Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Taitaa kuitenkin 50:50 olla yleisin käytäntö - etenkin omakotitaloissa, joiden kaupan yhteydessä kuntotarkastus tehdään lähes aina. Tarkastuksesta suurin hyöty on kuitenkin aina ostajalle, joten ihan kohtuullista osallistua sen kuluihin.
Joku soppari varmaan kannattaa tehdä, että jos tarkasus on ok niin ostaa asunnon tms. Muutenhan myyjä voi tehdä niin, on olevinaan myymässä asuntoa ja teettää joko kokonaan tai osittain kuntotarkastuksen ostajan piikkiin ja sitten kun on sen saanut niin sanoo, että en mä nyt tätä asuntoa haluakkaan myydä.
 
Pankin kanssa:
- Lainalupaus omalta pankilta
- Asuntolainatarjous ainakin kolmelta pankilta
- Pitkä laina-aika (20-25v)
- 12kk eurobor ja luokkaa 0.5-0.6 marginaali?
- Lyhennysvapaat/kuukaudet jolloin voi halutessaan maksaa lainaa enemmänkin?

Asunnon oston yhteydessä:
- Selvittää tehdyt/tulevat remontit
- Vaaditut remontit (lattia/seinät/tasot onnistuu helposti itse remontoida mieleiseksi mutta kylpyhuone&sauna saisi olla jo valmiiksi remontoitu)
- Kosteusmittaus/kuntotarkistus asukkaan kanssa puoliksi
- Hintatarjous (kuinka paljon alle hintapyydön kannattaa kokeilla tarjota?)
- Vastike/rahoitusvastike (jos asunnolla on maksettavaa lainaa, kannattaako se maksaa pois asunnun oston yhteydessä vai maksaa rahoitusvastikeella?)
- Muuttopäivä yms käytännön järjestelyt

Jos kummatkin tai vielä toinen on opiskelija vailla vakituista työtä niin tuo marginaalin saaminen noin alas voi olla vaikeaa. Tässä vaiheessa voi olla että pitää tyytyä isompaan, mutta neuvottelee pankin kanssa marginaalin uusiksi sitten kun esim työtilanne on vakiintunut.

Asunnon oston yhteydessä kannattaa tutustua tarkoin myös taloyhtiön rahatilanteeseen. Taloyhtiön tilillä tulisi olla vähintään 3kk kerätyt vastikkeet puskurina ja tilinpäätös tulisi olla ylijäämäinen.
 
Joku soppari varmaan kannattaa tehdä, että jos tarkasus on ok niin ostaa asunnon tms. Muutenhan myyjä voi tehdä niin, on olevinaan myymässä asuntoa ja teettää joko kokonaan tai osittain kuntotarkastuksen ostajan piikkiin ja sitten kun on sen saanut niin sanoo, että en mä nyt tätä asuntoa haluakkaan myydä.
Miksi? Osakekaupassa sanktiot on jo tarjouksessa ja kiinteistökaupassa mikään ei kuitenkaan ole sitovaa ennen kuin nimet on kauppakirjassa, niin eipä tuollaisesta ylimääräisestä sopimuksesta ole mitään hyötyä.
 
Meillä tehtiin kuntotarkastus omaan eli ostajan piikkiin. Kyse on siis täysin miten nämä haluaa sopia. Eli ensinnäkin meillä oli tarjouksessa ehtona, että kuntotarkastus tehdään eikä siitä löydy yli 5000€ korjattavia kohtia. Meillä jo pankki pelkästään vaati tämän kuntotarkastuksen, että myöntävät lainan. Lisäksi tuo on mielestäni hyvä briiffaus muutenkin ostajalle katsoa joka nurkka läpi ja tutustua taloon. Myyjä hyväksyi meidän tilasta tehdyn tarjouksen sillä ehdolla että me maksamme kuntotarkastuksen. Sovimme siis, että me maksamme kuntotarkastuksen mikäli ostamme talon ja myyjä maksaa sen mikäli siinä esiintyy jotain kaupat estävää. Jos olisimme halunneet että myyjä väkisin maksaa tuon niin sitten olisi pitänyt tarjousta korottaa. Joka tapauksessa tuo oli molempia tyydyttänyt vaihtoehto. Niin ja oikea kuntotarkastus ei maksa 500€. Kyllä tuo meidänkin klo 16-20 pidetty kuntotarkastus maksoi 1400€. Tietysti tarkastajissa on vielä yksilöllisesti huomattavasti eroja.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi? Osakekaupassa sanktiot on jo tarjouksessa ja kiinteistökaupassa mikään ei kuitenkaan ole sitovaa ennen kuin nimet on kauppakirjassa, niin eipä tuollaisesta ylimääräisestä sopimuksesta ole mitään hyötyä.
No voihan sitä tehdä vaikka semmosen sopparin että myyjä maksaa tuon kuntotarkastuksen ostajalle takaisin jos ei myykkään asuntoaan? Tai no sama minulle, en ole ostamassa, mutta selvästi tässä on hyvä keino myyjänä saada teetettyä ilmaiseksi kuntotarkastus omistamaansa asuntoon ilman mitään aiettakaan myydä asuntoa.
 
No voihan sitä tehdä vaikka semmosen sopparin että myyjä maksaa tuon kuntotarkastuksen ostajalle takaisin jos ei myykkään asuntoaan? Tai no sama minulle, en ole ostamassa, mutta selvästi tässä on hyvä keino myyjänä saada teetettyä ilmaiseksi kuntotarkastus omistamaansa asuntoon ilman mitään aiettakaan myydä asuntoa.

Toi Zighin viesti ylempänä tarkoitti sitä, että mikäli myyjä ei ole itse tarkastusta teettänyt, niin sen tekemisestä yleensä sovitaan tarjouksessa, ja asunto-osakekaupassa tarjous on molempia osapuolia sitova ja siitä vetäytymisestä joutuu maksamaan sopimuksessa määritetyn korvauksen toiselle osapuolelle. Vakiokorvaus noissa on tyypillisesti maksimi 4% kauppahinnasta, joka on äkkiä isompi summa kuin kuntotarkastuksen hinta.

Kiinteistökaupassa taas tajoukset eivät ole sitovia, vasta kaupanvahvistajan vahvistama esisopimus tai kauppakirja on sitova, ja sitä ennen osapuolet voivat vetäytyä mikäli mielivät. Toki tässäkin tilanteessa kyseeseen voi tulla korvausvelvollisuus toiselle osapuolelle heille aiheutuneista kuluista, eli juurikin kuntotarkastuksen hinnasta, jos myyjä päättääkin vetäytyä sopimuksesta joka on muutoin tehty vaikkei virallinen esisopimus olekaan (esim. kirjallinen tarjous joka on hyväksytty tms).

Lisätietoja voi luntata vaikka tuolta Asuntokaupan peruminen ja sopimussakko - Minilex
 
Niin ja oikea kuntotarkastus ei maksa 500€. Kyllä tuo meidänkin klo 16-20 pidetty kuntotarkastus maksoi 1400€. Tietysti tarkastajissa on vielä yksilöllisesti huomattavasti eroja.

Tarkastajissa ja firmoissa on eroja. Ja tietysti sijainti määrittelee hintatasoa. Siltikin kyseisen että porattiinko reikiä, lämpökuvattiin talo kokonaan vai mitä tehtiin kun tuo hinta on noin kova? Hyvä bisnes taitaa olla. Itse sain tarjouksen, kun kysyin 440€ matkoineen ja veroineen. Ei tarvinnut kylläkään teettää.

Raporttipohjat niillä on jo hyvinkin valmiita niin ei siinä raportin kirjoittamisessakaan kauan mene.
 
Tarkastajissa ja firmoissa on eroja. Ja tietysti sijainti määrittelee hintatasoa. Siltikin kyseisen että porattiinko reikiä, lämpökuvattiin talo kokonaan vai mitä tehtiin kun tuo hinta on noin kova? Hyvä bisnes taitaa olla. Itse sain tarjouksen, kun kysyin 440€ matkoineen ja veroineen. Ei tarvinnut kylläkään teettää.

Raporttipohjat niillä on jo hyvinkin valmiita niin ei siinä raportin kirjoittamisessakaan kauan mene.

Kaksi tarkastusluukkua tehtiin seiniin sekä toissijaiseen tilaan porattiin reikä lattiarakenteen varmistamiseksi. Kuvat ei siis rakenteiden osalta pitäneet aivan täysin paikkaansa ja hyvä niin sillä rakenteet oli paremmin toteutettu kuin kuvissa.
 
Asunnon oston yhteydessä kannattaa tutustua tarkoin myös taloyhtiön rahatilanteeseen. Taloyhtiön tilillä tulisi olla vähintään 3kk kerätyt vastikkeet puskurina ja tilinpäätös tulisi olla ylijäämäinen.

Mikä lisäarvo sillä on, että taloyhtiö hilloaa osakkaiden rahoja varmuuden vuoksi omalle tililleen? Aika monesti yhtiökokous päättää, että tarpeen tullessa taloyhtiöllä on oikeus kerätä ylimääräinen yhtiövastike vuoden aikana yllättävien kulujen varalta. Ja tähdätään siihen, että vuoden tilinpäätös on aikalailla +-0. Näin ainakin omassa taloyhtiössä toimitaan. Toki jos tilinpäätös on selkeästi alijäämäinen, niin syyt siihen kannattaa selvittää.
 
Mikä lisäarvo sillä on, että taloyhtiö hilloaa osakkaiden rahoja varmuuden vuoksi omalle tililleen?

Kai tuo on olevinaan ns. yllättäville menoille. Mutta kuten totesit meilläkin on erikseen pykälä (vaikka sitä ei ole koskaan vielä tarvittu useamman vuosikymmenen aikana) että tarvittaessa voidaan kerätä muutama ylimääräinen vastike.

Toinen vaihtoehto voisi olla rakentaa puskurina säästöjä tiedossa olevia tulevia korjauksia varten. Tässä vaan on se ongelma että niitä säästöjä ei sitten voisi käyttää muuhun eikä esim. mahdollisesti pois muuttava henkilö tietysti saa osuuttaan näistä säästöistä takaisin. Samaten yleensä kun jokin isompi korjaus tulee otetaan yhtiölainaa missä on vaihtoehtoja useasti myös se että lainan voi ottaa henkilökohtaisesti tai maksaa suoraan pois. Mikä myös herättää kysymystä tuon varalla olevan rahaston tarpeellisuudesta.

Ainoa järkevä syy mikä itselle tulisi mieleen on se että yhtiö on ns. maaseudulla eikä kertakaikkiaan saa lainaa mihinkään korjauksiin / velkakiinnitykset on tapissa jo valmiiksi => ne täytyy asukkaiden itse säästää etukäteen.
 
Mikä lisäarvo sillä on, että taloyhtiö hilloaa osakkaiden rahoja varmuuden vuoksi omalle tililleen? Aika monesti yhtiökokous päättää, että tarpeen tullessa taloyhtiöllä on oikeus kerätä ylimääräinen yhtiövastike vuoden aikana yllättävien kulujen varalta. Ja tähdätään siihen, että vuoden tilinpäätös on aikalailla +-0. Näin ainakin omassa taloyhtiössä toimitaan. Toki jos tilinpäätös on selkeästi alijäämäinen, niin syyt siihen kannattaa selvittää.
Tilinpäätöksen pitäisi olla nollilla, mutta mielestäni on huono lähtökohta, että yllättäviin menoihin joudutaan keräämään ylimääräisiä vastikkeita, koska mitään puskuria ei ole. Ylimääräisen vastikkeen kerääminen pitää tietenkin olla mahdollista, mutta ei sen käytön pidä olla kovin todennäköistä. Tämä voi tietysti riippua taloyhtiön koosta. Kerrostalossa niitä yllättäviä menoja tulee useammin kuin jossain kolmen asunnon rivitaloyhtiössä.
 
Mikä lisäarvo sillä on, että taloyhtiö hilloaa osakkaiden rahoja varmuuden vuoksi omalle tililleen? Aika monesti yhtiökokous päättää, että tarpeen tullessa taloyhtiöllä on oikeus kerätä ylimääräinen yhtiövastike vuoden aikana yllättävien kulujen varalta. Ja tähdätään siihen, että vuoden tilinpäätös on aikalailla +-0. Näin ainakin omassa taloyhtiössä toimitaan. Toki jos tilinpäätös on selkeästi alijäämäinen, niin syyt siihen kannattaa selvittää.
Vituttaa mennä toisten lompakoille heti kun jotain tapahtuu, parempi vain että sitä puskuria löytyy
 
Vituttaa mennä toisten lompakoille heti kun jotain tapahtuu, parempi vain että sitä puskuria löytyy
Mutta ei vituta mennä toisten lompakoille ihan vaan varmuuden vuoksi? Minua taas vituttaa, että omat rahani makaavat yhtiön hallussa tuottamatta yhtään mitään, enkä välttämättä hyödy niistä mitenkään jos myyn asunnon eteenpäin.
 
Isommassa taloyhtiössä pitäisi pystyä budjetoimaan noita korjauskuluja muutenkin, pienissä taas rahaa pitäisi kerätä puskuriin aika reippaasti jos halutaan jotain oikeasti pystyä korjaamaan ilman lisävastikkeita.

Minusta on myös paljon parempi olla keräämättä rahaa muuten vaan varastoon. Sitä varten on tarvittaessa hyvä pystyä keräämään ylimääräisiä vastikkeita, mutta ei siinä nyt mitään järkeä ole, että kerätään muuten vaan huvikseen pari kymppiä kuussa extraa.
 
Mistä mahtaa löytyä kuntotarkastus jokin valmis pohja? Olisi ihan mielenkiintoista tutustua hiukan.

Vituttaa mennä toisten lompakoille heti kun jotain tapahtuu, parempi vain että sitä puskuria löytyy

Tuosta puskurista joutuu taas yhtiö maksamaan veroja eli taitaa mennä tuossa rahaa haaskuun verottajalle turhaan. Poikkeuksena on että saa ruveta tiettyyn isoon remonttiin keräämään rahaa verottomasti olikos se maksimissaan 3 vuotta aikaisemmin.

Ainakin itse mielummin maksan ennemmin x summan kun tulee jotain tarvetta kuin jaan verottajalle ylimääräistä rahaa.
 
Olenko vain vainoharhainen, mutta henkilökohtaisesti en koskaan ostaisi asuntoa todella pienestä talonyhtiöstä esim 5 asuntoa etc. Noissa kun jossain asunnossa tulee esim vesivahinko vaikkapa vuotavan katon tai putkiston takia, niin korjauskulut asuntoa kohden voivat nousta todella suuriksi.
 
Tämä kysymys liittyy tällä kerta enemmän asunnon myyntiin, eli minkä suuruinen käsiraha yleensä on? Laitoin sopimusluonnokseen 5% kauppahinnasta ja se ilmeisesti sopi ostajalle kun hän ei ole sopimusluonnosta sen kummemmin kommentoinut.

Kuinka paljon ennen asunnon hallintaoikeuden siirtoa loppusumma yleensä maksetaan? Tiedän että tämä sopimuskysymys, mutta onko kohtuullista vaatia loppu kauppasumma kahta viikkoa ennen asunnon luovutusta?
 
Tämä kysymys liittyy tällä kerta enemmän asunnon myyntiin, eli minkä suuruinen käsiraha yleensä on? Laitoin sopimusluonnokseen 5% kauppahinnasta ja se ilmeisesti sopi ostajalle kun hän ei ole sopimusluonnosta sen kummemmin kommentoinut.

Kuinka paljon ennen asunnon hallintaoikeuden siirtoa loppusumma yleensä maksetaan? Tiedän että tämä sopimuskysymys, mutta onko kohtuullista vaatia loppu kauppasumma kahta viikkoa ennen asunnon luovutusta?

En osaa sanoa yleisyydestä mutta itse en maksanut mitään käsirahaa, kaupat sovittiin ja kun mentiin pankkiin kirjoittamaan sopimus raha vaihtoi omistajaa. Entinen omistaja sai asua joulun ylitse talossa (minkä jo silloin siis omistin, eli heti kun paperit kirjoitettiin omistussuhde ja rahat vaihtoivat omistajaa hänelle jäi hetkellinen asumisoikeus sinne vielä) ja ehti hyvin luovuttaa talon ennen sovittua aikaa. Toki oli myös sovittu tarpeeksi suuri summa minkä maksaisi per ylimenevä viikko että sillä olisi saanut varastoa vuokralle ja hotellia missä nukkua jos ei olisi luovuttanut kämppää ajoissa.
 
Olenko vain vainoharhainen, mutta henkilökohtaisesti en koskaan ostaisi asuntoa todella pienestä talonyhtiöstä esim 5 asuntoa etc. Noissa kun jossain asunnossa tulee esim vesivahinko vaikkapa vuotavan katon tai putkiston takia, niin korjauskulut asuntoa kohden voivat nousta todella suuriksi.
Mäkin suhtaudun vähän epäluuloisesti, kun katselin 6 huoneiston taloyhtiön touhua vierestä. Homman toimivuus on vahvasti kiinni siitä, että millaisia puuhamiehiä taloyhtiössä on. Noin pienissä yhtiöissä ei välttämättä ole ammatti-isännöitsijää.
 
Olenko vain vainoharhainen, mutta henkilökohtaisesti en koskaan ostaisi asuntoa todella pienestä talonyhtiöstä esim 5 asuntoa etc. Noissa kun jossain asunnossa tulee esim vesivahinko vaikkapa vuotavan katon tai putkiston takia, niin korjauskulut asuntoa kohden voivat nousta todella suuriksi.
Eikö tommosia varten ole vakuutus?

Isompana ongelmana näkisin pienessä yhtiössä sen että jos yksikin asukas on todella hankala tapaus niin kaikki on vaikeaa. Isossa yhtiössä yksi hankala tapaus ei vielä ole niin katastrofi.
 
Millaisia lainatarjouksia porukka on onnistunut saamaan ennenkuin kaikki ASP-säästöt ovat olleet koossa?

Kyselin tossa OP:lta lainatarjouksen väliaikaiselle lainalle. Säästöjä koossa 10 000€ niin vajaa 3ke uupuisi, maksimi 115 000€ ASP-lainaa varten.

Tekivät tarjouksen 127 000€:n lainasta, mutta kahtena eri lainana. Toinen pienempi omatakauksena, josta joutuu maksamaan pankille 170€ vuodessa, toinen valtion takauksella. Tarkoitus siis säästää vuosi-pari ja muuttaa ASP-lainaksi ja maksaa se 10% osa pois.

Olen ymmärtänyt, että peruslainan(ei asp) valtion takauksella voi saada 5%:n omarahoihtusosuudella, mutta onko näin etteivät voi antaa 100% asunnon arvosta vaikka se reippaasti yli 5% asunnon arvosta on siellä tilillä ja käy vakuutena, vai koskeeko tuollaistakin ensiasunnon lainaa samat maksimimäärät kuin ASP-lainaa(115ke)?

OP tarjosi näin alkuun 0,7% marginaalilla +12kk euriborilla 113 900 €
Ja lisälaina 13 100 € sama 0,7% marginaali +12kk euribori. Todellinen vuosikorko 1,4 %, mutta ei missään mainittu mistä tulee, ei mainintaa omatakauksesta.

Noista joutuisi vielä maksamaan molemmista erikseen 440€:n toimitusmaksut+ hoitokuluja 2,3€ kuussa.

Onko tuo ihan normihomma, että tällaisessa tapauksessa joudutaan ottamaan erillistä lisälainaa ja kaikki kulut maksellaan sitten x2? ASP-lainasta kulut sitten taas uudestaan...
Kalliilta tuntuu, mutta onko vaihtoehtoja jos haluaa lainaa tässä vaiheessa ja maksaa vikisten ekstrakulut?

Alustavan 110k€:n tarjouksen samalla marginaalilla ym. pohjalta kun neuvotteluita alkuun käytiin, niin marginaalin ja kulujen tingatessa lupasivat katsoa niitä uudelleen ja vähän alaspäin uutta tarjousta tehdessa ja että ei pitäisi niistä koskaan jäädä kiinni... mutta aika aika jäykkää touhua OP:lla näköjään, päinvastoin nostellaan kuluja.
 
Sarjassa tyhmä kysymys. Omakotitalon kiinnitysarvo asuntoa ostaessa, kertooko tämä summa sen kuinka paljon lainaa on saatu pankilta? Eli jos kiinnitykset on 300 000 euroa, niin taloon käytännössä on tuhlattu tuo määrä + päälle omia säästöjä? Ja käytännössä kiinnityssumman ei pitäisi olla enempää kuin asunnon arvo?
Voihan ne kiinnitykset olla muuhunkin otettu, esim vanhemmat/isovanhemmat takaavat asuntolainaa lapsilleen. Tämän lisäksi olen törmännyt sellaiseenkin että kiinnityksiä on enemmän kuin asunnon pyyntihinta. Liekkö asunto ollut paremmassa arvossa silloin kun kiinnityksiä on siihen tehty tms?
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Kiinnityksethän saa ihan sille summalle mille ne hakee, ei ne kerro velkojen määrästä tai talon arvosta yhtään mitään. Ihan yleisesti niitä haetaan samantien enemmän mitä talon sen hetkinen arvo on.
 
Sarjassa tyhmä kysymys. Omakotitalon kiinnitysarvo asuntoa ostaessa, kertooko tämä summa sen kuinka paljon lainaa on saatu pankilta? Eli jos kiinnitykset on 300 000 euroa, niin taloon käytännössä on tuhlattu tuo määrä + päälle omia säästöjä? Ja käytännössä kiinnityssumman ei pitäisi olla enempää kuin asunnon arvo?

Voihan ne kiinnitykset olla muuhunkin otettu, esim vanhemmat/isovanhemmat takaavat asuntolainaa lapsilleen. Tämän lisäksi olen törmännyt sellaiseenkin että kiinnityksiä on enemmän kuin asunnon pyyntihinta. Liekkö asunto ollut paremmassa arvossa silloin kun kiinnityksiä on siihen tehty tms?

Kiinnitysten arvolla ei käytännössä katsoen ole pakko olla mitään tekemistä kiinteistön kauppahinnan (tai arvon) kanssa. Kiinnitys on vain joku rahamäärä joka kohdistuu kiinteistöön X rasitteena. Meidänkin taloon oli aiemmalla omistajalla merkattu 500 000€ kiinnitykset lainan vakuudeksi, vaikka kiinteistön kauppahinta sitä ostettaessa oli alle 300 000€. Me käytimme samoja panttikirjoja oman lainamme vakuutena ja ne siirrettiin suoraan myyjän pankista meidän pankkiin panteiksi. Tällaisessa tapauksessa jossa koko kiinteistö on kauppahinnan vakuutena ei kiinnityksen määrällä ole väliä, koska kiinnitys on 100% velkojan panttina. Kiinnityksen arvon pitää kuitenkin käsittääkseni olla vähintään lainattavan summan suuruinen.

Jonkun pienemmän kiinnityksen taustalla voi hyvinkin olla jonkun muun vakuudellisen lainan takaus, juurikin vaikka lasten asutolainan takaus, oma vakuudellinen luotto tms. joissa käsittääkseni kiinnitykset haetaan vain lainattavalle summalle.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Onko tuo ihan normihomma, että tällaisessa tapauksessa joudutaan ottamaan erillistä lisälainaa ja kaikki kulut maksellaan sitten x2? ASP-lainasta kulut sitten taas uudestaan...
Kalliilta tuntuu, mutta onko vaihtoehtoja jos haluaa lainaa tässä vaiheessa ja maksaa vikisten ekstrakulut?

Jos ostat asunnon muulla lainalla niin se on sinun ensimmäinen asunto. Tämän jälkeen et voi saada enää asp lainaa. Asp-lainalla ostetaan ensimmäinen asunto. Tosin jos omistuksesi jää tässä alkukikkailussa alle 50% asunnosta niin sitä ei lueta ensimmäiseksi asunnoksesi, eikä näin polta asplainan mahdollisuutta.
 
Mäkin suhtaudun vähän epäluuloisesti, kun katselin 6 huoneiston taloyhtiön touhua vierestä. Homman toimivuus on vahvasti kiinni siitä, että millaisia puuhamiehiä taloyhtiössä on. Noin pienissä yhtiöissä ei välttämättä ole ammatti-isännöitsijää.
Toisaalta taas pienessä yhtiössä asuminen voi olla huomattavan edullista vrt isot yhtiöt. Itse asuin 4 vuotta 9 erillistalon yhtiössä ja vastike taisi olla n. 70e/kk. Isännöitsijänä oli yksi puoli-ammattilainen, joka hoiti asiat sitten, kun hallitus oli ensin asiat valmistellut(siis tsekkasi, että menee lakien ja ohjeiden mukaan lähinnä). Itse hoidettiin kaikki mahdolliset hommat. Toki osa esim. teki enemmän lumitöitä kuin toiset jne, mutta toimi ainakin ton neljä vuotta loistavasti.
 
Olenko vain vainoharhainen, mutta henkilökohtaisesti en koskaan ostaisi asuntoa todella pienestä talonyhtiöstä esim 5 asuntoa etc. Noissa kun jossain asunnossa tulee esim vesivahinko vaikkapa vuotavan katon tai putkiston takia, niin korjauskulut asuntoa kohden voivat nousta todella suuriksi.
Mikähän logiikka tässä on? Jos vahingon todennäköisyys per asunto on x, niin eihän ne kustannukset per asunto mihinkään pienene vaikka niitä olisi samassa yhtiössä miljoona kappaletta.

Kyllä siihen vahinkokulujen odotusarvoon vaikuttaa ensisijaisesti rakennusten ikä/kunto.
 
Sisältyikö vastikkeeseen lämmitys?
Pitääkö tuota oikeasti kysyä? Eihän tuollaiseen vastikkeeseen voi sisältyä kuin kiinteistövero ja ehkä hikiseen jätemaksut.

Erillistaloyhtiöissä yleensä kaikki muuttuvat kustannukset maksetaan erikseen kulutuksen mukaan.
 
Mikähän logiikka tässä on? Jos vahingon todennäköisyys per asunto on x, niin eihän ne kustannukset per asunto mihinkään pienene vaikka niitä olisi samassa yhtiössä miljoona kappaletta.

Kyllä siihen vahinkokulujen odotusarvoon vaikuttaa ensisijaisesti rakennusten ikä/kunto.

Tämä pätee kun integroidaan nollasta äärettömään aikaan. Asunnossa asutaan rajallinen aika, välillä melko lyhytkin.
 
Tämä pätee kun integroidaan nollasta äärettömään aikaan. Asunnossa asutaan rajallinen aika, välillä melko lyhytkin.
Eli mitä enemmän asuntoja yhtiössä, sitä todennäköisempää, että asumisaikana sattuu vahinko, vai mitä yrität sanoa?
Integroidaan?
 
Eli mitä enemmän asuntoja yhtiössä, sitä todennäköisempää, että asumisaikana sattuu vahinko, vai mitä yrität sanoa?
Integroidaan?

Mitä vähemmän asuntoja, sitä suurempi todennäköisyys, että syntyy asumisaikana vahinko joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia (arvon alenemista). Jos asuntoja on paljon, kustannus jakautuu tasaisemmin eikä yksittäisiä ylläreitä tule. Jos integroidaan ajasta äärettömään, keskimääräinen kustannus on toki kummassakin tilanteessa sama, mutta rajatulla aikavälillä pienemmässä yhtiössä kustannus heittelee paljon rajummin tarkasteluajanjakson mukaan.

Toki asuu ne ihmiset omakotitalossakin, jossa riski jakaantuu vain yhdelle asunnolle...
 
Pitääkö tuota oikeasti kysyä? Eihän tuollaiseen vastikkeeseen voi sisältyä kuin kiinteistövero ja ehkä hikiseen jätemaksut.

Erillistaloyhtiöissä yleensä kaikki muuttuvat kustannukset maksetaan erikseen kulutuksen mukaan.
No pointtini, johon olin tulossa, oli juuri se, että pientä vastiketta on turha hehkuttaa, jos siihen ei sisälly juuri mitään juoksevia kuluja. :)
 
No pointtini, johon olin tulossa, oli juuri se, että pientä vastiketta on turha hehkuttaa, jos siihen ei sisälly juuri mitään juoksevia kuluja. :)

Juu se että välistä saa lukea lehdistä miten asuminen maksaa noin 30€/kk tarkoittaa oikeasti sitä että kaikki tehdään itse, ei olla sähköverkossa, ulkovessa ja muuta kivaa.

Itselläni kulut (vastike+vesimaksu+autopaikan maksu) ilman sähköjä alle 300€ 2 hengeltä. Sisältää suojatun autopaikan (+sen sähköt), 10mb netin (tosin maksan 10€ extraa että saan 100mb), vesimaksut, lämmityksen, jätemaksut jne jne. Päälle 80m2 mikä varovaisesti arvioiden maksaisi vähintään noin 800-1000€/kk vuokralla täällä pirkanmaan seudulla (eikä alle 2km ydinkeskustan keskipisteeseen edes saisi tuohon hintaan).
 
No pointtini, johon olin tulossa, oli juuri se, että pientä vastiketta on turha hehkuttaa, jos siihen ei sisälly juuri mitään juoksevia kuluja. :)
No itse päätät mistä maksat. Ei kai nyt juoksevat kulut oikeasti kuulu vastikkeeseen? Meillä oli huoneistokohtaiset vesimittarit ja kulutuksen mukaan maksut. Lämmitys oli sähköllä, eli siihenkin pystyi vaikuttamaan (varaava takka oli joka asunnossa). Itse kun noita seurasin, niin asunnoissa oli vedenkulutuksen suhteen valtavia eroja. Kaikki asunnot samankokoisia, mutta tietty eri määrä ihmisiä asui. Toiset käytti 5m3 vettä kuussa ja toiset 25m3 (ihmettelin tota eroa, mutta totta se oli ja usean vuoden ajalta. 5m3 perhe oli kaksihenkinen, jotka harrastivat uintia tosissaan, luokkaa 7-10x viikossa hallilla. Eivät tainneet paljoa kotona suihkussa käydä...). Samoin sähkökulutuksessa oli valtavia eroja (pääosin varmasti lämmitykseen sähkö meni. Varsinkin parissa talossa meni aika monta mottia halkoja vuodessa --> varmasti näkyy laskussa).
Kerrostaloissa nyt yleensä lämmitys kuuluu vastikkeesee, kun ei ole huoneistokohtaisia mittareita, sama veden kanssa. Mutta onhan se ihan perseestä maksaa keskiarvon mukaan, jos itse kuluttaa vähän. Myöskään tossa ei ole mitään motivaatiota säästää/kuluttaa vähän, kun se sun oma säästösi ei juuri missään näy.

Vanhemmat asui samaan aikaan vastaavan kokoisessa, vuoden uuudemmassa rivarissa, isommassa yhtiössä 5km päässä meistä ja niiden vastike oli satoja euroja kuussa (tarkkaan en muista, mutta >300e kuitenkin). Siellä kävi sitten auramiestä ja hiekoittajaa, nurmikonleikkaajaa ja lipunnostajaa (=huoltoyhtiö) ja jopa puutarhuri(!) hoitamassa pihoja. Ja tietenkin kallis ammatti-isännöitsijä (joka vaihtu useaan otteesee, kun homma ei toiminut, faija oli hallituksessa ja sen kanssa tuli useaan otteeseen juteltu, kun itse olin meidän yhtiössä hallituksessa myös koko neljän vuoden ajan)- Tossa kun yhtiökokouksessa on päätetty rahaa käyttää, vaikkei juuri itse haluaisikaan, niin siinähän maksat. Kuukausikuluissa siis säästettiin tohon verrattuna luokkaa 250-300e. Se tekeevuodessa 3000e+. Itselle kelpasi kyllä.
 
Pitääkö tuota oikeasti kysyä? Eihän tuollaiseen vastikkeeseen voi sisältyä kuin kiinteistövero ja ehkä hikiseen jätemaksut.

Erillistaloyhtiöissä yleensä kaikki muuttuvat kustannukset maksetaan erikseen kulutuksen mukaan.

Kuuluihan tohon myös pakolliset vakuutukset ja yleisten tilojen lämmitys + vesi + pihatien valaistus ja hiekoitushiekka :). Ekana vuonna ostettiin lapioita, kottikärryt, ruohonleikkuri, lumityövälineitä, hiekoituskärry, jne.

Tosiaan isännöintiin/rahastonhoitoon tais mennä n. 1500e/vuodessa. Kai tonkin on voinut joku yhtiössä tehdä, mutta kun löyty yksi puolituttu, joka hoiti tolla hinnalla, niin otettiin se.
 
Jos ostat asunnon muulla lainalla niin se on sinun ensimmäinen asunto. Tämän jälkeen et voi saada enää asp lainaa. Asp-lainalla ostetaan ensimmäinen asunto. Tosin jos omistuksesi jää tässä alkukikkailussa alle 50% asunnosta niin sitä ei lueta ensimmäiseksi asunnoksesi, eikä näin polta asplainan mahdollisuutta.

Miten tuommoinen väliaikaisrahoitus sitten pitäisi hoitaa? Piti olla kyllä selkeä homma, että tuon voi muuttaa sitten ASP-lainaksi virkailijan mukaan.

Usein kysyttyä

Luin vielä sellaisenkin jutun jostain, että normi valtion takauksesta kai pitää maksaakkin joku 2.5% takauksen määrästä. Hieman vaikuttaa kyllä, että jos kaikenmaailman kuluihin menee se 1.5ke käy aika mahdottomaksi...
 
Millaisia lainatarjouksia porukka on onnistunut saamaan ennenkuin kaikki ASP-säästöt ovat olleet koossa?

Kyselin tossa OP:lta lainatarjouksen väliaikaiselle lainalle. Säästöjä koossa 10 000€ niin vajaa 3ke uupuisi, maksimi 115 000€ ASP-lainaa varten.

Tekivät tarjouksen 127 000€:n lainasta, mutta kahtena eri lainana. Toinen pienempi omatakauksena, josta joutuu maksamaan pankille 170€ vuodessa, toinen valtion takauksella. Tarkoitus siis säästää vuosi-pari ja muuttaa ASP-lainaksi ja maksaa se 10% osa pois.

Olen ymmärtänyt, että peruslainan(ei asp) valtion takauksella voi saada 5%:n omarahoihtusosuudella, mutta onko näin etteivät voi antaa 100% asunnon arvosta vaikka se reippaasti yli 5% asunnon arvosta on siellä tilillä ja käy vakuutena, vai koskeeko tuollaistakin ensiasunnon lainaa samat maksimimäärät kuin ASP-lainaa(115ke)?

OP tarjosi näin alkuun 0,7% marginaalilla +12kk euriborilla 113 900 €
Ja lisälaina 13 100 € sama 0,7% marginaali +12kk euribori. Todellinen vuosikorko 1,4 %, mutta ei missään mainittu mistä tulee, ei mainintaa omatakauksesta.

Noista joutuisi vielä maksamaan molemmista erikseen 440€:n toimitusmaksut+ hoitokuluja 2,3€ kuussa.

Onko tuo ihan normihomma, että tällaisessa tapauksessa joudutaan ottamaan erillistä lisälainaa ja kaikki kulut maksellaan sitten x2? ASP-lainasta kulut sitten taas uudestaan...
Kalliilta tuntuu, mutta onko vaihtoehtoja jos haluaa lainaa tässä vaiheessa ja maksaa vikisten ekstrakulut?

Alustavan 110k€:n tarjouksen samalla marginaalilla ym. pohjalta kun neuvotteluita alkuun käytiin, niin marginaalin ja kulujen tingatessa lupasivat katsoa niitä uudelleen ja vähän alaspäin uutta tarjousta tehdessa ja että ei pitäisi niistä koskaan jäädä kiinni... mutta aika aika jäykkää touhua OP:lla näköjään, päinvastoin nostellaan kuluja.


Oletko kuitenkin säästänyt jo 8 vuosineljännestä? Jos olet niin silloin et edes saa tuota väliaikarajoitusta (ymmärtääkseni) koska ASP-lainan ehdot täyttyvät [vaikkakaan et saa täyttä ASP-lainaa 10k€ säästöillä].

Normaalia on että tulee olemaan 2 lainaa, toinen on se ASP (115k€) ja toinen sitten normaalia (lisä)pankkilainaa. Melkein kaikilla pankeilla on hoitokulut ja jos on 2 lainaa, niin maksat 2xhoitokukut. Lainan avausmaksu on sitten aika pitkälti neuvoteltavissa, olisko itsellä ollut 300€ tai 400€ avaus yhteensä (asp- + lisälaina). Kannattaa ihan normaalisti kilpailuttaa eri pankkeja jolloin voi kertoa että 'pankissa x on avaus vaan yyy€'. Oman kokemuksen mukaan avausmaksu tippuu kyllä jo siitä valittaa, eihän se muutama satanen ole pankille mitään jos saa sut ottamaan asuntolainat sieltä.
 
Miten tuommoinen väliaikaisrahoitus sitten pitäisi hoitaa? Piti olla kyllä selkeä homma, että tuon voi muuttaa sitten ASP-lainaksi virkailijan mukaan.

Usein kysyttyä

Luin vielä sellaisenkin jutun jostain, että normi valtion takauksesta kai pitää maksaakkin joku 2.5% takauksen määrästä. Hieman vaikuttaa kyllä, että jos kaikenmaailman kuluihin menee se 1.5ke käy aika mahdottomaksi...
Väliaikaisrahoitusta voi saada jo 4. säästöerän jälkeen. Itsekin pohdin tuota väliaikaisrahoitusta mutta minulla tuo 8. erä oli vain kolmen kuukauden päässä niin saimme sovittua pankin ja myyjän kanssa, että kaupat tehdään vasta kun tuo viimeinen erä on maksettu ja ennen sitä tehtiin vain esisopimus sekä maksettiin käsiraha. Tällä tavalla säästettiin ihan turhissa avaus- ja siirtokuluissa sekä tuossa valtiontakauksen maksussa. Tätä kannattaa myös pohtia jos eriä on kertynyt enemmänkin.

Kannattaa myös kysyä tarjousta muista pankeista, sillä tavalla saat todennäköisesti hilattua marginaalia alemmas ja samalla saatat päästä eroon avauskuluista.

Todellinen vuosikorko tietenkin muodostuu tuosta marginaalista, laina-ajasta, lainan perustamiskustannuksista (880 €), hoitokuluista (4.6 €/kk) ja pankin omatakauksesta (170 €/v). Silti tuo luku kuulostaa aika korkealta. Onkohan siihen lisätty mukaan peruspankkipalvelujen maksut (jotka kuitaantuvat bonuksilla jos liityt omistaja-asiakkaaksi)?
 
Voisiko muuten asunnon kokonaan laittaa vaimon nimiin vaikka maksaisimmekin taloa puoliksi?

Voi tietysti, voit laittaa asunnon kokonaan toisen nimiin ja maksaa 100% sen itse jos haluat. Mutta (ainakin avoliitossa) tuosta on suoraan se seuraus että jos joskus tulee ero niin 100% jonkun omistava tietysti omistaa sen 100% (yksi syistä miksi otin tämän lainan itselleni, toki myös itse maksan sen mutta kuitenkin).

Tosin tuo että on 100% kaikki toisen nimissä ei taida enää esim. yrittäjän konkurssissa mennä samoin läpi kuin ennen (eli kaikki vaimon nimiin ja itse henkilökohtaiseen konkurssiin = sinulla ei ole mitään ja vaimo ei menetä mitään, asut kuten ennenkin käyttäen samaa autoa jne. mutta kaikki vaimon nimissä, muistellen kultaista 90-lukua).
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Voisiko muuten asunnon kokonaan laittaa vaimon nimiin vaikka maksaisimmekin taloa puoliksi?
Voi jos puolisolla vain riittää rahaa / lainaa irtoaa. Silloin tosin puolisosi pitää maksaa kokonaan itse mahdolliset lainanlyhennykset, mutta sinä sitten maksat vaikka kaikki muut asumisen ja elämisen kulut, niin verottajallakaan ei ole sanomista.

Mutta todellisuudessa ei kannata. Vaikka olette naimisissa, ei omaisuus ole juridisesti yhteistä ja mahdollisessa aivoerotilanteessa voi sitten tulla vähän hankaluuksia ja ikävää vääntöä jos toisella on hirveästi toisen kustantamaa omaisuutta.

Meilläkin kun näitä kikkailtiin, niin pankin juristi oli sitä mieltä, että 40/60 jako on vielä ok, mutta suurempaan eroon ei kannata mennä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
No eihän voi. Kyseessä on silloin lahja, josta pitää maksaa lahjaverot.

Eli pankki oikeasti tarkastaa jokaisen sentin mikä sinne kuukausittain tulee ja velkaa lyhentää että tuleeko se a) teidän yhteiseltä tililtänne b) vaimosi tililtä c) sinun tililtäsi d) jonkun muun tililtä?

Voi pitää paikkansa. Toki jos menet kuten ennen tehtiin ja kaivat hetekan alta laukullisen seteleitä ja maksat käteisellä koko kauppasumman tuo katsotaan varmasti lahjana mutta ajattelin että otettaisiin laina mitä sitten sen 15-25 vuotta lyhennellään...
 
Eli pankki oikeasti tarkastaa jokaisen sentin mikä sinne kuukausittain tulee ja velkaa lyhentää että tuleeko se a) teidän yhteiseltä tililtänne b) vaimosi tililtä c) sinun tililtäsi d) jonkun muun tililtä?
No eihän näitä käytännössä kukaan vahdi. Mutta jos haluaa hoitaa asiat lain mukaan ja verottajaturvallisesti, niin silloin varminta on että lyhennykset tulee sen tililtä kenen nimissä laina ja kiinteistö on.

Tavallisia elantokustannuksia voi maksaa toisen puolesta ilman että kyseessä on lahja, joten tätä kannattaa hyödyntää tuollaisessa tilanteessa, jossa toinen maksaa (lähes) kaikki lainanlyhennykset.
 
Tosin tuo että on 100% kaikki toisen nimissä ei taida enää esim. yrittäjän konkurssissa mennä samoin läpi kuin ennen (eli kaikki vaimon nimiin ja itse henkilökohtaiseen konkurssiin = sinulla ei ole mitään ja vaimo ei menetä mitään, asut kuten ennenkin käyttäen samaa autoa jne. mutta kaikki vaimon nimissä, muistellen kultaista 90-lukua).

Kyllähän tuo vieläkin toimii että jos teet henkilökohtaisen konkurssin ja vaimolla on omaisuutta niin ei sitä "ulkopuolisen" omaisuutta myydä pois. Toki jos vuosi tai kaksi aikaisemmin siirretty vaimon nimiin kaikki niin silloin lähtee myyntiin. Muistaakseni 5 vuotta siirrosta oli se aika jonka jälkeen ei omaisuutta myydä vaikka olisi vaimon nimissä.
 
Eli pankki oikeasti tarkastaa jokaisen sentin mikä sinne kuukausittain tulee ja velkaa lyhentää että tuleeko se a) teidän yhteiseltä tililtänne b) vaimosi tililtä c) sinun tililtäsi d) jonkun muun tililtä?

Ei tietenkään pankki tarkasta, mutta verottaja saattaa kiinnostua. Tai sitten ei, mutta en suosittele ottamaan riskiä. Valtion kanssa vielä yleensä näyttövastuu on sinulla.
 
Oulusta rivarikaksio 83k. Omaa rahaa 0€, vanhempien takaus. Marginaali 0,74.
Marginaalia olisi saanut alemmas jos ois ollut ~10% hinnasta, mutta tyytyväinen nytkin. Pankkina nordea. Op ja danske eivät edes alkaneet tarjota,vaikka tarjosin omaa rahaa.
 
Tässä kun hämmästelee välittäjien palkkioita (6700 euroa) rivari kolmiosta, niin musta tuo on huikea summa. Menettääköhän siinä mitään jos itse yrittää myydä, naapurista on myynnissä samanlainen ja jos laittais pyynnin 3000 euroa alhaisemmaks niin luulis menevän?

Ei kukaan sattuis tarvittee Lahdesta rivaria? :D
Ei menetä. Olen kolme asunto-osaketta myynyt. 2004, 2010 ja 2012. Kaikki meni alle viikossa ja vaivaa ei juuri syntynyt. Ei ainakaan 6700e edestä... Ilman muuta itse myyden kannattaa. Ja hinta asialliseksi, ei tartte olla alempi kuin naapurin, vaan järkevä. Tuskin teidän kämppä on 1:1 naapurin kanssa? Kämpät on kuitenkin jonkin verran yksilöitä: keittiökalusteet, vessat, lattiat, yleiskunto jne... itse myin 25te kalliimmalla kuin naapuri 6kk aiemmin.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 311
Viestejä
4 490 714
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom