Lähinnä kommentoin tohon sinun "häiriöt verkkopankissa arkipäivää"- kommenttiin. Tätä en allekirjoita, muilla pankeilla niitä tuntuu olevan harva se päivä lehtien mukaan. Se onko lainahakemus huonompi vai parempi kuin muilla, en osaa sanoa. En usko että se kuitenkaan pilaa päivittäin elämää.
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Kun Sampo Pankki muuttui Danske Bankiksi, niin koko migraatio oli täysi katastrofi. Asiakkaat eivät voineet käyttää tilejään, verkkopankit ja kortit eivät toimineet jne. Asiakkaita siirtyi tämän farssin seurauksena muihin pankkeihin 25-30 tuhatta. Mistäkö tiedän, olin konttorissa palvelemassa asiakkaita.
Aika on tainnut kullata muistot, sillä Dansken varsinkin alkuaika oli melkoista taaperrusta, josta eivät vieläkään ole palanneet samaan kuin mitä Sampo Pankki oli. Puhutaan siis esimerkiksi asiakastyytyväisyydestä tai markkinaosuuksista.
- Liittynyt
- 17.02.2018
- Viestejä
- 1 872
Olikohan tämä sama aika kun Danske siirtyi modernimpiin tietojärjestelmiin? Taitaa monella pankilla olla sama vielä edessä kun vanhoja järjestelmiä on tekohengitetty jo vuosikymmeniä (elleivät ole tässä välissä onnistuneet siinä ilman ongelmia).
eGe
wat
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 350
Nordeahan tuota siirtymää suorittaa parhaillaan, ja se näkyy. Juuri tuosta syystä pankit ihan globaalisti välttelevät uusille alustoille siirtymistä kuin ruttoa. Sampo vaihtui Danskeksi niin kauan aikaa sitten, että siellä taidettiin vain migratoida asiakkaat Sampon järjestelmistä Dansken legacyyn. Ei nuo cobolit vielä siihen maailmanaikaan niin pahalta tuntuneet kuin nykyään.
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 630
Danskella minusta se tunnistautumispuoli on todella kömpelöä. Kun hyväksyy vaikka jotain nettimaksua, pitää sitä ID-sovellusta näprätä parhaimmillaan kolmesti. Nordealla menee yleensä heittäen. Samoin kirjautuminen yleisestu - Nordealla ei tartte mitään tunnuksia edes muistaa, QR-koodilla vaan kirjautuu suoraan. Danskella pitää tunnarit + yleensä se sama QR-koodi. Danskella ei myöskään saa samaan ID-sovellukseen useampaa tiliä, Nordealla onnistuu.
Itse verkko- ja mobiilipankkikin Nordealla on minusta valovuoden edellä. Kokeilkaas Dansken asuntolaina-asiakkaat etsiä sieltä mobiili- tai verkkopankista teidän lainan sen hetkinen korko, löytyykö? Minä en löytänyt, piti erikseen kirjautua johonkin asuntolainapalveluun. Dansken mobiilipankissa ei myöskään niin simppeli asia kuin vanhan maksun kopiointi onnistu, pitää mennä verkkopankkiin.
Jos nämä kaikki jutut on vaan "mää en osaa" tasolla, otan erittäin isolla ilolla nootit vastaan ja neuvot miten toimia toisin.
Mitä tulee Dansken asiakaspalveluun, se oli aivan loistavaa lainaa ottaessa. Siksi sinne lopulta päädyttiin, kun muuten tarjoukset oli eri pankeista aika samanlaisia.
Itse verkko- ja mobiilipankkikin Nordealla on minusta valovuoden edellä. Kokeilkaas Dansken asuntolaina-asiakkaat etsiä sieltä mobiili- tai verkkopankista teidän lainan sen hetkinen korko, löytyykö? Minä en löytänyt, piti erikseen kirjautua johonkin asuntolainapalveluun. Dansken mobiilipankissa ei myöskään niin simppeli asia kuin vanhan maksun kopiointi onnistu, pitää mennä verkkopankkiin.
Jos nämä kaikki jutut on vaan "mää en osaa" tasolla, otan erittäin isolla ilolla nootit vastaan ja neuvot miten toimia toisin.
Mitä tulee Dansken asiakaspalveluun, se oli aivan loistavaa lainaa ottaessa. Siksi sinne lopulta päädyttiin, kun muuten tarjoukset oli eri pankeista aika samanlaisia.
Komppaan kyllä Dansken surkeita nettipankkia sekä mobiilia. Verkkosivut varsinkin aivan kauheat. Nyt tuli vielä viestiä, että hyväksyminen maksuissa muuttuu ja mobiilinkin kanssa joutuu käyttämään vielä lisäksi Danske ID:tä eli toista erillistä sovellusta...
Tilejä itsellä smonessa pankissa ja Danskessa ainoastaan laina + perheen taloustili kun pienimmällä marginaalilla sieltä lainan sai. OP:lla on kyllä mielestäni toimivimmat sivut ja mobiili.
Tilejä itsellä smonessa pankissa ja Danskessa ainoastaan laina + perheen taloustili kun pienimmällä marginaalilla sieltä lainan sai. OP:lla on kyllä mielestäni toimivimmat sivut ja mobiili.
- Liittynyt
- 04.12.2016
- Viestejä
- 1 874
Mulla on kyllä pari kaveria olleet ajoin jopa oikeissa vaikeuksissa Dansken kanssa ja sen takia itse tiputin sen heti pois vaihtoehdoista. Jos kaikki rullaa hyvin niin ei moittimista, mutta jos jotain erikoisempaa ongelmaa tulee, on niiden hoito mahdotonta koska konttoreita ei oikein ole/niihin ei pääse.
Säästöpankki antoi mulla sinänsä paremman tarjouksen marginaalin suhteen omana pankkina, mutta SP:n kanssa on ajoittain kummia ongelmia ollut, jo hyväksytty e-lasku ei ole mennyt perille ja sitten siirtynyt perintään, tämä käynyt useamman kerran.
OP:iin päädyttiin, kun vakuutukset jo valmiiksi pääosin Pohjolassa ja sieltä sai muutoin samat lainaehdot.
Säästöpankki antoi mulla sinänsä paremman tarjouksen marginaalin suhteen omana pankkina, mutta SP:n kanssa on ajoittain kummia ongelmia ollut, jo hyväksytty e-lasku ei ole mennyt perille ja sitten siirtynyt perintään, tämä käynyt useamman kerran.
OP:iin päädyttiin, kun vakuutukset jo valmiiksi pääosin Pohjolassa ja sieltä sai muutoin samat lainaehdot.
Allekirjoitan. Vaihdoin heti, kun ongelmat alkoivat. Sain myös erittäin paljon paremman asuntolainan samalla. Onni onnettomuudessa.
En nyt löytänyt oikein osuvampaakaan ketjua. Kuukausi sitten myytiin asunto. Rivitalo siis kyseessä.
Asuttiin tässä kolme vuotta. 1999 valmistunut .
Nyt ostaja kertoi että epäilee pikkuvessassa vesivahinkoa koska vanha muovimatto on jonkin verran kuprulla. No tämä oli myös meidän jo ostaessa näin. Tekninen isännöitsijä tilattu tarkistamaan tilanne. Mites tämä nyt menee jos sieltä jotain löytyy. Kun myyjällä joo vastuu, mutta eikös se viiden vuoden vastuu ulotu vielä edelliseen, meillekin myyvään. Ei mitään kokemusta tämmöisistä asioista. Hyvin lähti viikko käyntiin taas..
Asuttiin tässä kolme vuotta. 1999 valmistunut .
Nyt ostaja kertoi että epäilee pikkuvessassa vesivahinkoa koska vanha muovimatto on jonkin verran kuprulla. No tämä oli myös meidän jo ostaessa näin. Tekninen isännöitsijä tilattu tarkistamaan tilanne. Mites tämä nyt menee jos sieltä jotain löytyy. Kun myyjällä joo vastuu, mutta eikös se viiden vuoden vastuu ulotu vielä edelliseen, meillekin myyvään. Ei mitään kokemusta tämmöisistä asioista. Hyvin lähti viikko käyntiin taas..
Osakehuoneisto, niin vastuu on kaksi vuotta. Toinen asia sitten, että olisiko ostajan pitänyt havaita kupruilu jo ennakkotarkastuksessa.
- Liittynyt
- 17.06.2018
- Viestejä
- 11 785
Eikös vastuu ole kaksi vuotta asunto-osakkeissa, kiinteistöissä viisi?
Aivan näinhän se meneekin.. ei toimi pää näin aamusta ja äkkiseltään..
No näin toivotaan.. ei nyt kiinnostaisi saatananmoiset velat tähän jonkun vanhan kämpän takia..
- Liittynyt
- 09.11.2016
- Viestejä
- 1 330
Onko pikkuvessa kuiva-WC ilman viemäriä? Jotenkin mielikuvissa on että ainakin noi vesieristetyt tilat ovat yhtiön vastuulla, mutta noista kuivista tiloista ei ole tietoa. Ilmoittele miten menee.
Ostaja voi sitä omaa osuuttaan yhtiön kustannuksista vaatia, jos summa on merkittävä. On myös pieni riski, että joka kämpässä sama vika, jolloin jokainen osakas maksaa käytännössä omansa.
- Liittynyt
- 14.09.2022
- Viestejä
- 328
Ei varmasti mutta.. se että jos siellä on joku wc:n hanan putkisto hiljalleen vuosien ajan vuotanut eikä ole huolehdittu silloin on ihan oikein että vastuu on sillä joka ei ole huolehtinut. Toivotaan ettei ole vakavampaa jospa siellä olisi vain liimaus matosta pettänyt.
- Liittynyt
- 21.06.2023
- Viestejä
- 57
Oliko kuprulla jo kun kävivät näytöllä? Jos kyllä niin olettaisin että menee ostajan selonottovelvollisuuden alle jos kerran oli oireet jo silloin havaittavissa.
- Liittynyt
- 05.11.2016
- Viestejä
- 705
Lisäksi: teetettiinkö kuntotarkastus? Itse ostajana vaatisin sitä.
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 2 035
Ei tämäkään ole mikään automaatio, tutkimukset ja sitten selvittämään minkälaisesta korjauksesta on kyse. Riippuu ihan vian laajuudesta ja rakennustavasta.
Tuota meinasin myös kysyä. Ja että onko välittäjää ns. auttamassa?
- Liittynyt
- 08.12.2019
- Viestejä
- 725
Teetetäänkö näitä oikeasti osakehuoneistoihin esim. kerrostaloissa? Hyöty hieman kyseenalainen, ainakaan itse en kokisi saavani enempää hyötyä vrt. oma selvitys ostajana mutta tietysti täysin ummikko varmasti saa tästä hyvän tietopaketin.
Sinänsä vähän outo tuo nykyinen oikeuskäytäntö, kun kauppa tehdään kuitenkin huoneiston hallintaan oikeuttavista osakkeista. Kiva myydä kerrostalokämppä, jossa itse asunut vaikka 5 vuotta täysin ongelmitta ja ostajana superallergikko, joka alkaa lievästi oireilemaan jostain sisäilmaongelmasta josta olet itse ollut täysin tietämätön ja suurella todennäköisyydellä et siihen ole edes myötävaikuttanut millään tavalla.
- Liittynyt
- 05.11.2016
- Viestejä
- 705
Kyllä oli itse aikeissa toteuttaa myös osakekantaiseen, vaikka lopulta päädyttiinkin kiinteistö ostamaan. Meille jäi käteen myös paljon kämpän ylläpitoon liittyvää nippelitietoa tarkastuksessa. Toki osakeyhtiökantainen lanaa vastuuta sinne yhtiöön päin (ja vastaavasti voi päätyä makselemaan muiden vikoja vastikkeiden muodossa jos niikseen tulee), mutta ainakin ostajana pitäisi olla hyvin perillä mitkä kaikki asunnon kokonaisuudet on asukkaan vastuulla ja mitkä yhtiön.
- Liittynyt
- 05.11.2016
- Viestejä
- 705
Välittäjä aivan varmasti ei sitä suosittele tai vaadi, koska aiheuttaa usein lisätöitä hänelle ja lisäkuluja myyjille, koska tarkastus vaaditaan usein jaettavan kaupan osapuolien kesken
Meidän keississä teki myös kaupasta ehdollisen.
- Liittynyt
- 05.11.2016
- Viestejä
- 705
Lisäyksenä vielä, että toki tuo asumisen muoto (kerrostalo vs rivari/paritalo) vaikuttaa paljon tarkastuksen tarpeeseen. Osakekantaisessa etuna myös että useammista identtisistä asunnoista tuppaa löytymään ne valuviat, jotka selvinnee menneinä korjauksina tai korjaustarpeina yhtiön tiedoista.
Ollaan omakotitaloa myymässä, niin välittäjän mukaan nykyisin on yleistä että tuo kuntotarkastus tehdään etupeltoon ja se on sitten valmiina mahdollisille ostajaehdokkaille. Eli maksajana on tässä kohti pelkästään myyjä, kun kuutisen vuotta sitten me maksettiin ite puolet siitä kun laitettiin tarjouksen ehdoksi tuo tarkastus.
Nykyisin visiin pankit ovat tuon suhteen tarkempia, ainakin omakotitaloissa eli tarkastus pitää olla ennen lainoitusta. Mutta jännä oli tämä, että ei anneta mahdolliselle ostajaehdokkaalle mahkuja olla mukana tarkastuksessa, itse koin sen erittäin hyödylliseksi kun tarkastajan kanssa aikoinaan kierrettiin talo.
EDIT//korjattu väärä termi myyjä=välittäjä
Nykyisin visiin pankit ovat tuon suhteen tarkempia, ainakin omakotitaloissa eli tarkastus pitää olla ennen lainoitusta. Mutta jännä oli tämä, että ei anneta mahdolliselle ostajaehdokkaalle mahkuja olla mukana tarkastuksessa, itse koin sen erittäin hyödylliseksi kun tarkastajan kanssa aikoinaan kierrettiin talo.
EDIT//korjattu väärä termi myyjä=välittäjä
Viimeksi muokattu:
Tarkoitatko siis välittäjää?
Asiahaan kannattaisi kysyä useammalta välittäjältä? Jos tehdään etukäteen, niin itse teettäisin vielä uuden kuntotarkastuksen, kun sekä myyjä että ostaja ovat paikalla. Voi kumminkin kysellä tarkastajalta tärkeitä kysymyksiä ym.
- Liittynyt
- 03.12.2016
- Viestejä
- 2 159
Joo eihän sitä näin kannata tehdä. Ehdottomasti ostaja ja myyjä molemmat mukana. Yleensä voidaan myös yhdessä päättää/hyväksyä tarkastaja ettei ole naapurin pena tai viereisen yrityksen tuttu.
eGe
wat
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 350
Yleistä se kuulemma on siltikin, ja monessa talossa ne oli ennakkoon laadittunakin kun kohteita kierreltiin. Hauskasti kuitenkin ostopäätös kohdistui meilläkin taloon johon kuntotarkastus tehtiin kulut puolittaen vasta hyväksytyn tarjouksen jälkeen, ja ihan fiksulta se minunkin mielestäni tuntui. Hyödyllistä tietoa valuu ihan puolivahingossakin, kun paikkoja käydään läpi ja tuleepahan itsekin vielä katseltua uudemman kerran tyhmiä kysellen paikat läpi.
Hidas on tosin ostoprosessi, kun ehkä tällä viikolla saadaan homma sinetöityä pakettiin. Kuntotarkastusraportissa kesti, pankilla kestää, kaikessa kestää. No, ehtii sitä sentään ennen joulua asettua uuteen kotiin.
Välittäjät ovat siirtyneet (selvittääkseen kämpän todellista hintaa sekä osittain tarkastajien halusta) tarkastuksen tekoon myynnin aluksi/ennen kohteen julkista myyntiä/myyntiin ottoa. Sinänsä tämä on ihan ok, ostaja voi tutustua tarkastusraporttiin heti. Negatiivisena asiana on se että ei pääse paikalle tarkastukseen jolloin hyvältä tarkastajalta tulee pirusti tietoa mökin kunnosta.
Tarkastajat myyvät lisäksi "ostajan kierrosta" jolloin käydään rapsan pääkohdat läpi.
Itse suosisin (ja suosin) aina tarkastuksen tekoa niin että vähintään ostaja on paikalla.
Tarkastajat myyvät lisäksi "ostajan kierrosta" jolloin käydään rapsan pääkohdat läpi.
Itse suosisin (ja suosin) aina tarkastuksen tekoa niin että vähintään ostaja on paikalla.
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 338
Ei tämä mikään uusi käytäntö ole. Käytännössähän jos haluat määrittää kohteen hintatason niin se vaatii tarkastuksen. Uudemmissa kohteissa ei tietenkään näin tarvitse tehdä.
Ei ole uusi käytäntö, mutta yleistynyt. Uudemmissa kohteissa ostajat helpommin siirtyvät toiseen kohteeseen jos tarkastuksessa on havaittu jotain suurempaa (nyt lienee uudemmissa ostajan markkinat).
Juuri näin, eli välittäjä siihen piti kirjoitella.
Kaverin puolesta kyselen.. (tällä kertaa ihan ihan oikeasti 
) mutta mitä ajatuksia herättää yhtiöjärjestyksessä mainittu kohta:
Korjaus ja kunnossapitovastuu
Osakkeenomistaja on velvollinen pitämään kunnossa hallitsemansa huoneiston kylpyhuoneena tai WC/Pesutilana käytettävän tilan vesi- ja kosteuseristykset.
Kyseessä Asunto-osakeyhtiö, +100 huoneistoinen kerrostalo tampereen keskustasta.
Eikös nyt pääsääntöisesti vesi ja kosteuseristykset (ja putket ja muutkin kalusteet) yleensä kuulu yhtiön vastuulle?
Tarkoittaako yhtiöjärjestyksen kohta nyt käytännössä sitä että jos kylpyhuoneessa vuotaa jotain rakenteisiin tms niin kulut ja vastuut on yksin osakkaalla (koska pintojen alla olevista eristyksistä ei ole pidettu huolta)?
Tarkoittaa varmaan myös sitä että naapurien kylpyhuoneremontteihin ei yhtiö ota osaa, joten vastikkeissa ei tarvi niitä maksella.
edit: hmm... niiin.. kyse on v1938 talosta... , esite sanoo: 1h+k+alk+kph+wc (yj:n mukaan 2h+mk+kk)
eli voisiko olla niin että 1938 ei vielä ollut asunnoissa omaa WC:tä ja/tai kylpyhuonetta..
) mutta mitä ajatuksia herättää yhtiöjärjestyksessä mainittu kohta:Korjaus ja kunnossapitovastuu
Osakkeenomistaja on velvollinen pitämään kunnossa hallitsemansa huoneiston kylpyhuoneena tai WC/Pesutilana käytettävän tilan vesi- ja kosteuseristykset.
Kyseessä Asunto-osakeyhtiö, +100 huoneistoinen kerrostalo tampereen keskustasta.
Eikös nyt pääsääntöisesti vesi ja kosteuseristykset (ja putket ja muutkin kalusteet) yleensä kuulu yhtiön vastuulle?
Tarkoittaako yhtiöjärjestyksen kohta nyt käytännössä sitä että jos kylpyhuoneessa vuotaa jotain rakenteisiin tms niin kulut ja vastuut on yksin osakkaalla (koska pintojen alla olevista eristyksistä ei ole pidettu huolta)?
Tarkoittaa varmaan myös sitä että naapurien kylpyhuoneremontteihin ei yhtiö ota osaa, joten vastikkeissa ei tarvi niitä maksella.
edit: hmm... niiin.. kyse on v1938 talosta... , esite sanoo: 1h+k+alk+kph+wc (yj:n mukaan 2h+mk+kk)
eli voisiko olla niin että 1938 ei vielä ollut asunnoissa omaa WC:tä ja/tai kylpyhuonetta..
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 05.11.2016
- Viestejä
- 705
Tuoltahan se kuulostaa. Aika erikoinen klausaali.Kaverin puolesta kyselen.. (tällä kertaa ihan ihan oikeasti
Korjaus ja kunnossapitovastuu
Osakkeenomistaja on velvollinen pitämään kunnossa hallitsemansa huoneiston kylpyhuoneena tai WC/Pesutilana käytettävän tilan vesi- ja kosteuseristykset.
Kyseessä Asunto-osakeyhtiö, +100 huoneistoinen kerrostalo tampereen keskustasta.
Eikös nyt pääsääntöisesti vesi ja kosteuseristykset (ja putket ja muutkin kalusteet) yleensä kuulu yhtiön vastuulle?
Tarkoittaako yhtiöjärjestyksen kohta nyt käytännössä sitä että jos kylpyhuoneessa vuotaa jotain rakenteisiin tms niin kulut ja vastuut on yksin osakkaalla (koska pintojen alla olevista eristyksistä ei ole pidettu huolta)?
Tarkoittaa varmaan myös sitä että naapurien kylpuhuoneremontteihin ei yhtiö ota osaa, joten vastikkeissa ei tarvi niitä maksella.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 799
Itselle tulisi ainakin mieleen se että asukas itse vastaa ja tarvittaessa vaihtaa esim. silikonit mutta ei tietysti itse vaihda uusia putkia, vessan pyttyjä tms.
Ettei jäisi ihan mutuksi niin:
"
Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakas vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta. Pinnoitemateriaalit, kuten laatoitus kylpyhuoneessa ja laattasaumat sekä silikonit, ovat huoneiston sisäosaa. Näin ollen niiden korjaus kuuluu osakkaan vastuulle. Lain mukaan taloyhtiö vastaa huoneiston sisäosien korjaamisesta silloin, jos sisäosat vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Nyt käsillä olevassa tapauksessa laattasaumat ja silikonit ovat ajan myötä kuluneet, joten osakas vastaa niiden uusimisesta ja uusimisesta aiheutuvista kustannuksista.Erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että saumoja uusittaessa vesieriste ei rikkoudu. Näin ollen onkin suositeltavaa jättää työ ammattilaisen tehtäväksi. Jos osakas tilaa työn taloyhtiön käyttämältä huoltoyhtiöltä, tulee lasku osoittaa osakkaalle.
"
- Liittynyt
- 19.06.2018
- Viestejä
- 898
Mäkin jotenkin (ilman perusteluja) ajattelen about samoin. Eli vaikka sanamuotona onkin kirjattu vähän hassusti tuo "velvollinen pitämään kunnossa hallitsemansa huoneiston kylpyhuoneena tai WC/Pesutilana käytettävän tilan vesi- ja kosteuseristykset" niin eiköhän se tarkoita sitä kunnossapitoa siinä mielessä että pitää saumat ja pinnat kunnossa, ei hajota mitään ja jos jotain epäilyksiä puutteista ja vioista niin tieto viedään eteenpäin. Tämä mutuna siis mut olis kiva kuulla @halenism jos tuo tarkentuu että mitä tarkoittaa.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 612
Pitämään kunnossa = kunnossapito = korjaukset, perusparannus = osakas vastuussa kylppäristään kokonaisuudessaan yksin. Ei tuota minusta voi oikein mitenkään muuten ymmärtää ellei ole jossain kohtaa tarkennettu enemmän sisältöä. Silikonisaumat kun ei ole osa vesieristystä vaan niillä on pelkkä visuaalinen merkitys rakojen peittämiseen.
- Liittynyt
- 17.05.2024
- Viestejä
- 63
Eiköhän tuossa tapauksessa kannata kysyä isännöitsijältä tai taloyhtiön hallitukselta, luulisi molempien osaavan vastata että mikä on teoria ja mikä on käytäntö. Kuulostaa erikoiselta että yhtiöjärjestystä ei olisi muutettu "normaaliksi", jos käytäntö kuitenkin on normaalinmukainen. Jos olisin ostamassa, niin jättäisin ostamatta, ellei ole kaikki muut palikat kohdillaan ja siinä tapauksessa selvittäisin em. tahoilta mistä oikein on kyse.
Mä en nyt ymmärrä, että mikä tossa yhtiöjärjestyksessä niin porukkaa ahdistaa. Jos niissä huoneistoissa ei sun perin oo ollut kylppäreitä, ja osakkaat on niitä omaan tahtiin omalla rahalla toteuttaneet, niin ennemmin ihmettelisin sitä, jos yhtiö ne omalle vastuulleen ottaisi. Parempi vaan, että kaikki vastaa omistaan. Ei tarvitse muiden märkätiloissa huolehtia. Toki kannattaa selvittää, että milloin ja miten sen myynnissä olevan kph on tehty.
Edit.
Jatketaan vielä sen verran, että kunnossapitovastuu ja vahinhonkorvausvastuu on eri asia. Jos kylppäri on huonosti tehty, ja alakerran kämppä menee sen takia remonttiin, niin kyse on vahingonkorvausvastuusta eli muutostyön tehneen osakkaan vastuusta. Tämä vastuu ei periydy osakkaalta toiselle ja tekijälläkin se on vain 10 vuotta voimassa. Toki kunnossapitovastuun omaavan pitää sitä kupi-vastuuta toteuttaa eli ei voi päästää niin huonoon kuntoon, että vesivahinko on vain ajan kysymys.
Edit.
Jatketaan vielä sen verran, että kunnossapitovastuu ja vahinhonkorvausvastuu on eri asia. Jos kylppäri on huonosti tehty, ja alakerran kämppä menee sen takia remonttiin, niin kyse on vahingonkorvausvastuusta eli muutostyön tehneen osakkaan vastuusta. Tämä vastuu ei periydy osakkaalta toiselle ja tekijälläkin se on vain 10 vuotta voimassa. Toki kunnossapitovastuun omaavan pitää sitä kupi-vastuuta toteuttaa eli ei voi päästää niin huonoon kuntoon, että vesivahinko on vain ajan kysymys.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 612
Kyllähän tuo etenkin kerrostalon tapauksessa on todella erikoinen järjestely, kun yhden osakkaan kunnossapidon laiminlyönnillä voi olla mittavat vaikutukset monen muunkin asuntoon. Erillistalossa taas huomattavasti ymmärrettävämpää, kun omat laiminlyönnit koskee vain omaa osaketta.
Edit. Jos tosiaan on jälkikäteen lisätyistä kylppäreistä niin sittenhän tuo on ymmärrettävää. Jäin kyllä ymmärrykseen, että kyseessä on alkuperäiset kylppärit, jotka löytyy jokaisesta asunnosta.
Edit. Jos tosiaan on jälkikäteen lisätyistä kylppäreistä niin sittenhän tuo on ymmärrettävää. Jäin kyllä ymmärrykseen, että kyseessä on alkuperäiset kylppärit, jotka löytyy jokaisesta asunnosta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 9 799
Olisi tuo todella outo jos oikeasti väitetään että taloyhtiö esim. remontin jne. yhteydessä katsoo esim. "jaa, tässä alunperin oli vain vaatekaappi joten ei vedetä sähköjä, uusita vesiputkia, hoideta viemäröintiä tms vaan maksimissaan entisöidään alkuperäiseen tai sitä vastaavaan sähköttömään vaatekaapin muotoonsa".
Vaikka osan mielestä ilmeisesti tämä olisi OK koska joskus esim. 60 luvulla joku on tehnyt tuosta tilasta esim. suihkun ja WC:n missä myös sähköt, viemäröinti ja vesi..
Eli itse en suostuisi ikinä moiseen ja luulisin että väärä tulkinta eikä voi edes olla lainmukainen? Koska jos siellä ei esim. alunperin 1938 ole ollut sähköjä (kaikissa huoneissa), vettä, viemäröintiä, sisä vessaa jne. ja nyt toteavat että kaikki on sitten asukkaan omalla vastuulla se tuntuu aika miten sen sanoisi.. ..turvattomalta ratkaisulta.
Vaikka osan mielestä ilmeisesti tämä olisi OK koska joskus esim. 60 luvulla joku on tehnyt tuosta tilasta esim. suihkun ja WC:n missä myös sähköt, viemäröinti ja vesi..
Eli itse en suostuisi ikinä moiseen ja luulisin että väärä tulkinta eikä voi edes olla lainmukainen? Koska jos siellä ei esim. alunperin 1938 ole ollut sähköjä (kaikissa huoneissa), vettä, viemäröintiä, sisä vessaa jne. ja nyt toteavat että kaikki on sitten asukkaan omalla vastuulla se tuntuu aika miten sen sanoisi.. ..turvattomalta ratkaisulta.
Taloyhtiö vastaa kaikista niistä rakenteista ja järjestelmistä, mitkä yleisessä vastuunjakotaulukossa on mainittu, siltä osin kun on ne itse toteuttanut tai vastuulleen hyväksynyt. Edellä mainitusta voidaan poiketa vapaasti yhtiöjärjestyksessä. Jos osakkaan vastuulle kuuluu vaikkapa sähköjä ja putkia, saa taloyhtiö ryhtyä osakkaan kustannuksella kunnossapitotoimiin, mikäli toimimattomuus vaarantaa yhtiön vastuulla olevia tiloja / rakennelmia. Ei olisi kovin tasapuolista, että osa osakkaista tekee omaa remppaa ja taloyhtiö myöhemmin maksaa niiden ylimääräiset kupi-viulut.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 17 623
Ei ne poikki mene.
Näin sitä huomaa miten pihalla on ja miten parikin kuukautta voi tilannetta muuttaa. Onneksi otin osin laiskuuttani aikalisän ja jatkoin 3kk:lla ajatuksella että vaihdankin vasta 12/2024 pidempään. Syyskuun korontarkistuspäivän oli 3,5 vs 2,9 3kk ja 12kk ja nyt mennään 3,1 vs 2,6.
Futuurien mukaan 3kk euribor olisi jo jouluna 2,8 ja ensi kesänä <2 ja kahden paikkeilla sitten lähivuodet.
- Liittynyt
- 17.05.2024
- Viestejä
- 63
Joo ei osunut omakaan ennuste lähellekään. On ollut rajua laskua tämä. Omaan lainaan elokuun lopulla tuli 3,119% euribor 12 mutta näin jälkeenpäin olisi tietenkin pitänyt valita 3 kk. En uskonut näin jyrkkään laskuun. Onneksi toisen lainan 3 kk euribor päivittyy lokakuun lopussa, niin saa vähän iloa tästä jatkuneesta laskusta.
Ei mitenkään rajua verrattuna nousuun. Tästä näkee, miten jyrkistä nousuista on "aina" tultu kovaa alas ja vissiin aina edellisen lattian alapuolelle (menneisyys ei silti välttämättä ole tae jne.):
Uutiset
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (37/2025)
12.9.2025 11:07
-
Thermal Grizzly julkaisi ensimmäisen GPU-blokkinsa
11.9.2025 22:15
-
Katsaus Applen uusiin A19- ja A19 Pro -järjestelmäpiireihin
11.9.2025 21:54
-
Uusi artikkeli: Testissä Motorola Razr 60 Ultra
11.9.2025 17:47
-
Arm julkaisi C1-prosessori- ja G1-grafiikkaytimet sekä ensimmäisen Lumex CSS -alustan mobiililaitteille
10.9.2025 23:43
