Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Juomatilaaja]

Aivan, ymmärsin väärin tuon mainitsemasi 0,01% korkokaton. Ajattelin, ettei kokonaiskorkosi nouse missään tilanteessa tuon 0,01% yli.

Juu ei sentään. Jollain marginaalilla aina ostetaan jonkun pituinen ja jonkun korkuinen korkosuojaus. Tuossa OP:n perinteisessä korkokatto-tuotteessa 14 vuotta on maksimi ja 0,01 %:n viitekoron katto alin korkosuojaustaso. Puhutaan sitten suojauksen kestosta tai korkokaton suuruudesta, on tuo pitkäkestoisin ja alimman prosentin korkosuojaus mielestäni hinta-laatusuhteeltaan ylivoimainen OP:n tuotevalikoimassa.

Toki paljon edullisempiakin suojauksia olisi ollut tarjolla esim. viime vuoden alkupuolella, kun olisi ollut vain valppaana. Esim. Nordeasta on lähtenyt kymppivuotista kiinteää 0,6 %:lla, josta perusmarginaalin osuus 0,4 %. Tuo olisi itseänikin kiinnostanut, mutta viime vuoden lopulla ko. pankin kanssa asioissani en saanut mitään järkevää tarjousta kiinteästä korosta, vaan virkailija yritti väkisin myydä korkoputkea, joka ei vaikuttanut kovin kiinnostavalta tuotteelta. Ja lopulta saatu tarjous kiinteästä korosta oli aivan ylihintainen. Semminkin kun huomioi, että OP:ssä lainasta kertyy se 0,25 % bonuksia ja heidän korkokatto-tuotteensa on paljon joustavampi kuin perinteinen kiinteän koron laina.

 

[Lämpöpumppu]

Itsellä on tällä hetkellä OP:n marginaali 0,45%+12kk euribor. Eli bonukset mukaanlaskettuna 0,2% korko ja miinus euribori näyttäisi jatkuvan vielä ainakin vuoden, joten siltä osin ei hätää. Jossain vaiheessa korot tulevat kyllä nousemaan, joten olen miettinyt kyllä kiinteiden korkojen kilapilutuksia eri pankkien välillä. Toisaalta saattavat käydä sen verran kalliiksi, että mielummin laittaa nyt sijoituksiin ja lyhentelee sitten vaikka isommin lainaa pois korkojen karatessa lapasesta.

 

[Kvarkki]

Tuolla logiikalla ei kannata ostaa osakkeitakaan, koska kaupankäynnissä pankki on laskettu voittajaksi välityspalkkioineen. Ja ihan samoin korkosuojauksissakin pankki toimii vain välittäjänä. Eli esim. OP ei ole se korkoriskin kantaja tuossa diilissä. Noin muuten toki en vertaa korkosuojausta osakkeiden ostoon, koska toinen on tuotteena sijoitusmainen ja toinen vakuutusmainen.

Korkosuojauksen näkeminen kategorisesti järkevänä tai järjettömänä vaihtoehtona on aika erikoista, koska sen tarpeellisuuden arviointi on kuitenkin vahvasti yksilökohtaista. Ja toki myös hinnasta riippuvaista.

Kirjoitinko viestiini, että OP on se voittaja(pankki)? Ei kannata sortua turhaan pikkunäppäryyteen. Varmasti kuitenkin ymmärsit, että lähtökohtaisesti tarkoitin viestillä, että joku muu on oletuksena voittaja hommassa kuin suojauksen ottaja.

Loppuosaakaan tekstistäsi en ymmärrä, ei varmaan ollut tarkoitettu vastauksena viestiini. En minä ainakaan kirjoittanut kuin tästä tilanteesta.

 

[jeppejehu]

Noniin OP:n kanssa alkuneuvottelu

Korko 0,65% + euribor 12 kk 25v laina-ajalle. Pyysin myös 20vuodelle mutta tuli vain tuo. Käsitin että pidemmälle lainalle on isompi marginaali.

Lisäksi:
Tarjous sisältää 2,270 % korkokaton. Tämä tarkoittaa, ettei viitekoron
osuus kokonaiskorosta nouse tulevan 10 vuoden aikana yli 1,000 % tason.
Esimerkiksi tällä hetkellä 2,270 prosentin korkokatto 10 vuoden ajaksi
vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 0,620 prosenttiyksikköä.
Todellinen vuosikorko olisi 1,127 %.

Tuo oli 275 000€ mutta löydettiin asunto sellaiseen hintaan, että jos siitä vähentää nykyisestä asunnosta menojen jälkeen saatavan summan, olisi laina tarve lähemmäs 200k€. Eli tosta 0,65% pitäisi vielä mennä alemmas ilman pahempia kiukutteluita.

Toisaalta mietin josko ottaisi sen 25v lainan ja sen ja 20v lainan kuukausittaisen erotuksen laittaisi rahastoihin, mutta ei oikein järkevästi onnistu pariskunnalle.
Kysyin sitä pitkää korkoa, mietti ettei niitä ole vähän aikaan laskenut, mutta sanoi että lähemmäs kahta prosenttia olisi silloin korko.

Se pidempiaikainen kiinteä korko ei ollut järin tuttu tolle neuvottelijalle, kuulemma aika vähän käytössä, ja arvioi että lähemmäs kaksi olisi.

 

[Juomatilaaja]

Kirjoitinko viestiini, että OP on se voittaja(pankki)? Ei kannata sortua turhaan pikkunäppäryyteen. Varmasti kuitenkin ymmärsit, että lähtökohtaisesti tarkoitin viestillä, että joku muu on oletuksena voittaja hommassa kuin suojauksen ottaja.

Loppuosaakaan tekstistäsi en ymmärrä, ei varmaan ollut tarkoitettu vastauksena viestiini. En minä ainakaan kirjoittanut kuin tästä tilanteesta.

No se OP on tuossa tapauksessa se tienaava pankki. Korkoriski lienee ulkoistettu koronvaihtosopimuksin markkinoille. Ja ne markkinat muuten on pitkien korkojen osalta varsin levottomia näkemyksissään korkotason kehityssuunnan suhteen. Vaikkapa 15-vuotinen euroswap on nyt samaa tasoa kuin mitä sen "ulosmyyntihinta" korkokaton muodossa oli noin vuosi sitten.

En toki tiedä kuinka hyvin tunnet kirjoittajan jonka kysymykseen edellä kommentoimme, mutta minä en tekisi lainasumman perusteella vielä mitään kategorisia päätelmiä korkosuojautumisen tarpeellisuudesta. Se mainittu 70t euroa voi olla paljon velkaa tai vähän velkaa. Riippuen mm. henkilön ansiotasosta, työpaikan varmuusasteesta, kokonaisvelka-asteesta jne.

 

[Juomatilaaja]

Noniin OP:n kanssa alkuneuvottelu

Korko 0,65% + euribor 12 kk 25v laina-ajalle. Pyysin myös 20vuodelle mutta tuli vain tuo. Käsitin että pidemmälle lainalle on isompi marginaali.

Lisäksi:
Tarjous sisältää 2,270 % korkokaton. Tämä tarkoittaa, ettei viitekoron
osuus kokonaiskorosta nouse tulevan 10 vuoden aikana yli 1,000 % tason.
Esimerkiksi tällä hetkellä 2,270 prosentin korkokatto 10 vuoden ajaksi
vaikuttaisi korkokattoaikana maksamaasi lainan marginaaliin 0,620 prosenttiyksikköä.
Todellinen vuosikorko olisi 1,127 %.

Tuo oli 275 000€ mutta löydettiin asunto sellaiseen hintaan, että jos siitä vähentää nykyisestä asunnosta menojen jälkeen saatavan summan, olisi laina tarve lähemmäs 200k€. Eli tosta 0,65% pitäisi vielä mennä alemmas ilman pahempia kiukutteluita.

Toisaalta mietin josko ottaisi sen 25v lainan ja sen ja 20v lainan kuukausittaisen erotuksen laittaisi rahastoihin, mutta ei oikein järkevästi onnistu pariskunnalle.
Kysyin sitä pitkää korkoa, mietti ettei niitä ole vähän aikaan laskenut, mutta sanoi että lähemmäs kahta prosenttia olisi silloin korko.

Se pidempiaikainen kiinteä korko ei ollut järin tuttu tolle neuvottelijalle, kuulemma aika vähän käytössä, ja arvioi että lähemmäs kaksi olisi.

Joskus kysyin OP:stä pitkää korkoa. Ainakin silloin se oli huomattavan kallis tuohon korkokattoon nähden, vaikka olisi voinut olettaa asian olevan päinvastoin.

Yritä ensin tinkiä sitä marginaalia alas ilman korkokatto-keskustelua. Sen jälkeen jos haluat ottaa korkokaton, niin yritä sillä verukkeella saada vielä 0,1 % lisää marginaalia alas. Noin itsekin olen toiminut onnistunein lopputuloksin.

Ja jos sen korkokaton haluat ottaa, niin kysy tarjousta myös 14 vuoden aikajaksolle sekä matalammalle suojaustasolle (0,01 %).

 

[Taneli-]

Summana 70k asuntolainaa (koska tässä ketjussa niistä puhutaan) ei ole paljoa mutta jos lukee tarkemmin tuota viestiä niin: "n. 70ke lainalle 7v suoja (eli käytännössä loppuun asti)" kyseinen laina onkin huomattavasti "suurempi". Jos miettii että normaalisti laina otetaan 25v pituisena tuo vastaisi 250 000€ lainaa 25v ajaksi. Siinä varmaan vaan hämää tuo 70 k€ summa eikä mietitä vain 7 vuoden laina-aikaa.

Eli itse sanoisin tuon olevan kohtuu korkea laina missä se katto voi ehkä olla järkeväkin. Tosin se on siinä ja siinä ehtiikö sitten tässä seuraavien 7 vuoden aikana se korko nousta miten korkealle ja miten nopeasti. Olen aika varma (kuten olen tähänkin saakka ollut) että vuonna 2022 se ei tule nousemaan plussan puolelle eikä varmaan vuonna 2023 myöskään. Siitä jäisi sitten 5 vuotta vielä milloin se ehkä voi nousta, mutta miten paljon?

 

[Kvarkki]

En toki tiedä kuinka hyvin tunnet kirjoittajan jonka kysymykseen edellä kommentoimme, mutta minä en tekisi lainasumman perusteella vielä mitään kategorisia päätelmiä korkosuojautumisen tarpeellisuudesta. Se mainittu 70t euroa voi olla paljon velkaa tai vähän velkaa. Riippuen mm. henkilön ansiotasosta, työpaikan varmuusasteesta, kokonaisvelka-asteesta jne.

No jos se kirjoittajan mukaan maksetaan tuossa noin 7 vuodessa pois, niin ei se minusta kovin paljolta ko. henkilölle kuulosta.

 

[Zigh]

Summana 70k asuntolainaa (koska tässä ketjussa niistä puhutaan) ei ole paljoa mutta jos lukee tarkemmin tuota viestiä niin: "n. 70ke lainalle 7v suoja (eli käytännössä loppuun asti)" kyseinen laina onkin huomattavasti "suurempi". Jos miettii että normaalisti laina otetaan 25v pituisena tuo vastaisi 250 000€ lainaa 25v ajaksi. Siinä varmaan vaan hämää tuo 70 k€ summa eikä mietitä vain 7 vuoden laina-aikaa.

Eli itse sanoisin tuon olevan kohtuu korkea laina missä se katto voi ehkä olla järkeväkin. Tosin se on siinä ja siinä ehtiikö sitten tässä seuraavien 7 vuoden aikana se korko nousta miten korkealle ja miten nopeasti. Olen aika varma (kuten olen tähänkin saakka ollut) että vuonna 2022 se ei tule nousemaan plussan puolelle eikä varmaan vuonna 2023 myöskään. Siitä jäisi sitten 5 vuotta vielä milloin se ehkä voi nousta, mutta miten paljon?

Mielestäni menee kyllä juuri päinvastoin: mitä nopeammin laina lyhenee, sitä vähemmän suojausta tarvitsee.

 

[kjns]

Mitä pidätte OP:n korkokattotarjouksesta, n. 70ke lainalle 7v suoja (eli käytännössä loppuun asti) 0.5% korkokattotaso 0.66% lisämarginaalilla, tai 1.0% taso 0.6% lisämarginaalilla? Tällä hetkellä makselen 0% korkoa (viitekorko syö marginaalia), eli käytännössä alkuun tulisi siis tuon lisämarginaalin verran korkoa.

Onko sulla muuta velkaa vai onko tämä ainoa laina? Itse lähtisin tätä ehkä miettimään siltä kannalta, että onko sulla niin suurta tarvetta korkosuojata laina, että sun kannattaa ottaa lisäkuluja siitä että mahdollisesti korot joskus nousee jonkin verran? Pankkihan nämä on laskenut niin, että jäävät suurella todennäköisyydellä voitolle, enkä oikein itse voi suositella näitä kuin siinä tapauksessa, että sulla on taloudellisten ongelmien riski korkojen noustessa. Jos tämä on yksi sijoituslaina kolmen muun ja oman asuntolainan lisäksi niin sitten voi olla fiksu veto rajata riskipotentiaalia.

Mitä nyt tuossa pikaisesti päissäni laskin, niin nollakorolla 70k€ per 7 vuotta on noin 833 euroa/kk suoraan lyhennyksiin. Jos tuohon laitetaan vaikka tuo 0,5% katto joka maksaa sulle 0,66% vuodessa niin maksuerä nousee parilla kympillä noin 853 euroon, eli makselet siitä pankille korkoja noin 1680 euroa 7 vuoden aikana mikäli nollakorkojen aika jatkuu.

Koska maksat 0,66% korkeampaa marginaalia lainastasi pankille, alat "hyötymään" korkokatosta vasta jos euribor nousee 0,66%-yks. yli kattotason, eli 1,16%:iin. Kaikki sitä alemmat korkotasot olis olleet halvempia ilman suojausta koska sulla ei oleis lisämarginaalia lainassa.

Ajatusleikki, oletetaan nykeiseksi marginaaliksi 0,5%, Euribor nousee kolmen vuoden päästä 0,5%:iin ja kokonaiskorko siten prosenttiin, pääomaa on jäljellä n. 40k€.

Ilman korkosuojausta makselet 1% kokonaiskorolla seuraavat neljä vuotta noin 850 euroa kuussa. Korkokaton kanssa Euribor 0,5% + vanha marginaalisi 0,5% + korkosuojauksen marginaali 0,66% = 1,66% kokonaiskorko, jolloin maksat seuraavat 4 vuotta noin 862 euroa. Siihen päälle vielä se pari kymppiä per kk mitä maksoit ekstraa edelliset kolme vuotta niin olet maksanut pankille 7 vuodessa 1152 euroa enemmän kuin ilman korkosuojausta.

Jos euribor hyppäis 2%:iin niin ilman korkosuojausta maksaisit 2,5% kokonaiskorolla seuraavat 4 vuotta reilut noin 876,50 euroa. Korkosuojauksen kanssa maksaisit tuota aiemmin laskettua 862 euroa, eli säästäisit noin 14,50 euroa kuukaudessa joka tarkoittaa 4 vuoden aikana 696 euron säästöä.

Sitten kun siitä lasketaan pois se mitä maksoit ekstraa ensimmäiset 3 vuotta, eli 20 eur * 12kk * 3v = 720 euroa niin nettosäästö on 696 - 720 = -24 euroa...

Näin kun paska osui tuulettimeen ja euribor nousi 3 vuoden jälkeen 2%:iin niin korkojen nousua silmällä pitäen ottamasi korkokatto aiheutti sulle 24 euron nettomenetyksen. Summista huomaa että nyt kuitenkin liikutaan kymppien luokassa, eli niin säästö- kuin menetyspotentiaali on kohtuullisen pieni kummassakin tapauksessa. Mihinkään 6% euriboreihin en kuitenkaan henk.koht. usko koska se käytännössä kaataisi maailmantalouden, tuo pari prosenttiakin on mielestäni jo aika rohkea veikkaus ja vaatisi aika radikaalin muutoksen nykytilaan.

Laskelman lopputulos vaihtelee toki muuttujien mukaan, mutta kannattaa tuolla tavalla kriittisesti miettiä mikä on se korkokaton "break even point", eli missä kohdassa sä alat siitä oikeasti vasta hyötymään.

 

[Saadisti]

Onko sulla muuta velkaa vai onko tämä ainoa laina? Itse lähtisin tätä ehkä miettimään siltä kannalta, että onko sulla niin suurta tarvetta korkosuojata laina, että sun kannattaa ottaa lisäkuluja siitä että mahdollisesti korot joskus nousee jonkin verran? Pankkihan nämä on laskenut niin, että jäävät suurella todennäköisyydellä voitolle, enkä oikein itse voi suositella näitä kuin siinä tapauksessa, että sulla on taloudellisten ongelmien riski korkojen noustessa. Jos tämä on yksi sijoituslaina kolmen muun ja oman asuntolainan lisäksi niin sitten voi olla fiksu veto rajata riskipotentiaalia.

Mitä nyt tuossa pikaisesti päissäni laskin, niin nollakorolla 70k€ per 7 vuotta on noin 833 euroa/kk suoraan lyhennyksiin. Jos tuohon laitetaan vaikka tuo 0,5% katto joka maksaa sulle 0,66% vuodessa niin maksuerä nousee parilla kympillä noin 853 euroon, eli makselet siitä pankille korkoja noin 1680 euroa 7 vuoden aikana mikäli nollakorkojen aika jatkuu.

Koska maksat 0,66% korkeampaa marginaalia lainastasi pankille, alat "hyötymään" korkokatosta vasta jos euribor nousee 0,66%-yks. yli kattotason, eli 1,16%:iin. Kaikki sitä alemmat korkotasot olis olleet halvempia ilman suojausta koska sulla ei oleis lisämarginaalia lainassa.

Ajatusleikki, oletetaan nykeiseksi marginaaliksi 0,5%, Euribor nousee kolmen vuoden päästä 0,5%:iin ja kokonaiskorko siten prosenttiin, pääomaa on jäljellä n. 40k€.

Ilman korkosuojausta makselet 1% kokonaiskorolla seuraavat neljä vuotta noin 850 euroa kuussa. Korkokaton kanssa Euribor 0,5% + vanha marginaalisi 0,5% + korkosuojauksen marginaali 0,66% = 1,66% kokonaiskorko, jolloin maksat seuraavat 4 vuotta noin 862 euroa. Siihen päälle vielä se pari kymppiä per kk mitä maksoit ekstraa edelliset kolme vuotta niin olet maksanut pankille 7 vuodessa 1152 euroa enemmän kuin ilman korkosuojausta.

Jos euribor hyppäis 2%:iin niin ilman korkosuojausta maksaisit 2,5% kokonaiskorolla seuraavat 4 vuotta reilut noin 876,50 euroa. Korkosuojauksen kanssa maksaisit tuota aiemmin laskettua 862 euroa, eli säästäisit noin 14,50 euroa kuukaudessa joka tarkoittaa 4 vuoden aikana 696 euron säästöä.

Sitten kun siitä lasketaan pois se mitä maksoit ekstraa ensimmäiset 3 vuotta, eli 20 eur * 12kk * 3v = 720 euroa niin nettosäästö on 696 - 720 = -24 euroa...

Näin kun paska osui tuulettimeen ja euribor nousi 3 vuoden jälkeen 2%:iin niin korkojen nousua silmällä pitäen ottamasi korkokatto aiheutti sulle 24 euron nettomenetyksen. Summista huomaa että nyt kuitenkin liikutaan kymppien luokassa, eli niin säästö- kuin menetyspotentiaali on kohtuullisen pieni kummassakin tapauksessa. Mihinkään 6% euriboreihin en kuitenkaan henk.koht. usko koska se käytännössä kaataisi maailmantalouden, tuo pari prosenttiakin on mielestäni jo aika rohkea veikkaus ja vaatisi aika radikaalin muutoksen nykytilaan.

Laskelman lopputulos vaihtelee toki muuttujien mukaan, mutta kannattaa tuolla tavalla kriittisesti miettiä mikä on se korkokaton "break even point", eli missä kohdassa sä alat siitä oikeasti vasta hyötymään.

Hyviä laskelmia, kiitos tästä. Tuo reilu 70t on joo ainoa laina. Oon saanut tosi tehokkaasti lyhennettyä kun tuli hyvään aikaan otettua laina, eli sai suht hyvän marginaalin ja 1kk euriborin joka vielä syö marginaalia, eli tälläkin hetkellä korot pyöreä 0%. Nyt kun korot on alhaalla niin aattelin että voisi saada hyvään hintaan tuon korkokaton jos ja kun ne kuitenkin jossain vaiheessa lähtevät nousuun, niin siksi kysyin pankilta tarjousta. Mutta kun ei ole referenssejä niin aattelin tätä kautta vielä kysyä onko tuossa järkeä ja kannattaako esim. tuota vielä alkaa tinkaamaan.

Korkokaton hinta on yhteensä 2000€, ja keskimäärin kuukaudessa 24€. Tämä tarkoittaa laina-ajan muutoksena 2kk, joka ei ole paha siitä mielenrauhasta jos nyt on ollenkaan pelkoa siitä että korot lähtisivät rakettimaiseen nousuun. Tuota en tietenkään itse tiedä mutta luulisi että tämä korona ennemmin tai myöhemmin saa paskan osumaan tuulettimeen.
Jos viitekorko nousee 3%:iin niin ilman korkokattoa olisi koron osuus maksuerästä jo yli 200€, mutta toki se kuinka pitkään mennään nollakoroilla vaikuttaa siihen mitä tuo koron nousu sitten lopulta tuli maksamaan yhteensä... Sitten en tiedä mikä on todennäköisyys sille että nousevat lama-ajan lukemiin, eli lähemmäs 10%?

 

[Make]

Minulla on asuntolaina kahdessa osassa, toinen n. 100t isompi kuin toinen. Periaatteessa se pienempi ei ole asuntolainaa vaan asuntolainan käsirahana käytettyä lainaa Pienemmässä lainassa on 0.04% isompi marginaali ja molemmat käyttää Euribor 12kk:ta viitekorkona. Jos haluan lyhentää nopeammin noita lainoja niin kumpaa kannattaa lyhentää nopeammin (jos vain toista)?

Isompi laina = isommat korkokulut mikäli korot nousisi paljonkin
Pienempi laina = hieman isompi marginaali + "ylimääräinen" 2,5€/kk käsittelykulu, saisin tämän lyhennettyä loppuun varmaan alle 5 vuodessa ihan helposti.

 

[zerasse]

Itse kilpailutin juuri asuntolainan ja S-Pankista 0,49 marginaali, Nordeasta 0,68. Muiden pankkien marginaalit eivät olleet lähelläkään.

 

[mustajoki]

Minulla on asuntolaina kahdessa osassa, toinen n. 100t isompi kuin toinen. Periaatteessa se pienempi ei ole asuntolainaa vaan asuntolainan käsirahana käytettyä lainaa Pienemmässä lainassa on 0.04% isompi marginaali ja molemmat käyttää Euribor 12kk:ta viitekorkona. Jos haluan lyhentää nopeammin noita lainoja niin kumpaa kannattaa lyhentää nopeammin (jos vain toista)?

Isompi laina = isommat korkokulut mikäli korot nousisi paljonkin
Pienempi laina = hieman isompi marginaali + "ylimääräinen" 2,5€/kk käsittelykulu, saisin tämän lyhennettyä loppuun varmaan alle 5 vuodessa ihan helposti.

Pienempää minä lyhentäisin ensin. Isompi marginaali ja lisäkäsittelykulu + sitten kun se on maksettu pois, normikuukausierä pienenee... ellei tässä ole joku knoppi tyyliin laina on tyyppiä jossa ylimääräiset lyhennykset pienentävät kuukausierää eikä lyhennä jäljellä olevaa maksuaikaa. Tai lyhennystapa annuiteetti vs tasalyhennys vs tasaerä poikkeaa lainojen suhteen, tai jotain muuta.

 

[Kvarkki]

Hyviä laskelmia, kiitos tästä. Tuo reilu 70t on joo ainoa laina. Oon saanut tosi tehokkaasti lyhennettyä kun tuli hyvään aikaan otettua laina, eli sai suht hyvän marginaalin ja 1kk euriborin joka vielä syö marginaalia, eli tälläkin hetkellä korot pyöreä 0%. Nyt kun korot on alhaalla niin aattelin että voisi saada hyvään hintaan tuon korkokaton jos ja kun ne kuitenkin jossain vaiheessa lähtevät nousuun, niin siksi kysyin pankilta tarjousta. Mutta kun ei ole referenssejä niin aattelin tätä kautta vielä kysyä onko tuossa järkeä ja kannattaako esim. tuota vielä alkaa tinkaamaan.

Korkokaton hinta on yhteensä 2000€, ja keskimäärin kuukaudessa 24€. Tämä tarkoittaa laina-ajan muutoksena 2kk, joka ei ole paha siitä mielenrauhasta jos nyt on ollenkaan pelkoa siitä että korot lähtisivät rakettimaiseen nousuun. Tuota en tietenkään itse tiedä mutta luulisi että tämä korona ennemmin tai myöhemmin saa paskan osumaan tuulettimeen.
Jos viitekorko nousee 3%:iin niin ilman korkokattoa olisi koron osuus maksuerästä jo yli 200€, mutta toki se kuinka pitkään mennään nollakoroilla vaikuttaa siihen mitä tuo koron nousu sitten lopulta tuli maksamaan yhteensä... Sitten en tiedä mikä on todennäköisyys sille että nousevat lama-ajan lukemiin, eli lähemmäs 10%?

Jos olisi todellista pelkoa tosi korkeista koroista, niin luuletko että tätä tuotetta sinulle halvalla myytäisiin? Klassinen myyjän ketunhäntä kainalossa pelottelutaktiikka. Pystyt nykyisellä lyhennykselläs maksamaan korkoja lähes 15% asti eli aikalailla 0 riski, että et pahassakaan tilanteessa pystyisi selviämään. Ja ihan lähitulevaisuudessa korot ei mihinkään pomppaaa. Loppupuolella lainasumma taas on niin pieni, että pärjäät oli korko mikä tahansa.

e: Mun mielestä nuo laskelmat osoittavat, että ronskeillakin (mutta jotenkin realistisilla) koroilla odotettavissa on lähinnä tappiota sulle.

 

[Saadisti]

Jos olisi todellista pelkoa tosi korkeista koroista, niin luuletko että tätä tuotetta sinulle halvalla myytäisiin? Klassinen myyjän ketunhäntä kainalossa pelottelutaktiikka. Pystyt nykyisellä lyhennykselläs maksamaan korkoja lähes 15% asti eli aikalailla 0 riski, että et pahassakaan tilanteessa pystyisi selviämään. Ja ihan lähitulevaisuudessa korot ei mihinkään pomppaaa. Loppupuolella lainasumma taas on niin pieni, että pärjäät oli korko mikä tahansa.

e: Mun mielestä nuo laskelmat osoittavat, että ronskeillakin (mutta jotenkin realistisilla) koroilla odotettavissa on lähinnä tappiota sulle.

Siltä kyllä vaikuttaa... Lupasivat palata ensi viikolla asiaan niin katsotaan jos saisi vielä tuosta hinnasta reilusti pois, muuten taidan unohtaa koko homman.

 

[Paolo Pastarino]

Jos olisi todellista pelkoa tosi korkeista koroista, niin luuletko että tätä tuotetta sinulle halvalla myytäisiin?

Ei pankeilla ole mitään satavarmaa kristallipalloa, josta näkisi tulevaisuuden. Ihan ihmisiä sielläkin on töissä. Samalla lailla sähköyhtiöt tarjosivat edullisia määräaikaisia sopimuksia pitkälle tähän vuoteen, kunnes hinnat lähtivät laukalle. Luulisi, että heidän ennustajaeksperttinsä olisivat nähneet tulevan hinnan nousun, jos olisivat täydellisiä.

 

[Kvarkki]

Ei pankeilla ole mitään satavarmaa kristallipalloa, josta näkisi tulevaisuuden. Ihan ihmisiä sielläkin on töissä. Samalla lailla sähköyhtiöt tarjosivat edullisia määräaikaisia sopimuksia pitkälle tähän vuoteen, kunnes hinnat lähtivät laukalle. Luulisi, että heidän ennustajaeksperttinsä olisivat nähneet tulevan hinnan nousun, jos olisivat täydellisiä.

No ei aina voi onnistua, mutta jos pistää asialle amatöörin vs. työkseen asioita hoitavan, niin eiköhän se työkseen tekevä ole paremmin kartalla. Ts. tuote on todennäköisemmin hinnoiteltu niin, että sen ottaja jää tappiolle. Kuka sitten se vastapuoli onkaan, asiakkaan pankki vetää varmat massit välistä. Samalla tavalla ne sähköyhtiötkin kesällä toimivat, ostivat tuotantoa hinnalla x ja myivät ulos x+y hinnalla. Olemattomalla riskillä vakaata tuottoa. Ei tarvetta kristallipallolle. (Toki olihan tuossa tuo yksi tuuhiofirma, joka ei ilmeisesti osannut suojata myyntejään.)

 

[Saadisti]

No ei aina voi onnistua, mutta jos pistää asialle amatöörin vs. työkseen asioita hoitavan, niin eiköhän se työkseen tekevä ole paremmin kartalla. Ts. tuote on todennäköisemmin hinnoiteltu niin, että sen ottaja jää tappiolle. Kuka sitten se vastapuoli onkaan, asiakkaan pankki vetää varmat massit välistä. Samalla tavalla ne sähköyhtiötkin kesällä toimivat, ostivat tuotantoa hinnalla x ja myivät ulos x+y hinnalla. Olemattomalla riskillä vakaata tuottoa. Ei tarvetta kristallipallolle. (Toki olihan tuossa tuo yksi tuuhiofirma, joka ei ilmeisesti osannut suojata myyntejään.)

Tässähän on jonkinlainen analogia vakuutuksiin. Kyllähän niissäkin vakuutusyhtiöt ovat se "voittava" osapuoli mutta silti niitä vakuutuksia on hyvä ottaa vaikka keskimääräisesti jääkin "tappiolle".

 

[halenism]

Kyllä mutta kaikkea ei kannata vakuuttaa, tai ainakaan hintaa miettimättä.
Esim se asunto kannattaa (mielestäni) vakuuttaa koska jos sattuu huono tuuri niin tappio on karmean iso. Tuon lainan kohdalla tappio ei millään realistisella skenaariolla ole karmean iso.
Toki koroilla on teoriassa mahdollisuus nousta kaksinumeroisiin lukuihin (tai vaikka kolme, neljä jne...) mutta asiantuntijoiden parhaat arvaukset on joidenkin prosenttiyksiköiden suunnalla lähivuodet.

Kristallipalloa ei kenelläkään ole, joten aika näyttää mikä olisi ollut paras ratkaisu.

 

[Make]

Pienempää minä lyhentäisin ensin. Isompi marginaali ja lisäkäsittelykulu + sitten kun se on maksettu pois, normikuukausierä pienenee... ellei tässä ole joku knoppi tyyliin laina on tyyppiä jossa ylimääräiset lyhennykset pienentävät kuukausierää eikä lyhennä jäljellä olevaa maksuaikaa. Tai lyhennystapa annuiteetti vs tasalyhennys vs tasaerä poikkeaa lainojen suhteen, tai jotain muuta.

Annuiteettilainoja molemmat, lyhennyslaskelma taulukossa oli aina laskeva kuukausierä.

 

[Juomatilaaja]

No ei aina voi onnistua, mutta jos pistää asialle amatöörin vs. työkseen asioita hoitavan, niin eiköhän se työkseen tekevä ole paremmin kartalla. Ts. tuote on todennäköisemmin hinnoiteltu niin, että sen ottaja jää tappiolle. Kuka sitten se vastapuoli onkaan, asiakkaan pankki vetää varmat massit välistä. Samalla tavalla ne sähköyhtiötkin kesällä toimivat, ostivat tuotantoa hinnalla x ja myivät ulos x+y hinnalla. Olemattomalla riskillä vakaata tuottoa. Ei tarvetta kristallipallolle. (Toki olihan tuossa tuo yksi tuuhiofirma, joka ei ilmeisesti osannut suojata myyntejään.)

Jos pankin välistä ottamat massit pelottaa, niin koko asuntolainaa ei kannata nostaa. Pankki kun saa siitä hyötyä. Korkosuojauksen hinta määräytyy markkinoilta saatavasta rahan hinnasta ja pankin marginaalista. "Työkseen asioita hoitavilla" ei ole mitään kiveen hakattua mielipidettä korkokehityksestä, vaan se mielipide tarkistetaan joka päivä. Esim. 15 vuoden euroswapit ovat nousseet reilu vuodessa noin 0,55 % ja parissa kuukaudessakin noin 0,2 %.

Tai jos haetaan muuten esimerkkejä finanssikriisin jälkeen, niin kevät-kesällä 2015 swapit nousi kolmessa kuukaudessa 0,8 % tai loppuvuodesta 2011 muutamassa kuukaudessa 1,2 %. Ja tietenkin yhtälailla nopeista pudotuksista voi hakea niitä esimerkkejä siitä, kuinka ns. ammattilaisten korkokuva muuttuu merkittävästi lyhyessä ajassa.

 

[Kvarkki]

Jos pankin välistä ottamat massit pelottaa, niin koko asuntolainaa ei kannata nostaa. Pankki kun saa siitä hyötyä. Korkosuojauksen hinta määräytyy markkinoilta saatavasta rahan hinnasta ja pankin marginaalista. "Työkseen asioita hoitavilla" ei ole mitään kiveen hakattua mielipidettä korkokehityksestä, vaan se mielipide tarkistetaan joka päivä. Esim. 15 vuoden euroswapit ovat nousseet reilu vuodessa noin 0,55 % ja parissa kuukaudessakin noin 0,2 %.

Tai jos haetaan muuten esimerkkejä finanssikriisin jälkeen, niin kevät-kesällä 2015 swapit nousi kolmessa kuukaudessa 0,8 % tai loppuvuodesta 2011 muutamassa kuukaudessa 1,2 %. Ja tietenkin yhtälailla nopeista pudotuksista voi hakea niitä esimerkkejä siitä, kuinka ns. ammattilaisten korkokuva muuttuu merkittävästi lyhyessä ajassa.

Kyllä, mutta millä tahansa hetkellä se ammattilaisen näkemys on sen hetken ”valistunein” arvaus käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Kyllä se amatöörikin joskus voittaa, mutta en sen puolesta rahojani pistäis vedonlyönnissä. En ymmärrä miksi nussit pilkkua pyöreäksi tässä asiassa, kun samat jutut jo kertaalleen pistit vähän eri sanoin. Harmittaako omat maksetut korkokatot vai mikä tässä jutussa niin ahdistaa, kun pelostakin yms. täytyy lisäksi höpistä? Palvelusta peritään maksu, selvähän se on. Nyt oli kyse siitä kannattaako maksaa todennäköisesti turhasta palvelusta.

 

[Juomatilaaja]

Kyllä mutta kaikkea ei kannata vakuuttaa, tai ainakaan hintaa miettimättä.
Esim se asunto kannattaa (mielestäni) vakuuttaa koska jos sattuu huono tuuri niin tappio on karmean iso. Tuon lainan kohdalla tappio ei millään realistisella skenaariolla ole karmean iso.
Toki koroilla on teoriassa mahdollisuus nousta kaksinumeroisiin lukuihin (tai vaikka kolme, neljä jne...) mutta asiantuntijoiden parhaat arvaukset on joidenkin prosenttiyksiköiden suunnalla lähivuodet.

Kristallipalloa ei kenelläkään ole, joten aika näyttää mikä olisi ollut paras ratkaisu.

Korkosuojaus poistaa korkoriskin, ja siten mahdollistaa korkeamman riskinoton toisaalla. Esimerkiksi suuremman velka-asteen asuntoveloissa kuin mihin olisi valmis muuttuvien korkojen maailmassa.

Otetaan summien puolesta mielikuvituksellinen esimerkki. Koska itselläni asuntolainat kohdistuu ennen kaikkea sijoitusasuntoihin, ja niiden saralla korkosuojaus on vastuullisemman riskinhallinnan vuoksi suositumpaa, käytän sitä esimerkkinä. Nostan Osuuspankista 500t lainan, jonka korkosuojaan 14 vuodeksi 0,6 % lisähinnalla. Lähtötason lisähinta tuosta on 3 000 euroa vuodessa. Matalampaa pääomaveroprosenttia esimerkissä käyttäen korkosuojauksen nettohinta on 2 100 euroa.

Koska minua harmittaa tuo Osuuspankille maksamani 2 100 euroa, haluan saada sen pankilta takaisin. Päätän siis ostaa Osuuspankilta tuotto-osuuksia, jonka voin turvallisin mielin odottaa tuottavan nollakorkojen aikakaudellakin keskimäärin 3,5 % (vakiotuotto on 3,25 %, mutta esim. tältä vuodelta on odotettavissa 1,2 %:n lisäkorko). Ilokseni tässä tuotteessa tuoton veroprosentti on kohtuulliset 7,5 %. Minun tarvitsee tehdä siis 65 000 euron sijoitus halutun tuoton saavuttamiseksi.

Mukavinta tuossa viritelmässä on se, että joka vuosi tuo tuotto-osuus tuottaa tuon saman, mutta korkosuojauksen vuosikustannus laskee velan lyhentyessä. Jos viitekorot nousevat, kämppälainojeni korot eivät nouse, mutta tuotto-osuuden tuoton voi odottaa nousevan.

Jos pelaisin muuttuvilla koroilla, ottaisin velkariskiä vähintäänkin tuo tuotto-osuuksiin sijoittamani summan edestä vähemmän.

Oikeassa elämässä sijoitan toki enemmän pörssiin kuin osuuskuntien tuotto-osuuksiin. Otin nyt vain tuollaisen esimerkin siksi, että tuossa sijoituksessa sijoitetun pääoman arvo ei heilu ja se on osakkeita turvallisempi ja helpommin ymmärrettävä sijoituskohde.

Edelleen lasken omalla kohdallani, että korkosuojaus on taloudellisesti kannattava, vaikka korot eivät nousisi koskaan yhtään mihinkään. Se ei ole vaihtoehto, että korkoriskin kanssa pitäisin nykyistä velka-astetta. Ei, vaikka nykyaikana oma velka-asteeni sijoituksissa taitaa olla korkeintaan tasoa maltillinen. Eli alle 50 %.

 

[Juomatilaaja]

Kyllä, mutta millä tahansa hetkellä se ammattilaisen näkemys on sen hetken ”valistunein” arvaus käytettävissä olevan tiedon pohjalta. Kyllä se amatöörikin joskus voittaa, mutta en sen puolesta rahojani pistäis vedonlyönnissä. En ymmärrä miksi nussit pilkkua pyöreäksi tässä asiassa, kun samat jutut jo kertaalleen pistit vähän eri sanoin. Harmittaako omat maksetut korkokatot vai mikä tässä jutussa niin ahdistaa, kun pelostakin yms. täytyy lisäksi höpistä? Palvelusta peritään maksu, selvähän se on. Nyt oli kyse siitä kannattaako maksaa todennäköisesti turhasta palvelusta.

Ei harmita maksetut korkokatot lainkaan. Kuten toisessa viestissäni yritin avata, korkoriskin eliminointi lisää riskinottohaluani toisaalla, ja siinä kokonaisuudessa korkokatto on minulle hyödyllinen instrumentti jo tässä hetkessä.

Kummasti se korkosuojaus näyttää maistuvan "talolainoissa" myös suuremmille pelureille. Pörssiyhtiöistä esim. Cityconin suojausaste oli viime osarin mukaan noussut 89 %:iin, kun se vuotta aiemmin oli 81 %. Kojamolla prosentit ovat muistini mukaan vielä suuremmat.

Ja vielä. Pidänkö euroalueen korkojen merkittävää nousua esim. seuraavan viiden vuoden aikana realistisesti mahdollisena? Kyllä pidän. Entä pidänkö euroalueen korkojen merkittävää nousua seuraavan viiden vuoden aikana todennäköisenä? En pidä. Vetoa en aiheesta löisi, mutta riskejä karsin.

Koska nykyinen keskuspankkien kokeilu on niin ainutlaatuinen ja ennakoimaton, en muuten pidä korkojen laskuakaan pois suljettuna vaihtoehtona, joskin todennäköisyys sille lienee paljon pienempi kuin korkojen nousulle. Enkä sitä, että pankit alkavat maksaa velallisille lainoista. Vaikka tuo kuulostaakin pähkähullulta skenaariolta, niin Tanskassa tuo toimii jo: Tähän on tultu – tanskalaispankki tarjoaa asuntolainoja negatiivisella korolla Sen vuoksi annan arvoa myös sille, että korkosuojaussopimus on sellainen, josta tarvittaessa pääsee ilman sanktiomaksuja irtautumaan.

 

[edup]

Saako OP:lta sellaisen josta pääsee ilman kuluja irti ? Säästöpankista kun kysyin irtautumishintoja (kiinteä korko), niin aika paljon tuli kiertelyä ja kaartelua ja vastaus oli luokkaa että riippuu vähän kuun asennosta, mutta huomattavan kallista oli tuli suusta lopuksi.

Se ero tulee nimenomaan juuri siitä onko kiinteä korko vai ei. Vaihtuvakorkoiset pitää lakisääteisesti voida maksaa pois ilman että joutuu makselemaan niitä korkoja mitkä pankki siinä ennenaikaisessa takaisinmaksussa "menettää".

Ja kun se itse korkosuojaus OP:lla korkokatossa maksetaan osana sitä korkomarginaalia, niin siinähän se katoaa kun lainan maksaa ennenaikaisesti pois. Löytyy sieltä varmaan se kiinteäkorkoinenkin, mutta siinä mahdollisesti sitten juuri sama ongelma kuin tuossa mitä olit Säästöpankin kanssa jutellut.

 

[Juomatilaaja]

Saako OP:lta sellaisen josta pääsee ilman kuluja irti ? Säästöpankista kun kysyin irtautumishintoja (kiinteä korko), niin aika paljon tuli kiertelyä ja kaartelua ja vastaus oli luokkaa että riippuu vähän kuun asennosta, mutta huomattavan kallista oli tuli suusta lopuksi.

Itselläni on käytössä OP:n 0,01 %:n korkokatto. Eli vaikka kyse onkin lähes kiinteästä korosta, niin teknisesti kyse on korkokatosta. OP:llä on tarjolla myös kiinteä korko, josta omistaja-asiakkaat eivät joudu myöskään maksamaan sakkoja esim. ennenaikaisen takaisinmaksun yhteydessä. Molemmat noista tuotteista ovat sinällään sellaisia, että korkosuojausta ei voi purkaa siinä lainasopimuksessa, mutta lainan voi ilman sanktiomaksuja sitten siirtää halutessaan toiseen pankkiin.

 

[Sid]

Olen nostamassa vaimon kanssa kahden viikon päästä ~290k € lainan, jossa asiakasmarginaali 0,45% ja maksuaika 25 vuotta. Lasketin useamman eri vaihtoehdon korkosuojaukselle, mistä sitoviin lainatarjouksiin jäi kaksi:
10 vuoden katto 1,33% ja hinta 0,45%+0,87%=1,33% eli korko olisi aina sama. Kustannus n. 22k €.
14 vuoden katto 1,71% hintaan 0,45%+0,76%=1,21% mikä maksaisi laina-ajalla melkein 25k €.

Noiden lisäksi tulossa 80k € bullet-laina vuodeksi. Luultavasti tartun tuohon 14-vuotiseen suojaan, ellei hinnat ole kovasti pompanneet tarjousajankohdasta.

 

[Mason]

Olen nostamassa vaimon kanssa kahden viikon päästä ~290k € lainan, jossa asiakasmarginaali 0,45% ja maksuaika 25 vuotta. Lasketin useamman eri vaihtoehdon korkosuojaukselle, mistä sitoviin lainatarjouksiin jäi kaksi:
10 vuoden katto 1,33% ja hinta 0,45%+0,87%=1,33% eli korko olisi aina sama. Kustannus n. 22k €.
14 vuoden katto 1,71% hintaan 0,45%+0,76%=1,21% mikä maksaisi laina-ajalla melkein 25k €.

Noiden lisäksi tulossa 80k € bullet-laina vuodeksi. Luultavasti tartun tuohon 14-vuotiseen suojaan, ellei hinnat ole kovasti pompanneet tarjousajankohdasta.

Laskitko että millaisia koronnousuja tuo vaatisi jotta korkokatto tulee halvemmaksi? Jos leikitetään että vaikka pari ekaa vuotta korko ei juurikaan muutu.

 

[Joukahaine]

Tuo korkokatto kannattaa laskea auki, kuinka paljon on valmis maksamaan. Jos nukkuu yönsä paremmin ja stressittömästi niin mitä siihen kukaan sanomaan, sen takia vakuutuksiakin maksetaan että "jos". Samaa kuului jo 5vuotta sitten kun talon ostin, että kohta nousee korot, kannataa suojautua. En ottanut korkokattoa, eikä ole noussut mutta olisi voinut nousta. Nyt jos pitäisi päättää niin en ottaisi vieläkään, mutta "jos ne ihan kohta" nousevat kunnolla niin sitten tietysti harmittaisi. Näihin on vain arvauksia, ei kukaan tiedä. Jos sanon, että korot nousevat niin olen oikeassa, mutta kysymys onkin milloin..

 

[Aatos]

Aina voi myös tehdä osasuojauksen ottamalla sekä kiinteän että vaihtuvakorkoisen lainan

 

[Taneli-]

Tuo korkokatto kannattaa laskea auki, kuinka paljon on valmis maksamaan. Jos nukkuu yönsä paremmin ja stressittömästi niin mitä siihen kukaan sanomaan, sen takia vakuutuksiakin maksetaan että "jos". Samaa kuului jo 5vuotta sitten kun talon ostin, että kohta nousee korot, kannataa suojautua. En ottanut korkokattoa, eikä ole noussut mutta olisi voinut nousta. Nyt jos pitäisi päättää niin en ottaisi vieläkään, mutta "jos ne ihan kohta" nousevat kunnolla niin sitten tietysti harmittaisi. Näihin on vain arvauksia, ei kukaan tiedä. Jos sanon, että korot nousevat niin olen oikeassa, mutta kysymys onkin milloin..

Täysin samaa mieltä, itse otin lainan 2013/2014 ja nyt 2022 korot ovat miinuksella ja 6kk euribor käytössä.

Että itse olisin ns. hyötynyt korkosuojasta (sanotaan nyt 14 vuotta ja 1%) siitä olisi täytynyt maksaa melkoisesti ja euriborin täytyisi nousta todella korkeisiin lukemiin tuossa 2024-2025 ja pysyä siellä ainakin sen 3+ vuotta mihin en usko.

Totta että 2008 12kk euribor oli useita kuukausia 5% tuntumassa ja päällekin ja samanlaisia lukuja nähtiin tuossa 2000 vuoden aikana. Mutta 2014 - 2016 se oli aika lailla nollassa (2013-2014 noin 0.5%), helmikuussa 2016 kääntyi ensimmäisen kerran miinukselle. Siitä eteenpäin on lähes jatkuvasti tehty arvioita että kohta se nousee (esim. 2018 arvioitiin että 2019 se nousisi hitaasti ja 2020 olisi tuolla noin 1% korvissa).

Nyt esitän siis oman arvioni että 2022 ei tule nousemaan, 2023 aikaisintaan voidaan päästä nollan lähelle.
Joku voisi ihan aiheellisesti kysyä mitä olisin tehnyt jos ns. roska olisi lentänyt tuulettimeen ja korot nousseet. Siksi olen joka kuukausi pyrkinyt laittamaan lainanlyhennys tilille noin 25-50% enemmän rahaa kuin olisi tarvinut ja muutaman kerran tehtnyt ylimääräisen lyhennyksen. Tarvisi vaan taas soitella kohta ja pyytää tekemään uusi lyhennys, laina aikahan säilyy samana joten summa mitä makselee käytännössä vain pienentyy.

 

[mustajoki]

Itse olen pohdiskellut tämänhetkistä tilannetta, että niin kauan kuin euroalueen inflaatio ei johda erityisen suuriin palkankorotuksiin, korot pysynevät alhaalla. Mutta jos duunarit alkavat oikeasti saamaan palkankorotuksia, keskuspankkielvytys laitetaan hyvin äkkiä poikki. Keski-Euroopan ehdoilla mennään niin koroissa kuin sähkön pörssihinnoissa.

 

[Juomatilaaja]

Itse olen pohdiskellut tämänhetkistä tilannetta, että niin kauan kuin euroalueen inflaatio ei johda erityisen suuriin palkankorotuksiin, korot pysynevät alhaalla. Mutta jos duunarit alkavat oikeasti saamaan palkankorotuksia, keskuspankkielvytys laitetaan hyvin äkkiä poikki. Keski-Euroopan ehdoilla mennään niin koroissa kuin sähkön pörssihinnoissa.

"Työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten kasvuvauhdissa on ollut suurta vaihtelua työpaikkojen säilyttämisjärjestelyjen aikana. Järjestelyjen myötä palkansaajakorvausten vuotuinen kasvuvauhti hidastui vuonna 2020 ja elpyi taas vuoden 2021 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana. Järjestelyjen odotetaan vaikuttavan palkansaajakorvauksiin vielä vuoden 2022 alkupuoliskolla, mutta ne hidastavat korvausten vuotuista kasvuvauhtia vain hieman, eli kasvun arvioidaan olevan keskimäärin 4,2 % vuonna 2021 ja 3,8 % vuonna 2022. Palkkojen nousun odotetaan olevan hieman hitaampaa eli 2,9 % vuosina 2023 ja 2024." (Lähde: Euroalueen talousnäkymiä koskevat eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot, joulukuu 2021 )

Huomioitavaa on myös arvioiden nopea muutos. Vielä syyskuussa arvio tämän vuoden palkansaajakorvausten kasvusta oli 2,9 % ja nyt se on tosiaan 3,8 %.

 

[noble]

Tarkoituksena olisi pankista siirtää hieman varallisuutta toiseen paikkaan. Nordea kyseessä ja ilmeisesti Premium asiakkuus tippuisi pois siirron myötä ja virkailija alkoi puhumaan sen mahdollistamista edullisista lainoista.
Jäin miettimään, mitä virkailija meinasi, uusi lainoja vai olemassa olevia. Minulla on voimassa oleva asuntolaina Nordeassa, voivatko he tuon verukkeella muuttaa olemassa olevan lainan marginaalia yksipuolisesti?

 

[Kvarkki]

Liittyiskö muutaman euro kk-maksuihin tms. joutavaan. Sopimusehdoissahan tuo pitäisi lukea, jos siinä on joku kytkös. Pakkohan niiden on kysyttäessä myös kertoa, jos nykyiset lainat muuttuisivat ko. muutoksen myötä. Jos sieltä ei tule kuin epämääräistä ulinaa, niin vastaus lienee silloin "ei vaikuta".

 

[noble]

Asuntovelallisella ne pankkipalvelut ja kortit pysyvät muutenkin ilmaisena.

Premium-asiakkaan eduissa kirjoitetaan näin:

Tutustu Premium-asiakkaan lähipiirin etuihin.

• Premium-asiakkaan lähipiiriin kuuluvalla on mahdollisuus saada asuntolaina kilpailukykyiseen hintaan.

 

[kjns]

virkailija alkoi puhumaan sen mahdollistamista edullisista lainoista.
Jäin miettimään, mitä virkailija meinasi, uusi lainoja vai olemassa olevia. Minulla on voimassa oleva asuntolaina Nordeassa, voivatko he tuon verukkeella muuttaa olemassa olevan lainan marginaalia yksipuolisesti?

Saattoi tarkoittaa myös ihan näitä Joustoluottoja sun muita mitkä on Premium asiakkaille edullisempia, puhekielessä kääntyy pankkitädilläkin helposti lainaksi vaikka on kulutusluotto...

Edit: ja jotta voisivat muuttaa marginaalia niin pitäisi olla maininta sopimuksissa lainan ehtojen riippuvan asiakkuustasosta. Esim. mulla kun on Danskesta laina "Akava-marginaalilla" niin tämä lukee ehdoissa että jos asiakas eroaa etuun oikeuttavasta ammattiliitosta voi pankki nostaa marginaalin tasolle x.

 

[jeppejehu]

Mitenköhän kun laittaa ostotarjouksen jonka ehtona on että laina järjestyy, mutta ei järjestykään omasta pankista, niin voiko vaatia että pitää hakea muualtakin. Jotenkin ajattelisin että ei, mutta onko mahdollista?

 

[kjns]

Mitenköhän kun laittaa ostotarjouksen jonka ehtona on että laina järjestyy, mutta ei järjestykään omasta pankista, niin voiko vaatia että pitää hakea muualtakin. Jotenkin ajattelisin että ei, mutta onko mahdollista?

Mistäänhän ne ei sitä saa tietää mistä kaikkialta olet lainatarjouksen pyytänyt, ellet itse kerro. Ehtohan koskee myös tilannetta jossa lainaa ei saa "hyväksyttävillä ehdoilla", eli esim. saat vain niin kallista lainaa ettet halua sellaista nostaa.

Riittää että ilmoitat myyjälle ettet saanut lainaa ja homma on sillä selvä.
Tosin myyjähän yleensä jättää sitten ehdollisiin tarjouksiin mahdollisuuden myydä kohde suoralla kaupalla jollekin muulle niin kauan kuin sulla on ehto auki.

Ihan toinen asia on taas sitten se, että ei kannata pyytää tarjousta vain "omasta pankista", vaan kilpailuttaa useampi pankki. Siinä säästää äkkiä (kymmeniä) tuhansia euroja korkomenoissa lainan suuruudesta riippuen jos marginaali on 1,5% sijasta 0,5%...

 

[Mason]

Mitenköhän kun laittaa ostotarjouksen jonka ehtona on että laina järjestyy, mutta ei järjestykään omasta pankista, niin voiko vaatia että pitää hakea muualtakin. Jotenkin ajattelisin että ei, mutta onko mahdollista?

Kannattaa joka tapauksessa hakea jonkin sortin lainalupaus pankista etukäteen, ei se sido mihinkään.

 

[Paolo Pastarino]

Tuleekohan sähkön todennäköisesti pysyvällä hintatason nousulla (kuinka paljon se sitten onkaan) olemaan kovinkin huomattava hintoja alentava vaikutus kämppiin, joissa on sähkölämmitys? Odottaisin, että se näkyisi jossain määrin tuollaisten omakotitalojen ja rivarikämppien hinnoissa.

 

[kjns]

Ellei se nousu tule pitkässä jouksussa olemaan ihan huomattava, niin en näkis suuriakaan vaikutuksia olevan ainakaan uudemmissa ja energiatehokkaammissa (2000-luvun puolella rakennetut) kohteissa. Tietty joku iso sähkölämmitetty 70/80-luvun harakanpesä joka vetää 30MW vuodessa voi jo alkaa menettää arvoaan…

Noususuunnassahan ne muutkin lämmitysmuodot tuntuu olevan, öljy ja kaukolämpö nousee myös jatkuvasti, ja vaikuttaa se sähkön hinnannousu MLP ja VILP käyttäjien kukkaroonkin koska sähköllä ne kompurat pyörii. Viimeisissä maksaa sitten etupainotteisesti enemmän mutta säästää käyttökuluissa. Rakentamisen kustannus käyttöön nähden pienenee sitä mukaa kun käyttö kallistuu sähkön hinnan noustessa, joten kynnys noiden rakentamiseen madaltuu mitä kalliimpaa sähkö on. Ja varmaan korkeampi sähkön hinta saa viimeisetkin mohikaanit asentamaan ne ilpit kämppiin jos on suorasähkölämmitys…

 

[Jesse58]

Onko kellään ollut vastaavaa, ettei pankkia vaihtaessa asp-tilin siirto onnistuisi? Tilille on siis säästetty yli 6v ja aikalailla maksimi summilla ensimmäiset 5v... Eli onko pankilla mahdollisuus kieltäytyä?

 

[halenism]

Voisi ajatella että nyt kovasti esillä oleva sähkönhinnan nousu väkisin vaikuttaa sähkölämmitteisten asuntojen houkuttelevuuteen, nimenomaan niiden vanhempien. Pitkällä aikavälillä energia epäilemättä kallistuu joka suunnassa ja sähkö ei välttämättä ole käteen jäävä musta Pekka mutta jos nyt esim katsoisin +20v rivitalokämppää Tampereelta, niin jotain ihan maagista pitäisi olla tarjolla että valinta osuisi sähkölämmitteiseen(on ilmalämpöpumppua
tai ei) , kun valtaosa alueista on kaukolämmön piirissä.

Omakotitalot on sitten varmasti jatkossakin monimutkaisempi yhtälö....

 

[edup]

Onko kellään ollut vastaavaa, ettei pankkia vaihtaessa asp-tilin siirto onnistuisi? Tilille on siis säästetty yli 6v ja aikalailla maksimi summilla ensimmäiset 5v... Eli onko pankilla mahdollisuus kieltäytyä?

En tiedä onko varsinaisesti oikeutta/mahdollisuutta kieltäytyä, mutta ainahan ne voi itse lainan kohdalla tarjota niin huonoa marginaalia ja muita ehtoja, ettei kannata. Esim. Hypo ihan avoimesti tekee tuota, että eivät tee järkevää tarjousta ennen kuin joku muu pankki on maksanut ASP-korot pois alta.

 

[Jesse58]

En tiedä onko varsinaisesti oikeutta/mahdollisuutta kieltäytyä, mutta ainahan ne voi itse lainan kohdalla tarjota niin huonoa marginaalia ja muita ehtoja, ettei kannata. Esim. Hypo ihan avoimesti tekee tuota, että eivät tee järkevää tarjousta ennen kuin joku muu pankki on maksanut ASP-korot pois alta.

Sopivaa kohdetta ei ole, niin en pääse tuota todennäköisintä teoriaa koettamaan.

 

[Taneli-]

Voisi ajatella että nyt kovasti esillä oleva sähkönhinnan nousu väkisin vaikuttaa sähkölämmitteisten asuntojen houkuttelevuuteen, nimenomaan niiden vanhempien. Pitkällä aikavälillä energia epäilemättä kallistuu joka suunnassa ja sähkö ei välttämättä ole käteen jäävä musta Pekka mutta jos nyt esim katsoisin +20v rivitalokämppää Tampereelta, niin jotain ihan maagista pitäisi olla tarjolla että valinta osuisi sähkölämmitteiseen(on ilmalämpöpumppua
tai ei) , kun valtaosa alueista on kaukolämmön piirissä.

Omakotitalot on sitten varmasti jatkossakin monimutkaisempi yhtälö....

Toisaalta samalla logiikalla voisi olettaa että jos on kaksi taloa mistä toisessa on öljylämmitys ja toisessa maalämpö niin jälkimmäinen olisi ainakin jonkun 50-100k kalliimpi, näin ei kuitenkaan useasti ole. Tiedä sitten mistä syystä.

Eli yllättävän monet kuitenkin käyvät asuntokauppaa ns. mielikuvilla (ai kun ihana keittiö, siellä oli niin kivat tarratekstit seinillä ja huomasitko ne sisustustyynyt) kuin oikeilla faktoilla. Esim. onko vuokratontti vai oma tuntuu olevan ilman mitään vaikutusta hintaan vaikka sen luulisi olevan yksi suurimmistä päätös-syistä sen sijainnin ja ympäristön lisäksi.

 

[H4bu]

Onko kellään ollut vastaavaa, ettei pankkia vaihtaessa asp-tilin siirto onnistuisi? Tilille on siis säästetty yli 6v ja aikalailla maksimi summilla ensimmäiset 5v... Eli onko pankilla mahdollisuus kieltäytyä?

Juu, hankalaa oli saada muilta pankeilta ASP-lainatarjouksia. Esim. Danskelta tarjottiin vain suoraan normaalia lainaa, eikä tarjonnut niitä säästökorkoja. Asiakaspalvelija ei myöntänyt, että toimivat samalla tavalla kuin Hypo. Hän vihjasi, että saatte ASP-lainan huonoilla ehdoilla, ja paremmilla ehdoilla saatte kun kysytte myöhemmin. Onneksi kuitenkin saatiin toisesta pankista, jossa toisella oli jo valmiiksi asiointia, ihan kilpailukykyinen tarjous alkuperäiseen pankkiin verrattuna. Pieni etulyöntiasema tuolla toisella pankilla oli tarjouksessaan, kun ei sitä 1% korkoa ole tarvinnut maksaa. Se 4% lisäkorko tekee helposti tuosta ASP-lainasta pankille ihan nollapelin tai jopa tappiollisen, jos laina siirretään korkojen jälkeen pois toiseen pankkiin.

 

[Juomatilaaja]

Voisi ajatella että nyt kovasti esillä oleva sähkönhinnan nousu väkisin vaikuttaa sähkölämmitteisten asuntojen houkuttelevuuteen, nimenomaan niiden vanhempien. Pitkällä aikavälillä energia epäilemättä kallistuu joka suunnassa ja sähkö ei välttämättä ole käteen jäävä musta Pekka mutta jos nyt esim katsoisin +20v rivitalokämppää Tampereelta, niin jotain ihan maagista pitäisi olla tarjolla että valinta osuisi sähkölämmitteiseen(on ilmalämpöpumppua
tai ei) , kun valtaosa alueista on kaukolämmön piirissä.

Omakotitalot on sitten varmasti jatkossakin monimutkaisempi yhtälö....

Et ole tainnut kauheasti seurata kaukolämmön 2000-luvun hintakehitystä Tampereella? Monet taloyhtiöt pyristelevät tällä hetkellä irti kaukolämmöstä, ja hakevat maalämpöä vaihtoehdoksi. Kaikille se ei kuitenkaan ole mahdollista.

Itsellä on yksi suorasähkölämmitteinen rivarikämppä 2000-luvun alun kohteessa (ok, ei siis ihan vielä 20+ vuotta vanha). Yllätys on lähinnä ollut se, kuinka pienellä energiamäärällä kolmion saa lämmitettyä. Käytännössä kaikki lämmitys tapahtuu ilpillä, vaikka kämpästä toki löytyy lattialämmitys sekä lisälämmönlähteenä takka.