Kauppalehden juttu samasta aiheesta OP:n kommenteilla. Aika samoilla linjoilla olen itsekin.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...ottojen-ja-taloyhtiolainojen-kasvuun/tTmxcc5a
OP:n Pölönen: Lainakatto on väärä lääke, ei pure kulutusluottojen ja taloyhtiölainojen kasvuun
Kaikki kotitalouksien velat kertova positiivinen tulorekisteri on parempi lääke velkaantumiseen kuin asuntolainakatto, sanoo OP Ryhmän pankkitoiminnan johtaja Jouko Pölönen.
OP:n ja muita pankkeja edustavan Finanssialan mielestä velkaantumista pitäisi hillitä muilla keinoin kuin asuntolainojen lainakattoakiristämällä.
”Finanssivalvonta ei käytä oikeita lääkkeitä”, kommentoi OP:n pankkitoiminnan johtaja Jouko Pölönen.
OP Ryhmä ei ole huolissaan velkaantumisesta.
”Kotitalouksien velkaantuminen on kyllä kasvanut, mutta varallisuus on kasvanut vielä nopeammin. Kotitalouksien nettovelkasuhde on laskenut”, Pölönen sanoo.
Eikä ongelma ole asuntolainojen vaan muiden lainojen kasvu.
Fivankin mukaan asuntolainakanta on kasvanut vain reilut kaksi prosenttia viimeisen vuoden aikana. Taloyhtiöiden lainat sen sijaan kasvaneet lähes 11 prosenttia ja kulutusluotot 5,7 prosenttia.
OP:n mielestä pikaluottojen myöntäminen tarvitsee sääntelyä asuntolainoja kipeämmin.
Fiva päätti kuitenkin laskea asuntolainakaton 90:stä 85 prosenttiin. Ensiasunnonostajia heinäkuussa voimaan tuleva tiukennus ei koske.
Pankkeja on moitittu aiemmankin lainakaton kiertämisestä.
Pölösen mukaan jotkut pankit ovat saattaneet täydentää asuntolainaa kulutusluotoilla, jos ostajan omarahoitusosuus ei riitä. OP:ssä ei hänen mukaansa näin tehdä.
”Kulutusluottoja kasvattaa etenkin se, että alalle on tullut paljon muita luottoa myöntäviä toimijoita”, Pölönen vastaa.
Lisäksi vakuutusyhtiöt myöntävät omavelkaisia takauksia. Nekin lisäävät lainanottomahdollisuuksia silloin, kun omat pääomat eivät riitä.
Kaikki kotitalouden velat rekisteriin
Finanssialan pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mielestä katon nosto on haitallinen, koska se heikentää työvoiman liikkumista työn perässä. Se taas hidastaa talouskasvua.
Mattila muistuttaa, että putkessa on muita velkaantumista hillitseviä toimia, joiden vaikutus olisi pitänyt katsoa ensin.
Vasta vuoden alusta tuli voimaan uusi riskipainolattia. Se tarkoittaa, että pankeilta vaaditaan entistä enemmän omia pääomia suhteessa asuntoluottoihin. Kiristys koski eniten isoja pankkeja, jotka käyttävät sisäisiä riskinlaskentamalleja.
”Se on uusi väline, jonka vaikutuksesta velkaantumiseen ei ole vielä tietoa”, Mattila sanoo.
Pölösen ja Mattilan mukaan myös positiivisen luottorekisterin käyttöönottoa olisi pitänyt odottaa.
Oikeusministeriö selvittää parhaillaan, mitä tietoja rekisteriin voisi merkitä ja mihin niitä voisi käyttää. Selvitys on valmistumassa kesäkuun lopussa.
Ajatus on, että positiiviseen luottorekisteriin kerättäisiin kaikki henkilön lainat, mahdollisesti myös pääomat ja tulot. Ruotsissa tällainen rekisteri jo on.
Näin katto leikkaa asuntolainaa
”Lainanottaja saa jatkossa vähemmän lainaa eli hän tarvitsee lisäsäästöjä tai nykyistä enemmän muita vakuuksia. Tai sitten on vain mietittävä uudestaan, miltä alueelta ja minkä kokoisen asunnon ostaa”, Mattila sanoo.
Tällä hetkellä 300 000 euron asuntoon voi saada lainaa enintään 270 000 euroa, jatkossa enää 255 000 euroa.
Kasvukeskuksissa pankit hyväksyvät yleensä vakuudeksi noin 70 prosenttia asunnon hinnasta. Tässä tapauksessa 210 000 euroa. Loppuosa pitää kattaa lisätakauksilla tai muilla vakuuksilla.
Fiva on aika ajoin pohtinut lainakatolle myös muita vaihtoehtoja. Yksi mahdollisuus olisi sitoa katto kotitalouden tuloihin tai asunnon vakuusarvoon.