk sitten oleva. Oikeastaan olisi outoa, jos lukemat heittelehtisivät paljon kuukaudesta toiseen.

 

[minnis]

Jos tänäänkin tulleita lukuja katselee, niin helmikuussa euroalueella etenkin ruoan hinta puski inflaatiota ylös. Keskuspankkien korkopolitiikalla on siihen aika rajallinen vaikutus, sillä syömisestä ei ole kovin helppo karsia.

Keskuspankit tekevät korkopäätöksensä tyypillisesti pohjainflaation perusteella, tästä on otettu ruoan ja energian vaikutus hintoihin pois. Ja pohjainflaatio on myös edelleen kasvussa.

 

[latzka]

Keskuspankit tekevät korkopäätöksensä tyypillisesti pohjainflaation perusteella, tästä on otettu ruoan ja energian vaikutus hintoihin pois. Ja pohjainflaatio on myös edelleen kasvussa.

Pohjainflaatio ei ole siitä huolimatta mitenkään immuuni ruoan ja energian hinnan vaihteluille. Sitä mittaamalla saadaan lähinnä suodatettua lyhytkestoisten ja voimakkaiden muutosten vaikutusta pois.

Jos energian hinta nousee pitkäkestoisesti (kuten se on tehnyt) ja jos kuluttajan markettikorin hinta nousee jatkuvasti (kuten se on tehnyt), tulee molempien vaikutus viiveellä näkymään myös pohjainflaatiossa kustannusten nousun siirtyessä eri reittejä pitkin myös niihin tuotteisiin ja palveluihin.

Luottamus keskuspankkien toimien vaikuttavuuteen ei siksi ole kovin korkealla, jos siihen headline inflaatioon edelleen kohdistuu painetta energian ja ruoan vuoksi, joihin korkopolitiikalla on vain rajallinen vaikutus.

 

[minnis]

Pohjainflaatio ei ole siitä huolimatta mitenkään immuuni ruoan ja energian hinnan vaihteluille. Sitä mittaamalla saadaan lähinnä suodatettua lyhytkestoisten ja voimakkaiden muutosten vaikutusta pois.

Jos energian hinta nousee pitkäkestoisesti (kuten se on tehnyt) ja jos kuluttajan markettikorin hinta nousee jatkuvasti (kuten se on tehnyt), tulee molempien vaikutus viiveellä näkymään myös pohjainflaatiossa kustannusten nousun siirtyessä eri reittejä pitkin myös niihin tuotteisiin ja palveluihin.

Luottamus keskuspankkien toimien vaikuttavuuteen ei siksi ole kovin korkealla, jos siihen headline inflaatioon edelleen kohdistuu painetta energian ja ruoan vuoksi, joihin korkopolitiikalla on vain rajallinen vaikutus.

Pohjainflaatio silti kertoo siitä itse rahan arvon heikkenemisestä, oli se taustasyy heikkenemiselle mikä tahansa. Korkopolitiikan kiristys taas nostaa rahan arvoa, oli tilanne mikä hyvänsä.

 

[Husse]

Mitäs viisaat sanoo?

Dansken lainatarjous 12kk Euribor 0.48 marginaali tai 3kk Euribor 0.62 marginaalilla? Tämän hetkisillä koroilla 3kk selkeästi edullisempi.

 

[Taneli-]

Mitäs viisaat sanoo?

Dansken lainatarjous 12kk Euribor 0.48 marginaali tai 3kk Euribor 0.62 marginaalilla? Tämän hetkisillä koroilla 3kk selkeästi edullisempi.

Otaksuen että ns. normaali asuntolaina kyseessä (eli 25v laina-aika) ottaisin ilman muuta tuon 3kk euriborilla olevan. En väitä olevani viisas ja toki tuossa voi jossain vaiheessa jäädä hieman hetkellisesti tappiolle mutta yleisesti ottaen kun korot eivät ole vuosikausia miinuksella lyhyemmillä koroilla voittaa "aina". Ainakin pidemmällä tähtäimellä ja laskisin 25 vuoden rupeaman pidemmäksi ajaksi.

 

[JRan]

Mitäs viisaat sanoo?

Dansken lainatarjous 12kk Euribor 0.48 marginaali tai 3kk Euribor 0.62 marginaalilla? Tämän hetkisillä koroilla 3kk selkeästi edullisempi.

Ehdottomasti itse ottaisin 3kk eb, toki ymmärtäen, että se korko oikeasti tarkastetaan 3kk välein. Uskon, että pidemmällä lainalla puhutaan kuitenkin tuhansista (jopa kymmenistä tuhansista) mitä tolla säästää laina-aikana. Jos hommat menee aivan metsään, niin uskon, että vaihtaminen myöhemmin 12kk eb:henkin onnistuu.

 

[oggermagi]

Onko kukaan saanut Danskella vaihdettua viitekorkoa 12kk->6 tai 3kk? Ehdoissa lukee, että viitekorkoa voi muuttaa kahdesti veloituksetta korkokauden vaihtuessa, mutta mitenhän todellisuus...

 

[FireCube]

Onko kukaan saanut Danskella vaihdettua viitekorkoa 12kk->6 tai 3kk? Ehdoissa lukee, että viitekorkoa voi muuttaa kahdesti veloituksetta korkokauden vaihtuessa, mutta mitenhän todellisuus...

Ainakin itsellä sijoitusasuntolainassa korottaisivat marginaalia

Nyt 0.85 12kk eb
Jos 6kk -> 0.9
3kk-> 0.95

 

[JRan]

Onko kukaan saanut Danskella vaihdettua viitekorkoa 12kk->6 tai 3kk? Ehdoissa lukee, että viitekorkoa voi muuttaa kahdesti veloituksetta korkokauden vaihtuessa, mutta mitenhän todellisuus...

Niin toi veloituksetta on toki tulkintakysymys. Eli jos palvelumaksu on 0€ ja marginaali nousee, niin onko se veloituksetta? Tavallaan kyllä, koska korossa säästää heti nousseesta marginaalista huolimatta. Uskon että lauseella viitataan palvelumaksuun, mutta toki marginaalin pitämistä ennallaan kannattaa yrittää vaatia.

Itselle Danske ilmoitti suoraan, että ottaisi mielellään asiakkaaksi, mutta että ei pysty millään kilpailla muiden pankkien kanssa, jotka tarjosivat 3kk eb ja marginaali <0,5%. Heillä myös "yönyli korko" talletukselle 0% viime syksynä. Tilanteet voi toki olla muuttuneet.

 

[oggermagi]

Niin toi veloituksetta on toki tulkintakysymys. Eli jos palvelumaksu on 0€ ja marginaali nousee, niin onko se veloituksetta? Tavallaan kyllä, koska korossa säästää heti nousseesta marginaalista huolimatta. Uskon että lauseella viitataan palvelumaksuun, mutta toki marginaalin pitämistä ennallaan kannattaa yrittää vaatia.

Itselle Danske ilmoitti suoraan, että ottaisi mielellään asiakkaaksi, mutta että ei pysty millään kilpailla muiden pankkien kanssa, jotka tarjosivat 3kk eb ja marginaali <0,5%. Heillä myös "yönyli korko" talletukselle 0% viime syksynä. Tilanteet voi toki olla muuttuneet.

Hyvin luultavasti tarkoittaa juuri tuota palvelumaksua, mutta pitääpäs yrittää vängätä. Itsellä marginaali tällä hetkellä 0.4% 12kk eb:llä, eli maltillisella marginaalin korotuksella säästäisi ihan hyvin 12kk->3kk siirrossa.

 

[JRan]

Hyvin luultavasti tarkoittaa juuri tuota palvelumaksua, mutta pitääpäs yrittää vängätä. Itsellä marginaali tällä hetkellä 0.4% 12kk eb:llä, eli maltillisella marginaalin korotuksella säästäisi ihan hyvin 12kk->3kk siirrossa.

Juuri näin. Vaikea nähdä, että elettäisiin pitkään tilannetta, jossa 12kk olisi edullisempi. Jos näin tapahtuisi, niin sama keskustelu täälläkin olisi juuri toistepäin.

 

[DroiAn]

Menossa katsomaan omakotitaloa johon kuuluu talon+tontin lisäksi naapuritontti jossa on huonokuntoinen talo.

Jos tuollaisen ostaa niin tuleeko tuosta toisesta tontista mitä kuluja niin ostettaessa, kuin omistamisen osalta? Tontin koko n. 3000 neliötä. Jonkin suuruinen kiinteistövero ilmeisesti vuosittain? Sähköliittymän maksut toki jos sähköt kytketty tuohon toiseenkin taloon+vakuutus? Mites ASP-lainan osalta mahtaa varainsiirtovero mennä tällaisessa tapauksessa, joutuukohan tuon toisen tontin osalta sen maksamaan?

Mietin vain onkohan ensiasunnon ostajalle kuitenkin loppujen lopuksi huono diili..

Talo on kaavoittamattomalla haja-asutusalueella, joten kunta ei varmaankaan voi myöskään vaatia purkamaan tuota toista taloa? Näytti kuvan perusteella ulkoisesti olevan siistissä kunnossa (mietin jos menisi vielä kylmänä varastona tms).

 

[PornReindeer]

Menossa katsomaan omakotitaloa johon kuuluu talon+tontin lisäksi naapuritontti jossa on huonokuntoinen talo.

Jos tuollaisen ostaa niin tuleeko tuosta toisesta tontista mitä kuluja niin ostettaessa, kuin omistamisen osalta? Tontin koko n. 3000 neliötä. Jonkin suuruinen kiinteistövero ilmeisesti vuosittain? Sähköliittymän maksut toki jos sähköt kytketty tuohon toiseenkin taloon+vakuutus? Mites ASP-lainan osalta mahtaa varainsiirtovero mennä tällaisessa tapauksessa, joutuukohan tuon toisen tontin osalta sen maksamaan?

Mietin vain onkohan ensiasunnon ostajalle kuitenkin loppujen lopuksi huono diili..

Talo on kaavoittamattomalla haja-asutusalueella, joten kunta ei varmaankaan voi myöskään vaatia purkamaan tuota toista taloa? Näytti kuvan perusteella ulkoisesti olevan siistissä kunnossa (mietin jos menisi vielä kylmänä varastona tms).

Tärkeää on tietää onko ne nyt siis erilliset kiinteistöt. Jos ovat kuten kuvauksen perusteella kuvittelisin niin kauppojen kannalta ne on kuin ostaisit kaksi erillistä taloa, enkä tarkoita ensimmäistä ja viimeistä

Mutta onhan paljonkin maatiloja yms. joissa on tehty "pojalle oma talo" pihapiiristä sivumpaan, mutta se talo on vain lisärakennus tontilla ja sähkötkin tulevat saman liittymän kautta jne.

 

[ZherlockHolm]

Tuoreet talousluvut pahentavat EKP:n päänsärkyä – Korkoennusteita päivitettiin uudelleen ylöspäin

Ennakkotiedot suurien euromaiden helmikuun inflaatiosta nostivat rajusti odotuksia ohjauskorkojen tulevasta tasosta.

www.kauppalehti.fi

Painetta kovalle koron nostolle on...

Veikkaisin että syksyllä helposti 4,5-5,5%...

 

[JRan]

Jos tuollaisen ostaa niin tuleeko tuosta toisesta tontista mitä kuluja niin ostettaessa, kuin omistamisen osalta? Tontin koko n. 3000 neliötä. Jonkin suuruinen kiinteistövero ilmeisesti vuosittain? Sähköliittymän maksut toki jos sähköt kytketty tuohon toiseenkin taloon+vakuutus?

Tähän pitäisi välittäjän/myyjän osata vastata.

Mites ASP-lainan osalta mahtaa varainsiirtovero mennä tällaisessa tapauksessa, joutuukohan tuon toisen tontin osalta sen maksamaan?

Tämä selviää myös sillä, että onko kuitenkin sama vai kokonaan eri kiinteistö kyseessä. Jos täysin eri niin silloin verottajan silmissä voit olla vain toisessa ensiasunnon ostaja ja välttää varainsiirtoveron (tämä etu kannattaa tietysti käyttää siihen kalliimpaan). Lainaanhan varainsiirtovero ei liity mitenkään. Sitten taas ASP-lainan suhteen tämä kannattaa kommunikoida pankin kanssa, että voitko käyttää ASP-lainaa vaan sen yhden kiinteistön ostamiseen.

Toki jos on erillinen kiinteistö, niin siitä tehdään silloin myös kokonaan erillinen kauppa, joten varmasti tästäkin joutuu kaupanvahvistajan kulun maksamaan, myös lainhuuto kulut tulee molemmista ja jos pankki hoitaa tämän, niin he yleensä veloittavat toki myös omat kulunsa tähän päälle, koska täytyyhän ne työntekijän "tunnit" jollain kattaa.

 

[Raaka]

Tuoreet talousluvut pahentavat EKP:n päänsärkyä – Korkoennusteita päivitettiin uudelleen ylöspäin

Ennakkotiedot suurien euromaiden helmikuun inflaatiosta nostivat rajusti odotuksia ohjauskorkojen tulevasta tasosta.

www.kauppalehti.fi

Painetta kovalle koron nostolle on...

Veikkaisin että syksyllä helposti 4,5-5,5%...

Alkaa olemaan jo melko mielenkiintoisa lukemia. Mikä tuolla euroopassa nyt tuota inflaatio puskeen noin kauheesti ylöspäin?

 

[Fortucry]

Tuoreet talousluvut pahentavat EKP:n päänsärkyä – Korkoennusteita päivitettiin uudelleen ylöspäin

Ennakkotiedot suurien euromaiden helmikuun inflaatiosta nostivat rajusti odotuksia ohjauskorkojen tulevasta tasosta.

www.kauppalehti.fi

Painetta kovalle koron nostolle on...

Veikkaisin että syksyllä helposti 4,5-5,5%...

Jäitä hattuun nyt. Luvut vaihtelee paljon kuukausittain. EKP sanoi jo aikaisemmin, että jää tämän maaliskuun jälkeen seuraamaan kehitystä. Vasta toukokuussa tietää enemmän.

Eduskunnalta tulee hyvin nopeasti korkovähennys verotukseen takaisin, jos reippaasti yli 4% mennään.

 

[renee]

Alkaa olemaan jo melko mielenkiintoisa lukemia. Mikä tuolla euroopassa nyt tuota inflaatio puskeen noin kauheesti ylöspäin?

Periaatteessa kai eurotaloudella menee yllättävän hyvin. Lisäksi (käytännössä kaikki) valtiot ovat tukeneet hyvinkin avokätisesti energiakriisiä. Eipä noi ainakaan inflaatiota hillitse.

 

[latzka]

Yrityksetkin näyttävät ottavan maksimihyödyn tilanteesta:

ECB confronts a cold reality: companies are cashing in on inflation

Huddled in a retreat in a remote Arctic village, European Central Bank policymakers faced up last week to some cold hard facts: companies are profiting from high inflation while workers and consumers foot the bill. The prevailing macroeconomic narrative over the past nine months has been that...

finance.yahoo.com

 

[JRan]

Jäitä hattuun nyt. Luvut vaihtelee paljon kuukausittain. EKP sanoi jo aikaisemmin, että jää tämän maaliskuun jälkeen seuraamaan kehitystä. Vasta toukokuussa tietää enemmän.

Eduskunnalta tulee hyvin nopeasti korkovähennys verotukseen takaisin, jos reippaasti yli 4% mennään.

Tämä korkovähennys on kyllä ihan sama, kuin ottaisi toisesta taskusta ja laittaisi toiseen.

Tiedämme kuitenkin, että nousevien korkojen kanssa painivat maksavat myös iloisesti nousevat valtionvelan korot + muut kulut, oli vähennyksiä tai ei. Myös kaikkien meidän "yhteisestä kassasta" rahaa nostavien nousevat kulut kaatuvat meille jotka niitä veroja maksavat. Heidän lämmitys, ruoka, polttoaine, sähkö jne. nousee ihan samalla vauhdilla.

Itse en edes usko, että ainakaan nykyisen tyyppinen hallitus toisi mitään korkovähennyksiä takaisin, kun niistä on juuri päästy eroon. Ja tämähän hyödyttäisi näennäisesti vain juuri väärää porukkaa.

 

[renee]

Yrityksetkin näyttävät ottavan maksimihyödyn tilanteesta:

ECB confronts a cold reality: companies are cashing in on inflation

Huddled in a retreat in a remote Arctic village, European Central Bank policymakers faced up last week to some cold hard facts: companies are profiting from high inflation while workers and consumers foot the bill. The prevailing macroeconomic narrative over the past nine months has been that...

finance.yahoo.com

Joo, kyllähän se näkyy yritysten tulosjulkistuksissa. Jos hintoja nostettaisiin vain kustannusten nousun verran, niin meillä ei olisi mitään inflaatiokriisiä, vaan inflaatio olisi hyvin maltillinen. Periaatteessa vain maakaasun ja raakaöljyn hinta nousi viime vuonna poikkeuksellisen paljon "oikeista syistä johtuen", mutta nekin ovat jo palautuneet lähes normaalitasolle. Ehkä myös viljan hinta nousi "todellisista" syistä, mutta lopputuotteen hintaan se ei "reaalisesti" vaikuta kuin sentin pyöristysten verran.

 

[Raaka]

Yrityksetkin näyttävät ottavan maksimihyödyn tilanteesta:

ECB confronts a cold reality: companies are cashing in on inflation

Huddled in a retreat in a remote Arctic village, European Central Bank policymakers faced up last week to some cold hard facts: companies are profiting from high inflation while workers and consumers foot the bill. The prevailing macroeconomic narrative over the past nine months has been that...

finance.yahoo.com

"Hyvää kriisiä ei koskaan pidä heittää hukkaan"

Meilläkin yrityksessä pidetään keinotekoisesti raaka-aine- ja materiaalikustannuksia ylhäällä vaikka kohta kustannukset niiden puolesta ovat puolittuneet viime vuoteen nähden. Jotenkin tämä halutaan vielä pitää salassa jopa firman sisällä. Myynti myy samoilla katteilla kuin aikaisemmin, mutta todellisuudessa sieltä vuollaan vielä materiaalien osalta piilokate päälle. Asiakkaille kauppa käy, niin ketään tämä ei näytä haittaavan ennen kuin aletaan kauppoja häviämään enemmälti kilpalijoille.

Suurin ongelma tässä tulee että kukaan ei enää oikein tiedä, että mitä tuotteet meille oikeasti maksaa valmistaa. Paitsi minä ja muutama muu jotka tämän asian parissa pyörivät enemmälti.

 

[qtba]

Tämä korkovähennys on kyllä ihan sama, kuin ottaisi toisesta taskusta ja laittaisi toiseen.

Tiedämme kuitenkin, että nousevien korkojen kanssa painivat maksavat myös iloisesti nousevat valtionvelan korot + muut kulut, oli vähennyksiä tai ei. Myös kaikkien meidän "yhteisestä kassasta" rahaa nostavien nousevat kulut kaatuvat meille jotka niitä veroja maksavat. Heidän lämmitys, ruoka, polttoaine, sähkö jne. nousee ihan samalla vauhdilla.

Itse en edes usko, että ainakaan nykyisen tyyppinen hallitus toisi mitään korkovähennyksiä takaisin, kun niistä on juuri päästy eroon. Ja tämähän hyödyttäisi näennäisesti vain juuri väärää porukkaa.

Sitähän ne kaikki muutkin keskiluokalle tarkoitetut tuet ovat. Itse en tuota vähennystä juuri kaipaa, mutta on sille jotain ihan oikeita perustelujakin, jos tilanne tästä vielä heikkenee. Asuntokaupan hyytyminen liikaa on myös ihan todellista myrkkyä taloudelle. Eli sitten tasapainoillaan sen kanssa, että kumpi on valtiontaludelle enemmän miinusmerkkistä. Hyytyvä rakennussektori vai hieman leikatut verotulot.

 

[DroiAn]

Tähän pitäisi välittäjän/myyjän osata vastata.


Tämä selviää myös sillä, että onko kuitenkin sama vai kokonaan eri kiinteistö kyseessä. Jos täysin eri niin silloin verottajan silmissä voit olla vain toisessa ensiasunnon ostaja ja välttää varainsiirtoveron (tämä etu kannattaa tietysti käyttää siihen kalliimpaan). Lainaanhan varainsiirtovero ei liity mitenkään. Sitten taas ASP-lainan suhteen tämä kannattaa kommunikoida pankin kanssa, että voitko käyttää ASP-lainaa vaan sen yhden kiinteistön ostamiseen.

Toki jos on erillinen kiinteistö, niin siitä tehdään silloin myös kokonaan erillinen kauppa, joten varmasti tästäkin joutuu kaupanvahvistajan kulun maksamaan, myös lainhuuto kulut tulee molemmista ja jos pankki hoitaa tämän, niin he yleensä veloittavat toki myös omat kulunsa tähän päälle, koska täytyyhän ne työntekijän "tunnit" jollain kattaa.

Kaksi eri kiinteistötunnusta siis kyseessä, kaksi eri tonttia.

Täytyy kysellä välittäjältä vielä tarkemmin mikä on esim. tuon toisen kiinteistön kiinteistövero.

 

[samsungaaja]

"Hyvää kriisiä ei koskaan pidä heittää hukkaan"

Koronakriisissä putsattiin valtiot ja nyt vuorossa kansalaiset.

 

[overcome]

12kk euribor 02/03/2023: 3,821%

 

[Nik97]

Tälläkö se inflaatio tosiaan tulee laantumaan, ihmiset ostavat entistä vähemmän kun entistä vähemmän jää rahaa käyttöön

 

[Jarkale]

Kuinka paljon ennen koronmääräytymispäivää pitäisi saada sovittua pankin kanssa euriborin kuukausimäärän vaihdosta? Riittääkö ihan vaikka viikko tai vähemmän?

Tuskin tähän on mitään kirjallista ohjeistusta ja riippunee pankista. Itsellä OP:n kanssa viitekoron (12kk -> 3kk) muutos lyötiin lukkoon 4 päivää ennen korontarkistuspäivää ja silloin kyllä virkailija jo suositteli pikaisesti allekirjoittamaan muutoksen, jotta varmasti kerkeää tarkistuspäivään. Lisäinfona, niin homma hoitui täysin viestitse ja suurin viive tuli saada vastaus ensimmäiseen yhteydenottoon. Tämän jälkeen homma meni maaliin reilussa viikossa ja olisi mennyt nopeamminkin, mutta katsoin tarjoukset eri korkosuojauksista.

 

[JPKainulainen]

Tälläkö se inflaatio tosiaan tulee laantumaan, ihmiset ostavat entistä vähemmän kun entistä vähemmän jää rahaa käyttöön

Juuri niin. Mitä vähemmän kysyntää sitä vähemmän hintapaineita, pl. välttämättömyyshyödykkeet. Edelleen näyttää kaupungilla olevan väkeä ravintoloissa ja viihderiennoissa, eli vielä taitaa riittää jopa korkoherkillä Suomalaisilla kotitalouksilla rahaa muuhunkin kuin välttämättömään.

 

[latzka]

Juuri niin. Mitä vähemmän kysyntää sitä vähemmän hintapaineita, pl. välttämättömyyshyödykkeet. Edelleen näyttää kaupungilla olevan väkeä ravintoloissa ja viihderiennoissa, eli vielä taitaa riittää jopa korkoherkillä Suomalaisilla kotitalouksilla rahaa muuhunkin kuin välttämättömään.

Kaikilla ei ole asuntolainaa tai oikeastaan vain 1/3 asuntokunnista on, niin eipä ne korkomuutokset paljon hetkauta suurinta osaa.

 

[overcome]

Kaikilla ei ole asuntolainaa tai oikeastaan vain 1/3 asuntokunnista on, niin eipä ne korkomuutokset paljon hetkauta suurinta osaa.

Opintolainan yleisin viitekorko on myös 12kk euribor.

 

[Fortucry]

Kaikilla ei ole asuntolainaa tai oikeastaan vain 1/3 asuntokunnista on, niin eipä ne korkomuutokset paljon hetkauta suurinta osaa.

Tuo korkojen suuruus osuu muutenkin pienituloisiin kaikkein eniten, joilla on muutenkin tiukkaa. Esim. Asuntosijoittajat saavat sijoituslainan koron vähennettyä kokonaisuudessaan (100%) verotuksessa.
Siksi olen sen kannalla, että ehdottomasti pitäisi saada tuo verovähennys takaisin tavalliseen lainaan. Korvausmäärä muuttumaan vaikka vuositulojen mukaan tai muuta vastaavaa.