Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Joo tähän törmäsin itsekkin. Ei onnistu mitenkään. Typerää sinänsä, itse olisin siis halunnut samaan asuntoon vaan lisää lainaa niin saisi ne rahat sijoitettua kun marginaali on niin pieni, mutta pankkia vaihtamallakin saa vain saman verran lainaa kun sitä on jäljellä, ei yhtään enempää, eikä siis ole kyse vakuusarvostakaan, sama homma pätee vaikka olisi miljoonan euron kämpästä lainaa jäljellä 100 € niin enempää ei saa.

Mä olisin saanut kyllä pankkia vaihtamalla enemmän lainaa kuin nykypankissa oli olemassa. Eli uudesta pankista nykylaina + remonttilaina yhdeksi samaksi lainaksi olisi onnistunut. Tämä tieto viime syksyltä. Nykypankista taas ei onnistunut.

Pysyin silti nykypankissa ja sain tuohon remonttilainaan saman marginaalin kuin asuntolainassakin.
 
Mielipiteitä tai kokemuksia.

Katselin tuota yhtä pienkerrostaloa jossa 20 yksiötä silloin kun se oli vielä rakenteilla. Tuo valmistui n. 2017 alkuvuodesta ja asunnot oli myynnissä 2016 lopulla. Tuolloin mietitytti että kun rakentajalla oli useamman kymmenen tuhatta verovelkaa että nouseeko talo edes pystyyn.

No nyt on noussut ja asunnot (kai?) myyty mutta verovelkaa edelleen ja uusiakin pikku maksuja rästissä muille yrityksille. Vähän tuo ihmetyttää. Yksi kämppä on myynnissä, välittäjä sama kuin rakennusaikaisessa myynnissä.

Protesti: Javirak Oy - 2394072-4 - Protestilista

https://asunnot.oikotie.fi/myytavat-asunnot/turku/13860503
 
Minkälaisia maksuehtoja olette nähneet uudiskohteiden taloyhtiölainojen poismaksussa valmistumisen jälkeen? Taloyhtiöillä on noissa yleensä 20-25 vuoden tasalyhenteiset lainat, jota voi maksaa kuluitta pois valmistumisen yhteydessä, mutta entäs sen jälkeen? Ottaakohan pankki kovat kulut? Lisäksi tietysti isännöitsijäkin voi jonkun siivun ottaa välistä.
 
Minkälaisia maksuehtoja olette nähneet uudiskohteiden taloyhtiölainojen poismaksussa valmistumisen jälkeen? Taloyhtiöillä on noissa yleensä 20-25 vuoden tasalyhenteiset lainat, jota voi maksaa kuluitta pois valmistumisen yhteydessä, mutta entäs sen jälkeen? Ottaakohan pankki kovat kulut? Lisäksi tietysti isännöitsijäkin voi jonkun siivun ottaa välistä.
Taloyhtiölaina on sidottu johonkin euriboriin, ja jos on esim. 6kk euribor, niin lainan voi maksaa pois kahtena eri ajankohtana vuodessa. Pankki saattaa veloittaa jotain ylimääräistä, esim. minulta meni 80 euroa yhden lainaosuuden poismaksusta ja ottikohan isännöitsijäkin muutaman kympin asian hoitamisesta. Toinen yhtiölaina oli eri pankissa, ja sen maksamisesta pois pankki ei veloittanut kuluja.
 
Mielipiteitä tai kokemuksia.

Katselin tuota yhtä pienkerrostaloa jossa 20 yksiötä silloin kun se oli vielä rakenteilla. Tuo valmistui n. 2017 alkuvuodesta ja asunnot oli myynnissä 2016 lopulla. Tuolloin mietitytti että kun rakentajalla oli useamman kymmenen tuhatta verovelkaa että nouseeko talo edes pystyyn.

No nyt on noussut ja asunnot (kai?) myyty mutta verovelkaa edelleen ja uusiakin pikku maksuja rästissä muille yrityksille. Vähän tuo ihmetyttää. Yksi kämppä on myynnissä, välittäjä sama kuin rakennusaikaisessa myynnissä.

Protesti: Javirak Oy - 2394072-4 - Protestilista

Suht pieni yritys ja aika pieniä summia. Epäilisin että kyse riitautetuista laskuista tms ja verovelan osalta voi olla että se on jo maksettu, tai kyseessä virhe jonka oikaisu kestää...

Itsellä omakohtainen kokemus vajaan 5000€ verovirheestä jonka oikaisu kesti kaikkinensa yli vuoden. En maksanut periaatteesta ja kyllähän siitäkin ehti merkintöjä tulla kunnes lopullisen päätöksen tultua kuittaantuivat.
 
Alustavasti kyselin Nordealta lainaa.
220k laina luvattiin 0,8% marginaalilla ja 200€ järjestelypalkkiolla ja 2,3€ kuukausikululla



Tämä siis ilman kilpailutuksia.
 

En usko että myyjä tai ostaja kumpikaan on tyytyväinen. Ostajalla vielä noin 30k asuntolainaa ja ei asuntoa. Lisäksi talon kuntotarkastuksiin ja vastaaviin meni 25k päälle oikeudenkäyntikulut jne. Voidaan varovasti arvioida että velkaa ainakin 70 - 100 000€.

Myyjästä en osaa sanoa, toki sai myydessä 213 500 mistä lähti verot, maksoi takaisin "vain 180 000€" mutta joutui makselemaan muita kuluja sekä korjauksia kämppään liittyen unohtamatta oikeudenkäyntikuluja.

Ainahan löytyy jotain mistä voi valittaa, mutta jos se on pientä (en väitä että tuossa tapauksessa oli) niin mieluummin hoitaa itse ja on tyytyväinen jos puhutaan kympeistä tai satasista ja itse/kavereiden kanssa saa kämpän sellaiseksi kuin haluaa. Toki uudessa talossa voisi toivoa että kaikki toimii ja on täydellistä mutta yleensä ei. Vanhassa taas varmasti jotain haluaa muuttaa joten kannattaa lähteä jo sillä ajatuksella kun kämpän hankkii. Yleensä se tulee paljon kalliimmaksi kaikille osapuolille jos oikeuteen lähtee valittelemaan muutaman satasen korjauskustannusten takia.

Edit: herää muuten kysymys. Miten ostajalla VOI olla asuntolainaa vielä eli miten pankki suostuu siihen tai miten laki taipuu? Täytyykö asuntolaina neuvotella uudestaan kun "pantti" poistetaan vaikka se tapahtuisi oikeuden päätöksellä? Kun yleensähän asunto on sen lainan panttina, mutta nyt asunto on "myyty takaisin" ja muutettu vuokralle. Tosin tuossa myös määrättiin että kauppa puretaan tietyllä summalla joten asunto ei voi olla useamman lainan panttina eri ihmisille? (En tosin tiedä ottiko alkuperäinen myyjä uuden lainan tuota taloa vastaan, maksaako "osissa" ja saako edes lainaa jos joidenkin asiantuntijoiden mukaan koko asunto pitäisi purkaa jos siitä tahtoisi asuttavan.)

Itse epäilen että pankki on antanut myöden kun katsonut että pariskunnalla (vielä taitavat olla yhdessä) velkaa vaan kertyy ja riitelevät oikeudessa. Saivat kuitenkin 180 000€ takaisin (pankki) joten ehkä laskivat että parempi niin kuin odottaa perheen menoa konkurssiin ja yrittää myydä tuollaista kämppää saadakseen päälle 200k €
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Ajattelin kilpailuttaa uudestaan pari vuotta sitten ottamani asuntolainan, jota on jäljellä nyt vähän reilut 160k. Alkuperäinen marginaali oli 1,1%. Kysyin ensin omasta pankista (OP) ja lupasivat laskea marginaalin heti 0,8 prosenttiin. Osuuspankin bonuksiin yhdistettynä tuo tuntui niin hyvältä tarjoukselta, että en jaksanut edes kysellä muiden pankkien tarjouksia. Kuluja tuli 100 euroa, jotka sain maksettua lainan kerryttämillä bonuksilla. Kannattaa siis kysyä ainakin omalta pankilta parempaa marginaalia. Yhdellä puhelinsoitolla voi säästää mukavan summan!
 
Ja? Tästä nyt ei kukaan oikein hyödy mitään.
Luultavasti siitä hyötyy enemmän kuin vastauksestasi.

Joitain saattaa kiinnostaa, että minkä suuruisia lainoja myönnetään minkäkinlaisilla ehdoilla.
Minua ainakin lainan ottajana kiinnostaa, että millaisiin ehtoihin muut ovat päässeet. Helpottaa kummasti kilpailutusta kun on jotain vertailupohjaa.
 
Luultavasti siitä hyötyy enemmän kuin vastauksestasi.

Joitain saattaa kiinnostaa, että minkä suuruisia lainoja myönnetään minkäkinlaisilla ehdoilla.
Minua ainakin lainan ottajana kiinnostaa, että millaisiin ehtoihin muut ovat päässeet. Helpottaa kummasti kilpailutusta kun on jotain vertailupohjaa.

Ei hyödy. Ei tuossa ole mainittu mitään oleellista sen suhteen että voisi tehdä vertailua. Puuttuu tieto ainakin siitä että missä (kasvukeskus, pk-seutu vai ei?), mikä (asunto-osake vs. OKT), minkä ikäinen (uudiskohde vs. 50-luvulla rakennettu). Säästöt, tulot... On niitä muuttujia lisääkin, mutta ymmärtää hyvin että tuota on huono verrata mihinkään kun ei tiedetä enempää. Tarjous voi olla hyvä tai sitten ei, riippuen juurikin monesta asiasta.
 
Ei hyödy. Ei tuossa ole mainittu mitään oleellista sen suhteen että voisi tehdä vertailua. Puuttuu tieto ainakin siitä että missä (kasvukeskus, pk-seutu vai ei?), mikä (asunto-osake vs. OKT), minkä ikäinen (uudiskohde vs. 50-luvulla rakennettu). Säästöt, tulot... On niitä muuttujia lisääkin, mutta ymmärtää hyvin että tuota on huono verrata mihinkään kun ei tiedetä enempää. Tarjous voi olla hyvä tai sitten ei, riippuen juurikin monesta asiasta.
Juurikin näin.
 
Ei hyödy. Ei tuossa ole mainittu mitään oleellista sen suhteen että voisi tehdä vertailua. Puuttuu tieto ainakin siitä että missä (kasvukeskus, pk-seutu vai ei?), mikä (asunto-osake vs. OKT), minkä ikäinen (uudiskohde vs. 50-luvulla rakennettu). Säästöt, tulot... On niitä muuttujia lisääkin, mutta ymmärtää hyvin että tuota on huono verrata mihinkään kun ei tiedetä enempää. Tarjous voi olla hyvä tai sitten ei, riippuen juurikin monesta asiasta.
Totta, takki niskaan ja menoksi.
 
Olen asunut vuokralla yli 15v ja maksanut tänä aikana noin 150000e vuokraa.Moni aajattelee tässävaiheessa, että vittu mikä idiootti. No se ei ole ollut yksiselitteistä. Nyt haluaisin ostaa omakotitalon, koska minulla on vielä n.25v työaikaa jäljellä ennen eläkeikää. Kertokaa kokeneet ja viisaat; mistä pankista saa helpoiten lainan ja kuinka paljon yksi ihminen voi saada lainaa 25v:n maksuajalle? Nykyisessä vuokrakohteessa maksan vuokraa, jo neljättä vuotta 1250e/kk. Lainan tarpeeni olisi max 210000e
 
Olen asunut vuokralla yli 15v ja maksanut tänä aikana noin 150000e vuokraa.Moni aajattelee tässävaiheessa, että vittu mikä idiootti. No se ei ole ollut yksiselitteistä. Nyt haluaisin ostaa omakotitalon, koska minulla on vielä n.25v työaikaa jäljellä ennen eläkeikää. Kertokaa kokeneet ja viisaat; mistä pankista saa helpoiten lainan ja kuinka paljon yksi ihminen voi saada lainaa 25v:n maksuajalle? Nykyisessä vuokrakohteessa maksan vuokraa, jo neljättä vuotta 1250e/kk. Lainan tarpeeni olisi max 210000e
Ei kukaan tee sun vuokran määrällä mitään, se mikä vaikuttaa, onko työ vakituinen, paljonko tienaat, onko säästöjä ja missä asut.
 
@speedjani Luultavasti helpoiten saat lainan omasta pankistasi.

Olet hoitanut raha-asiasi kunnolla tähänkin asti ja vuokran määräkin on sellainen, joka on enemmän kuin 210te lainan lyhennyksen määrä 25vuoden laina-ajalle.
 
Olen asunut vuokralla yli 15v ja maksanut tänä aikana noin 150000e vuokraa.Moni aajattelee tässävaiheessa, että vittu mikä idiootti. No se ei ole ollut yksiselitteistä. Nyt haluaisin ostaa omakotitalon, koska minulla on vielä n.25v työaikaa jäljellä ennen eläkeikää. Kertokaa kokeneet ja viisaat; mistä pankista saa helpoiten lainan ja kuinka paljon yksi ihminen voi saada lainaa 25v:n maksuajalle? Nykyisessä vuokrakohteessa maksan vuokraa, jo neljättä vuotta 1250e/kk. Lainan tarpeeni olisi max 210000e

4% korolla 25v 1108egee kk. Joka pankkiin vaan hakemusta. Ei ole mitään muuta vastausta.
 
Ei kukaan tee sun vuokran määrällä mitään, se mikä vaikuttaa, onko työ vakituinen, paljonko tienaat, onko säästöjä ja missä asut.
No lähinnä sanoinkin vuokranmäärän siksi, että kun sitä kuitenkin joudun maksmaan ja laskua eikä loppua näy, niin tarkoitin ettei ole ongelmaa täten maksaa esin 1100e lyhennystä kuukaudessa
 
No lähinnä sanoinkin vuokranmäärän siksi, että kun sitä kuitenkin joudun maksmaan ja laskua eikä loppua näy, niin tarkoitin ettei ole ongelmaa täten maksaa esin 1100e lyhennystä kuukaudessa
Mutta pankkia toi ei kiinnosta. Pankki käyttää omia laskureitaan ja jos ne sanoo että sulla ei ole taulukoiden mukaan varaa maksaa samanhintaista lainaa pois niin sulla ei ole vaikka kuinka itkisit että olet niin tehny ja pärjänny jo 15 vuotta.
 
Mutta pankkia toi ei kiinnosta. Pankki käyttää omia laskureitaan ja jos ne sanoo että sulla ei ole taulukoiden mukaan varaa maksaa samanhintaista lainaa pois niin sulla ei ole vaikka kuinka itkisit että olet niin tehny ja pärjänny jo 15 vuotta.

Mikkos on kyllä hauska kaveri...miksi vedät pultit jokaisesta kommentista mitä täällä kysytään?
 
No lähinnä sanoinkin vuokranmäärän siksi, että kun sitä kuitenkin joudun maksmaan ja laskua eikä loppua näy, niin tarkoitin ettei ole ongelmaa täten maksaa esin 1100e lyhennystä kuukaudessa

Jos sulla ei ole säästöjä ja nettotulot luokkaa 2k€, niin turha haaveilla +200k€ kämpästä.
 
Vastaus tulikin jo ja pankkia tosiaan kiinnostaa lainanottajan nettotulot, menot, omarahoitusosuus ja vakuudet. Omarahoituksen pitää olla vähintään 10% hankittavan asunnon hinnasta ja ensiasunnon ostajilla vähintään 5%. Hankittava asunto toimii yleensä vakuutena 70-75 prosentiin asti ja lopulle lainalle tarvitaan muita vakuuksia (vanhempien omistuksia, omia omistuksia, maksullinen valtiontakaus tai pankin oma maksullinen takaus).

Näiden mukaan lähdetään sovittamaan sopivan kokoista lainaa ja tietenkin asuntoa. Nyrkkisääntönä asumismenot (esim. kotivakuutus, vastike, kiinteistövero ym.) saisi ylittää 30 % kuukausituloista, mutta tämänkin kohdalla varmasti joustetaan jos pankki katsoo asiakkaalla olevan hyvät vakuudet (luototusaste) ja valmiudet maksaa, mutta tämä tietenkin voi heijastua korkeampana marginaalina tai pankki myy korkokattoja tai muita sivutuotteita lainaan. Pankki arvioi maksukykyä vielä ns. stressitestillä, eli mitä tapahtuu kun korkotaso nousee mahdollisesti 5-6 % tasolle. Myös tällöin kuukausitulojen pitäisi kestää koronnousu asumis-ja elämiskustannusten lisäksi.

Parhaimman vastauksen saat omalta pankiltasi ja alustavan lainaneuvottelun voi käydä ihan puhelimitse. Helpoimmalla pääset kun valmistaudut kertomaan omat nettotuloistasi ja teet nopean budjetin omista keskimääräisistä menoistasi.
 
No lähinnä sanoinkin vuokranmäärän siksi, että kun sitä kuitenkin joudun maksmaan ja laskua eikä loppua näy, niin tarkoitin ettei ole ongelmaa täten maksaa esin 1100e lyhennystä kuukaudessa
Omakotitalosta tulee aika paljon muitakin kuluja kuin lainanlyhennys. Vähennä siitä vuokrasta nyt ainakin aluksi arviot seuraavista kuluista: lämmitys, jäte, vesi, vakuutus ja kiinteistövero. Lisäksi kaikenlaiseen kunnossapitoon pitää talon iästä riippuen varata ainakin 1-5% talon arvosta per vuosi. Se mitä näiden kulujen jälkeen jää jäljelle, on se mitä voit käyttää lainan hoitoon.
 
Omakotitalosta tulee aika paljon muitakin kuluja kuin lainanlyhennys. Vähennä siitä vuokrasta nyt ainakin aluksi arviot seuraavista kuluista: lämmitys, jäte, vesi, vakuutus ja kiinteistövero. Lisäksi kaikenlaiseen kunnossapitoon pitää talon iästä riippuen varata ainakin 1-5% talon arvosta per vuosi. Se mitä näiden kulujen jälkeen jää jäljelle, on se mitä voit käyttää lainan hoitoon.
..nuohous, auraus, polttopuut.. ja sitten toki vielä kertaluontoiset maksut kuten lainhuudantatodistus, asiakirjakulut, lainan avausmaksu jne. Ei ole halpaa sekään.
 
Kyllä. En nyt ihan niin ummikko ole. Nämä olen todellakin laskenut kiinteistöveroa myöten
Omakotitalosta tulee aika paljon muitakin kuluja kuin lainanlyhennys. Vähennä siitä vuokrasta nyt ainakin aluksi arviot seuraavista kuluista: lämmitys, jäte, vesi, vakuutus ja kiinteistövero. Lisäksi kaikenlaiseen kunnossapitoon pitää talon iästä riippuen varata ainakin 1-5% talon arvosta per vuosi. Se mitä näiden kulujen jälkeen jää jäljelle, on se mitä voit käyttää lainan hoitoon.
 
Onkos kokemusta siitä, että miten pankki suhtautuu siihen jos toiseksi lainan hakijaksi ottaa puolison, jolla ei ole luottotiedot kunnossa? Itselläni on, mutta muijalta meni sen exän takia luotot. Eli onko parempi puhtaasti hakea itselleni laina vaikka muija kuutenki tuo talouteen joka kuukausi neettona X määrän massii.
 
Onkos kokemusta siitä, että miten pankki suhtautuu siihen jos toiseksi lainan hakijaksi ottaa puolison, jolla ei ole luottotiedot kunnossa? Itselläni on, mutta muijalta meni sen exän takia luotot. Eli onko parempi puhtaasti hakea itselleni laina vaikka muija kuutenki tuo talouteen joka kuukausi neettona X määrän massii.

Itselläni oli sama tilanne kahdeksan vuotta sitten. Haettiin noin 200k lainaa (pääkaupunkiseudun lähiössä kolmio oli tähtäimessä). DanskeBank ehdotti järjestelyä, että minä ottaisin itse koko lainan ja lainaisin siitä avokille puolet, jolla hän ostaisi sen toisen puoliskon asunnosta. Yllättäen emme innostuneet. Avokin oma maaseutupankki (itsenäinen OP) oli valmis myöntämään meille lainan. Sieltä se sitten otettiinkin. Muut pankit (Nordea, Helsingin OP, ja mitäköhän niitä muutamia muita oli) eivät myöntäneet ja syyksi sanoivat reilusti maksuhäiriömerkinnän.

Oletan, että ilman maksuhäiriömerkintää olisimme olleet luokkaa "ihan ok" asiakas pankille, koska vaikka lainamäärä oli 100% asunnon hinnasta, niin velatonta omaisuutta oli tuolloin noin puolet asunnon hinnasta ja yhteenlasketut nettotulot reilut viisi tonnia kuussa.
 
Onkos kokemusta siitä, että miten pankki suhtautuu siihen jos toiseksi lainan hakijaksi ottaa puolison, jolla ei ole luottotiedot kunnossa? Itselläni on, mutta muijalta meni sen exän takia luotot. Eli onko parempi puhtaasti hakea itselleni laina vaikka muija kuutenki tuo talouteen joka kuukausi neettona X määrän massii.

Jos pystyt niin ns. itsekkäästi (tai realistisesti) ajatellen sanoisin että joka tapauksessa mikäli mahdollista laina kannattaa ottaa omiin nimiin ellet ole avioliitossa. Tämä pohjautuu siihen faktaan että noin 50+% päättyy eroon kuitenkin ja siinä vaiheessa ei ole erityisen mielekästä (varsinkin jos toinen teistä on maksanut enempi tai jopa yksin suurimman osan lainasta siihen saakka) yrittää joko myydä kämppää tappiolla tai sitten yrittää saada yksin suuri laina omiin nimiin "ei niin edullisin" ehdoin.

Nimimerkillä: itsellä laina 100% omissa nimissä. Realistina vaikka en nyt suhteen kariutumista odotakaan.
 
Kauanko uudessa asunnossa voi asua mielestänne ilman remonttia? 15vuotta, 20vuotta vaiko jopa pidempään?

Kysyn tätä siksi kun itse ostin syksyllä 13-vuotiaan kämpän 25vuoden lainalla, ja selvää lienee että noin kauas ei pääse ilman remonttia ;)

Mietinkin että menisikö kuitenkin 10vuotta ilman remonttia :confused:

Olen tässä katsellut paljon kohteita kun tuon oston yhteydessä nousi sellainen uteliaisuus tarkkailla markkinoita, ja olen ollut huomaavinani että tässä asiassa on iso ero Helsinki vs muu Suomi. Helsingissä jo v.1999 kämppiin on järjestäen rempattu uudet keittiöt ja kylppärit, kun Oulussa olen nähnyt useita 1997 kohteita myynnissä orkkis kylppärillä ja keittiöllä, eikä ne ainakaan kuvien perusteella näyttänyt mitenkään järkyiltä.

Tässä lienee sama asia kuin autoissa, toiselle pitää olla se uusi bemmi ja toiselle käy 10v vanha Avensis.

Kuulin että eräs sukulainen oli myynyt v.2005 kämppää johon oli 2015 vaihdettu keittiö uuteen laadukkaaseen kotimaiseen keitiöön. Ostaja ei ollut pitänyt kaappien väreistä tms, ja he sit heti oston jälkeen nakkas kaikki keittiön kalusteet roskalavalle ja laittoi uutta tilalle. Aika hiljaiseksi vetää tuollainen kerskakulutus...
 
Kauanko uudessa asunnossa voi asua mielestänne ilman remonttia? 15vuotta, 20vuotta vaiko jopa pidempään?

Kysyn tätä siksi kun itse ostin syksyllä 13-vuotiaan kämpän 25vuoden lainalla, ja selvää lienee että noin kauas ei pääse ilman remonttia ;)

Mietinkin että menisikö kuitenkin 10vuotta ilman remonttia :confused:

Olen tässä katsellut paljon kohteita kun tuon oston yhteydessä nousi sellainen uteliaisuus tarkkailla markkinoita, ja olen ollut huomaavinani että tässä asiassa on iso ero Helsinki vs muu Suomi. Helsingissä jo v.1999 kämppiin on järjestäen rempattu uudet keittiöt ja kylppärit, kun Oulussa olen nähnyt useita 1997 kohteita myynnissä orkkis kylppärillä ja keittiöllä, eikä ne ainakaan kuvien perusteella näyttänyt mitenkään järkyiltä.

Tässä lienee sama asia kuin autoissa, toiselle pitää olla se uusi bemmi ja toiselle käy 10v vanha Avensis.

Kuulin että eräs sukulainen oli myynyt v.2005 kämppää johon oli 2015 vaihdettu keittiö uuteen laadukkaaseen kotimaiseen keitiöön. Ostaja ei ollut pitänyt kaappien väreistä tms, ja he sit heti oston jälkeen nakkas kaikki keittiön kalusteet roskalavalle ja laittoi uutta tilalle. Aika hiljaiseksi vetää tuollainen kerskakulutus...
Ostit n. 2005 vuoden asunnon joten perusasiat vissiin kunnossa. Eli ei odotettavissa viemäri- tai käyttövesiremontteja. Kylppärihän menee "silloin tällöin" vaihtoon. Mutta oleellista on, mitä meinaat että tarkoitetaan remonteilla? Ja onko kyseessä jokin talopaketti vai paikalleen tehty? Kenties kerrostalo? Tuleeko omaan käyttöön?

Kysymyksistä paistaa kuitenkin se, että onko sulla oikeesti kiinnostusta asua omakotitalossa tai omistaa yhtiössä asunto? Itse ennen ostoa ja tiukasti sen jälkeenkin otin tiukasti selvää teknisistä asioista koska se vaan nyt kiinnosti.

Ja oikeasti jos teet vertailuja vm. 1997 vs. 1999 rakennettuja kylppäreitä ja varsinkin keittiöitä niin mitä tuohon voi sanoa. Kysymystähän tuossa ei ollutkaan.
 
Olen vain yleisesti gallup mielessä kiinnostunut että mikä on keskimääräinen kylppärin ja keittiön elinikä?

Eli jos henkilö x ostaa nyt uuden 2018 valmistuvan asunnon, ja asuu siinä vaikka 30 vuotta niin missä vaiheessa realistisesti on kylppäri ja keittiö menossa uusiksi? Ja rempalla tarkoitan et laatat irrotetaan, kaikki kaapit ja kehikot nakataan roskikseen, kenties lattiakin irrotetaan, ja sit tilalle laitetaan kaikki upouutta.

Oulun seudulla tuntuu olevan että esimerkiksi ~50 neliöiset kerrostalokämpät maksaa uutena sellaiset 180k€, mutta 10-15v vanhana enää 100k€. Tämä siis lähiöissä, keskustassa arvon lasku toki hitaampi. Niin mietin vain tuota rahapuolta, mikä saa jonkun maksamaan melkein tuplahinnan jotta pääsee uuteen kämppään, kun se 15v vanhakin kuitenkin orkkis kunnossakin on täysin asuttava kämppä. Eikä kylppäri+keittiöremppa maksa kuin max 20k€ tuollaiseen pikkukämppään

Ilmoituksissa näkyy olevan sanamuodot että 1997 voi olla vielä ’hyväkuntoinen’, mutta 1993 kohteissa lukee jo järjestään että ’kylpyhuone alkuperäiskunnossa, remontin tarpeessa’.

Tuosta voi siis kai päätellä et tavallisen kerrostalokämpän asutettavuus säilyy ~vähän yli 20vuotta?

Tokihan tähän on poikkeuksia, olen nähnyt myynnissä 1960-luvun kämppiäkin orkkisasussa...
 
Vastaus tulikin jo ja pankkia tosiaan kiinnostaa lainanottajan nettotulot, menot, omarahoitusosuus ja vakuudet. Omarahoituksen pitää olla vähintään 10% hankittavan asunnon hinnasta ja ensiasunnon ostajilla vähintään 5%. Hankittava asunto toimii yleensä vakuutena 70-75 prosentiin asti ja lopulle lainalle tarvitaan muita vakuuksia (vanhempien omistuksia, omia omistuksia, maksullinen valtiontakaus tai pankin oma maksullinen takaus).

Ei ihan näinkään. Omarahoitukseksi riittää kyllä 0% mikäli on kiinteitä vakuuksia (esim. se vanhempien asunto). Tuo 5%/10% vaaditaan vain siinä tapauksessa ettei reaalista vakuutta ole.
 
Olen vain yleisesti gallup mielessä kiinnostunut että mikä on keskimääräinen kylppärin ja keittiön elinikä?

Eli jos henkilö x ostaa nyt uuden 2018 valmistuvan asunnon, ja asuu siinä vaikka 30 vuotta niin missä vaiheessa realistisesti on kylppäri ja keittiö menossa uusiksi? Ja rempalla tarkoitan et laatat irrotetaan, kaikki kaapit ja kehikot nakataan roskikseen, kenties lattiakin irrotetaan, ja sit tilalle laitetaan kaikki upouutta.

Oulun seudulla tuntuu olevan että esimerkiksi ~50 neliöiset kerrostalokämpät maksaa uutena sellaiset 180k€, mutta 10-15v vanhana enää 100k€. Tämä siis lähiöissä, keskustassa arvon lasku toki hitaampi. Niin mietin vain tuota rahapuolta, mikä saa jonkun maksamaan melkein tuplahinnan jotta pääsee uuteen kämppään, kun se 15v vanhakin kuitenkin orkkis kunnossakin on täysin asuttava kämppä. Eikä kylppäri+keittiöremppa maksa kuin max 20k€ tuollaiseen pikkukämppään

Ilmoituksissa näkyy olevan sanamuodot että 1997 voi olla vielä ’hyväkuntoinen’, mutta 1993 kohteissa lukee jo järjestään että ’kylpyhuone alkuperäiskunnossa, remontin tarpeessa’.

Tuosta voi siis kai päätellä et tavallisen kerrostalokämpän asutettavuus säilyy ~vähän yli 20vuotta?

Tokihan tähän on poikkeuksia, olen nähnyt myynnissä 1960-luvun kämppiäkin orkkisasussa...

Kylppärit kestää kyllä materiaalien puolesta siihen asti kunnes tehdään putkiremontti. Samaten varmaan keittiötkin, ainakin ovia lukuunottamatta. Toinen asia on sitten, jos pitää vaihtaa siksi, ettei enää vastaa uusinta muotia. Toisaalta nykyään esimerkiksi pesuhuoneet tehdään kokonaan vesieristettynä täysin kaakeleista ja melko maltillisista sävyistä niin vastaavaa tarvetta uusimiseen tuskin on mitä 70-luvun puutteellisen vesieristyksen omaavat neonkeltaiset muovimatot...

Muuten siihen uuteen tulee esimerkiksi putki- ja julkisivuremontti 15v myöhemmin mikä tietenkin näkyy vanhan asunnon hinnassa. Samaten vaikka ne lattiat/keittiöt/pesuhuoneet ovat ok kunnossa on ne silti jo sen 15v lähempänä vaihtoikää. Toisekseen uudemmat on rakennettu tiukemmilla rakennusmääräyksillä kuten koneellinen tulo- ja lähtöilmanvaihto lämmöntalteenotolla minkä takia ne ovat jo lähtökohtaisesti arvokkaampia ja pintamateriaalitkin tuppaavat olemaan parempia.

Ainakaan täällä ero 15v vanhaan ei ole kyllä noin suuri. 30v vanhaan saattaa olla.
 
Ei ihan näinkään. Omarahoitukseksi riittää kyllä 0% mikäli on kiinteitä vakuuksia (esim. se vanhempien asunto). Tuo 5%/10% vaaditaan vain siinä tapauksessa ettei reaalista vakuutta ole.
Hyvä tarkennus! Meille puhuttiin jatkuvasti 10% tai 5% omarahoituksesta eikä siitä, että vakuudet lasketaan omarahoitukseksi. Vähän aikaa sitten tuli se laki, jolla yritettiin vahvistaa ettei lainoja myönnettäisi ilman omarahoitusta ja ettei asuntoa ostettaisi pelkällä lainarahalla. Aika tyngäksi on jäänyt jos lainan voi hankkia ilman omia säästöjä käyttämällä vaikka vanhempien asuntoa vakuutena.
 
Hyvä tarkennus! Meille puhuttiin jatkuvasti 10% tai 5% omarahoituksesta eikä siitä, että vakuudet lasketaan omarahoitukseksi. Vähän aikaa sitten tuli se laki, jolla yritettiin vahvistaa ettei lainoja myönnettäisi ilman omarahoitusta ja ettei asuntoa ostettaisi pelkällä lainarahalla. Aika tyngäksi on jäänyt jos lainan voi hankkia ilman omia säästöjä käyttämällä vaikka vanhempien asuntoa vakuutena.
Minusta se on taas hyvä asia ja oikeudenmukainen, että asunnon voi saada ostettua ilman varsinaista omarahoitusta. Voin sanoa että harvalla perheellisellä jää mitään säästöön. Se että kun henkilö sa ostettua asunnon on pankin kannalta hyvä sekä sille kuka ostaa. Suomi tuntuu olevan joka asiassa sellainen, että köyät tehdään tosi köyhäksi ja rikkaille kaikki edut. Ei hyvä
 
Hyvä tarkennus! Meille puhuttiin jatkuvasti 10% tai 5% omarahoituksesta eikä siitä, että vakuudet lasketaan omarahoitukseksi. Vähän aikaa sitten tuli se laki, jolla yritettiin vahvistaa ettei lainoja myönnettäisi ilman omarahoitusta ja ettei asuntoa ostettaisi pelkällä lainarahalla. Aika tyngäksi on jäänyt jos lainan voi hankkia ilman omia säästöjä käyttämällä vaikka vanhempien asuntoa vakuutena.

Minunkin mielestä on hyvä, että asunnon saa hankittua ilman varsinaista omarahoitusta.
Käsirahan kerryttämkseen vuokranmaksun ohella menee useita vuosia. Muutamalla kaverilla on ollut vaikeuksia rahoituksen saamisessa, kun vanhemmilla ei ole ollut vakuuksia antaa. Kuitenkin vakityöt ja onistusasunto selkeästi vuokraa halvempi.
Hieman sortaa tuollainen perusköyhään perheeseen syntynyttä, kun vasta 30v pystyy ensiasunnon ostamaan.
Itsellä onneksi vanhemmilta löyty vakuus, niin sain asunnon hankittua heti koulusta päästyäni ilman minkäänlaista omarahoitusta.
 
Ei nyt liity varsinaisesti asunnon ostamiseen, mutta kuitenkin:
Pankista X on otettu asuntolaina johon jouduttu ottamaan pankin oma maksullinen takaus. Nyt remontin ollessa edessä pankki sanoo että maksullisen takauksen vuoksi he eivät voi taloa käyttää vakuutena.

Miten on jos menen pankin Y puheille ja kysyn onnistuuko heiltä saamaan palvelua jossa vakuutena käytetään taloa? Kyseessä verrattaen pieni laina vrt. asunnon arvoon (n.~15k€ kaikkiaan).
 
Ei nyt liity varsinaisesti asunnon ostamiseen, mutta kuitenkin:
Pankista X on otettu asuntolaina johon jouduttu ottamaan pankin oma maksullinen takaus. Nyt remontin ollessa edessä pankki sanoo että maksullisen takauksen vuoksi he eivät voi taloa käyttää vakuutena.

Miten on jos menen pankin Y puheille ja kysyn onnistuuko heiltä saamaan palvelua jossa vakuutena käytetään taloa? Kyseessä verrattaen pieni laina vrt. asunnon arvoon (n.~15k€ kaikkiaan).

Veikkaan vaikeuksia: et voi käyttää samaa vakuutta kahteen eri suuntaan. Jos pankin X mielestä lainoistusarvoa ei ole jäljellä, niin X ei suostu siihen, että tuota vakuutta käytettäisiin lainaan y pankista Y (pankki Y:kään tuohon tuskin suostuu, vaikka näkisivät vakuuden arvon toisin kuin X).

Ehkä vaihtamalla kaikki lainat pankkiin Y?
 
Veikkaan vaikeuksia: et voi käyttää samaa vakuutta kahteen eri suuntaan. Jos pankin X mielestä lainoistusarvoa ei ole jäljellä, niin X ei suostu siihen, että tuota vakuutta käytettäisiin lainaan y pankista Y (pankki Y:kään tuohon tuskin suostuu, vaikka näkisivät vakuuden arvon toisin kuin X).

Ehkä vaihtamalla kaikki lainat pankkiin Y?

Siis ongelma on pankin X puolesta siinä ostetussa vakuudessa, joka pitäisi olla kuitattu kokonaan pois ennen kuin asuntoa voisi olla käyttämässä vakuutena remppalainaan.
 
Kauanko uudessa asunnossa voi asua mielestänne ilman remonttia? 15vuotta, 20vuotta vaiko jopa pidempään?

Kysyn tätä siksi kun itse ostin syksyllä 13-vuotiaan kämpän 25vuoden lainalla, ja selvää lienee että noin kauas ei pääse ilman remonttia ;)

Mietinkin että menisikö kuitenkin 10vuotta ilman remonttia :confused:

Ongelma tässä sinun kysymyksessäsi on se että miten määrität remontin + saatko itse päättää siitä vai päättääkö jokin muu taho sen (eli asumismuoto).

Sekä tietysti myös siinä että miten asuntoa on käytetty/kulutettu ennen muuttoa ja miten sitä tullaan rasittamaan muuton jälkeen.

Teoriassa on ollut ns. mummon mökkejä missä ei ole remontteja tehty, edelleen ulkovessat, kaivosta vesi, savusauna jne. kunnes se vanha asukas kuolee ja perikunta myy kämpän tai uusi asukas haluaa uudet mukavuudet ja parhaimmillaan/pahimmillaan vedetään kaikki uusiksi koska ainoa arvokas on se maa.

Käytännössä jos itse siedät tapetit, seinät, katot ja muut sellaisina kuin ne ovat voit yrittää asua siellä niin pitkään kuin paikat ehjinä pysyvät ja jopa pidempäänkin.
Useasti kuitenkin jo pientä remonttia tehdään muuton yhteydessä. Eli seinää hiotaan ja maalataan, ehkä saunaan uusitaan paneelia, samalla vaihdetaan valaisinratkaisua ehkä luovutaan myös "oikeasta" kiukaasta ja vähennetään polttopuiden käyttöä jne jne.

Moni myös laskee pieneksi remontiksi sen jos ulko-oveen vaihdetaan uusi nimikyltti tai jotain sisustustarroja liimaillaan seinään tai laitetaan ruuvia/naulaa kiinni kattoon/seinään/oveen tms. (tai paklataan sellaisen jälki umpeen) mutta esim. oven vaihtamista (mikäli karmit pysyvät samoina) ei laske, vaikka toisaalta vessan lukon uusimisen laskee. Eli pelkkä termistö "remontti" voi aiheuttaa jo mielipide ongelman.
 
Siis ongelma on pankin X puolesta siinä ostetussa vakuudessa, joka pitäisi olla kuitattu kokonaan pois ennen kuin asuntoa voisi olla käyttämässä vakuutena remppalainaan.
Vaikuttaa erikoiselta, mutta toki pankilla voi joku tällainen sisäinen ohjeistus ollakin. Mikä teidän lainoitusaste kokonaisuudessa tällä hetkellä on? Eikö tuo ostetulla vakuudella katettu lainan osa kuitenkin aina ensimmäisenä makseta pois, joten ei se varmaan mikään kovin pieni vielä ole?
 
Vaikuttaa erikoiselta, mutta toki pankilla voi joku tällainen sisäinen ohjeistus ollakin. Mikä teidän lainoitusaste kokonaisuudessa tällä hetkellä on? Eikö tuo ostetulla vakuudella katettu lainan osa kuitenkin aina ensimmäisenä makseta pois, joten ei se varmaan mikään kovin pieni vielä ole?

Lainoitusaste on vielä aika iso ja juurikin tuo vakuusosa on vielä merkittävä (mikäli en väärin puhelimessa kuullut niin 20 luokkaa?) joten johtunee suoraan tuosta.

Mikään puljuhan ei ilman vakuuksia tarjoa 15k€ lainaa, olkoonkin se kuinka järkevään tarkoitukseen tahansa (lämmitysjärjestelmä uusiksi -> asunnon arvo nousee -> vuodessa enemmän rahaa käteen).
 
Lainoitusaste on vielä aika iso ja juurikin tuo vakuusosa on vielä merkittävä (mikäli en väärin puhelimessa kuullut niin 20 luokkaa?) joten johtunee suoraan tuosta.

Mikään puljuhan ei ilman vakuuksia tarjoa 15k€ lainaa, olkoonkin se kuinka järkevään tarkoitukseen tahansa (lämmitysjärjestelmä uusiksi -> asunnon arvo nousee -> vuodessa enemmän rahaa käteen).
Monikin pulju mainostaa tarjoavansa kulutusluottoja jopa 50k€ asti ilman vakuuksia, toinen tarina on sitten että onko niissä millaiset ehdot ja miten järkeviä ne on. Tuossa tapauksessa ihan ymmärrettävä on pankin logiikka, eli ei ole vakuutta sille lainalle niin eivät voi antaa lisää halpaa lainaa.
 
Omarahoituksen keräys ei minusta pitäisi olla mikään ongelma jos on töissä käyvä ja kulutus sekä säästämisen prioriteetit on kunnossa. Puolison kanssa kerättiin 20k€ omarahoitus noin 3-4vuoden aikana kun asuttiin vuokralla. Ei tarvittu 1500€/kk vuokrakämppää vaan elettiin mielummin 700-900€/kk vuokrakämpissä niin tuon kun makseli puoliksi niin sai mukavasti säästöjä oman kodin ostoa varten. Itse pankkiirina ainakin miettisin että miten aikoo jatkossa säästämisen hoitaa jos ei vuokralla asuessakaan ole saanut sitä omarahoitusta kerättyä ja jatkossa pitäisi kuitenkin saman suuruista lainaa maksella pois. Jos omassa kodissa jääkaappi hajoaa niin se pitää sinne hankkia itse ja yleensä niillä säästöillä.
 
Monikin pulju mainostaa tarjoavansa kulutusluottoja jopa 50k€ asti ilman vakuuksia, toinen tarina on sitten että onko niissä millaiset ehdot ja miten järkeviä ne on. Tuossa tapauksessa ihan ymmärrettävä on pankin logiikka, eli ei ole vakuutta sille lainalle niin eivät voi antaa lisää halpaa lainaa.

Jos kämpän vakuusarvo olisi laskettuna 80% ostohinnasta niin ensi kuun lyhennyksen jälkeen tuo kyseinen 80% kuittaisi vakuusarvona koko lainan.

Tarkoitus olisi vieläpä siirtyä pelletistä maalämpöön joka nostaisi asunnon arvoa aika reilusti. Tämän se tietysti tekisi vasta jälkikäteen, ei ennen työn suoritusta.
 
Omarahoituksen keräys ei minusta pitäisi olla mikään ongelma jos on töissä käyvä ja kulutus sekä säästämisen prioriteetit on kunnossa. Puolison kanssa kerättiin 20k€ omarahoitus noin 3-4vuoden aikana kun asuttiin vuokralla. Ei tarvittu 1500€/kk vuokrakämppää vaan elettiin mielummin 700-900€/kk vuokrakämpissä niin tuon kun makseli puoliksi niin sai mukavasti säästöjä oman kodin ostoa varten. Itse pankkiirina ainakin miettisin että miten aikoo jatkossa säästämisen hoitaa jos ei vuokralla asuessakaan ole saanut sitä omarahoitusta kerättyä ja jatkossa pitäisi kuitenkin saman suuruista lainaa maksella pois. Jos omassa kodissa jääkaappi hajoaa niin se pitää sinne hankkia itse ja yleensä niillä säästöillä.
Eli jos on pienituloinen sinkku niin tällä logiikalla ei ikinä voi laittaa omistusasuntoa?

Ei siinä, tulot ja menot toki hyvä olla sopusuhdassa, mutta omastakin alle 2k€ tilille tulevasta palkkasummasta kuluisi 20k€n säästämiseen sellaiset 2-3 vuotta tms jona aikana ei sit voisi käydä matkoilla, baarissa, ostaa mitään kalliimpaa jne.

Mieluummin otti vanhemmat vakuudeksi ja maksaa tuonkin 2-3 vuotta lyhennyksiä ja voi käydä niillä lomareissuillakin kuin kituuttaisi pesämunan säästämistä varten.
 
Omarahoituksen keräys ei minusta pitäisi olla mikään ongelma jos on töissä käyvä ja kulutus sekä säästämisen prioriteetit on kunnossa. Puolison kanssa kerättiin 20k€ omarahoitus noin 3-4vuoden aikana kun asuttiin vuokralla. Ei tarvittu 1500€/kk vuokrakämppää vaan elettiin mielummin 700-900€/kk vuokrakämpissä niin tuon kun makseli puoliksi niin sai mukavasti säästöjä oman kodin ostoa varten. Itse pankkiirina ainakin miettisin että miten aikoo jatkossa säästämisen hoitaa jos ei vuokralla asuessakaan ole saanut sitä omarahoitusta kerättyä ja jatkossa pitäisi kuitenkin saman suuruista lainaa maksella pois. Jos omassa kodissa jääkaappi hajoaa niin se pitää sinne hankkia itse ja yleensä niillä säästöillä.

Teeppä sama temppu yksin. Toisekseen toi 3-4v oli aivan turhaa rahan ja ajan haaskausta ja täysin tarpeetonta asumista huonossa asunnossa. Tuo 5% nyt on vielä jotenkin saavutettavissa kohtuullisesti, mutta tuota määrää halutaan vain nostaa.

Ei tämä omarahoituksen puute pankkiireille mikään ongelma ole. Valtio yrittää sillä vain keinotekoisesti paikata epäonnistunutta asuntopolitiikkaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 328
Viestejä
4 491 816
Jäsenet
74 194
Uusin jäsen
Juhisti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom