www.hs.fi
Lisäksi 2007 taisi saada vielä 100% vähennyksen asuntolainojen koroista.
Eniten ehkä poimisin Inflaation tähän, vaikka on toki vähennyksilläkin merkitystä.
Mitäköhän tähänkin taas sanoisi, pitikö ostaa niin kallis asunto ettei ole varaa asua siinä? Ja sitten vielä avautumaan asiasta lehteen, no ovat sentään tajunneet jättää nimen pois.Lukijan mielipide | Saisimmeko me asuntovelallisetkin tukea?
Palkkatuloni eivät enää riitä asuntolainan maksuun.
Viimeisen kolmen asunnon kohdalla pankki on tyrkyttänyt valtavia lainoja. Aina ihmetellyt miten kukaan selviäisi moisesta. Vielä syyskuussa olisi annettu 450k€ lainaa sähkölämmitteiseen kämppään, kun otimme marraskuussa kämpän johon tarvitsi ”vain” 150k€ lainaa ehdotettiin että ottaisin kuitenkin 400k ja laittaisin ylimääräiset sijoituksiin.
Pankkien on ollut silti pakko tehdä ne stressitestit sillä Fivan vaatimalla 6% tasolla, eli lainalyhennys+korko ei saa ylittää 45% käytettävissä olevista tuloista tuolla korkotasolla. Onko nyt sitten tuossa onnistuttu valehtelemaan omat menot ja/tai tulot niin virheellisesti, että stressitestistä on päästy läpi, jos jo noin 3% korkotasolla tulee vastaan se, ettei rahat riitä?
Tuo Fivan vaatima 6% lienee monella tehty 0.5% Inflaatiolla mitä se oli vuonna 2017.
Mikä pankki tyrkyttää 250k ylimääräistä asuntolainaa? Juuri ja juuri 14k sai autopaikan ostoon asuntolainana, eikä yhtään enempää.
Saakos tuota stressitestiä "huijattua" ostamalla uusi asunto ns. myyntihinnalla eikä velattomalla hinnalla? Eli tällöin 250 000€ asunto hankitaan 150 000€ myyntihinnalla ja loput lyhennellään vastikkeen kautta?
Ei sinänsä että olisin kirjoittajan kanssa samaa mieltä, mutta aina on pitänytkin kysyä, että miksi sijoitusasunnon korot saa vähennettyä verotuksessa? Millä perusteella sen verran rikkaita ihmisiä tuetaan joilla tähän lystiin ylipäätään on varaa?Lukijan mielipide | Saisimmeko me asuntovelallisetkin tukea?
Palkkatuloni eivät enää riitä asuntolainan maksuun.
Sijoitusasunnon osalta veroja maksetaan voitosta ja asuntoa varten otetun lainan korko vähentää luonnollisesti voittoa - tässä ei ole mielestäni mitään ihmeellistä muuhun sijoittamiseen verrattuna. Jos jostain pitäisi narista, niin uudiskohteiden valtavat taloyhtiölainat, jotka tuloutetaan yhtiön kirjanpidossa ja sijoittajat voivat vähentää koko rahoitusvastikkeen osuuden vuokratuotosta, siis myös ns. pääoman lyhentämisen - tähän voidaan jatkossa jopa puuttuakin, koska verotusta aikoinaan sorvattaessa rahoitusvastike oli lähinnä korjauslainaa eikä tällöin ajateltu, että kapitalisti kyllä keksii keinon rahastaa taloyhtiölainan avulla uudiskohteissa
Menee muuten monella asuntosijoittajalla laskelmat uusiksi, jos tähän puututaan.Finanssivalvonta edellyttää yhtiölainan huomioimista stressitestissä - ja yhtiölainahan näkyy mm. isännöitsijäntodistuksessa (joka tarvitaan asunto-osakkeen rahoittamisessa).
Nyt menee puurot ja vellit sekaisin. Stressitestissä ei oteta huomioon kunkin yksilöllisiä menoja. Stressitesti menee kaavalla talouden nettotulot (johon ei lasketa mukaan kuin säännölliset palkka- ja pääomatulot ja tuista lähinnä lapsilisät), joista max 45 % saa mennä lainanhoitomenoihin kuukaudessa. Kuukausierä muodostuu siten, että siinä lasketaan se suurin mahdollinen lyhennys ja korko, jonka pystyy tuolla 45 % maksamaan. Laina-aika on 25v. ja korko 6%. Talouden menoilla ei tässä testissä ole merkitystä.
Tämäpä onkin mielenkiintoista kun suht moni on varmaan ainakin osittain "tuudittautunut" ajatusmaailmaan että korot pyörii nollassa tai maksimissaan 0-1% välillä, ja osa ei ole maksanut asuntolainasta / sijoitusasuntojen lainasta korkoa lanttiakaan negatiivisen euriborin myötä.
Itse luulen, että kyllä tarjotaan, jos laina-ajassa on joustoa, eli toisin sanoen jos haet lainaa vaikkapa 15v takaisinmaksuajalla, niin siihen kyllä saa tasaerän helposti, mutta jos lähtökohtaisesti haetaan jo 30v lainaa, niin siihen tuskin saa, kun joustoa ei enää käytännössä ole.
Metsään on kyllä menty jos pelkkä koronnousu kolmeen prosenttiin kaataa talouden, mutta nyt on toki samalla sitten inflaatio laukalla, kaiken hinta nousee ja sähkö maksaa "halpanakin" päivänä suunnilleen 4x sen mitä aikaisemmin, tyynenä pakkaspäivänä 10x entisen hinnan.
Tärkeimmät kriteerit tällaisen saamiselle on riittäävän pieni laina ja riittävän lyhyt laina-aika ettei nouseva korko syö lyhennyksiä ja takaksinmaksuaika veny yli 25 vuoden. Näin ainakin jokin aika sitten kiinteän tasaerän saamista jostain pankista kommentoitiin. Muistaakseni mainitsivat että maks. 20v voi olla takaisinmaksuaika lainaa nostaessa ja jousto-oletus koronnousun varalle sen +5 vuotta.
Ihmisillä on myös ihan naurettavan suppea käsitys siitä, mille alueille pääkaupunkiseudulla muka voi muuttaa lapsiperheenä. Puolella miljoonalla saa ihan jokaisesta pääkaupunkiseudun kunnasta oikein mainion asunnon isommallekin lapsiperheelle. Mutta eihän se toki riitä jos pitää asua kantakaupungissa, tai ostaa uudiskohdetta jostain vasta rakenteilla olevasta kaupunginosasta (missä ei sitten välttämättä edes ole niitä päiväkoteja ja kouluja lapsille riittävästi).
Niin. Kyllähän sitä hengissä pysyy vaikka Myyrmäessä, mutta jos etsii aluetta missä mm. hyvät ja rauhalliset koulut ja turvallinen asuinympäristö, niin ei niitä alueita ihan hirvittävästi ole ainakaan omaan makuuni.
Niin, minkälaiseen dataan perustit tämän "hyvät ja rauhalliset koulut" ja "turvallinen asuinympäristö" rajauksen? Siihenhän se useimmiten tuntuu kosahtavan, että niitä perusteettomia pelkoja siitä turvattomuudesta ja rauhattomuudesta tuntuu löytyvän ihan joka lähtöön.
No eiköhän kaikilla tällaiset asiat perustu osaltaan perstuntumaan ja totuudenmukaisen kuvan saisi ainoastaan asumalla jokaisella alueella, mikä on käytännössä mahdotonta. Ihan kuitenkin omilla silmilläni on havaittavissa tietynlaisia muutoksia katukuvassa jo ihan viimeisen kymmenen vuoden aikana ja tunnen myös opettajia, joilta kuullut "vähän juttua" minkälaiseksi tilanne on mennyt. Lienee siihenkin joku syy, että esimerkiksi Espoo kärsii isosta suomenkielisten muuttotappiosta.
Ysärillä asuntojen hinnat karkeastiottaen puolittuivat samalla kun korko kävi jossain kaksinumeroisissa lukemissa. Vielä ei olla lähelläkään sellaista ja vaikka lainasummat ovat absoluuttisesti kovempia, niin inflaation takia ero on pienempi kuin miltä se näyttää. Maksukykyyn nähden lainasummat on suomessa pääosin vielä aika maltilliset. Toki monet muut nousevat hinnat syövät lompakon täytettä samaan aikaan, mikä on varmasti kova paikka monelle jo ilman korontarkistusta.
Tästä päästään siihen miksi kannattaa katsoa myös ympäröiviä kaupunkeja. Itselle hinnat olivat vähintään jonkun 100k halvempia ja kämpät parempia sekä ihan keskustan alueella (postinumeron jne. perusteella, alle 10min kävely keskustaan). Enkä edes puhu Helsingin alueesta. Eli täysin samaa mieltä, itselleni jo joku 250k olisi aika suuri summa ottaa lainaa, puhumattakaan jostain 500k (mikä monesti otetaan kumppanin kanssa eli kumpikin sen 250k).
| Uusien asuntolainojen mediaanikoko |
| Lähteet: Finanssivalvonta ja Suomen Pankin laskelmat. |
| 2019 | 2020 | 2021 | |
| Ensiasuntolainat | 110 000 euroa | 115 000 euroa | 120 000 euroa |
| Asunnonvaihtolainat | 81 000 euroa | 90 000 euroa | 99 000 euroa |
| Sijoitusasuntolainat | 68 000 euroa | 70 000 euroa | 70 000 euroa |
| Kaikki uudet asuntolainat | 88 000 euroa | 96 000 euroa | 100 000 euroa |
Ihan mielenkiinnosta, olisitko halunnut kertoa mitä nämä hyvät ja halvat alueet mielestäsi ovat? Enkä kysy haastaakseni riitaa, vaan ihan puhtaasti peilatakseni omiin mielikuviin ja mahdollisesti muuttaakseni niitä. Kerro myös niistä hyvistä kouluista alueella, usein kun niistä juuri pelotellaan niin paljon.
Siinä nyt tuskin on hirmuisesti järkeä että listaan suurimman osan pohjoisesta ja itäisestä Helsingistä tai lähes koko läntisemmän Espoon? Vantaan alueet vähän enempi pimennossa itselleni, mutta siellä nuo kämpät nyt varsinkin on halpoja, ja lääniä varmasti riittää lapsiperheelle kun sen puhutun puoli miljoonaa laittaa tiskiin.
No laita nyt pari esimerkkiä Helsingistä edullisesta ja hyvästä alueesta, missä on kivaa ja turvallista lasten temmeltää ulkona ja koulut rauhallisia ja toimivia? Ei liene vaikeaa, kun kerran suurin osa pohjoisesta ja itäisestä Helsingistä menee tämän piiriin?
Kyllä tuokin on ihan hyvä kuvaus alueista. Minkälaiseen dataan perustat tämän listauksen, että nämä olisivat hyviä alueita tai, että alueilla ei olisi merkittäviä eroja?
Niin siis alunperinhän tässä puhuttiin alueista joille voisi lapsiperheenä muuttaa, ja että kun puoli miljoonaa ei riitä. Missään vaiheessa en väittänyt ettäkö alueilla ei olisi eroja, vaan pelkästään että monilla on naurettavan suppea näkemys siitä minne lapsiperheenä voisi muuttaa, että mukamas olisi turvallista ja hyvät koulut.
No esimerkiksi Roihuvuori, Latokartano ja Vuosaari sopii mainiosti tähän kategoriaan, plus että ovat vielä hyvien liikenneyhteyksien päässä. Vähän lähempää keskustaa esimerkiksi Herttoniemi, mutta alkaa nykyään olla hinnoissaan eikä välttämättä sovellu enää isommalle perheelle kun neliöitä ei välttämättä saa riittävästi puolella miljoonalla.
Voin olla ennakkoluuloinen, mutta etenkään Herttoniemestä ja Vuosaaresta ei tule ensimmäisenä mieleen lapsiperheiden unelma-alue. Ja tuo puoli milliä oli kyllä esimerkkinä mielestäni korkeasta asuntolainasta, jolla olettaisi saavansa jo hienon omakotitalon rauhalliselta alueelta. Jos sillä ei saa edes perhekämppää Hertsikasta, niin mielummin muutan kehyskuntaan (kuten teinkin).
On niitä muutamia. Jos nyt ei täyttä unelmaa, niin ainakin vähemmän pilalla kuin muut alueet. Hintakin sitten valitettavasti sen mukainen. Esimerkkinä nyt vaikka Paloheinä, Pakila ym. Rauhallisia rivi- ja omakotitaloalueita. Ei juuri lainkaan kerrostaloja tai vuokrakämppiä, vaikka kovasti kaupunki yrittää näitäkin alueita tykittää täyteen. Rauhalliset koulut.
Nordea, eli oma pankki. Kuvio on siis semmoinen, että nykyinen kämppä on käytännössä velaton ja uudiskohde ostetaan. Ostamisen aikana otetaan isompi laina josta valtaosa maksetaan pois vanhan asunnon myynnin jälkeen. Pankin mielestä ei kannattaisi laittaa kaikkea vanhan asunnon myynnistä tulevaa rahaa lyhennyksiin vaan ~60% sijoituksiin. Eivät kyllä hirveän kovasti tyrkyttäneet, mutta useampi kuitenkin ehdotti.
Siis miten ei ole? Vanhassa Herttoniemessä taloyhtiöillä pihat ja usein metsä vieressä. Herttoniemenranta saattaa autolla kruisaillessa vaikuttaa tiiviisti rakennetulta, mutta talojen takana onkin valtavat kentät ja puistot joiden myötä voi kävellä lähes alueen päästä päähän ylittäen yhden tien.
Kokemusta lähinnä Herttoniemen aseman seudusta. Meno vaikutti aika villiltä ja kansainväliseltä
Kuten todettua, niin ennakkoluulojen varassa mennään ja voihan se olla mitä mainioin alue kasvattaa pikku pilttejään hyvässä seurassa. Varmasti alueella on hyviäkin paikkoja, mutta minkälaista porukkaa esimerkiksi alueen kouluissa on, sitä en tiedä. Syystä tai toisesta Itä-Helsinki ei ole ihan ensimmäisenä ihmisten mielessä, kun puhutaan lapsiperheille hyvistä alueista (joitain poikkeuksia lukuunottamatta).Niin siis en nyt tuota kuviota yhtään ihmettele, kun puhutaan siitä ns. omasta rahasta, jotenkin aikaisemmasta sai kuvan, että koittivat tyrkyttää ekstra asuntolainaa minkä laittaisi sijoituksiin.
No aikamoista omakotiasumisen larppaamista noi kaikki on postimerkkitonteilla ja vilkkaalla liikenteellä. Vois sanoa, että kyse on enemmän hajautetusta kerrostalosta maksimihaitoilla. Paska julkinen liikenne vaikka muka menee paljon ja läheltä. Lopputuloksena asutaan olevinaan paljojen palvelujen lähellä, mutta joka paikkaan ajetaan pitkään autolla ja lapsille ei löydy kerrostalon pihaa kummempaa tilaa olla ja leikkiä. Kaupan päälle niiden palveluiden vieressä ja julkisissa aina kaikkea kivaa lieveilmiötä. Kehyskunnasta saattaa jo saada tontin, jota muuallakin Suomessa tontiksi voisi kutsua, hintaa toki edelleen poskettomasti ja silti kaikki pk-seudun haitat ruuhka-ajoineen päivineen. 30 minuuttia julkisilla Helsingin keskustaan vaatii jo pienen ihmeen, kun hyvänkin liikenneyhteyden paikasta Espoosta ottaa jo enemmän.
No makunsa kullakin. Noista sun mainitsemista tekijöistä päätellen pitäisi olla samaan aikaan isot tontit, hyvät palvelut, halvat hinnat, lähellä keskustaa, hyvät julkiset, ei ruuhkia, mutta samalla korpea missä lapset voi leikkiä eikä taajaan asuttujen alueiden lieveilmiöitä. Ei kovin realistinen skenaario mielestäni.
Eihän näistä tarvitse kinastella kun voi nojata tosielämän näyttöön. Paloheinän hinnat osoittaa että ihmiset asuvat mieluummin siellä kuin tuolla 6km turun keskustasta. Eikö se kysyntä ja tarjonta niin toimi?No ei kaikki voi tietysti toteutua, mutta jos lapsiperheestä on puhe, niin kyllähän se elämänlaatu ihan eri on siinä kohtaa, kun on poissa postimerkin kokoisilta tonteilta. Julkisesta liikenteestä joutuu karsimaan, mutta muuten alkaa lista olla kasassa. Hyvät palvelutkin on sellainen juttu, että niitä muka tarvitsee pk-seudulla, mutta aika harvoin sitä niiden palvelujen ääreen jaksaa oikeasti lähteä. Lähimpään isoon kauppaan ja kotiin. Tatti otsassa ruuhkasta. Kyllähän tuota pk-seudun tyylistä perseilyä rakentamisessa on muihinkin isoihin kaupunkeihin jo pesiytynyt, mutta lähtökohtaisesti pääsee ihan eri luokan laatuun käsiksi "puoleen hintaan" tai alle. Varsinkin jos ns. tusinatyötä pk-seudulla tekisi, niin aika hankala kuvitella miksei muualle muuttaisi. Ja erityisemmissä hommissa etätyö toimii myös. Espoosta olis saanut sadalla tonnilla ostettua 400 neliötä tonttia, 6 km Turun keskustasta 2000 neliötä. Jälkimmäisessä tuli talokin kaupan päälle, mutta se nyt ei varsinaisesti ollut meriitti
No tuosta 400m2 tontti koon sopivuudesta voi olla montaa mieltä kyllä
Eipä noista auta väitellä, omanlaisensa persereikä kullakin.
Kyllä tälläkin alueella puoleen milliin uusissa taloissa pääsee, laatutaso vaan muutaman kertaluokan Paloheinää kovempi. Minusta tämä osoittaa vain, että ihmiset haluavat keskimäärin asua työpaikansa lähellä, lähes hinnalla millä hyvänsä. Vaikka sitten joutuisi tuijottamaan naapurin jormaa parin metrin päästä "takapihalla". Siinäpä sitä lapsiperheen unelmaa
Kyllä ne asuntovelat ovat aika paljon kasvaneet myös suhteutettuna tuloihin:
Tästähän on tullut näköjään uunituoretta dataa: Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa 225 % suhteessa tuloihin vuonna 2021 - TilastokeskusKyllä ne asuntovelat ovat aika paljon kasvaneet myös suhteutettuna tuloihin:
