Mut eihän toi 900€/kk rahoitusvastike ole mitenkään poikkeava. Näitä isompia rahoitusvatikkeita on nähty jo nollakoroilla. Se että jos se on liikaa, niin sitten on tullut haukattua vähän liian suuri pala kakkua. Itse en haluaisi olla nyt myymässä, enkä ostamassa, enkä etenkään uuden taloyhtiön osakas.
-
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2025 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Yhteisvastuullinen rahoitus ja tonttivuokra. Siinä pari asiaa jotka pitäisi automaattisesti tarkoittaa, että kohde tulee skipata. Millaisia lienee ehdot noissa mille lie rahastoille myydyissä tonttivuokrissa ja jos oman osuuden lunastaa, oletko silti heikoilla kun asioista tehdään päätöksiä jos loput talosta ei ole tonttiaan lunastanut?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 357
Olet tietysti. Eli vaikka lippujen ja lappujen mukaan omistaisit sen oman osasi tonttia ja olisit maksanut 100% sen oman osasi asuntoakin et oikeasti saa mitään jos paikka päätetään vaikka purkaa ja uutta rakentaa tilalle. Et saa sanoa tuohon mitään, et voi pyytää vuokraa. Et voi pystyttää omaa asuntoa maalle minkä omistat, et voi rakentaa tullipistettä, porttia mitään. Teoriassa jos ostat uudesta rakennuksesta sitten asunnon ehkä voit edelleen omistaa osan tontista.
Teoriassa vaikka siinä olisi ennen ollut rivitalo ja nyt päätetään rakentaa (vastustamisestasi huolimatta) kerrostalo et voi kertoa että juuri siihen keskelle missä asuit ja mistä paperien mukaan omistat palan maata ei saisi purkaa, ei saisi rakentaa, kaikkien jotka siihen maan kohtaan rakentavat tai tulevat asumaan pitäisi maksaa sinulle tietty summa tai siirtää lain mukaan se rakennus pois ja entisöidä paikka samaan kuntoon (eli se rivitalo takaisin siihen kohtaan) kuin se heidän aloittaessaan olikin.. ..eipä tapahdu.
Eihän sen Suomalaisen oikeustajun mukaan noin pitäisi mennä mutta valitettavasti se menee. Eli vaikka omistat maata et saa päättää mitään siihen liittyen (tai voit osallistua toki yhtiökokoukseen mutta siinä kaikki).
Korkospekulaatiota Evlin päästrategilta. Talous on paremmassa jamassa kuin oletettiin, joten inflaatiopaine jatkuu, mikä voi näkyä yhä nousevina korkoina. Tällä hetkellä markkinat odottavat, että EKP nostaisi ohjauskoron peräti 3,65 % tasolle. EKP:n ohjauskoron ja 12kk Euriborin suhde menee historian perusteella niin, että 12kk Euribor on ollut 0-2 %-yks. yli EKP:n ohjauskoron. Lyhyellä matematiikalla 12kk Euriborin markkinaodotukset olisivat täten 3,65 - 5,65 % vaihteluvälillä.
www.hs.fi
Korot | Evlin päästrategi ennakoi velallisille lisää ahdinkoa: korkohuippu vielä edessä
Valtteri Ahti arvioi, että korot nousevat vielä. Hänen mukaansa inflaation vuoksi tarvitaan tiukempaa rahapolitiikkaa.
www.hs.fi
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 357
Ehkä tämäkin osittain selittää asiaa jos yhdistää vielä 900€+ rahoitusvastikkeet:
yle.fi
"
Viime vuonna jopa yli 350 000 kotitaloutta solmi määräaikaisen sähkösopimuksen, kun sopimusten keskihinnat olivat yli 20 senttiä kilowattitunnilta.
Yli 30 sentin hinnoilla sopimuksen solmi noin 250 000 kotitaloutta.
– Hinta syö säästöt, ja on mahdollista, että valtion tukitoimien loppuessa sähkölaskujenkin maksamiseen pitäisi ottaa lainaa, sanoo 72-vuotias espoolaismies, jolla suurin sähkölasku on ollut kuukaudessa yli 700 euroa.
"
Unohtamatta taloyhtiöitä:
www.hs.fi
"
Siirtohinta ja verot mukaan luettuna kustannuksia tulee kilowattituntia kohden 34 senttiä.
Kraatarinkulma on yksi Turun Isännöintikeskuksen isännöimästä 250 taloyhtiöstä Turussa. Isännöintikeskus kilpailutti näiden yhtiöiden sähkösopimukset ja suurin osa tarttui Turku Energian kahden vuoden määräaikaiseen sopimukseen.
Aspelin kertoo, että asukkailta on satanut jonkin verran kritiikkiä asiasta. Hänen oman 63 neliöisen kaksion vastike nousi ”50–60 eurolla” kuukaudessa.
Taloyhtiön joulukuun sähkölasku oli 7 500 euroa. Aspelin muistelee, että vuotta aiemmin samaan aikaan lasku oli noin 2 400 euroa. Kraatarinkulmassa on yhteensä 75 huoneistoa.
"
Eli jos jo normaalisti rahoitusvastike on sen 900€+, asuntolainaa on otettu maksimit ja korkojen pelätään nousevan jopa päälle 5% kuten yllä spekuloitiin.
Nyt sähkölasku nousee 700€+ ja yhtiövastike nousee jopa satasilla voihan sitä päätyä vastaavaan päätelmään kuin artikkelissa on mainittu: " – Olemme pieneläkeläisiä, ja harkitsemme talon myyntiä. "
Tämä suuri joukko maksaa sähkökriisin kallista hintaa vielä pitkään – ”Myyjä toitotti, että hinnat tulisivat olemaan yli 40 senttiä”
Montaa määräaikaisen sopimuksen ottanutta vihastuttaa jälkikäteen syksyn sähkökeskustelujen ”paniikkimieliala”. Grafiikka näyttää, mitkä syksyn kuukaudet olivat kalleimpia sähkösopimuksen tehneille.
yle.fi
"
Viime vuonna jopa yli 350 000 kotitaloutta solmi määräaikaisen sähkösopimuksen, kun sopimusten keskihinnat olivat yli 20 senttiä kilowattitunnilta.
Yli 30 sentin hinnoilla sopimuksen solmi noin 250 000 kotitaloutta.
– Hinta syö säästöt, ja on mahdollista, että valtion tukitoimien loppuessa sähkölaskujenkin maksamiseen pitäisi ottaa lainaa, sanoo 72-vuotias espoolaismies, jolla suurin sähkölasku on ollut kuukaudessa yli 700 euroa.
"
Unohtamatta taloyhtiöitä:
HS Turku | Taloyhtiö jäi jumiin kalliiseen sopimukseen – ”Korotettiin vastikkeita oikein kunnolla”
Turku Energian kallis määräaikainen sähkösopimus harmittaa turkulaisen taloyhtiön puheenjohtajaa. Nyt sähköä saisi jo merkittävästi halvemmalla.
www.hs.fi
"
Siirtohinta ja verot mukaan luettuna kustannuksia tulee kilowattituntia kohden 34 senttiä.
Kraatarinkulma on yksi Turun Isännöintikeskuksen isännöimästä 250 taloyhtiöstä Turussa. Isännöintikeskus kilpailutti näiden yhtiöiden sähkösopimukset ja suurin osa tarttui Turku Energian kahden vuoden määräaikaiseen sopimukseen.
Aspelin kertoo, että asukkailta on satanut jonkin verran kritiikkiä asiasta. Hänen oman 63 neliöisen kaksion vastike nousi ”50–60 eurolla” kuukaudessa.
Taloyhtiön joulukuun sähkölasku oli 7 500 euroa. Aspelin muistelee, että vuotta aiemmin samaan aikaan lasku oli noin 2 400 euroa. Kraatarinkulmassa on yhteensä 75 huoneistoa.
"
Eli jos jo normaalisti rahoitusvastike on sen 900€+, asuntolainaa on otettu maksimit ja korkojen pelätään nousevan jopa päälle 5% kuten yllä spekuloitiin.
Nyt sähkölasku nousee 700€+ ja yhtiövastike nousee jopa satasilla voihan sitä päätyä vastaavaan päätelmään kuin artikkelissa on mainittu: " – Olemme pieneläkeläisiä, ja harkitsemme talon myyntiä. "
Asia alkaa ehkä selkenemään, kun ajattelee ihan ensimmäiseksi, että mikäs se tämä tämmöinen asumismuoto onkaan nimeltään? Taloyhtiö. Miten sitä sitten asutaan ja omistetaan taloyhtiössä? Omistamalla taloyhtiön osakkeita. Ja miten yhtiöissä tehdään päätöksiä? No yhtiökokouksessahan niitä tehdään.
Taloyhtiömuotoisessa asumisessa et siis omista kuin osakkeita ja niiden tuomia oikeuksia, vaikka kuinka olisit 100% osuudestasi maksanut (jos et ole ostanut koko taloyhtiön osakekantaa). Jos haluat itsevaltiaana päättää asioita, niin osta omakotitalo (omalla tontilla, haja-asutusalueelta, ehkä vielä muuttotappiokunnasta), mutta älä muuta taloyhtiöön.
Euribor 12kk on jo liki 3,6%. Tähän päälle marginaali, niin 4,5% korkotaso on jo nytkin mahdollinen, jos korontarkastus on tapahtunut "tänään", varsinkin kun yhtiölainojen marginaalit taitavat olla vähän suurempia kuin henk.koht. lainojen. Siinä voi jokainen sitten laskea, että paljonko rahoitusvastikkeeseen tulee korotuspainetta, mutta sanoisin, että keskimäärin useita satasia per kk, sen verran isoja yhtiölainaosuuksia uudiskohteissa on.
Esim. vuosi sitten eb 12kk oli -0.329, joten aika lailla 3,6%-yks. koronnousu (koska uusissa lainoissa negatiivinen eb ei taida yleensä syödä marginaalia).
Euribor 12kk oli viimeisen kerran negatiivinen 20.4.2022, joten nollakorkoaikakausi loppuu monelta vasta keväällä.
Viimeksi muokattu:
Alkaa yhä vahvemmin näyttää siltä, ettei keskuspankilla ole muuta mahdollisuutta kuin jatkaa edelleen koronnostojen tiellä. Euroalueella on vuoden edetessä ollut yhä enemmän viitteitä mahdollisesta kysyntäinflaation elpymisestä, joka uhkaa palkankorotusten ohella ajaa inflaatiota ylöspäin. Niin kauan kuin työllisyysaste on korkea ja ihmiset ostavat kauppojen hyllyt tyhjäksi alati kallistuvista tavaroista, niin niin kauan jatkuu myös tämä koronnostopolitiikka. Näin karrikoiden esitettynä.
Olisi sinänsä mielenkiintoista tietää, mihin tämä kysyntäinflaatio tällä hetkellä aiheuttaa painetta ja onko hintojen nousussa ylipäätään kyse siitä, että kysyntää on liikaa. Tavaroissahan sitä ei ole tällä hetkellä jenkeissä tai Euroopassa käytännössä yhtään ja tavaroiden vaikutus inflaatioon voi olla kohta jopa negatiivinen. Tällä hetkellä inflaatiosta suurin osa näyttää tulevan palveluista (joihin joissain yhteydessä lasketaan esim. vuokrat), energiasta ja ruoasta. Kahden viimeisen hintaan ja/tai kysyntään korkopolitiikalla on vähäinen vaikutus.
Jos tässä ihan viimeisen viikon ajalta päällimmäiseksi mieleen jääneitä uutisia kaivelee, niin mm. litiumin hinta on romahtanut huipuilta yli 30 %, koska sähköautojen kysynnän uskotaan jäävän huomattavasti ennusteista. Samoin Koreassa keskuspankki joutuu pohtimaan, mitä tehdä korkopolitiikan kanssa, koska puolijohteiden vienti on romahtanut melkein puoleen vuoden takaisesta. Ei tämä nyt näytä ihan siltä, että kaupat ostetaan kaikesta mahdollisesta tyhjäksi.
Onko kukaan onnistunut neuvottelemaan 12 kk --> 3kk euriboriksi kesken korkokauden? Meillä oli S-Pankissa vuosi sitten nostettujen asuntolainojemme(ASP-laina + lisälaina) korontarkastuspäivä juuri äsken helmikuun alussa ja kysyimme tästä viikon kuluttua koron noustua, että olisiko mahdollista muuttaa 12 kk --> 3 kk euriboriksi? Vastasivat, että korkoa voi muuttaa vain korontarkistuspäivänä(!) eli suosittelivat kiltisti odotamaan kokonaisen vuoden "seuraten korkomarkkinoita" ja ottamaan yhteyttä n. 2kk ennen tarkastuspäivää eli vasta joskus ensi marraskuussa. 
Yritin hakea netistä onko todellakin noin että vain korontarkistuspäivänä voi tehdä muutoksia asuntolainansa korkotyyppiin. Onko tämä jokin talouskriisin takia muuttunut nykykäytäntö, koska ainakin 2012 vuodelta olevassa artikkelissa on mainittu, että ennen olisi korkokauden aikanakin ollut muutos mahdollista tehdä ainakin joissain pankeissa (Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa) vaikka silloinkin tuo on tuottanut yleisesti enemmän vaivaa pankeille ja siten lisäkuluja asiakkaalle verrattuna siihen että sen olisi tehnyt korontarkistuspäivänä.
Mitenköhän tämän korontarkistuspäivään sidotun ehdon sitten kiertäisi edullisimmin? Siirtämällä asuntolainat toiseen suopeampaan pankkiin jolla muutos onnistuisi?
Yritin hakea netistä onko todellakin noin että vain korontarkistuspäivänä voi tehdä muutoksia asuntolainansa korkotyyppiin. Onko tämä jokin talouskriisin takia muuttunut nykykäytäntö, koska ainakin 2012 vuodelta olevassa artikkelissa on mainittu, että ennen olisi korkokauden aikanakin ollut muutos mahdollista tehdä ainakin joissain pankeissa (Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa) vaikka silloinkin tuo on tuottanut yleisesti enemmän vaivaa pankeille ja siten lisäkuluja asiakkaalle verrattuna siihen että sen olisi tehnyt korontarkistuspäivänä.
Mitenköhän tämän korontarkistuspäivään sidotun ehdon sitten kiertäisi edullisimmin? Siirtämällä asuntolainat toiseen suopeampaan pankkiin jolla muutos onnistuisi?
Viimeksi muokattu:
12kk euri
12kk euribor voi olla ihan ok, jos korot vaikka vähän tästä vielä nousevat. 3kk euribor kyllä ajaa 12kk kiinni, jos siis lievä korkonousu jatkuu. Eli ei välttis katastrofi, jos vuoden olet nykykoron varassa. Toki jos korot kääntyvät selvään laskuun, niin sitten tilanne on toinen, mutta kyllähän yleisodotus on se, että vuoden päästä ollaan vielä kolmen prossan pinnassa, vaikka lasku jo alkaisikin. Joten päälle kolmen prosentin korkoa sillä 3kk euriborillakin joutuisi maksamaan.
No ei nyt katastrofi, mutta tuolla 1% erollakin (3kk ja 12kk euriborin välillä) useampia satasia säästäisi vuoden aikana kun ei se 3kk varmaan 12kk euriborista kuitenkaan yli mene. Tietysti ASP-laina osuudessamme on se 70% valtion tuki 3,8 % ylittävästä osuudesta(jonka pintaan pankki tämän juuri kiusallisesti lukitsi 3,8460 % korolla
). Oma vika tietysti ettei aiemmin reagoitu, ja huomattu selvittää, että on joku tälläinen korontarkistuspäivään sidottu ehto.
Viimeksi muokattu:
3kk euribor pysyy päivittäisarvoissa usein 12kk alla, paitsi ehkä silloin, kun markkina odottaa, että korot lähtevät alas lähikuukausien aikana, jolloin saman päivän noteerauksissa 12kk voi olla alemmalla tasolla kuin 3kk.
Mutta sullahan on lukittu nyt johonkin 3,5x tasoon seuraavan 12kk ajaksi, eli 3kk eb voi hyvinkin mennä siitä yli seuraavien kuukausien aikana, esim. jo seuraavana tarkastuspäivänä 3kk päästä. Ainakin jos nousu jatkuu.
Mä kysyin asp lainan ja sen lisäosan vaihtoa 12kk -> 6 / 3kk, mutta sanoivat että asp laina on aina sidottu 12kk euriboriin, pankki Danske.Onko kukaan onnistunut neuvottelemaan 12 kk --> 3kk euriboriksi kesken korkokauden? Meillä oli S-Pankissa vuosi sitten nostettujen asuntolainojemme(ASP-laina + lisälaina) korontarkastuspäivä juuri äsken helmikuun alussa ja kysyimme tästä viikon kuluttua koron noustua, että olisiko mahdollista muuttaa 12 kk --> 3 kk euriboriksi? Vastasivat, että korkoa voi muuttaa vain korontarkistuspäivänä(!) eli suosittelivat kiltisti odotamaan kokonaisen vuoden "seuraten korkomarkkinoita" ja ottamaan yhteyttä n. 2kk ennen tarkastuspäivää eli vasta joskus ensi marraskuussa.
Yritin hakea netistä onko todellakin noin että vain korontarkistuspäivänä voi tehdä muutoksia asuntolainansa korkotyyppiin. Onko tämä jokin talouskriisin takia muuttunut nykykäytäntö, koska ainakin 2012 vuodelta olevassa artikkelissa on mainittu, että ennen olisi korkokauden aikanakin ollut muutos mahdollista tehdä ainakin joissain pankeissa (Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa) vaikka silloinkin tuo on tuottanut yleisesti enemmän vaivaa pankeille ja siten lisäkuluja asiakkaalle verrattuna siihen että sen olisi tehnyt korontarkistuspäivänä.
Mitenköhän tämän korontarkistuspäivään sidotun ehdon sitten kiertäisi edullisimmin? Siirtämällä asuntolainat toiseen suopeampaan pankkiin jolla muutos onnistuisi?
Mulla on OP:ssa ASP-laina ja siellä onnistui 12kk -> 3kk heittämällä.
Danske tekee melko tiukkaa asiakasvalintaa ja sen pohjalta hinnoittelua
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 541
Itsellä taas ei onnistunut ja syyksi kertoivat nykytasoon alhaisen marginaalin (0,52). Ehkä tämä marginaali on ihan hyvä oman kämpän sijainti (50k asukkaan kaupunki) ja muut seikat huomioiden. No onneksi asp-lainan korkotuki auttaa jo nyt tilannetta.
Itse kyselin OPlta viitekoron muutosta asp-lainalle ja lisälainalle ja kysymys oli vain että haluanko tehdä muutoksen heti vai vasta korontarkastuspäivänä eli mitään lakiestettä asialla ei liene.Onko kukaan onnistunut neuvottelemaan 12 kk --> 3kk euriboriksi kesken korkokauden? Meillä oli S-Pankissa vuosi sitten nostettujen asuntolainojemme(ASP-laina + lisälaina) korontarkastuspäivä juuri äsken helmikuun alussa ja kysyimme tästä viikon kuluttua koron noustua, että olisiko mahdollista muuttaa 12 kk --> 3 kk euriboriksi? Vastasivat, että korkoa voi muuttaa vain korontarkistuspäivänä(!) eli suosittelivat kiltisti odotamaan kokonaisen vuoden "seuraten korkomarkkinoita" ja ottamaan yhteyttä n. 2kk ennen tarkastuspäivää eli vasta joskus ensi marraskuussa.
Yritin hakea netistä onko todellakin noin että vain korontarkistuspäivänä voi tehdä muutoksia asuntolainansa korkotyyppiin. Onko tämä jokin talouskriisin takia muuttunut nykykäytäntö, koska ainakin 2012 vuodelta olevassa artikkelissa on mainittu, että ennen olisi korkokauden aikanakin ollut muutos mahdollista tehdä ainakin joissain pankeissa (Vain yksi pankki lellii asuntovelkaista korkokikkailijaa) vaikka silloinkin tuo on tuottanut yleisesti enemmän vaivaa pankeille ja siten lisäkuluja asiakkaalle verrattuna siihen että sen olisi tehnyt korontarkistuspäivänä.
Mitenköhän tämän korontarkistuspäivään sidotun ehdon sitten kiertäisi edullisimmin? Siirtämällä asuntolainat toiseen suopeampaan pankkiin jolla muutos onnistuisi?
Löytyisikö täältä keltään kristallipalloa? itsellänikin tarjoutui mahdollisuus vaihtaa ilman kustannuksia 12kk euribor joko kolmen tai kuuden kuukauden euriboriin, mutta kovasti mietityttää kun nykyisen lainan (12kk euribor) korontarkistuspäivä on kahden viikon kuluttua.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 357
Kuten sanottu riippuu siitä paljonko on vielä maksuaikaa jäljellä sekä joutuuko maksamaan vaihdosta rahaa (kuinka paljon?) + säilyvätkö muut ehdot samoina ainoastaan euriborin vaihtuessa. Itsellä on noin 8 vuotta maksettu joten 17 jäljellä. JOS olisi 12kk euribor vaihtaisin ilman muuta pienempään. Nyt kun on 6kk (ollut koko lainan ajan) en ole jaksanut alkaa kyselemään koska suurimman osan ajasta ollut miinuskorot.
Itse ennustan että vielä nousee hieman korot, kunnes alkavat laskemaan. Tuskin nyt mihinkään 5% 12kk Euriboriin päästään mutta en pitäisi täysin mahdottomana 4% korkoa vielä tämän vuoden sisällä.
EN myöskään usko että ihan heti (välttämättä edes seuraavan 10 vuoden aikana) korot tippuvat takaisin miinukselle. Mikäli niin tapahtuu voi aika turvallisesti ennustaa että lyhyempiä euriboreja EI silloin enää saa.
Tämä on juurikin näin ja jos tätä asiaa haluaa vielä jotenkin pohtia, niin nyt oikeastaan edellinen vuosi on malliesimerkki siitä, kun lyhyellä korolla on tehnyt tappioo pitkään verrattuna. Jos kuitenkin ajatellaan esimerkiksi tulevaa vuotta, niin karkeasti voisi sanoa ihan koron puolesta (jos laina olisi pelkillä koroilla ja marginaalit samat):
Korko lukitaan nyt:
3kk eb = 2.654
12kk eb = 3.579
Ensimmäiset 3kk tulee noin prosentti plussaa 3kk eb:llä, joten 3kk eb:n pitäisi nousta 0-9kk aikana teoriassa yli 2% prosenttiyksikköä, jotta sillä tekisi tappioo 12kk eb:hen verrattuna, tämäkin nousu pitäisi tapahtua 0-6kk välillä eikä 6-9kk kohdalla. Ja tämä todellakin on mahdollista, kuten Venäjän käynnistämä hyökkäyssota tai finanssikriisi aikoinaan meille opetti. Todennäköisyys tällä on kuitenkin pieni, jos Venäjä ei vedä muita maita mukaan sotaan. Toki inflaatio pitää edelleen saada kuriin, joten koronnostoja on varmasti tulossa vielä, mutta miten nopeasti (ja miten se vaikuttaa lyhyempiin korkoihin) niin se onkin sitten hyvä kysymys.
Edit: typo
Viimeksi muokattu:
Euribor tarkistukset kannattaa varmasti miettiä oman riskinsietokyvyn ja/tai huolettomuuden kannalta. Joka tapauksessa nousevat korot kohtaavat kaikki, joilla pankkilainaa on. Kuten useaan otteeseen on edellä todettu, lainan määrä ja ehdot vaikuttavat olennaisesti muutoksen järkevyyteen. Mutta jos oletetaan, että lainaa on jäljellä vaikka se 20-vuotta ja nyt on mennyt 12kk euriborilla, niin sen hyöty on käytännössä hyödynnetty tässä viimeisen vuoden aikana, sillä on päässyt hyötymään matalasta korkotasosta pidempään. Mutta tästä eteenpäin tuskin nähdään enää yhtä valtavia nousuja yhtä lyhyessä ajassa. Jos nähtäisiin, Suomessakin alkaisi yhä useammalla puntti tutista, koska useimpien lainanottajien velat on stressitestattu 6% korolla. Sitä korkeammat korot voisivat ajaa ihmisiä todella hankalaan tilanteeseen ja muualla EU-alueella tuskin on kovin erilainen tilanne. Sen sijaan historia on opettanut, että kun korot kääntyvät laskusuuntaisiksi, lyhyempien euriborien saatavuus pankeissa menee kiven alle, jolloin 12kk euribor tulee erityisen kalliiksi. Nollakorkoaikaan tuskin ja toivottavasti ei palata (koska se ei ollut talouden normaalitila), mutta on hyvin mahdollista, että nykyiseltä korkotasolta tullaan vielä alaspäin.
Indikaattorit toistaiseksi kuitenkin osoittavat siihen suuntaan, että korot ovat vielä noususuuntaisia. Työllisyysaste on edelleen historiallisen korkea ja palveluita sekä tavaroita kulutetaan Euroopassa suht hyvään tahtiin ja osa indikaattoreista antaa kuvaa viriävästä aktiviteetista harmaan talven jälkeen. Jos kysyntäinflaatio ottaa uutta tuulta alleen, saattaa inflaatio jälleen nousta ja korkojen nostoja on pakko jatkaa.
Indikaattorit toistaiseksi kuitenkin osoittavat siihen suuntaan, että korot ovat vielä noususuuntaisia. Työllisyysaste on edelleen historiallisen korkea ja palveluita sekä tavaroita kulutetaan Euroopassa suht hyvään tahtiin ja osa indikaattoreista antaa kuvaa viriävästä aktiviteetista harmaan talven jälkeen. Jos kysyntäinflaatio ottaa uutta tuulta alleen, saattaa inflaatio jälleen nousta ja korkojen nostoja on pakko jatkaa.
- Liittynyt
- 13.11.2021
- Viestejä
- 3 132
Suomessa se ostovoima ei ollut hääppöinen alunperinkään.. Luulisin kysynnän kasvun olevan mahdollista maissa joissa sitä pätäkkää nyt vaan jää näppiin enemmän. Suomi saa siinä mukana nauttia nousevista koroista vaikka kysyntä täällä kyykkäisikin.Minä en oikein enää näe mistä se kysyntä enää kasvaisi saati pysyisi edes entisellään ainakaan täällä Suomessa:
Kotitalouksien rahapula hiljensi autokorjaamot
Autojen huoltoja lykätään tai huolto maksetaan osamaksulla.www.kauppalehti.fi
Kyselyssä liki viidesosa suomalaisista on hyvin huolissaan inflaatiosta – "Keskituloisilla rahat riittävät nyt 200–600 euroa vähempään kuussa"
Kyselyn perusteella suomalaiset eivät ole erityisen huolissaan työpaikoistaan. Vain viisi prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa erittäin huolissaan oman työpaikkansa puolesta.www.maaseuduntulevaisuus.fi
Myös työllisyys heikentyy ajan mittaan väkisin kustannusten noustessa ja kysynnän laskiessa, joka on omiaan kyllä tekemään aivan muuta kuin kiihdyttämään inflaatiota.
Kyllähän tuo Tilastokeskuksen tiedotekin aika hyvin kuvaa sitä, ettei täällä hirveästi ylimääräistä kysyntää ainakaan tammikuussa ollut:Minä en oikein enää näe mistä se kysyntä enää kasvaisi saati pysyisi edes entisellään ainakaan täällä Suomessa:
Kotitalouksien rahapula hiljensi autokorjaamot
Autojen huoltoja lykätään tai huolto maksetaan osamaksulla.Kyselyssä liki viidesosa suomalaisista on hyvin huolissaan inflaatiosta – "Keskituloisilla rahat riittävät nyt 200–600 euroa vähempään kuussa"
Kyselyn perusteella suomalaiset eivät ole erityisen huolissaan työpaikoistaan. Vain viisi prosenttia vastaajista ilmoitti olevansa erittäin huolissaan oman työpaikkansa puolesta.
Myös työllisyys heikentyy ajan mittaan väkisin kustannusten noustessa ja kysynnän laskiessa, joka on omiaan kyllä tekemään aivan muuta kuin kiihdyttämään inflaatiota.
Inflaatio 8,4 % tammikuussa 2023 | Tilastokeskus
www.stat.fi
Joulukuuhun verrattuna inflaatiota siis eniten ruoassa, asumisessa ja energiassa sekä sitten tässä mystisessä "muut tavarat ja palvelut"-kategoriassa, jonka sisältöä tuntuu olevan hankala selvittää.
Vaatteet, terveys, liikenne, viestintä, kulttuuri ja vapaa-aika kaikki pakkasella. Samoin kalusteet, kotitalouskoneet ja kodinhoito nollassa.
Hitas kämppä myyty tänään. Kritiikeistä hitas järjestelmää kohtaan huolimatta pakko olla tyytyväinen. Asunto myytiin 120% korkeampaan hintaan kuin millä se ostettiin 13 vuotta sitten, ja halvemman hinnan myötä meni suht nopeasti kaupaksi vaikeanakin aikana. Tähän päälle tuon edullisemman hinnan vuoksi saatiin käytännössä laina maksettua pois ekan 10v aikana ja 50% alkuperäisestä ostohinnasta sijoitettua kun lainan lyhennykseen ei mennyt niin paljoa.
Tämähän se suomalaisen velallisen pahin skenario on, eli oltaisiin euromaista yksin taantumassa, kun muualla porskutettaisiin, eli toisin sanoen euroalueen inflaatio pysyisi korkealla ja sitä myötä korot ylhäällä, mutta Suomessa työttömyys kasvaisi ja sitä myötä palkatkin junnaisivat paikallaan, jos ei sentään työttömäksi joutuisi.
Keynes taisi jo muunnoin (lähes 100 vuotta sitten?) ehdottaa keskuspankeille inflaation hillitsemiseksi mieluummin tasapuolisempaa järjestelmää, jossa esim. x määrä/prosentti palkastasi tms. tuloista menisi suoraan valtion asiakasvaratilille (tai vastaava järjestely). Tämä olisi siis ns. myöhäistettyä kulutusta. Se kohdistuisi paljon tasaisemmin kuin nykyinen keskuspankkien korkoruuvi, josta suurimman taakan kantaa sellaiset, joilla on velkaa, suoraan tai epäsuorasti (nyt tietysti kaikki, koska valtiot ovat niin pahoin velkaantuneet). Rahat saisi sitten käyttöön takaisin, kun inflaatio hellittäisi. Mahdollisesti portaittain.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 7 153
Historiaan peilaten kyllä, tulevaisuudesta ei kukaan voi tietää.
- Liittynyt
- 08.03.2019
- Viestejä
- 148
Itsellä myös kesäkuussa korontarkastus ja pankkina OP. Samaa kysymystä mietin, tosin itsellä on marginaali 0.75 ja laina aikaa jäljellä 24v eli vasta ensimmäinen korontarkistus tulossa. Pistin OP:lle viestiä asian tiimoilta ja palaan asiaan kun saan tarjouksen.
Puolison kanssa tehty nyt kilpailutus 550 000 € asuntolainalle. Tässä saadut tarjoukset eri pankeista, kaikki 3kk euriboriin sidottuna:
Nordean ensimmäinen tarjous 0.79% + 1000€ nostokulut, joka laski tinkimällä 0.59% + 500€ nostokulut. Tästä ei enää alemmas pääse.
Danske bank 0.59%, ei nostokuluja. Alemmas ei pääse.
OP 0.38% + 500€ nostokulut
Aktia 0.38% + 550€ nostokulut
Säästöpankki 0.37% + 550€ nostokulut
Olemme molemmat olleet aina Nordean asiakkaita ja toiveena oli saada riittävän hyvä tarjous, jotta siellä voitaisiin myös jatkaa. Eivät antaneet kyllä sille minkäänlaisia mahdollisuuksia tarjouksillaan. Joka välissä toitotetaan, että meillä on Suomen joustavimmat lainat, kun voi pitää lyhennysvapaata tai lyhentää ylimääräistä ilman kuluja. No niin sitä voi tehdä muissakin pankeissa. Ainut positiivisesti erottuva asia Nordealla oli se, että 35v laina-aikaa tarjottiin ihan suoraan. Muissa pankeissa sai joko kysymällä tai ei ollenkaan. Suhteellisen yllättyneitä ollaan, että Nordea jäi näin pahasti muista pankeista jälkeen, vaikka ilmoittettiin jo lopussa ihan suoraan mitä muilta on saatu ja siihen pitäisi pystyä vastaamaan. Sanotaan nyt näin, että olemme molemmat ihan tavoiteltavia asiakkaita pankille. Hämmästyttää myös Nordean linjaus, että pankkineuvojat eivät saa tarjota alle 12kk euriboria ilman, että asiakas sitä erikseen kysyy.
Näistä vaihtoehdoista OP vie selvästi voiton bonuksillaan ja heiltä tullaan laina nyt ottamaan. Tuon marginaalin tarjosivat heti ihan suoraan ilman mitään tinkimistä. Kiitokset kaikille, jotka laittaneet tänne pankeilta saamiaan tarjouksia. Niistä ollut kyllä paljon hyötyä, kun on saanut osviittaa minkälaisia marginaaleja voi yrittää pankeilta havitella.
Nordean ensimmäinen tarjous 0.79% + 1000€ nostokulut, joka laski tinkimällä 0.59% + 500€ nostokulut. Tästä ei enää alemmas pääse.
Danske bank 0.59%, ei nostokuluja. Alemmas ei pääse.
OP 0.38% + 500€ nostokulut
Aktia 0.38% + 550€ nostokulut
Säästöpankki 0.37% + 550€ nostokulut
Olemme molemmat olleet aina Nordean asiakkaita ja toiveena oli saada riittävän hyvä tarjous, jotta siellä voitaisiin myös jatkaa. Eivät antaneet kyllä sille minkäänlaisia mahdollisuuksia tarjouksillaan. Joka välissä toitotetaan, että meillä on Suomen joustavimmat lainat, kun voi pitää lyhennysvapaata tai lyhentää ylimääräistä ilman kuluja. No niin sitä voi tehdä muissakin pankeissa. Ainut positiivisesti erottuva asia Nordealla oli se, että 35v laina-aikaa tarjottiin ihan suoraan. Muissa pankeissa sai joko kysymällä tai ei ollenkaan. Suhteellisen yllättyneitä ollaan, että Nordea jäi näin pahasti muista pankeista jälkeen, vaikka ilmoittettiin jo lopussa ihan suoraan mitä muilta on saatu ja siihen pitäisi pystyä vastaamaan. Sanotaan nyt näin, että olemme molemmat ihan tavoiteltavia asiakkaita pankille. Hämmästyttää myös Nordean linjaus, että pankkineuvojat eivät saa tarjota alle 12kk euriboria ilman, että asiakas sitä erikseen kysyy.
Näistä vaihtoehdoista OP vie selvästi voiton bonuksillaan ja heiltä tullaan laina nyt ottamaan. Tuon marginaalin tarjosivat heti ihan suoraan ilman mitään tinkimistä. Kiitokset kaikille, jotka laittaneet tänne pankeilta saamiaan tarjouksia. Niistä ollut kyllä paljon hyötyä, kun on saanut osviittaa minkälaisia marginaaleja voi yrittää pankeilta havitella.
Itse menisin myös OP:lla noilla tarjouksilla ja vakuutukset Pohjolaan, vaikka vähän ylihintaa olisikin. Bonuksien jälkeen ei varmasti jää kuitenkaan paljoa maksettavaa.
Hyvin moni asia on siirtynyt kyseisen politiikan alle. Pitää siis kysyä oikeilla sanoilla. Tähän kun lisätään että pitää osata kysyä oikeilla sanoilla oikealta ihmiseltä, oikea aikaisesti. Mukaan luettuna päivitetään sanastoa sopivin väliajoin ettei liian tutuksi tulevia sanoja opita liian laajasti.
- Liittynyt
- 10.08.2017
- Viestejä
- 351
Aiempaan vielä palatakseni. Meillä on aika hyvin käytännössä kaikki vakuutukset ym. keskitetty OP:lle. En tiedä vaikuttaako se asiaan, mutta ei tarvinnut vängätä käytännössä muusta kuin tuosta käsittelymaksusta. Siitä sain tingattua toisen 200e pois. Ei valitettavasti onnistunut saamaan kokonaan pois. Muistan, kun kilpailutettiin lainoja 5v sitten ja tuntui, että OP oli ainoa pankki jossa ei tarvinnut vääntää ja kääntää ehdoista. Antoivat heti kilpailukykyisen tarjouksen haluammallemme lainamäärälle, joten ei ollut vaikea valinta.
Parilla kaverilla omat lainat Säästöpankki + Aktia linjalla, josta silloin saivat parhaat ehdot. Aika paljon vaihtelua näissä tuntuu olevan.
Parilla kaverilla omat lainat Säästöpankki + Aktia linjalla, josta silloin saivat parhaat ehdot. Aika paljon vaihtelua näissä tuntuu olevan.
Itse sain viimeisellä kilpailutuskierroksella käsittelymaksun kokonaan pois. Lisäksi oli aika tiukka keskustelu lainopillisista palveluista (lainhuuto, panttikirjojen siirto, ilmoitukset MML jne), kun tällaisista kustannuksista ei ollut puhetta ja sitten pankki yritti nelinumeroisen summan laskuttaa etukäteen. Hoidin toki suurimman osan lopulta itse, panttikirjoista saivat rahansa.
OP/Pohjolan vakuutuksista lapsen terveysvakuutus on erinomainen ja useampi vakuutusyhtiö on sanonut, että eivät pysty OP tasoon. Muuten olen saanut parempia vakuutuksia muualta ja siksi ovat sitten myös siirtyneet. Lainan bonarit menevät nyt palvelumaksuihin ja lapsen terveysvakuutukseen eli sinänsä bonarit ovat hyvä juttu.
OP/Pohjolan vakuutuksista lapsen terveysvakuutus on erinomainen ja useampi vakuutusyhtiö on sanonut, että eivät pysty OP tasoon. Muuten olen saanut parempia vakuutuksia muualta ja siksi ovat sitten myös siirtyneet. Lainan bonarit menevät nyt palvelumaksuihin ja lapsen terveysvakuutukseen eli sinänsä bonarit ovat hyvä juttu.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 4 158
Tämän kuun lainaneuvotteluissa (marginaali 0.48) OP halusi korkeampaa marginaalia lyhyemmästä euriborista. Sama Danskella.
- Liittynyt
- 08.03.2019
- Viestejä
- 148
Päivitys tähän. Sain vastauksen jossa sanottiin että muutoksesta voi tehdä pyynnön ja jos muutos on mahdollinen, on kulu 200€ joka veloitetaan bonuksista. Marginaalin muutoksesta ei puhetta eli oletan että se pysyisi samana. Nyt päätä raavin haenko muutosta vai en, jos korko jatkaa nousuaan kesäkuun jälkeen nopeaan tahtiin kannattaisi "lukita" taas siinä vaiheessa 12kk mutta joidenkin lähteiden mukaan kevät/kesä olisi jonkinlainen huippu eli silloin 3kk olisi fiksumpi. Toisaalta kuten yllä on mainittu, jos ajattelee 20+v mittakaavassa tuo 3kk olisi todennäköisesti halvempi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 10 357
On toki riskinsä. Eli jos pankki syystä X epäilee tai katsoo että lainan ottaja suostuu ehtoon Y niin tietysti sieltä tulee korkoputkea, koronnostoa ja ehkä vielä uuden lainan neuvottelukuluakin päälle.
Mutta niistä pitäisi mainita ensin eikä vasta sitten jälkikäteen sopimuksesta lukea ja huomata.
- Liittynyt
- 10.08.2017
- Viestejä
- 351
Saa aika haipakkaa korot kyllä nousta, että 3kk euribor menee sen yli mihin 12kk lukitaan kesäkuussa. Kristallipallo jos olis niin voisi samalla tulevan vklp lottonumerotkin kattoa valmiiksi.
- Liittynyt
- 18.08.2021
- Viestejä
- 3 392
Onko kukaan onnistunut Nordeasta vaihtamaan viitekorkoa ilman marginaalin vaihtoa? Itsellä on alkukesästä korontarkistus ja vaikka nyt olenkin hyötynyt 12 kk Euriborista, niin laina on niin tuore, että uskon pidemmällä aikavälillä jääväni reilusti voitolle jos saisin tiputettua 3 kk:een.
Ilmeisesti OP:lla konttorikohtaista. Ainakin muutama kuukausi sitten oli eräästä OP:n maalaiskonttorista vastaus, että muutosmaksu + marginaalin nosto jos haluan vaihtaa 12kk -> 3kk. Annoin olla vielä toistaiseksi, sillä seuraava korontarkistus vasta syyskuussa. Varmaan on sitten pankkien kilpailutus ja asiakkuuden vaihto edessä muualle.
Voihan se olla, että marginaali muuttuu, jos se muuttuisi joka tapauksessa, jos velallinen ottaisikin kokonaan uuden lainan kyselyhetkellä. Eli välttämättä ei olisikaan kyse pankin kannalta pelkästään heidän mielestään riskisemmästä lyhyestä viitekorosta vaan kokonaistilanteesta.
No jaa, meidän talouden bruttotulot on yli tuplaantunut siitä kun asuntolaina otettiin. Lisäksi lainaa ei ole enään kovin merkittäviä määriä jäljellä. Sijoituksiakin löytyy. Mutta esim. tuloista tai mistään muustakaan pankkivirkailija ei edes kysellyt. Toki kysäisin euriborin muutoksesta vain viestillä verkkopankin kautta, joten sinänsä keskustelua ei edes käyty. Siis huomattavan paljon pienempi riski meidän talous nykyisin kuin aiemmin lainaa ottaessa.
Täytyy ottaa asiaksi kilpailuttaa muutaman pankin kesken ennen seuraavaa korontarkistuspäivää.
- Liittynyt
- 24.12.2016
- Viestejä
- 732
Ollaan mahdollisesti ostamassa lähiaikoina omakotitaloa ja olen ymmärtänyt tähän liittyvän erinäisiä ostajalle lankeavia kuluja kuten puolet kuntotarkistuksen hinnasta, lainhuuto, kaupanvahvistajan maksu jne.
Olisiko jollain kertoa esimerkkinä paljonko noista kustannuksista on kokonaisuudessaan kertynyt maksettavaa pl. varainsiirtovero? Tuntuu olevan vaikea löytää mitään selkeää listaa hintoineen paljonko rahaa saa prosessiin upottaa.
Olisiko jollain kertoa esimerkkinä paljonko noista kustannuksista on kokonaisuudessaan kertynyt maksettavaa pl. varainsiirtovero? Tuntuu olevan vaikea löytää mitään selkeää listaa hintoineen paljonko rahaa saa prosessiin upottaa.
Uutiset
-
io-tech toivottaa rauhallista joulua 2025!
24.12.2025 13:34
-
Uusi artikkeli: Testissä Samsung Galaxy S25 FE
24.12.2025 01:18
-
Samsung julkaisi ensimmäisen aallon Odyssey 2026 -näyttömallistosta
23.12.2025 23:00
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 591.59 -ajurit näytönohjaimilleen
23.12.2025 18:30
-
Samsung julkaisi maailman ensimmäisen 2 nanometrin mobiilijärjestelmäpiirin: Exynos 2600
22.12.2025 21:09
